LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 2/ Aika: klo 17:30-18:24 Paikka: Kaupunginhallituksen kokoushuone LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 10 Kokouksen järjestäytyminen 3 11 Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat (kuntalain 92 ) 4 12 Nuorisovaltuuston edustajalle puhe- ja läsnäolo-oikeuden myöntäminen 5 13 Kulttuurivaliokunnan avustukset 2018 ja vuoden 2017 tilitykset 6 14 Nuorisotalon peruskorjausvaihtoehdot, tarveselvitys 9 15 Kauniaisten kulttuuritilojen vuokraehtojen päivitys Muut asiat 19

2 PÖYTÄKIRJA 2/ Läsnä: Hammarberg Johanna puh.joht Tuohioja Pauli varapuh.joht Edström Joel j Selroos Agneta j Lehmuskenttä Antero j Heine-Koskinen Sari j Oksanen Pekka j Savukoski Nino nuorisovaltuuston edustaja Backman Heidi sivistystoimenjohtaja Lindholm-Ahlefelt Anders kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö Pynnönen Elina toimistosihteeri Poissa: Ala-Reinikka Tapani KH:n edustaja Allekirjoitukset Johanna Hammarberg Elina Pynnönen puheenjohtaja sihteeri Hyväksytty sähköpostitse Käsitellyt asiat Pöytäkirja tarkastettu Allekirjoitukset Sari Heine -Koskinen Tarkastettu Pöytäkirja asetetaan yleisesti nähtäville Kauniaisten kaupungin kotisivuilla Todistaa Karola Nyman ilmoitustaulun hoitaja

3 PÖYTÄKIRJA 2/ Kokouksen järjestäytyminen KULTV toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi - valitsee pöytäkirjantarkastajan. Päätös: totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajaksi valittiin Sari Heine-Koskinen.

4 PÖYTÄKIRJA 2/ Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat (kuntalain 92 ) KULTV Sivistystoimenjohtaja: Päätös: Valiokunnalle on lähetetty viranhaltijoiden päätöspöytäkirjoja edellisen kokouk sen jälkeen tehdyistä päätöksistä, jotka voidaan kuntalain 92 :n mukaan ottaa valiokunnan käsiteltäväksi. Otsikkoluettelo on esityslistan oheismateriaalina. Valiokunta merkitsee tiedokseen oheismateriaalista ilmenevät päätökset ja päät tää olla käyt tämättä kuntalain 92 :n mukaista otto-oikeuttaan. Päätösehdotus hyväksyttiin.

5 PÖYTÄKIRJA 2/ Nuorisovaltuuston edustajalle puhe- ja läsnäolo-oikeuden myöntäminen 124/ /2014 KULTV Lisätiedot: kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö Anders Lindholm-Ahlefelt, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi KH KH hyväksyi nuorisovaltuuston toimintasäännöt oh jeel li sina noudatettavaksi nuorisovaltuuston jäsenten nimeämiseksi ja nuo ri so valtuus ton asettamiseksi sekä uuden toimikauden ( ) käyn nis tä misek si. Lisäksi KH antoi nuorisovaliokunnalle tehtäväksi nimetä kes kuu destaan läsnäolo- ja puheoikeuden omaavan asiantuntijaedustajansa sekä nuo ri so val tuus ton käytännön asioista ja sihteerin tehtävistä vastaavan yhdys hen ki lön. KH toteaa ( 45) nuorisovaltuuston nimenneen seuraavan edus ta jan kulttuurivaliokuntaan: Nino Savukoski. Sivistystoimenjohtaja: Päätös: myöntää nuorisovaltuuston edustajalle puhe- ja läs näolo-oi keu den. myönsi nuorisovaltuuston edustajalle puhe- ja läsnäolo-oikeuden.

6 PÖYTÄKIRJA 2/ Kulttuurivaliokunnan avustukset 2018 ja vuoden 2017 tilitykset 73/ /2018, 22/ /2017 KULTV Lisätiedot: kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö Anders Lindholm-Ahlefelt, puh Kulttuurituottaja Richard Silin, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Kauniaisten kaupungin hallintosäännössä on säädetty kulttuurivaliokunnan rat kai su val taan kuuluvaksi päättää toiminta-avustusten ja muiden avus tusten myöntämisestä ja valvoa niiden käyttöä. on päät tänyt kokouksessaan ( 3) kulttuuritoimintaan myönnettävien avus tus ten jakoperusteista (Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen avustusten yleiset myöntämisperiaatteet 2015). Myöntämisperusteiden mukaan avus tukset jaetaan toiminta-avustuksiin, kohdeavustuksiin ja henkilökohtaiseen tai tei li ja-apu ra haan. Hakemuksen on liitteineen saavuttava kaupungin ilmoittamassa mää räajas sa kaupungin kirjaamoon. Myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä. Avus tus ten kuulutusilmoitus ilmestyi Kaunis Grani -lehdessä, sosiaalisessa me dias sa ja kaupungin kotisivuilla. Avustukset olivat haettavissa klo asti. Valiokunnan talousarviossa on vuosittain varattu paikallisille yhdistyksille jaet ta vak si talousarviokäsittelyn yhteydessä päätetty määräraha. Kult tuu riva lio kun nan vuoden 2018 talousarviossa on varattuna yhteensä euroa kulttuuriavustuksiin. Määräaikaan mennessä on haettu toiminta-avustusta yht euroa, koh de-avus tus ta yht euroa ja henkilökohtaista avustusta yht euroa. Haetut avustusmäärät yhteensä euroa. Yhteenveto avustuksia hakeneista yhdistyksistä ja haetuista avustuksista esi te tään oheismateriaalina valiokunnan jäsenille. Toiminta-avustusta hakivat seuraavat yhteisöt: Grankullagillet r.f Föreningen Grankulla Big Band r.f Kauniaisten kielikylpy-yhdistys ry Kauniaisten Suomalaiset Seniorit ry Manskören Klang Kohdeavustusta hakivat seuraavat yhteisöt: Manskören Klang Grankulla Svenska Pensionärer r.f Kauniaisten kouluyhdistys ry Grankulla svenska kulturförening r.f Kauniaisten Yrittäjät ry

