Onko Grönlannin sulamisen kynnys ylitetty?
|
|
- Topi Hyttinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Onko Grönlannin sulamisen kynnys ylitetty? Läksin Brysseliin aamulennolla, mikä tarkoitti, että jouduin Tampereella heräämään noin aamuneljältä, Brysselin aikaa kolmelta. Halusin olla alusta alkaen paikalla, kun ilmastovaliokunta kuuntelee ilmaston tutkijoita. Asiantuntijakuulemisen päätähti oli Angela Merkelin ilmastoneuvonantaja ja Potsdam-instituutin ilmastotutkimusjohtaja Hans-Joachim Schellenhuber. Pääsin myös lounaalle, jolla hän tapasi yhden edustajan kustakin poliittisesta ryhmästä. Yksi lounaan osanottajista kysyi, onko Schellenhuber samaa mieltä James Lovelockin kanssa, joka väittää ihmiskunnan jo ylittäneen katastrofaaliseksi kehittyvän ilmastonmuutoksen kynnyksen. Schellenhuber vastasi, ettei usko koko planeetan laajuisen kynnyksen ylittyneen. Sen sijaan voi hyvin olla, että tiettyjen osa-asioiden kynnys on ylitetty, esimerkiksi Grönlannin jäätikön sulaminen voi jo olla peruuttamatonta. Sen sulamisen todennäköisyydeksi arvioidaan %. Grönlannin sulaminen muuten nostaisi merenpintaa 7 metrillä, eli olisi kyllä kokomoinen katastrofi muun muassa kaikille merenrantojen miljoonakaupungeille, pienistä saarivaltioista puhumattakaan. Grönlannin jää ei tietysti sula vuodessa eikä kahdessa, eikä edes vuosisadassa tai kahdessa. Mutta jos sen sulaminen on peruuttamatonta, se tarkoittaa että ihmiskunta on ohimennen tehnyt päätöksen muuttaa isot osat esimerkiksi Helsinkiä, Tukholmaa, Kööpenhaminaa, Osloa, Lontoota, Shanghaita, New Yorkia ja Mumbaita merenalaisen arkeologian tutkimuskohteiksi. Schellenhuber jatkoi, että nykymenolla koko planeetan kynnys voidaan hyvinkin ylittää noin 50 vuodessa. Hän sanoi, että on turhauttavaa, kun media jatkuvasti luo mielikuvaa ilmastonmuutoksen suhteen kahtiajakautuneesta tiedeyhteisöstä. Todellisuudessa ilmastonmuutoksesta vakavasti huolestuneiden ja tästä eri mieltä olevien tutkijoiden suhde on Tämä on aivan ainutlaatuinen yksimielisyyden aste, kun kyse on hyvin monimutkaisesta asiasta. Hän sanoi myös, että 95 %:n todennäköisyys (sille että havaittu ilmastonmuutos johtuu pääosin ihmisen toimista) on tosi korkea. Kuka esimerkiksi nousisi lentokoneeseen, jonka arvioidaan putoavan 95 %:n todennäköisyydellä? Seuraavassa on pitkähkö lista pointeista, joita kuullut asiantuntijat sanoivat varsinaisessa valiokunnan kokouksessa. Asiantuntijoiden powerpointit ovat myös netissä ilmastovaliokunnan (CLIM) nettisivuilla. Schellenhuber: - Kesän 2003 helleaalto tappoi Euroopassa noin ihmistä. Tämä oli toisen maailmansodan jälkeen eniten ihmisuhreja vaatinut tapahtuma Euroopassa. - Vaikka ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus pystyttäisiin pitämään samalla tasolla kuin vuonna 2000, maapallo lämpenisi silti vähintään puoli astetta jo koetun lämpenemisen lisäksi. page 1 / 5
2 - Jos päästöjä ei rajoiteta, vuoteen 2100 mennessä Tiibet ja Pohjoinen jäämeri voivat lämmetä yli 12 astetta. Tämä olisi katastrofi niille 2 miljardille ihmiselle, joiden maanviljelys on Himalajalta alkunsa saavien jokien veden varassa. - Myös Amazonin sademetsän kuivuminen on todellinen riski. Amazonia vaivasi paha kuivuus jo vuosina 2005 ja Useimmat tutkijat arvioivat Amazonin metsien kuoleman todennäköisyydeksi yli 50 %. - Jos päästöjä ei rajoiteta, koralliriuttojen kuolema vuoteen 2050 mennessä on hyvin todennäköistä. - Välimeren alueella sateiden ennustetaan vähenevän kymmeniä