Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2017 Sosiaali- ja terveyslautakunta

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2017 Kokousaika 16:15-18:16 Kokouspaikka Kallion virastotalo Toinen linja 4 A, nh. 1 Läsnä Jäsenet Anttila, Maija Muurinen, Seija Asko-Seljavaara, Sirpa Brettschneider, Gunvor Heistaro, Sami Hursti, Rene Ihanus, Jukka Leppänen, Joonas Nordström, Laura Tuominen, Hannu Tuure, Tuomas Vuorjoki, Anna puheenjohtaja varapuheenjohtaja Muut Vesikansa, Sanna Panhelainen, Pia Jolkkonen, Juha Laiho, Mia Mäki, Tiina Peiponen, Arja Sulavuori, Maarit Turtiainen, Ann-Marie Ylisipola, Helena Juutilainen-Saari, Jaana Korhonen, Soili Lehtonen, Harri J. Sipiläinen, Pirjo kaupunginhallituksen varaedustaja va. apulaiskaupunginjohtaja va. virastopäällikkö vs. osastopäällikkö läsnä: , klo 16:15-17:55 osastopäällikkö vs. osastopäällikkö vs. osastopäällikkö va. osastopäällikkö osastopäällikkö viestintäpäällikkö suunnittelija lakimies arkkitehti läsnä: 167 klo 16:24-16:33 ja 168 klo 16:51-17:09 Puheenjohtaja Maija Anttila Esittelijät

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2017 Juha Jolkkonen va. virastopäällikkö Pöytäkirjanpitäjä Soili Korhonen suunnittelija

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2017 Asia 164 Sotep/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 165 Sotep/2 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano 166 Sotep/3 Ilmoitusasiat 167 Sotep/4 Laakson yhteissairaalan tarveselvitys 168 Sotep/5 Keskustan terveys- ja hyvinvointikeskuksen tarveselvitys 169 Sotep/6 Kartoitus omaishoidon tuesta 170 Sotep/7 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmän ryhmäaloitteeseen koskien omaishoidon tuen kriteerien tuomista poliittiseen päätöksentekoon 171 Sotep/8 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Sirkku Ingervon ym. aloitteesta koskien omaishoidon tukea 172 Sotep/9 Erikoishammasteknikkopalvelujen hankinnan keskeiset periaatteet ja ehdot 173 Sotep/10 Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n Leenankodin sopimuksen irtisanominen 174 Sotep/11 Selvitys, arviointi ja sijoitus -toimiston johtavan sosiaalityöntekijän viran täyttämistä koskeva oikaisuvaatimus 175 Sotep/12 Salassa pidettävä (JulkL 24 1 mom 23 k., JulkL 24 1 mom 25 k.) 176 Sotep/13 Salassa pidettävä (JulkL 24 1 mom 25 k.) 177 Sotep/14 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (57) Sotep/1 164 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla sosiaali- ja terveyslautakunta päätti valita pöytäkirjantarkastajaksi jäsen Sirpa Asko-Seljavaaran ja varatarkastajaksi jäsen Anna Vuorjoen. Esittelijä va. virastopäällikkö Juha Jolkkonen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä va. virastopäällikkö Juha Jolkkonen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (57) Sotep/2 165 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Päätös päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. Esittelijä va. virastopäällikkö Juha Jolkkonen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä va. virastopäällikkö Juha Jolkkonen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (57) Sotep/3 166 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä tiedoksi ilmoitusasiat. Esittelijä Lisätiedot va. virastopäällikkö Juha Jolkkonen Soili Korhonen, suunnittelija, puhelin: soili.korhonen(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut tiedottaa seuraavat päätökset ja muut tiedotusluonteiset asiat (asiakirjat ovat nähtävänä sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa): Kvsto Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun vanhuspalvelulain mukaisen suunnitelman seuranta Esittelijä Lisätiedot va. virastopäällikkö Juha Jolkkonen Soili Korhonen, suunnittelija, puhelin: soili.korhonen(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (57) Sotep/4 167 Laakson yhteissairaalan tarveselvitys HEL T Päätös Käsittely päätti hyväksyä Laakson yhteissairaalan tarveselvityksen. Lisäksi esittelijän ehdotuksesta poiketen sosiaali- ja terveyslautakunta -edellyttää, että suunnitteluvaiheessa arvioidaan vielä psykiatristen sairaalapaikkojen riittävyys kuullen henkilöstöä ja mielenterveysjärjestöjä sekä tarvittaessa tarkennetaan suunnitelmaa tältä osin. Suunnitteluvaiheessa tulee myös arvioida sairaalapaikkojen vähennyksen edellyttämä resurssien lisäys avohoitoon. -kiinnittää huomiota siihen, että hankkeen onnistumiselle on tärkeää riittävien avohoidon palvelujen lisäksi psykiatrian asumispalveluiden järjestäminen Helsingin asuntokannassa. -painottaa, että jatkosuunnittelussa huolehditaan asianmukaisten korvaavien tilojen löytyminen purettaville terveyskeskukselle ja neuvolalle. Arkkitehti Pirjo Sipiläinen oli kutsuttuna asiantuntijana kokouksessa läsnä tämän asian käsittelyssä. Asiassa tehtiin seuraava palautusehdotus: Palautusehdotus: Jäsen Seija Muurinen: Laakson yhteissairaalan tarveselvitys palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että koko hanke tuodaan tiedoksi sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja hyväksyttäväksi jaettuna osahankkeisiin. Kannattaja: Jäsen Sirpa Asko-Seljavaara Asiassa tehtiin seuraavat vastaehdotukset: Vastaehdotus 1: Jäsen Anna Vuorjoki: Tehdään seuraava lisäys päätöstekstin loppuun: " edellyttää, että suunnitteluvaiheessa arvioidaan vielä psykiatristen sairaalapaikkojen riittävyys kuullen henkilöstöä ja mielenterveysjärjestöjä sekä tarvittaessa tarkennetaan suunni-

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (57) Sotep/4 telmaa tältä osin. Suunnitteluvaiheessa tulee myös arvioida sairaalapaikkojen vähennyksen edellyttämä resurssien lisäys avohoitoon." Kannattaja: Jäsen Rene Hursti Vastaehdotus 2: Jäsen Laura Nordström: Lisätään päätösehdotuksen perään: "Sosiaalija terveyslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että hankkeen onnistumiselle tärkeää on riittävien avohoidon palvelujen lisäksi psykiatrian asumispalveluiden järjestäminen Helsingin asuntokannassa." Kannattaja: Jäsen Rene Hursti Vastaehdotus 3: Jäsen Laura Nordström: Lisätään päätösehdotuksen perään: "Lautakunta painottaa myös, että jatkosuunnittelussa huolehditaan asianmukaisten korvaavien tilojen löytyminen purettaville terveyskeskukselle ja neuvolalle." Kannattaja: Jäsen Rene Hursti Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös syntyi seuraavien äänestysten tuloksena: 1 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Palautusehdotus (jäsen Seija Muurinen): Laakson yhteissairaalan tarveselvitys palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että koko hanke tuodaan tiedoksi sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja hyväksyttäväksi jaettuna osahankkeisiin. Jaa-äänet: 9 Maija Anttila, Gunvor Brettschneider, Rene Hursti, Jukka Ihanus, Joonas Leppänen, Laura Nordström, Hannu Tuominen, Tuomas Tuure, Anna Vuorjoki Ei-äänet: 3 Sirpa Asko-Seljavaara, Sami Heistaro, Seija Muurinen Tyhjä: 0 Poissa: 1 Jouko Malinen hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 9-3 (poissa 1), joten asian käsittelyä jatkettiin. 2 äänestys

