KATSAUS. Miksi raskaus keskeytyy ja joillakin naisilla jopa toistuvasti? Maija Tulppala ja Olavi Ylikorkala
|
|
- Markus Aho
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KATSAUS Miksi raskaus keskeytyy ja joillakin naisilla jopa toistuvasti? Maija Tulppala ja Olavi Ylikorkala Kliinisesti todetuista raskauksista % keskeytyy ja näistä valtaosa ennen 13:ta raskausviikkoa. Yli puolet yksittäisistä keskenmenoista johtuu sikiön kromosomipoikkeavuudesta, ja infektio ja hormonihäiriöt ovat muita mahdollisia keskenmenon syitä. Keskenmenoa sanotaan toistuvaksi, jos samalla naisella keskeytyy kolme peräkkäistä raskautta; näin tapahtuu noin 1 %:ssa kaikista raskauksista. Jokin poikkeava löydös todetaan joka toisella toistuvan keskenmenon saaneella. Asetyylisalisyylihappo tai hepariini tai niiden yhdistelmä voi estää keskenmenon ainakin niillä naisilla, joilla on todettu fosfolipidivasta-aineita. Kolmen keskenmenon jälkeen % naisista onnistuu seuraavassa raskaudessa, mutta niihin liittyy lisääntynyt ennenaikaisen synnytyksen, sikiön kasvunhidastuman ja pre-eklampsian riski. Sokeriaineenvaihdunnan häiriöt ovat tavallisia. Toistuvista keskenmenoista kärsivien potilaiden raskaudet vaativat siten seurantaa erityisklinikassa, jossa voidaan antaa myös potilaan tarvitsemaa psyykkistä tukea. Keskenmeno on yleisin raskauskomplikaatio: % kliinisesti todetuista raskauksista keskeytyy. Jos keskenmenoihin laskettaisiin ne hedelmöityneiden munasolujen menetykset, jotka tapahtuvat ensimmäisinä päivinä hedelmöityksen jälkeen, keskenmenotaajuus olisi jopa % (Stirrat 1990a, Hatasaka 1994). Noin 80 % keskenmenoista tapahtuu ennen 13:ta raskausviikkoa (Turnbull 1985). Jos raskaus keskeytyy raskausviikon jälkeen tai sikiön paino on yli 500 g, puhutaan Maailman terveysjärjestön määritelmän mukaisesti synnytyksestä. Keskenmenon voivat aiheuttaa monet tekijät (taulukko 1). Koska keskenmeno on hyvin yleinen ja koska toisaalta spesifisiä hoitoja on hyvin vähän, käynnistetään tutkimukset keskenmenojen syyn selvittämiseksi vasta kun kolmas peräkkäinen raskaus päätyy keskenmenoon (taulukko 2). Tällöin puhutaan toistuvasta keskenmenosta (ns. habituaalinen abortti), ja tällainen tapahtuu noin 1 %:ssa kaikista raskauksista (Stirrat 1990b, Hatasaka 1994). Toistuvassa keskenmenossa puhutaan»primaariaborteeraajista», jos naisen kaikki raskaudet ovat päätyneet keskenmenoon ja»sekundaariaborteeraajista», jos keskenmenoja ilmaantuu yhden tai useamman synnytykseen päättyneen raskauden jälkeen. Miksi elimistö ei normaalisti hylji raskautta? Oikeastaan on ihme, miksi äidin elimistö ei aina hylji sikiötä, joka on geneettisesti äidille vierasta kudosta. Tästä on saatu uutta tietoa. Transplantaatioantigeenit (major histocompatibility complex, MHC), joihin kuuluvat luokan I ja II HLA-antigeenit, ohjaavat soluja erottamaan kehon omat rakenteet vieraista. On osoitettu, että äidin deciduaa (katokalvoa) vastassa olevasta ulommasta synsytiotrofoblastikerroksesta ja blastokystasta puuttuvat kokonaan tunnistamiseen tarvittavat HLA-antigeenit (Laitinen 1993, Scott ja Branch 1994). Sen sijaan sytotrofoblastisolukosta, joka työntyy ympäröivään katokalvoon, on Duodecim 113: ,
2 T a u l u k k o 1. Tekijöitä, joiden on esitetty aiheuttavan keskenmenoja. T a u l u k k o 2. Toistuvan keskenmenon mahdolliset aiheuttajat ja tarvittavat tutkimukset. Sikiöperäiset syyt Kromosomipoikkeavuudet (50 60 %:ssa, yleisin 16- trisomia) Synnynnäiset kehityshäiriöt Äidistä johtuvat syyt Kohtuperäiset viat (kohdun rakennepoikkeavuudet, submukoottiset myoomat, kohtuontelon kiinnikkeet, kohdun kaulakanavan heikkous) Hormonaaliset häiriöt (ovulaatiohäiriöt ja keltarauhasen vajaatoiminta, kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta, diabetes) Infektiot (vihurirokko, toksoplasmoosi, listerioosi, sytomegalovirusinfektio, klamydia, herpes, parvovirusinfektio ym.) Krooniset sairaudet (esim. LED) Immunologiset tekijät Muut syyt (tupakka, alkoholi, lääkkeet, säteily, liuotteet, solunsalpaajat, kierukka) Isästä johtuvat syyt? Syy Kromosomien rakenteellinen poikkeavuus Kohtupoikkeavuus Kohdun kaulakanavan heikkous Lupusantikoagulantti, kardio- lipiinivasta-aineet, trombosyyttimäärät Spesifiset infektionäytteet, gramvärjäys Hormonaalinen häiriö (keltarauhasen vajaatoiminta, LH:n hypersekreetio, hyperandrogenismi, kilpirauhasen sairaudet, diabetes) Autoimmunologiset poikkeavuudet Infektiot Tutkimukset Kromosomitutkimus molemmille puolisoille Kaikututkimus, hysteroskopia, laparoskopia Kohdun kaulakanavan seuranta kaikututkimuksella raskauden aikana Hormonitutkimukset, kaikututkimus endometriumbiopsia, HbA 1c löydetty ei-polymorfinen MHC-luokkaan I kuuluva antigeeni HLA-G, joka osaltaan estää äidin elimistöä tunnistamasta sikiötä ja istukkaa vieraaksi ja T-soluvälitteistä immuunireaktiota käynnistymästä. Synsytiotrofoblastin pinnalla olevat mikrovillukset kykenevät absorboimaan suuria määriä vieraita vasta-aineita suojaten siten istukkaa ja sikiötä näiltä vasta-aineilta (Scott ja Branch 1994). Endometriumin ja katokalvon immuunisoluilla on tärkeä merkitys raskauden jatkumisessa. Erityisen kiinnostavia tässä suhteessa ovat luuydinperäiset valkosolut. Osalla näistä lymfosyyteistä on pinnallaan tunnisterakenne CD56+CD16, ja ne muodostavat pääosan sekretorisen endometriumin ja 70 % ensimmäisen raskauskolmanneksen katokalvon lymfosyyteistä. Nämä CD56+ CD16 -lymfosyytit erittävät sytokiineja ja suppressoivaa kasvutekijää β 2 :ta (TGFβ 2 ), joka säätelee trofoblastisolukon invaasiota katokalvossa (Lea ym. 1995). Vähäisempi osa CD56+-solupopulaatiosta muodostuu lymfosyyteistä, joilla on pinnallaan tunnisterakenne CD56+ CD16+. Nämä solut ovat elimistön ns. luonnollisia tappajasoluja, ja aktivoituneina ne voivat tuhota trofoblastisoluja. On esitetty, että suppressoiva kasvutekijä TGFβ 2 voisi estää tätä aktivaatiota (Lea ym. 1994). On saatu alustavaa näyttöä siitä, että jo ennen raskautta ja viimeistään keskenmenon yhteydessä endometriumin CD56+CD16+-sytotoksisten lymfosyyttien määrä olisi lisääntynyt toistuvan keskenmenon saaneilla (Scott ja Branch 1994). Edelleen on osoitettu, että katokalvon suppressorisolujen aktiivisuus ja TGFβ 2 :n tuotto ovat vähentyneet heillä raskauden aikana (Lea ym. 1995). Toistuvaan keskenmenoon näyttää liittyvän myös CD56+-tappajasolujen suuri määrä verenkierrossa jo ennen raskautta (Coulam ym. 1995). On siis ilmeistä, että immunologisella hyväksymisellä on tärkeä osuutensa raskauden jatkumisessa ja ehkä sen puutteella keskenmenoissa, ainakin jos ne tapahtuvat toistuvasti. Toistuvia keskenmenoja on hoidettu immunisoimalla nainen joko puolison tai luovuttajan valkosoluilla. Kontrolloiduissa tutkimuksissa immunoterapia ei ole kuitenkaan estänyt keskenmenoa (Scott ja Branch 1994). Kromosomiviat tavallisimpia keskenmenon syitä Yksittäisen keskenmenon yleisin tunnettu syy on sikiön kromosomipoikkeavuus, joka esiintyy 110 M. Tulppala ja O. Ylikorkala
