AIKA klo 17:00-18:42 PAIKKA Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone, Villimiehenkatu 1, Lappeenranta

Transkriptio

1 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ AIKA klo 17:00-18:42 PAIKKA Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone, Villimiehenkatu 1, Lappeenranta Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Alander Paavo Jäsen Ikävalko Johanna Jäsen Koskenranta Sanna Pöytäkirjan tarkastaja Lampi Timo Jäsen Myyrä Taija Jäsen Puolakka Helena Puheenjohtaja Simola Tiina Jäsen Nurmi Antti Jäsen Maunola Hanna Varajäsen Witherspone Isaac Pöytäkirjan tarkastaja Muut osallistujat Kaustola Anna-Maria Toimistosihteeri Willberg Tuija Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Liljeström Anu Opetustoimenjohtaja Virkki Päivi Varhaiskasvatusjohtaja Hölkki Kimmo Nuorisotoimintayksikön päällikkö, nuorisotoimenjohtajan sijainen Mielikäinen Jukka Projektijohtaja Paikalla klo Arola Tapio Kaupunginhallituksen edustaja Poissaolevat Iljin Harri Jäsen Räikkönen Sirpa Nuorisotoimenjohtaja Peuhkuri Jami Nuorisovaltuuston edustaja Pykäläinen Eeva-Maria Jäsen Laitinen Timo Jäsen

2 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 38 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 39 Pöytäkirjan tarkastus 4 40 Käsittelyjärjestyksen muutos 5 41 Hovinpellon päiväkodin ensikertainen varustaminen 6 42 Kodan hankesuunnitelma 8 43 Lasten ja nuorten lautakunnan lausunto Korvenkylän koulun 11 sisäilmapulman ratkaisemiseksi Lato Oy:n esittämien vaihtoehtojen pohjalta 44 Perusopetuksen tuntijakopäätöksen muuttaminen Lasten ja nuorten lautakunnan lausunto valtuustoaloitteeseen, 18 joka koskee koulukuljetusten aikojen lyhentämistä 46 Lukiokoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen Koulutuspoliittisen ohjelman hyväksyminen Muut asiat Muutoksenhakuohjeet 28

3 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin.

4 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Tämän kokouksen pöytäkirja päätetään tarkastaa ja valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi lasten ja nuorten lautakunnan jäsenet Sanna Koskenranta ja Timo Laitinen. Päätös Hyväksyttiin siten muutettuna, että Timo Laitisen tilalle pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin hänen varajäsenensä Isaac Witherspone.

5 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Käsittelyjärjestyksen muutos Kokouksen aluksi projektijohtaja Jukka Mielikäinen oli kertomassa Korvenkylän koulun väistötila-asiasta sekä Kotapäiväkotihankkeesta ja vastaamassa niihin liittyviin kysymyksiin. Mielikäinen poistui klo Merkittiin esittelyt tiedoksi.

6 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Hovinpellon päiväkodin ensikertainen varustaminen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/677/ /2019 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg puh Valmistelija/lisätiedot: puh. Controller Miia Haiko Varhaiskasvatuksen suunnittelija Anne Kouvo-Suutari etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Hovinpellon päiväkodin uudisrakennus otetaan käyttöön syksyllä Uutta päiväkotia perustettaessa hankkeelle varataan investointimääräraha kohteen ensikertaista varustamista varten. Investoinniksi voidaan kirjata taseen pysyviin vastaaviin kuuluvia käyttöomaisuushyödykkeitä. Kirjanpitolain mukaan pysyviä ovat erät, jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa jatkuvasti useana tilikautena. Keskeistä on, että taseeseen kirjattava irtain on usean tilikauden ajan (vähintään kolme vuotta) käytössä oleva. Koneiden ja kalusteiden lisäksi ensikertaisen varustamisen investointimenona käsitellään kokonaisuuksina opetustekniikka (mm. esitystaulu, tykki, dokumenttikamera ja äänentoisto) liikuntasalin välineistö soittimet ja vastaava välineistö käsityö (TN, TS) välineistö verhot ja vuodevaatteet Toimialojen kehykseen sisältyy poistobudjetti. Toimialat voivat tehdä lautakunnan päätöksellä välttämättömät irtaimistohankinnat, jos toimiala pystyy kattamaan investoinnista aiheutuvat poistot menokehyksestään. Hovinpellon varustamiseen on varattu vuoden 2019 talousarvion investointiosassa euroa ja tämän perusteella on lasten ja nuorten kehykseen lisätty viideksi vuodeksi euroa poistoihin.

7 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Esittelijän ehdotus Suunnitelman mukaan Hovinpellon päiväkodin ensikertaisen varustamisen budjetti jakautuu seuraavasti: Kalusteet: kotiryhmätiloihin, ruokailutilaan, ateljeehen, pienryhmätilaan ja eteisiin Kalusteet: toimisto- ja palaverihuoneet Tekstiilit (ääntä eristävät tilanjakoverhot ryhmässä, ikkunaverhot, vuodevaatteet, pyyhkeet) TVT ja audio -välineet Monitoimisalin kalusteet Ulkopöydät + penkit Muut sekalaiset hankinnat YHTEENSÄ Ryhmätilojen, ruokailutilan ym. kalusteiden osalta on tehty ranskalainen kilpailutus. Toimisto- ja palaverihuoneiden kalusteiden sekä tekstiilien osalta tehdään myös kilpailutus ja tilaukset pyritään tekemään toukokuun loppuun mennessä. TVT ja audio välineet, monitoimisalin kalusteet, ulkokalusteet ja muut hankinnat tehdään sopimustoimittajien kautta. Konsernihallinnon lausunto Konsernihallinnon lausuntona todetaan, että yli euron pitkävaikutteinen hankinta käsitellään investointina. Ensikertaisen varustamisen poistoaika on viisi vuotta, joten euron investoinnista kertyy euron vuotuinen poisto. Lasten ja nuorten talousarviokehykseen on lisätty Hovinpellon päiväkodin ensikertaisesta varustamisesta aiheutuvat poistot, joten kehyksestä pystytään kattamaan investoinnista aiheutuva poisto. Jos varustamiseen käytetään vähemmän, mitä suunnitelmassa on arvioitu, jää poistojen säästö lasten ja nuorten kehykseen. Ylimenevät poistot tulee puolestaan kattaa vastuualueen käyttömenoista Lasten ja nuorten lautakunta päättää hyväksyä Hovinpellon ensikertaisen varustamisen käyttösuunnitelman Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Lappeenrannan Toimitilat Oy Varhaiskasvatus / Anne Kouvo-Suutari

