ULVILAN KAUPUNKI LEINEPERIN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS

Transkriptio

1 ULVILAN KAUPUNKI LEINEPERIN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Multahirsimasuuni Lähde: Museovirasto restauroi Ulvilan Kaupunki Kaupunginhallitus Tampere 2006

2 LEINEPERIN OSAYLEISKAAVA ALUEEN MÄÄRITTELY Osayleiskaava-alue on kooltaan noin 321 ha sijoittuen Leineperin kyläkeskuksen alueelle. Rajaus noudattelee osittain vanhan osayleiskaavan rajausta poiketen kuitenkin siitä kahdessa kohdassa. Vanhan osayleiskaavan ulottuessa pohjoisessa valtatie 11:een, tekeillä oleva osayleiskaava rajautuu Kullaanjokeen. Lounaisosassa kaava ulottuu vanhasta osayleiskaavasta poiketen Kullaanjoen lounaispuolelle sisältäen joen varteen sijoittuvan asutuksen. KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Osayleiskaava-alue sijaitsee Ulvilan kaupungin Leineperin kylässä valtatie 11 eteläpuolella maantien 257 molemmin puolin noin 4,5 km etäisyydellä Kullaan kirkonkylästä ja 3,5 km etäisyydellä Ulvilan kaupungin Kaasmarkun kylästä. KAAVAN LAATIJA Kaava laaditaan Ulvilan kaupungin toimeksiannosta ja valvonnassa konsulttityönä Tampereella Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Itsenäisyydenk TAMPERE Eero Ritanen, Dipl.Ins SNIL KÄSITTELY Vireilletulosta ilmoittaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaehdotuksen hyväksyminen / KH Kaavan hyväksyminen / KV

3 LEINEPERIN OSAYLEISKAAVA SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin vaiheet 1.2 Yleiskaava 1.3 Yleiskaavan toteuttaminen 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelualue Alueen yleiskuvaus Ruukkialueen historiallinen yleiskatsaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Aluerakenteellinen historia Ruukin aikaiset rakennukset Ympäristön häiriötekijät Maanomistus 2.2 Suunnittelutilanne Kaavalliset lähtökohdat Muut kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 3 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Yleiskaavan suunnittelun tarve 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 3.3 Yleiskaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet 3.4 Yleiskaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 3.5 Muutokset kaavaehdotukseen 4 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 4.3 Aluevaraukset sekä kaavamääräykset Aluevaraukset Yleiset määräykset ja suositukset Kaavamääräykset 4.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Sosiaaliset vaikutukset 4.5 Ympäristön häiriötekijät 4.6 Nimistö 5 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus 5.3 Toteutuksen seuranta 6 KAAVAEHDOTUKSEN NÄHTÄVILLÄOLON JÄLKEEN TEHDYT MUUTOKSET LEINEPERIN OSAYLEISKAAVA LIITTEET 1 Kaava-alueen sijainti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3 Ote Satakunnan seutukaava 5:sta 4 Ote Leineperin oikeusvaikutuksettomasta osayleiskaavasta Ote Leineperin asemakaavaehdotuksesta Luontoselvitys 7 Nykyinen kunnallistekniikka 8 Maanomistus 9 Ote Satakunnan seutukaavaliiton julkaisusta Satakunnan rakennusperinne 10 Ote vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisusta nro 217 sarja A; Vanhat vesirakenteetesimerkkinä Kullaanjoki 11 Ote Museoviraston ja ympäristöministeriön julkaisusta 16; Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 12 Ote museoviraston rakennushistorian osaston raportista nro 7 vuodelta 1994; Leineperin rautaruukki, Tutkimus ja restaurointiraportti 13 Ote museoviraston rakennushistorian osaston restaurointiraportista vuodelta 1995: Leineperin ruukki, restaurointiraportti Ote Leineperin kylän kehittämissuunnitelmasta v. 1989; Kullaan kunta / Viatek Oy 15 Ote Ympäristöministeriön selvityksestä vuodelta 1994 Leineperin rautaruukin alueen kehittämisen organisoinnista ja toteutuksesta 16 Ote Viatek-yhtiöiden v Leineperin ruukkikylän ympäristösuunnitelmasta 17 Leineperin tiestön kehitys Leineperin toiminnallisen jaon muutos Toiveita ja tavoitteita esitettyjä ajatuksia 20 Tarpeita ja mahdollisuuksia 21 Maisemarakenne 22 Rakentajia kiinnostavat alueet 23 Rakentamiseen soveltuvat alueet 24 Maankäyttökaavio 2010 VE A 25 Maankäyttökaavio 2010 VE B1 26 Maankäyttökaavio 2010 VE B2 27 Ruukkikylän täydennysrakentaminen VE 1 28 Ruukkikylän täydennysrakentaminen VE 2 29 Ruukkikylän täydennysrakentaminen VE 3 30 Ruukkikylän täydennysrakentaminen esimerkkitoteutus 31 Kevyenliikenteenväylästö toteutusmalleja 32 Indeksikartta Ruukin aikaiset rakennukset 33 Leineperin ruukinalueen kulttuurihistoriallinen inventointi ja kunnostussuunnitelma / Arkkitehtitoimisto Eija Teivas 2006; Inventointikarttoja - suunnitelmia 34 Museoviraston karttaliite muinaismuistolain rauhoittamasta kiinteästä muinaisjäännöksestä 35 Ote maankäyttö- ja rakennuslain pykälästä Tilastolomake 37 Osayleiskaava Liiteluettelossa mainituista julkaisuista on liitteenä yleensä vain tiivistelmä tai johdanto-osa. Aineistoon voi tutustua Ulvilan kaupunginvirastossa.

4 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin vaiheet YLEISKAAVAN LAATIMISPROSESSI MRA Osayleiskaavan valmistelu on aloitettu vuonna Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu Ulvilan Seutu lehdessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty ja se on ollut nähtävillä säädetyn ajan Kullaan kunnan virastossa (liite 2). Kaavoituksen valmisteluvaiheessa on pidetty suunnittelukokouksia Kullaan kunnan, Ulvilan kaupungin, alueviranomaisten ja museoviraston kesken ja Kaavoituksen ehdotusvaiheessa järjestettiin viranomaisneuvotteluita seuraavasti: KULLAAN KUNNAN KAAVOITUSPÄÄTÖS 2003 SUUNNITTELUN OHJELMOINTI JA ORGANISOINTI ILMOITUS VIREILLETULOSTA (ULVILAN SEUTU) MRL Viranomaispalavereissa kiinnitettiin erityistä huomiota - uudisrakentamisen sovittamiseen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön ja - kevyen liikenteen turvallisuuden lisäämiseen ja pysäköinnin järjestämiseen. VIRANOMAISNEUVOTTELU MRL 66.2, MRA Vuoden 2004 aikana laadittiin alustava osayleiskaavaluonnos, jonka Kullaan kunnanhallitus päätti kokouksessaan asettaa nähtäville ajaksi Kaavan laadintaa jatkettiin vuoden 2005 vaihteessa tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen Ulvilan kaupungin ohjauksessa. Osayleiskaavaehdotus valmistui Kaavaehdotus oli kaupunginhallituksessa Ehdotuksen virallisesta nähtävillä olosta tiedotettiin Ulvilan Seutu lehdessä sekä kaupungin internetsivuilla. Ehdotuksesta pyydettiin lausunnot Lounais-Suomen ympäristökeskukselta, Satakunnan maakuntamuseolta ja satakuntaliitolta. Kaavaehdotus on ollut virallisesti nähtävillä välisen ajan. Kaavaehdotus oli kaupunginvaltuustossa xx.x.200x. 1.2 Osayleiskaava Osayleiskaava laaditaan Leineperin kyläalueelle, jossa sijaitsee pääosa kylän asutuksesta, julkiset ja yksityiset palvelut sekä Leineperin ruukkikylä. Osayleiskaavan tärkeimmät periaatteet ja perusteet: - kaava-alueen rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön säilyttäminen, - täydennysrakentamisen ohjaaminen kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä, sekä - uusien rakennuspaikkojen osoittaminen asuinrakentamiselle ruukkikylän lähiympäristössä. Kaava-alueen keskeiset osat Leineperin ruukkikylän ytimessä määritellään osayleiskaavassa maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön ja muinaismuistolain nojalla suojeltaviksi alueiksi. Pääosa uudisrakentamiseen varatuista asuntoalueista on pyritty sijoittamaan uudemman ajan asutuksen yhteyteen ja sen reuna-alueille ruukinytimen ulkopuolelle. Kaava-alueen kaakkoisosassa uudisrakentamista esitetään myös ennestään täysin rakentamattomalle metsämaalle. Ruukkikylän sisälle erikseen määritellyille kohdille on esitetty täydennysrakentamismahdollisuuksia, joiden kaavallista käyttötarkoitusta ei ole erityisesti määritelty. Uudisrakentamisen tarkoituksena on ruukin toiminnallisten edellytysten parantaminen. Kaasmarkun peltoaukeat määritellään kaavassa maisemallisesti tärkeiksi peltoalueiksi. Ruukkikylän välittömässä läheisyydessä olevat laidunmaat määritellään maa- ja metsätalousalueeksi, jolla ympäristö tulee säilyttää. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL (PÄIVITETTY VIIMEKSI) LÄHTÖTIEDOT, LUONTOKARTOITUS 2003 TAVOITTEET JA MITOITUSPERUSTEET YLEISKAAVALUONNOS NÄHTÄVILLÄOLO YLEISKAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄOLO, LAUSUNNOT MRA 19, MRA 20 VIRANOMAISNEUVOTTELUT MRL 66.2, MRA 18 KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMINEN xx.xx.2006 ILMOITUS HYVÄKSYMISESTÄ JA JULKIPANO MRL 67 xx.xx.2007 MAHDOLLINEN VALITUSTEN KÄSITTELY