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (57) Sotep/4 JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Vastaehdotus 1 (jäsen Anna Vuorjoki): Tehdään seuraava lisäys päätöstekstin loppuun: " edellyttää, että suunnitteluvaiheessa arvioidaan vielä psykiatristen sairaalapaikkojen riittävyys kuullen henkilöstöä ja mielenterveysjärjestöjä sekä tarvittaessa tarkennetaan suunnitelmaa tältä osin. Suunnitteluvaiheessa tulee myös arvioida sairaalapaikkojen vähennyksen edellyttämä resurssien lisäys avohoitoon." Jaa-äänet: 5 Sirpa Asko-Seljavaara, Sami Heistaro, Seija Muurinen, Hannu Tuominen, Tuomas Tuure Ei-äänet: 7 Maija Anttila, Gunvor Brettschneider, Rene Hursti, Jukka Ihanus, Joonas Leppänen, Laura Nordström, Anna Vuorjoki Tyhjä: 0 Poissa: 1 Jouko Malinen hyväksyi jäsen Anna Vuorjoen vastaehdotuksen äänin 7-5 (poissa 1). 3 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Vastaehdotus 2 (jäsen Laura Nordström): Lisätään päätösehdotuksen perään: " kiinnittää huomiota siihen, että hankkeen onnistumiselle tärkeää on riittävien avohoidon palvelujen lisäksi psykiatrian asumispalveluiden järjestäminen Helsingin asuntokannassa." Jaa-äänet: 1 Sirpa Asko-Seljavaara Ei-äänet: 11 Maija Anttila, Gunvor Brettschneider, Sami Heistaro, Rene Hursti, Jukka Ihanus, Joonas Leppänen, Seija Muurinen, Laura Nordström, Hannu Tuominen, Tuomas Tuure, Anna Vuorjoki Tyhjä: 0 Poissa: 1 Jouko Malinen

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (57) Sotep/4 hyväksyi jäsen Laura Nordströmin vastaehdotuksen äänin 11-1 (poissa 1). 4 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Vastaehdotus 3 (jäsen Laura Nordström): Lisätään päätösehdotuksen perään: "Lautakunta painottaa myös, että jatkosuunnittelussa huolehditaan asianmukaisten korvaavien tilojen löytyminen purettaville terveyskeskukselle ja neuvolalle." Jaa-äänet: 2 Sami Heistaro, Seija Muurinen Ei-äänet: 10 Maija Anttila, Sirpa Asko-Seljavaara, Gunvor Brettschneider, Rene Hursti, Jukka Ihanus, Joonas Leppänen, Laura Nordström, Hannu Tuominen, Tuomas Tuure, Anna Vuorjoki Tyhjä: 0 Poissa: 1 Jouko Malinen hyväksyi jäsen Laura Nordströmin vastaehdotuksen äänin 10-2 (poissa 1). Esittelijä Lisätiedot va. virastopäällikkö Juha Jolkkonen Pirjo Sipiläinen, arkkitehti, puhelin: pirjo.sipilainen(a)hel.fi Liitteet 1 Laakson yhteissairaala tarveselvitys (muutettu ) Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus päättää hyväksyä Laakson yhteissairaalan tarveselvityksen. Esittelijän perustelut

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (57) Sotep/4 Arkkitehti Pirjo Sipiläinen on kutsuttuna asiantuntijana kokouksessa läsnä tämän asian käsittelyssä. Pääkaupunkiseudun sairaala-aluevisio 2030:n (2009, päivitetty 2016) mukaan Helsingissä on 2030-luvulla kaksi sairaala-aluetta, Meilahden sairaala-alue, joka käsittää myös Laakson sairaala-alueen ja Iho- ja allergiasairaalan, sekä Malmin sairaala-alueen. Vision mukaan Laakson sairaala-alueelle keskitetään Uudenmaan vaativasta psykiatrisesta sairaalahoidosta toiminnat, jotka vision päivittämisen aikaan olivat Helsingin kaupungin ja HYKS-Psykiatrian toimintaa. Lisäksi Peijaksen ja Jorvin yhteispäivystyksien yhteydessä tulee edelleen olemaan psykiatrisia sairaansijoja. Helsingin kaupunginsairaalan toiminta sijoitetaan Laakson ja Malmin sairaala-alueille. Laakson alueelle rakennettava yhteissairaala korvaa HYKS Psykiatriakeskuksen (aik. Hesperian sairaala), Kellokosken sairaalassa olevan HYKS:n psykiatrian, Auroran sairaalan, HYKS:n lastenpsykiatrisen sairaalahoidon sekä Suursuon sairaalan toiminnan. Laakson yhteissairaala tulee muodostamaan yhtenäisen kokonaisuuden Meilahden sairaalan kanssa. Alueiden välille suunnitellaan tunneliyhteyttä. Hankkeen kiireellisyyteen vaikuttaa Kellokosken sairaalan huonokuntoisuus sekä muiden sairaaloiden epätarkoituksenmukaiset tilat. Jos yhteissairaala saadaan toteutettua nopeasti, Kellokosken sairaalan toiminnoille ei tarvita väliaikaisia tiloja. Laakson sairaala-alueelle on tavoitteena sijoittaa nykyisen HUS psykiatrian ja Helsingin kaupungin psykiatrian yhteensä 425 sairaansijaa, lasten psykiatrian 32 sairaansijaa sekä somaattisen sairaalan, mikä tarkoittaa kaupunginsairaalan ja vaativan neurologisen kuntoutuksen, 450 sairaansijaa. Psykiatristen sairaansijojen tarve ja kokonaismäärä tulee merkittävästi vähentymään nykyisestä. Laakson yhteissairaalaan siirtyvät psykiatriset sairaalaosastotoiminnat liittyvät seuraaviin psykiatrian osa-alueisiin: akuuttipsykiatria, lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria, geropsykiatria, psykoosisairaudet, mielialahäiriöt, päihdepsykiatria, neuropsykiatria ja oikeuspsykiatria. Toiminta kattaa laajasti koko psykiatrisen hoidon kentän, muodostaa huomattavan psykiatrisen osaamiskeskittymän ja mahdollistaa toiminnallisten synergioiden hyödyntämisen. Somaattiset sairaalatoiminnot yhteissairaalassa kattavat seuraavan tyyppisiä sairaalatoimintoja: akuuttigeriatrinen kuntoutus, traumakuntoutus, infektioiden hoito, geriatrinen jatkokuntoutus, vaativa neurologinen kuntoutus, kirurginen jatkohoito, saattohoito, palliatiivinen hoito, psykogeriatrinen hoito, päihdekuntoutus ja haavahoito. Yhteissairaalaan sijoitetaan sairaalaosastojen lisäksi sairaalan toimintaa tukevaa sellaista polikliinistä toimintaa, jonka tulisi hoitoketjujen