8 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Kodan hankesuunnitelma Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/713/ /2019 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg puh Valmistelija/lisätiedot: puh. Jukka Mielikäinen Varhaiskasvatuksen suunnittelija Anne Kouvo-Suutari etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Kota päiväkotiryhmien toiminnallinen ja pedagoginen suunnitelma 2. Kotahankkeen hankesuunnitelma Lappeenrannan kaupungin varhaiskasvatus kehittää varhaiskasvatuspalveluja yhteistyössä Lappeenrannan Toimitilat Oy:n kanssa. Perheiden valinnanmahdollisuuksia lisätään perustamalla varhaiskasvatukseen kokoaikaisia luontoryhmiä, ns. kotaryhmiä. Viimeaikaisissa tutkimuksissa metsäluonnon on todettu vaikuttavan erittäin positiivisesti lasten sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin. Kotahankkeeseen on saatu euroa Lappeenrannan kaupungin strategiarahoitusta. Taustalla on ollut tavoitteet varhaiskasvatuksen palvelutarjonnan kehittämisestä, tilatehokkuuden lisäämisestä ja imagon kehittämisestä. Ensimmäisen kodan hankesuunnitelma on valmistunut ja toteutusvaiheen suunnittelu lupaprosesseineen alkanut. Hankesuunnittelun yhteydessä arvioitiin kysyntää ja tarvetta asiantuntijaryhmässä sekä kyselyn avulla. Kotaryhmän sijoituspaikaksi esitetään Ukonmäenpuistoa Hiessillassa ja se aloittaa toimintansa elokuussa Ryhmä tulee olemaan hallinnollisesti yksi Myllymäen päiväkodin ryhmistä. Kotaryhmässä tulee toimimaan kokopäiväinen lapsiryhmä ympäri vuoden. Luontoryhmä tarvitsee tukikohdakseen valmisratkaisuna hankittavan puurakenteisen kodan. Lisäksi tarvitaan katettu tulipaikka, halkovarasto ja kompostikäymälä. Kohteen ja

9 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ kulkureittien maanmuokkaustyöt pidetään vähäisinä. Kohdetta ei liitetä sähkö-, vesi- ja viemäriverkkoon. Rakentamista varten haetaan poikkeamislupaa. Toimintaa varten tulee tehdä terveydensuojelu- sekä elintarvikelain mukaiset ilmoitukset. Ensimmäisen kodan kokonaiskustannuksiksi arvioidaan yhteensä e. Kustannukset muodostuvat seuraavasti: Valmiskota, eteinen, pohja + pystytys e Käymälä ja varasto + pystytys 2000 e Suunnittelu 3000 e Kulkureitit e Varustaminen 10000e (varustelista hankesuunnitelmassa) Kotaryhmään valitaan lasta ja siellä tulee työskentelemään 2 3 varhaiskasvattajaa. Ryhmään valitaan pääsääntöisesti 5-vuotiaita lapsia. Lapset valitaan ryhmään huoltajien hakemusten ja lasten ryhmään soveltuvuuden perusteella. Hakeminen kotaryhmään tulee tehdä sähköisesti varhaiskasvatuksen verkkoasiointilinkin kautta. Hankesuunnitelmassa ja sen liitteissä on esitetty, kuinka kotahankkeen ensimmäinen vaihe toteutetaan. Toteutettava ratkaisu antaa lisätietoa luontoryhmien ja niiden tukikohtien järjestämisen hyvistä käytänteistä Lappeenrannassa. Tavoitteena on, että ratkaisulla saavutetaan parhaalla tavalla kolme keskeistä hankkeelle asetettua tavoitetta: varhaiskasvatuksen palvelutarjonnan kehittäminen, tilatehokkuuden lisääminen ja Lappeenrannan kaupungin imagon kehittäminen. Hanke on herättänyt mielenkiintoa asiakkaiden keskuudessa, joten kysyntää arvioidaan olevan. Hankkeen myötä saavutettava tilatehokkuus pystytään todistamaan. Hankkeesta tiedotetaan aktiivisesti, joten kaupungin Green Reality -imago rakentuu osaltaan myös tämän hankkeen myötä. Henkilöstön korkea osaaminen ja motivaatio takaavat sen, että lupaukset tavoitteisiin pääsemisestä pystytään lunastamaan myös toiminnan aikana. Näistä lähtökohdista ja edellä mainituin perusteluin hanketyöryhmä esittää kotahankkeen ensimmäisen vaiheen toteuttamista tässä hankesuunnitelmassa kuvattavalla tavalla.

10 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Esittelijän ehdotus Lasten ja nuorten lautakunta päättää hyväksyä liitteenä olevan varhaiskasvatuksen luontoryhmälle rakennettavan kodan hankesuunnitelman. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Lato Oy / Jukka Mielikäinen Varhaiskasvatus / Päivi Virkki ja Anne Kouvo-Suutari

11 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Lasten ja nuorten lautakunnan lausunto Korvenkylän koulun sisäilmapulman ratkaisemiseksi Lato Oy:n esittämien vaihtoehtojen pohjalta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/689/ /2019 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg puh Valmistelija/lisätiedot: puh. Opetustoimenjohtaja Anu Liljeström Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki Jukka Mielikäinen Liitteet 1. Lapsivaikutusten arviointi Korvenkylän koulun väistöön liittyen Oheismateriaali 1. Huoltajilta ja henkilökunnalta saapuneet mielipiteet Korvenkylän koulun väistötilaratkaisusta Lappeenrannan Korvenkylän koulurakennuksesta on valmistunut kuntotutkimus jossa todetaan, että rakennuksessa on sisäilmariskejä. Koulussa työskentelee tällä hetkellä 131 perusopetuksen ja 22 esiopetuksen oppilasta. Henkilökuntaa on yhteensä n. 25, joista osa on osapäiväisiä/osaviikkoisia. Oireilevia oppilaita on tiedossa noin 15, henkilöstössä muutamia. Lappeenrannan kaupungin sisäilmatyöryhmä suosittelee, että kevään aikana tehdään ratkaisuja tehtävistä toimenpiteistä siten, että siirtyminen muihin tiloihin voisi tapahtua mahdollisimman nopeasti, kuten 1/2020 mennessä. Korvenkylän koulun kuntotutkimusraportissa on todettu, että rakennuksessa on useita riskirakenteita, joissa on epäpuhtauksia. Sisäilmatyöryhmä pitää todennäköisenä, että asian pitkittyessä oireilut voivat lisääntyä. Korvenkylän koulun kuntotutkimukseen liittyen on järjestetty tilaisuus vanhemmille Tilaisuudessa on kerrottu myös välittömistä toimenpiteistä, mitä koululla on tehty ja tehdään. Tilaisuudessa ei pystytty tiedottamaan pitkän tähtäimen toimenpiteistä, sillä niiden valmistelutyö oli vielä kesken.