prosentteja. Alueella on jo nyt korkea metsäpaloriski miljoonaa vuotta sitten maapallolla oli noin 4 oc nykyistä lämpimämpää ja merenpinta oli noin 70 m korkeammalla kuin nyt. 3 miljoonaa vuotta sitten oli noin 2 oc nykyistä lämpimämpää ja merenpinta oli m korkeammalla kuin nyt. -Maapalloa ei pitäisi missään tapauksessa päästää lämpenemään enempää kuin 2,5 astetta yli esiteollisen tason. Toisaalta lämpenemisen rajoittaminen alle 1,5 asteen on käytännössä jo mahdotonta. Haarukka, jossa voidaan toimia, on suunnilleen 1,5-2,5 astetta. Tämä on kuin laskeutumista hyvin kapealle kiitoradalle, jota ei ole vielä edes rakennettu. -Nyt globaalit päästöt ovat vuodessa noin 8 GtnC (miljardia tonnia hiiltä). Ne pitäisi vähintään puolittaa vuoteen 2050 mennessä. On toteutettava uusi teollinen vallankumous. Professori Jean-Pascal van Ypersele, IPCC:n toisen työryhmän varapuheenjohtaja: -Intian valtameren pienten saarten juomakelpoisen pohjaveden kerroksen paksuus pienenee vuosiin mennessä 25stä 10 metriin, koska merenpinnan nousu tunkee suolavettä makean pohjaveden alle. -Jo 1,5 asteen lämpeneminen saattaa 30 % lajeista uhanalaisiksi. -Grönlannin jään sulamisen kynnys on 1,9-4,6 oc:n lämpeneminen. -Jos lämpeneminen halutaan rajoittaa välille 2-4 astetta, päästöjä maailmassa pitää vähentää %. Tekniset mahdollisuudet siihen ovat hyvät. Michel Jarraud, Sveitsi, WMO:n (maailman meteorologijärjestö) pääsihteeri: -Meteorologit ovat tehneet yhteistyötä yli rajojen jo yli 150 vuotta. Meteorologien ensimmäinen kansainvälinen kokous pidettiin Brysselissä vuonna YK:n vuosituhattavoitteiden toteutuminen on vaarassa ilmastonmuutoksen takia. Ilmastonmuutos vaikuttaa kehitysmaihin vielä enemmän kuin muihin. Ilmastoskeptikkoja tilaisuudessa edusti professori Lindzen, Massachusett s Institute of Technologystä. Hän piti todella vaikeaselkoisen puheen joka oli paljolti suoraa sisälukua powerpointeista. En tavannut ketään, joka olisi saanut hänen ajatuksenjuoksustaan kunnolla selvää. Itse olen Otaniemessä opiskellut page 2 / 5
3 kohtalaisesti fysiikkaa ja kemiaa, mutta myös minun oli vaikea seurata hänen esitystään. Arvelenkin, että tämä oli tarkoituksellista, hän halusi vain heittää varjon ilmaston tutkimuksen ylle, mutta tavalla, johon on vaikea tarttua. Hänen esityksestään erottui vain kolme selkeää väitettä. Ensimmäinen oli se, että ilmaston fysiikkaa tunnetaan vielä kehnosti ja toinen, että viimeiset 10 vuotta maapallon keskilämpötila on pysynyt vakiona. Kolmanneksi hän sanoi myrskyjen saavan voimansa trooppisten ja arktisten alueiden lämpötilaerosta, joka on pienenemässä. Napa-alueiden lämpeneminen siis vähentää hirmumyrskyjä, päinvastoin kuin alarmistit väittävät. Seuraavan puhujan, joka oli Brian Hoskins, meteorologian osastolta Readingin yliopistosta, oli selvästi vaikea peittää tuohtumustaan Lindzenin väitteestä, ettei ilmakehän fysiikkaa tunneta. Hoskinsin mukaan se tunnetaan jo varsin hyvin. Hän kertoi olevansa tosi masentunut siitä, miten paljon havaintoja ilmaston lämpenemisestä on. Ilmastomallien ennuste sademäärien kehityksestä on toteutunut melko tarkasti. Siihen, mitä tapahtuu vuoteen 2030 mennessä, ei voida enää paljoakaan vaikuttaa. Sen sijaan voimme vaikuttaa siihen, mitä tapahtuu vuoteen 2100 mennessä. Lindzenin myrskypointtia Hoskins kommentoi sanomalla, että Grönlannin alapuolella lämpötila ei ole muuttumassa kovinkaan paljon, tämän takia lämpötilaero trooppisten merialueiden sekä pohjoisen Amerikan ja Euroopan