7 PÖYTÄKIRJA 2/ Taiteilija-apurahaa haki kaksi henkilöä: Nina Ruokonen Bo-Eric Rosenqvist pienten lasten värejä käsittelevien kuvakirjojen pai no ku lu lui hin publicering av Kaunis Granis redaktör Kim Sevons ledare och artiklar i bokform Sivistyslautakunnan vuoden 2017 talousarviossa oli varattuna yhteensä euroa avustuksiin ja lautakunta päätti jakaa vuonna 2017 avustuksia kau niais lai sil le yhteisöille yhteensä euroa. Kulttuuritoimintaan myönnet tä vien avustusten jakoperusteiden mukaan yhdistysten tulee toimittaa ti li tys edellisen vuoden toiminnasta, mikäli ovat saaneet kaupungilta avustus ta. Tilitykset vuodelta 2017 ovat toimittaneet seuraavat avustusta saaneet tahot: Kauniaisten Nukkekotikerho 125 Kauniaisten kouluyhdistys ry 500 Grankulla svenska penionärer r.f 500 Grankulla svenska kulturförening r.f Föreningen Grani Big Band r.f Kauniaisten Suomalaiset Seniorit ry 500 Grankullagillet r.f 500 Sivistystoimenjohtaja: hyväksyy kauniaislaisille kulttuuritoimintaa harjoittavien yh dis tys ten vuodelta 2017 toimitetut tilitykset ja jakaa vuonna 2018 kult tuuri avus tuk sia (toiminta- ja kohdeavustuksia) kauniaislaisille kult tuu ri toi mintaa harjoittaville yhdistyksille yhteensä euroa seuraavasti: Toiminta-avustukset Grankullagillet r.f 500 Föreningen Grankulla Big Band r.f Kauniaisten kielikylpy-yhdistys ry 500 Kauniaisten Suomalaiset Seniorit ry 800 Manskören Klang 325 Toiminta-avustukset yhteensä Kohdeavustukset Manskören Klang 700 Grankulla svenska pensionärer r.f Kauniaisten kouluyhdistys ry 600 Grankulla svenska kulturförening r.f Kauniaisten Yrittäjät ry Kohdeavustukset yhteensä Lisäksi valiokunta jakaa taiteilija-apurahaa yhteensä 900 euroa seu raa vasti:

8 PÖYTÄKIRJA 2/ Nina Ruokonen 500 Bo-Eric Rosenqvist 400 Taiteilija-apurahat yhteensä 900 Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

9 PÖYTÄKIRJA 2/ Yhdyskuntavaliokunta Nuorisotalon peruskorjausvaihtoehdot, tarveselvitys 90/ /2018 YLKV Lisätiedot: rakennuttajapäällikkö Tomi Salminen, puh rakennuttajainsinööri Ilona Lehto etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Kauniaisten nuorisotalo on valmistunut vuonna 1909 Kauniaisten en simmäi sek si koulurakennukseksi. Rakennuksen rakennutti vuonna 1907 perus tet tu yksityinen Grankulla samskola, joka oli rakennuksen ensimmäinen ja pitkäaikaisin käyttäjä. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Waldemar Aspe lin. Vuonna 1912 rakennusta laajennettiin arkkitehti Alarik Ta wast stjernan laatimien suunnitelmien mukaisesti. Pienempiä laajennuksia tehtiin myös vuosina 1949 (H.A. Ekholm) ja 1954 (P.G. Gylden). Rakennus perus kor jat tiin vuosina , jolloin se muutettiin nuorisotaloksi. Vuonna 2001 korjattiin julkisivulaudoitus sekä vaihdettiin lahonneita hirsiä. Ra kennus vai heet on esitetty oheismateriaalissa (Rakennusvaihekaavio, Raken nus his to rial li nen selvitys). Nuorisotalon talotekniikan korjausvaihtoehtoja on tutkittu 2000-luvulla jo aiem min. Laajemmasta talotekniikkasaneerauksesta luovuttiin sen kus tannus ta son osoittauduttua huomattavan korkeaksi sekä ratkaisun osoit taudut tua vaikeasti sovitettavaksi kulttuurihistoriallisesti merkittävään koh teeseen. Rakennusta ja sen talotekniikkaa on sen sijaan korjattu ja ylläpidetty pie nem mil lä korjaustoimenpiteillä. Myös tilojen käyttöä on sovellettu ra kennuk sen asettamien ehtojen mukaisesti. Nuorisotalon talotekniikkasaneerauksen hankesuunnittelulle on kaupungin in ves toin ti oh jel mas sa määrärahaa Vuoden 2017 aikana on toteu tet tu saneerauksen valmistelun taustaselvityksiä. Ennen han ke suun nitte lu vai het ta on kuitenkin tarkasteltava saneerauksen vaihtoehtoja sekä tek ni sis tä että toiminnallisista näkökulmista hankkeen tar koi tuk sen mu kaisen laajuuden määrittämiseksi ja jatkosuunnittelun ohjaamiseksi, jotta suun nit te lu re surs sit tulevat käytetyksi tarkoituksenmukaisesti. Kauniaisten nuorisotalon kerrosala on n. 1138m 2. Rakennuksen kantava run ko on hirsirakenne. Vesikatto on peltikate. Rakennus on suojeltu sr-mer kin näl lä ja rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sel laisia korjaus- ja muutostöitä, jotka turmelevat julkisivujen ja vesikattojen raken nus tai teel li sia ja historiallisia arvoja. Käyttö Rakennuksessa on viime vuosina toiminut kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen hal lin to, nuorisopalvelut, kulttuuripalvelut sekä liikuntapalveluiden hallinto. Ti lois sa on toiminut myös useita paikallisia vapaa-ajankentän toimijoita sekä yhteistyökumppaneita. Nuorisovaliokunta on laatinut nuorisotalon (va-