12 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ LaTo Oy on tehnyt alkuarvion ja esittää seuraavia vaihtoehtoja selvitettäväksi: VE1. Tiivistyskorjaus (kustannusarvio 0,26 milj. ) on vaihtoehto, jos rakennuksessa on tarkoitus toimia vähintään kaksi vuotta ennen peruskorjausta tai muuttoa tiivistyskorjaus ei ole kuitenkaan pysyvä ratkaisu myöhemmin peruskorjaus, uudisrakennus (vuokratila), muu vuokratila tai sijoittuminen muuhun kouluun työt valmistuisivat syksyllä 2019 tilatoimikunta ja LaTo Oy:n asiantuntijat eivät suosittele tätä vaihtoehtoa VE2. Vuokratila (esim. Kauppakeskus Capri) ratkaisu siihen saakka, kunnes pysyvä ratkaisu tehdään kauppakeskus Caprissa HC Saimaalla on soveltuvaksi muokattavaa tilaa ja myös halua vuokrata toimitilaa koulukäyttöön kohteena e-6 lk:t ja koko henkilöstö olisi mahdollinen 1/2020 tai 10/2019 Kustannusarvio auki. Luultavasti hieman kalliimpi kuin VE1. VE3. Hajasijoitus ja liittyminen Joutsenon kouluun niin, että luokat päiväkodin yhteyteen tilaelementtiin luokat Joutsenon koulun väistötiloihin Imatralle syksyllä 2019 ja sen jälkeen Joutsenon kouluun, mikä edellyttää järjestelyjä Joutsenon kouluilla mahtuminen edellyttäisi opetusryhmien uudelleenryhmittelyä sekä väistötiloja päiväkodin tilaelementissä oleville kahdelle lapsiryhmälle sekä perhepäivähoidon varahoitokodille tämä vaihtoehto tulee kyseeseen vain, jos nykyisen rakennuksen kunto vaatisi aikataulullisesti erittäin nopeita ratkaisuja. VE4. Luokkatilojen sijoittaminen tilaelementtiin hyödyntäen olemassa oleva liikunta- ja ruokailutiloja Koulun purkaminen Liikunta- sekä ruokailutilojen osalta ratkaisu myöhemmin Oletettavasti kallein vaihtoehto Lappeenrannan kaupungin investointiohjelman mukaan Korvenkylän koulun peruskorjaus tai mahdollinen korvaaminen uudella rakennuksella ajoittuisi vuoteen 2025 ja maksaisi n. 4,6 milj. euroa. Haasteeksi nousee koulun koon mitoittaminen. Oppilasmäärä on tällä hetkellä mainittu 131 oppilasta ja 22 esioppilasta. Alueella nyt asuvia vuonna 2025 Korvenkylän koulua

13 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ oppilaita olisi 86 ja esioppilaita tämän vuoden syntyvyysennusteen mukaan 8. Koulussa olisi tämän mukaisesti n. 3 opetusryhmää ja 60 lasta vähemmän. Tämä tarkoittaa noin 450 m² pienempää tilatarvetta. Ratkaisuna uudisrakennuksen tai peruskorjauksen rinnalle on tuotu esille, että pitkän tähtäimen vaihtoehtoina voisi olla koulupalveluiden ostaminen Imatralta. Asiasta on keskustelu Imatran kaupungin opetustoimen johdon kanssa. Imatra selvittää pyydettäessä asiaa tarkemmin. Molemmat edellä esitetyistä ovat pitkän tähtäimen vaihtoehtoja, joihin kannanottaminen on liian varhaista ja ne vaativat toteutuakseen jonkun edellä esitellyistä vaihtoehdoista 1-4. Vaihtoehdot esiteltiin Korvenkylän koulun ja esiopetuksen vanhempaintilaisuudessa Huoltajille, henkilökunnalle sekä oppilaille on annettu mahdollisuus oman näkemyksensä antamiseen liittyen eri vaihtoehtoihin ja niihin liittyviin seikkoihin. Henkilöstön huoli sisäilman puhtaudesta on suuri. Henkilöstö näki vaihtoehdon 2 parhaana vaihtoehtona ennen uuden koulun rakentamista, koska muutos huomioisi koko yhteisöä koskevat riskit, mukaan lukien siivous- ja keittiöhenkilöstön. Toisena vaihtoehtona henkilöstö näki tilaelementit koulun pihalla, mutta osittainen vanhojen tilojen käyttö huolestutti. Oppilaskunnan hallitus esittää koulun siirtymistä vuokratiloihin kauppakeskus Caprin tiloihin. Koulun pysymistä yhtenä kokonaisuutena pidettiin tärkeänä samoin kuin oppimisympäristön monipuolisuutta ja virikkeellisyyttä sekä lyhyitä koulumatkoja. Osalla huoltajista oli huoli koulun huonolaatuisesta sisäilmasta sekä oppimisympäristön turvallisuudesta ja pikaisia ratkaisuja toivottiin. Muutamia kannanottoja annettiin tiivistyskorjauksen puolesta. Yleisin toive oli tilaelementit tai vuokratilaratkaisu läheltä koulua. Huoltajien mielestä tilaelementtiratkaisu olisi paras ratkaisu. Päiväkodin vanhempaintoimikunnan, koulun vanhempainyhdistyksen KorVan sekä kyläyhdistyksen Korvenrauha ry:n mielestä paras vaihtoehto olisi tilaelementit koulun tontille väistötiloiksi ja uuden koulun rakentaminen mahdollisimman pian. KorVan kannanotossa oltiin huolissaan myös iltapäivätoiminnan sujuvuudesta, mikäli väistö toteutuisi vuokratiloissa. Kannanotoissa, joissa otettiin kantaa hajasijoitukseen Joutsenon kouluun, nähtiin se poikkeuksetta erittäin huonona vaihtoehtona. Myöskään koulupalvelujen ostaminen Imatralta ei saanut

