Arvioinnin kartalla. matka teoriasta käytäntöön
|
|
- Johannes Honkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 M e r v i A a l t o - K a l l i o P a u l a S a i k k o n e n P i r j o K o s k i n e n - O l l o n q v i s t Arvioinnin kartalla matka teoriasta käytäntöön TERVEYDEN EDISTÄMISEN KESKUS CENTRET FÖR HÄLSOFRÄMJANDE FINNISH CENTRE FOR HEALTH PROMOTION
2 Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja 7/2009 ISSN ISBN Kansi ja taitto: Taina Leino, Vitale Ay Painopaikka: Kehitys Oy, Pori 2009
3 Saatteeksi Pitäisi olla kartta, jonka mukaan arvioinnin kentällä olisi mahdollista suunnistaa. Tämän JÄRVI-hankkeen arviointifoorumissa esitetyn toiveen siivittämänä tätä julkaisua lähdettiin ideoimaan. Arviointia voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Tästä syystä kuva arvioinnin kokonaisuudesta saattaa jäädä pirstoutuneeksi. Eri palasten sidokset toisiinsa ja osana kokonaisuutta ovat joskus hankalia hahmottaa. Lisäksi arviointiin liitetään lukuisia, joskus vaikeitakin käsitteitä. Arvioinnista on kirjoitettu monia hyviä käsikirjoja ja muita julkaisuja 1 niin suomeksi kuin englanniksikin. Lisäksi tietoa erilaisista suunnittelun ja arvioinnin työmenetelmistä on löydettävissä monista internet-lähteistä 2. Arvioinnista saatavasta tiedosta huolimatta arviointi on saattanut jäädä toiminnasta irralliseksi. Syitä arvioinnin irrallisuuteen on ainakin kaksi. Ensinnäkin arvioinnin pitäisi olla mukana alusta asti, toiminnan tai hankkeen suunnitteluvaiheesta lähtien. Muuten arvioinnista tulee helposti päälle liimattua, eikä siitä saada aidosti tukea toimintaan tai hankkeen toteutukseen. Arviointiin joudutaan käyttämään suhteessa enemmän voimavaroja kuin jos se olisi otettu mukaan heti toiminnan tai hankkeen käynnistämisvaiheessa. Toiseksi arviointia tehdään helposti totutun kaavan mukaisesti käyttämättä sen enempää aikaa arviointikysymyksiin. Arvioinnissa saatetaan hyödyntää hyväksi havaittua työmenetelmää, vaikka se ei olisi paras mahdollinen arviointikysymyksen kannalta. Hyvä arviointi edellyttää oikeita kysymyksiä ja niihin kattavia vastauksia. Idea arvioinnin kartasta syntyi Albaekin (ks. Arviointi sosiaalipalveluissa 2001, 20) arvioinnin pääsuuntaukset sisältävästä nelikentästä. Albaekin malli oli erinomainen lähtökohta arvioinnin kokonaisuuden tarkasteluun. Tätä 1 Ks. esim. JÄRVI-hankkeessa tuotettu julkaisu Näkökulmia järjestöarviointiin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (ent. Stakes Finsoc) arviointiryhmän laatimat käsikirjat ja julkaisut sekä Sosiaaliportti.fi Hyvä käytäntö -sivustot. 2 Ks. esim. JÄRVI-hankkeen työkalut ( ja Työterveyslaitoksen menetelmäpakki (sisältää työolojen arviointi- ja kehittämismenetelmiä) ( 3
4 4 nelikenttää soveltamalla, täydentämällä ja muokkaamalla syntyi lopulta alkuperäistä mallia enää hämärästi muistuttava arvioinnin kartta. Arvioinnin kartassa on kaksi puolta: teoria ja käytäntö. Kuten yleensä, teorian tavoite on kuvata ilmiön yleiset piirteet, taustat ja merkitys. Teoriasta on apua käytännön ratkaisujen ja valintojen tekemisessä. Kirjan kolmas osio tarjoaa tukea yksittäisten arviointikysymysten ratkaisuissa kuvaamalla erilaisia arvioinnin aineistoja ja työmenetelmiä. Arvioinnin kartan tavoitteena on kuvata kokonaisuutta ja osoittaa, miten erilaiset arvioinnin teoreettisella taustalla vaikuttavat ilmiöt suuntaavat arviointia käytännössä. Arvioinnin kartassa teoria ja käytäntö ovat saman asian kaksi eri puolta ja muodostavat yhdessä kokonaisuuden. Kartta on pelkistetty malli, joka on muokattu nykyiseen muotoonsa vaiheittain tämän julkaisun työstämisen aikana. Tiettävästi tämän tyyppistä mallia tai karttaa ei ole aiemmin ainakaan Suomessa luotu. Kartta on eräänlainen prototyyppi, joka toivon mukaan jalostuu sitä paremmaksi mitä enemmän sitä käytetään ja sovelletaan käytännön arviointityössä. Muistutamme, että kartta on pintaraapaisu arvioinnin teorian ja käytännön monimuotoisuudesta. Se antanee kuitenkin riittävät ainekset suunnitella ja toteuttaa toimintaan kiinnittyvää arviointia. John Fisken (1992, 58 59) kuvaus erilaisten karttojen ja mallien luonteesta sopii hyvin myös arvioinnin kartan kuvaamiseen. Fisken mukaan kartat jäljentävät vain valittuja piirteitä kohteestaan. Tiekartassa esille nousevat eri seikat kuin samaa aluetta kuvaavasta maastokartasta. Kartta ei voi kuvata kohdettaan täydellisesti. Kartan valintaan liittyy tarkoitushakuisuus. Tiekartan avulla autoilija löytää oikean tien, maastokartan avulla marjastaja mahdollisesti hyvät sieni- tai marja-apajat. Tässä julkaisussa muotoilemme arvioinnin kartan, joka kuvaa saman asian kahta eri puolta. Teoreettinen kartta (luku 2.5) kiteyttää arvioinnin teoreettiset lähtökohdat, menetelmällinen kartta (luku 4.1) on saman asian käytännöllinen puoli. Julkaisu on tarkoitettu kaikille arvioinnista kiinnostuneille ja arviointia toteuttaville, vaikka arviointia tarkastellaan terveyden edistämisen näkökulmasta ja esimerkit liittyvät sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan arviointiin. Julkaisu sopii erityisesti niille, jotka ovat ensimmäistä kertaa astumassa arvioinnin äärelle ja pohtivat, mistä tulisi lähteä liikkeelle, mitä tulisi arvioida, miten ja milloin.