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (57) Sotep/4 joustavan ja tehokkaan toiminnan turvaamiseksi sijaita sairaalassa. Lisäksi sairaalassa on psykiatrian ja geriatrian opetustoiminnan tarvitsemat tilat sekä toimintaa palvelevat tukipalvelut. Toiminnan kehittämisessä hyödynnetään synergiaetuja psykiatrian ja somatiikan kesken sekä Meilahden kampuksen kanssa. Sairaalaosastot suunnitellaan tiloiltaan yleisluonteisiksi eli geneerisiksi siten, että ne voidaan tarpeen mukaan ottaa psykiatrian tai somatiikan käyttöön. Potilashuoneet ovat yhden hengen huoneita käsittäen liikuntaesteiselle soveltuvan wc-tilan. Osastot voidaan varustaa kolmella eri tavalla: osa varustetaan psykiatrian turvallisuustason mukaan, osa somatiikan sairaalateknisin järjestelmin kuten happipistein ja osa sekä psykiatrian että somatiikan tarpeiden mukaisesti. Uuden yhteissairaalan tieltä puretaan 1980-luvulla rakennettu sairaalarakennus, jossa sijaitsee mm. Laakson terveysasema ja neuvola, lännen psykiatria- ja päihdekeskuksen tiloja sekä neurologian osastoja ja poliklinikkatiloja. Näille toiminnoille järjestetään korvaavat tilat esimerkiksi Helsingin kaupungin tai HUS:n muista toimitiloista tai Laakson sairaalan säilytettävistä rakennuksista. Purettaville asuinrakennuksille ja päiväkodille kaupunki järjestää korvaavat tilat. Sairaala-alueen saavutettavuuden parantamiseksi on alustavasti tutkittu uusia ajoyhteyksiä. Pääosa ambulanssi-, henkilöauto- ja huoltoliikenteestä kulkisi Auroranportin liittymän ja tunneliyhteyden kautta Laakson sairaala-alueelle. Asemakaavan muutos valmistellaan samanaikaisesti yhteissairaalan suunnittelun kanssa. Laakson sairaala-alueelle on tavoitteena sijoittaa noin brm2 uusia sairaalatiloja. Hankkeen kokonaiskustannukseksi on arvioitu tarveselvitysvaiheessa käytettävissä olevan tiedon mukaan miljoonaa euroa kokonaislaajuudelle noin brm2. Kokonaiskustannukset sisältävät uusien sairaalatilojen lisäksi uudet ajoyhteydet, pysäköintipaikat, tunneliyhteyden Meilahteen sekä vanhojen rakennusten peruskorjauksen. Suunnittelun seuraavaan vaiheeseen liitetään hankkeen taloudellisten vaikutusten tarkastelu. Laakson yhteissairaalan suunnitteluvaiheesta vastaa Helsingin kaupunki. Hankesuunnitteluvaiheen kustannuksista sovitaan Helsingin kaupungin ja HUS:n kesken erikseen. Hankkeen toteutusmuoto, hallintamalli ja rahoitusjärjestelyt tarkentuvat, kun maakunta- ja sote-lainsäädännöt on hyväksytty ja kun tulevan Uudenmaan maakunnan tahtotila tarkentuu. Hankkeesta neuvotellaan tulevan Uudenmaan maakunnan kanssa ennen lopullista sitoutumista hankkeeseen. Alustava rakentamisaika on vuosina Hanke toteutetaan vaiheittain siten, että ensimmäinen vaihe on uudisrakentamisvaihe ja

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (57) Sotep/4 toisessa vaiheessa peruskorjataan nykyisiä rakennuksia. Toteutusmuoto ja tarkemmat aikataulu määritellään hankesuunnitteluvaiheessa. Laakson yhteissairaalahanke rakentuu tarpeelle kehittää uuteen sairaalaan sijoittuvaa toimintaa ja varmistaa palvelujen kehittämisedellytykset, hyvä laatu ja saatavuus sekä tarpeelle järjestää potilaille asianmukaiset, lähtötilannetta selvästi paremmat hoito-olosuhteet. Keskeisenä hanketta ohjaavana tavoitteena on sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuuden lisääminen siten, että rakennusinvestoinnista aiheutuvat lisäkustannukset voidaan kattaa nykyistä kustannustehokkaammin järjestetyn toiminnan kautta. Laakson yhteissairaalan toteuduttua Helsingin kaupunki ja HUS luopuvat nykyisistä tiloista Auroran, Suursuon, Kellokosken ja Hesperia/Kivelän sairaaloissa. Keskittäminen mahdollistaa Auroran sairaala-, Suursuon sairaala- ja Hesperia/Kivelän sairaala-alueiden kehittämisen muuhun käyttöön kuten asumiseen. Näistä alueista on saatavissa merkittäviä maanmyyntituottoja. Samoin Laakson yhteissairaalaan siirtyminen tuo huomattavat säästöt nykyisten sairaala-alueiden odotettavissa olevien korjauskustannusten jäädessä pois. Esittelijä Lisätiedot va. virastopäällikkö Juha Jolkkonen Pirjo Sipiläinen, arkkitehti, puhelin: pirjo.sipilainen(a)hel.fi Liitteet 1 Laakson yhteissairaala tarveselvitys (muutettu ) Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Tiedoksi Kiinteistövirasto tilakeskus Päätöshistoria HEL T Päätös

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (57) Sotep/4 Käsittely päätti panna asian pöydälle Pöydälle Arkkitehti Pirjo Sipiläinen oli kutsuttuna asiantuntijana kokouksessa läsnä tämän asian käsittelyssä. Jäsen Anna Vuorjoki pyysi asian pöydälle. Esittelijä Lisätiedot va. virastopäällikkö Juha Jolkkonen Pirjo Sipiläinen, arkkitehti, puhelin: pirjo.sipilainen(a)hel.fi

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (57) Sotep/5 168 Keskustan terveys- ja hyvinvointikeskuksen tarveselvitys Päätös Käsittely päätti panna asian pöydälle. Arkkitehti Pirjo Sipiläinen oli kutsuttuna asiantuntijana kokouksessa läsnä tämän asian käsittelyssä. Puheenjohtaja Maija Anttila pyysi asian pöydälle. Esittelijä Lisätiedot va. virastopäällikkö Juha Jolkkonen Pirjo Sipiläinen, arkkitehti, puhelin: pirjo.sipilainen(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus hyväksyy Keskustan terveys- ja hyvinvointikeskuksen tarveselvityksen, jonka huoneistoala noin htm² ja alustava arvio hankkeen kokonaisvuokrasta 4,1 miljoonaa euroa vuodessa. Esittelijän perustelut Arkkitehti Pirjo Sipiläinen on kutsuttuna asiantuntijana kokouksessa läsnä tämän asian käsittelyssä. Keskustan alueella tarvitaan monipuoliset, tehokkaasti toimivat ja kilpailukykyiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Keskustan Sähkötalon ja Autotalon väliin Kampin metroaseman sisäänkäynnin päälle sijoittuva terveys- ja hyvinvointikeskus on parhaalla mahdollisella paikalla liikenteen solmukohdassa. Terveys- ja hyvinvointikeskus on helposti saavutettavissa eri suunnista kaikilla joukkoliikennevälineillä. Asiakkaan kannalta ison palvelukeskuksen etuna on monipuolisten palvelujen hyvä saatavuus niiden ammattilaisten toimesta, joita asiakas