14 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Esittelijän ehdotus kannatusta, näihin vaihtoehtoihin liittyen mahdollisesta koulun lakkauttamisesta nousi useassa viestissä suuri huoli. Muutamissa kommenteissa esitettiin huoli vuokratilojen puhtaudesta ja niiden sopivuudesta koulukäyttöön. Useassa kannanotossa kritisoitiin 1.4. kerrottuja ja tässä esitettyjä oppilasmääriä vuonna Todettakoon, että kyseiset oppilaat esioppilaita lukuunottamatta ovat jo syntyneet, joten tilasto on tältä osin todenmukainen. Oppilastilasto ei ota kantaa mahdolliseen muuttoliikkeeseen. Kaikki kannanotot ovat luettavissa kokouksen oheismateriaalista. Liitteessä esitetään vaihtoehtojen lapsivaikutusten arviointi. Arviointi on tehty terveellisyyden, oppimisen ja oppimisympäristön, sujuvan arjen ja henkilöstön näkökulmasta. Lisäksi arvoitu on eri vaihtoehtojen vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet. Lasten ja nuorten lautakunta pyytää Lappeenrannan toimitilat Oy:tä jatkamaan Korvenkylän koulun väistön valmistelua siten, että ensisijaisena vaihtoehtona selvitetään puhtaan ja kouluksi sopivan vuokratilan (V2 tai VE4) saamista koulun läheisyydestä. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Korvenkylän koulu Korvenkylän päiväkoti Joutsenon varhaiskasvatuksen aluejohtaja Varhaiskasvatusjohtaja Controllerit

15 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Perusopetuksen tuntijakopäätöksen muuttaminen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/687/ /2019 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg puh Valmistelija/lisätiedot: puh. Opetustoimenjohtaja Anu Liljeström Liitteet 1. Perusopetuksen tuntijako lukuvuodesta alkaen Lisämateriaali: Valtioneuvoston asetus 798/208, Valtioneuvosto on päättänyt syksyllä 2018 valtioneuvoston asetuksessa 793/2018, että ensimmäinen vieraskieli aloitetaan jatkossa jo ensimmäisellä luokalla. Lappeenrannan kaupungin aiempi perusopetuksen tuntijako on päätetty kasvatusja opetuslautakunnassa , 91. Valtioneuvoston asetuksen mukaisesti tulee Lappeenrannan kaupungin perusopetuksen tuntijakopäätös päivittää ja päättää asetuksen antamin reunaehdoin uudelleen. Lasten ja nuorten lautakunta päätti A1-kieliohjelman päivityksestä joulukuussa seuraavasti ( ): Lasten ja nuorten lautakunta päättää, että Lappeenrannassa jatkossakin A1 kieli on kaikilla englanti. Tuntijaon muutoksesta ja opetussuunnitelmasta päätetään vuoden 2019 aikana heti, kun riittävät tiedot on saatu päätöksen pohjaksi. Asetus 793/208 6 muuttaa tuntijakoa siten, että A1-kieleen on lisätty 2 viikkotuntia perusopetuksen ajalle ja kohdistaa lisäyksen vuosiluokille 1. ja 2. Asetus tulee voimaan ja siirtymäsäännön mukaan kielen opetus on aloitettava keväällä 2020 siten, että syksyllä 2019 koulunsa aloittavat opiskelevat A1 kieltä vähintään 0,5 viikkotunnin verran kevätlukukaudella Mikäli näin edetään, lukuvuonna vuosiluokilla 2 A1 kieltä opetetaan vähintään 1,5 viikkotuntia. Kokonaistuntimäärä nousee kahdella ollen valtakunnallisena miniminä 224. Lappeenrannassa 2015 vuonna päätetty tuntijako on sisältänyt kaksi tuntia enemmän kuin valtakunnallinen minimituntijako.

16 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Lisätunnit on sijoitettu valinnaisiin tunteihin, joka on mahdollistanut koulukohtaista vapautta ja oppilaiden sekä huoltajien osallisuutta koulutyön suunnittelussa. Valtioneuvoston asetus lisää 1. ja 2. luokan kokonaistuntimäärää yhteensä kahdella viikkotunnilla. Tästä syystä perusopetuksen aikana kokonaisuudessaan A1-kielen tuntien määrä kasvaa uuden asetuksen mukaisesti 16 viikkotunnista 18 viikkotuntiin. Jotta puolikkailta viikkotunneilta A1-kielen osalta siirtymävaiheessa vältytään 1. ja 2. luokalla, uuden tuntijaon mukaisen opiskelun voi aloittaa jo heti lukuvuoden 2019 syksyllä koulunsa aloittavien osalta. Näin ollen 1. vuosiluokalla on läpi vuoden 1 viikkotunti A1-kieltä. Lappeenrannassa on jo aiemman tuntijakoa päätettäessä sijoitettu yksi perusopetuksen A1-kielen tunti 2. luokalle. Koska kokonaistuntimäärää lisätään, tulee Lappeenrannassa sijoittaa 1. luokan tunnin lisäksi toinen lisättävä tunti jollekin perusopetuksen luokalle. Rehtoreilta ja opettajilta on kysytty mielipidettä, mille luokalle toinen lisättävä tunti tulisi sijoittaa. Selkeästi enemmistö kannatti lisätunnin sijoittamista 2. luokalle siten, että A1- kielen viikkotunteja olisi jatkossa 2. luokalla kaksi. Tämä muutos koskee syksyllä 2019 aloittavia oppilaita. Uuden tuntijaon mukaisen paikallisen opetussuunnitelman laadinta voidaan aloittaa vasta kun valtakunnalliset perusteet julkaistaan toukokuussa Lappeenrannassa 2. luokan oppilaille on opetettu jo 2015 päätetyn ja käyttöönotetun paikallisen tuntijaon mukaisesti 1 viikkotunti A1-kieltä. Tällöin alkuopetukseen on laadittu opetussuunnitelma, jota voidaan hyödyntää nyt aloittavien 1. luokan oppilaiden opetuksessa. Lisäksi suurin osa kaupungin kouluista on ollut mukana varhennetun kielenopetuksen hankkeissa viime vuosina ja tarjonnut kielen opetusta jo 1. luokan oppilaille aiemmin. Opetus voidaan aloittaa syksyllä 2019 nykyisen opetussuunnitelman mukaisesti. Opetussuunnitelma päivitetään uusien perusteiden mukaiseksi heti syksyn alussa. Henkilökuntaa on koulutettu tämän kevään aikana ja Opetushallitukselta on haettu hankerahoitusta varhennetun kielen opetuksen tueksi tutortoimintaan sekä opettajien koulutukseen, jonka turvin muutos tapahtuu hallitusti. Siirtymäsäännön mukaan kasvatus- ja opetuslautakunnassa on päätetty, että 6. luokkalaisille opetetaan 3 viikkotuntia A1-kieltä lukuvuoteen saakka. Siirtymäsääntö on tehty turvaamaan riittävän kokonaistuntimäärän kaikille oppilaille A1-kielessä, koska vuonna 2016 toisella luokalla olleet oppilaat olivat ensimmäisiä uuden