5 Kaikki haluavat tehdä työnsä hyvin. Arvioinnin tehtävä on auttaa tekemään työtä paremmin ja saavuttamaan asetetut tavoitteet. Lisäksi arvioinnin avulla oppii. Me uskomme, että jokainen osaa arvioida. Arviointi ei edellytä pitkää teoreettista oppimäärää, jotta siihen voi tarttua. Arvioinnin kartta on tehty apuvälineeksi arvioinnin ymmärryksen ja arvioinnin toteutuksen tueksi. Suosittelemme julkaisun läpilukemista, jonka jälkeen sitä on helppo käyttää käsikirjamaisesti. Käsikirjamaisuuden vuoksi julkaisussa on jonkin verran toistoa ja ristikkäisviitteitä. Toivomme, että mahdollisimman monet arvioinnin kentällä suunnistajista saavat kartasta toimivan aputyökalun. Kenties jossakin vaiheessa kartta osoittautuu tarpeettomaksi. Sitä ei enää tarvita perille löytämiseksi ja tarkoituksenmukaisen arvioinnin toteuttamiseksi. Reitti on tullut tutuksi. Julkaisun kirjoittaminen on ollut tekijöillekin yhdenlainen matka muiden matkojen lomassa. Toisinaan olemme olleet enemmän, toisinaan vähemmän kartalla. Eksymistä harhapoluille on tapahtunut. Toisinaan kompassia on tarvittu aika lailla, jotta johonkin päätelmään on päästy. Välillä on ollut suvantovaiheita. Erilaisten rastien ääriltä syntyi rikasta keskustelua ja kompromissiratkaisuja on tehty. Pienistä palasista syntyi kokonaisuus, yksi rasti johti toiseen ja lopulta määränpää löytyi. Mutta kukapa matkaa taittaisi yksin? Tähän julkaisuun on saatu suurta apua Terveyden edistämisen keskuksen laatu- ja arviointiryhmän asiantuntijoilta sekä joukolta ulkopuolisia kommentaattoreita, jotka ovat antaneet hyvää ja rakentavaa palautetta. Kiitokset korvaamattomasta avusta Alppitalossa Helsingissä Mervi Aalto-Kallio Paula Saikkonen Pirjo Koskinen-Ollonqvist 5
6 Sisällys 1 Johdanto: Arvioinnin tarkoitus ja tarpeet... 9 I Osa: Teoria kaiken perustana 2 Arvioinnin kartta: teoria Arviointi ja terveyden edistäminen Ohjelmateoria toiminnan ja arvioinnin lähtökohtana Arvioinnin etiikasta ja arvioitsijan rooleista Arvioinnin neljä lähestymistapaa Arvioinnin teoreettinen kartta...36 Ydinkohdat II Osa: Silta teorian ja käytännön välillä 3 Arvioinnin askeleilla teoriasta käytäntöön Ydinkohdat
7 III Osa: Näkyväksi tekevä käytäntö 4 Arvioinnin kartta: käytäntö Arvioinnin menetelmällinen kartta Arvioinnin aineistot Erilaiset työmenetelmät arvioinnin tukena Osallistava arviointi Tapauskohtainen arviointi Prosessiarviointi Tulosten ja vaikutusten arviointi Arvioinnin raportointi Ydinkohdat Arvioinnin kartta apuna arvioinnin tulevaisuudessa Lähteet Sanasto Liitteet
8
9 1Johdanto: Arvioinnin tarkoitus ja tarpeet Tänä päivänä arvioinnilta ei voi välttyä. Nykyisellä tilivelvollisuuden aikakaudella kaikkea toimintaa tulee seurata, tarkastella ja arvioida. Arviointiin sisältyy myös toiminnan parantamisen tavoite. Arviointi on jonkin asian arvon tai ansion määrittelyä ja tämä ominaisuus erottaa sen tutkimuksesta, joka liittyy perinteisesti kuvaamiseen, selittämiseen ja ymmärtämiseen ilman arvottamista (Robson 2001, 24 25). Arvioinnista pitää hyötyä, silloin se on kannattavaa. Arvioinnissa kerättyä tietoa käytetään usein toiminnan kehittämisessä, laajentamisessa tai siitä luopumisessa. Tietoa käytetään myös vaikutusten osoittamiseen. Arviointi on keino oppia ja kehittyä omassa työssään. Lisäksi se on väline osoittaa oikeutus niille valinnoille, mitä missäkin tilanteessa on tehnyt. Arvioinnin perustana on ymmärrys arvioitavasta ohjelmasta, hankkeesta tai toiminnasta 3, jota arvotetaan asetettujen yksilöllisten, yhteisöllisten ja yhteiskunnallisten odotusten pohjalta. Arviointia varten tarvitaan tietoa ohjelman sisällöistä, siihen liittyvästä teoriasta ja keskeisistä käsitteistä. Arvioinnin tulisi kiinnittyä alusta asti ohjelman toteutukseen. Arvioinnilla sinänsä ei voi saada aikaan tuloksia. Tulokset syntyvät siinä ohjelmassa, jota arvioidaan. Arviointi on tapa arvottaa ohjelman toimintoja tai kokonaisuutta eli kertoa missä on onnistuttu tai missä olisi parantamisen varaa. Arvioinnin tuella annetaan kehittämissuosituksia tai osoitetaan toiminnan tuloksellisuus ja vaikutus. Sen avulla voidaan vastata myös kysymykseen siitä, käytetäänkö olemassa olevat resurssit parhaalla mahdollisella tavalla. Tässä mielessä voidaan ajatella, että ohjelma on isäntä ja arviointi sen renki. Arvioinnin tarkoituksena voi olla vastata kysymyksiin: minkälainen ohjelma on, miten hyvin se toimii ja olivatko ohjelman tulokset siihen panostettujen 3 Tässä julkaisussa ei nähdä periaatteellista eroa ohjelman, hankkeen tai toiminnan arvioinnissa. Jatkossa emme kuitenkaan luettele jokaisessa kohdassa erikseen kaikkia kolmea vaihtoehtoa, vaan kirjoitamme pääosin ohjelmien arvioinnista. 9
10 10 resurssien arvoisia. Arvioinnin suunnittelu alkaa arvioinnin tarkoituksen ja tarpeiden määrittelyllä ja perustelulla. Mitä arvioidaan ja miksi arvioidaan? Kun tiedetään arvioinnin tarpeet ja tarkoitus, edetään arvioinnin suunnitteluun, jonka pohjalta arviointi lopulta käytännössä toteutetaan. Arviointiin liittyy aina useampia henkilöitä ja se palvelee monia ihmisiä. Arvioinnin on ensisijaisesti palveltava arvioitavaa ohjelmaa, sen toimintoja ja kohteena olevia henkilöitä. Toissijaisesti arvioinnin tehtävä on palvella muita ammattilaisia tai organisaatioita. Pelkästään rahoittajaa varten tehtävä arviointi ei ole eettisesti kestävällä pohjalla. Ohjelman toteutuminen parhaalla mahdollisella tavalla on kaikkien asianosaisten etu, niin ohjelman toteuttajien, ohjelman kohderyhmän, muiden mahdollisten organisaatioiden kuin rahoittajienkin. Arvioinnin tarkoitus ja tarve on aina suhteutettava käytettävissä oleviin osaamis-, henkilö- ja taloudellisiin resursseihin. Arvioinnissa olennaista ei ole se, että arvioidaan kaikkea mahdollista ja käytetään monenlaisia arvioinnin aineistoja ja työmenetelmiä. On toki suositeltavaa käyttää erilaisia aineistoja ja työmenetelmiä, mutta se ei ole itsetarkoitus. Mikäli ison hankekokonaisuuden arviointiin on käytettävissä vain muutaman päivän työpanos kuukaudessa, arviointia suunniteltaessa kannattaa harkita, arvioidaanko koko hanketta pintapuolisemmin vai syvennytäänkö tarkemmin yhden keskeisen asian arviointiin. Arvioinnissa määrä ei ole yksiselitteisesti laadun mitta. Arvioinnin onnistuminen ei riipu siitä, että sen avulla on pystytty osoittamaan toivottu muutos, onnistuminen tai tavoitteiden saavuttaminen. Arviointi on onnistunut myös silloin, kun on kyetty osoittamaan, miksi jokin asia ei onnistunut tai miksi tavoitteita ei saavutettu. Tällöin arviointitiedon myötä toimintaa suunnataan uudestaan ja kehitetään paremmaksi ja siten tuloksekkaammaksi. Tässä julkaisussa esitetään arvioinnin kartta, joka sisältää arvioinnin teorian ja käytännön. Arvioinnin kartan tavoitteena on auttaa hahmottamaan arviointia kokonaisuutena, jossa teoria ja käytäntö kulkevat käsi kädessä. Tavoitteena on luoda ymmärrys siitä, miten arviointiin liittyvät teoreettiset taustat ohjaavat arvioinnin käytännön toteuttamiseen liittyvien valintojen ja ratkaisujen tekemistä. Vaikka julkaisussa puhutaan teoreettisesta ja menetelmällisestä kartasta eri yhteyksissä ja omissa luvuissaan, ne muodostavat silti yhden kokonaisuuden. Arvioinnin kartta on kuin kolikko; sillä on kaksi puolta.