3 noin %:ssa keskenmenoista. Trisomiat (13, 16, 18, 21 ja 22) ovat tavallisimpia koko ryhmänä tarkastellen, mutta Turnerin oireyhtymä (45X) on yleisin yksittäinen (20 25 %) keskenmenoissa tavattu kromosomipoikkeavuus (Warburton 1987, Byrne ja Ward 1994). Toistuvassa keskenmenossa naisen ikä vaikuttaa kromosomipoikkeavuuksien esiintymiseen: alle 35-vuotiaalla naisella riski on 19 % ja yli 35-vuotiaalla 47 %. Tämä voi johtua siitä, että trisomian mutta ei Turnerin oireyhtymän riski kasvaa iän myötä ja on 35 % alle 35-vuotiaalla naisella mutta nousee 60 %:iin yli 40-vuotiaalla (Warburton 1987). Vastakkaisiakin havaintoja on: Sternin ym. (1996) tuoreen tutkimuksen mukaan sikiön kromomosomipoikkeavuudet olisivat yhtä yleisiä sekä yksittäisessä että toistuvassa keskenmenossa. Kromosomien rakenteellisia poikkeavuuksia todetaan 5 7 %:lla niistä pareista, joilla raskaudet päätyvät toistuvasti keskenmenoon (Byrne ja Ward 1994). Balansoitunut translokaatio on tavallisin rakenteellinen kromosomipoikkeavuus, ja sitä tavataan naisilla kaksi kertaa useammin kuin miehillä. Kromosomien inversioita esiintyy vain 0.1 %:lla toistuvan keskenmenon saaneista (Byrne ja Ward 1994). Toistuvasta keskenmenosta kärsivä ja kromosomipoikkeavuuden omaava pari tulee ohjata perinnöllisyysneuvontaan, jossa pyritään arvioimaan keskenmenon uusiutumisriskiä. Parille tarjotaan seuraavassa raskaudessa mahdollisuus sikiön kromosomitutkimukseen istukka- tai lapsivesinäytteen avulla. Preimplantaatiodiagnostiikka kehittyy nopeasti, ja tulevaisuudessa sikiön kromosomit voitaneen tutkia jo tässä vaiheessa ainakin keinoalkuisissa raskauksissa. Kohtupoikkeavuus aiheuttaa harvoin keskenmenon Kohdun rakenteellisia poikkeavuuksia tavataan noin 0.5 %:lla fertiili-ikäisistä naisista ja %:lla naisista, joilla raskaus päätyy toistuvasti ensimmäisen tai toisen raskauskolmanneksen aikana keskenmenoon (Stirrat 1990b, Tulppala ym. 1993a, Patton 1994, Raziel ym. 1994). Kohdun rakennepoikkeavuudet vaihtelevat osittaisesta kohdun väliseinästä täysin kaksiosaiseen kohtuun. Kohdun poikkeavuudet voidaan diagnosoida kohtuontelon tähystyksessä (hysteroskopiassa), kohtuontelon varjoainekuvauksessa ja laparoskopiassa. Myös kohdun kaikukuvauksella voidaan todeta luotettavasti kohtuontelon poikkeavuuksia (Rai ym. 1996). Kohtupoikkeavuudet on perinteisesti liitetty keskenmenoon ja ennenaikaiseen synnytykseen. Silti viimeaikaiset tutkimukset ovat kyseenalaistaneet kohtupoikkeavuuksien merkityksen keskenmenojen syynä (Ben-Rafael ym. 1991). Onkin arvioitu, että ehkä vain neljäsosalla niistä naisista, joilla on kohdun rakennevika, raskaus päätyy keskenmenoon tai ennenaikaiseen synnytykseen (Patton 1994). Kohdun väliseinä voidaan halkaista hysteroskopialla, ja sen jälkeen alkaneista raskauksista % on päättynyt terveen lapsen syntymiseen retrospektiivisissä, ei-kontrolloiduissa tutkimuksissa (Fedele ym. 1993). Kohdun väliseinämän poistoa tulee kuitenkin aina harkita tapauskohtaisesti haitat ja hyödyt punniten, ja erityisen kriittinen täytyy olla silloin, jos naisella on ollut vain hyvin varhaisia keskenmenoja. Kohdun myoomia esiintyy noin %:lla fertiili-ikäisistä naisista. Kohdun limakalvon alle pullistuva myooma (ns. submukoottinen myooma) voi häiritä implantaatiota sekä varhaisraskauden jatkumista. Vaikka satunnaistettuja tutkimuksia submukoottisen myooman merkityksestä raskauden jatkumisen kannalta ei ole tehty, on raportoitu keskenmenoriskin pienentyneen 41 %:sta 19 %:iin submukoottisen myooman poiston jälkeen (Patton 1994). Toistuvat kohtuontelon kaavinnat voivat vaurioittaa kohdun limakalvoa ja aiheuttaa kiinnikkeitä kohtuonteloon. Näin voi käydä joka neljännelle naiselle jo kolmen kaavinnan jälkeen (Raziel 1994). Jos kohtuontelo on täysin kiinnikkeiden vallassa, puhutaan Ashermannin oireyhtymästä. Kiinnikkeet voidaan irrottaa hysteroskopiassa, ja täysiaikaisia raskauksia on raportoitu esiintyneen %:ssa tällaisen hoidon jälkeen (Patton 1994). Varhaisissa, ennen 13. raskausviikkoa keskeytyvissä raskauksissa kaavinta onkin yleensä tarpeeton, jos koko sikiöpussi ja istukka näyttävät syntyneen kokonaan (Karjalainen 1986, Nielsen ja Hahlin 1995). Tällöin emättimen kautta tehtävällä kaikututkimuksella ja seerumin koriongonadotropiinin (hcg) pitoisuuden mit- Miksi raskaus keskeytyy ja joillakin naisilla jopa toistuvasti? 111
4 tauksella voidaan luotettavasti arvioida kohdun tyhjentymistä eikä kaavintaan liittyvää kiinnikeriskiä tarvitse ottaa. Raskauden keskikolmanneksen aikaiset keskenmenot, joihin liittyy kivuton, ilman supistuksia tapahtuva kohdun suun avautuminen, saattavat johtua kohdun kaulakanavan heikkoudesta. Luotettavaa tietoa tämän häiriön yleisyydestä toistuvissa keskenmenotapauksissa ei ole, mutta aikaisemmat, lähinnä tyypilliseen anamneesiin perustuvat arviot päätyvät 2 13 %:iin (Patton 1994). Kohdunkaulan heikkoutta ei voida todeta luotettavasti ennen raskautta, mutta alkuraskauden aikana emättimen kautta tehty kaikukuvaus vaikuttaa lupaavalta menetelmältä (Patton 1994). Hoitona on raskausviikolla asetettava kohdunkaulan tukiommel. Sitä ei kuitenkaan tulisi asettaa jo käynnissä olevan keskenmenon estämiseksi. Mielipiteet tukilangan asettamisen hyödyllisyydestä vaihtelevat, mutta laajan monikeskustutkimuksen pohjalta tukilankaa on suositeltu niissä tapauksissa, joissa naisella on ollut vähintään kolme toisen raskauskolmanneksen aikaista keskenmenoa