17 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Esittelijän ehdotus tuntijaon mukaan opiskelleita oppilaita. Tätä päätöstä tehdessä on tullut laskuvirhe, siirtymäsäännöstä on jatkettava vielä seuraavan lukuvuoden ajan, jotta vuonna 2014 koulunsa aloittaneet ja syksyllä 2019 kuudennen luokan aloittavat oppilaat saavat tuntimäärän täyteen aiemman tuntijakopäätöksen mukaisesti. Tällä ikäluokalla A1-kielen opetus on aloitettu 3. luokalla. Lappeenrannan päivitetty perusopetuksen tuntijako on kokonaisuudessaan liitteenä. Uusi tuntijako koskee vain syksyllä 2019 ensimmäisen luokan aloittavia oppilaita. Nyt jo koulussa olevat noudattavat , 91 päätettyä tuntijakoa. Lasten ja nuorten lautakunta hyväksyy liitteenä olevan Lappeenrannan kaupungin perusopetuksen tuntijaon. Uusi tuntijako koskee syksyllä 2019 ensimmäisen luokan aloittavia sekä nuorempia oppilaita. Uuden tuntijaon mukaisesti A1-kieli alkaa ensimmäisellä vuosiluokalla syksyllä yhden viikkotunnin osalta. Lisäksi toiselle vuosiluokalle lisätään yksi viikkotunti A1- kielen tunteja. Lisäys tehdään vastaavassa suhteessa Kesämäen englanninkielisille luokille lisäämällä sekä 1. että 2. vuosiluokalle 1 viikkotunti englannin kieltä. Muuten tuntijako säilyy samana. Uuden tuntijaon mukainen opetus aloitetaan ensimmäisellä luokalla yhden viikkotunnin verran. Ennen opetussuunnitelman päivitystä käytetään 2. luokalle tehtyä suunnitelmaa soveltuvin osin. Paikallinen opetussuunnitelma tehdään heti, kun valtakunnalliset perusteet valmistuvat. Uusi opetussuunnitelma esitetään lautakunnalle hyväksyttäväksi syksyn 2019 alussa voimaan tullut tuntijaon siirtymäsääntöä oppilaiden A1- kielen lisätunnin osalta päätetään jatkaa vielä lukuvuonna kuudennella luokalla opiskelevien oppilaiden osalta, jotta heille tulee vaadittu kokonaistuntimäärä A1-kielen opintoja täyteen perusopetuksen aikana. Muuten vuonna 2011 syntyneet ja sitä vanhemmat oppilaat noudattavat voimaan tullutta tuntijakoa perusopetuksen aikana. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Perusopetuksen koulut

18 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Lasten ja nuorten lautakunnan lausunto valtuustoaloitteeseen, joka koskee koulukuljetusten aikojen lyhentämistä Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/228/ /2019 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Valmistelija/lisätiedot: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg puh puh Oheismateriaali 1. Valtuustoaloite koulukuljetusten aikojen lyhentämiseksi sekä selvitys koulukuljetuksien säästöistä johtuvista ala-asteikäisten lasten jatkuvista koulusta myöhästelyistä Perussuomalaisten valtuustoryhmä on tehnyt valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että kaupungin virkamiehet lautakuntien ja koulutoimen kanssa yhdessä selvittävät, mitä voidaan tehdä koulukuljetusten aikojen lyhentämiseksi sekä ala-asteikäisten lasten jatkuville kouluista myöhästelyille johtuen koulukuljetusten säästöistä. Valtuustoaloitteessa viitataan koululaisten myöhästelyyn kuljetusten tiukkojen aikataulujen vuoksi sekä eräisiin tilanteisiin, joissa pieni koululainen joutuu lähtemään kouluun 1,5 tuntia ennen koulupäivän alkua. Koulukuljetukset pyritään järjestämään ensisijaisesti joukkoliikenteellä ja vasta sitten, jos se ei ole mahdollista, hankitaan sopimuskuljetuksia. Jotta joukkoliikenne ja sopimuskuljetusjärjestelmä toimisivat mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti, on koulukuljetusten ja joukkoliikenteen järjestäminen ollut vuodesta 2015 lukien samassa organisaatiossa eli nykyään elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan kadut ja ympäristö vastuualueen tehtävänä. Koulukuljetuksiin liittyvien sopimusten uusi kausi alkoi vuoden 2019 alusta. Kauden alkuun on liittynyt paljon pulmia, jotka ovat aiheutuneet liikennöitsijöiden vaihtumisesta. Kaupunkikehityslautakunta antaa oman lausuntonsa koulukuljetusten järjestäjän näkökulmasta.