5 Leineperissä järjestetään vuosittain isoja yleisötapahtumia. Kylä on ruukin ansiosta muutoinkin erityinen vierailukohde, mikä aiheuttaa tapahtumien aikana alueen liikenteen ja pysäköinnin kannalta erityisjärjestelyjä. Osayleiskaavassa kiinnitetään erityinen huomio kevyen liikenteen reittien rakentamiseen. 1.3 Osayleiskaavan toteuttaminen Alueen asemakaavoitus ja yksityiskohtainen suunnittelu on aloitettu vuonna Kaava-alueen mukainen rakentaminen on mahdollista aloittaa yleiskaavan pohjalta vuonna 2005 poikkeusluvin. Puistot ja virkistysalueet toteutetaan myöhemmin Ulvilan kaupungissa tehtävien talousarviopäätösten puitteissa. Kevyenliikenteen väylien toteuttamiseen odotetaan tiehallinnon osallistumista. Leineperin asutus pohjautuu maatalouden ja rautaruukin teollisuuslaitoksen ympärillä tapahtuneeseen kehitykseen. Ruukin toiminnan loppuessa 1900-luvun alussa alkoivat tilan rakennukset rappeutua. Ruukin rakennusten korjaus ja restaurointi alkoi luvulla ja nykyisellään historiallisesti keskeisimmät rakennukset ovat osittain hyvässä kunnossa. Ruukkikylästä on kehittynyt monipuolinen asuin- ja työympäristö. Osa maatalouden rakennuskannasta on siirtynyt osittaisen viljelyksen piiriin ja osa pysyvään asutukseen. Leineperin väestö oli oli 241 henkilöä (lähde: Tilastokeskus) 1 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelualue Alueen yleiskuvaus Osayleiskaava käsittää n. 320 ha suuruisen alueen Leineperin ruukkikylän ympärillä. Vanha Porista Hämeeseen johtanut seututie, maantie 257 halkoo aluetta itä-länsisuuntaisesti. Kaavaalueen keskiosassa sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuurihistoriallisesti arvokas ruukin alue. Ruukin ympärille on muodostunut 1900-luvun jälkipuoliskolla pientaloasutusta. Etelässä ja lounaassa kaava-alue on pääosin peltoaukeata, pohjoisessa ja idässä metsää. Pohjoisesta lounaaseen laskeva Kaasmarkunjoki virtaa alueen halki ja kylän keskeisimmät osat sijoittuvat joen varteen. Leineperi on nykyisin yksi Suomen merkittävimmistä ruukinalueista monipuolisena säilyneen rakennuskantansa ansiosta. Leineperin tämän päivän elinkeinoihin kuuluu matkailu ja turismi museokohteidensa ja kylällä järjestettävien erilaisten tapahtumien ansiosta. Alueelle on hakeutunut käsityöläisten pajoja ja pitopalveluyrittämistä. Ruukkikylän kehittäminen vierailu-, kokoontumis- ja tapahtumapaikkana soveltuu historialliseen miljööseen ja tukee ruukin ympäristöarvojen säilyttämistä. Ruukkialueen historiallinen yleiskatsaus Kullaanjoen monien koskien vesivoiman, Ulvilan alueen satamien läheisyyden ja alueen hyvien metsien ansiosta on Leineperiin vuonna 1771 perustettu rautaruukki jalostamaan ruotsista tuotua takkirautaa. Ensimmäisen ruukin perusti majuri Berndt Johan Hastfer. Alussa ruukin toimintalupa Leineperissä koski erilaisten rautavälineiden takomista. Ruukki on yksi viimeisimmistä Suomeen Ruotsin vallan aikana perustetuista rautaruukeista. Ennen ruukin rakentamista alueella on ollut Nakkilan Anolan kartanoon kuuluva tila, jolla toimi vesivoimainen saha ja mylly joen ylittävän maantiesillan kupeessa. Vanhoista asiakirjoista ensimmäinen maininta Leineperin alueesta sahanpaikkana löytyy vuodelta Leineperi -nimi juontaa juurensa ensimmäisen ruukin aikoihin, jolloin ruukin ruotsalaisperäinen nimi Fredriksfors muuntui suomenkielisissä yhteyksissä Leineperiksi.