11 Arvioinnin perusasiat ja käytännöt ovat pitkälti samoja riippumatta arvioinnin kohteesta. Toisin sanoen arviointi edellyttää arviointikysymysten ja kriteerien määrittelemistä. Lisäksi tarvitaan aineistoa, jonka pohjalta arviointi tehdään ja raportointia, jotta arvioinnin tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä. Tässä mielessä samat arviointiprosessiin liittyvät seikat pätevät, on sitten kysymys kenkätehtaan toiminnasta tai muistisairauksien ehkäisystä. Hyvä arviointi edellyttää kuitenkin toimintaympäristön ja arvioitavan ilmiön jonkinlaista ymmärrystä. Ohjelman toteuttajilla on todennäköisesti hyvä ymmärrys toimintaympäristöstä, jossa arviointi suoritetaan. Tästä syystä ohjelman arviointi sisäisesti, eli ohjelman toteuttajien toimesta, on suositeltavaa. Käsillä oleva julkaisu pyrkii antamaan juuri sisäiseen arviointiin aputyökaluja. Toisinaan voidaan myös tarvita ulkopuolista arviointia, jolta toivotaan aidosti lisäarvoa ohjelmalle. Tällöin olennaista on, että ulkoisella arvioitsijalla on riittävä ymmärrys arvioinnin kohteesta ja sen toimintaympäristöstä. Julkaisun lähtökohta on, että arviointia opitaan tekemällä. Kuten missä tahansa asiassa käytännön työtä auttaa se, että ymmärtää tekemisen taustalla olevista asioista ensin tiettyjä perusasioita. Teoria ei korvaa käytännön kokemusta, mutta teorian tunteminen auttaa käytännössä. Arviointia on mahdollisuus toteuttaa paremmin, kun sitä tuntee hieman teoriassa. Ennen autolla ajamista on käytävä ensin autokoulun teoriatunnit, jotta saa käsityksen liikennesäännöistä. Teorialla on käytännön merkitystä. Tässä julkaisussa olemme alkuun kuvanneet arvioinnin kartan teoriaa, jonka tarkoitus on lisätä arvioinnin ymmärtämystä ja ohjata käytäntöön siirtymistä. Mikäli teorian jättää väliin ja siirtyy suoraan käytännön menetelmälliseen karttaan, saattaa arvioinnin kokonaisuus jäädä hahmottumatta. Kun on tutustunut kertaalleen arvioinnin teoreettiseen karttaan, voi jatkossa siirtyä helpommin suoraan käytännön kysymyksiin. Julkaisu on kirjoitettu terveyden edistämisen arviointiin kiinnittyvästä näkökulmasta. Julkaisussa on kolme osaa. Ensimmäisessä osassa käsitellään arvioinnin kartan teoriaa ja esitetään arvioinnin teoreettinen kartta. Teoriaa tarvitaan, kun yritetään ymmärtää arviointia ilmiönä. Tähän julkaisuun on nostettu valikoiden ja rajatusti joitakin teoreettisia lähtökohtia siten, että olennaiset arvioinnin käytännön toteutukseen vaikuttavat asiat tulevat käsitellyiksi. Lähdeviitteet on pyritty tuomaan selkeästi esille, jotta lukijalla on mahdollisuus tutusta alkuperäisiin lähteisiin ja laajentaa tietämystään. 11
12 12 Arvioinnin kartan teoreettisen osan aluksi kuvataan arvioinnin merkitystä terveyden edistämisessä. Tämän jälkeen kerrotaan ohjelmateoriasta ja korostetaan toiminnan suunnittelun tärkeyttä arvioinnissa. Seuraavaksi pohditaan arvioinnin etiikkaa ja kerrotaan arvioitsijan erilaisista rooleista ja tehtävistä. Lopuksi kuvataan arvioinnin neljä lähestymistapaa (kokeellinen, kehittävä, konstruktivistinen ja kriittinen) ja näkökulmaa (tulosten ja vaikutusten arvioinnin, prosessiarvioinnin, osallistavan arvioinnin ja tapauskohtaisen arvioinnin näkökulma). Osion päätteeksi esitetään kartta (s. 37), joka kiteyttää arvioinnin teoreettisen puolen. Toisessa osassa rakennetaan arvioinnin kymmenen askeleen kautta silta arvioinnin teoriasta käytäntöön. Kymmenen askelta auttavat laatimaan toimivan, johdonmukaisen ja teoriasta käytäntöön kiinnittyvän arviointisuunnitelman. Kolmannessa osassa kuvataan arvioinnin kartan käytännön puolta eli esitetään arvioinnin menetelmällinen kartta. Tämän jälkeen kerrotaan arvioinnin aineistoista. Käytäntöön syvennytään tutustumalla osallistavan arvioinnin, tapauskohtaisen arvioinnin, prosessiarvioinnin ja tulosten ja vaikutusten arvioinnin eri työmenetelmiin. Arvioinnin teoreettisen kartan lähestymistavat ovat työmenetelmien taustana. Julkaisussa käydään läpi jokaisesta arvioinnin näkökulmasta muutaman työmenetelmän käytännön toteutus yksityiskohtaisesti ja esitetään tähän liittyvä esimerkki. Julkaisussa on turvauduttu esimerkkien käyttöön asioiden konkretisoimiseksi. Esimerkit ovat keksittyjä ja kuvitteellisia, vaikka ne voivat osittain pohjautua todellisuuteen. Niiden keskeinen tarkoitus on avata lukijoille sitä, mitä käytännönläheinen ja toimintaan sidoksissa oleva arviointi on. Toivottavasti esimerkit rohkaisevat tarttumaan käytännön arviointityöhön etenkin, jos ne tuntuvat läheisiltä ja omaan toimintaan liittyviltä.