10 PÖYTÄKIRJA 2/ Yhdyskuntavaliokunta paa-ajan talon) talotekniikkasaneerauksesta tarveselvityksen (NUORK ), jossa esitetään, että tilat muutettaisiin kaupunkilaisten koh taa mis pai kak si. Hyvin alustavaa pohdintaa on käyty myös rakennuksen sa nee raa mi ses ta ruotsinkielisen koulukeskuksen tarpeisiin. Keväällä 2017 todettiin nuorisotalon kuntotutkimuksessa kosteusvaurioista joh tu via sisäilmahaittoja. Osa toimistohuoneista poistettiin käytöstä ke väällä Nuorisotoimen toiminta siirrettiin pois rakennuksesta koulujen loput tua toukokuussa Kaikki toiminta tiloissa siirtyi väistötiloihin syk syllä Tällä hetkellä tiloissa ei ole toimintaa. Kunto Tilakeskus teetti rakenneteknisen tutkimuksen rakennuksessa il men neiden sisäilmaongelmien selvittämiseksi. Tutkimustulosten perusteella to dettiin, että rakennus vaatii mittavia korjaustoimenpiteitä. Kor jaus vaih to eh tojen selvityksen tueksi teetettiin rakennushistoriallinen selvitys sekä hir sirun gon kuntotutkimus, jotka valmistuivat keväällä Tehtyjen tut ki musten ja selvitysten perusteella tilakeskus on laatinut nuorisotalon pe rus korjaus toi men pi teis tä neljä alustavaa vaihtoehtoa jatkosuunnittelun oh jaa misek si. Vaihtoehdot ovat tässä vaiheessa erittäin karkeita ja suun taa-an tavia. Korjaustoimenpiteet ja niiden laajuudet tarkentuvat valitun vaihtoehdon mu kai ses sa jatkosuunnittelussa. Hirsirungon kuntoarviossa arvioitiin rungon olevan pääosin kunnossa. Laho vau rioi ta todettiin kosteusrasitukselle alttiissa kohdissa. Rakennus si jaitsee kallioisessa rinteessä siten, että ylempi taso viettää pintavedet ra kennuk sen alle. Hirsirungon kunto arvioitiin pistokokein. Rungon todellisen kun non selvitys vaatisi mittavia pintojen sekä ala- ja yläpohjan ra ken neavauk sia. Rakenneteknisessä kuntotutkimuksessa havaittiin rakenneavausten ja mate ri aa li näyt tei den perusteella mikrobikasvustoa sekä kosteus- ja la ho vaurioi ta. Huoneilmassa havaittiin myös merkittävästi teollisia mineraalikuituja. Kos teus- ja lahovaurioiden aiheuttajat ovat monimuotoisen vesikaton jii rikoh tien vuodot, rakenteiden epätiiveys sekä sadevesien kulkeutuminen raken tei siin. Merkittävimpänä sisäilmaongelmien aiheuttajana voidaan pitää si sä puo lis ta lisälämmöneristystä, joka on tehty 1970-luvun pe rus kor jauksen yhteydessä. Lisälämmöneristys on muuttanut rakenteiden kos teus teknis tä toimivuutta aiheuttaen rakenteissa mittavia kosteus- ja lahovaurioita. Si sä il mas ta mitatut teolliset mineraalikuidut ovat myös peräisin 1970-luvun pe rus kor jauk sen sisäpuolisesta lämmöneristeestä (vuorivilla). Ra ken nuksen sisäilma on laadultaan huono ja erityisen heikko 2. kerroksen tiloissa se kä kellarikerroksessa. Rakennuksen lämmitysmuoto on kaukolämpö ja vesikiertoiset patterit. Koneel li nen ilmanvaihto on asennettu 1970-luvun peruskorjauksen yh tey dessä, kuten pääosin myös muu rakennuksen talotekniikka. Pieniä lisäyksiä ja yl lä pi to kor jaus töi tä on tehty vuosien varrella. Rakennuksen talotekniikka on elinkaarensa päässä. Korjaustarve

