Päämäärät /Tavoitteet

Transkriptio

1 Teema ryhmä Nuorisoaste Osaamisen vahvistaminen Työllistävien alojen vetovoiman varmistaminen ja koulutuksen tunnettuuden lisääminen Keinot Peruskoulun ja opojen ohjauksen tukeminen. Opettaja osallistuu ohjaukseen aktiivisesti oman alansa edustajana Oppilaitosten ja elinkeinoelämän järjestöjen yhteiset infot työelämälle Päämäärät /Tavoitteet Koulutuksen laadun varmistaminen Henkilöstön täydennys- ja jatkokoulutuksen sekä työelämätuntemuksen varmistaminen Keinot Varattava resursseja henkilöstön koulutukseen ja sisäiseen tiedon/osaamisen jakamiseen Opettajien työelämäyhteistyön riittävä toteuttaminen Opiskelijoiden työssäoppimisjaksojen aikana tiiviimpää yhteistyötä työpaikoille ja osallistumismahdollisuuksia Kummiyritysrenkaiden ja yhteistyöverkostojen muodostaminen Alueellinen ja valtakunnallinen vaikuttaminen Oppilaitosten selkeämpi profiloituminen koulutuksen modulointi ja joustavien pakettien mahdollistaminen (ammatillinen, lukio) Keinot Koulutusalojen opettajien yhteistyön syventäminen Oppisopimusjärjestelmän kehittäminen Yhteisten työvälineiden luominen Monialaisen verkoston ja tukitoimijoiden tunteminen ja hyödyntäminen Toisen asteen aikuiskoulut us Korkeakoulut Työelämän nopeat ja ennakoimattomat muutokset, työelämän laatu tarpeisiin vastaaminen, ennakointi Aikuiskoulutuksen ja kouluttajien osaamisen vahvistaminen Nopeat reagointi, vastataan työelämän tarpeisiin yhteistyössä ja erikoistuen Kehitetään asiakastyöosaamista oppilaitosverkostoissa Tulevaisuuden osaamisen visiointi, ennakoinnin suuntaamista määristä sisältöihin, neuvottelukuntatyön korostuminen Aikuiskoulutuksen pedagogisen osaamisen ja kouluttajien yhteistyön vahvistaminen sekä koulutusorganisaatioissa Nuorten aikuisten työttömyys aikuiskoulutuksen toiminta nuorisotakuun toteuttajana Varmistetaan aikuiskoulutuksen tutkimusperustaisten oppimisympäristöjen kehittäminen ja opitun hyödyntäminen Yhteistyö nuorisoasteen, nuorisotoimen ja muiden sidosryhmien kanssa sekä aikuiskoulutuksen mahdollisuuksien tunnetuksi tekeminen Henkilökohtaistaminen ja ohjaus, hakeutumisvaihe, huomioiden nuorten aikuisten erityistarpeet Erilaisten mallien käyttäminen koulutusten toteuttamisessa, esim. oppisopimus, 1+opsp, pajayhteistyö Asiantuntijoiden, oppimisympäristöjen, työpaikkaohjauksen ja osaamisen arviointikäytäntöjen kehittäminen. Verkostoituminen ja aikuiskoulutuksen profiilin kohottaminen Turkulaisten korkeakoulujen aikuiskoulutuksen verkostoituminen kansainvälisesti ja paikallisen aikuiskoulutuksen yhteistyön kehittäminen ja Yhteiskunnallinen verkostoituminen oman alueen yhteistyötahot, sovitaan yhteiset prosessit ja rajapinnat Aikuiskoulutuksen profiilin kohottaminen -aikuiskoulutuksen ja työelämän yhteistyön tunnetuksi tekeminen -aikuiskoulutuksen tehokkuuden selvittäminen eri asiakasryhmissä (kenelle sopii) Aikuiskoulutuksen ja oppisopiomustoimistojen yhteinen kehittämistoiminta Kansainvälinen verkostoituminen hankkeissa ja järjestöissä; uuden tiedon hankkiminen verkostoissa ja oman osaamisen jakaminen