13 I Teoria kaiken perustana 13
14 2Arvioinnin kartta: teoria 2.1 Arviointi ja terveyden edistäminen Ennen arviointia on olennaista tuntea toimintaympäristö, jossa toimii ja johon arviointi kiinnittyy. Tässä luvussa kuvataan terveyden edistämistä, siihen liittyvää toimintaympäristöä ja arvioinnin merkitystä siinä. Moni sosiaali- ja terveysjärjestö toimii hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvässä toimintaympäristössä, jossa toiminnan ja siihen liittyvien käsitteiden konkretisointi on joskus vaativaa. Useat asiat ilmenevät terveyden edistämisen tavoin monitasoisesti ja näyttö toiminnan vaikuttavuudesta on haasteellista osoittaa. Vaikka tämä asettaa arvioinnille lisähaastetta, se tekee siitä samalla sitäkin tärkeämpää ja merkityksellisempää. Tästä syystä toimintaympäristön tunteminen on välttämätöntä. Terveyden edistäminen on keino vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Terveyttä kuvataan eri tieteenalojen ihmis- ja terveyskäsitysten näkökulmasta, yhteiskuntapolitiikan ja terveellisen ympäristön näkökulmasta. Sitä voidaan kuvata myös yksilön omina kokemuksina ja käsityksinä. (Esim. Lahtinen, Koskinen-Ollonqvist, Rouvinen-Wilenius & Tuominen 2003, 20.) Terveyden edistämiseen läheisesti liittyviä tieteenaloja ovat yhteiskuntatieteet, käyttäytymistieteet ja lääketieteet. Lääketieteessä korostuu erityisesti sairauksien hoidon hallinta. Yhteiskunnallinen näkökulma terveyteen liittyy hyvinvoinnin, elämänlaadun ja terveyden tasa-arvon toteutumisen osoittamiseen. Sosiologiassa ihmistä tarkastellaan sosiaalisena toimijana, jolloin terveyttä määrittää ihmisen kyky toimia ja selviytyä sosiaalisissa rooleissaan. Humanismin näkökulmassa ihmisillä on kyky sopeutua myönteisesti elämän ongelmiin. (Esim. Lahtinen, Koskinen-Ollonqvist, Rouvinen-Wilenius, Tuominen & Mittelmark 2005, ; Rouvinen-Wilenius & Koskinen-Ollonqvist 2004, ) Terveyden edistämisen monitieteisyyden vuoksi käytännön työ ei rajaudu yhden tieteenalan edustajan tai ammattilaisen työksi, vaan se toteutuu parhaimmillaan eri ammattialojen edustajien yhteistyönä (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 46). 14
15 I Terveyden edistämisen toiminta voi olla terveyttä edistävää, terveyttä suojelevaa tai sairauksia ehkäisevää. Lääketieteellisessä terveyskäsityksessä päähuomio on sairauksissa. Tällöin on kyse sairauksien ja ennenaikaisen kuolleisuuden ehkäisystä eli preventiosta. Positiivinen terveyden edistäminen liittyy terveysvarannon kasvattamiseen, jolloin puhutaan laaja-alaisesta terveyden edistämisestä eli promootiosta. Terveyden edistämisessä on kysymys yksilön terveydestä ja sen taustatekijöistä. Näitä ovat esimerkiksi ikä, elinolot, sosioekonominen tausta sekä ihmisen mahdollisuudet vaikuttaa sosiaaliseen ja fyysiseen ympäristöönsä. Terveyden edistämisessä painotetaan ihmistä aktiivisena toimijana ja osallistujana. Olennaista on mieltää terveyden edistäminen laajana yhteiskunnallisena toimintana, jonka avulla lisätään ihmisten kykyä ja mahdollisuutta ottaa vastuuta omasta terveydestään. (Esim. Lahtinen ym. 2003, 20; Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, ) Terveyden edistämisen tavoitteina ovat mahdollisuuksien luominen, muutoksen aikaansaaminen ja terveyttä suojaavien ja vahvistavien tekijöiden ylläpito. Mahdollisuuksien luominen tarkoittaa ympäristön rakenteisiin vaikuttamista ja terveyden edellytysten parantamista (Vertio 2003, 29). Tarkoituksena on luoda mahdollisuus yksilöä ja yhteisöä suojaaville tekijöille riskitekijöitä vähentävien valintojen vahvistamiseksi (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 14). Pyöräteiden rakentaminen ja terveellisen välipalan tarjoaminen kouluissa ovat esimerkkejä mahdollisuuksien luomisesta. Muutoksen aikaansaamiseksi edellytyksenä sen sijaan on yksilöiden ja yhteisöjen perustarpeiden tyydyttyminen. Muutokseen pyrkiminen on mahdollista silloin, kun yksilöllä on riittävästi terveyttä suojaavia tekijöitä, jolloin riskitekijöiden vaikutus pienenee. Näissä tilanteissa ihmisellä on useimmiten kyky ja halu muuttaa omaa terveyskäyttäytymistään paremmaksi. Terveystiedon opettaminen on esimerkki muutoksen aikaansaamisesta. Lisäämällä oppilaiden terveysosaamista saadaan aikaiseksi positiivista terveyskäsitystä sekä voidaan ennaltaehkäistä riskikäyttäytymistä ja muuttaa terveyden kannalta epäsuotuisia käyttäytymistapoja. Vahvistaminen tarkoittaa terveyttä suojaavia tekijöitä tukevien rakenteiden luomista, niiden vahvistamista ja ylläpitoa jo saavutetulla tasolla. (Rouvinen-Wilenius & Koskinen-Ollonqvist 2004, ) Terveyspalveluiden ylläpitäminen ja kehittäminen ovat esimerkkejä vahvistamisesta. Terveyden edistämisessä arvioinnilla on tärkeä merkitys. Yhteiskunnan varoilla toteutettavalta terveyden edistämiseltä edellytetään yhä enemmän Teoria kaiken perustana 15
