akuutti tai rasitusastma (lievässä astmassa tutkittava spirometria ja rasituskoe: ellei rasitusreaktiota, voi sukeltaa; lyhennetty tarkastusväli)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "akuutti tai rasitusastma (lievässä astmassa tutkittava spirometria ja rasituskoe: ellei rasitusreaktiota, voi sukeltaa; lyhennetty tarkastusväli)"

Transkriptio

1 Sukelluslääketiede Lääkärin käsikirja Seppo Sipinen ja Jari Suvilehto Periaatteet Sukeltamisen terveydelliset vaatimukset Sukeltamisen kontraindikaatiot Sukellusonnettomuudet Painevaurio eli barotrauma Sukeltajantauti, decompression sickness (DCS) Lisätietoa Kirjallisuutta Periaatteet Laajan harrastustoiminnan takia jokaisen lääkärin on hyvä tuntea sukeltamiseen liittyvät lääketieteelliset ongelmat ja hoidettavat sairaustilat. Sukeltajan tulee harrastusta aloittaessaan ja sen jälkeen vuosittain täyttää harrastussukeltajan terveysselvityslomake 1, jossa hän vahvistaa ymmärtäneensä kunkin terveydellisen tekijän aiheuttaman riskin ja että on tällaisen riskin mahdollisesti havaitessaan käynyt asianmukaisessa lääkärintarkastuksessa. Jos terveysselvityslomakkeessa tulee esille terveydellisiä riskitekijöitä, harrastussukeltajan lääkärintarkastus (ks. lääkärintarkastuslomake 2) tulee suorittaa ennen sukeltamisen alkamista ja määrävälein sen jälkeen terveydentilasta, iästä sekä toiminnan vaativuudesta riippuen 1. Ammattisukeltajan lääkärintarkastuksen saa tehdä vain sukellus- ja ylipainelääketieteeseen perehtynyt lääkäri. Sukeltamisella tässä käsitetään sukeltamista vedessä (ei esim. savusukellusta tms.). Sukeltamisen terveydelliset vaatimukset Ympäristö = veden paine ja lämpötila sekä siellä hengitettävä kaasuseos (yleensä paineilma, ei happi) asettavat vaatimukset henkilön terveydentilalle.

2 Lisäksi aistiympäristö on erilainen: leijutaan painottomassa tilassa, jossa näkyvyys on rajoitettu ja esineiden koon ja etäisyyden arviointi vaikeutuneet. Myös kuulohavainnot muuttuvat suunta-aistin heiketessä, mikä tekee orientoitumisen ympäröiviin kohteisiin vaikeaksi. Korkeuden tai syvyyden ja asentotilan määrittäminen perustuu mittareiden lukemaan, ei useinkaan omaan tunto- tai aistihavaintoon. Fyysisen suorituskyvyn ja elinjärjestelmien täytyy kyetä vastaamaan lisääntyneisiin vaatimuksiin eli mukautua vallitsevaan ympäristöön. Minkään yksittäisen järjestelmän toiminto ei saa pettää veden alla, koska seurauksena on viime kädessä hukkuminen. Ihmisen elimistö reagoi immersioon eli veden alle menoon sukellusrefleksillä. Se ilmenee mm. bradykardiana, ventilaation ja autonomisen säädön muutoksina sekä verivolyymin uudelleenjakautumisena. Muutokset eivät ole pelkästään eduksi tavalliselle sukeltajalle. Sukeltamisen kontraindikaatiot Tilat, joissa sukeltaja voi äkillisesti menettää tajuntansa, kykynsä hengittää riittävästi tai mukautua lisääntyneeseen fyysiseen rasitukseen eli suoriutua aiotusta tehtävästä Neurologisia syitä ovat mm. epilepsia muu äkillinen tajunnan häiriö. Psykiatrisia syitä ovat mm. paniikkihäiriö (paniikki on vakavan sukellustapaturman tavallisimpia syitä) ahtaan tai avoimen paikan kammo vakavat mielenterveyden häiriöt (todellisuuden tajun häiriintyminen, suisidaalisuus/vakava masennus, vainoharhaisuus) psyykenlääkkeiden käyttö (poikkeuksena SSRI-lääkkeet lievässä depressiossa) päihteiden tai huumeiden käyttö. Respiratorisia esteitä ovat

3 akuutti tai rasitusastma (lievässä astmassa tutkittava spirometria ja rasituskoe: ellei rasitusreaktiota, voi sukeltaa; lyhennetty tarkastusväli) ylähengitystieinfektiot muut ylipaineessa pneumothoraxiin tai ilmaemboliaan altistavat tilat rajoittunut respiratorinen suorituskyky. Kardiovaskulaarisia syitä ovat mm. sydämen rytmihäiriöt, jotka lisääntyvät muutenkin immersiossa sydämen vajaatoiminta sepelvaltimotauti vasta sairastettu infarkti tai korkea, hoitamaton verenpaine. Tuki- ja liikuntaelimistö Pelkkä sukellusvarustus painaa useita kiloja (10, jopa yli 30 kg) ja varustus rajoittaa normaalia liikkumista. Heikko kunto on suhteellinen vasta-aihe. Kunnon pettäessä paniikkiherkkyys lisääntyy. Huomattava ylipaino lisää sukeltajantaudin riskiä. Diabetes Insuliinihoitoinen diabetes on huomattava riski laitesukelluksessa. Kokeneen sukelluslääkärin tarkastus on ehdottoman välttämätön. Tähän liittyvistä tekijöistä ja rajoituksista sekä vaadittavista tutkimuksista on Suomen sukellus- ja ylipainelääketieteellinen yhdistys (SSLY) antanut suosituksen 1. Dieetti- tai tablettihoitoinen diabetes ei aina ole vastaaihe, mutta sukelluslääketieteeseen perehtyneen kollegan arvio vaaditaan. Hematologiset sairaudet Antikoagulaatiohoito on suhteellinen vasta-aihe sukeltamiselle (pahentaa painevaurioita, vammoissa lisääntynyt vuotoriski): sukelluslääketieteeseen perehtyneen kollegan arvio aiheellinen.