6 Ensimmäisen omistajavaihdoksen Leineperin ruukki on kokenut 1787, jolloin ruukki siirtyi Hastferilta Jonas Beckmanille. Uusi omistaja laittoi ruukin hyvään kuntoon ja rakennutti sinne ensimmäisen masuunin. Seuraavan kerran omistaja vaihtui vuonna1818, kun Suomen valtio osti ruukin. Tällöin alueelle rakennettiin uusi masuuni vuorimalmien kokeilumasuuniksi. Ruukki ei kuitenkaan saavuttanut asetettuja tavoitteita, ja jo v valtio myi ruukin Kauttuan ruukin omistajalle A.H.Falckille. Seuraava omistaja porilainen lakimies K.J.Lönegren osti ruukin vuonna 1858 ja tästä alkoi Leineperin ruukin voimakas muutosten ja nousun kausi. Niin raudanvalmistus kuin ruukin maa- ja karjatalous uudistettiin ja alueen rakentaminen järjestettiin uudelleen. Suuret uudistustyöt ja kohta niiden jälkeen koetelleet katovuodet kuitenkin verottivat ruukin toimeentuloa siinä määrin, että vuonna 1870 Lönegren luopui ruukin omistajuudesta ja uudeksi omistajasi tuli Turun ja Porin läänin kuvernööri Carl Magnus Creuz luvulla ruukin omistuskirjat vaihtoivat isäntää tiuhaan ja vuosikymmenen lopulla ne vihdoin päätyivät Kauttuan ja Noormarkun silloisen omistajan Antti Ahlströmin haltuun. Ahlströmin kiinnostus aluetta kohtaan oli enemminkin suuren maaomaisuuden varassa kuin ruukin toiminnassa. Jonkin verran uudistuksia kuitenkin tehtiin Ahlströmin aikana rautateollisuudessakin, lisäksi alueelle perustettiin vientisaha. Kaava-alueen koillisesta keskiosasta on löydetty merkkejä liito-oravan elinpiiristä kuusikkoa ja kookkaita haapoja kasvavassa metsänosassa. EU:n direktiivit ja luonnonsuojelulaki edellyttävät liito-oravan elinmahdollisuuksien ja elinympäristöjen suojelemista. Masuunin toiminta Leineperissä loppui 1891, vientisahaus muutamaa vuotta myöhemmin ja rautateollisuuden toiminta Sen jälkeen alueen paja- ja sahaustoiminta on ollut lähinnä kotitarvetuotantoa 1900-luvun puoliväliin asti. Kylään 1860-luvun jälkeen perustettu meijeri lopetti toimintansa luvulla, ja rakennus muutettiin puutarha- ja emäntäkouluksi. Emäntäkoulu sekä koulun ylläpitämä juustomeijeri, joka sijaitsi työväen asuinalueen keskellä olevassa vanhassa navetassa, toimivat Leineperissä 1900-luvun sotiin asti. Maatilana Leineperi oli merkittävä 1940-luvulle saakka. Sotien jälkeen suuri osa tilasta luovutettiin siirtoväen asuttamiseen. Vuonna 1977 Ahlströmin perikunnan omistuksessa ollut Leineperin Maatalousyhtymä myytiin ja alueen keskeisimmät teollisuusrakennukset siirtyivät kaupassa tilanhoitaja Eero Tupalalle luvun puolivälissä rakennukset siirtyivät sukupolvenvaihdoksen myötä niiden nykyiselle omistajalle Reijo Tupalalle. Samoihin aikoihin Kullaan kunta osti muun osan ruukinalueesta Luonnonympäristö Kaava-alue on kauttaaltaan tasaisen alavaa, eikä alueella tiettävästi ole luonnonsuojelualueita. Valtaosa kaava-alueesta on pienten peltotilkkujen ja harvan asutuksen pirstomaa metsämaata. Alueen metsät ovat tavanomaisia talousmetsiä, hakkuualoja ja nuoria kasvatusmetsikköjä. Alava maa on monin paikoin soistunut, mutta soistumat on ojitettu. Kenttäkerroksen rehevän kasvillisuuden perusteella maapohja metsäalueilla on melko viljavaa. Kaava-aluetta halkovan Kaasmarkunjoen uoma ja sen rantavyöhyke on alueen luonnon kannalta arvokas. Erityisesti asutuksen lähellä ja vanhassa ruukkimiljöössä sekä peltojen välissä, iäkäs sekapuusto, tiheät pensaikot ja jokeen viettävät rinteet tekevät luonnonympäristöstä runsaslajisen. Lähes yhtenäinen puusto ja luonnontilaisen raivaamaton kasvillisuuskerros toimivat tärkeänä ekokäytävänä. Tästä syystä joen ranta tulisi säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. Peltojen keskellä ja laidoilla on pieniä, paikoin asuttuja metsäsaarekkeita. Maisemallisesti sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta metsäsaarekkeet ovat tärkeitä paikkoja, mutta tarkempaa tietoa niiden luonnonarvoista ei ole.

7 2.1.3 Rakennettu ympäristö Osayleiskaavan jo rakentuneet alueet sijoittuvat enimmäkseen kaava-alueen keskiosiin. Alueen koillis- ja lounaisosassa peltoaukeiden ja metsämaiden keskellä on joitakin muutaman asuintontin laajuisia rakentuneita saarekkeita. Jokivarren rakennetut alueet kaava-alueen keskiosassa edustavat Leineperin vanhinta rakennuskantaa, ruukkikylän alkuperää ja toimivat nykyisin kyläkeskuksena. Suurin osa alueen asuinrakentamisesta sijoittuu kyläytimen ympärille pieninä rakennusryhminä, jotka ovat rakentuneet pääosin 1970-luvun jälkeen. Suunnittelualueen pohjoisosan läpi luode-kaakko-suuntaisena kulkee valtakunnallinen 400 kv sähkölinja, joka vaatii noin 200 metrin rakentamattoman vyöhykkeen ympärilleen. Leineperin aluerakenteellinen historia Ruukkialueet on yleisesti pyritty rakentamaan säännöllisen muotoisiksi. Leineperin ruukkikyläkin on jo alun perin rakennettu säännölliseksi. Aluetta on tosin useasti rakennettu uudelleen monista syistä: - mm. tulipalotuhojen vuoksi - omistajavaihdosten yhteydessä: o rakennukset ovat saaneet uutta ilmettä uudella ulkokuorella, o niiden käyttötarkoitus on muuttunut, o vanha rakennus on purettu ja uusi tehty toiseen kohtaan, tai - itse rakennuksia on siirretty kylässä paikasta toiseen. Ruukkialueen rakennuskannasta kauiten samoilla paikoilla ovat säilyneet Masuuni ja Kankipaja. Jo vuoden 1798 isojaon yhteydessä laaditussa kartassa ovat masuuni ja rautapaja rakennukset nykyisillä sijoilla. Ruukin perustamisen aikoihin alueen päärakennus sijaitsi joen pohjoisrannalla, konttorirakennus etelärannalla ja työläisten asuinrakennukset molemmin puolin joenvartta. Pajatoimintaa on ylläpidetty ja jokea padottu sekä joen nykyisen patoaltaan itäpuolella että länsipuolella. Maatalouden toimintaan varatut alueet ovat luonnollisesti sijoittuneet ruukkikylän laidoille asutuksen ja muun rakentamisen ympärille. Vielä 1800-luvun puolivälin omistajamuutoksen jälkeen ruukkialueen toiminnallinen jako on pysynyt lähes samana luvun lopusta, ainoastaan työväen asuminen on keskitetty joen eteläpuolelle ja ruukinkartano siirretty pohjoisrannalta etelärannalle. Asumisen siirtymisen myötä maatalouden toiminta on myös siirtynyt jonkin verran luvun alkupuolella tuotantotoiminnan, maatalouden ja asumisen rakennuspaikkojen sijoittuminen toisiinsa nähden on edelleen pysynyt samana kuin aiemmin, mutta tuotantotoiminta alueella on muuttanut luonnettaan ruukki on hiljentynyt, rautapaja muuttunut sahaksi ja maatalous vallannut alueen pääelinkeinon roolin. Vasta luvun loppupuolella aluerakenteellinen muutos alkaa selkeästi hahmottua kun ennen pääosin maa- ja metsätalouden toimialueiksi varatut maa-alueet muuttuvat asuinpaikoiksi, vanhat asuinsijat yritystoiminnan alueiksi ja entiset tuotantolaitokset kulttuuripaikoiksi ja museorakennuksiksi. Alueen morfologia on muuttunut selkeästä suoralinjaisuudesta pirstaleiseksi kehäksi, johon historiallisten paikkojen alkuperäinen rakeisuus hukkuu. Ainakin 1820-luvulle asti ruukkialueen rakennusmateriaalina on pääosin ollut puu luvulta alkaen alueen tärkeimpiä rakennuksia kuten ruukin tuotantorakennuksia ja maatalouden rakennuksia on alettu rakentaa muuraamalla mm. slagitiilestä. Rakennettua ympäristöä