19 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Esittelijän ehdotus Koulupäivän alkamis- ja päättymisajat vaikuttavat kuljetusten aikatauluihin ja odotusaikoihin. Vaikka lasten ja nuorten palveluissa on pyritty lähikouluperiaatteen toteuttamiseen, ei kaikille oppilaille pystytä aina järjestämään heidän tarvitsemaansa tukea lähikoulusta, vaan oppilas opiskelee koulussa, jossa mm. erityistä tukea on tarjolla. Myös 7 9 vuosiluokkien oppilaiden opetus on keskitetty viiteen kouluun. Kun oppilaita kuljetetaan eri suunnista ja eri kouluihin, ei koulujen oppituntien alkamisajankohtia muuttamallakaan voida kaikkia kuljetuksiin liittyviä pulmia ratkaista. Joukkoliikennejärjestelyjä ei myöskään voida tehdä vain ottaen huomioon peruskoulujen aikataulut, vaan huomioon tulee ottaa myös toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijat, työmatkaliikenne, liityntäliikenne junille ja kaukoliikenteen linja-autoille ym. Siltä osin, kun kuljetuksia voidaan sujuvoittaa vaarantamatta koulujen perustehtävää, ovat opetustoimen rehtorit valmiita tutkimaan oppituntien alkamis- ja päättymisaikojen tarpeellisia muutoksia. Lasten ja nuorten lautakunta esittää edellä olevan lausuntonaan perussuomalaisten valtuustoryhmän koulukuljetusten aikojen lyhentämistä koskevaan valtuustoaloitteeseen. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Kaupunginhallitus

20 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Lukiokoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/688/ /2019 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg puh Valmistelija/lisätiedot: puh. Opetustoimenjohtaja Anu Liljeström Oheismateriaali 1. Lukion aloituspaikkojen alimmat keskiarvot Kasvatus- ja opetuslautakunta on päättänyt ( kohdassa 1.1.), että lukion aloituspaikkojen määrä mitoitetaan vastaamaan noin 50 % ko. vuonna Lappeenrannan kaupungissa asuvien, 16-vuotta täyttävien nuorten määrästä. Tämän lisäksi lukiokoulutuksen valintakriteerinä on vähintään 7,00 keskiarvo peruskoulun päättötodistuksessa. Vuonna 2012 päätöstä tehtäessä on todettu, että lukioon hakeutuneiden määrä on ollut laskussa. Lukioon on 50 %:lle ikäluokasta varatut lukiopaikat ovat riittäneet ja kaikki paikat eivät ole tulleet täyteen vaadittaessa vähintään 7,00 keskiarvoa. Vuosina , sekä vuonna 2014 alin lukioon pääsyn keskiarvo on ollut 7,00. Viime vuosina lukiokoulutuksen suosio on kasvanut. Keväällä 2018 lukioon haki 55,6 % lappeenrantalaisista perusopetuksen päättäneistä nuorista. Vuonna 2018 alin hyväksytty keskiarvo on ollut 7,74 Kimpisen lukiossa ja 8,33 Lyseon lukiossa. Oheismateriaalina olevasta taulukosta 1 selviää vuoden 2011 lähtien lukioon päässeiden keskiarvojen keskiarvot sekä alimmat keskiarvot, jolla lukiopaikan on saanut. Keskiarvorajat ovat nousseet huomattavasti. Samalla tyttöjen osuus on kasvanut merkittävästi lukiossa. Syksyllä 2018 aloittaneista 63 % oli tyttöjä. Lukiokoulutukseen voivat hakeutua myös muiden kuntien opiskelijat eikä lukiopaikkakunnat voi valita ensisijaisesti oman kunnan opiskelijoita lukioihin. Lukuvuonna aloituspaikkoja oli Kimpisen ja Lyseon lukioissa yhteensä 358.

21 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Syksyllä aloittaneista 82 % (294 opiskelijaa) oli lappeenrantalaisia. Lisäksi lappeenrantalaisia nuoria hakeutuu IBlukiokoulutukseen sekä Itä-Suomen suomalais-venäläiseen koulun lukiolinjalle. Tämän lisäksi lappeenrantalaisia opiskelijoita hakeutuu muiden kuntien lukioihin. Näistä syistä on haastavaa arvioida, onko kaupungissa ollut viime vuosina tarjolla puolelle ikäluokasta lukiopaikkoja. Tuoreimman tilaston mukaan tämän kevään yhteishaussa Kimpisen lukioon tuli kaikkiaan 479 hakemusta, joista ensisijaisia 135. Lyseon lukioon haki 465 ja ensisijaisia 225. Vastaavasti vuonna 2018 hakijoita Kimpisen lukioon oli 538, joista ensisijaisia 185 ja Lyseon lukioon kaikkiaan 423, joista 236 ensisijaisia. Lukiopaikkojen täyttyminen ei näytä olevan haun perusteella edelleenkään ongelma, hakijoita on enemmän kuin paikkoja, vaikka paikkamäärää nostettaisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulutus ja tutkimus luvulle -työryhmä on ehdottanut tavoitteeksi, että vuonna 2030 vähintään 50 % nuorista aikuisista (25-34 vuotiaat) suorittaa korkeakoulututkinnon. Tämän tavoitteen takana on nostaa koko väestön osaamispääomaa ja koulutustasoa. Lappeenrannassa 2017 korkeakoulutettujen prosentuaalinen osuus on 29,6 % 15 vuotta täyttäneistä ja koko maan prosentuaalinen osuus on 31% (Sotkanet). Lukio ei ole ainoa väylä korkeakouluopintoihin, myös ammatillisten opintojen kautta voi edetä opinnoissa korkea-asteen opintoihin. Lukion pääasiallinen tavoite on kuitenkin antaa tarvittavat jatko-opintotaidot ja -kelpoisuus korkeakouluopintoihin ja merkittävä osa korkeakouluopintoja suorittavista ovat jatkoopintokelpoisuuden hankkineet lukiosta. Mikäli koulutustasoa halutaan Lappeenrannassa nostaa, on varmistettava riittävällä lukiopaikkojen määrällä, että opiskelijoilla on mahdollisuus hakeutua korkeakouluopintoihin. Valtakunnallisen tilaston mukaan syksyllä 2017 lukiokoulutuksen aloitti 53 % ikäluokasta ( Tänä ja seuraavana keväänä perusopetuksen päättävät ikäluokat ovat selkeästi pienempiä kuin aiemmat ikäluokat (8 lk. 646 ja 9. lk. 652 oppilasta). Nyt seitsemännellä luokalla olevien ikäluokka ja sitä nuorempien perusopetuksessa olevien ikäluokat ovat jälleen pääasiallisesti suurempia yhtä ikäluokkaa lukuun ottamatta. Kahden seuraavan vuoden aikana lukioiden tilat olisivat 50 % sisäänotolla vajaakäytössä.