ilman kivuliaita supistuksia (MRC/ RCOG Working Party On Cervical Cerclage 1993). Langan asettaminen voi altistaa ennenaikaiselle lapsivedenmenolle ja infektioille, joten siihen liittyvät riskit ja hyödyt on aina harkittava tarkkaan tapauskohtaisesti. Hormonihäiriöt yleisiä toistuvassa keskenmenoissa Hormonaalisten tekijöiden merkitykseen toistuvan keskenmenon syynä viittaa se seikka, että jopa kolmasosassa toistuvista keskenmenotapauksista naisella on ongelmia raskaaksitulossa (Rai ym. 1996). Keltarauhasen vajaatoiminta on perinteisesti liitetty toistuvaan keskenmenoon. Keltarauhasen kirurginen poisto seitsemättä raskausviikkoa aiemmin, ennen progesteronin tuotannon siirtymistä keltarauhasesta trofoblastikudokseen, johtaa raskauden keskeytymiseen (Csapo ja Pulkkinen 1978, Coulam ja Stern 1994). Eräiden tutkimusten mukaan keltarauhasen vajaatoiminnan katsotaan olevan syynä %:ssa toistuvista keskenmenoista, mutta monet tutkijat kiistävät tällaiset väitteet (Tulppala 1991a, Coulam ja Stern 1994, Rai ym. 1996). Munarakkulan kehittymishäiriöt voivat olla syynä tähän häiriöön. Toisaalta on myös mahdollista, että häiriö on progesteronireseptorissa tai endometriumin erittämissä valkuaisaineissa (Seppälä ym. 1992, Coulam ja Stern 1994, Tulppala ym. 1995a). Progesteronihoito tai keltarauhasen toimintaa stimuloiva hcg-hoito ei estä keskenmenoa näillä potilailla (Coulam ja Stern 1994, Rai ym. 1996). Eräissä tutkimuksissa luteinisoivan hormonin (LH) suuri pitoisuus kuukautiskierron alkupuolella on liitetty jopa 65 %:n keskenmenoriskiin (Regan ym. 1990, Rai ym. 1996). Myös on osoitettu, että viidesosassa toistuvista keskenmenotapauksista naisella on tavallista suuremmat androgeeniarvot, ja 83 % näiden naisten raskauksista on päätynyt uudelleen keskenmenoon (Tulppala ym. 1993b). Luteinisoivan hormonin liikaerityksen esto GnRH-analogilla ei kuitenkaan ole estänyt keskenmenoa (Clifford ym. 1996). Kilpirauhasen toiminnan häiriöt on totunnaisesti liitetty raskauden huonoon ennusteeseen. Kuitenkin ne näyttävät aiheuttavan erittäin harvoin toistuvan keskenmenon (Coulam ja Stern 1994). Diabeteksen huono tasapaino lisää keskenmenoriskiä kaksin-kolminkertaiseksi, mutta hyvässä tasapainossa olevaan diabetekseen ei liity tätä vaaraa (Coulam ja Stern 1994). Fosfolipidivasta-aineet ja keskenmenot Fosfolipidivasta-aineet, lupusantikoagulantti ja kardiolipiinivasta-aineet ovat heterogeeninen ryhmä vasta-aineita, jotka kiistatta liittyvät toistuviin keskenmenoihin. Primaarisesta fosfolipidivasta-aineoireyhtymästä puhutaan, jos muuten terveellä naisella on esiintynyt toistuvia keskenmenoja, verisuonitukoksia tai trombeja tai trombosytopenia ja ainakin kahdesti vähintään kolmen kuukauden välein todetaan fosfolipidivastaaineita (Silver ja Branch 1994, Julkunen ym. 1996). Fosfolipidivasta-aineita määritetään hyytymistapahtumaa mittaavilla lupusantikoagulanttikokeilla ja entsyymi-immunologiseen tekniikkaan perustuvilla kardiolipiinivasta-ainetesteillä. Fosfolipidivasta-aineita on 2 4 %:lla normaaliväestöstä, mutta toistuvista keskenmenoista kärsivien joukossa niitä esiintyy 7 48 %:lla (Tulppala 112 M. Tulppala ja O. Ylikorkala
5 Esitiedot Gynekologinen tutkimus Kromosomipoikkeavuus Kromosomianalyysi Perinnöllisyysneuvonta Poikkeava tulos toistuvasti Asetyylisalisyylihappo ( mg/vrk) ja/tai hepariini IU x 2/vrk Kaikututkimus (ennen raskautta ja raskauden aikana) Lupusantikoagulantti, kardiolipiinivasta-aineet Kohtupoikkeavuus Hysteroskopia, kohtuontelon varjoainekuvaus, laparoskopia Epäily kohdunkaulan heikkoudesta Kohdunkaulan tukiommel LH, FSH, TSH, kaikututkimus, progesteroni, endometriumbiopsia, (androgeenitasot, Prol, HbA 1C ) Gramvärjäys, spesifiset infektionäytteet Infektion hoito Hoidon harkinta Keltarauhasen vajaatoiminta LH:n liikaeritys Kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta Hoito? Korvaushoito Klomifeeni? Gonadotropiinistimulaatio? Keltarauhashormonitukihoito? K u v a 1. Kaavio toistuvista keskenmenoista kärsivien potilaiden tutkimuksista ja hoidoista. Lyhenteet: Prol = prolaktiini, HbA 1C = glykosyloitunut hemoglobiini. ym. 1993a, Silver ja Branch 1994). Raskauden ennuste on näillä potilailla ilman hoitoa huono, sillä jopa % raskauksista päätyy sikiön menetykseen, yleensä ensimmäisen raskauskolmanneksen loppupuolella tai toisen raskauskolmanneksen aikana (Silver ja Branch 1994, Rai ym. 1996). Fosfolipidivasta-aineiden katsotaan lisäävän istukkaverisuonten trombeja ja siten vaarantavan raskauden kulkua. Trombin syntymekanismeja näissä tiloissa ei vielä tarkoin tunneta, mutta prostasykliinin puute voisi olla yksi selitys (Silver ja Branch 1994, Tulppala ym. 1995b, Julkunen ym. 1996). Fosfolipidivasta-aineiden varsinainen sitoutumiskohta on fosfolipidiä sitovien proteiinien (β 2 -glykoproteiini 1 ja protrombiini) muodostama kompleksi. β 2 -glykoproteiini 1- ja protrombiinivasta-aineet on liitetty tromboositaipumukseen fosfolipidivasta-ainepositiivisilla potilailla, ja toistuvissa keskenmenotapauksissa on myös todettu suurentuneita protrombiinivasta-ainemääriä (Ailus ym. 1996). Keskenmenojen ehkäisyssä on käytetty tavallisesti asetyylisalisyylihappoa ( mg/vrk), hepariinia ( IU x 2) ja kortisonia (prednisonia 5 20 mg/vrk) joko yksin tai erilaisina yhdistelminä. Erikoistapauksissa on myös käytetty suonensisäistä gammaglobuliinihoitoa, vaikka senkään vaikutusmekanismia ei tunneta. Näillä hoidoilla % raskauksista on päättynyt terveen lapsen syntymiseen (Silver ja Branch 1994). Hoidoissa pitää olla hyvin kriittinen, sillä esimerkiksi suurten kortikosteroidiannosten on havaittu jopa huonontavan raskauden ennustetta (Silver ja Branch 1994). Nykyisin asetyylisalisyylihappo ja hepariini erikseen tai yhdistelmänä ovat eniten käytetyt lääkkeet toistuvien keskenmenojen ehkäisyssä. Kumpikaan ei aiheuta sikiövaurioita, mutta hepariinihoitoon liittyvä osteoporoosi- ja trombosytopeniariski on muistettava. Fosfolipidivasta-ainepositiivisten naisten raskaudet ovat selvästi riskiraskauksia, joita on seurattava tavallista tarkemmin. Miksi raskaus keskeytyy ja joillakin naisilla jopa toistuvasti? 113