11 PÖYTÄKIRJA 2/ Yhdyskuntavaliokunta Tehtyjen alustavien tutkimuksen ja selvitysten perusteella todetaan, että ra ken nus vaatii mittavan sekä rakenteiden että talotekniikan pe rus kor jauksen. Molempien tekninen kunto on vuosien mittaan heikentynyt mer kit täväs ti. Aiheuttajina ovat iän, normaalin kulumisen ja teknisen van hen tu neisuu den lisäksi mm. rakennusvirheet ja väärin toteutetut lisäeristykset. Hirsi run gon ja alapohjan korjaustarpeen tarkempi määritys vaatii li sä tut ki muksia. Mikrobi- ja lahovaurioituneet rakenteet sekä pinnat tulee purkaa ja raken taa uudelleen. Rakennuksen tuleva käyttötarkoitus määrittelee ra kentei den ja talotekniikan korjaustavan ja kustannukset. Vaihtoehto 1 Rakennus peruskorjataan opetus-, toimisto- ja nuorisotiloiksi käyttäjien tarpei den mukaisesti ja osaksi ruotsinkielisen koulukeskuksen toimintoja. Kor jaus toi men pi teet sisältävät vaadittavat tilamuutokset, rakenteiden ja talo tek nii kan korjaukset sekä ympäristön muokkauksen. Rakennuksen energia ta lous otetaan suunnittelussa ja käyttöä ajatellen huomioon. Tavoite kor ja ta rakennus uudisrakentamiseen verrattavaan tasoon tähän käyt tö tarkoi tuk seen huomioiden rakennuksen suojelumerkintä saattaa olla vaikeaa jär ke vän ja käyttökelpoisen kokonaisuuden aikaansaamiseksi ainakaan koh tuul li sin kustannuksin. Rakennuksen tekninen kunto tulee selvittää lisätutkimuksin suunniteltua käyt töä ja suoritettavia muutoksia ajatellen. Tämän lisäksi arvioidaan ti lojen käyttöä ja mahdollisia ulkoisia muutostarpeita liittyen rakennuksen suoje lu mer kin tään. Korjauksen kustannustaso on kokoluokkaa euroa/m². Kus tannus ta son varaus ilman tarkempia tutkimuksia ja suunnitelmia on %. Kustannustason kokoluokka perustuu maakuntamuseon ko ke mus poh jaiseen arvioon vastaavien kohteiden korjaustöistä. Laajuuden mukaan sovel let tu hinta-arvio kyseisestä vaihtoehdosta on 8-9 M. Vaihtoehto 2 Rakennus peruskorjataan ja ennallistetaan. Korjaustoimenpiteet sisältävät ra ken tei den korjaukset sekä ympäristön muokkauksen. Rakennukseen palau te taan painovoimainen ilmanvaihto ja/tai selvitetään sen hyb ri di vaih toeh to ja. Tilojen käyttöä sovelletaan rakennuksen asettamien reunaehtojen mu kai ses ti. Painovoimainen ilmanvaihto rajoittaa tilojen käyttöä hen ki lömää rän ja oleskeluajan puitteissa. Tilat eivät tässä vaihtoehdossa sovellu ope tus- tai työskentelytiloiksi, mutta mahdollistavat lyhytaikaisen ko koon tumi sen ja esim. palauttamisen nuorisotaloksi. Rakennuksen tekninen kunto tulisi selvittää lisätutkimuksin suunniteltua käyt töä ja suoritettavia muutoksia ajatellen. Korjauksen kustannustaso on kokoluokkaa euroa/m². Kus tannus ta son varaus ilman tarkempia tutkimuksia ja suunnitelmia on

12 PÖYTÄKIRJA 2/ Yhdyskuntavaliokunta %. Kustannustason kokoluokka on johdettu vaihtoehto 1:ssä sovelletusta maa kun ta mu seon kokemuspohjaisesta arviosta huomioiden pois jäävä ras kaan talotekniikan osuus. Laajuuden mukaan sovellettu hinta-arvio kysei ses tä vaihtoehdosta on 6-8 M. Vaihtoehto 3 Rakennus peruskorjataan ja ennallistetaan siinä laajuudessa kuin kat sotaan toiminnan kannalta tarpeelliseksi. Varaudutaan purkamaan 1909 jälkeen tehdyt laajennusosat (n. 700 m2), mikäli rakennuksen kunto todetaan lii an huonoksi säilytettäväksi tai mikäli kulttuurihistoriallisista syistä se katso taan parhaaksi ratkaisuksi. Jäljelle jäävä alkuperäinen osuus (n. 400 m2) peruskorjataan rakennuksessa käytettyjen materiaalien ja suunnitellun käy tön ehdoilla. Palautetaan alkuperäinen huonejärjestys ja ennallistetaan jul ki si vu alkuperäiseen asuunsa. Korjaustoimenpiteet sisältävät rakenteiden korjaukset sekä ympäristön muok kauk sen. Rakennukseen palautetaan painovoimainen ilmanvaihto ja/tai selvitetään sen hybridivaihtoehtoja. Tilojen käyttöä sovelletaan ra kennuk sen asettamien reunaehtojen mukaisesti. Painovoimainen ilmanvaihto ra joit taa tilojen käyttöä henkilömäärän ja oleskeluajan puitteissa. Tilat eivät so vel lu opetus- tai työskentelytiloiksi, mutta mahdollistavat lyhytaikaisen ko koon tu mi sen. Rakennuksen tekninen kunto tulisi selvittää lisätutkimuksin suunniteltua käyt töä ja suoritettavia muutoksia ajatellen. Korjauksen hintataso on kokoluokkaa euroa/m². Kus tan nus tason varaus ilman tarkempia tutkimuksia ja suunnitelmia on %. Kustannustason kokoluokka on johdettu vaihtoehto 1:ssä sovelletusta maa kun ta mu seon kokemuspohjaisesta arviosta huomioiden pois jäävä ras kaan talotekniikan osuus. Laajuuden mukaan sovellettu hinta-arvio suppean pinta-alan mukaisesti kyseisestä vaihtoehdosta on 2-3 M. Vaihtoehto 4 Palautetaan rakennuksen alkuperäinen julkisivu joko nykyisessä laa juudes saan tai pienempänä kokonaisuutena. Suoritetaan vain rakennuksen pai kal laan säilymisen kannalta välttämättömimmät korjaustoimenpiteet. Sisä puo li sia korjaustoimenpiteitä ei suoriteta. Rakennus säilyy kau pun ki kuvas sa, mutta tällainen minimivaihtoehdon mukainen korjaus ei mahdollista ra ken nuk sen sisäpuolista käyttöä. Laajuuden mukaan sovellettu hinta-arvio kyseisestä vaihtoehdosta on 1-2 M. YTJ: Valiokunta päättää lähettää tarveselvityksen nuorisotalon kor jaus vaih to ehdois ta lausunnon antamista varten käyttäjävaliokunnille (nuorisovaliokunta,