16 arviointia sen onnistumisesta, tuloksellisuudesta ja vaikutuksista. Haasteeksi terveyden edistämisen arvioinnin tekee sen monimuotoisuus, jolloin terveyden edistämistä arvioinnin kohteena on tarkasteltava moniulotteisena ilmiönä. Arvioinnilla on mahdollisuus saada tärkeää tietoa terveyden edistämistä koskevan päätöksenteon tueksi. (Koskinen-Ollonqvist, Pelto-Huikko & Rouvinen-Wilenius 2005, 5; Savola, Pelto-Huikko, Tuominen & Koskinen-Ollonqvist 2005, 4.) Yhä useammin edellytetään varmaa näyttöä minkä tahansa ohjelman tai toiminnan tuloksellisuudesta. Todellisuudessa monet asiat kietoutuvat yhteen. Haaste terveyden edistämisen ohjelmilla on se, että ei voida tarkkaan osoittaa, mitkä kaikki tekijät vaikuttavat mihinkin. Vaikka näytön osoittaminen puhtaimmillaan olisikin hankalaa tai joissain tapauksissa jopa mahdotonta, arvioinnille on silti paikkansa. Järjestelmällinen arviointitiedon tuottaminen antaa välineitä perustella terveyden edistämisen työtä tuomalla sen prosessit, tavoitteet, tuotokset ja vaikutukset näkyviksi. Terveyden edistämisen arvioinnin tarkoituksena on parantaa ohjelmia, hankkeita sekä toimintaa ja tätä kautta tehostaa näytön saamista. Se puolestaan parantaa terveyden edistäjien suorituskykyä ja lisää ohjelmien tuottavuutta. Arviointi on myös keino terveyden edistämisen politiikan, ohjelmien, käytänteiden, intervention tai palvelujen arvon tai vaikutuksen määrittämiselle. Lisäksi arviointi tarjoaa mahdollisia muutossuosituksia. (Savola ym. 2005, 7.) 2.2 Ohjelmateoria toiminnan ja arvioinnin lähtökohtana Arvioidaanpa mitä tahansa toimintaa tai ohjelmaa ja missä toimintaympäristössä tahansa, toiminnan suunnittelu sekä toiminnalle ja sen arvioinnille luotu ohjelmateoria ovat keskeisiä. Parhaimmillaan arviointi kytkeytyy toimintaan alusta asti juuri ohjelmateorian kautta, kun tehdään perusteluja valinnoille miksi ja miten ohjelman oletetaan toimivan. Toiminta ja arviointi rakentuvat ohjelmateorian pohjalta. Ohjelmateoria on keino jäsentää toiminnan etenemistä, siihen liittyviä syy-seuraussuhteita ja oletuksia siitä, millä edellytyksillä toiminta voi saavuttaa tavoiteltuja tuloksia ja muutoksia. Syy-seuraussuhteiden jäsentämisessä voidaan hyödyntää tieteellistä teoriaa, mutta se voi yhtä hyvin perustua omiin käsityksiin ja kokemuksiin tai olla näiden yhdistelmä. 16
17 I Ohjelmateoria auttaa valitsemaan loogisen päättelyketjun valitun päämäärän, tavoitteen, keinojen, prosessien, tehtävän, tulosten ja tuotosten välillä. Se osoittaa arvioitavan ja tarkasteltavan kohteen suhteen: johtaako yksi syy yhteen seuraukseen vai voiko arvioitavan ja kohteen välillä olla useita syitä ja seurauksia (ks. myös Dahler-Larsen 2005). Yksinkertaisimmillaan kyse on sen kirkastamisesta, miksi uskomme, että suunniteltu toiminta johtaa odotettuun tulokseen. Ohjelmateorian avulla luodaan tietoa ohjelmasta, sen toimintaympäristöstä ja sisällöstä, siihen liittyvästä teoriasta ja keskeisistä käsitteistä. Lisäksi sen laatimisessa joutuu pohtimaan ei-toivottuja vaikutuksia ja tekijöitä, jotka saattavat olla esteenä toivotun tuloksen saavuttamiseksi. Ohjelmateorian merkitys osana toiminnan ja arvioinnin suunnittelua on tästä syystä hyvin olennainen. Ohjelmateorian laatiminen edellyttää jonkin verran työtä, mutta se kannattaa. Ohjelmateoria voi tuntua osin vaikealta käsitteeltä, mutta se on vakiintunut osaksi arviointeja. Ohjelmateorian miltei synonyyminä käytetään termiä toimintalooginen malli, joka nimenä kertoo paremmin, mistä on kyse. Toisin sanoen arvioinnissa on välttämätöntä tietää, minkälainen logiikka toiminnan taustalla on. Ohjelmateorialla ja toimintaloogisella mallilla on myös eronsa ja ne ovat toisiaan täydentäviä. Eroihin ja yhtäläisyyksiin ei tässä pureuduta sen tarkemmin. Niistä ovat kirjoittaneet mm. Peter Dahler-Larsen 4 (2005) ja Huey T. Chen 5 (2005), jonka käsityksiä ohjelmateoriasta ja toimintaloogisesta mallista Pekka Borg (2005, 22 27) on tiivistänyt teoksessa Arviointi työtavaksi. Terveyden edistämisen keskuksessa on laadittu ja käytetty toiminnan arvioinnin ja suunnittelun Suunta-työkalua 6, joka auttaa laatimaan ohjelman suunnitelmasta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden, jossa eri osa-alueet ja -toiminnot ovat loogisessa suhteessa keskenään. Suunta-työkalu on sovellus Logical Framework Matrix 7 -mallista ja sisältää ohjelmateoriaan liittyviä tekijöitä. Teoria kaiken perustana 4 Dahler-Larsen (2005) tarkastelee vaikuttavuuden arvioinnin mallin osana ohjelmateoriaa ja sen käytännön toteutusta. Dahler-Larsenin teos sisältää Chenin (2005) muutosmallin elementtejä. 5 Chen (2005) jäsentää ohjelmateorian toimintamallista ja muutosmallista, jossa toimintamalli sisältää oletukset siitä, minkälaisella intervention toimeenpanolla ja tuella muutosmallin prosessit voivat toimia. Muutosmalli on kuvaileva teoria, jossa osoitetaan syy-seuraussuhteiden vaikutukset. 6 Taulukon 1 vasen sarake sisältää Suunta-työkaluun sisältyviä tekijöitä. Suunta-työkalu on omana työkalunaan saatavissa Terveyden edistämisen keskuksen internet-sivuilta vuonna Ks. esimerkiksi Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksestä, Kehys ry:n kotisivuilta ( eu-rahoitus/tyokalut/projektisuunnittelu). 17
18 18 Taulukossa yksi on pyritty ottamaan huomioon arvioinnin suunnittelun taustaksi tarvittava toiminnan suunnitelma ja siihen kytkeytyvä ohjelmateoria. Taulukkoon on pyritty yksinkertaistamaan ja pelkistämään toiminnan suunnittelun, ohjelmateorian ja toimintaloogisen mallin idea siten, että se olisi helppo ottaa käyttöön toiminnan ja arvioinnin arjen suunnitteluun. Taulukon kokoamisessa on sovellettu ja hyödynnetty yllä mainittuja lähteitä ja Suuntatyökalua. Ohjelmateoriassa käytetään tyypillisesti nuolia osoittamaan asioiden välisiä suhteita. Tässä yhteydessä on laadittu taulukko, jossa ajatuksena on edetä ylhäältä alas. Hyvin merkittävää ohjelmateorian laatiminen on silloin, kun arvioidaan vaikutuksia tai vaikuttavuutta. Dahler-Larsen (2005) on kuvannut Vaikuttavuuden arviointi -käsikirjassa ohjelmateoriaa. Mikäli tulosten tarkasteluvaiheessa huomataan, ettei tavoitteita saavutettukaan, palataan tarkastelemaan ohjelmateoriaa. Ohjelmateoriasta nähdään, toimittiinko tavalla, joka oli suunniteltu tavoitteeseen pääsemiseksi. Ohjelmateoriasta nähdään myös, olivatko