8

9

10 Ruukin aikaiset nykyiset rakennukset 1 Masuuni 2 Kank ankipaja 3 Rauta autavar arasto asto 4 Hiilisuuli 5 Mylly 6 Härkätalli ätalli 7 Pehtori 8 Ruuk uukink inkar artano 9 Seppien mökit 10 Puuliiteri 11 Navetta/meijeri 12 Ruuk uukin kahvila/inf ahvila/info (vanha kauppa) 13 Savipak vipakari ari 14 Kansak ansakoulu 15 Kivisilta 16 Vanhan meijerin / Emäntäkoulun alue 17 Koivuk oivukuja uja

11 Leineperi korjaustöiden jälkeen Leineperin rautaruukki on yksi parhaiten alkuperäisessä asussaan säilyneitä ruukkikokonaisuuksia Suomessa, mistä syystä museovirasto päätti ruukin ränsistyneiden rakennusten restauroinnista luvun lopulla. Työ aloitettiin v ja sen keskipisteenä oli romahtamisvaarassa ollut masuuni, jonka ohella töitä tehtiin useimmissa ruukin vanhoista rakennuksista. Ruukkialueen korjaustyöt valmistuivat vuonna 1994 ja niiden myötä vanhoihin rakennuksiin saatiin taas toimintaa. Masuuni Masuunirakennus on rakennettu vuonna 1826 alun perin kotimaisen malmin koemasuuniksi. Samalle paikalle on aiemmin sijainnut vuonna 1787 rakennettu ruukin ensimmäinen masuuni, joka paloi vuonna Masuunitoiminta nykyisessä rakennuksessa päättyi helmikuussa Rakennus muutettiin vesitorniksi 1910-luvulla ja tässä käytössä se toimi ainakin 1960-luvulle asti. Tällä hetkellä masuuni on muinaismuistolain nojalla suojeltu kohde. Se on yksi neljästä Suomessa ehjänä säilyneestä masuunista ja omaa masuunityyppiänsä ainoa. Masuunin restaurointisuunnitelma (Lähde: Museovirasto restauroi) Masuuni Leineperin ruukin kunnostustyöt aloitettiin 1980-luvun lopulla huonokuntoisen multahirsimasuunin restauroinnilla. Töiden perustana olivat huolelliset arkistoselvitykset ja paikan päällä tehdyt kenttätutkimukset. Hankkeen alkaessa rakennukset olivat pahoin ränsistyneitä ja suurelta osin tyhjillään. Restauroinnin tärkeimpänä tavoitteena oli vanhojen rakennusten säilymisen turvaaminen ja uuden käyttötarkoituksen löytäminen niille. Korjaustyöt aloitettiin huonokuntoisen multahirsimasuunin restauroinnilla. Masuunin alimman kerroksen muodostaa harmaakivijalusta, sen päällä on maalla täytetty hirsikehikko ja ylimpänä on rankorakenteinen kerros. Korjaustöissä masuunin kivirakenteita vahvistettiin syvätäyttämällä, hirsikehikko uusittiin lähes kokonaan ja masuunitornin ympärille rakennettiin siinä aiemmin ollut raastupa eli työhuone. (Lähde: Museovirasto restauroi) Kankipaja Nykyinen kankipajarakennus on rakennettu 1860-luvulla Lönegrenin uudistusten yhteydessä. Sitä ennen paikalla on sijainnut ilmeisesti puurakenteinen rautavasarapaja ruukin perustamisen ajoilta asti. Nykyistä rakennusta on laajennettu 1800-luvun lopulla tuotantotekniikoiden uudistusten myötä kahteen eri kertaan. Laajennusosat on toteutettu kuonatiilestä luvulla kankipaja on muutettu kotitarvesahaksi. Tuolta ajalta on peräisin rakennuksessa edelleenkin sahatoiminnasta muistuttavat juurakoin tuettu välipohja, turbiinikammio ja vesikouru sekä kattolyhty ja päätyikkunat. Kotitarvesaha toimi rakennuksessa vuoteen 1962 asti. Samaan aikaan sahan kanssa rakennuksen siipiosaan perustettiin sepänpaja, joka niin ikään toimi aina 1960-luvulle asti tilan omiin tarpeisiin luvulla rakennuksen yhteyteen rakennettiin paja tiilien, kalkin ym. materiaalin tuottamiseen vastaamaan ruukkikylän kunnostustyön tarpeisiin.

12 Kankipaja Mylly Härkätalli Rautavarasto Hirsirakenteinen rakennus kankipajan vieressä on rakennettu 1850-luvulla pajan rautavarastoksi luvulla rakennuksen itäpääty muutettiin navetaksi luvulla rakennus on jälleen kunnostettu rautavarastoksi ruukin kunnostustöiden yhteydessä löytyneelle esineistölle. Rakennus toimi viljamakasiinina 1940-luvulle asti ja 1950-luvulla se muutettiin sähkömyllyksi luvulla myllyn laitteisto korjattiin ja otettiin uudelleen käyttöön. Nykyisin mylly toimii kesäaikaan. Härkätalli Rakennus on rakennettu vuonna Sen on suunnitellut K.J.Lönegrenin Leineperissä paljon käyttämä suunnittelija valtionagronomi Henry Gibson. Rakennus tehtiin alun perin navetaksi vanhan puurakenteisen navetan sijoille. Rakennuksen alaosa muurattiin kuonatiilestä ja yläosa tiilestä, saumat värjättiin punamultamaalilla. Valmistuessaan navetta oli 73 metriä pitkä. Rakennuksen pohjoispuolelle rakennettiin navetan kanssa yhtä pitkä uusi talli-lampola-sikala v.1867, rakennukset oli yhdistetty toisiinsa ajosillalla vintiltä vintille. Talliksi rakennettu rakennus purettiin 1930-luvulla karjasairauden vuoksi ja navettana toiminut rakennus muutettiin talliksi. Tallia on osittain purettu 1940-luvulla uudisrakennustarpeisiin ja sen tiiliä käytettiin muualla. Nähtävästi tämän vuoksi itäisestä osasta rakennusta puuttuu nykyisin yläosa ja katto. Tässä osassa toimii kesäisin ulkoilmanäyttämö. Kaksikerroksisena säilynyt osa tallista on nykyisin varastokäytössä. Rautavarasto Oikealla hiilisuuli Hiilisuuli Kankipajan ja rautavaraston länsipuolella sijaitseva pohjois-eteläsuuntainen rakennus on vanha lato, joka on 1980-luvulla pystytetty Tupalan toimesta vanhan hiilihuoneen sijoille. Vanhan hiilihuoneen sijainti on selvitetty kankipajan korjauksen yhteydessä karttojen ja tutkimusten avulla. Mylly Mylly on ensimmäinen tiilestä muurattu rakennus Leineperissä. Rakennus tehtiin ruukin savitiilistä vuosina Alun perin se rakennettiin viljamakasiiniksi. Rakennus on 3-kerroksinen. Perustukset tehtiin v.1818 palaneen masuunin kivistä. Seinät rapattiin ulkopuolelta kalkkilaastilla ja sisäpuolelta savilaastilla. Rakennukseen laitettiin kaksinkertainen rautaovi, joka varustettiin isolla lukolla. Oven yläpuolelle molempiin kerroksiin tehtiin luukut, jotka vaihdettiin ikkunoiksi sähkömyllyksi muuttamisen yhteydessä. Pehtori Nykyinen Pehtorin rakennus Kullaanjoen pohjoisrannalla välittömästi sillan itäpuolella on rakennettu 1915 paikalla sijainneen ruukin alkuperäisen päärakennuksen tilalle. Ruukin perustamisen yhteydessä pehtorin rakennus rakennettiin joen etelärannalle. Ensimmäinen pehtorin rakennus oli 5-huoneinen, eteisellä varustettu asuinrakennus. Se muutettiin toimimaan konttorina heti kun uusi hirsinen päärakennus, valmistui joen pohjoisrannalle vuonna Alkuperäinen päärakennus tuhoutui tulipalossa Pehtorin rakennus on nykyisin yksityisessä asuinkäytössä. Rakennuksen nykyinen omistaja on kunnostanut myös pihapiirin vanhan talousrakennuksen käyttöön.