4 Otologiset pulmat Paineentasausongelmat välikorvissa aiheuttavat kipua ja kiertohuimausta sekä hukkumisriskin. Nenän sivuonteloiden ongelmat, yleensä infektioperäiset, voivat komplisoitua ja estää sukeltamisen myös pitkällä aikavälillä. Sisäkorvaongelmat eivät yleensä sovi lainkaan yhteen sukeltamisen kanssa. Epäiltäessä jotain sukeltamiseen liittyvää riskiä tarkastuksen yhteydessä on järkevintä konsultoida sukelluslääketieteeseen perehtynyttä kollegaa ongelmien välttämiseksi jo ennalta. Sukellusonnettomuudet Aiheutuvat pääosin muista kuin lääketieteellisistä syistä. Myös puhtaat laiteviat ovat harvinaisia. Sukellusonnettomuuksien taustalla on jopa 80 %:ssa ns. inhimillinen tekijä.tehdään toisin, tahattomasti tai tahallisesti, kuin ohjeiden mukaan turvallisesti toimien olisi pitänyt 2. Painevaurio eli barotrauma Paineen muutoksen aiheuttama vaurio välikorvassa on sukellettaessa ja myös painekammiossa yleisin terveydellinen ongelma. Sukellettaessa alaspäin tai nostettaessa painetta tärykalvo painuu sisäänpäin. Muutos on aktiivisesti korjattava paineen tasauksella nielun ja välikorvan kautta. Jos tasaus ei onnistu, tärykalvo venyy ja lopulta perforoituu. Seurauksena on kipu ja korvan lukkoisuus. Tärykalvon puhjetessa kalorinen huimaus ja nystagmus, pahoinvointi ja desorientaatio. Lievä häiriö korjautuu paineen tasauksella. Vakavissa tapauksissa on jopa hukkumisriski, jos henkilö on veden alla. Tämä yleisin ongelma korjautuu itsestään lopettamalla sukellus ja antamalla tärykalvon parantua. Vamman jälkeen ennen uudelleen paineistumista

5 lääkärin kontrolli on aiheellinen. Sama ongelma toisinpäin voi tapahtua myös pintaan nousun = paineen laskemisen aikana. Ilmiö on kuitenkin yleisempi nenän sivuonteloissa. Syykin on yleensä sama: hoitamaton ylähengitystieinfektio tai allergia. Hoito tapahtuu yleisten periaatteiden mukaan ja sen aikana on määräaikainen sukelluskielto. Barotraumoja syntyy myös kaikissa muissa elimistön kaasupitoisissa onteloissa, kuten väliaikaisesti paikatut hampaat ja suolisto, mikäli paineen tasautuminen ei onnistu. Kasvomaski ja kuivapuku voivat myös aiheuttaa barotraumoja iholle tai silmiin. Keuhkojen barotrauma tapahtuu yleensä pintaan nousun aikana tai heti sen jälkeen. Se voi syntyä myös uimaallassyvyyksissä tai uponneesta autosta poistuttaessa. Kyseessä on ns. air trapping. Paineistettu kaasu on päässyt sisään rintakehään, muttei löydä enää tietään ulos. Syynä on joko infektio tai sen jälkitila (muu arpi), bulla, emfyseema tai hoitamaton astma. Seuraus on keuhkorepeämä eli pneumothorax, välikarsinan ilmapöhö eli mediastinaaliemfyseema tai ilmaembolia. Keuhkorepeämä (AGE) sukellettaessa vedessä johtaa lähes aina kuolemaan. Ensioire usein tajuttomuus, ilmaantuu lähes heti pintaan nousun jälkeen. Silloin aivovaltimoissa ja sydämessä on jo niin paljon kaasua, ettei mikään elvytys tai painekammiohoito enää ehdi pelastaa uhria. Koska tila ei ole kliinisesti heti todettavissa, tehoelvytystä kannattaa yrittää. Kyseessä voi olla vain pneumothorax tai mediastinaaliemfyseema tai kaikkien edellä mainittujen ja vakavan sukeltajantaudin, DCS, eriasteinen kombinaatio. Pneumothorax korjautuu dreneeraamalla, mieluiten jo ennen painekammioon viemistä ja mediastinaaliemfyseema itsestään tai muun