22 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Lausuntokierroksella ollut, nyt lautakunnassa käsittelyssä olevassa ja valtuustoon päätettäväksi menevässä Lappeenrannan kaupungin koulutuspoliittisessa ohjelmassa Jatko-opinnot ja nivelvaiheet -kappaleessa todetaan, että kevään 2018 yhteishaussa ensisijaisesti kaupungin lukioihin hakeutuvia oli 423, kun aloituspaikkoja oli 360. Lappeenrannan lukiokoulutuksessa on varattu aloituspaikkoja puolelle ikäluokasta. Mikäli paikat eivät täyty, alin mahdollinen sisäänpääsykeskiarvo on 7,00. Viime vuosina paikat ovat täyttyneet ja keskiarvoraja on noussut korkealle. Syksyllä 2018 Lappeenrannan kaupungin ylläpitämään lukioon edellytettiin keskiarvoa 7,83. Lukiokoulutuksessa yleisesti viihdytään hyvin, ohjausta ja oppimisen tukea on tarjolla. Edelleen koulutuspoliittisen ohjelman ratkaisuehdotuksena ehdotetaan seuraavaa: Päätetään linjata, että lukion aloituspaikkoja on 50 % peruskoulun päättävän ikäluokan koosta tai vähintään 360 paikkaa. Lisäksi peruskoulun päättötodistuksen keskiarvon tulee olla vähintään 7,00. Seuraavien kahden lukuvuoden osalta 360 paikkaa nostaisi lukiopaikkojen määrän n % ikäluokasta. Sen jälkeen ikäluokkien kasvaessa palataan 360 aloituspaikalla lähelle 50 % ikäluokasta, mikäli lukiopaikkoja ei pystytä lisäämään muulla keinoin. Tammikuussa ( , 8) lasten ja nuorten lautakunta päätti, että erillisen tiede- ja tutkimuspainotteisen linjan perustamisesta ja sen sekä IB-koulutuksen mahdollisesta sijoittumista Skinnarilan kampuksen yhteyteen tarkastellaan seuraavan kahden vuoden aikana, jolloin valmistellaan paikallisia lukiokoulutuksen opetussuunnitelmia. Tämä mahdollistaisi jatkossa, mikäli lukiokoulutuksen suosio jatkuu, aloituspaikkojen pysyvän noston yli 50 % määrään ikäluokasta. Ensi lukuvuoden lukiopaikat täytetään kesäkuun alussa yhteyshaussa Lappeenrannan lukioihin hakeneilla opiskelijoilla. Opintopolkujärjestelmään on ilmoitettu 50 % ikäluokan perusteella, että Lappeenrannassa on yhteensä 334 lukiopaikkaa syksyllä aloittaville lukiolaisille. Aloituspaikkamäärää voidaan vielä tarkistaa toukokuun aikana. Koska koulutuspoliittisen ohjelman käsittely on viivästynyt, tulee aloituspaikoista tehdä päätös seuraavan lukuvuoden osalta aiemmin.

23 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Esittelijän ehdotus Lasten ja nuorten lautakunta päättää, että lukuvuonna lukiokoulutuksen aloituspaikkoja on Lappeenrannan lukiokoulutuksessa vähintään 360 edellyttäen, että valittujen opiskelijoiden päättötodistuksen keskiarvo on yli 7,00. Koulutuspoliittisen ohjelman yhteydessä linjataan aloituspaikkojen määrä seuraavien lukuvuosien osalta. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Kimpisen lukio Lyseon lukio Marja Hirvonen

24 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Koulutuspoliittisen ohjelman hyväksyminen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1343/ /2017 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Valmistelija/lisätiedot: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg puh puh Liitteet 1. Koulutuspoliittinen ohjelma Oheismateriaali 1. Yhdistelmä koulutuspoliittiseen ohjelmaluonnokseen saaduista palautteista 2. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (EKSOTE) lausunto koulutuspoliittisen ohjelman luonnoksesta 3. Nuorisovaltuuston lausunto koulutuspoliittisen ohjelman luonnoksesta Valtuustoaloitteen pohjalta on valmisteltu Lappeenrannan kaupungin koulutuspoliittista ohjelmaa. Ohjelma ei ole kattava kuvaus Lappeenrannan kaupungin koulutuspolitiikasta, vaan se täydentää kaupungin strategiaa, lasten ja nuorten palvelujen vastuualuekohtaisia strategian täytäntöönpanosuunnitelmia, varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmia, niiden täytäntöönpanosuunnitelmia sekä valmistelussa olevaa maakunnallista lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Lappeenrannan kaupunki on saanut Suomen Unicefilta Lapsiystävällinen kunta tunnustuksen. Myös tuo tunnustus velvoittaa koko kaupungin organisaatiota kehittämään toimintatapoja mm. lasten ja nuorten osallisuuden lisäämiseksi. Lasten ja nuorten lautakunta tekee tarvittaessa tarkempia linjauksia koulutuspoliittisessa ohjelmassa linjattavien päämäärien ja periaatteiden sekä muissa suunnitelmissa määriteltyjen tavoitteiden toteuttamisesta. Koulutuspoliittiseen ohjelmaan nousivat osa-alueet, joissa tarvitaan täydentäviä kaupungin linjauksia tai aihealueita koskevia

25 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ yhteisiä linjauksia Ammattiopisto Sampon tai vapaata sivistystyötä toteuttavien oppilaitosten kanssa. Koulutuspoliittisessa ohjelmassa linjataan lasten ja nuorten palvelujen toimintakulttuuria ja periaatteita toimintaympäristöstä sekä palveluverkosta. Ohjelma kuvaa myös oppimisen polkuja Lappeenrannassa sekä tapoja, joilla edistetään tuen järjestämistä ja ehkäistään syrjäytymistä. Ohjelmassa linjataan lisäksi digioppimisen varmistamista sekä kuvataan, miten Lappeenrannassa aiotaan kehittää ja toteuttaa muun muassa kieliohjelmaa, maahanmuuttajien opettamista, osallisuutta sekä tiede- ja tutkimuspainotteista oppimista. Yksi teema on myös jatko-opintoihin pääsyn edistäminen ja nivelvaiheiden sujuvuus. Lisäksi omana kohtanaan on pohdintoja siitä, miten voitaisiin nykyistä paremmin välittää asukkaille ja muille ryhmille tietoa varhaiskasvatuksen, opetuksen ja nuorisotoimen arjesta ja hankkeista sekä siitä kiinnostavasta työstä, jota henkilöstö toteuttaa yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Osa koulutuspoliittiseen ohjelmaan sisällytetyistä asioista vaatii vielä jatkovalmistelua, osa täytäntöönpanoa ja käytännön toimista päättämistä vastuualueilla sekä viestintää. Koulutuspoliittisessa ohjelmassa ehdotetaan, että kaupunginvaltuustolle laaditaan vähintään kahden vuoden välein tilannekatsaus Lappeenrannassa järjestettävästä koulutuksesta. Tilannekatsaukseen sisällytetään myös tulevaisuusnäkymiä. Lasten ja nuorten lautakunta arvioi koulutuspoliittisen ohjelman toteutumista puolivuotiskatsausten yhteydessä. Ohjelman valmisteluun on osallistunut laaja joukko Lappeenrannan kaupungin varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen henkilöstöä. Mukana valmistelussa on myös edustajia Ammattiopisto Samposta, Etelä-Karjalan kesäyliopistosta, Etelä-Karjalan kansalaisopistosta, Joutsenon opistosta, Itä-Suomen koulusta ja Lappeenrannan steinerkoulusta. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut lasten ja nuorten lautakunnan puheenjohtaja Harri Iljin. Muina luottamushenkilöjäseninä ohjausryhmässä ovat olleet Helena Puolakka, Timo Lampi, Tuija Maaret Pykäläinen ja Eeva Arvela. Ohjelmaluonnosta on esitelty kaupunginvaltuutetuille Koulutuspoliittisen ohjelman luonnos on ollut luettavissa kaupungin kotisivuilta.