13 PÖYTÄKIRJA 2/ Yhdyskuntavaliokunta svens ka utskottet för undervisning och småbarnspedagogik ja suo men kieli nen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunta). Lausuntojen pohjalta yhdyskuntavaliokunta valmistelee esityksen tar ve selvi tyk sen hyväksymisestä ja jatkosuunnitteluun valittavasta vaihtoehdosta kau pun gin hal li tuk sel le. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi valiokunta totesi, että peruskorjaus tulee toteuttaa ra ken nuk sen ehdoilla ja sopeuttaen käyttötarkoitus sen mukai ses ti. Täl löin vaihtoehdot nro 1 ja 4 eivät käytännössä tule ky sy mykseen. KULTV Lisätiedot: sivistystoimenjohtaja Heidi Backman, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Yhdyskuntavaliokunta on kokouksessaan 13.3 ( 28) käsitellyt nuo ri so talon tarveselvitystä ja pyytänyt lausuntoa käyttäjävaliokunnilta. Yh dys kun tava lio kun ta päätti, että vaihtoehdot 1 ja 4 eivät käytännössä tule ky sy mykseen. Vaihtoehto 1: Rakennus peruskorjataan siten, että siellä olevat tilat so veltu vat sekä opetus- että toimistokäyttöön, 8-9 M. Vaihtoehto 2: Rakennus peruskorjataan siten, että siellä olevat tilat voidaan käyttää tilapäisesti, mutta eivät sovellu opetus- tai toimis to käyt töön, 6-8 M. Vaihtoehto 3: Rakennus peruskorjataan siten, että siellä olevat tilat voivat ol la tilapäiskäytössä: uudemmat osat puretaan ja vanhin osa (400 m2) jätetään, 2-3 M. Vaihtoehto 4: Rakennus peruskorjataan ulkokuoreltaan, tilat eivät sovellu käyt töön, 1-2 M. Käyttö Kauniaisten nuorisotalo on toiminut nuorten kokoontumispaikkana useita kym me niä vuosia unohtamatta kaikkia muita talossa toimineita tahoja, jotka osaltaan palvelutuotannossaan palvelevat useita eri kohde- ja ikä ryhmiä. Nuorisolaissa (1285/2016/ 8) todetaan, että kunnan tulee paikalliset olo suh teet huomioon ottaen luoda edellytykset nuorisotyölle ja -toiminnalle jär jes tä mäl lä nuorille suunnattuja palveluja ja tiloja sekä tukemalla nuorten kan sa lais toi min taa. Tämä on perinteisesti toteutunut varsin hyvin Kau niaisis sa ja merkittävä tekijä on ollut nimenomainen nuorisotalo sijaintinsa ja siel lä tuotettujen erilaisten palveluiden vuoksi. Nuorisotalolla on paljon erilaisia tiloja jotka ovat mahdollistaneet mo ni muotoi sen palvelukavalkadin; kahvila, bänditila, studio, tanssisali, biljardisali,

14 PÖYTÄKIRJA 2/ Yhdyskuntavaliokunta pien ryh mä ti lo ja, black box (ts. esiintymistila/discosali), toimistotiloja, luokka huo nei ta jne. Tiloissa on ollut nuorisotilatoiminnan ohella partiolaiskolo, kan sa lais opis ton taideluokka, Grani Lähiavun avoin olohuone, Kauniaisten mu siik ki juh lien toimistotilat sekä festivaalin aikainen tukikohta, tanssin ja mu sii kin alojen opetusta lapsille ja nuorille sekä nuoriso-, liikunta- ja kulttuu ri pal ve lui den hallinnon työtiloja. Laissa kuntien kulttuuritoiminnasta (728/1992/ 1) todetaan, että kunnan teh tä vä nä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kulttuu ri työn näkökulmasta on erittäin tärkeää tarjota mahdollisuuksia ja puitteet matalan kynnyksen moninaiselle taiteen ja kulttuurin har ras tus toi minnal le. Kauniaislaiset lapset ja nuoret tarvitsevat tiloja tällaiselle toiminnalle hei dän omassa ympäristössään kaupungin muiden palveluiden yh tey dessä. Lasten ja nuorten kokoontumispaikkana toimiva rakennus on luonteva ja ihan teel li nen paikka tarjota kulttuuriaiheista harrastustoimintaa. Kau niaisten nuorisotalo on Suomen ensimmäinen virallinen vihapuhevapaa nuo riso ta lo. Kauniaisten nuorisopalveluissa painopiste on suvaitsevaisuudessa ja moninaisuuden tukemisessa, oli kyse sitten kielellisistä- kulttuurisistatai seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Tilojen menetys (n m2) on aiheuttanut merkittäviä muutoksia kulttuu ri- ja vapaa-aikapalveluiden toimintaan. Kymmenen työpistettä on joudut tu siirtämään väistötiloihin Pohjoiselle Heikelintielle. Nuorisotila on siirret ty erittäin rajallisiin tiloihin kaupunginkirjastoon, bänditilat on tilapäisesti vuok rat tu Espoosta ja pienryhmätyöskentelyn tilat on sijoitettu Pohjoiselle Hei ke lin tiel le. Tanssisalille ja esiintymistilalle (discosali) ei ole löydetty korvaa vaa tilaa, minkä vuoksi mm. kansalaisopiston, balettikoulun sekä tanssi opis ton kursseja on jouduttu perumaan. Nuorisokahvila ja nuorille tar koitet tu kuntosali on jouduttu sulkemaan, koska vaihtoehtoisia tiloja ei ole löydet ty. Grani Lähiavun kanssa tuotettu kaikille avoin olohuonetoiminta on jou dut tu lakkauttamaan. Partiolaislippukunta Toimen Pojille on järjestetty kor vaa vat tilat. Kauniaisten musiikkiopiston opetus tiloissa on lakkautettu kor vaa vien tilojen puuttuessa. Alati kasvava päiväkotilasten ja koululaisten määrä lisää tarvetta tuottaa en tis tä enemmän palveluja ja erilaisten tilojen tarve kasvaa jatkuvasti. Ruot sin kie li ses sä päiväkoti- ja kouluselvityksessä on vuosien ai ka na käyty keskustelua rakennuksen saneeraamisesta siten, että se vas tai si myös ruotsinkielisen koulukeskuksen tarpeisiin. On myös otettava huo mi oon, että kaupungissa toimivat taiteen perusopetuksen tuottajat Kau niais ten musiikkiopisto ja Kauniaisten kuvataidekoulu ovat jatkuvasti lisä ti lan tarpeessa. Lausunto Nuorisotyön näkökulmasta on ehdottoman tärkeää tarjota nuorille tilat, jossa saa olla oma itsensä. Nuorisotalo edustaa monelle nuorelle sitä paikkaa, jossa saa irrallaan arjen pakottavista askareista, läksyistä ja vel voitteis ta harrastaa ja toteuttaa itselle tärkeitä asioita. Nuorisotalo on paikka, jos sa nuori voi tehdä, pelata, leikkiä, tutustua muihin nuoriin, kokeilla ja op-