6 painekammiohoidon aikana. Vain hoitamaton jänniteilmarinta saattaa olla fataali. Kaikilla henkiin jääneillä potilailla yleisiä oireita ovat olleet mm. hengitysvaikeudet syanoosi ja/tai verinen yskös sekä eriasteisia neurologisia akuuttioireita. Ainoa todellinen pulmonaalibarotrauman hoito on ennaltaehkäisy: terveet keuhkot ja hengityksen pidättämisen välttäminen ja uloshengitys nousun tai paineen alenemisen aikana. Sukeltajantauti, decompression sickness (DCS) Sukeltajantauti ei voi syntyä ilman huomattavaa ylipainealtistusta. Pienin ylipaine, jonka jälkeen DCS on todettu, on n kpa = bar abs, mikä vastaa 6 8 m:n vesisyvyyttä. Käytännössä sukellussyvyyden pitää ylittää 10 m, ennen kuin DCS-riski on todellinen. Merenpinnan tasossa elimistö on kyllästynyt, saturoitunut, vallitsevaan yhden ilmakehän paineeseen. Ylipaineelle altistuttaessa paine kasvaa yhden ilmakehän jokaista 10 metriä kohti. Samalla kudokset kyllästyvät lisää niiden hakiessa tasapainoa ulkoisen paineen kanssa. Kaasujen diffuusio tapahtuu lähes yksinomaan keuhkojen ja verenkierron välityksellä, kunnes riittävän ajan kuluttua saavutettaisiin saturaatiotila eli kaasujen osapaineet hengitysilmassa ja kudoksissa olisivat samat. Paineen aletessa kaasujen poistuminen tapahtuu päinvastaisesti samaa tietä: prosessi tarvitsee vain riittävästi aikaa. Hengityskaasuista typpi, joka on muuten inertti eli ei osallistu aineenvaihduntaan, on ratkaisevassa asemassa hengitettäessä paineilmaa, 21/78 %:sta O 2 /N 2 -seosta. Muiden kaasujen (O 2, CO 2, helium, ym.) merkitys sukeltajantaudille on vähäinen. Mikäli paineen alenemisen aikana kaasujen poistumisnopeus

7 ylitetään, syntyy kuplia verenkierrossa ja muualla kudoksissa. Koska typpi liukenee erityisen hyvin rasvaan, sitä sisältävät kudokset ovat erityisen ongelmallisia pitkien ja syvien sukellusten jälkeen. Vapautuneen kaasumäärän, oli kyseessä sitten typpi, helium tai muu, tullessa liian suureksi syntyy sukeltajantauti, DCS. Kuplat sellaisenaan aiheuttavat fysikaalisia ja biokemiallisia ongelmia. Perifeeristen kudosten perfuusio häiriintyy mekaanisesti ja lisäksi niiden rajapinnalle muodostuu proteiinikalvo ja trombosyyttiagregaatioita. Hyytymisjärjestelmä aktivoituu myös muualla kuin paikallisesti. Syntyy endoteelivaurioita, joissa vapautuvilla kudosfaktoreilla on merkittävä osuus. Pieni osa kuplista voi eliminoitua keuhkojen kautta. Oireet DCS:n klassinen oireiden mukainen jako on: I-tyyppi (= bends ), vain nivelkivut ja/tai iho-oireet II-tyyppi, keskushermosto-oireet eli vakava DCS Vanhalla jaolla ei ole taudin patofysiologian kannalta varsinaista merkitystä, mutta se auttaa hoidon kiireellisyyden tarpeen arvioinnissa. Lopullinen hoito on kuitenkin rekompressio = uudelleenpaineistaminen ylipainekammiossa ja siellä annettu ylipainehappihoito. Nykyisin sukellettaessa syviä, yli 30 m ja pitkiä, yli 30 minuuttia kestäviä sukelluksia hyvin varustein käyttäen apuna ranteessa pidettäviä sukellustietokoneita vaikeiden DCS-tapausten määrä ylittää puolet kaikista tapauksista. Nivelkivut liittyvät yleisesti myös näihin vaikeampiin oireisiin. II-tyypin oireet: poikkeava väsymys hengitysvaikeudet huimaus pahoinvointi sensoriset, tunto- ja eritoten näkö- sekä tasapainohäiriöt motoriset häiriöt aina halvauksiin asti (saattavat liittyä myös osittaisen AGE:n mukanaoloon).

8 Lievissä ja nivelkiputapauksissa (tyyppi I) ensioireina ihon kutinaa, sukeltajan kirppuja ja läikkiä sekä subkutaanisia turvotuksia pääoireiksi muodostuvat kivut isoissa nivelissä (hartiat, lonkat, polvet, kyynärpäät, nilkat) eli niissä, joihin rasitus on eniten kohdistunut selkäkivut nikamissa tai kivut varpaissa ja sormissa eivät ole harvinaisia, etenkään puristavien vaatekappaleiden takia. Hoito Ks. 3 Hoidon tavoitteena on ylimääräisen inerttikaasun poistaminen elimistöstä vahinkoa aiheuttamatta ja perifeerisen kudoshapetuksen palauttaminen. Ensiapu on aina puhdas happi. 100 % O 2 voidaan antaa vain tiiviillä maskilla, jossa on riittävä hengityspussi ja takaiskuventtiili. Kuljetus painekammioon tapahtuu soveltuvimmalla, nopealla tavalla. Jos käytettävissä on vain happiviikset, sekin on parempi kuin ei mitään. 100 % O 2 vaihtaa mahdollisimman paljon inerttikaasua pois sisäänhengitysilmasta ja nopeuttaa siten typen poistumista kudoksista. Painekammiossa typpikuplat liukenevat uudelleen takaisin verenkiertoon, mikäli hoito ehditään aloittaa ajoissa. Tällöin vaikeidenkin keskushermosto-oireiden ennuste on hyvä. Mikäli painekammiossa tapahtuva ylipainehappihoito, HBOT, aloitetaan vasta tuntien tai jopa vuorokausien viiveellä, hoidon kohde on periferian hypoksia. Suuri osa ääreisverenkierron päässä olevista soluista ei kuole heti hapen puutteeseen. Ne ovat uudelleen hapettamalla palautettavissa normaalitoimintaan korjaamalla niiden hypoksia ja asidoosi. Painekammiohoito toteutetaan käytännössä siten, että potilas istuu tai makaa painekammion sisällä, missä vallitsee 18 m vastaava paine (2.8 bar abs, 280 kpa). Hengityskaasuna on 100 % happi, joka hengitetään maskin tai hupun kautta. Näin saadaan mahdollisimman