26 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Nuorisovaltuustolta ja Eksotelta on pyydetty lausunnot ohjelmaluonnoksesta. Myös kuntalaisilla on ollut mahdollisuus antaa palautetta ohjelmaluonnoksesta. Nuorisovaltuusto korostaa lausunnossaan lasten ja nuorten osallisuutta lapsiystävällisen politiikan luomisessa ja koulun toiminnassa. Nuorisovaltuusto kiinnittää huomiota opiskeluympäristön turvallisuuteen, digitaaliseen opiskeluun, oppilaiden ja opettajien väliseen viestintään, digitaitojen sekä lähdekriittisen ajattelun taitojen opettamiseen ja opiskeluun. Nuorisovaltuusto haluaa nostaa esille myös koulukiusaamisen eri muodot ja toivoo käsitteiden selkeämpää rajaamista. Eksote korostaa omassa lausunnossaan viranomaisten välistä yhteistyötä ja aikuisten kykyä tunnistaa tuen tarve ja ohjata lapsi oikean tuen piiriin. Yhteistyötä ja tavoitteellista toimintaa lapsen edun näkökulmasta tukee Eksoten palveluiden jalkautuminen lasten ja nuorten kasvuympäristöihin. Myös Eksote korostaa, että lasten ja nuorten kokema osallisuus on tärkeä tekijä, jolla voidaan vaikuttaa sekä syrjäytymiseen että lainvastaisiin tekoihin. Eksoten lausunnossa esitetään huoli maahanmuuttajalasten saamasta tuesta ja kiitetään suunnitelmista S2-opetuksen kehittämiseksi ja maahanmuuttajaperheiden huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön kehittämiseksi. Kuntalaisilta ja valtuutetuilta on tullut 8 palautetta, joissa oli hyödyllisiä huomioita. Lausuntojen ja palautteiden perusteella luonnosta on vielä muokattu, täsmennetty ja täydennetty. Lausunnot ja palautteet kokonaisuudessaan ovat oheismateriaalina. Esittelijän ehdotus Lasten ja nuorten lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että liitteenä oleva Lappeenrannan kaupungin koulutuspoliittinen ohjelma hyväksytään. Lasten ja nuorten lautakunta arvioi koulutuspoliittisen ohjelman toteutumista puolivuotiskatsausten yhteydessä. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Kaupunginhallitus

27 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Muut asiat

28 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Muutoksenhakuohjeet MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 38 43, 45, 47, 48 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät 44, 46 HLL 5 :n, 13 :n ja 15 :n /muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet. Päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen, joka lähetetään osoitteeseen Lappeenrannan lasten ja nuorten lautakunta Käyntiosoite: Villimiehenkatu 1 Postiosoite: PL 11, Lappeenranta Sähköpostiosoite: kirjaamo@lappeenranta.fi Pykälät 44, 46 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä kun pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksi saantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa

29 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ HANKINTAOIKAISUVAATIMUSOHJEET Hankintaoikaisuvaatimusviranomainen ja aika Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön voi vaatia hankintalain :n mukaan hankintaoikaisua. Hankintaoikaisua voi vaatia hankintayksiköltä kirjallisesti tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu taho, jota asia koskee. Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen hankintaoikaisuvaatimuksen, joka lähetetään osoitteeseen Lappeenrannan lasten ja nuorten lautakunta Käyntiosoite: Villimiehenkatu 1 Postiosoite: PL 38, Lappeenranta Sähköpostiosoite: kirjaamo@lappeenranta.fi Pykälät Asianosaisen on esitettävä hankintaoikaisuvaatimus 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Hankintaoikaisuvaatimuksen sisältö Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saaduksi tiedoksi sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, voi oikaisuvaatimuksen tehdä ennen viraston aukioloajan päättymistä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Hankintaoikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Hakemukseen on merkittävä oikaisua vaativan ja kirjelmän laatijan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. Oikaisuvaatimus osoitetaan lautakunnalle. Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivat ne jo ole hankintayksikön hallussa. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen (asianosainen). Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen (se johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa). Asianosaisen valitusajan alkaminen Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Itä-Suomen hallinto-oikeus, PL 1744, Minna Canthin katu 64, Kuopio sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi, puh , fax Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Kunnallisvalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus, pykälät Valitusaika

30 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ päivää Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaan valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu hallintooikeudessa on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä em. laissa säädetyissä asiaryhmissä tai mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusaika Markkinaoikeus päivää Radanrakentajantie 5, Helsinki sähköpostiosoite: fax , puh Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Markkinaoikeudessa käsiteltävien asioiden oikeudenkäyntimaksuista ja niiden suuruudesta erilaisissa tilanteissa on määräykset tuomioistuinlain (1455/2015) 2 :n 1-5 momentissa ja 9 1 momentin 2)-kohdassa. Valituskirja Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava: - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä: - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa muiden vaihtoehtojen lisäksi sähköisesti ja niiden on oltava perillä hallintooikeudessa viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä (klo 16.15). Valitusasiakirjat on toimitettava 1): nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoite liitetään pöytäkirjanotteeseen. 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle Liitetään pöytäkirjaan