syyt mahdolliseen epäonnistumiseen toiminnan suunnittelussa vai vaikuttiko taustalla mahdollisesti muutosta estäviä tekijöitä, joita ei osattu toiminnan aikana ottaa huomioon. (Dahler-Larsen 2005, ) Ohjelmateorian merkitys nousee keskeiseksi juuri siitä syystä, että siinä arvioinnin suunnittelu etenee ohjelmasta käsin nousevista arvioinnin tarpeista ja perusteluista eikä arvioinnin menetelmällisistä lähtökohdista. Tässä julkaisussa käytetään käsitettä ohjelmateoria, koska se on arvioinnissa yleisesti käytössä oleva käsite. Yhtä hyvin tai jopa paremminkin tässä yhteydessä voisi puhua esimerkiksi toiminnan teoriasta tai toiminnan suunnittelusta. Monet ovat varmasti ohjelmia suunniteltaessa tehneet eräänlaista ohjelmateoriaa tietämättä koko käsitteestä mitään. Käsitteen määrittelyä tärkeämpää onkin ymmärrys siitä, mihin tämänlaista jäsennystä tarvitaan. Ohjelmateorian merkitystä toiminnan ja arvioinnin suunnittelussa halutaan korostaa, sillä se on lähtökohta arvioinnin suunnitteluun ja toteutukseen. Arvioinnin suunnitteluun palataan luvussa kolme tarkemmin. Tätä ennen arvioinnin suunnittelua helpottaa huomattavasti, kun tietää tiettyjä perusteita arvioinnista ja sen teoriapohjasta.
19 I Taulukko 1. Toiminnan suunnitelma ja ohjelmateoria esimerkin avulla avattuna. Toiminnan suunnitelma Tarpeen määrittely Keskeiset toimijat ja tahot Päämäärän asettaminen Kysymys siitä, mitä ohjelmalla halutaan saavuttaa pitkällä aikavälillä. Ohjelmateoreettiset kysymykset Mistä tarve nousee? Mitä ongelmia tulisi lievittää tai ratkaista? Millainen näkemys toimeksiantajalla on tarpeesta (mikäli tarve nousee ulkopuolelta)? Ketkä kuuluvat ja millä perusteella toiminnan kohderyhmään? Millaisia erityispiirteitä kohderyhmän suhteen tulisi mahdollisesti huomioida? Taustatekijöiden määrittäminen Mikä taho vastaa ohjelman toimeenpanosta? Mikä taho mahdollistaa resurssit toiminnalle? Millaisessa ympäristössä toimitaan? Millä ympäristöön liittyvillä tekijöillä voi olla vaikutusta ohjelman toteutukselle? Keitä yhteistyötahoja osallistuu toteutukseen? Missä määrin ja millä tavalla eri tahot toimivat? Millaisin edellytyksin eri tahot toimivat? Mitä erityispiirteitä ne asettavat toiminnalle? Miten ja millaiset arvot ohjaavat päämäärän asettamista? Millä panoksella juuri toimeenpaneva organisaatio pystyy vastaamaan päämäärän saavuttamiseen? Käytännön esimerkki: Vapaaehtoistyöntekijöiden tukeminen ja uusien vapaaehtoisten lisääminen Tiettyä sairautta sairastavien jäsenhenkilöiden tukihenkilöksi tarvittavien vapaaehtoistyöntekijöiden määrä on vähenemässä. Samalla tukihenkilöä kaipaavien jäsenten määrä on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Uusia vapaaehtoisia tulisi saada lisää ja olemassa olevien vapaaehtoisten työtä motivoida ja kannustaa. Ensisijaisesti halutaan panostaa jo olemassa olevien vapaaehtoisten jaksamiseen ja haluun jatkaa toimintaa. Kohderyhmässä on tarpeen huomioida heidän keski-ikänsä ja oma muuttuva elämäntilanteensa ja jaksamisensa. Toimeenpanevana organisaationa toimii järjestö, jonka vapaaehtoistyöntekijät ovat tukena sairaille jäsenhenkilöille. Toiminta rahoitetaan ulkopuolisen rahoittajan avustuksella. Vapaaehtoistyöntekijöiden toimintaympäristö vaihtelee, mikä tulee ottaa huomioon. Vapaaehtoiset voivat toimia sairaaloissa, tukea tarvitsevien kotona tai sairauden tilan salliessa missä tahansa. Lisäksi tulee huomioida välimatkat, jotka saattavat olla pitkiä joidenkin tukihenkilöiden ja tukea tarvitsevien välillä. Keskeisenä yhteistyötahona toimii pitkäaikainen kumppani, hyvinvointikoulutusta tarjoava organisaatio. Käytännössä toimeenpaneva organisaatio koordinoi ja vastaa toiminnasta sekä toimii yhtenä kouluttajana. Yhteistyötaho vastaa ennalta sovitulla tavalla tietyiltä osin toiminnan toteutuksesta. Onnistunut aiempi yhteistyökokemus vahvistaa luottamusta yhteistyön toimivuudesta. Päämäärä: Vapaaehtoistyöntekijöiden reservin ylläpitäminen ja lisääminen. Keskeisiä arvoja toiminnassa ovat erityisesti tuki ja välittäminen, itsenäisyyden ja ihmisarvon kunnioitus sekä luottamus. Toimeenpaneva organisaatio pystyy vastaamaan päämäärään kiinnittämällä huomiota omien vapaaehtoisten hyvinvointiin ja antamalla vertaistukea heille sekä panostamalla rekrytointiin, jolla uusia vapaaehtoisia saadaan mukaan toimintaan. Teoria kaiken perustana 19
20 Toiminnan suunnitelma Tavoitteen ja tavoitteiden täsmentäminen Tavoitteiden tulee olla konkreettisia ja muotoiltu niin, että tavoitteen toteutuminen (joko kokonaan, osittain tai ei lainkaan) on mahdollista todeta. Kysymys siitä, mitä ohjelmassa halutaan saavuttaa lyhyellä aikavälillä. Ohjelmateoreettiset kysymykset Ovatko tavoitteet päämäärän kanssa yhteensopivia ts. mahdollistavatko tavoitteet päämäärän saavuttamisen? Miten paljon resursseja tarvitaan toiminnan toteuttamiseen? Millaiseen kokemukseen/ uskomukseen/ tietoon tavoitteiden valinta pohjautuu? Käytännön esimerkki: Vapaaehtoistyöntekijöiden tukeminen ja uusien vapaaehtoisten lisääminen Päämäärä on mahdollista saavuttaa seuraavien tavoitteiden kautta: selvitetään vapaaehtoistyöntekijöiden lähtötilanne jatkokoulutetaan olemassa olevia vapaaehtoistyöntekijöitä järjestetään heille hyvinvointi- ja motivaatiopäiviä luodaan rakenne vapaaehtoistyöntekijöiden vertaisringiksi järjestetään tilaisuus, jossa kerrotaan vapaaehtoistyöstä ja pyritään innostamaan uusia vapaaehtoistyöntekijöitä mukaan toimintaan Resursseja koulutukseen, hyvinvointipäiviin, vertaisrinkien toimintaan ja tilaisuuksien järjestämiseen tarvitaan x euroa. Summa perustuu tehtyihin