9 suuri painegradientti veren ja kudosnesteiden O 2 :n välillä ja siten mahdollisimman nopea hapen diffuusio soluja kohti. Ensimmäinen vakiohoito kestää yleensä 2.5 tai 4.5 t (Yhdysvaltojen laivaston käyttämä USN-taulukko 5 tai 6). Oireet alkavat helpottaa tavallisesti jo parinkymmenen minuutin aikana. HBOT-hoitoja bar abs paineessa 90 minuutin ajan jatketaan tarpeen mukaan päivittäin, kunnes kaikki oireet ovat hävinneet tai paranemisessa ei enää tapahdu edistymistä. Eri hoitopaikkoihin ohjaaminen 3 Turun yliopistollinen keskussairaala hoitaa kaikki tehohoitopotilaat ja päivystää 24 h ympäri vuoden. Upinniemen painekammiokeskus/ilmailulääketieteen keskus, Helsinki hoitaa puolustusvoimien omien tapausten lisäksi rajoitetusti siviilipotilaita virkaaikana. Medioxygen, Helsinki ja Terveystalo Operon, Tampere päivystävät 24 t/vrk ympäri vuoden. Oulussa ja Kuopiossa ei ole säännöllistä lääkäripäivystystä, mutta hoitoa voi periaatteessa toteuttaa, jos lääkäri saadaan paikalle. Jos potilaalla on vitaalitoimintojen häiriöitä, hänet on kuljetettava mahdollisimman nopeasti (esim. ambulanssilla, matalalla helikopterilennolla D) hoitopaikkaan. Ennuste Mikäli hoito voidaan aloittaa heti pintaan nousun jälkeen, vaikeissakin tapauksissa ennuste on erittäin hyvä. Myös myöhemmin ilmenneet I-tyypin nivelkiputapaukset tai muista syistä vasta pidemmän viiveen (tunteja/päiviä) jälkeen hoitoon tulleet sukeltajantaudit paranevat HBOT:lla pääsääntöisesti ilman suurempia jälkiongelmia, mutta vaativat useampia hoitokertoja. Hoitamattoman tai myöhään tai epätäydellisesti hoidetun DCS:n jälkivaivoina ilmenee mahdollisten keskushermosto-oireiden lisäksi tyypillinen aseptinen

10 luunekroosi. Useita viikkoja tai jopa vuosia tapahtumasta kehittyy luukuolioita. Hypoksian pohjalla syntyneet vauriot paikallistuvat tyypillisesti lähelle nivelpintoja, esim. lonkkaan tai olkavarteen. Spesifistä hoitoa ei ole. Lisätietoa Cochrane-katsauksia 1 Kirjallisuutta 1 Kirjallisuutta 1. Sipinen S, Kuokkanen J. Sukellusonnettomuuksien hoitotulokset. Suom Lääkäril 1994;49(11): Aiemmat asiantuntijat: Erik Eklund Artikkelin tunnus: ykt00455 ( ) 2010 Kustannus Oy Duodecim

Ohjeemme koskien laite- ja vapaasukellusta samana päivänä

Ohjeemme koskien laite- ja vapaasukellusta samana päivänä Ohjeemme koskien laite- ja vapaasukellusta samana päivänä Mitkä ovat DANin tämänhetkiset ohjeet tilanteessa, jossa harrastetaan sekä laite- että vapaasukellusta samana päivänä? VAPAASUKELLUS ENNEN LAITESUKELLUSTA

Lisätiedot

Sukellus ja lääkehoito

Sukellus ja lääkehoito Sukellus ja lääkehoito Yksi DANin lääkäreille useimmiten esitetyistä kysymyksistä liittyy siihen, onko turvallista sukeltaa silloin kun henkilöllä on käytössään jokin tietty lääke. Vastaus tähän kysymykseen

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä

Tietoa eteisvärinästä Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää

Lisätiedot

HENGITYSKAASUJEN VAIHTO

HENGITYSKAASUJEN VAIHTO HENGITYSKAASUJEN VAIHTO Tarja Stenberg KAASUJENVAIHDON VAIHEET Happi keuhkoista vereen -diffuusio alveolista kapillaariin -ventilaatio-perfuusio suhde Happi veressä kudokseen -sitoutuminen hemoglobiiniin

Lisätiedot

Testaa tietosi. TESTAA TIETOSI Edelliseen informaatioon perustuen vastaa seuraaviin kysymyksiin:

Testaa tietosi. TESTAA TIETOSI Edelliseen informaatioon perustuen vastaa seuraaviin kysymyksiin: Testaa tietosi ONNETTOMUUS 1 Sukeltaja Tämä 42-vuotias mies on sukeltanut vuodesta 1992. Tänä aikana hän on tehnyt yli 80 sukellusta, joista 11 kuluneen vuoden aikana. Hänen säännöllisiin harjoituksiinsa