13 Pehtoori Ruukinkartano Seppien mökit/puuliiteri Seppien mökit Ruukinkartano Nykyinen ruukin päärakennus on rakennettu 1860-luvulla konttorina toimineen rakennuksen alapuolelle. Tässä yhteydessä päärakennuksen paikka siirtyi joen pohjoisrannalta etelärannalle. Vuonna 1907 rakennusta on modernisoitu ulkoasultaan. Tiilikatto tehtiin vuonna luvun kunnostuksessa on säilytetty 1900-luvun alun ulkoasu. Rakennus on yksityisessä asuinkäytössä. Seppien mökit Vasaraseppäsääntöjen mukaan jo 1700-luvun puolivälin jälkeen on ruukkien vastuulla ollut tarjota työntekijöilleen ilmainen asunto. Leineperissäkin on heti ruukin perustamisen aikaan rakennutettu työläisille ikkunalliset ja lukollisilla ovilla varustetut asuinrakennukset sekä tarpeelliset karjasuojat ja ulkohuoneet. Työntekijöiden asuinrakennusten sijainti ja lukumäärä pysyi suurin piirtein samana 1700-luvun lopulta 1860-luvulle asti. Hirsirakennukset olivat pääasiassa lautakattoisia, muutamassa mökissä oli turve- tai malkakatto. Kaikkien rakennusten eristeenä oli turve. Osa mökeistä oli punamullattuja jo alussa. K.J. Lönegrenin uudistusten myötä 1860-luvun puolivälissä rakennettiin kolme uutta hirsistä asuinkasarmia työläisille. Ne nousivat vanhojen mökkien kanssa samaan rivistöön Ruukintien varrelle joen etelärannalle. Muutama mökki on asuinkasarmien rakentamisen yhteydessä jouduttu purkamaan. Vuonna 1866 kaikki säilyneet mökit siirrettiin suoristetun ruukinkadun varrelle, nykyisille sijoilleen. Joitakin rakennuksia ilmeisesti yhdisteltiin toisiinsa tässä yhteydessä. Mökkeihin tehtiin kaikkiin saman suuruiset ikkunat, ja ne katettiin sekä vuorattiin päreillä. Mökkien sisäseinäniin laitettiin parin sentin vahvuinen rappaus savi-sahanpurulaastia, ja yläpohjat eristettiin 50x50cm kokoisilla turvelaatoilla. Kaikki rakennukset maalattiin punaisiksi. Vuonna 1884 työväen asuntoihin laitettiin ulkoikkunoiden lisäksi sisäikkunat. Vuonna 1907 rakennuksia korjattiin muuraamalla niiden uuneja uudelleen. Lautavuoraus mökkeihin tehtiin 1910-luvun alkuvuosina luvulla joihinkin mökeistä rakennettiin kuisti Kaksi mökeistä on edelleen asuinkäytössä. Kaksi mökeistä on nykyisin museona ja lopuissa on 1990-luvulta alkaen ollut käsityöpajatoimintaa. Puuliiteri Seppien mökkien rivistössä seisova puuliiteri on rakennettu syksyllä 1866 asuinkasarmien ja mökkien väliselle alueelle, nykyiselle paikalleen. Sen vieressä on ollut toinen samanlainen puuvajarakennus. Rakennus on rankorakenteinen, Henry Gibsonin suunnitelman mukaan toteutettu. Vajassa on alunperin ollut 40 lukittavaa ovea, 20 molemmin puolin, sekä pärekatto. Navetta/meijeri Seppien mökkien rivistössä oleva vanha navetta on rakennettu 1865 K.J. Lönegrenin uudistusten yhteydessä Henry Gibsonin piirustusten mukaan. Rakennus on n. 49 m pitkä, se tehtiin kokonaan tiilestä ja maalattiin, seinät ilmeisesti punamultamaalilla ja saumat valkoisella öljymaalilla, kivijalka saumattiin kalkkilaastilla. Vuonna 1917 rakennus muutettiin juustomeijeriksi. Rakennuksessa on toiminut myös sikala 1900-luvun alussa sikala. Se kuitenkin on myöhemmin jouduttu purkamaan ja siirtämään pois rakennuksesta meijerin hygieniavaatimusten kehittyessä. Lisäksi navetassa on toiminut mm. kanala Nykyisin navettarakennus on kokonaan rapattu. Sen sisätiloja on kunnostettu 1980-luvulla erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen n hengelle. Rakennuksessa on esillä Leineperi 100 vuotta -näyttely, jossa on mm. Ruukkialue vuodelta pienoismalli. Navetta/meijeri Kahvila

14 Ruukin kahvila/info (vanha kauppa) Vanhan navetan itäpuolella ruukinkadun varrella pohjois-eteläsuuntaisesti oleva punamullattu puurakennus on alunperin rakennettu juustomeijeristin asuinrakennukseksi vuonna Sittemmin rakennus on toiminut alueen kauppana rakennus kunnostettiin ruukinalueen informaatiopisteeksi. Siihen tehtiin rakenteellisia korjauksia, asuinhuoneet muutettiin näyttelytiloiksi sekä rakennettiin keittiö ja wc. Nykyisin rakennus toimii kahvilana. Savipakari Rakennuksen tarkkaa rakennusaikaa ei tiedetä mutta sen kohdalla on merkintä pakarituvasta jo n laaditussa kartassa. Joidenkin lähteiden mukaan savipakari on rakennettu A.H. Falckin omistuskaudella työväen leivintuvaksi luvulla Leineperiin suunniteltiin monia savirakennuksia, mutta savipakarirakennusta ei ole toteutettu samalla tekniikalla. Myös rakennuksen sijainti, vinoittain katulinjaan nähden muiden rakennusten takana, poikkeaa ruukkikylän 1860-lukulaisesta suoralinjaisuudesta ja viittaa näin rakennuksen varhaisempaan rakennusaikaan. Savipakari on rakennettu noudattaen Ranskasta levinnyttä erityistä tamppaukseen perustuvaa rakennustekniikkaa, jota yritettiin luvuilla juurruttaa Pohjoismaihin. Rakennus on kooltaan 14.9x10.7 m. Siinä on kolme huonetta, kaakkoispäädyssä pakaritupa ja luoteispäädyssä kaksi kamaria. Ajan kuluessa rakennuksen halkeamia, nurkkia ja alareunojen syöpymistä on paikattu poltetuilla tiilillä 1900-luvun alussa savipakari toimi vielä työväen pakarina, sillä kasarmi asunnoissa ei ennen 1920-luvun puoliväliä ollut leivinuuneja. Vielä 1950-luvulla rakennuksessa asuttiin ja leivottiin, tuolloin yksi rakennuksen kolmesta leivinuunista oli jo romahtanut. Kivisilta Vanhan meijerin / Emäntäkoulun alue Paikalla on aikoinaan sijainnut vuonna 1865 Henry Gibsonin suunnitelmien mukaan meijeriksi rakennettu rakennus, joka muutettiin emäntäkouluksi 1910-luvulla. Ennen meijeriä paikalla on ollut 1820-luvulla rakennettu mylly, joka on purettu meijerin rakentamisen yhteydessä. Vuonna 1986 emäntäkoulu-/meijerirakennus purettiin. Alueen vieressä yläkosken länsipuolella on vanhan rautapajan, nippupajan ja sahan paikka. Vanhalle sahalle ja nippupajalle johtaneesta tiestä on jäljellä pitkä koivukujanne, josta edelleen on jäljellä useita koivuja varsinkin tien eteläpuolella. Ruukkialueen korjaustyöt valmistuivat vuonna 1994 ja niiden myötä vanhoihin rakennuksiin saatiin taas toimintaa. Kankipajassa on järjestetty taontanäytöksiä ja muihin rakennuksiin on perustettu puoteja ja työpajoja. Museoviraston teettämät restaurointityöt rahoitti työministeriö. Myös paikallisten asukkaiden aktiivinen panostus ja ympäristöministeriön tuki mahdollistivat Leineperin historiallisen kylän säilymisen. Vuonna 1994 Leineperin ruukille myönnettiin Europa Nostra-diplomi huolellisesti ja vaalien tehdystä restauroinnista ja kylän elvyttämisestä. ( Museovirasto restauroi ) Kansakoulu Savipakari Kansakoulu Vanha kansakoulurakennus on rakennettu vuonna 1888 ensimmäisenä koulurakennuksena Leineperin alueelle. Rakennus siirtyi kunnan omistukseen vuonna Kivisilta Kolmi-aukkoinen kiviholvisilta on rakennettu vuonna Paikalla on sijainnut silta jo ennen ruukin perustamista. Nykyisin kivisillan kupeessa patoaltaan puolella sijaitsee teräsrakenteinen huoltosilta Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueen häiriötekijöistä huomionarvoisin on liikenne. Suunnittelualuetta halkoo itälänsisuuntainen maantie, joka johtaa lännessä Ulvilaan ja idässä Kullaalle. Leineperin keskustassa tie on paikoin alimitoitettu nykyisen liikenteen tarpeisiin. Etenkin kevyenliikenteen tarpeet ovat lähes täysin vailla huomiota. Leineperissä järjestetään säännöllisesti runsaasti yleisöä houkuttelevia tapahtumia. Massiivisten tapahtumien ulkopuolellakin ruukkikylä kulttuurihistoriallisena nähtävyytenä kerää paljon vierailijoita alueelle. Yleinen pysäköinti Leineperin kylässä on tällä hetkellä sattumanvaraista ja kontrolloimatonta. Pysäköinnin järjestäminen sen tarpeiden mukaisesti vaatii nykyisellään ohjausta.