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (57) Sotep/5 kulloinkin tarvitsee. Iso keskus pystyy tarjoamaan kaikkia palveluja laajennettuna palveluaikana. Rakennuksen suunnittelussa on otettu huomioon mahdollisesti tulevat maakunta- ja sote-uudistukset. Tilat ovat monikäyttöisiä ja muuntojoustavia, ja ne mahdollistavat sekä suoran valinnan sote-keskuksen että liikelaitoksen tai molempien erilaisia toimintoja. Tilojen käyttö tarkentuu, kun maakunta-, sote- ja valinnanvapauslainsäädännöt on hyväksytty ja kun tulevan Uudenmaan maakunnan tahtotila tarkentuu. Hankkeesta neuvotellaan tulevan Uudenmaan maakunnan kanssa ennen lopullista sitoutumista hankkeeseen. Keskustan terveys- ja hyvinvointikeskukseen sijoittuu terveysasematoimintaa, psykiatria- ja päihdevastaanottotyötä, nuorten- ja aikuisten sosiaalityötä sekä fysioterapiapalveluja. Tavoitteena on yhdistää yhteen pisteeseen nyt hajallaan olevia aikuisväestön palveluja. Keskustan terveys- ja hyvinvointikeskuksessa on käytössä uudenlainen toimintamalli ja sitä tukevat muuntojoustavat tilaratkaisut. Uudet tilat, tietotekniset järjestelmät ja toimintamallit mahdollistavat työtapojen kehittämisen vastaanottotyössä, moniammatillisessa yhteistyössä ja asiakkaan kokonaisvaltaisessa palvelussa. Uudet käyttöön otettavat tietojärjestelmät ovat keskeinen osa toimintakonseptia tilojen varauksessa, asiakkaiden ohjauksessa, ajanvarauksessa ja mobiileissa työskentelymuodoissa. Hankkeen rakentaminen edellyttää asemakaavan muutoksen. Kohdetta ja sen mahdollisuuksia sijoittua esitettyyn paikkaan on tämän tarveselvitysvaiheen alusta lähtien tutkittu yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Suunnitelmassa on noudatettu kaupunkisuunnitteluviraston antamia ohjeita rakennuksen muodosta ja korkeudesta. Toiminta sijoittuu viiteen maanpäälliseen kerrokseen. Terveys- ja hyvinvointikeskuksen sisäänkäyntikerroksessa (2. kerros) sijaitsevat yhteiset aulapalvelut, ilmoittautumisautomaatit sekä vastaanotto- ja toimenpidetiloja kerrokseen sijoittuvat vastaanottohuoneet, ryhmä- ja kokoustilat, keskitetyt toimenpidetilat ja taustatyöskentelytilat. Kellarikerroksessa on pukutiloja, teknisiä tiloja ja jätehuoltotilat. Keskustan terveys- ja hyvinvointikeskukseen suunnitellaan uudenlaiset monikäyttöiset vastaanotto- ja toimenpidehuoneet. Taustatyöskentelytilassa on erilaisia, myös hiljaisen työn mahdollistavia työpisteitä, joissa hoidetaan puhelinpalvelut, sähköinen asiointi ja kirjalliset työt. Taukotilat ovat taustatyöskentelytilojen yhteydessä. Henkilökunta- ja tavaraliikenne on erotettu asiakasliikenteestä. Uudet toimintamallit ja muuntojoustavat, yleispätevät tilaratkaisut mahdollistavat palvelujen kehittämisen vähäisin tilamuutoksin.

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (57) Sotep/5 Sosiaali- ja terveysviraston käyttöön tulee huoneistoalaa noin htm2. Kokonaisvuokra on alustavan arvion mukaan noin 4,1 miljoonaa euroa vuodessa (alv 0 %). Vuokra-arvio on laskettu 3 % korolla ja 30 vuoden poistoajalla. Lisäksi virasto varaa 4,5 miljoonaa euroa kiinteisiin sairaalalaitteisiin, irtokalusteisiin, varusteisiin, instrumentteihin sekä tietoteknisiin hankintoihin. Keskustan terveys- ja hyvinvointikeskuksen tiloja käytetään tehokkaasti. Keskukseen sijoitetaan sosiaali- ja terveyspalveluja niin paljon, että voidaan luopua vähintään vastaavasta määrästä tiloja muualta. Esittelijä Lisätiedot va. virastopäällikkö Juha Jolkkonen Pirjo Sipiläinen, arkkitehti, puhelin: pirjo.sipilainen(a)hel.fi Liitteet 1 Keskustan terveys- ja hyvinvointikeskus_ tarveselvitys _ Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Tiedoksi Tilakeskus Päätöshistoria HEL T Päätös Asia poistettiin esityslistalta, koska esittelijä peruutti ehdotuksensa ennen keskustelun aloittamista. Esittelijä Lisätiedot va. virastopäällikkö Juha Jolkkonen Pirjo Sipiläinen, arkkitehti, puhelin: pirjo.sipilainen(a)hel.fi

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (57) Sotep/6 169 Kartoitus omaishoidon tuesta HEL T Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi tehdyn kartoituksen sekä esittelijän esittämät muutokset omaishoidon tuen myöntämisperusteisiin. Lisäksi esittelijän ehdotuksesta poiketen lautakunta kehottaa -virastoa palauttamaan omaishoidon kriteerit uuteen valmisteluun ja tuomaan ne lautakunnan päätettäväksi. Valmistelussa lähtökohtana tulee olla se, ettei hoitopalkkioiden kriteereiden uudistaminen saa lisätä tarpeettomasti ympärivuorokautisen hoidon tarvetta tai heikentää toimeentuloa. -ottamaan valmistelussa huomioon myös jo nyt annettu palaute, joka johti viraston esittämään tarkennuksia uusiin kriteereihin. Lautakunta toivoo, että valmistelussa tehdään yhteistyötä omaishoitajien järjestöjen kanssa. -virastoa palauttamaan toistaiseksi voimaan vuoden 2016 kriteerit. Asiassa tehtiin seuraavat vastaehdotukset: Vastaehdotus 1: Puheenjohtaja Maija Anttila: "Lautakunta kehottaa muuttamaan myöntämisperusteita niin, että lain perusteluissa mainittujen 5-7 tunnin omaishoidettavan poissaolon tuntimäärää nostetaan Espoon ja Vantaan kanssa samalle tasolle, 8 tuntiin. Lisäksi lautakunta kehottaa virastoa selvittämään uudistettujen kriteerien ja omaishoitajien vapaapäivien taloudellisia vaikutuksia kaupungin budjettiin vuosille 2018 ja 2019 ja toisaalta seuraamaan, miten uudistetut kriteerit vaikuttavat perheen muuhun taloudelliseen tilanteeseen ja siinä tarvittavaan muuhun tukeen. Lisäksi lautakunta kehottaa virastoa yhdessä muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa seuraamaan ja kehittämään omaishoitajien ja omaishoidettavien toimintamalleja, jotta voitaisiin luoda mahdollisimman yhdenvertaiset käytännöt tälle alueelle. Tässä kehittämistyössä on hyvä tehdä yhteistyötä omaishoitoon liittyvien järjestöjen ja omaishoitajien kanssa." Kannattaja: Jäsen Seija Muurinen