Lisätiedot

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT Valjaassa roikkuminen on kuin asennossa seisoisi. Veri pakkautuu jalkoihin. Tajuton on suuressa vaarassa Ongelmia voi tulla jo minuuteissa Veri kertyy jalkoihin

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Lassi Mehtonen Petteri Palviainen DEKOMPRESSIOTAUDIN JA SUKELLUSONNETTOMUUKSIEN ENSIHOITO OPAS PELASTUSLAITOKSELLE Opinnäytetyö Toukokuu 2014 OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

Turvallisuudessa on kyse muustakin kuin vain kuplista

Turvallisuudessa on kyse muustakin kuin vain kuplista Turvallisuudessa on kyse muustakin kuin vain kuplista Sukeltamisen kautta meille avautuu erinomaiset mahdollisuudet tutkimusretkiin vedenalaisessa maailmassa. Sukeltajat pääsevät itse kokemaan kaikkea

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA HENGITYSTÄ TAPAHTUU KAIKKIALLA ELIMISTÖSSÄ 7 Avainsanat hengitys hengityskeskus hengitystiet kaasujenvaihto keuhkorakkula keuhkotuuletus soluhengitys HAPPEA SAADAAN VERENKIERTOON HENGITYSELIMISTÖN

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Ensiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK

Ensiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Ensiapukoulutus seuratoimijat 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Tavoitteet Elottomuuden tunnistaminen hengitys Tajuttomuus / Elottomuus 112 aktivointi PPE Hengitys Normaali hengitys on rauhallista, tasaista,

Lisätiedot

TURVAOHJEET PELASTUSTOIMEN VESISUKELLUKSEEN

TURVAOHJEET PELASTUSTOIMEN VESISUKELLUKSEEN TURVAOHJEET PELASTUSTOIMEN VESISUKELLUKSEEN 2007 1 TURVAOHJEET PELASTUSTOIMEN VESISUKELLUKSEEN SISÄLTÖ... 1 1. JOHDANTO... 3 1.1 Soveltamisala... 3 1.2 Määritelmät... 3-6 2. YLEISET TURVAOHJEET... 6 2.1

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

Sukellusta Um El Faroud -hylyllä

Sukellusta Um El Faroud -hylyllä Sukellusta Um El Faroud -hylyllä Hylyn sijainti: Wied iz-zurrieq, Malta Sukelluksen tyyppi: Hylkysukellus Sukellusten vaikeusaste: Edistyneet/kokeneet, hylkyihin erikoistuneet Maksimisyvyys: 34 metriä

Lisätiedot

Minkä sairauden, vamman tai oireen takia olet tai olet ollut työkyvyttömyyseläkkeellä? Kauanko olit Mitä hoitoa sait ja mikä oli

Minkä sairauden, vamman tai oireen takia olet tai olet ollut työkyvyttömyyseläkkeellä? Kauanko olit Mitä hoitoa sait ja mikä oli Optimi/Yritysoptimi (901/801) Laaja terveysselvitys Sopimuksen nro Vakuutettava Henkilötunnus Vakuutussopimus perustuu tässä selvityksessä annettuihin tietoihin. Siksi on ehdottoman tärkeää, että vastaat

Lisätiedot

HARRASTUSSUKELTAJAN LÄÄKÄRINTARKASTUSOHJE

HARRASTUSSUKELTAJAN LÄÄKÄRINTARKASTUSOHJE LÄÄKÄRILLE TIEDOKSI HARRASTUSSUKELTAJAN LÄÄKÄRINTARKASTUSOHJE Laitesukellus itsenäisesti toimivilla paineilmalaitteilla on turvallista, mikäli toimitaan hyväksyttyjen ohjeiden mukaisesti. Ennen kuin henkilö

Lisätiedot

Hengityskoulu Perusoppimäärä

Hengityskoulu Perusoppimäärä Hengityskoulu Perusoppimäärä Mika Issakainen - Anestesiologian ja tehohoidon erikoissairaanhoitaja - Sairaanhoitaja YAMK - PKSSK Teho-osasto Peruskäsitteet Miksi ihminen hengittää? Saa happea O 2 Poistaa

Lisätiedot

Korkean paineen aiheuttamia fysiologisia reaktioita sukellettaessa

Korkean paineen aiheuttamia fysiologisia reaktioita sukellettaessa Korkean paineen aiheuttamia fysiologisia reaktioita sukellettaessa Mitä fysiologisia reaktioita kehossa tapahtuu sukelluksen aikana johtuen lisääntyneestä paineesta? Oletko koskaan ollut huolestunut seuraavista

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä

Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä Harri Hakkarainen LL, LitM Urheilulääkäri / - valmentaja Suomen vahvuuksia Ortopedinen osaaminen huippua Onko syynä vammojen suuri määrä Tieto vammojen kuntoutuksesta

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Lisähoito seuraavissa tapauksissa: vaikea osteoradionekroosi, klostridien aiheuttama myonekroosi (kaasukuolio).

VALMISTEYHTEENVETO. Lisähoito seuraavissa tapauksissa: vaikea osteoradionekroosi, klostridien aiheuttama myonekroosi (kaasukuolio). VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI CONOXIA 100% lääkkeellinen kaasu, kryogeeninen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Happi 100 % 3. LÄÄKEMUOTO Lääkkeellinen kaasu, kryogeeninen Väritön, hajuton

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Lääkkeellinen hengitysilma on tarkoitettu lapsille, aikuisille ja vanhuksille.