15 PÖYTÄKIRJA 2/ Yhdyskuntavaliokunta pia uusia asioita sekä löytää kavereita. Nuorisotalon sijainti on erinomainen ja vaikka osalle siellä aikaisemmin järjes te tyil le toiminnoille on löydetty vaihtoehtoiset tilat (kaupunginkirjasto, Poh joi nen Heikelintie ja koulurakennukset), eivät ne ole täysin korvanneet nuo ri so ta loa. Samaan aikaan koulut sekä taiteen perusopetus myös kamppai le vat tilanpuutteen kanssa. Sivistystoimen digitalisaation myötä on myös muodostunut tarve digilabin perustamiselle, joka palvelisi kau niais laisia laajasti vauvasta vaariin. Kauniaisissa on myös usean vuoden aikana visioitu ns. kulttuurikukkulaa, jo ka yhdistäisi mm. eri taiteenalojen harrastamisen ja perusopetuksen palvel len siten myös oppilaitoksia. Kulttuurikukkula-konsepti mahdollistaisi tilo jen riittävyyden ja tarjoaisi puitteet kulttuurin ja taiteen harrastamiseen kou lu ym pä ris tön ja kaupungin muiden palveluiden esim. nuorisotalon ja Uu den Paviljongin konserttisalin välittömässä läheisyydessä. Tilat riit täi sivät tanssin-, musiikin- ja kuvataiteen opetukseen ja harrastamiseen niin kou lu toi min nan ohella kuin koulupäivän jälkeenkin. Myös toiminnan vä lineil le ja oppilastöille löytyisi tarvittavat varastointitilat. Tämänhetkinen tarve on lyhyesti seuraava: - toimitilat nuorisopalveluille sisältäen nuorisokahvilan, esiintymistilan ja tans si sa lin, - työtilat noin kymmenelle hengelle, - yhteiset opetustilat kuvataiteelle ja musiikille (sis. bändien harjoitustilat ja varastot) käyttäjinä Hagelstamska skolan, GGs, Kauniaisten ku va taide kou lu, Kauniaisten musiikkiopisto ja kansalaisopisto, - digilab-toiminta. Yhdyskuntavaliokunnan esittämistä vaihtoehdoista rakennuksen kun nos tami sek si ainoastaan vaihtoehto 1 mahdollistaisi rakennuksen käytön työ- ja ope tus ti la na. Yhdyskuntavaliokunta on kuitenkin päätöksessään hylännyt tä män vaihtoehdon. Vaihtoehto 2 ei mahdollista nuo ri so ti la toi min taa, koska hen ki lö kun ta joutuisi toimimaan tiloissa säännöllisesti työajan puitteissa, vaik ka tila ei tähän soveltuisi. Lisärakennus uutena toiminnallisena keskuksena ja vaihtoehto 3 vas tai sivat yhdessä parhaiten toiminnan tarpeisiin ottaen huomioon "Kult tuu ri kukku la-kon sep tin". Nuorisotalon alkuperäinen osa (400 m2) säilytettäisiin ja pe rus kor jat tai siin soveltuvaksi lyhytaikaiseen toimintaan esim. nuo ri so palve lui den pienryhmätoiminta, kokouskäyttö jne. Kustannusarvio tästä on 2-3 M, johon on mahdollista saada rahallista museaalista avustusta. Lisäk si nuorisotalon välittömään läheisyyteen suunniteltaisiin ja ra ken net taisiin uusi toiminnallinen keskus ("Kulttuurikukkula"), jonka tilat soveltuisivat niin toimisto- ja opetuskäyttöön kuin nuorisopalveluiden, kuvataiteen, musii kin (sis. bänditilat), tanssin, digilabin sekä mahdollisuuksien mukaan Maker space -toiminnalle. Tiloja käytettäisiin nuorisopalveluiden, Ha gel stamska skolanin, GGs:n, kansalaisopiston, Kauniaisten musiikkiopiston ja Kauniais ten kuvataidekoulun kesken ja tiloihin voitaisiin sijoittaa myös vapaa-ai ka pal ve lui den hallinnon työskentelytilat.