6 Keskenmenon voivat aiheuttaa ulkoiset tekijät Infektion osuus toistuvan keskenmenon aiheuttajana on epäselvä (Hatasaka 1994). Elimistö puolustautuu infektiota vastaan mm. mannaania sitovan proteiinin (MBP) avulla. Sitoutumalla bakteerin tai viruksen mannoosia sitoviin rakenteisiin tämä proteiini aktivoi komplementin, ja sen puute altistaa infektioille. Tällainen puute on todettu toistuvista keskenmenoista kärsivillä (Kilpatrick ym. 1995). Monet virus- ja bakteeritulehdukset (taulukko 1) voivat aiheuttaa yksittäisen keskenmenon mutta eivät toistuvaa (Tulppala ym. 1993a). Sen sijaan emättimen bakteeriflooran häiriö, bakteerivaginoosi, on liitetty ennenaikaiseen synnytykseen (Kurki ym. 1992, Hay ym. 1994) ja toisen trimesterin keskenmenoon (Hay ym. 1994). Bakteerivaginoosi, joka todettiin 15 %:lla raskaana olevista naisista, lisäsi keskenmenoriskiä viisinkertaiseksi (Hay ym. 1994), eikä tätä riskiä voitu estää antibioottihoidolla (Hatasaka 1994). Keskenmenoalttiutta voivat lisätä myös monet ulkoiset tekijät. Alkoholiongelmaisilla esiintyy merkitsevästi enemmän keskenmenoja raittiisiin verrattuna, mutta kohtuulliseen alkoholinkäyttöön ( 2 annosta/viikko) ei katsota liittyvän lisääntynyttä keskenmenoriskiä (Halmesmäki ym. 1989, Hatasaka 1994). Runsas tupakointi (>15 savuketta/päivä) voi aiheuttaa ongelmia raskauden alkamisessa ja jatkumisessa vaikuttamalla munasolujen kypsymiseen (Hatasaka 1994). Naisen altistuminen esimerkiksi solunsalpaajille ja orgaanisille liuotteille työympäristössä on myös keskenmenon riskitekijä (Lindbohm 1991), mutta näyttöpäätetyöskentely ei (Lindbohm ja Hietanen 1995). Myös tiedetään, että kierukan pettäessä keskenmenoriski voi olla jopa 50 %, jos kierukka jää kohtuun raskauden ajaksi. Siksi kierukka on syytä poistaa heti, kun raskaus on todettu. Myös isäperäiset tekijät, kuten altistuminen epäorgaaniselle lyijylle (Lindbohm 1991) tai runsas alkoholinkäyttö (Halmesmäki ym. 1989), lisäävät keskenmenovaaraa. Siemennestenäytteen tutkimisella ei ole käyttöä selvitettäessä keskenmenojen aiheuttajaa (Hatasaka 1994, Rai ym. 1996). Prostasykliininpuutoshäiriöt toistuvan keskenmenon syynä Verisuonia laajentava ja verihiutaleiden takertumista estävä prostasykliini ja sen vastavaikuttaja tromboksaani säätelevät naisen elimistössä raskausaikana tapahtuvia lukuisia fysiologisia muutoksia. Jos nämä adaptaatiomekanismit häiriintyvät, syntyy monia raskauskomplikaatioita (Ylikorkala ja Viinikka 1992). Onkin osoitettu, että potilailla, joiden raskaus päättyi toistuvaan keskenmenoon, esiintyi selvä prostasykliinin puutos ja tromboksaanin ylituotto, ja nämä muutokset todettiin heti kuukautisten poisjäännin jälkeen (Tulppala ym. 1991b). Prostasykliinin puutos voi johtua esimerkiksi oksidoituneen LDL:n vastaaineista, jotka saattavat häiritä prostasykliinisynteesiä ja joita todetaan tavallista enemmän toistuvissa keskenmenotapauksissa (Tulppala ym. 1995b). Asetyylisalisyylihappo, jolla voi olla merkitystä pre-eklampsian estossa (Ylikorkala 1995), ei näyttäisi estävän toistuvia keskenmenoja omien vielä julkaisemattomien havaintojemme perusteella. Psyykkinen tuki on tärkeä Keskenmeno herättää tavallisesti voimakkaita ja ristiriitaisia tunteita sekä naisessa että miehessä. Itsesyytökset ja erilaiset selitysmallit ovat paremminkin sääntö kuin poikkeus. Keskenmenoon liittyy kuolemaan verrattava surutyö, joka parin on käytävä lävitse. Tässä tilanteessa asiantuntijan antama tieto keskenmenon syistä ja seuraavan raskauden onnistumismahdollisuuksista ja psykologinen tuki ovat hyödyllisiä. Ilman tätä tukea keskenmenosuru voi purkautua vasta vuosien kuluttua jonkin muun elämänkriisin yhteydessä. Keskenmenon kokeneen parin hoitaminen vaatii erityistä ammattitaitoa. Parhaimmassa tapauksessa keskenmeno auttaa ihmisen henkistä kasvua. Huonoimmassa tapauksessa koko loppuelämä jää pyörimään sen ympärille. Menetyksen psyykkinen työstäminen, tuki ja tehostettu seuranta voivat parantaa myös seuraavan raskauden ennustetta (Stray-Pedersen ja Stray-Pedersen 1984). 114 M. Tulppala ja O. Ylikorkala
7 Raskaudet vaativat erityisseurantaa Tutkimuksissa todetaan jokin poikkeava löydös noin puolella naisista, jotka kärsivät toistuvista keskenmenoista, mutta aina ei ole mahdollista osoittaa selkeää syysuhdetta. Kolmenkin keskenmenon jälkeen % naisista onnistuu seuraavassa raskaudessaan ilman»spesifistä» hoitoa (Tulppala ym. 1993a, Hatasaka 1994, Rai ym. 1996). Naisen ikä vaikuttaa raskauden ennusteeseen. Keskenmenonoriski nousee 35 ikävuoden jälkeen ja on 40 vuotta täyttäneillä naisilla 41 % (Knudsen ym. 1991). Mitä useampi keskenmeno naisella on ollut, sitä suurempi on seuraavan raskauden keskenmenoriski. Toistuvista keskenmenoista kärsineistä naisista joka toisella esiintyy alkuraskauden aikana veristä vuotoa, vaikka raskaus päättyisikin synnytykseen. Alkuraskauden kaikututkimus on tärkeä, sillä kohdun ulkopuolisen raskauden riski on kolminja rypäleraskauden seitsenkertainen normaaliväestöön verrattuna (Hatasaka 1994). Normaaliväestössä keskenmenoriski on sikiön elossaolon toteamisen jälkeen vain 3 5 %, mutta toistuvista keskenmenoista kärsivillä jopa 25 % (Tulppala ym. 1993a, Hatasaka 1994). Näillä naisilla raskaudet ovat muutenkin riskialttiita, sillä % lapsista syntyy ennenaikaisesti ja sikiön kasvun hidastuma todetaan %:ssa raskauksista. Pre-eklampsiaa on erään tutkimuksen mukaan arvioitu esiintyvän 19 %:lla tämän ryhmän naisista. Raskausdiabetes todetaan %:lla (Thom ym. 1992, Tulppala ym. 1993a, Hatasaka 1994, Rai ym. 1996). Kun äidillä on esiintynyt toistuvasti keskenmeno, hänen raskauksiaan tulee seurata äitiyspoliklinikoissa tai muissa keskenmenopotilaiden hoitoon perehtyneissä erikoisklinikoissa. Kirjallisuutta Ailus K, Tulppala M, Palosuo T, ym.: Antibodies to β2-glycoprotein I and prothrombin in habitual abortion. Fertil Steril 66: , 1996 Ben-Rafael Z, Seidman D S, Recabi K, ym.: Uterine anomalies. A retrospective, matched-control study. J Reprod Med 36: , 1991 Byrne J L B, Ward K: Genetic factors in recurrent abortion. Clin Obstet Gycecol 37: , 1994 Clifford K, Rai R, Watson, ym.: Does suppressing luteinising hormone secretion reduce the miscarriage rate? Results of a randomised controlled trial. BMJ 312: , 1996 Coulam C B, Stern J J: Endocrine factors associated with recurrent spontaneous abortion. Clin Obstet Gynecol 37: , 1994 Coulam C B, Goodman C, Roussev R G, ym.: Systemic CD56+ cells can predict pregnancy outcome. Am J Reprod Immunol 33: 40 46, 1995 Csapo A I, Pulkkinen M O: Indispensability of the human corpus luteum in the maintenance of early pregnancy: Lutectomy evidence. Obstet Gynecol Surv 3: 69, 1978 Fedele L, Arcaini L, Parazzini F, ym.: Reproductive prognosis after hysteroscopic metroplasty in 102 women: life-table analysis. Fertil Steril 59: , 1993 Halmesmäki E, Välimäki M, Roine R, ym.: Maternal and paternal alcohol consumption and miscarriage. Br J Obstet Gynaecol 96: , 1989 Hatasaka H H: Recurrent miscarriage: epidemiologic factors, definitions, and incidence. Clin Obstet Gynecol 37: , 1994 Hay P E, Lamont R F, Taylor-Robinson D, ym.: Abnormal bacterial colonisation of the genital tract and subsequent preterm delivery and late miscarriage. BMJ 308: , 1994 Julkunen H, Jouhikainen T, Kaaja R: Fosfolipidivasta-aineet, tromboosi ja keskenmenot. Duodecim 112: , 1996 Karjalainen O: Pitääkö keskenmenon jälkeen tehdä aina kaavinta? Duodecim 102: , 1986 Kilpatrick D C, Bevan B H, Liston W A: Association between mannan binding protein deficiency and recurrent miscarriage. Hum Reprod 10: , 1995 Knudsen U B, Hansen V, Juul S, ym.: Prognosis of a new pregnancy following previous spontaneous abortions. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 39: 31 36, 1991 Kurki T, Sivonen A, Renkonen O V, ym.: Bacterial vaginosis in early pregnancy and pregnancy outcome. Obstet Gynecol 80: , 1992 Laitinen T: Major histocompatibility complex and recurrent spontaneous abortions. Väitöskirja, Helsingin yliopisto 1993 Lea R G, Underwood J, Flanders K C, ym.: A subset of patients with recurrent spontaneous abortion is deficient in transforming growth factor β-2-producing»suppressor cells» in uterine tissue near the placental attachment site. Am J Reprod Immunol 34: 52 64, 1995 Lindbohm M-L: Parental occupational exposure and spontaneous abortion. Väitöskirja, Tampereen yliopisto 1991 Lindbohm M-L, Hietanen M: Magnetic fields of video display terminals and pregnancy outcome. J Occup Environ Med 37: , 1995 MRC/RCOG Working Party On Cervical Cerclage: Final report of the Medical Research Council/Royal College of Obstetricians and Gynaecologists multicentre randomised trial of cervical cerclage. Br J Obstet Gynaecol 100: , 1993 Nielsen S, Hahlin M: Expectant management of first-trimester spontaneous abortion. Lancet 345: 84 86, 1995 Patton P E: Anatomic uterine defects. Clin Obstet Gynecol 37: , 1994 Rai R, Clifford K, Regan L: The modern preventive treatment of recurrent miscarriage. Br J Obstet Gynaecol 103: , 1996 Raziel A, Arilei S, Bukovsky I, ym.: Investigation of the uterine cavity in recurrent aborters. Fertil Steril 62: , 1994 Regan L, Owen E J, Jacobs H S: Hypersecretion of luteinising hormone, infertility, and miscarriage. Lancet 336: , 1990 Scott J R, Branch D W: Potential alloimmune factors and immunotherapy in recurrent miscarriage. Clin Obstet Gynecol 37: , 1994 Seppälä M, Julkunen M, Riittinen L, Koistinen R: Endometrial proteins: a reappraisal. Hum Reprod 7: 31 38, 1992 Silver R M, Branch D W: Recurrent miscarriage: autoimmune considerations. Clin Obstet Gynecol 37: , 1994 Stern J J, Dorfmann A D, Gutierrez-Najar A J, ym.: Frequency of abnormal karyotypes among abortuses from women with and Miksi raskaus keskeytyy ja joillakin naisilla jopa toistuvasti? 115
8 without a history of recurrent spontaneous abortion. Fertil Steril 65: , 1996 Stirrat G M: Recurrent miscarriage I: definition and epidemiology. Lancet 336: , 1990(a) Stirrat G M: Recurrent miscarriage II: clinical associations, causes, and management. Lancet 336: , 1990(b) Stray-Pedersen B, Stray-Pedersen S: Etiologic factors and subsequent reproductive performance in 195 couples with a prior history of habitual abortion. Am J Obstet Gynecol 148: , 1984 Thom D H, Nelson L M, Vaughan T L: Spontaneous abortion and subsequent adverse birth outcomes. Am J Obstet Gynecol 166: , 1992 Tulppala M, Björses U-M, Stenman U-H, ym.: Luteal phase defect in habitual abortion: progesterone in saliva. Fertil Steril 56: 41 44, 1991(a) Tulppala M, Viinikka L, Ylikorkala O: Thromboxane dominance and prostacyclin deficiency in habitual abortion. Lancet 337: , 1991(b) Tulppala M, Ramsay T, Salonen R, ym.: A prospective study in 63 couples with a history of recurrent spontaneous abortion: contributing factors and outcome of subsequent pregnancies. Hum Reprod 8: , 1993(a) Tulppala M, Stenman U-H, Cacciatore B, ym.: Polycystic ovaries and levels of gonadotropins and androgens in recurrent miscarriage: Prospective study in 50 women. Br J Obstet Gynaecol 100: , 1993(b) Tulppala M, Julkunen M, Tiitinen A, ym.: Habitual abortion is accompanied by low serum levels of placental protein 14 in the luteal phase of the fertile cycle. Fertil Steril 63: , 1995(a) Tulppala M, Ailus K, Palosuo T, ym.: Antibodies to low-density lipoprotein and to cardiolipin in nonpregnant and pregnant women with habitual abortion. Fertil Steril 64: , 1995(b) Turnbull A: Spontaneous abortion. Kirjassa: Obstetrics, s Toim. A Turnbull, G Chamberlain. Chuchill Livingstone, Avon 1989 Warburton D: Chromosomal causes of fetal death. Clin Obstet Gynecol 30: , 1987 Ylikorkala O, Viinikka L: The role of prostaglandins in obstetrical disorders. Bailliere s Clin Endocrinol Metab 6: , 1992 Ylikorkala O: Aspirin for the prevention of pre-eclampsia: where do we stand now? Acta Obstet Gynecol Scand 74: , 1995 MAIJA TULPPALA, LKT, erikoislääkäri Väestöliiton lapsettomuusklinikka, Kalevankatu 16, Helsinki Aikakauskirjan pyytämä katsaus Jätetty toimitukselle OLAVI YLIKORKALA, professori HYKS:n naistentautien ja synnytysklinikat, Haartmaninkatu 2, Helsinki 116
Toistuva keskenmeno. Veli-Matti Ulander, Risto Kaaja ja Maija Tulppala
Katsaus Toistuva keskenmeno Veli-Matti Ulander, Risto Kaaja ja Maija Tulppala Keskenmeno on yleisin raskauskomplikaatio, sillä joka kymmenes raskaus päättyy keskenmenoon, valtaosa ennen kahdeksatta raskausviikkoa.