merialueiden välillä kasvaa. Hoskins sanoi myös, että mikäli päästöjä ei hillitä, vuoteen 2100 mennessä päiväntasaajan seuduille tulee todennäköisesti entistä enemmän sateita, samoin pohjoisille ja eteläisille leveysasteille, sen sijaan subtrooppiset leveysasteet kuivuvat. Sateista tulee entistä rankempia, kesän sateisimpana päivänä tullaan saamaan entistä enemmän sadetta, koska lämpimämpi ilma nielee enemmän vesihöyryä. Keskustelussa Hoskins sanoi, että jos IPCC:n käyttämät ilmastomallit erehtyvät, ne todennäköisesti pikemminkin vähättelevät kuin liioittelevat ilmastonmuutosta. Valloilleen ryöstäytyvä ilmastonmuutos on oikeasti mahdollinen. Trooppisten pyörremyrskyjen perusenergianlähde on lämpötilaero eri leveysasteiden välillä, se osittain pieneneekin. Mutta myrskyillä on toinenkin energianlähde, ilman vesihöyrypitoisuus, joka kasvaa. Michel Jarraud kommentoi Lindzenin väitettä siitä, että maapallon lämpeneminen on pysähtynyt. Hän sanoi, että Lindzenin näyttämä 10 viime vuoden keskilämpötilakäyrä on oikea, mutta juuri sitä ennen oli hyvin voimakas El Nino-ilmiö. Sääkäyristä ei voi ottaa irralleen yhtä pientä palasta, pitää katsoa pidempää kokonaisuutta. Trooppisista myrskyistä hän sanoi, että nykytiedon mukaan ilmastonmuutos ei välttämättä lisää niiden määrää, mutta kylläkin tekee niistä entistä rajumpia. Van Ypersele selvitti, että ilmastomallien perustarkoitus on tehdä tietokoneella koe, jota ei voida sallia todellisuudessa. Vain sellaiset mallit ovat varteenotettavia, jotka pystyvät tuottamaan myös menneet ilmastot. Joku kysyi mielipidettä Al Goren elokuvasta. van Ypersele sanoi pitävänsä sitä varsin hyvänä kokonaisuutena, vaikka jäätiköiden sulamisesta löytyisi parempiakin esimerkkejä kuin Kilimandjaro, page 3 / 5
4 johon vaikuttavat muutkin tekijät. Kysymykseen siitä, miksi Schellenhuber puhui merenpinnan noususta useilla metreillä, kun IPCC puhuu muutamista kymmenistä senteistä, Schellenhuber sanoi että IPCC ennustaa sitä mitä tapahtuu vuoteen 2100 mennessä. Mutta merenpinnan nousu ei suinkaan pääty siihen, vauhtiin päästyään se voi jatkua tuhansia vuosia. Havaintoja muinaisista merenpinnan tasoista ei kukaan pysty kumoamaan. Hän sanoi myös, että merenpinnan nousun ja meriveden lämpenemisen lisäksi meri happamoituu, kun siihen liukenee entistä enemmän hiilidioksidia. Tällä on dramaattiset vaikutukset merten ravintoketjuihin. Toisen paneelin ensimmäinen puhuja oli Robert Watson, IPCC:n entinen presidentti: -Dramaattisten haittavaikutusten välttämiseksi lämpeneminen pitäisi rajoittaa alle 2 asteen, mikä tarkoittaa, että ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus pitää saada vakiintumaan noin 400 ppm:n (miljoonasosaa hiilidioksidiekvivalenttia) tienoille, eli itse asiassa vähän nykytason alle. -Tähän mennessä koettu ilmastonmuutos on haitannut eniten kehitysmaita, esimerkiksi äärisäiden uhrit viime vuosina ovat olleet pääasiassa kehitysmaissa. Esimerkiksi Etiopia on helisemässä jo nykyisenkaltaisten sademäärien vaihteluiden kanssa, saati suurempien. Jos maapallo lämpenee 2-3 astetta, kaikki koralliriutat vaalenevat, jos 3 astetta, ne kaikki kuolevat. 3 asteen lämpeneminen vie noin puolet maapallon lajeista sukupuuttoon, mikä ei tapahdu heti, mutta on aikaa myöten vääjäämätöntä. Malte Meinshausen Potsdam-instituutista puhui siitä, miten ilmastonmuutos voidaan rajoittaa alle 2 asteen. -2 astettakaan ei voi pitää minään turvarajana, myös sen suuruinen lämpeneminen aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia. Ainakin joidenkin osasysteemien turvaraja voi olla esimerkiksi 1,6 astetta. -Jos ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus saadaan vakiinnutettua tasolle 400 ppm, 2 astetta ylitetään 15 %:n todennäköisyydellä. 