15

16 2.1.5 Maanomistus Suunnittelualue on osittain kaupungin ja osittain yksityisessä omistuksessa.(liite 8) Pääosin osayleiskaava-alue on yksityisessä omistuksessa. Ulvilan kaupungin omistuksessa on suurin osa kylän keskusalueista. 1.2 Suunnittelutilanne Kaavalliset lähtökohdat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on tullut voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niden toteutumista. Nyt laadittavan yleiskaavan osalta konkreettisimmat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuudet ovat: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö ja 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Seutukaava Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriössä vahvistettu Satakunnan seutukaava 5, joka on saanut lainvoiman Leineperiä koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on kirjattu seutukaavaan. Seutukaavassa Leineperin ruukkikylän alue on määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Satakunnan maakuntakaava on tavoitevaiheessa. Maakuntakaavan tavoiteraportissa alueen käsittely säilyy samansisältöisenä.

17 Yleiskaava Kullaan kunnan valtuustossa on hyväksytty ohjeellinen Leineperin osayleiskaava, jolla ei ole oikeusvaikutusta. Osayleiskaavassa suunnittelualueen reunoilla olevat maa-alueet on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi sekä maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Kulttuurihistoriallisesti keskeisimmät suunnittelualueen osat on merkitty rakennuslainsäädännön tai muinaismuistolain nojalla suojeltavaksi alueeksi.

18

19 Rakennusjärjestys Alueella on voimassa silloisen Kullaan kunnan hyväksymä rakennusjärjestys. Asemakaava Yleiskaava-alueella ei ole voimassa asemakaavaa. Kaasmarkunjoen mutkan itäpuolelle jäävällä kaava-alueella on valmisteilla asemakaava.

20

21 2.2.2 Muut suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Leineperin osayleiskaavan laadinnan tueksi laadittiin Luontoselvitys lokakuussa 2003.(liite 6) Leineperin ruukkialueesta on laadittu luvuilla monia eri tutkimusraportteja, kehittämissuunnitelmia ja rakennushistoriallisia selvityksiä (liitteet 9-16): 3 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve Oikeusvaikutteisen osayleiskaavan saaminen Leineperin alueelle on tullut ajankohtaiseksi ruukkikylään kohdistuneen huomion kasvaessa 1990-luvulla. Yleisen arvokehityksen johdosta kiinnostus Leineperin alueeseen on selvästi lisääntynyt. Paineet pientalorakentamiseen myös ruukkikylän keskeisillä alueilla ja kyläytimeen välittömästi liittyvillä alueilla ovat lisääntyneet. Uudisrakentamisen vaikutusten hallitsemiseksi ja oikeasuuntaiseksi ohjaamiseksi Kullaan kunta on aikoinaan hankkinut maa-alueita omistukseensa ruukkikylän keskeisiltä paikoilta. Ruukkikylän kunnostuksen myötä lisääntynyt ruukkialueen käyttö on aiheuttanut liikenteen järjestämiselle uusia vaatimuksia. Vilkastuneella toiminnalla ja ympäristön käytöllä on monia erilaisia seurauksia, joiden hallinta edellyttää muun muassa asemakaavatasoista maankäytön suunnittelua. Alueen yhtenäisyyden säilymisen kannalta kokonaisvaltainen osayleiskaava on tarpeellinen. Kullaan kunnanvaltuusto on päättänyt kokouksessaan Leineperin osayleiskaavan laatimisesta. Osayleiskaavan käytännön työhön on ryhdytty marraskuussa 2003, jolloin osayleiskaavan laatimisesta sovittiin konsulttityönä Ympäristönsuunnittelu Oy:ssä Tamperella. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Selvitykset ovat pääosin palvelleet ruukin vanhojen rakennusten säilyttämistä ja restaurointia. Töiden perustana olivat huolelliset arkistoselvitykset ja paikan päällä tehdyt kenttätutkimukset. Uusimpien inventointien ja suunnitelmien tavoitteena on edelleen ollut vanhojen rakennusten säilymisen turvaaminen ja ruukin alueen historiallisen ulkoasun ja alueen arvojen palauttaminen. Tutkimusten kaikissa vaiheissa on pyritty löytämään uusi, aktiivinen käyttötarkoitus ruukin rakennuksille. kaava-alueen maanomistajat asukkaat, yritykset sähköyhtiö kaavaan rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat sekä Ulvilan kaupunki Ulvilan kaupungin hallintokunta Porin kihlakunnan poliisipiirin neuvottelukunta tekninen lautakunta ympäristölautakunta sivistyslautakunta sosiaalilautakunta maaseutulautakunta vapaa-aikalautakunta järjestöt paikalliset luontojärjestöt ja -yhdistykset asukas- ja kyläyhteisöt, jne viranomaiset Satakuntaliitto Museovirasto Satakunnan museo Lounais-Suomen ympäristökeskus Tiehallinto, Turun tiepiiri