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (57) Sotep/6 Vastaehdotus 2: Jäsen Tuomas Tuure: "Lautakunta kehottaa virastoa palauttamaan omaishoidon kriteerit uuteen valmisteluun ja tuomaan ne lautakunnan päätettäväksi. Valmistelussa lähtökohtana tulee olla se, ettei hoitopalkkioiden kriteereiden uudistaminen saa lisätä tarpeettomasti ympärivuorokautisen hoidon tarvetta tai heikentää toimeentuloa. Valmistelussa otetaan huomioon myös jo nyt annettu palaute, joka johti viraston esittämään tarkennuksia uusiin kriteereihin. Lautakunta toivoo, että valmistelussa tehdään yhteistyötä omaishoitajien järjestöjen kanssa. Lautakunta kehottaa virastoa palauttamaan toistaiseksi voimaan vuoden 2016 kriteerit." Kannattaja: Jäsen Laura Nordström Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös syntyi seuraavien äänestysten tuloksena: 1 äänestys JAA-ehdotus: Vastaehdotus 1 (puheenjohtaja Maija Anttila): "Lautakunta kehottaa muuttamaan myöntämisperusteita niin, että lain perusteluissa mainittujen 5-7 tunnin omaishoidettavan poissaolon tuntimäärää nostetaan Espoon ja Vantaan kanssa samalle tasolle, 8 tuntiin. Lisäksi lautakunta kehottaa virastoa selvittämään uudistettujen kriteerien ja omaishoitajien vapaapäivien taloudellisia vaikutuksia kaupungin budjettiin vuosille 2018 ja 2019 ja toisaalta seuraamaan, miten uudistetut kriteerit vaikuttavat perheen muuhun taloudelliseen tilanteeseen ja siinä tarvittavaan muuhun tukeen. Lisäksi lautakunta kehottaa virastoa yhdessä muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa seuraamaan ja kehittämään omaishoitajien ja omaishoidettavien toimintamalleja, jotta voitaisiin luoda mahdollisimman yhdenvertaiset käytännöt tälle alueelle. Tässä kehittämistyössä on hyvä tehdä yhteistyötä omaishoitoon liittyvien järjestöjen ja omaishoitajien kanssa." EI-ehdotus: Vastaehdotus 2 (jäsen Tuomas Tuure): "Lautakunta kehottaa virastoa palauttamaan omaishoidon kriteerit uuteen valmisteluun ja tuomaan ne lautakunnan päätettäväksi. Valmistelussa lähtökohtana tulee olla se, ettei hoitopalkkioiden kriteereiden uudistaminen saa lisätä tarpeettomasti ympärivuorokautisen hoidon tarvetta tai heikentää toimeentuloa. Valmistelussa otetaan huomioon myös jo nyt annettu palaute, joka johti viraston esittämään tarkennuksia uusiin kriteereihin. Lautakunta toivoo, että valmistelussa tehdään yhteistyötä omaishoitajien järjestöjen kans-

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (57) Sotep/6 sa. Lautakunta kehottaa virastoa palauttamaan toistaiseksi voimaan vuoden 2016 kriteerit." Jaa-äänet: 5 Maija Anttila, Sirpa Asko-Seljavaara, Sami Heistaro, Rene Hursti, Seija Muurinen Ei-äänet: 7 Gunvor Brettschneider, Jukka Ihanus, Joonas Leppänen, Laura Nordström, Hannu Tuominen, Tuomas Tuure, Anna Vuorjoki Tyhjä: 0 Poissa: 1 Jouko Malinen hyväksyi jäsen Tuomas Tuuren vastaehdotuksen äänin 7-5 (poissa 1). 2 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Vastaehdotus 2 (jäsen Tuomas Tuure): "Lautakunta kehottaa virastoa palauttamaan omaishoidon kriteerit uuteen valmisteluun ja tuomaan ne lautakunnan päätettäväksi. Valmistelussa lähtökohtana tulee olla se, ettei hoitopalkkioiden kriteereiden uudistaminen saa lisätä tarpeettomasti ympärivuorokautisen hoidon tarvetta tai heikentää toimeentuloa. Valmistelussa otetaan huomioon myös jo nyt annettu palaute, joka johti viraston esittämään tarkennuksia uusiin kriteereihin. Lautakunta toivoo, että valmistelussa tehdään yhteistyötä omaishoitajien järjestöjen kanssa. Lautakunta kehottaa virastoa palauttamaan toistaiseksi voimaan vuoden 2016 kriteerit." Jaa-äänet: 5 Maija Anttila, Sirpa Asko-Seljavaara, Sami Heistaro, Rene Hursti, Seija Muurinen Ei-äänet: 7 Gunvor Brettschneider, Jukka Ihanus, Joonas Leppänen, Laura Nordström, Hannu Tuominen, Tuomas Tuure, Anna Vuorjoki Tyhjä: 0 Poissa: 1 Jouko Malinen

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (57) Sotep/6 hyväksyi jäsen Tuomas Tuuren vastaehdotuksen äänin 7-5 (poissa 1). Esittelijä Juha Jolkkonen jätti päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen: "Omaishoidon tuen uudistaminen on valmisteltu hyvin useiden asiantuntijoiden ja myös omaishoitajia ja heitä edustavia järjestöjä kuullen. Kartoitus omaishoidon tuesta perustuu lähes 640 palvelutarpeen arviointiin. Ei ole omaishoitoperheidenkään kannalta perusteltua enää pitkittää uusien myöntämisperusteiden käyttöönottoa." Esittelijä Lisätiedot va. virastopäällikkö Juha Jolkkonen Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tukeen liittyvät kysymykset: Jonna Weckström, vammaisten sosiaalityön päällikkö, puhelin: jonna.weckstrom(a)hel.fi Yli 65-vuotiaiden omaishoidon tukeen liittyvät kysymykset: Sirpa Järnström, sosiaali- ja lähityön aluepäällikkö, puhelin: sirpa.jarnstrom(a)hel.fi Liitteet 1 Kartoitus 2 Kartoituksen liite 1: Seuranta hoitoisuusryhmäpäätöksistä 3 Kartoituksen liite 2: Kielteiset päätökset Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus päättää merkitä tiedoksi tehdyn kartoituksen sekä esittelijän esittämät muutokset omaishoidon tuen myöntämisperusteisiin. Esittelijän perustelut käsitteli kokouksessaan selvitystä omaishoidon tuesta ja päätti kehottaa virastoa tekemään riittävän määrän omaishoidon tuen palvelutarpeen kartoituksia käyttäen hyödyksi uudistettuja palvelutarpeen kriteerejä. Kartoitus tuli tehdä mahdollisimman nopeasti, jotta lautakunta voi sen pohjalta arvioida, miten uudistetut kriteerit vaikuttavat etenkin alle 18-vuotiaiden omaishoitosopimusten ehtoihin ja omaishoidon tuen rahoitukseen ottaen huomioon myös yli 18-vuotiaat. Lautakunta kehotti, että kartoitus tuodaan uudelleen sosiaali- ja terveyslautakuntaan, minkä pohjalta päätetään, miten

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (57) Sotep/6 omaishoidon sopimusten uudistamista jatketaan. Selvitys ja siihen liittyvät aineistot ovat esityslistan liitteinä. Kartoitus toteutettiin kokoamalla asiakasmäärät ja heidän saamansa palvelut tilastoportaalista. Käytettävissä oli tilastotiedot maaliskuuhun 2017 asti (huhtikuun tilastot ilmestyvät vasta toukokuun puolen välin jälkeen) ja kustannustiedot maaliskuuhun 2017 asti. Lisäksi omaishoidontuen ohjaajat kirjasivat tehdyt päätökset/arvioinnit seurantalomakkeeseen, johon merkittiin hoitopalkkioiden muutokset/muutosehdotukset sekä kotipalvelujen, lasten kotihoidon sekä mahdollisten kotihoidon tukipalvelujen käyttö. Maaliskuussa 2017 omaishoidontuen asiakkaita oli yhteensä välisenä aikana tehtiin uusien kriteerien mukaisesti yhteensä 637 päätöstä/arviointia hoito- ja palvelusuunnitelmien päivityksen yhteydessä. Tehdyistä 637:stä päätöksestä / arviosta hoitoisuusluokka laski vain viidellä asiakkaalla. Yleisin syy oli, että hoidon sitovuutta ei voitu katsoa hoitoluokan mukaiseksi. Sen sijaan hoito- ja palvelusuunnitelman tarkistuksen yhteydessä hoitoisuusluokka nousi yhteensä 92 asiakkaalla eli 14,4 % (92/637). Yli 65-vuotiaille tehtiin seuranta-aikana yhteensä 304 päätöstä, joista uusia asiakkaita oli 48. Omaishoidontuki päättyi 46:lta aiemmin asiakkaana olleelta asiakkaalta vuotiaille tehtiin uusien kriteerien mukaisia päätöksiä/arvioita yhteensä 333, joista uusia oli vuotiaiden asiakasryhmässä omaishoidontuki päättyi 44:llä asiakkaalla 135 asiakkaasta. Uusia asiakkaita oli tässä ryhmässä 18, joista kolmelle tehtiin kielteinen päätös. Alle 18-vuotiaille tehtiin hoito- ja palvelusuunnitelmapäivityksiä 122, joista omaishoidontuen arvioitiin päättyvän 49 asiakkaalta. Uusia asiakkaita oli 30, joista 11 saisi kielteisen päätöksen. Uusien asiakkaiden ryhmä oli kuitenkin kohtuullisen pieni ja kielteisten päätösten määrät vaihtelevat vuonna 2016 kuukausittain % välillä. Seuranta-aikana esille nousseiden kielteisten päätösten prosenttimäärien taustalla vaikuttaa kriteerimuutosten lisäksi myös alimman hoitoluokan painottuminen kartoituksessa. Ennen kriteerimuutoksia voimaan tulleessa omaishoitoa koskevassa lakimuutoksessa taattiin kaikille omaishoitoperheille uutena asiana vähintään kaksi vapaapäivää kuukaudessa. Hoito- ja palvelusuunnitelmien päivitys aloitettiin jo syksyllä 2016 alimman hoitoisuusluokan omaishoitoperheistä, joilla ei aiemmin ollut oikeutta lakisääteisiin vapaapäiviin. Tätä päätösten päivittämistä jatkettiin seuranta-aikana perheille, joille ei aiemmin ollut tehty päätöstä vapaapäiväoikeudesta. Tästä johtuen erityisesti alimman hoitoisuusluokan asiakkaille tehtyjen arvioiden/päätösten osuus on erityisen suuri uusien kriteerien mukaan tehdyissä päätöksissä. Alimmassa