VALMISTEYHTEENVETO. Lääkkeellinen hengitysilma on tarkoitettu lapsille, aikuisille ja vanhuksille. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI AIRAPY 100%, lääkkeellinen kaasu, puristettu 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Hengitysilma lääkintäkäyttöön 100 % 200 baarin paineessa (15 C). 3. LÄÄKEMUOTO

Lisätiedot

KLIINISEN RASITUSKOKEEN

KLIINISEN RASITUSKOKEEN KORKEALUOKKAISEN KLIINISEN RASITUSKOKEEN ABC 10.2.2011 LABQUALITY-PÄIVÄT Ä Tiina Muurinen kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistuva lääkäri HYKS TAUSTAA Kliinisen rasituskokeen avulla

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY Selkälähete: uusi sähköinen työkalu Jaro Karppinen, professori, OY Selkäpotilaan anamneesi Oire (tai oireet) joka tuo potilaan vastaanotolle Kivun voimakkuus Kivun sijainti Yökipu/leposärky? Mikä pahentaa

Lisätiedot

Sukeltaako vai ei? Bleomysiinin käytöstä

Sukeltaako vai ei? Bleomysiinin käytöstä Sukeltaako vai ei? Bleomysiinin käytöstä (Toimittajan huomautus: Alla oleva teksti on lyhennelmä. Alkuperäinen artikkeli: Aviation, Space, and Environmental Medicine Vol. 82, No 8, August 2011) Johdanto

Lisätiedot

Petri Heiskanen

Petri Heiskanen EA 17.4.2018 Petri Heiskanen VERENVUOTO Haava on limakalvon vaurio, johon voi liittyä runsastakin verenvuotoa. SYITÄ: Naarmu eli pintahaava: raapaisu, kaatuminen. Pistohaava: neula, naula tai muu pistävä

Lisätiedot

Hengityslaitehoito kotioloissa. Tampere 09.11.2012 Kari Saarinen Ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Teho

Hengityslaitehoito kotioloissa. Tampere 09.11.2012 Kari Saarinen Ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Teho Hengityslaitehoito kotioloissa Tampere 09.11.2012 Kari Saarinen Ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Teho Seinäjoella vv 1989-2012 Mekaanista hengitystukea saaneita neurologisia/lihastautipotilaita aineistossa

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen

Lisätiedot

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän

Lisätiedot

PREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA

PREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA Liikunnan vaikutukset Predialyysivaiheen kokonaisvaltaisessa hoidossa liikunnalla on tärkeä rooli. Säännöllisellä liikunnalla voi vaikuttaa positiivisesti

Lisätiedot

Venyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten

Venyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten Venyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten Lihaskireys ja alentunut nivelliikkuvuus syntyvät usein kehon yksipuolisesta kuormituksesta, joka pitkään jatkuessaan voi aiheuttaa lihaksiin tasapainohäiriön.

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi.

Lisätiedot

Milloin apuun. tarvitaan. tekoniveliä?

Milloin apuun. tarvitaan. tekoniveliä? Milloin apuun tarvitaan tekoniveliä? Tekonivelleikkaus Tekonivelkirurgia on kallista Vuotuiset kustannukset on noin 1miljardin luokkaa Tekoniveliä asennetaan polviin, lonkkiin, olkapäihin, nilkkoihin,

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla.

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Linde: Living healthcare Kroonisen hypoksian tunnistaminen 03 Tämä esite on tarkoitettu sinulle,

Lisätiedot

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Mitä on anafylaksia? Allergiaoireet voivat vaihdella eri henkilöiden tai tapausten kesken. Allergiat ovat hyvin tavallisia joidenkin tutkimusten mukaan jopa yhdellä

Lisätiedot

Hätäpuhelu. Soita. puhelu paikan päältä. Soita

Hätäpuhelu. Soita. puhelu paikan päältä. Soita Hätäpuhelu puhelu paikan päältä. Hätäilmoitus tehdään käyttäen puhelimen Suomi -sovellusta tai soittamalla suoraan numeroon. Asenna sovellus puhelimeesi etukäteen ja salli sovellukselle paikkatiedon jakaminen.

Lisätiedot

AMGEVITA (adalimumabi)

AMGEVITA (adalimumabi) AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN SUKELTAJAT RY

HÄMEENLINNAN SUKELTAJAT RY HÄMEENLINNAN SUKELTAJAT RY Laitesukelluksen syventävän jatkokurssin kurssisuunnitelma 2015 YLEISTÄ Kurssin hinta on 275 Koulutus on Sukeltajaliitto r.y:n voimassaolevan P3 -koulutusohjelman mukainen ja

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA PROTELOS OSSEOR LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA (strontiumranelaatti) Tämä opas on osa Protelos -valmisteen riskinhallintasuunnitelmaa. Oppaan on tarkoitus antaa tietoa Protelos -valmisteen

Lisätiedot

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS bukkaalinen fentanyylitabletti Sinulle on määrätty Effentora -lääkettä syövän läpilyöntikipukohtausten hoitoon. Tämän esitteen

Lisätiedot

PROFIILI TIETOPANKIT. 1. pohjaseos/o2 -osapaine, syvyys ja aika; 2. pintautumis- ja laskeutumisnopeudet;