22 3.2.2 Vireilletulo Leineperin osayleiskaavan vireilletulosta on ilmoitettu lehtikuulutuksella Ulvilan Seutu -lehdessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt on kuvattu päivätyssä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.(liite 2) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kuulutettu Ulvilan Seutu lehdessä ja se on ollut nähtävillä välisen ajan kunnan ilmoitustaululla. Kaavan vireille tulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelman, valmisteluvaiheen luonnosten ja muun aineiston nähtävänä olosta ilmoitettiin kunnan ilmoitustaululla ja Ulvilan Seutu lehdessä. Suunnitteluaineisto oli nähtävänä Kullaan kunnanvirastossa. Nähtävänä oloaikana aineistosta voi esittää kirjallisia mielipiteitä Kullaan kunnanhallitukselle. Kuntaliitoksen jälkeen vuoden 2005 alusta lukien osayleiskaavan laadintaa on jatkanut Ulvilan kaupunki laatimansa kaavoitusohjelman mukaisesti. Tällöin kaavaehdotus laaditaan saadun palautteen ja annettujen lausuntojen perusteella Ulvilan kaupungissa. Samoin kaavaehdotus pidetään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti julkisesti nähtävänä Ulvilan kaupungin ilmoitustaululla. Nähtävänä olosta ilmoitetaan kaupungin ilmoitustaululla ja Ulvilan seutu lehdessä. Kaava-alueen ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille lähetetään tieto nähtävänä olosta kirjeitse. Nähtävänä olon aikana kaavaehdotuksesta voi jättää kirjallisia muistutuksia kaupunginhallitukselle. Viranomaisneuvottelu on järjestetty kaavoitustyön alkuvaiheessa ja se järjestetään tarvittaessa myöhemminkin. Kaavaehdotuksista ja tarvittaessa aiemmistakin vaiheista pyydetään lausunnot tarpeellisessa laajuudessa paikallisviranomaisilta ja Satakuntaliitolta, Museovirastolta, Satakunnan museolta, Lounais-Suomen ympäristökeskukselta sekä Turun tiepiiriltä. 3.3 Osayleiskaavan tavoitteet Yleiskaavan tavoitteisiin kuuluu valtioneuvoston hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottaminen ja niiden toteuttamisen edistäminen. Valtakunnalliset alueidenkäytön erityistavoitteet on Leineperin osalta todettu Satakunnan 5. seutukaavassa, jossa Leineperin ruukin alue ja kulttuurimaisema on todettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi alueeksi, kh-156. Alue on osoitettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi ympäristöksi maisemallisin, historiallisin sekä rakennushistoriallisin ja rakennustaiteellisin perustein. Seutukaavan kaavamääräyksessä on todettu, että alueen yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämiseen. Yleiskaavassa tullaan huomioimaan edellä mainittu tavoite ja määräykset. Yleiskaavassa huomioidaan myös muut seutukaavan asettamat tavoitteet ja sisältö. kikylän aktiivinen toiminta perustuu Leineperin väestöpohjaan, jota voidaan vahvistaa yleiskaavallisin keinoin riittävillä asuntoaluevarauksilla ja parantamalla palvelumahdollisuuksia. Kaava-alueelta osoitetaan siten asuinrakentamiseen soveltuvia uudisrakennusalueita lähietäisyydellä ruukkikylän ydintä ympäröiviltä alueilta. Samalla selvitetään täydennysrakentamisen sekä uudenlaisen toimintapohjan luomisen mahdollisuudet ruukkikylän ydinalueilla. Valtakunnallisesti arvokkaaksi luokitellussa kulttuuriympäristössä maankäyttöä ohjataan sekä ympäristön asuinrakentamiseen että muuhun maankäyttöön sopeutuvasti. Osayleiskaavassa osoitetaan ajoneuvo- ja kevyenliikenteen osalta turvalliset yhteydet alueen eri toimintojen välillä ja alueen läpi kulkevalle liikenteelle. Tavoitteiden toteutumisen kannalta on suuri merkitys osallisille varattavien kuulemistilaisuuksien, riittävän osallistumisen ja maanomistajien valitusmahdollisuuksien järjestämisessä. Kaavatyön sisällölle asettuja tavoitteita tarkennetaan kaavoitustyön aikana saadun palautteen pohjalta. 3.4 Osayleiskaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Ruukkikylän alueiden osalta on osayleiskaavatyön valmisteluvaiheessa tutkittu kolmea erilaista täydennysrakentamisen vaihtoehtoa (liitteet 27-29). Kaavan pohjaksi eri massoitteluvaihtoehdoista koottiin yhdistelmä malliratkaisuksi (liite 30). Asuinrakentamisen sijoittamisesta kaava-alueelle on käyty läpi kolmea erilaista vaihtoehtoa kaavoituksen alkuvaiheessa (liitteet 24-26). Yleiskaavan pohjana oleva maankäyttömalli on koottu yhdistelmänä edellisistä vaihtoehdoista. Ajoneuvo- ja kevyenliikenteen reitit muodostuivat rakennusalueiden ratkaisujen hahmottuessa. Yleiskaavalla on tarkoitus ohjata suunnittelualueen maankäyttöä ja sovittaa yhteen asutuksen, kulttuurin, virkistyskäytön, maiseman ja luonnon eri tarpeet. Yleiskaavan tavoitteena on lisäksi selvittää toimintojen tarvitsemat liikenneyhteydet. Yleiskaavatyön erityisenä tavoitteena on tuoda esiin ruukkikylän kulttuurihistorialliset arvot, jotta ne voidaan säilyttää ja kehittää niitä nykyajan vaatimukset huomioonottavalla tavalla. Ruuk

23

24

25 4 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 4.1 Kokonaisrakenne Suunnittelualueen maankäyttö keskittyy ruukkikylän ja nykyisten teiden läheisyyteen. Uusia asuinalueita on esitetty Leineperintien, Lanningintien ja Masuunintien varrelle sekä Koulutien jatkeelle. Leineperintien ja Pitkäjärventien välille nykyisen asutuksen itäpuolelle on esitetty uusi kokooja ja sen yhteyteen uutta asuinaluetta. Rakennettujen asuinalueiden pinta-ala on noin17 ha ja uusia asuinalueita on noin 22 ha. Asuinalueiden toteuttaminen edellyttää asemakaavaa. Ruukkikylän vanhojen rakennusten alueet on osoitettu palvelujen alueeksi. Alueita on täydennetty Kööpelinkujan länsipuolelle osoitetulla uudella palvelujen alueella. Entinen emäntäkoulun alue Kaasmarkunjoen kulmauksessa koulun luoteispuolella on esitetty yksityisten palvelujen alueeksi. Julkisten ja yksityisten palvelujen ja hallinnon aluevarasten suuruus on noin 7,5 ha. Täydennysrakentaminen on mahdollista noin 3,5 ha suuruisella alueella. Osayleiskaava sallii ruukkikylän ydinalueille uusia rakennuksia, jotka soveltumista kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön on arvioitu maastossa ja havainnekuvin. Palvelualueiden toteuttaminen edellyttää asemakaavaa. Lanningintien, Masuunintien ja härkätallin välinen alue on esitetty lähivirkistysalueeksi. Aluevarauksena virkistysalue on turhan laaja yleiskaavan asuinalueiden kannalta. Virkistysaluetta voi pitää strategisena aluevarauksena, joka mahdollistaa vastaisuudessa Leineperin kehityksen kannalta merkittävät keskeisiä, laajoja aluekokonaisuuksia edellyttävät hankkeet. Kaasmarkun viljelyaukeat on merkitty maisemallisesti arvokkaiksi peltoaukeiksi, joilla rakentaminen on rajoitettu olevien rakennusten yhteyteen. Koillisosan metsäalueet on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla sallitaan vain hajaasutusluonteinen rakentaminen. Maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntöön ja muinaismuistolakiin perustuvat sekä luonnon kannalta arvokkaat alueet ja kohteet on suojeltu kaavamääräyksin ja -merkinnöin. 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Osayleiskaava ohjaa ympäristön muutosta tarkoituksena säilyttää olemassa olevat luonnon ja kulttuuriympäristön arvot. Ympäristöä muuttavat toimet, kuten uudisrakentaminen ohjataan arvokasta ympäristöä turmelematta nykyisten liikenneväylien varrelle. Ympäristön kannalta keskeiset tavoitteet, todettujen arvojen säilyttäminen ja alueelle sopivan rakentamisen esittäminen, voidaan toteuttaa yleiskaavalla. 4.3 Aluevaraukset sekä kaavamääräykset Aluevaraukset Osayleiskaava-alueella on aluevarauksia pientalovaltaisille asuntoalueille ja maatilojen talouskeskusten alueille lähinnä ruukkikylän ydintä ympäröivillä alueilla. Maisemallisesti merkittävillä paikoilla sijaitsevat asuinpaikat on varattu osayleiskaavassa pientalovaltaisiksi asuinalueiksi, joilla voi harjoittaa pienimittakaavaista kotieläin- ja maatilataloutta. Yksityisten palveluiden alueille on varattu maa-alaa vanhan emäntäkoulun tontinympäristössä sekä Ruukinkadun varrella sijaitsevan kaupparakennuksen tontilla. Muut ruukkikylän ydinalueet on varattu julkisten ja kaupallisten palvelujen ja hallinnon alueeksi. Julkisten palvelujen ja hallinnon aluevaraukset rajoittuvat Leineperin koulun tontille. Lähivirkistysalueita on kaavassa varattu erottamaan ruukkikylän ympärille sijoitettavaa uutta asuinrakentamista ruukkikylän ydinalueista sekä joen varrelle. Rakennuslainsäädännön ja muinaismuistolain nojalla suojeltavaksi alueeksi osayleiskaavassa on varattu masuunia ympäröivä joentörmä maantien ja Kullaanjoen välisellä alueella. Kaava-alueen lounaisosissa aukeavat pellot on varattu maisemallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi. Maa- ja metsätalousalueeksi, jolla ympäristö tulee säilyttää, on varattu pienet alueet kyläkeskuksen läheisyydessä maisemallisesti merkittävillä paikoilla sijaitsevilla peltolämpäreillä. Kaava-alueen pohjois-osat on varattu pääosin maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi.