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (57) Sotep/6 hoitoluokassa on vähiten apua ja tukea tarvitsevat asiakkaat tai asiakkaat, joiden hoidon rasittavuus on pienin. Näin painottuneena kielteisten päätösten määrä on myös tavanomaista suurempi. Uusien hakemusten hylkäämisen syynä oli pääosin, ettei hoidon sitovuus ja vaativuus täyttänyt palkkion myöntämiselle asetettuja edellytyksiä. Toisinaan hoitajaan liittyvät syyt, kuten hoitajan oman toimintakyvyn asettamat rajoitteet, olivat syynä hakemuksen hylkäämiseen. Tehdyn kartoituksen ja kerättyjen aineistojen perusteella virastopäällikkö toteaa, että voimassa olevaan pysyväisohjeeseen tehdään muutokset seuraavien linjausten mukaisesti: 1. Myöntämisperusteissa huomioidaan nykyistä selkeämmin valvonnan ja ohjauksen tarve sekä hoidettavasta johtuva psyykkinen kuormittavuus hoitoluokkaa määriteltäessä. 2. Lapsen hoidon sitovuuden ja rasituksen arviointiin tarkoitettu lomake on alle 18-vuotiaiden hoitoisuuden määrittelyn apuväline, ja se on suuntaa antava apuväline lapsen toimintakyvyn arvioinnissa. Se ei yksin määrittele lapsen/nuoren hoitoisuusluokkaa tai hoitopalkkion suuruutta. Uusitun lomakkeen pisteytysrajat tarkistetaan. 3. Hoidettava voi viettää säännöllisesti vähäisen määrän vuorokaudesta, 5 7 tuntia kodin ulkopuolella ilman että hoitoluokan mukainen hoitopalkkio laskee. Hoito katsotaan silti ympärivuorokautiseksi. 4. Hoitopalkkiota voidaan alentaa vain yhden kerran silloin kun perhe saa erityisen runsaasti muita palveluja. 5. Alimman hoitoisuusryhmän palkkiota saava hoitaja voi käydä kokopäivätyössä, mikäli hoitotyö on muina aikoina sitovaa ja fyysisesti tai psyykkisesti raskasta, kuten silloin kun lasten kohdalla hoidon toteuttaminen edellyttää erityistä perehtyneisyyttä säännöllisesti toistuviin lapsen hoito- ja kuntoutustoimenpiteisiin (esimerkiksi injektioiden antaminen, syöttöletkuruokinta tai vaativasta lääkehoidosta vastaaminen) tai mikäli lapsen tai nuoren käyttäytyminen on erityisen haastavaa tai omainen käy aamuin-illoin usean tunnin ajan huolehtimassa läheisestään. Jo tehdyt päätökset arvioidaan uudelleen edellä todettujen linjausten mukaisesti ja mahdolliset muutokset tulevat voimaan takautuvasti edellisen päätöksen ajankohdasta lukien. Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi Omaishoitajat tekevät arvokasta työtä, ja omaishoito tarjoaa monelle vammaiselle, pitkäaikaissairaalle ja ikääntyneelle helsinkiläiselle mah-

24 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (57) Sotep/6 dollisuuden asua kotona. Omaishoitoperheiden tarpeiden arviointiin perustuva, oikein kohdennettu omaishoidon tuki edistää omaishoidettavien ja omaishoitajien terveyttä ja hyvinvointia. Esittelijä Lisätiedot va. virastopäällikkö Juha Jolkkonen Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tukeen liittyvät kysymykset: Jonna Weckström, vammaisten sosiaalityön päällikkö, puhelin: jonna.weckstrom(a)hel.fi Yli 65-vuotiaiden omaishoidon tukeen liittyvät kysymykset: Sirpa Järnström, sosiaali- ja lähityön aluepäällikkö, puhelin: sirpa.jarnstrom(a)hel.fi Liitteet 1 Kartoitus 2 Kartoituksen liite 1: Seuranta hoitoisuusryhmäpäätöksistä 3 Kartoituksen liite 2: Kielteiset päätökset Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Tiedoksi OHT johto Päätöshistoria HEL T Päätös Käsittely Esittelijä päätti panna asian pöydälle Pöydälle Vammaisten sosiaalityön päällikkö Jonna Weckström ja sosiaali- ja lähityön aluepäällikkö Sirpa Järnström olivat kutsuttuina asiantuntijoina kokouksessa läsnä tämän asian käsittelyssä. Jäsen Laura Nordström pyysi asian pöydälle.

25 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (57) Sotep/6 va. virastopäällikkö Juha Jolkkonen Lisätiedot Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tukeen liittyvät kysymykset: Jonna Weckström, vammaisten sosiaalityön päällikkö, puhelin: jonna.weckstrom(a)hel.fi Yli 65-vuotiaiden omaishoidon tukeen liittyvät kysymykset: Sirpa Järnström, sosiaali- ja lähityön aluepäällikkö, puhelin: sirpa.jarnstrom(a)hel.fi