550 ppm:n pitoisuudella 2 astetta ylitetään 80 %:n todennäköisyydellä. 450 ppm:n tasolla mahdollisuudet ovat fifty-fifty. -Aurinko ei selitä havaittua lämpenemistä luvun jälkeen auringon vaikutus maapalloon on muuttunut erittäin vähän. Nykyisin erinäiset muut ilman saasteet viilentävät ilmastoa niin, että kompensoivat osan kasvihuonekaasujen vaikutuksesta. Jos päästöjä ei vähennetä, ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus nousee vuoteen 2100 mennessä jonnekin 600 ja 1500 ppm:n välille. -Kahden asteen lämpenemisraja on mahdollista pitää, jos ennen vuotta 2050 saadaan kasvihuonekaasutaso stabiloitua alle 500 ppm:n ja sen jälkeen ryhdytään alentamaan sitä. Tämä on mahdollista, jos ihmisen aiheuttamat päästöt saadaan laskettua alle luonnollisten hiilidioksidinielujen. Viimeinen esiintyjä Cristina Sabbioni puhui ilmastonmuutoksen vaikutuksista ihmiskunnan kulttuuriperintöön. Hän kertoi tosi mielenkiintoisia esimerkkejä siitä, miten ilmastonmuutos tuo tullessaan monia asioita, jotka nopeuttavat kulttuurimuistomerkkien rapautumista, esimerkiksi suolan kiteytyminen vanhoihin tiiliin. page 4 / 5
5 Powered by TCPDF ( Onko Grönlannin sulamisen kynnys ylitetty? Kysymykseen siitä, mitä vauhtia teollisuusmaiden tulisi vähentää päästöjä, Watson sanoi että ainakin 30 % ennen vuotta 2020, ja selvästi yli 60 % vuoteen Malte Meinshausen sanoi, että jos halutaan lähestyä samaa päästötasoa henkeä kohden kehitysmaissa ja teollisuusmaissa, niin teollisuusmaiden pitää vähentää ainakin 85 % vuoden 1990 tasosta vuoteen Globaalit päästöt pitäisi saada laskuun viimeistään vuonna Tilaisuuden jälkikeskusteluissa Robert Watson sanoi, että energian tuotantoon tarvittavat muutokset vielä jotenkuten ovat hallittavissa, mutta maankäyttö huolestuttaa häntä todella paljon, esimerkiksi siis trooppisten metsien hakkuut. Älyllistä rajaa uusien fiksujen energiaratkaisujen kehittämiselle ei ole, kunhan siihen satsataan tutkimus- ja tuotekehitysrahaa. Jälkilöylyissä Schellenhuber ja Meinshausen kehuivat molemmat Angela Merkeliä, hän ymmärtää ilmastonmuutosta, koska on fyysikko. Olen ollut tekevinäni saman havainnon. Hän on sanonut ilmastosta monta mielestäni tosi fiksua asiaa. Vaikka kuulummekin poliittisesti eri leireihin, minusta on hienoa, että naisfyysikko on siinä asemassa kuin hän nyt on. Ja yksi uutinen ilmastonsuojelun jarrujoukoilta: Porsche-yhtiön toimitusjohtaja Wendelin Wiedekind on tänään tokaissut, että EU:n ympäristökomissaari Dimasin ajamat vaatimukset uusien autojen hiilidioksidipäästöjen rajoittamisesta (130 grammaan kilometriä kohden vuonna 2012) ovat fysiikan lakien vastaisia. Porschen ökyautot tupruttavat hiilidioksidia yli 300 g/km. page 5 / 5
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön
LisätiedotILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotTaustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten
Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotIlmastonmuutokset skenaariot
Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotMiten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ
LisätiedotMistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0
LisätiedotKasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi
Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila
LisätiedotHelmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.
Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti
LisätiedotMikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
LisätiedotPäästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys
Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotUusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi
LisätiedotIlmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet
Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS
LisätiedotILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n
LisätiedotIlmastonmuutos. Ari Venäläinen
Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)
LisätiedotMitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?
Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee
LisätiedotHyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006
Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.
LisätiedotUskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013
Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen
LisätiedotMitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti
Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016):
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016): Ilmastonmuutos
LisätiedotIlmaston ja sen muutoksen
Ilmaston ja sen muutoksen tutkimus Ilona Riipinen 28.9.2006 Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Sääjailmasto Sää = ilmakehän hetkellinen tila puolipilvistä, T
LisätiedotIlmastonmuutos ja luonnonkatastrofit
Ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit Tuulivoimaa vai tornadoja? - ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit Ilmastokampanjavastaava Lauri Myllyvirta lauri.myllyvirta@maanystavat.fi Ilmastonmuutos näkyy jo Maapallon
LisätiedotILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN
ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN Aprés Ski mitä lumileikkien jälkeen? Prof. Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kansallisen IPCC-työryhmän jäsen Viidennet ilmastotalkoot Porin seudulla 20.11.2013 Esityksen
LisätiedotIlmastonmuutos pähkinänkuoressa
Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa
LisätiedotIlmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos
Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen
LisätiedotYleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?
Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa? Espanjan rankkasateet syyskuussa 2019 ttps://yle.fi/uutiset/3-10969538 1 Yleistä Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta hyvä asia, mutta sen jatkuva, tasainen voimistuminen
LisätiedotIlmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys
Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Natalia Pimenoff, Heikki Tuomenvirta Ilmatieteen laitos 1/27/09 Sisältö Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen Hiilen kierto hidas vs.
LisätiedotIlmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus. Pasi Toiviainen 2009
Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus Pasi Toiviainen 2009 Laurin Jäntin säätiön kunniamaininta Toiviainen on kirjoittanut dramaattisen mutta vahvoihin tosiseikkoihin pohjaavan kirjan
LisätiedotGlobaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin
Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT
KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti
LisätiedotILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?
ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? Page 1 of 18 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ESITYS VIERAILIJARYHMÄLLE 13.V 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEILMIÖ JA SEN VOIMISTUMINEN 2. KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSKENAARIOT
LisätiedotIlmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?
Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä
LisätiedotPERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA
PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn
LisätiedotGlobaali kiertotalous ja kestävä kehitys
Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen
LisätiedotTonnikalaa, Pepsiä ja ilmastoa
Tonnikalaa, Pepsiä ja ilmastoa http://www.satuhassi.net/2010/tonnikalaa-pepsia-ja-ilmastoa/ Keskiviikkoiltana olin EEF:n (European energy forum) illallisella, jonka aiheena oli energian säästö sähkön tuotannossa.
LisätiedotIlmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää
Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää METLA / MIL-tutkimusohjelma 2007-2012 Elina Vapaavuori METLA/Elina Vapaavuori: ILMASE -työpaja 06.11.2012 1 1 Nykyinen CO 2 pitoisuus, ~390 ppm, on korkeampi
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotTyöelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet
Antti Kasvio Työterveyslaitos Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Suomalainen koulutus 2030 foorumi 19.11. 2009 Jäsennystä Kaksi peruslähestymistapaa tulevaisuutta koskevassa keskustelussa
LisätiedotIlmastonmuutos eri mittakaavatasoilla
Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kulttuuriympäristö ja ilmastonmuutos seminaari, Helsinki, 17.1.2018 Sää vai ilmasto? SÄÄ Sää on ilmakehän hetkellinen
LisätiedotHallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti
Mitä tiede sanoo Hallitustenvälisen lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti IPCC:n arviointiraportit Poikkeuksellinen koonti ja synteesi laajan ja monipuolisen tieteenalan tiedosta Erittäinin arvovaltainen
LisätiedotSuojellaan yhdessä meriämme!
Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta
LisätiedotTuotamme vuosittain myös yli 90 miljardia kiloa muovia, josta arviolta kymmenesosa päätyy meriin.
MERTEN MONET UHAT 10.11.2016 TEKSTI: SANNA ORAVA / KUVAT: MIRVA KARKINEN Tuotamme vuosittain myös yli 90 miljardia kiloa muovia, josta arviolta kymmenesosa päätyy meriin. MERTEN MONET UHAT Liikakalastus
LisätiedotIlmastonmuutos ja rakennusala. Pauli Vennervirta Suomen ympäristöopisto Sykli
Ilmastonmuutos ja rakennusala Pauli Vennervirta Suomen ympäristöopisto Sykli 1 llmastonmuutos Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Ilmakehän kaasut toimivat samaan tapaan kuin lasi kasvihuoneessa
LisätiedotIlmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos
Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Sisältö Mikä on ilmastonmuutoksen tutkimuksen tuki päätöksenteolle: IPCC ja Ilmastopaneeli Ilmastonmuutos on käynnissä Hillitsemättömällä
LisätiedotIlmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan
Vantaan rauhanpuolustajat Tikkurila 30.1.2006 Ilmastomuutos, Laura Rontu 1 Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan Laura Rontu, meteorologi, Helsinki laura.rontu@fmi.fi 29. tammikuuta 2006 Vantaan rauhanpuolustajat
LisätiedotLuku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2
Luku 8 Ilmastonmuutos ja ENSO Manner 2 Sisällys ENSO NAO Manner 2 ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista
LisätiedotLIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT
LIIKENNEVALINNAT YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT MOPOT PYÖRÄILY SAASTEET ILMASTONMUUTOS KASVIHUONEILMIÖ AURINKO TYPPIOKSIDI HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT VALINTA KÄVELY TERVEYS
LisätiedotIlmastonmuutos on laajaa yleistä
artikkeli petteri taalas Pääjohtaja, professori Ilmatieteen laitos petteri.taalas@fmi.fi Kuvat maarit kytöharju ILMASTONMUUTOS, ihmiskunnan keskeinen haaste tällä vuosisadalla Tieteellinen näyttö ilmastonmuutoksesta
LisätiedotIPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta
IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä
LisätiedotIPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj.
IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj. IPCC, Intergovernmental Panel on Climate Change WMO JA UNEP PERUSTANEET, 1988 TOIMINTA KÄYNTIIN PARAS TIETEELLINEN TIETO PÄÄTTÄJIEN
LisätiedotLapin ilmastonmuutoskuvaus
Lapin ilmastonmuutoskuvaus Ilmastoennuste eri säätekijöistä vuoteen 2099 asti eri päästöskenaarioilla. Lyhyesti ilmastomalleista, eri päästöskenaarioista ja ilmaston luonnollisesta vaihtelevuudesta. Ilmatieteen
LisätiedotIlmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä
Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta
LisätiedotIlmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?
Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa
LisätiedotMiten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?
28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta
LisätiedotAURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA KOKEMÄKI 12.11.2013
AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA MARTTI TIURI professori emeritus AALTO YLIOPISTO, Radiotieteen ja tekniikan laitos KOKEMÄKI 12.11.2013 Verkko-osoite: www.solarwindonearth.com RION YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOKOKOUS 1992:
LisätiedotMiten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on?
Miten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on? Esityksen sisältö Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset tähän mennessä Odotettavissa oleva ilmastonmuutos ja sen
LisätiedotG8+5 parlamentaarikkojen ilmastokokouksessa Washingtonissa
G8+5 parlamentaarikkojen ilmastokokouksessa Washingtonissa http://www.satuhassi.net/2007/g85-parlamentaarikkojen-ilmastokokouksessa-washingtonissa/ Washingtonin lehtien mukaan sää oli katkaissut sähköt
LisätiedotIHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA
IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA
LisätiedotEnergiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut
Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän
LisätiedotOnko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja
LisätiedotSuomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007
Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin
LisätiedotIlmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 13.1.2009 Epävarmuus ilmastoennusteissa Päästöskenaarioepävarmuus Ihmiskunnan tuleva käyttäytyminen Malliepävarmuus
LisätiedotIlmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?
Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Prof. Yrjö Viisanen Research Director Turning research and technology into high quality services Ilmaston säätelijät 24.11.2016 2 Ilmaston säätelijät Muutos missä
LisätiedotILMASTONMUUTOSENNUSTEET
ILMASTONMUUTOSENNUSTEET Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen Ilmatieteellinen Tutkimuskeskus Kasvihuoneilmiö Osa ilmakehän kaasuista absorboi lämpösäteilyä Merkittävimmät kaasut (osuus
LisätiedotAjankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä
Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA
LisätiedotAURINKO VALON JA VARJON LÄHDE
AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.
LisätiedotStaffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille
Staffan Widstrand / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Steve Morello / WWF-Canon Maapallon keskilämpötila on kohonnut + 0,85 C (1880 2012) IPCC Lähde: Ilmatieteen laitos ja Ympäristöministeriö
LisätiedotILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT
ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.
LisätiedotArktinen alue. Pohjois-Eurooppa
Euroopan ilmasto muuttuu Muuttuva ilmasto vaikuttaa lähes kaikkiin elämämme osa-alueisiin. Sateiden yhä suurempi intensiteetti ja toistuvuus eri puolilla Eurooppaa merkitsee jatkossa sitä, että tulvia
LisätiedotIlmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013
Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit
LisätiedotYmpäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua
Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat
Lisätiedothttp://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html
http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa
LisätiedotIPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA
IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ
LisätiedotIlmastobarometri 2015
Ilmastobarometri 2015 Tutkimuksen taustatiedot TNS Gallup Oy toteutti maaliskuussa 2015 kyselytutkimuksen kansalaisten ilmastonäkemyksistä. Tutkimuksen tilasi Valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmä
LisätiedotETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010
LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.