2 Vapaa sivistystyö Verkoston oppilaitokset ovat asiakkailleen elinikäisen oppimisen, aktiivisen kansalaisuuden ja hyvinvoinnin edistämisen toimijoita sekä sosiaalisia foorumeita. että niille palveluita myyvien keskuudessa; kouluttajien yhteiset koulutusohjelmat Työelämälähtöisyys aikuiskoulutuksen keskiössä; jatkuva vuoropuhelu työelämän kanssa koulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa Korkesti koulutettujen tutkinnon jälkeisen asiantuntemuksen kehittäminen Työelämän muutisten ennakointitiedon hyödyntäminen Foorumien, keskustelujen ja vastaavien järjestäminen sekä yhdessä että erikseen -oppilaitosverkosto -hankkeet, omat hankkeet, määrät ja osallistujat, näkyvyys mediassa Oppilaitosten omien ja verkoston yhteisten kumppanuuksien vahvistaminen ja uusien löytäminen. Vahvemman brändin luominen ja näkyvyyden lisääminen vapaan sivistystyön oppilaitosverkoston yhteistyönä. Laajempien osallistujajoukkojen tavoittaminen. Asiakkaiden sivistys- ja oppilaitoksilla on laatujärjestelmä käytössä sekä yhteinen maakunnallinen koulutus- ja seurantastrategia. Henkilöhohtaisten opintopolkujen edistäminen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämiseksi yhtenäiseksi palvelukokonaisuudeksi Aikuiskoulutuksessa opitun hyödyntäminen työelämässä; uusin tieto tulee usein täydennyskoulutuksen avulla Tehdään pedagogisen osaamisen ja osaamistarpeen kartoitus alueen vapaan sivistystyön oppilaitoksissa nykypäivän vaatimuksia vastaavasti Ohjausosaamista kartoitetaan ja lisätään henkilöstökoulutuksen kautta tarpeen vaatiessa. Nykypäivän ohjausmenetelmiä ja -välineitä (some, oppimisympäristöt) otetaan käyttöön kun osaamista on hankittu. Tuloksellisuusseuranta - vastuu ja resurssit maakuntaviranomaiset, opistot - olemassa olevat mittarit ja arviointikäytännöt Laatuseuranta opistojen keskinäinen ja laatujärjestelmien benchmarkkaus valta-kunnallisten hankkeiden koordinaattorina toimiminen verkosto vastaa sivistys- ja osaamistarpeiden mukaisesta koulutuksesta, mielekkäästä työnjaosta sekä ennakointityöstä. Vapaan sivistystyön oppilaitosten toimiva vuorovaikutusverkosto luodaan tiedon- ja osaamisen vaihtoa varten (=vertais- /ennakointi-/kehittämis-/ ja vaikuttamistoiminta) Kehitetään vapaan sivistystyön koulutusketjua sekä verkostoja toisiaan täydentävänä oppilaitosverkostona. Koulutuksen vienti; korkeakoulujen koulutuksen viennin laajentamiseksi tehdään tällä hetkellä paljon työtä Turkulaisten korkeakoulujen (KEOPS) yhteistyön ja työnjaon selkiyttämisen jatka-minen KEOPS:n korkeakoulujen valtakunnalliset hankkeet: AHOT, opetussuun-nitelmien osaamisperustaisuus, FUTUREX, ERKO Koordinointikokoukset ja ennakointifoorumi - vastuu oppilaitoksilla ja ylläpitäjillä Edistetään vapaansivistystyön oppilaitoste tietoisuutta toistensa toiminnasta ja kehitetään yhteistä opintoneuvontaa. Opintoneuvonnassa painottuu koulutustakuuseen

3 Vahvistetaan kansalaisten hyvinvointia ja elämänhallintaa ja sen myötä työurien pitenemistä tavoitteena entistä laadukkaampi tuotanto, tuotteet sekä asiakaspalvelu. verkostolla on merkittävä rooli koulutustakuun toteuttamisessa sekä syrjäytymistä ehkäisevässä koulutuksessa kehittymistarpeiden tarkempi kartoittaminen ja ennakointi. Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja systeeminen luominen em. prosessiin. Hyvinvointia ja elämänhallintaa lisäävien palveluiden kehittäminen työurien pidentämisen tueksi. Perustetaan työryhmä valmistelemaan, miten vapaassa sivistystyössä vastataan koulutustakuun toteuttamiseen. Työryhmä valmistelee strategian ja suunnitelman, miten vapaa sivistystyö vastaa a)koulutustakuun vaatimuksiin b)syrjäytymisen ehkäisyyn Suunnitelma sisältää esityksen työnjaosta vapaan sivistystyön toimijoiden kesken. Luodaan vapaan sivistystyön oma täydennyskoulutusverkosto, jossa osaamispotentiaalia hyödynnetään. Huomioidaan pedagogista kehittymistarvetta omassa täydennyskoulutuksessa Seurataan ja kuunnellaan kunta- ja maakuntatason palvelujen käyttäjien kehitysja kehittämistarpeita ja vastataan niihin resurssien mukaan. Oppilaitoksilla on käytössään virtuaaliset viestintä- ja koulutusmahdollisuudet sekä uudet avoimet oppimisympäristöt sekä ammattitaitoa toimia verkostoissa laaja-alaisesti ja ennakkoluulottomasti täydennyskoulutusverkoston ylläpitäminen oppilaitosten nimeämän, kaikki oppilaitosmuodot huomioivan täydennyskoulutustyöryhmän toimesta. Tiivis yhteistyö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. oppilaitoksista löytyvän osaamisen hyödyntäminen verkoston sisäisissä koulutuksissa. Ajantasaisen laitteiston, ohjelmistojen ja uusien oppimisympäristöjen hankinnan ja ylläpidon sekä niiden käyttökoulutusten toteuttaminen vapaan sivistystyön verkoston yhteistyönä. Myös henkilöstön täydennyskoulutuksesta merkittävä osa toteutetaan uusissa, avoimissa oppimisympäristöissä. Opiskelijoiden opetuksesta ja ohjauksesta osa tapahtuu luontevasti uusissa oppimisympäristöissä, mutta myös henkilökohtaisempaan opintojen ohjaukseen tulee olla mahdollisuus opintojen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä opintosuoritusten hyväksilukeminen. vastaaminen sekä opintojen tunnustaminen. Kehitetään yhtenäinen järjestelmiä opintojen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Opintojen tunnistamisen ja tunnustamisen kriteerejä ja käytäntöjä integroidaan osaksi oppilaitosten arkea. Svensk - språki g ut- bild- Klustervisa utvecklingsforum skapas och vidareutvecklas Arbetslivsklustret vidareutvecklas och är en arena för svenskspråkig utbildning skapas Ett social- och hälsovårdskluster för Riskerna för marginalisering minskas Sammhällsgaranti för unga stöds genom att samarbetet mellan utbildning Utbudet och tillgången till svenskspråkig utbildning tryggas, landskapets roll som en tvåspråkig utbildningsregion stärks Samarbetet mellan utbildningsstadierna utökas. Valideringen av tidigare kunskap systematiseras. Koordineringen av utbildningsutbudet för vuxna