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotTRISOMIASEULONTA. Veli Isomaa / 5.2.2015
TRISOMIASEULONTA Veli Isomaa / 5.2.2015 TRISOMIASEULONTA Trisomia Kromosomipoikkeavuus, jossa yhdessä kromosomiparissa on ylimääräinen kromosomi. Kromosomiluku on tällöin 47 Seulonta Seulonnalla tarkoitetaan
LisätiedotSikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi
Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE
LisätiedotSikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi
Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön
LisätiedotOili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa
Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää
LisätiedotSeulontavaihtoehdot ja riskit
Seulontavaihtoehdot ja riskit Hannele Laivuori HUSLAB Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyslääketiede Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Hannele Laivuori ja
LisätiedotSikiön kehityshäiriöiden seulonta alkuraskaudessa
Sikiön kehityshäiriöiden seulonta alkuraskaudessa Sikiön 21-trisomian seulonta äidin verinäytteestä ensimmäisen raskauden kolmanneksen aikana (raskausviikot 11.-12.) (S -Tr1Seul no 4548) Yleistä Raskauksien
LisätiedotNORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS
NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Keskenmenon hoito GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS Miten valitsen hoidon? Potilaan toiveet Logistiikka Keskenmenon tyyppi Alkuraskauden verenvuoto
LisätiedotSikiöseulonnan jatkotutkimukset
Tämä esite on tarkoitettu perheille, joissa raskausajan seulontojen perusteella epäillään sikiön poikkeavuutta. Kaikkiin jatkotutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnan jatkotutkimukset
LisätiedotKOHDUNSISÄISET MUUTOKSET JA FERTILITEETTI GKS KOULUTUSPÄIVÄT 27.9.2013 EWA JOKINEN / HUS
KOHDUNSISÄISET MUUTOKSET JA FERTILITEETTI GKS KOULUTUSPÄIVÄT 27.9.2013 EWA JOKINEN / HUS SIDONNAISUUDET GKS hallituksen jäsen Luentopalkkio/Terveystalo ESITYKSEN SISÄLTÖ Polyypit Merkitys fertiliteetin
LisätiedotPRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN
PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.
LisätiedotKeskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi
POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt
LisätiedotSIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE
1 (5) SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE Kaikki raskausajan seulontatutkimukset ovat vapaaehtoisia. Tulevalla äidillä on mahdollisuus
LisätiedotNIPT. Non-invasiivinen prenataalitutkimus
NIPT Non-invasiivinen prenataalitutkimus Non-invasiivinen prenataalitutkimus, NIPT B -NIPT-D ATK 8598 Non-invasiivinen prenataalitutkimus B -NIPTlaa ATK 8599 Non-invasiivinen prenataalitutkimus, laaja
LisätiedotAlkuraskauden häiriöt. EGO päivät Kuopio 27.5.2016 LT, erl Paula Kuivasaari-Pirinen
Alkuraskauden häiriöt EGO päivät Kuopio 27.5.2016 LT, erl Paula Kuivasaari-Pirinen Sisältö Milloin raskaudella on toivoa miten diagnosoin keskenmenon? Kohdun tyhjennyksen hoitovaihtoehdot Milloin residua
LisätiedotI Milloin ja miten tutkimuksia tehdään. II Sikiötutkimusnäytteet. III Neuvonta. IV Eettisiä ja sosiaalisia kysymyksiä
I Milloin ja miten tutkimuksia tehdään Sikiödiagnostiikkaa II Sikiötutkimusnäytteet Dos. Hannele Laivuori Biomedicum 21.8.2012 III Neuvonta Lääketieteellinen genetiikka L3, syksy 2012 IV Eettisiä ja sosiaalisia
LisätiedotVoidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä?
Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Ryhmä F: Kokkonen T, Luukkonen J, Mikkonen H, Mäentausta M, Mäkelä M, Nauha M, Niinimäki P, Peltokangas T, Poteri H. Määritelmiä WHO:n mukaan yli kolme viikkoa ennen
LisätiedotTOTEAA LUOTETTAVASTI ENNENAIKAISEN LAPSIVEDENMENON
TOTEAA LUOTETTAVASTI ENNENAIKAISEN LAPSIVEDENMENON Actim PROM on alkuperäinen ja kotimainen pikatesti sikiökalvojen ennenaikaisen puhkeamisen ja lapsivedenmenon toteamiseen. Helppokäyttöinen Actim PROM
LisätiedotKilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014
Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet - Tyreoideaperoksidaasi (TPO), vasta-aineet - Tyreoglobuliini (Tygl), vasta-aineet
LisätiedotSEULONNAN JATKOTUTKIMUSTEN LAATUVAATIMUKSET JA KESKITTÄMINEN
SEULONNAN JATKOTUTKIMUSTEN LAATUVAATIMUKSET JA KESKITTÄMINEN Dos. Jaana Leipälä Finohta 19.3.2009 19.3.2009 Sikiön poikkeavuuksien seulonta/ Jaana Leipälä 1 Seulonnassa on kaksi vaihetta Tarjotaan kaikille:
LisätiedotSynnytyksen käynnistäminen
Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja
LisätiedotKohdun rakennepoikkeavuudet -
Kohdun rakennepoikkeavuudet - vaikutus hedelmällisyyteen, milloin pyritään korjaamaan Maritta Hippeläinen Kys Reproduktioendokrinologian koulutus, Helsinki11.2.2016 Sidonnaisuudet Päätoimi Osastonylilääkäri,
LisätiedotRunsaat kuukautiset Käypä hoito
Runsaat kuukautiset Käypä hoito 29.10.2018 Mitä uutta? Tässä päivityksessä: HIFU Anemian hoito Kierukan asetus jo perusterveydenhuollossa (maksutta) jos runsaat vuodot ja merkittävä anemia Uudet kierukat
LisätiedotKaikukuvausta on käytetty sikiön poikkeavuuksien
KATSAUS Sikiön niskaturvotus ja kromosomihäiriöt Pekka Taipale, Vilho Hiilesmaa, Riitta Salonen ja Pekka Ylöstalo Sikiön normaalia runsaamman niskaturvotuksen osoittaminen kaikukuvauksella emätinanturia
LisätiedotSteroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa
Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Helena Tinkanen LT Synnytys- ja naistentautien ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri TAYS Raskauden alkamiseen tarvitaan
LisätiedotSikiöseulonta ja eettiset arvot
Sikiöseulonta ja eettiset arvot Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Sikiön poikkeavuuksien seulonnan erityisongelmat Seulontaohjelman päätavoitteena ei
LisätiedotSIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE
1 (6) SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE Kaikki raskausajan seulontatutkimukset ovat vapaaehtoisia. Tulevana äitinä sinulla on mahdollisuus
LisätiedotTHL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013
Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) Hedelmöityshoitotilastoinnin tiedonkeruun tietosisältö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista sähköisellä tiedonkeruulomakkeella,
LisätiedotRaskauden alkaminen. Raskauden alkamisen edellytykset
12 Raskauden alkaminen 1 Naisen elämässä on monenlaisia rajapyykkejä, jolloin elämä muuttuu ratkaisevasti. Yksi niistä on raskaaksi tulo. Monesti raskaus on toivottu, tarkkaankin suunniteltu, joskus vahinko,
LisätiedotTUNNISTAA JA SULKEE POIS ENNENAIKAISEN SYNNYTYKSEN RISKIN
TUNNISTAA JA SULKEE POIS ENNENAIKAISEN SYNNYTYKSEN RISKIN Actim Partus on nopea ja yksinkertainen vieritesti, jolla voidaan luotettavasti sulkea pois välittömän tai ennenaikaisen synnytyksen riski. Alkuperäinen
LisätiedotKeskenmenon taustaa ja diagnos0ikkaa. Laura Lampio Erikoistuva lääkäri HUS, KOS
Keskenmenon taustaa ja diagnos0ikkaa Laura Lampio Erikoistuva lääkäri HUS, KOS Määritelmä Raskaus keskeytyy
LisätiedotSähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen.