PROFIILI TIETOPANKIT. 1. pohjaseos/o2 -osapaine, syvyys ja aika; 2. pintautumis- ja laskeutumisnopeudet; PROFIILI TIETOPANKIT Mitä ovat profiilitiepankit? Profiilien tiepankit ovat laajennettuja kokoelmia sukellusprofiileista olosuhteineen ja lopputuloksineen. Jotta taulukon, mittarin ja minkä tahansa tiekonemallin

Lisätiedot

Sotilaslääketieteen Keskus

Sotilaslääketieteen Keskus Lentäjän sukeltajantauti Lääkmaj Antti Malinen Sotilaslääketieteen Keskus Rissalan terveysasema Dekompressiotauti, alipainetauti, sukeltajantauti Kudoksiin K d k liuenneet inertit kaasut (pääasiassa typpi)

Lisätiedot

Astmaatikon alkuverryttely

Astmaatikon alkuverryttely Astmaatikon alkuverryttely LT, dosentti Jari Parkkari Tampereen Urheilulääkäriasema Allergian ja astman esiintyvyys Allergia- ja astmadiagnoosit ovat yleistymässä. Lapsista ja nuorista 15 25 % saa siitepölyaikana

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus

Lisätiedot

Sukeltamista perinteisen virkistyssukelluksen rajojen ulkopuolella

Sukeltamista perinteisen virkistyssukelluksen rajojen ulkopuolella Sukeltamista perinteisen virkistyssukelluksen rajojen ulkopuolella Tekniikkasukelluksen kehittyminen lisää jatkuvasti sukeltajien mahdollisuuksia sukeltaa syvemmällä vaativammissa olosuhteissa perinteisen

Lisätiedot

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 } Muutokset viimeisen 10 vuoden aikana fysioterapia keskittynyt päiväkirurgiassa enemmän ortopedisiin toimenpiteisiin } Leikkausmäärien

Lisätiedot

Suomen Urheilusukeltajain Liiton turvaohje 2000

Suomen Urheilusukeltajain Liiton turvaohje 2000 Suomen Urheilusukeltajain Liiton turvaohje 2000 1. Yleiset ohjeet 1.1 Nämä turvaohjeet koskevat paineilmalla sukeltamista. 1.2 Sukeltajan on tunnettava koulutustasoaan ja sukellusolosuhteita koskevat turvaohjeet.

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015.

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015. Ensiapuopas Johdanto Tämä ensiapuopas on tarkoitettu Kiekkoreippaan joukkueiden huoltajille tueksi oikeanlaisen ensiavun antamiseksi. Oikein annettu ensiapu edistää vammakohdan paranemista sekä estää tilanteen

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016 Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Turvallisuus on asennekysymys

Turvallisuus on asennekysymys Turvallisuus on asennekysymys Suhtaudumme sukellusturvallisuuteen hyvin vakavasti ja toimintamme ja tutkimustyömme on mahdollistanut sen, että turvallisuuden parissa on saavutettu merkittäviä tuloksia

Lisätiedot

Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi?

Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Sisällysluettelo s. 3 Mikä on nivelpsoriaasi? s. 3 Mitkä ovat nivelpsoriaasin oireet? s. 4 Mitä oireita minun pitäisi tarkkailla? s. 5

Lisätiedot

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen toiminta häiriintyy Oireina ovat yöllinen

Lisätiedot

Kemialliset taisteluaineet

Kemialliset taisteluaineet Kemialliset taisteluaineet 10.1.2014 Harri Kiljunen, 1 Yleistä: Kemiallinen taisteluaine= mikä tahansa kemikaali, jota käytetään sodankäyntitarkoituksessa Jaetaan ryhmiin vaikutusmekanisminsa perusteella

Lisätiedot

Korvissa on se. Testaa tietosi. 1. Mikä on todennäköisin diagnoosi? A. välikorvan painevamma B. sisäkorvan painevamma C. sisäkorvan sukeltajantauti

Korvissa on se. Testaa tietosi. 1. Mikä on todennäköisin diagnoosi? A. välikorvan painevamma B. sisäkorvan painevamma C. sisäkorvan sukeltajantauti Korvissa on se SUKELTAJA 1 Sukeltaja Tämä 25-vuotias mies on sukeltanut kaksi vuotta 12 sukellusta lokattuna edellisen vuoden aikana. Onnettomuuden aikaan hänellä ei ollut merkittävää terveyshistoriaa

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Lääkehappi AWO 100 %, lääkkeellinen kaasu, kryogeeninen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Lääkehappi AWO 100 %, lääkkeellinen kaasu, kryogeeninen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Lääkehappi AWO 100 %, lääkkeellinen kaasu, kryogeeninen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 100-prosenttinen nestemäinen happi. Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miten käytän sykevälivaihtelun mittausta sairauksia potevilla ja lääkityksiä käyttävillä? Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos HRV- eri tekijöiden vaikutus Stressi Perimä

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Lääkehappi AWO 100 %, lääkkeellinen kaasu, puristettu 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Lääkehappi AWO 100 %, lääkkeellinen kaasu, puristettu 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Lääkehappi AWO 100 %, lääkkeellinen kaasu, puristettu 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 100-prosenttinen happi 150, 200 tai 300 baarin paineessa (15 C).