4 ning Maahanmuuttajat Hanke toiminta Jokaiselle opiskelijalle varmistetaan oman osaamistaan ja tavoitteitaan vastaava koulutus Opiskelija saavuttaa koulutuksessa asetetut henkilökohtaiset tavoitteet ja pääsee jatkokoulutuspaikkaan tai työhön Luodaan rakenne laadukkaalle ja tavoitteelliselle hanketoiminnalle palvelemaan alueen tarpeita svenskspråkig utbildning skapas Toteutetaan kaksiportainen verkostoyhteistyömalli rakentamalla seutukunnalliset hankeryhmät sekä yhteinen maakunnallinen hankefoorumi: 1)nimetään jäsenet hankeryhmiin ja maakunnalliseen hankefoorumiin Maahanmuuttajakoulutuksen järjestelmää (ja vaikuttavuutta/laatua) parannetaan Kehitetään yhdessä maakunnan yritysten ja muiden toimijoiden kanssa hanketoiminnan ja ennakoinnin toimivia toimintatapoja. utökas för att garantera ett bredare utbud. Samarbetet mellan de svenskspråkiga gymnasierna i landskapet intensifiera. Vägledningstjänsterna utvecklas till att omfatta alla utbildningstadier och hela befolkningen. Språkutbildning i svenska och svenskspråkig yrkesförberande utbildning för invandrare ordnas. Utbildningssamarbetet med de nordiska länderna och Östersjöregionen etableras. Utbildningskompetens exporteras till Norden via internationellt samarbete. Kehitetään pitkäjänteisesti ja työstetään eri oppilaitosten ja muiden toimijoiden nykyisiä ja uusia kehitettäviä hanketoiminnan toimintamalleja, prosesseja, järjestelmiä ja erilaisia työkaluja toimijoiden yhteiskäyttöön Kuvataan hankeprosessi ja sen vaiheet sekä rakennetaan maakuntatason

5 Ennakointi (koulutusorganisaatioiden edustajat, työ- ja elinkeinoelämän edustajat, seudulliset kehittämiskeskukset tai vastaavat) 2)Rakennetaan ryhmien toimintamallit, linjaukset, roolit, pelisäännöt, vuosikellon mukainen toimintasuunnitelma, yhteistyömuodot, resurssit jne. 3) Kartoitetaan uutta ESR rahastokautta Kehitetään yritysten ja koulutusorganisaatioiden yhteistyötä pitkäjänteisesti strategiseksi kumppanuudeksi Toteutetaan verkostomainen toimintamalli luomalla erilaisia keskustelu- ja tiedonvaihtoalustoja Ennakoivan työotteen vahvistaminen ja mm. opetushenkilökunnan ennakointiosaamisen vahvistaminen Tiedon ja analyysien kokoaminen sekä tiedon esijalostuksen mahdollistaminen; E- palvelualusta Vaikutetaan koulutussuunnitteluun, päätöksentekoon ja toimintatapoihin hankesalkku. Määritetään hanketoiminnan rajapinnat ja yhteistyömuodot ennakointi- ja muiden ryhmien kanssa. Rakennetaan uusia tai jatkokehitetään jo olemassa olevia työkaluja ja palvelualustoja hankerprosessin eri vaiheisiin. Ennakointifoorumien vakinaistaminen ja jatkokehitys ( klusteripörinä ) Kokoava Varsinais- Suomi ennakoi seminaari ( tulkintapörinä ) Ohjaustoiminta Osaamista ja innova atioita Kaikille asukkaille, yrityksille ja organisaatioille on tarjolla yhteiset, helposti tunnistettavat ja saavutettavat ohjauspalvelut Varmistetaan ohjausosaamisen laatu Työelämälähtöisen opettajuuden kehittäminen Joustavat opintopolut ja elinikäinen oppiminen oppilaitosyhteistyön syventämistä, keskustelua ja tiedonjakoa joustavuuden parantamiseksi Kootaan alueen kaikki ohjaajat aktiiviseksi toimivaksi verkostoksi

6 Osaamisen johtaminen verkostojen johtaminen ja prosesseihin vaikuttaminen, oppilaitosten toimintakulttuurin kehittäminen