laskelmiin. Keinojen ja prosessien valinta Keinot ovat asioita, joihin keskittymällä pyritään saavuttamaan hankkeen tavoite. Keinot on hyvä jäsentää erillisiksi toimintaprosesseiksi. Ohjelmateorian lähteet Miten ja miksi valittu toiminta vaikuttaa? Millainen tieto (tieteellinen tieto, käsitykset, kokemukset) perustelee sitä, että näin toimimalla tavoitteet saavutetaan? Vaikutussuhteiden tarkastelu Mitä teemme ja miten uskomme sen vaikuttavan (usea eri toimenpide saa aikaan saman vaikutuksen ja/tai yksi toiminta saa aikaan useita eri vaikutuksia)? Suhde tavoitteisiin ja päämääriin Onko jokaiselle tavoitteelle löydettävissä keinot ja prosessit, joilla tavoite on mahdollista saavuttaa? Esimerkinomaisesti kuvataan keinona jatkokoulutuspäivä ja sen prosessikuvaus 1. Koulutuksen suunnittelu yhteistyössä kumppanin kanssa etukäteiskyselyssä esille nousseiden tarpeiden pohjalta (aika, paikka, sisältö, materiaali) 2. Koulutustilan ja tarvittavien välineiden varaaminen ja tarjoilujen tilaaminen 3. Koulutuskutsun lähettäminen (sis. ohjelman, ajan, paikan, ilmoittautumisohjeet ja tiedon, miten järjestö tukee koulutukseen osallistumista esim. matkan ja majoituksen suhteen rahallisesti) 4. Koulutusmateriaalin laatiminen 5. Koulutuspäivän toteuttaminen Aiempi kokemus koulutusten ja hyvinvointi- ja motivaatiopäivien järjestämisestä tukee tarvetta vastaavien päivien lisäämiseen. Erityisesti aikaisemmin toteutetussa vapaaehtoisille suunnatussa kyselyssä ilmeni tarve jatkokoulutukselle. Kouluttamisen avulla lisätään osaamista ja ymmärrystä sekä vaihdetaan kokemuksia, mikä tukee vapaaehtoistyön tekemistä ja jaksamista. Uskotaan aikaisemman kokemuksen pohjalta, että koulutus 1) aktivoi tällä hetkellä passiivisia vapaaehtoisia pienimuotoiseen toimintaan, 2) auttaa vapaaehtoistyöntekijöitä jaksamaan ja toimimaan vapaaehtoisina, 3) luo vapaaehtoisille ymmärryksen siitä, miten tärkeitä he ovat ja miten arvokasta työtä he tekevät 20
Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija
Vaikuttavuusketju toiminnan jäsentämisessä ja arvioinnin suunnittelussa - pohjaa maakunnallisten Järjestö 2.0 - hankkeiden vaikuttavuusketjun laadintaan Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä 13.11.2017 Antti Pelto-Huikko,
LisätiedotAjatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen
Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,
LisätiedotLiikkuja polku verkostotapaaminen
Liikkuja polku verkostotapaaminen 29.11.2018 Antti Pelto-Huikko Juha Heikkala Järjestön strateginen johtaminen Vaikuttavuuden arviointi Järjestöjen vaikuttavuus Vaikuttavuusketjut Vaikuttavuusketju on
LisätiedotSUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU
1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,
LisätiedotToiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi
Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Perhekeskus palvelumallina seminaari 28. 29.8.2008 Nina K. Hyttinen Seuranta ja arviointi perhekeskustoiminnan tukena Miksi seurantaa ja arviointia? Dokumentoitu
LisätiedotPaula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?
Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen
LisätiedotNäkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko
Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta
LisätiedotSUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU
SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Suunta on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,
LisätiedotMIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10
MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen
LisätiedotOHEISMATERIAALIN TARKOITUS
(2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin
LisätiedotSOTE-järjestöjen alueverkosto
SOTE-järjestöjen alueverkosto 19.2.2019 STEAn strategia ARVOT TEHTÄVÄMME STEA vastaa osaltaan siitä, että Veikkauksen tuottoja käytetään tulokselliseen kansalaisjärjestöjen toimintaan. OIKEUDENMUKAISUUS
LisätiedotVÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI
Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille
Lisätiedot1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen
Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti
LisätiedotMiksi vaikuttavuuden osoittaminen on niin tärkeää?
Miksi vaikuttavuuden osoittaminen on niin tärkeää? Vaikuttavuus ja arviointi etsivässä työsää Valli ry:n seminaarissa 24.8.2018 Petri Uusikylä, Suomen arviointiyhdistys Mitä on arviointi? Arviointi (evaluaatio)
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotToimiva työyhteisö DEMO
Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:
LisätiedotSAKU-strategia
1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää
LisätiedotPysähdy! Nyt on syytä miettiä tämä asia uudelleen. Kiinnitä huomiosi tähän. Hienoa, jatka samaan malliin. Innokylän arviointimittari
Innokylän arviointimittari Innokylän arviointimittari on kehittämistoiminnan itse- ja vertaisarvioinnin työkalu, jonka avulla arvioidaan kehittämisprosessia ja kehittämisen tavoitteiden saavuttamista.
LisätiedotHANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI
HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Mitä vaikuttavuus on? Vaikuttavuuden arviointi? Kokemuksia Anu Räisänen 2012 Tuloksellisuuden käsitteistö (VM) Tuloksellisuus tehokkuus taloudellisuus suoritteet tulokset/tuotokset
LisätiedotTavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA
Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat
Lisätiedotvoimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill
Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.