26 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (57) Sotep/7 170 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmän ryhmäaloitteeseen koskien omaishoidon tuen kriteerien tuomista poliittiseen päätöksentekoon HEL T Lausunto antoi kaupunginhallitukselle omaishoidon tuen kriteerien tuomista poliittiseen päätöksentekoon koskevasta perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmän ryhmäaloitteesta seuraavan esittelijän ehdotuksesta poikkeavan lausunnon: "Sosiaali- ja terveystoimen johtosäännön 21 :ssä säädetään päätösvallan siirtämisestä sosiaalihuollon yksilöhuollon asioissa. Pykälässä todetaan, että sosiaalihuollon järjestämisestä ja antamisesta sekä palveluista perittävän maksun määräämisestä päättää siltä osin, kuin asia ei kuulu jaoston päätettäväksi, viraston päällikön määräämä viranhaltija lautakunnan vahvistamien perusteiden ja yleisten ohjeiden mukaisesti. Lautakunta ei ole vahvistanut johtosäännön 21 :n päätösvallan siirron perusteita eikä myöskään antanut asiasta yleisiä ohjeita. Johtosäännön 9 :n mukaan viraston päällikkö johtaa viraston toimintaa ja vastaa siitä, että hyväksytyt tavoitteet saavutetaan. Pysyväisohjeiden antaminen kuuluu siten virastopäällikön yleistoimivallan käyttöön. Pysyväis- eli soveltamisohjeilla pyritään varmistamaan se, että yksilöhuollon päätöstenteossa kaikkia asiakkaita kohdeltaisiin samanlaisissa tilanteissa yhdenvertaisesti ja viraston toiminnalle asetetut tavoitteet saavutettaisiin. Julkisina asiakirjoina pysyväisohjeet tuovat myös läpinäkyvyyttä viranhaltijoiden päätöksentekoon. käsitteli kokouksessaan omaishoidon tuen muutoksia ja päätti kehottaa sosiaali- ja terveysvirastoa tekemään riittävän määrän omaishoidon tuen palvelutarpeen kartoituksia käyttäen hyödyksi uudistettuja palvelutarpeen kriteerejä. Kartoitus tulee tehdä mahdollisimman nopeasti, jotta lautakunta voi sen pohjalta arvioida, miten uudistetut kriteerit vaikuttavat etenkin alle 18-vuotiaiden omaishoitosopimusten ehtoihin ja omaishoidon tuen rahoitukseen ottaen huomioon myös yli 18-vuotiaat. Kartoitus käsitellään erillisenä asiana samassa kokouksessa kuin tämä ryhmäaloite. Kartoituksen pohjalta päätetään, miten omaishoidon sopimusten uudistamista

27 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (57) Sotep/7 Käsittely jatketaan. Lautakunta on kehottanut virastoa palauttamaan asian uuteen valmisteluun." Asiassa tehtiin seuraava vastaehdotus: Vastaehdotus: Jäsen Tuomas Tuure: Lisätään lausunnon viimeiseen kappaleeseen: "Lautakunta on kehottanut virastoa palauttamaan asian uuteen valmisteluun." Kannattaja: Jäsen Laura Nordström Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto syntyi seuraavan äänestyksen tuloksena: 1 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Vastaehdotus (jäsen Tuomas Tuure): Lisätään lausunnon viimeiseen kappaleeseen: "Lautakunta on kehottanut virastoa palauttamaan asian uuteen valmisteluun." Jaa-äänet: 5 Maija Anttila, Sirpa Asko-Seljavaara, Sami Heistaro, Rene Hursti, Seija Muurinen Ei-äänet: 7 Gunvor Brettschneider, Jukka Ihanus, Joonas Leppänen, Laura Nordström, Hannu Tuominen, Tuomas Tuure, Anna Vuorjoki Tyhjä: 0 Poissa: 1 Jouko Malinen hyväksyi jäsen Tuomas Tuuren vastaehdotuksen äänin 7-5 (poissa 1). Esittelijä Lisätiedot va. virastopäällikkö Juha Jolkkonen Merja Jäntti, toiminnansuunnittelija, puhelin: merja.jantti(a)hel.fi Liitteet 1 Perussuomalaisten valtuustoryhmän ryhmäaloite Kvsto asia

28 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (57) Sotep/7 Muutoksenhaku Lausuntoehdotus Esittelijän perustelut 44 Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano antaa kaupunginhallitukselle omaishoidon tuen kriteerien tuomista poliittiseen päätöksentekoon koskevasta perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmän ryhmäaloitteesta seuraavan lausunnon: "Sosiaali- ja terveystoimen johtosäännön 21 :ssä säädetään päätösvallan siirtämisestä sosiaalihuollon yksilöhuollon asioissa. Pykälässä todetaan, että sosiaalihuollon järjestämisestä ja antamisesta sekä palveluista perittävän maksun määräämisestä päättää siltä osin, kuin asia ei kuulu jaoston päätettäväksi, viraston päällikön määräämä viranhaltija lautakunnan vahvistamien perusteiden ja yleisten ohjeiden mukaisesti. Lautakunta ei ole vahvistanut johtosäännön 21 :n päätösvallan siirron perusteita eikä myöskään antanut asiasta yleisiä ohjeita. Johtosäännön 9 :n mukaan viraston päällikkö johtaa viraston toimintaa ja vastaa siitä, että hyväksytyt tavoitteet saavutetaan. Pysyväisohjeiden antaminen kuuluu siten virastopäällikön yleistoimivallan käyttöön. Pysyväis- eli soveltamisohjeilla pyritään varmistamaan se, että yksilöhuollon päätöstenteossa kaikkia asiakkaita kohdeltaisiin samanlaisissa tilanteissa yhdenvertaisesti ja viraston toiminnalle asetetut tavoitteet saavutettaisiin. Julkisina asiakirjoina pysyväisohjeet tuovat myös läpinäkyvyyttä viranhaltijoiden päätöksentekoon. käsitteli kokouksessaan omaishoidon tuen muutoksia ja päätti kehottaa sosiaali- ja terveysvirastoa tekemään riittävän määrän omaishoidon tuen palvelutarpeen kartoituksia käyttäen hyödyksi uudistettuja palvelutarpeen kriteerejä. Kartoitus tulee tehdä mahdollisimman nopeasti, jotta lautakunta voi sen pohjalta arvioida, miten uudistetut kriteerit vaikuttavat etenkin alle 18-vuotiaiden omaishoitosopimusten ehtoihin ja omaishoidon tuen rahoitukseen ottaen huomioon myös yli 18-vuotiaat. Kartoitus käsitellään erillisenä asiana samassa kokouksessa kuin tämä ryhmäaloite. Kartoituksen pohjalta päätetään, miten omaishoidon sopimusten uudistamista jatketaan."

29 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (57) Sotep/7 Kaupunginkanslia on pyytänyt mennessä sosiaali- ja terveyslautakunnalta lausuntoa perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmän ryhmäaloitteeseen koskien omaishoidon tuen kriteerien tuomista poliittiseen päätöksentekoon. Esittelijä Lisätiedot va. virastopäällikkö Juha Jolkkonen Merja Jäntti, toiminnansuunnittelija, puhelin: merja.jantti(a)hel.fi Liitteet 1 Perussuomalaisten valtuustoryhmän ryhmäaloite Kvsto asia 44 Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätöshistoria HEL T Lausunto päätti panna asian pöydälle. Käsittely Pöydälle Jäsen Tuomas Tuure pyysi asian pöydälle. Esittelijä Lisätiedot va. virastopäällikkö Juha Jolkkonen Merja Jäntti, toiminnansuunnittelija, puhelin: merja.jantti(a)hel.fi