16 PÖYTÄKIRJA 2/ Yhdyskuntavaliokunta Nuorisopalveluiden henkilökunta sekä Hagelstamska skolanin ja GGs:n reh to rit ovat suhtautuneet myönteisesti ajatukseen edellä esitetyn rat kai sumal lin toteuttamisesta. Kauniaisten musiikkiopiston, Kauniaisten ku va taide kou lun ja muiden mahdollisten toimijoiden kanssa voitaisiin keskustelut ja suunnittelu aloittaa nopeallakin aikataululla. Sivistystoimenjohtaja: antaa omalta osaltaan seuraavan lausunnon yhdyskuntavaliokunnalle kos kien nuorisotalon korjausvaihtoehtoja. Nuorisotyön näkökulmasta on ehdottoman tärkeää tarjota nuorille tilat, jossa saa olla oma itsensä. Nuorisotalo edustaa monelle nuorelle sitä paikkaa, jossa saa irrallaan arjen pakottavista askareista, läksyistä ja vel voitteis ta harrastaa ja toteuttaa itselle tärkeitä asioita. Nuorisotalo on paikka, jos sa nuori voi tehdä, pelata, leikkiä, tutustua muihin nuoriin, kokeilla ja oppia uusia asioita sekä löytää kavereita. Nuorisotalon sijainti on erinomainen ja vaikka osalle siellä aikaisemmin järjes te tyil le toiminnoille on löydetty vaihtoehtoiset tilat (kaupunginkirjasto, Poh joi nen Heikelintie ja koulurakennukset), eivät ne ole täysin korvanneet nuo ri so ta loa. Samaan aikaan koulut sekä taiteen perusopetus myös kamppai le vat tilanpuutteen kanssa. Sivistystoimen digitalisaation myötä on myös muodostunut tarve digilabin perustamiselle, joka palvelisi kau niais laisia laajasti vauvasta vaariin. Kauniaisissa on myös usean vuoden aikana visioitu ns. kulttuurikukkulaa, jo ka yhdistäisi mm. eri taiteenalojen harrastamisen ja perusopetuksen palvel len siten myös oppilaitoksia. Kulttuurikukkula-konsepti mahdollistaisi tilo jen riittävyyden ja tarjoaisi puitteet kulttuurin ja taiteen harrastamiseen kou lu ym pä ris tön ja kaupungin muiden palveluiden esim. nuorisotalon ja Uu den Paviljongin konserttisalin välittömässä läheisyydessä. Tilat riit täi sivät tanssin-, musiikin- ja kuvataiteen opetukseen ja harrastamiseen niin kou lu toi min nan ohella kuin koulupäivän jälkeenkin. Myös toiminnan vä lineil le ja oppilastöille löytyisi tarvittavat varastointitilat. Tämänhetkinen tarve on lyhyesti seuraava: - toimitilat nuorisopalveluille sisältäen nuorisokahvilan, esiintymistilan ja tans si sa lin, - työtilat noin kymmenelle hengelle, - yhteiset opetustilat kuvataiteelle ja musiikille (sis. bändien harjoitustilat ja varastot) käyttäjinä Hagelstamska skolan, GGs, Kauniaisten ku va taide kou lu, Kauniaisten musiikkiopisto ja kansalaisopisto, - digilab-toiminta. Yhdyskuntavaliokunnan esittämistä vaihtoehdoista rakennuksen kun nos tami sek si ainoastaan vaihtoehto 1 mahdollistaisi rakennuksen käytön työ- ja ope tus ti la na. Yhdyskuntavaliokunta on kuitenkin päätöksessään hylännyt tä män vaihtoehdon. Vaihtoehto 2 ei mahdollista nuo ri so ti la toi min taa, koska hen ki lö kun ta joutuisi toimimaan tiloissa säännöllisesti työajan puitteissa, vaik ka tila ei tähän soveltuisi.

17 PÖYTÄKIRJA 2/ Yhdyskuntavaliokunta Lisärakennus uutena toiminnallisena keskuksena ja vaihtoehto 3 vas tai sivat yhdessä parhaiten toiminnan tarpeisiin ottaen huomioon "Kult tuu ri kukku la-kon sep tin". Nuorisotalon alkuperäinen osa (400 m2) säilytettäisiin ja pe rus kor jat tai siin soveltuvaksi lyhytaikaiseen toimintaan esim. nuo ri so palve lui den pienryhmätoiminta, kokouskäyttö jne. Kustannusarvio tästä on 2-3 M, johon on mahdollista saada rahallista museaalista avustusta. Lisäk si nuorisotalon välittömään läheisyyteen suunniteltaisiin ja ra ken net taisiin uusi toiminnallinen keskus ("Kulttuurikukkula"), jonka tilat soveltuisivat niin toimisto- ja opetuskäyttöön kuin nuorisopalveluiden, kuvataiteen, musii kin (sis. bänditilat), tanssin, digilabin sekä mahdollisuuksien mukaan Maker space -toiminnalle. Tiloja käytettäisiin nuorisopalveluiden, Ha gel stamska skolanin, GGs:n, kansalaisopiston, Kauniaisten musiikkiopiston ja Kauniais ten kuvataidekoulun kesken ja tiloihin voitaisiin sijoittaa myös vapaa-ai ka pal ve lui den hallinnon työskentelytilat. Nuorisopalveluiden henkilökunta sekä Hagelstamska skolanin ja GGs:n reh to rit ovat suhtautuneet myönteisesti ajatukseen edellä esitetyn rat kai sumal lin toteuttamisesta. Kauniaisten musiikkiopiston, Kauniaisten ku va taide kou lun ja muiden mahdollisten toimijoiden kanssa voitaisiin keskustelut ja suunnittelu aloittaa nopeallakin aikataululla. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