LisätiedotVainoajan tie saarnaajaksi
Nettiraamattu lapsille Vainoajan tie saarnaajaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible
LisätiedotILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -ohjausryhmä Kerkkä 17.11.2008 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert
LisätiedotLataa 34 tapaa estää maapallon ylikuumeneminen - Risto Isomäki. Lataa
Lataa 34 tapaa estää maapallon ylikuumeneminen - Risto Isomäki Lataa Kirjailija: Risto Isomäki ISBN: 9789513154615 Sivumäärä: 244 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 28.83 Mb Onko ilmastonmuutos jo riistäytynyt
LisätiedotPreesens, imperfekti ja perfekti
Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka
LisätiedotSäätiedon hyödyntäminen WSP:ssä
Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.
LisätiedotEnergia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö
Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019 MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö 1. Miksi energia- ja ilmastoohjelmaa tarvitaan 2. Tavoitteet 3. Tavoitetila vuonna 2035 4. Päästöjen tilanne Vaasassa
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa FINADAPT 18.3.2008 Anna Tikka Johanna Kiiski Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Suomen
LisätiedotJätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.
Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.
LisätiedotSuomen uuden ilmasto- ja energiastrategian tarkastelua
TuTu-Hesan Ilmastonmuutos-teemailta 10.2.2009 Suomen uuden ilmasto- ja energiastrategian tarkastelua Suomen ympäristökeskus Tausta Valtioneuvosto antoi uuden ilmasto- ja energiastrategian Pitkän aikavälin
LisätiedotKestävä metsätalous mitä se on ja onko sitä?
UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA Kestävä metsätalous mitä se on ja onko sitä? Jyrki Kangas Metsäbiotalouden professori, Itä-Suomen yliopisto Johdatus otsikon kysymykseen Biotalous kasvaa ja monipuolistuu
LisätiedotLUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala
LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015 Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella Kuka 2 Veikko Huovinen 3 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Tietotyöllä on puolensa 4 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok,
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jeesus, suuri Opettaja
Nettiraamattu lapsille Jeesus, suuri Opettaja Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotLuku 8 Energiankäytön ympäristövaikutukset
Luku 8 Energiankäytön ympäristövaikutukset Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Ilmastonmuutos CO2-päästöjen kehitys CO2-pitoisuuden ennusteet Tavoiteohjelma
LisätiedotMitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle
Liisa Rohweder, Pääsihteeri, WWF Suomi 14.1.2010 Puhe Helsingin yliopiston alumnijuhlissa 14.1.2010 / Helsingin yliopisto Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle Ilmastonmuutos
LisätiedotAurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu
Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu ollut. Ääni kuului uudestaan. - Sehän tulee tuosta
LisätiedotFrank Martela Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto Osakas, Filosofian Akatemia Oy
ONKO SUOMI VARAUTUNUT HYVINVOINNIN JA TALOUSKASVUN IRTIKYTKEYTYMISEEN AIKANA JOLLOIN TYÖTÄ EI ENÄÄ OLE KAIKILLE JA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT VÄHENEVÄT RAJUSTI? Frank Martela Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto
Lisätiedot7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä
7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai
LisätiedotTäällä tapaat Satun. Kevät 2014. http://www.satuhassi.net/taalla-tapaat-satun/
Täällä tapaat Satun http://www.satuhassi.net/taalla-tapaat-satun/ Kevät 2014 pe 25.4. Satu tavattavissa Tampereella klo 10-11 Pirkkalaistorilla Pirkkalassa klo 12-14 Keskustorilla la 26.4. Satu osallistuu
LisätiedotIhmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos
Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman
LisätiedotLiikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Kasvihuonekaasupitoisuudet ovat lisääntyneet teollistumista edeltävästä ajasta nykyaikaan verrattuna.
Ruokailutottumuksilla ei ole merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta. Liikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Aurinko säätelee maapallon lämpötilan yleistä kehitystä. Viime vuosikymmeninä merenpinnan nousu
Lisätiedot