Tiedonkeruuohjeistus 21.2.2013 1(5) HEDELMÖITYSHOITOJEN TILASTOINTI Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista. Stakes keräsi vuosilta 1994 2005
Lisätiedot5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE
5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE RO-GNE: RASKAUDEN ILMOITUSLOMAKE ILMOITTAJAN TIEDOT Ensimmäinen Seuranta Ilmoittajan nimi: Tyyppi: Lääkäri (erikoisala) Farmaseutti/proviisori Kuluttaja Muu (mikä) Yhteydenotto-osoite:
LisätiedotMyooman ja polyypin vaikutus fertiliteettiin
Myooman ja polyypin vaikutus fertiliteettiin LKT Päivi Härkki Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 25-26.9.2003 MYOOMA JA FERTILITEETTI EPIDEMIOLOGIAA (Barbieri 1999) 20-50%:lla kaikista naisista
LisätiedotMinttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri Naistentautien alueellinen koulutus
Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri Naistentautien alueellinen koulutus 18.11.2016 1 Fysiologiaa Fysiologiaa Proliferaatiovaiheessa endometrium paksuuntuu Sekreetiovaiheessa progesteroni saa endometriumin
LisätiedotNIPT NON-INVASIVE-PRENATAL TESTING
NIPT NON-INVASIVE-PRENATAL TESTING NIPT perustuu äidin veressä olevan sikiöperäisen soluvapaan DNA:n tutkimiseen ja seulonta kattaa sikiön 21-trisomian (Downin syndrooma), 18-trisomian, 13-trisomian
LisätiedotKohtuval)moembolisaa)on myöhäisvaikutukset. Ka) Tihtonen, LT TAYS
Kohtuval)moembolisaa)on myöhäisvaikutukset Ka) Tihtonen, LT TAYS embolisaa)oita PPH:n hoidossa 1979 alkaen Brown et al. 1979 pitkäaikaistutkimuksia julkaistu 2000- luvulta alkaen tutkimuskohor)t 1995-2006
LisätiedotGlykodeliinin sokerit siittiöiden toiminnan säätelyssä
Katsaus Markku Seppälä, Hannu Koistinen, Riitta Koistinen, Philip CN Chiu ja William S Yeung Glykodeliinin sokerit siittiöiden toiminnan säätelyssä Useissa eläinkokeissa on todettu hiilihydraattien osallistuvan
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotAlkuraskauden keskenmenon hoitovaihtoehdot. Rajecki, Maria.
https://helda.helsinki.fi Alkuraskauden keskenmenon hoitovaihtoehdot Rajecki, Maria 2016 Rajecki, M & Hurskainen, R 2016, ' Alkuraskauden keskenmenon hoitovaihtoehdot ' Suomen lääkärilehti, Vuosikerta.
LisätiedotReumataudit ja raskaus
Reumataudit ja raskaus Perhesuunnitteluun liittyvät asiat ovat monelle reumasairautta potevalle naiselle tärkeitä, arkoja ja usein myös ongelmallisia. Reumalääkkeiden käytöstä ennen raskauden alkua ja
LisätiedotYhden alkion siirto vähentää raskausriskejä. Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen
Lapsettomuus Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen Suomessa vuosittain syntyvistä lapsista 2,5 % on saanut alkunsa hedelmöityshoitojen (koeputkihedelmöitys, mikrohedelmöitys ja pakastetun alkion siirto) ansiosta.
Lisätiedot23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg
Laparoskopia raskauden aikana el Reita Nyberg Naistentautien ja synnytysten vastuualue, TAYS Taustaa 1 odottaja / 500-635 tarvitsee vatsan alueen kirurgiaa muusta kuin obstetrisesta syystä appendisiitti,
LisätiedotPCOS MITÄ ULTRAÄÄNIKUVAUS KERTOO? Tiina Rantsi Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT HUS, Lisääntymislääketieteen yksikkö
PCOS MITÄ ULTRAÄÄNIKUVAUS KERTOO? Tiina Rantsi Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT HUS, Lisääntymislääketieteen yksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Yleistä Patogeneesi Diagnostiset kriteerit Hormonaalinen
LisätiedotTOISTUVA KESKENMENO KOSKA TUTKIMUKSIIN/AUTTAAKO HOITO? LT EINI NIKANDER HUS
TOISTUVA KESKENMENO KOSKA TUTKIMUKSIIN/AUTTAAKO HOITO? LT EINI NIKANDER HUS SISÄLLYSLUETTELO Mikä ja miten yleinen on toistuva keskenmeno? Mikä aiheuttaa toistuvan keskenmenon? Miten ja milloin tutkin
LisätiedotIMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto
IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn
LisätiedotIstukkanäytetutkimus. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Istukkanäytetutkimus Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy s and St Thomas Hospital, London, United Kingdom; the Royal College of Obstetricians
LisätiedotAdrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?
Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisesta kortikotropiinin aktivoimana Parantaa suorituskykyä laajentamalla keuhkoputkea. Kiihdyttää aineenvaihduntaa ja happi kulkee nopeammin. Nostaa verenpainetta Toimii
LisätiedotSikiöseulonnat Sisko Somby-Lakkala Kätilö/LKS
Sikiöseulonnat 8.2.2019 Sisko Somby-Lakkala Kätilö/LKS Sikiön poikkeavuuksien seulontojen eli sikiöseulontojen järjestämisessä periaatteena on, että raskaana oleville tarjottaisiin tasapuolisesti vapaaehtoisia,
Lisätiedotmykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski
mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Johdanto Tämä esite, Myfenax (mykofenolaattimofetiili) Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille,
LisätiedotKOHTUANOMALIOIDEN VAIKUTUS FERTILITEETTIIN GKS, HELSINKI, 25-26.9.2003 MARJATTA AHTOLA, LL P-KKS, JOENSUU
KOHTUANOMALIOIDEN VAIKUTUS FERTILITEETTIIN GKS, HELSINKI, 25-26.9.2003 MARJATTA AHTOLA, LL P-KKS, JOENSUU Kehityshäiriöiden synty Müllerin tiehyeiden puutteellinen fuusio ja resorptio sikiökaudella johtaa
LisätiedotKohtukirurgia ja synnytys. Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003
Kohtukirurgia ja synnytys Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003 Arpi kohdussa Istukan muodostuminen? verenkierto istukan toiminnanvajaus placenta accreta Kohdun repeämän riski? raskauden seuranta,
LisätiedotYleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71
Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin
LisätiedotIstukan osittainen tai täydellinen irtoaminen
Tapausselostus Istukan toistuva ennenaikainen irtoaminen Minna Tikkanen ja Mika Nuutila Istukan ennenaikainen irtoaminen on obstetrinen hätätilanne, jonka syy jää usein epäselväksi. Vaikka istukan irtoaminen
LisätiedotLapsivesitutkimus. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Lapsivesitutkimus Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy s and St Thomas Hospital, London, United Kingdom; the Royal College of Obstetricians
LisätiedotKohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotHIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka
HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa
LisätiedotKoulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila
TAMPEREEN YLIOPISTO - LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET PERINATOLOGIA Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka
LisätiedotMiten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013
Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Milloin tutkimuksiin? Perustutkimukset kun raskautta on yritetty vuosi Kun asia alkaa askarruttaa
LisätiedotHedelmällisyysneuvola - tarvitaanko sitä? - mitä se voisi tarkoittaa?