18 PÖYTÄKIRJA 2/ Kauniaisten kulttuuritilojen vuokraehtojen päivitys 324/ /2014 KULTV Lisätiedot: Kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö Anders Lindholm-Ahlefelt puh Kulttuurituottaja Richard Silin, puh Kauniaisten kaupungin hallintosäännössä on säädetty kulttuurivaliokunnan rat kai su val taan kuuluvaksi hallinnassaan olevien alueiden ja tilojen sekä näi hin kuuluvien laitteiden ja irtaimen omaisuuden muuhun käyttöön luovut ta mi sen enintään yhdeksi (1) vuodeksi. Kauniaisten sivistystoimella on käytössä yhteiset tilankäytön periaatteet (SIVLK ), mutta kunkin vuokrattavan tilan osalta on käytös sä yksityiskohtaisempia vuokrasopimuksia. Villa Junghansin osalta tulisi teh dä joitain tarkennuksia vuokrasopimukseen, mikä osaltaan parantaisi kult tuu ri pal ve lui den mahdollisuuksia valvoa tilan käyttöä, velvoittaa käyt täjiä vastuulliseen vuokratoimintaan ja vähentää häiriöitä alueen asukkaille. Villa Junghansin vuokraehtojen päivitetty versio on liitteenä. Sivistystoimenjohtaja: Päätös: hyväksyy Villa Junghansin päivitetyn vuok ra so pi muksen käyttäjille. Uusi vuokrasopimus korvaa aiemman ja otetaan käyttöön vä lit tö mäs ti. Päätösehdotus hyväksyttiin.

19 PÖYTÄKIRJA 2/ Muut asiat KULTV Seuraava kokous 13.6

20 PÖYTÄKIRJA 2/ MUUTOKSENHAKUOHJEET Pöytäkirja Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Kauniaisten kaupungin kirjaamosta (katso yhteystiedot oikaisuvaatimusohjeen alla). Muutoksenhakukiellot ja kieltojen perusteet Kuntalain 136 :n (410/2015) mukaan seuraavista päätöksistä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 10-12,14,16 Muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja lakiviittaukset: Oikaisuvaatimusohje Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi kuntalain 134 :n 1 mom. (410/2015) mukaan tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Pykälät: 13,15 Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Työsopimussuhteeseen ottamisesta tai päättämisestä voidaan kuitenkin tehdä oikaisuvaatimus vain jos perusteina ovat, että 1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai 3) päätös on muuten lainvastainen. Oikaisuvaatimusviranomainen Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, ja yhteystiedot: Kauniaisten kaupunki Sähköposti: kirjaamo@kauniainen.fi Kirjaamo Puh Kauniaistentie 10 Faksi: PL 52, KAUNIAINEN Kirjaamon aukioloaika: klo Oikaisuvaatimusaika ja sen alkaminen Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista ja se on toimitettava kirjaamoon viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksiantotodistukseen merkittynä aikana. Asian katsotaan kuitenkin tulleen viranomaisen tietoon kirjeen saapumispäivänä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksen sisältö ja muoto Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava 1) päätös, johon haetaan oikaisua, 2) se, millaista oikaisua vaaditaan ja 3) millä perusteella oikaisua vaaditaan. Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava oikaisuvaatimuksen tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Jos oikaisuvaatimuspäätös saadaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Oikaisuvaatimuksen tekijän, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava oikaisuvaatimus. Asiamiehen on tarvittaessa esitettävä valtakirja. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

21 PÖYTÄKIRJA 2/ Valitusosoitus Alla mainittuihin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että 1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai 3) päätös on muuten lainvastainen. Valitusperusteena ei voida käyttää sitä, että päätös on yksityisoikeudellisten säännösten vastainen. Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Muun lain nojalla tehdyn oikaisuvaatimuksen tai valituksen osalta muutoksenhakuoikeus määräytyy sen lain mukaan. Valitusviranomainen Viranomainen, jolle valitus tehdään, ja yhteystiedot: Helsingin hallinto-oikeus Sähköposti: Tuomioistuimet-talo Puh Kirjaamo Faksi: Radanrakentajantie 5 Kirjaamon aukioloaika: klo HELSINKI Kunnallisvalitus, pykälät: PYKÄLÄT Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus, pykälät: PYKÄLÄT Valitusaika XX päivää (katso erillinen muutoksenhakuohje) Muu valitusviranomainen (katso erillinen muutoksenhakuohje) Viranomainen, pykälät: PYKÄLÄT Valitusaika XX päivää Kunnallisvalitusaika ja sen alkaminen Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista ja se on toimitettava valitusviranomaisen kirjaamoon viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksiantotodistukseen merkittynä aikana. Asian katsotaan kuitenkin tulleen viranomaisen tietoon kirjeen saapumispäivänä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Kunnallisvalituksen sisältö ja muoto Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa on ilmoitettava - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot, - päätös, johon haetaan muutosta, - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi, - perusteet, joilla muutosta vaaditaan, - sähköpostiosoite, jos valitusviranomaisen päätös saadaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi, kotikunta ja postiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Asiamiehen on tarvittaessa esitettävä valtakirja. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Oikeudenkäyntimaksu Hallinto-oikeus voi tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaan periä muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksun ( : 250 euroa).