Lisätiedot

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle 2 Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Lääkärisi on määrännyt Sinulle Xarelto - lääkevalmistetta. Tekonivelleikkauksen jälkeen laskimotukoksen eli veritulpan riski on tavallista

Lisätiedot

Insert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer Page 1

Insert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer Page 1 Insert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer 16.2.2017 Page 1 Miksi ryhmittelyn pitää olla kliinisesti mielekäs, jotta se antaa kuvan potilaiden terveysongelmista? Esimerkkinä Diabetes

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki

Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki 24.4.2018 Hengityssairaan jumppa 1. Vuorotahti hiihto käsillä + varpaille nousu seisten x10

Lisätiedot

XGEVA. (denosumabi) POTILASOPAS

XGEVA. (denosumabi) POTILASOPAS XGEVA (denosumabi) POTILASOPAS SISÄLLYS Sisällysluettelo 2 Miksi saat XGEVAa 3 Ennen XGEVA-hoitoa sekä hoidon aikana 5 Raskaus ja imetys 8 XGEVAn haittavaikutukset 8 Mitä on hyvä muistaa 10 Anna tämä kortti

Lisätiedot

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Taustaa Lääkintävoimistelijan tutkinto 1986, elv 1994, fysioterapeutti 1995, akupunktiotutkinto Singapore 2006, FYSIN

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

Miten hoitosuosituksia luetaan ja sovelletaan perusterveydenhuollossa? Prof. Pekka Honkanen, Oulun yliopisto, Kainuun SOTE ky.

Miten hoitosuosituksia luetaan ja sovelletaan perusterveydenhuollossa? Prof. Pekka Honkanen, Oulun yliopisto, Kainuun SOTE ky. Miten hoitosuosituksia luetaan ja sovelletaan perusterveydenhuollossa? Prof. Pekka Honkanen, Oulun yliopisto, Kainuun SOTE ky. Yhteensä noin 13 000 000 potilaskäntiä/vuosi Hoitosuositusten käyttö lukuina

Lisätiedot

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden hoito

Lisätiedot

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

1 A 5 A 2 B 6 B 3 B 7 C 4 B 8 C

1 A 5 A 2 B 6 B 3 B 7 C 4 B 8 C TEHTÄVÄKORTTI UMPIHANKI MM 2018 Joukkueen / Kilpailijan nimi: Joukkueen / Kilpailijan N:o Saapumisaika: (Merkitään, jos lähellä, rastin sulkeutumista) TEHTÄVÄRASTI 1 Tehtävä: ENSIAPU Valitse oikea vastaus

Lisätiedot

Snorkkelisukelluksen turvaohje 2017

Snorkkelisukelluksen turvaohje 2017 Snorkkelisukelluksen turvaohje 2017 Sisällys JOHDANTO... 3 Alle 18-vuotiaat sukeltajat... 3 SNORKKELISUKELLUKSEN TURVAOHJEET... 4 1. Kouluttaudu ja harjoittele.... 4 2. Huolehdi varusteista.... 4 3. Sukella

Lisätiedot

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin

Lisätiedot

HARRASTUSSUKELTAJAN LÄÄKÄRINTARKASTUS Lääkärintarkastuslomake, liitteenä ohje Harrastussukeltajan lääkärintarkastus

HARRASTUSSUKELTAJAN LÄÄKÄRINTARKASTUS Lääkärintarkastuslomake, liitteenä ohje Harrastussukeltajan lääkärintarkastus HARRASTUSSUKELTAJAN LÄÄKÄRINTARKASTUS Lääkärintarkastuslomake, liitteenä ohje Harrastussukeltajan lääkärintarkastus Nimi: Henkilötunnus: Pituus: Paino: Ruumiinrakenne: Yleistila: Iho: Hampaat: Nenä/nielu:

Lisätiedot

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Kuntouttava työote heräämöhoidossa Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Vuodelevon vaikutukset potilaalle Vuodelepo ja liikkumattomuus ovat epäfysiologista ja vaikuttavat merkittävästi ihmisen psyykkiseen ja

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Hämeenlinnan Taitoluistelijat 6.11.2013

Hämeenlinnan Taitoluistelijat 6.11.2013 ENSIAPUOHJEITA TAITOLUISTELUVALMENTAJILLE JA OHJAAJILLE Soita 112, jos potilaalla on; Kova rintakipu Halvausoire Tajuttomuus Hengitysvaikeus Kouristuskohtaus Vaikea tapaturma Hyvin runsas verenvuoto Miten

Lisätiedot

SUKELTAJAN ENSIAPUOPAS

SUKELTAJAN ENSIAPUOPAS OPINNÄYTETYÖ Jeanette Fagerholm Tuomas Portti 2013 SUKELTAJAN ENSIAPUOPAS HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMA ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA Hoitotyön koulutusohjelma Opinnäytetyö SUKELTAJAN

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Mitä sisäilmaoireet ovat?

Mitä sisäilmaoireet ovat? Oireita sisäilmasta? kliininen näkökulma koti Soile Jungewelter, LL, HLL korvatautien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Työterveyslaitos RAKLI 04.10.2017 työpaikka luonto auto kiitokset ylilääkäri Kirsi

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

Normobaarinen hypoksiakoulutus Ilmavoimissa. Jarmo Skyttä Ilmailulääketieteen Keskus Sotilaslääketieteen Keskus Helsinki

Normobaarinen hypoksiakoulutus Ilmavoimissa. Jarmo Skyttä Ilmailulääketieteen Keskus Sotilaslääketieteen Keskus Helsinki Normobaarinen hypoksiakoulutus Ilmavoimissa Jarmo Skyttä Ilmailulääketieteen Keskus Sotilaslääketieteen Keskus Helsinki Lentäjän suojautuminen hypoksialta Paineistetut ohjaamot Maksimi painekorkeus ohjaamossa

Lisätiedot