LisätiedotSote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II
Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta
LisätiedotTARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni
TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)
LisätiedotHAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI
HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:
LisätiedotYleisavustuksen tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys. Selvitysten pisteytys
Yleisavustuksen tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Selvitysten pisteytys Yleisavustuksen tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksen pisteytyskriteerit Saatteeksi Arviointi perustuu tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksellä
LisätiedotPROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1
OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4
LisätiedotLIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotNUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee
LisätiedotKompleksisuus ja kuntien kehittäminen
Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
Lisätiedotyksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä
yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa
LisätiedotMEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
Lisätiedot3 ratkaisua perintää koskeviin haasteisiin
3 ratkaisua perintää koskeviin haasteisiin Sisällys Johdanto I Eroon hitaasta kassavirrasta II Taloushallinnon kiire ja resurssivaje kuriin III Parempaa asiakaspalvelua velallisasiakkaille Lisää luettavaa
LisätiedotSOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015
SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden
Lisätiedot"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotSTEA-AVUSTEISEN TOIMINNAN ARVIOINTI JA PALAUTTEEN KERUU
STEA-AVUSTEISEN TOIMINNAN ARVIOINTI JA PALAUTTEEN KERUU 29.1.2019 Miten ja mitä mitataan? Mittaa tehokkaalla tavalla tavoitteen mukaista muutosta! Miten ja mitä mitataan? MITTAA tehokkaalla tavalla tavoitteen
LisätiedotKuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,
LisätiedotTukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin
Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016
LisätiedotTerveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet
Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet 04.02.2014 HUSn kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistäjien yhteistapaaminen Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija
LisätiedotETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ
ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen
LisätiedotSosiaalialan AMK -verkosto
1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun
LisätiedotProjektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö
Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän
LisätiedotMiten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,
Lisätiedot5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnittelemalla ja ohjaamalla itsenäisesti kerhotoimintaa. Keskeisinä taitoina kerhontoiminnan ohjauksessa ovat kasvatuksellisesti
LisätiedotFysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet
Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Merkitys, arvot ja asenteet T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa L6, Tutkimisen
LisätiedotETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen
ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA Anna Vilen YHDESSÄ TEHTY! 125 kyselyvastausta 283 työpajaosallistujaa Kommenttikierroksia tammikuu2017 - helmikuu2018 ETSIVILLE NUORISOTYÖNTEKIJÖILLE Työn tueksi ja perehdytykseen
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään
ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa
LisätiedotKouluttajia seuroihin miksi?
JOJOILU 7.10.2014 Kouluttajia seuroihin miksi? Vaikuttavuus Osaaminen seuran asioiden paras osaaminen seurassa Jatkuva tuki Piiri-seura vuoropuhelu Uusien ihmisten innostaminen uusiin rooleihin seuroissa
LisätiedotHyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?
Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,
LisätiedotSosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto Ville Kujanpää
Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto 9.11.2016 Ville Kujanpää Tavoite Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkoston tavoitteena on tukea sosiaalisen arvioinnin menetelmän käyttöönottoa setlementtien
Lisätiedot9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.
Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit
LisätiedotSisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22
Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...
LisätiedotAvustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille
Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
LisätiedotAki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013
Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia
LisätiedotVaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR )
Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR 2015-2018) Yhtenä hankkeen tuotoksena syntyivät työterveysyhteistyön indikaattorit. ovat kuvailevia
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan linjaus
YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotLataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila
Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotRyhmämallitusohje 2016
LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:
LisätiedotOppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.
Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan
LisätiedotSosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY
Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta
LisätiedotJärjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet
Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30
LisätiedotArvojen tunnistaminen
Arvojen tunnistaminen Viikko 2 Arvojen tunnistamisen neljä ilmansuuntaa ovat työ, ihmissuhteet, vapaa-aika, terveys. Näiden isojen otsakkeiden alle alat jäsentää tarkentavia huomioita. Arvoja ei voi tunnistaa
Lisätiedot1. Valmistelut ulkoisen arvioinnin tilaamiseksi
ULKOISEN ARVIOINNIN TILAAMISEN TARKASTUSLISTA Tarkistuslistan avulla tilaaja voi seurata ja jäsentää ulkoisen arvioinnin tilaamisen prosessin etenemistä. Taulukkomuotoon kirjatun tarkistuslistan kohdat
LisätiedotMinna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus
Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotMahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori
Mahdollisuuksien Matka Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Logos-projekti 2008-2010 Ray:n tuella Päämääränä on muistisairaan
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet
LisätiedotAllan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat
Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotLaatutähti-työkalu Oulu 1
Laatutähti-työkalu 29.5.2013 Oulu 1 30.5.2013 2 Tehtävät A. Tasapainoinen kokonaisuus B. Seuranta ja arviointi 1. Tietoperusta ja etiikka 2. Kohdentaminen ja suunnittelu 3. Resurssien vahvistaminen 4.
LisätiedotKaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas
Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne
LisätiedotOhjeita Invalidiliiton hankehakemuksen tekemiseen Invalidiliitto
Ohjeita Invalidiliiton hankehakemuksen tekemiseen 12.12.2017 1 1. Yleisiä periaatteita yhdistyksen hankehakemuksen tekemiseen 2. Invalidiliiton hankeavustus 2018 3. Ohjeita hankeavustuslomakkeen täyttämiseen
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotKokemuksia järjestön ja oppilaitosten yhteistyöstä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä
Kokemuksia järjestön ja oppilaitosten yhteistyöstä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, projektipäällikkö Ehkäisevä päihdetyö EHYT AMIS Arjen Ammattilaiset AMIS Arjen Ammattilaiset Kehittämishanke
LisätiedotOpistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista
Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati
LisätiedotLapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi
Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.
LisätiedotHyvinvointia ja säästöjä...
Hyvinvointia ja säästöjä... SOCIAL IMPACT BOND SIB SIB-sopimus eli tulosperusteinen rahoitussopimus on työkalu, jonka avulla kunta voi tukea asukkaittensa hyvinvointia ja ehkäistä erilaisia ongelmia. Yksityisiltä
LisätiedotAskeleita arviointiin
Askeleita arviointiin Järjestöjen arviointifoorumi 24.9.2009 www.jarvi-hanke.fi Nella Savolainen, Terveyden edistämisen keskus ry Mervi Aalto-Kallio, Terveyden edistämisen keskus ry Paula Saikkonen, Helsingin
LisätiedotSosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa
Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sari H. Pitkänen ja Taina Rytkönen-Suontausta Opinto- ja opetuspalvelut Itä-Suomen yliopisto Miten sosiaalinen
LisätiedotMiksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?
Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti
LisätiedotFSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely
Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.
LisätiedotKyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista
Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys
LisätiedotSOLID-rahastojen hakukoulutus. Mikä on projekti? 11.6.2013, Helsinki
SOLID-rahastojen hakukoulutus Mikä on projekti? 11.6.2013, Helsinki Rosa Puhakainen-Mattila (Kouluttaja, Suomen YK-liitto) rosa.puhakainen@ykliitto.fi r Mikä on projekti? - sarja TOIMINTOJA, joiden tarkoituksena
LisätiedotSILMÄLASIT SILMÄLASIT
SUKUPUOLI- SILMÄLASIT KÄYTTÖÖN! Esitteitä 2008:2 Sukupuolisilmälasien käyttöohje Sukupuolisilmälaseilla näkee toiminnan ja toimintaympäristön sukupuolinäkökulmasta. Kartoita toimintamaasto Testikysymys
LisätiedotYhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen
Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä
LisätiedotIhmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi
Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen
LisätiedotKOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1
KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)
Lisätiedot