Hedelmällisyysneuvola - tarvitaanko sitä? - mitä se voisi tarkoittaa? Aila Tiitinen Prof, linjajohtaja HY ja HYKS Naistenklinikka 9.3.2018 1 Hedelmällisyys Suomessa 9.3.2018 2 Suomalaiset perheet 9.3.2018
LisätiedotMitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS
Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Mitä tehdä oireettomalle gynekologiselle sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Naistentautien ja gyn.sädehoidon
LisätiedotTietoa kohdunulkoisesta raskaudesta
Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta Tarkoitus Tämä tiedote kattaa seuraavat aiheet: Jaydess -valmisteen teho raskauden ehkäisyssä kohdunulkoisen raskauden absoluuttinen ja suhteellinen riski Jaydess -valmistetta
LisätiedotToctino (alitretinoiini)
POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma TOC-FI-004-051208-D Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotNaishormonit, Kuukautiskierron säätely
Naishormonit, Kuukautiskierron säätely dos. Leila Unkila-Kallio Gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri HYKS NaLa, Naistenklinikka 21.3.2013 TAVOITTEET Ymmärtää munasarjahormonien merkitys ja niiden
LisätiedotThis document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere
This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-201509092275 Author(s): Hiltunen, Leena; Uotila, Jukka
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotMATKALLA UUTEEN ELÄMÄÄN OPAS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN ÄITIYSNEUVOLAN ASIAKKAILLE
MATKALLA UUTEEN ELÄMÄÄN OPAS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN ÄITIYSNEUVOLAN ASIAKKAILLE Opas on tarkoitettu äitiysneuvolan asiakkaille, raskaana oleville naisille sekä heidän puolisoilleen. Oppaassa kerrotaan
LisätiedotPRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN
PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiapotilasta ohjaavalle OHJAUS JA VUOROVAIKUTUS Ohjaus on potilaan tilanteesta keskustelua kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa.
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Atosiban EVER Pharma 6,75 mg/0,9 ml injektioneste, liuos Atosiban EVER Pharma 37,5 mg/5 ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten Atosiban EVER Pharma 75 mg/10 ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten 30.12.2015,
LisätiedotAbdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el
Abdominaalinen raskaus Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el LK s. 1967 v. 1993 Dg: cysta dermoidea ovari l. sin. (halk. 10 cm) Tmp: s-o-ectomia via l-scopiam v. 2000 G0 Dg: endometrioma
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotLISÄTIETOLOMAKE 3 Keskenmeno (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52
Keskenmeno (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52 Raskauden kesto (viikkoa) keskenmenohetkellä Sikiöiden lukumäärä Keskenmenoon mahdollisesti vaikuttaneet tekijät
LisätiedotHysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011
Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopiankomplikaatiot Anestesia Asento Itse toimenpide tai liitännäistoimenpide Hysteroskopiankomplikaatiot
LisätiedotSuomalainen maksa - ja miten se on marinoitu
Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi
LisätiedotKäytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan
ANNA-MARIA LAHESMAA-KORPINEN FT Projektipäällikkö, THL LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -HANKE RASKAUDENAIKAINEN lääkkeiden käyttö Suomessa Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö on Suomessa yleistä. Vuosina Suomessa
LisätiedotAjankohtaista fertiliteetti- ja graviditeetti-kysymyksistä. Inka Aho Infektiolääkäri 13.2.2013
Ajankohtaista fertiliteetti- ja graviditeetti-kysymyksistä Inka Aho Infektiolääkäri 13.2.2013 n Mitä uutta raskauden hoidon rintamalla n Mitä uutta raskauden alkuun saattamiseksi Raskauden aikana diagnosoitu
LisätiedotSeulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen
Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Helsinki, THL 19.3.2009 Riitta Salonen-Kajander dosentti, ylilääkäri Perinnöllisyysklinikka Neuvonta ennen seulontaa Tärkeä mitä paremmin tieto
LisätiedotNuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT.11.2015.3751
Nuoren naisen ehkäisymenetelmät Pitkäaikaiset ehkäisymenetelmät Hormonikierukka 3 v ja 5 v Pitkäaikainen ehkäisy (pienempi 3 vuotta, isompi 5 vuotta) Sisältää paikallisesti vapautuvaa keltarauhashormonia
LisätiedotSonohysterografia uusi menetelmä gynekologisten vuotohäiriöiden diagnostiikassa. Merja Marttunen ja Bruno Cacciatore
Diagnostisia ongelmia Sonohysterografia uusi menetelmä gynekologisten vuotohäiriöiden diagnostiikassa Merja Marttunen ja Bruno Cacciatore Vuotohäiriöt ovat yksi tavallisimmista gynekologin vastaanotolle
LisätiedotAdrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?
Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa
LisätiedotAlkaako syrjäytyminen jo kohdussa?
Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids
LisätiedotToistuvat keskenmenot - selvi0ely ja hoito. Eini Nikander, LT, HYKS NKL 11.2.2016
Toistuvat keskenmenot - selvi0ely ja hoito Eini Nikander, LT, HYKS NKL 11.2.2016 Ei sidonnaisuuksia Sisältö Määritelmä Miten yleinen? Milloin ja miten tutkin? Mikä on seuraavan raskauden ennuste? Miten
LisätiedotEmättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon.
Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. C-vitamiini 250 mg, 6 emätinpuikkoa. Apteekista ilman reseptiä. Emättimen bakteeritasapainon häiriö Emättimen bakteeritasapainon häiriö
LisätiedotYksilönkehitys. Hedelmöityksestä syntymään
Yksilönkehitys Hedelmöityksestä syntymään Tunnin sisältö Yksilönkehityksen vaiheet: hedelmöitys, solunjakautuminen, alkiovaihe, sikiövaihe Yksilönkehityksen säätely Sikiön ravinnonsaanti Monisikiöraskaus
LisätiedotKAHDESTA VIIVASTA SURUN KYYNELIIN
Minna Ollikainen KAHDESTA VIIVASTA SURUN KYYNELIIN Kuinka auttaa keskenmenon kokeneita terveydenhuollossa? Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Toukokuu 2012 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO....1 2 KESKENMENO KOKEMUKSENA
LisätiedotKEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS
KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,
LisätiedotProscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen
LisätiedotEhkäisymenetelmät PP-PF--WHC-FI /
Ehkäisymenetelmät Ehkäisyn aloitus & valinta Mikäli raskaus ei ole ajankohtainen toive ja seksistä haluaa nauttia huoletta, on syytä huolehtia luotettavasta raskauden ehkäisystä Keskustele terveydenhoitajan
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa
LisätiedotMONISIKIÖINEN RASKAUS JA SYNNYTYS MULTIFETAL PREGNANCY AND CHILDBIRTH
MONIKKOPERHEVALMENNUS MULTIPLE BIRTHS COACHING MONISIKIÖINEN RASKAUS JA SYNNYTYS MULTIFETAL PREGNANCY AND CHILDBIRTH Hyvä alku monikkovanhemmuuteen A good start in parenting multiples Monisikiöinen raskaus
Lisätiedot