26

27

28

29 Vesi- ja jätehuolto on järjestettävä ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla. Alle 200 m päässä joesta sijaitsevilla rakennuspaikoilla on jätevedet johdettava viemäriin tai umpikaivoihin. Joen ranta-alueelle tulee jättää joen pientareesta lähtien vähintään kymmenen metrin suojakaista puita ja pensaita varten. Suojakaistan puusto ja pensasto tulee säilyttää maaaineksen ja ravinteiden sitomiseen riittävän tiheänä. Maisemanhoidollisista tai virkistyksellisistä syistä voidaan kaistaa tarvittaessa hoitaa myös luonnonniittynä. Joen varressa kasvava vanha kasvusto tulee säilyttää. Yleiskaava-alueella on voimassa MRL 43 2.momentin mukaiset rakentamis- ja toimenpidera-joitukset. Alueella ei saa suorittaa maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaata-mista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ilman lupaa. Lupa ei ole tarpeen, jos maa-ai-neksia otetaan omaa tai toisen tavanomaista kotitarvekäyttöä varten tai jos muu toimenpide, kuten taimikonhoito tai kasvatushakkuu, on vähäinen. Leineperin kylän kohdalla läpikulkuliikenne käyttää Leineperintietä, joka on paikoin kevyen liikenteen kannalta varsin turvaton. Kaasmarkunjoen sillan kohdalla tie on ahdas ja linjaukseltaan hankala aiheuttaen ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen kohtaamistilanteissa mahdollisia vaaratilanteita. Leineperin kiviholvisilta on rakennettu vuonna 1891 ja on merkittävä osa ruukin kulttuurihistoriaa. Sillan ja lähiympäristön kulttuurihistoriallisten arvojen vuoksi ei Leineperintien linjaukseen ja geometriaan ole odotettavissa muutosta ainakaan sillan kohdalla. Tällöin lähes ainoaksi vaihtoehdoksi on jäänyt kevyen liikenteen reitistön kehittäminen. Valtaosa kevyen liikenteen reittien aluevarauksista on uusia tavoitteena yhdistää asuinalueet, palvelualueet ja koulu kevyen liikenteen turvallisella reitistöllä. Yleiskaava-alueelle on esitetty kaksi uutta katualuetta: Koulutien jatke uudelle asuinalueelle sekä Leineperintien ja Pitkäjärventien yhdistävä uusi katu nykyisen asutuksen länsipuolelle. Uusien katualueiden määrä on noin 0,5 km Yleiset määräykset ja suositukset Kaava-alue sisältää merkittäviä kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja, minkä johdosta rakentamisen sijoittumista ja laatua säädellä erityisellä huolella. Valtakunnallistenarvojen lisäksi alueelta on tavattu paikallisia ympäristöarvoja, jotka tulee ottaa huomioon alueen tarkemmassa suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa. Maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntöön ja muinaismuistolakiin perustuvat sekä luonnon kannalta arvokkaat alueet ja kohteet on suojeltu kaavamääräyksin ja -merkinnöin. Sen sijaan näihin alueisiin ja kohteisiin läheisesti liittyvät metsävyöhykkeet, jokirannat ja muu rakennuskanta vaikuttavat myös alueelta saatavaan kokonaiskuvaan. Tästä syystä yleiskaavamerkintöjen ja -määräysten lisäksi yleiskaavassa annetaan yleisiä määräyksiä ja suosituksia. Koska yleismääräykset annetaan kaavakartassa, ovat ne oikeusvaikutteisia ja sitovat toteuttajien lisäksi viranomaisia. Yleiset määräykset ja suositukset Rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolella: Asuinpientalon rakennuspaikan rakennusoikeus on 270 k-m2. Yhteensä enintään kahden asuinrakennuksen kokonaisrakennusoikeus on 200 k-m2 ja asumista palvelevien talousrakennusten rakennusoikeus enintään 70 k-m2. Uudet rakennuspaikat on sijoitettava vanhan rakennuskannan yhteyteen. Rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään 3000 m2. Suositukset: Metsänhoidossa tulee pyrkiä siihen, että peltoon, tiehen, asutukseen, jokeen tai muuhun vesialueeseen rajoittuva metsänreunavyöhyke säilyy maisemallisesti yhtenäisenä. Avohakkuussa ja harvaan siemenpuuasentoon hakkuussa tulee pyrkiä siihen, että syntyvä yhtenäinen aukko ei olisi puolta hehtaaria suurempi. Kalliometsissä, soilla ja joen rantametsissä tulee pyrkiä luontoa säästävään ja metsien moninaiskäytön huomioon ottavaan metsänkäsittelyyn. Asemakaavoja laadittaessa tulee ottaa arvokkaat kulttuurihistorialliset kohteet huomioon. 5. Kaavan vaikutukset 5.1 Kaavan vaikutusten arviointi Vaikutusten arviointi ohjelmoitiin kaavan vireilletulon yhteydessä laadittavassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Siinä todettiin, että olennaisia vaikutuksia ovat muutokset, jotka kohdistuvat - luontoon ja rakennettuun ympäristöön - sosiaalisiin olosuhteisiin - Leineperin perinteiseen kylärakenteeseen ja miljöökuvaan, asumisympäristöön ja liikenteeseen - viljelyaukeiden maisemakuvaan Leineperin yleiskaavan keskeisiä ovat myös vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kulttuuriin, terveyteen ja turvallisuuteen Vaikutuksia arvioitaessa lähtökohtana on tavoiteltu tulevaisuuden tilanne, jossa kaavan tarkoittama maankäyttö on kokonaisuudessaan toteutunut. Arviointiin vaikuttavat toteutumiseen liittyvä epävarmuus ja vaihtoehtoiset toteutustavat. Esimerkiksi yleiskaava voidaan yleensä toteuttaa monella tavalla, jolloin myös sen vaikutukset ovat erilaiset. Asemakaava ohjaa välitöntä toteuttamista, ja siksi sen vaikutuksia voidaan yleensä ennustaa yleiskaavaa tarkemmin. Yleiskaavan vaikutusselvitys toimii vastaavasti asemakaavan vaikutusarvioinnin pohjana, ja sitä tarkennetaan tarvittavalta osin asemakaavan laatimisen yhteydessä.