30 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (57) Sotep/8 171 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Sirkku Ingervon ym. aloitteesta koskien omaishoidon tukea HEL T Lausunto antoi kaupunginhallitukselle seuraavan esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon valtuutettu Sirkku Ingervon ym. omaishoidon tukea koskevasta valtuustoaloitteesta: käsitteli kokouksessaan omaishoidon tuen muutoksia ja päätti kehottaa virastoa tekemään riittävän määrän omaishoidon tuen palvelutarpeen kartoituksia käyttäen hyödyksi uudistettuja palvelutarpeen kriteerejä. Kartoitus tulee tehdä mahdollisimman nopeasti, jotta lautakunta voi sen pohjalta arvioida, miten uudistetut kriteerit vaikuttavat etenkin alle 18-vuotiaiden omaishoitosopimusten ehtoihin ja omaishoidon tuen rahoitukseen ottaen huomioon myös yli 18-vuotiaat. Kartoitus tuotiin ja uudelleen lautakuntaan, minkä pohjalta päätettiin, miten omaishoidon sopimusten uudistamista jatketaan. Kaikilla omaishoitajilla on oikeus vähintään kahteen vapaapäivään kuukaudessa niinä kuukausina, jolta heille maksetaan omaishoidon tukea. Tammi-maaliskuussa 2017 omaishoidon tuen asiakkaista 33 % (1110/3375) käytti tätä oikeuttaan. Omaishoitoperheillä on monia erilaisia tapoja järjestää omaishoitajan vapaan aikainen hoito. Hoito voidaan järjestää lyhytaikaisena hoitona kaupungin hoitoyksikössä tai palveluseteliyksiköissä, sijaisomaishoitajan antamalla hoidolla, palvelusetelillä kotiin annettavana palveluna tai päivätoimintana kaupungin yksiköissä sekä vammaisten sosiaalityössä omaishoidon vapaan tuntikorvauksella. Erilaisilla vaihtoehdoilla pyritään tarjoamaan omaishoitoperheelle sopiva tapa käyttää oikeuttaan lakisääteisiä vapaapäiviään. Omaishoitajien jaksamista tuetaan myös omaishoidon toimintakeskusten ryhmätoiminnalla mm. vertaistukiryhmillä, palveluneuvonnalla ja virkistystoiminnalla sekä kotiavustajapalvelulla. Uusia omaishoitajan jaksamista tukevia palveluja kehitetään. Ehdolla on mm. kotitaloussetelit, hyvinvointisetelit, kuntoutuspalvelut sekä sähköisten palvelujen kehittäminen. Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi Omaishoitosopimusten tarkistaminen luo mahdollisuuden arvioida omaishoitoperheiden nykytilanne ja jaksaminen. Samalla yhdessä poh-

31 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (57) Sotep/8 Käsittely tien arvioidaan, onko omaishoitajalla käytössä jo nyt tarjolla olevat omaishoitajan jaksamiseen ja hyvinvoinnin tukemiseen tarjolla olevat palvelut ja millä muilla keinolla jaksamista voidaan tukea. Asiassa tehtiin seuraava vastaehdotus: Vastaehdotus: Jäsen Tuomas Tuure: Lisätään lausunnon ensimmäiseen kappaleeseen seuraavasti: "Lautakunta on kehottanut virastoa palauttamaan asian uuteen valmisteluun." Jäsen Tuomas Tuuren vastaehdotus raukesi kannattamattomana. Esittelijä Lisätiedot va. virastopäällikkö Juha Jolkkonen Maarit Varis, toiminnansuunnittelija, puhelin: maarit.varis(a)hel.fi Liitteet 1 Ingervo Sirkku ym. valtuustoaloite kvsto asia 27 Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Lausuntoehdotus Lausunto on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Kaupunginkanslia on pyytänyt sosiaali- ja terveyslautakunnalta lausuntoa kaupunginhallitukselle valtuutettu Sirkku Ingervon ja 18 muun valtuutetun aloitteesta mennessä. Esittelijä Lisätiedot va. virastopäällikkö Juha Jolkkonen Maarit Varis, toiminnansuunnittelija, puhelin: maarit.varis(a)hel.fi Liitteet 1 Ingervo Sirkku ym. valtuustoaloite kvsto asia 27

32 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (57) Sotep/8 Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

33 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (57) Sotep/9 172 Erikoishammasteknikkopalvelujen hankinnan keskeiset periaatteet ja ehdot HEL T Päätös A. päätti hyväksyä erikoishammasteknikkopalvelujen palveluhankinnan keskeiset periaatteet ja ehdot. Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta päätti oikeuttaa suun terveydenhuollon tekemään tarvittaessa tarjouspyyntöasiakirjoihin välttämättömiä, vähäisiä muutoksia. B. Samalla sosiaali- ja terveyslautakunta päätti oikeuttaa terveys- ja päihdepalvelut -osaston osastopäällikön ja alkaen terveys- ja päihdepalvelut -palvelukokonaisuuden johtajan tekemään hankinnasta päätöksen päättämään optiokauden käyttöönotosta allekirjoittamaan tämän päätöksen perusteella solmittavat sopimukset sekä päättämään sopimusten irtisanomisista tai purkamisista. Esittelijä Lisätiedot va. virastopäällikkö Juha Jolkkonen Eeva Rantala, hankinta-asiantuntija, puhelin: eeva.rantala(a)hel.fi Matti Aukia, hankinnoista vastaava hammaslääkäri, puhelin: matti.aukia(a)hel.fi Liitteet 1 Salassa pidettävä (HankL 1397/2016, 60, 138 ) 2 Salassa pidettävä (HankL 1397/ , 138 ) 3 Salassa pidettävä (HankL 1397/ , 138 ) 4 Salassa pidettävä (HankL 1397/2016, 60, 138 ) 5 Salassa pidettävä (HankL 1397/2016, 60, 138 ) 6 Salassa pidettävä (HankL 1397/2016, 60, 138 ) 7 Salassa pidettävä (HankL 1397/2016, 60, 138 ) 8 Salassa pidettävä (HankL 1397/ , 138 ) Muutoksenhaku A Muutoksenhakukielto, hankintaoikaisupäätös

34 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (57) Sotep/9 B Oikaisuvaatimusohje, sosiaali- ja terveyslautakunta Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Hankintavaltuuksista päättäminen poikkeaa nyt tehtävässä päätöksessään aiemmin hankintavaltuuspäätöksessään vahvistetuista hankintavaltuuksista. Lautakunnan osastopäällikölle vahvistama hankintaraja on euroa. Hankinnasta solmittavat sopimukset ja sopimusten allekirjoittaja Kilpailutuksen taustaa Helsingin kaupungin hallintosäännön 26 :n mukaisesti lautakunnan päätösten perusteella tehtävät sopimukset allekirjoittaa esittelijä ja varmentaa valmistelija, ellei toimielin toisin päätä. Esittelijä pitää riittävänä, että sopimukset allekirjoittaa terveys- ja päihdepalvelut -osaston osastopäällikkö ja alkaen terveys- ja päihdepalvelut -palvelukokonaisuuden johtaja. Mikäli ilmenee tarvetta sopimuksen päättämiseen (irtisanomiseen tai purkamiseen), päätös on tehtävä riittävän nopeasti. Siksi on tarkoituksenmukaista, että myös sopimuksen päättämistä koskeva päätösvalta on terveys- ja päihdepalvelut -osaston osastopäälliköllä ja alkaen terveys- ja päihdepalvelujen -palvelukokonaisuuden johtajalla. Erikoishammasteknikkopalvelujen nykyinen sopimuskausi päättyy Nyt kilpailutettava erikoishammasteknikkopalvelu koskee kaikkia niitä helsinkiläisiä, jotka hakeutuvat hoitoon Helsingin kaupungin suun terveydenhuollon kautta. Kokoproteesihoito on suun terveydenhuollon järjestämisvastuuseen kuuluvaa palvelua. Erikoishammasteknikko on oikeutettu valmistamaan ja sovittamaan kokoproteeseja itsenäisesti potilailleen. Erikoishammasteknikon tekemänä hoito on potilaalle ja kunnalle edullisempaa ja nopeampaa, kuin jos sama hoito toteutettaisiin kunnan omana toimintana hammaslääkärin ja hammasteknikon yhteistyönä. Nykyisellä sopimuskaudella erikoishammasteknikkopalvelut on kilpailutettu pääosin sosiaalitoimen toimeentulotukiasiakkaiden käyttöön. Toi-