HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE ULKOMAALAISLAIN MUUTTAMISESTA HE 43/2016 VP

Transkriptio

1 Lausunto 1 (6) Ylitarkastaja Tuuli Tuunanen Hallintovaliokunnalle HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE ULKOMAALAISLAIN MUUTTAMISESTA HE 43/2016 VP Eduskunnan hallintovaliokunta on pyytänyt sisäministeriötä lausumaan hallituksen esityksestä eduskunnalle ulkomaalaislain (301/2004) muuttamisesta (HE 43/2016vp). Sisäministeriö esittää lausuntonaan kunnioittavasti seuraavaa: Hankkeen tausta Keväällä 2015 hyväksytyssä hallitusohjelmassa todetaan, että perheenyhdistämisen kriteerejä tarkennetaan Euroopan unionin (EU) perheenyhdistämisdirektiivin (2003/86/EY) mukaisesti. Hallituksen joulukuussa 2015 hyväksymässä turvapaikkapoliittisessa toimenpideohjelmassa todetaan, että perheenyhdistämisen kriteerejä tiukennetaan EU:n perheenyhdistämisdirektiivin nojalla täysimääräisesti, edellytyksenä ainakin toimeentuloedellytys ja riippumattomuus sosiaalituista. Hallituksen selkeä kanta on, että perheenyhdistämisen edellytyksiä tiukennetaan. Syksyllä 2015 alkanutta turvapaikanhakijoiden määrän kasvua on seurannut ja sen johdosta on suunnitteilla lainsäädäntömuutoksia EU-jäsenvaltioissa. Ei ole perusteltua jättää huomioitta näitä kansainvälisessä toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja niistä seuraavaa tarvetta tarkistaa kansallisen lainsäädännön tilaa ja vetovoimaisuutta suhteessa muihin EU-jäsenvaltioihin. Merkittävässä osassa EUjäsenvaltioita on käytössä toimeentuloedellytys kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden perheenjäsenille. Sellaisissakin maissa, joissa turvattua toimeentuloa ei aiemmin ole edellytetty, kuten Ruotsissa, valmistellaan parhaillaan edellytyksen käyttöönottoa. Perheenyhdistämisen edellytyksiä on tiukennettu vuonna 2012 (HE 104/2010), jolloin poistettiin Suomessa olevan perheenkokoajan mahdollisuus panna vireille oleskelulupa ulkomailla olevien perheenjäsentensä puolesta sekä vuonna 2010 (HE 240/2009), jolloin muun muassa asetettiin toimeentuloedellytys kasanvälistä suojelua saavien perheenjäsenille, jos perhe on muodostettu perheenkokoajan Suomeen tulon jälkeen. Yleistä Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia (301/2004) siten, että perheenyhdistämisen edellytyksiä tiukennetaan laajentamalla toimeentuloedellytyksen soveltamista kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden perheenyhdistämisen edellytyksenä. Ulkomaalaislain 39 :n mukaan oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu, jollei ulkomaalaislaissa toisin säädetä. Toimeentuloedellytyksestä voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii. Lain 114 :n mukaan Postiosoite: Käyntiosoitteet: Puhelin: Virkasähköpostiosoite: Sisäministeriö Erottajankatu 2, Helsinki Vaihde kirjaamo@intermin.fi PL Valtioneuvosto Faksi:

2 Sisäministeriö Lausuntopyyntö 2 (6) oleskeluluvan myöntäminen kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saaneen perheenjäsenelle ei edellytä, että toimeentulo on turvattu, jos perhe on muodostettu ennen perheenkokoajan Suomeen tuloa. Lain 115 :n mukaan oleskeluluvan myöntäminen kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saaneen muulle omaiselle ei edellytä, että toimeentulo on turvattu. Ulkomaalaislakia muutettaisiin siten, että toimeentuloedellytyksen täyttäminen olisi kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saaneen henkilön perheenjäsenen oleskeluluvan myöntämisen edellytys aina tilanteissa, joissa perheenkokoaja saa toissijaista tai tilapäistä suojelua. Turvattu toimeentulo olisi perheenjäsenen oleskeluluvan edellytys myös tilanteissa, joissa turvapaikan saaneen tai kiintiöpakolaisen perheenjäsenen oleskelulupahakemusta ei jätetä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun perheenkokoaja on saanut tiedoksi päätöksen hänelle annetusta turvapaikasta tai hänen hyväksymisestään Suomeen pakolaiskiintiössä. Määräaikaan sidottu suotuisammuuskohtelu perustuu perheenyhdistämisdirektiivin pakottaviin säännöksiin, joiden mukaan vähintään kolmen kuukauden pituinen määräaika on edellytys toimeentuloedellytyksen asettamiselle pakolaiselle (eli turvapaikan saaneelle tai kiintiöpakolaiselle). Toissijaista tai tilapäistä suojelua saavien osalta vastaavaa määräaikaa ei ole. Toimeentuloedellytystä sovellettaisiin perheenyhdistämisdirektiivin mahdollistamalla tavalla kolmen kuukauden määräajan kuluessa perheenmuodostamistilanteissa tai kun perheenyhdistäminen olisi mahdollista sellaisessa kolmannessa maassa, johon perheenkokoajalla tai perheenjäsenellä on erityisiä siteitä. Muun omaisen oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä olisi aina turvattu toimeentulo perheenkokoajalle myönnetystä suojelulajista riippumatta. Perheenyhdistämisdirektiivin nojalla määräaika on mahdollista asettaa pidemmäksi sekä toisaalta ulottaa koskemaan myös toissijaista tai tilapäistä suojelua saavien ulkomaalaisten perheenjäseniä. Koska hallituksen esityksen tavoitteena on perheenyhdistämisen edellytysten tiukentaminen, on esityksessä esitetty määräajan pituudeksi perheenyhdistämisdirektiivin asettama minimiaika eikä poikkeusta esitetä ulotettavaksi toissijaista tai tilapäistä suojelua saaviin. Muussa tapauksessa esityksen vaikuttavuus jäisi erittäin suppeaksi ja tavoite ehtojen tosiasiallisesta tiukentamisesta saavuttamatta. Säännös, jonka mukaan toimeentuloedellytyksestä on mahdollisuus poiketa yksittäistapauksessa, mikäli poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii, jäisi ennalleen. Poikkeamismahdollisuuden merkitys korostuisi, kun toimeentuloedellytyksen soveltamisalaa laajennettaisiin nyt esitetyllä tavalla koskemaan keskimääräistä haavoittuvammassa asemassa olevaa perheenjäsenten ryhmää. Poikkeamismahdollisuus on ja olisi keskeinen sen varmistamiseksi, että toimeentuloedellytyksen soveltaminen ei muodostu kohtuuttomaksi yksittäistapauksessa. Poikkeamismahdollisuutta arvioitaessa on ja olisi jatkossa aina huomioitava Suomen sitovat kansainväliset velvoitteet, EU-oikeus ja perustuslaki sekä kansainvälinen ja kansallinen oikeuskäytäntö. Muutos koskisi kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien perheenjäseniä tilanteissa, joissa perhe on muodostettu ennen perheenkokoajan Suomeen tuloa. Niin sanottuihin uusiin perheisiin toimeentuloedellytystä sovelletaan voimassa olevan ulkomaalaislain mukaan. Muutos koskisi myös tilanteita, joissa oleskelulupa myönnetään kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saaneen muulle omaiselle. Turvattu toimeentulo Esityksessä ei esitetä muutosta siihen, miten turvattu toimeentulo voimassaolevan ulkomaalaislain 39 :ssä määritellään. Ulkomaalaislain 39 sisältää pääsäännön siitä, että oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu, jollei ulkomaalaislaissa toisin

3 Sisäministeriö Lausuntopyyntö 3 (6) säädetä. Ulkomaalaisalain 39 :n 2 momentissa turvatun toimeentulon sisältöä täsmennetään: ulkomaalaisen toimeentulo katsotaan turvatuksi ensimmäistä oleskelulupaa myönnettäessä, jos hänen maassa oleskelunsa kustannetaan tavanomaiseksi katsottavilla ansiotyöstä, yrittäjätoiminnasta, eläkkeistä, varallisuudesta tai muista lähteistä saatavilla tuloilla siten, että hänen ei voida olettaa joutuvan toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) tarkoitetun toimeentulotuen tai vastaavan muun toimeentuloa turvaavan etuuden tarpeeseen. Tällaisena etuutena ei pidetä kustannuksia korvaavia sosiaaliturvaetuuksia. Pykälän 3 momentin mukaan jatkolupaa myönnettäessä ulkomaalaisen toimeentulon on oltava turvattu, kuten 2 momentissa on säädetty kuitenkin niin, että tilapäinen turvautuminen toimeentulotukeen tai muuhun vastaavaan toimeentuloa turvaavaan etuuteen, ei ole luvan myöntämisen esteenä. Toimeentuloedellytyksen täyttyminen arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Maahanmuuttovirasto on laatinut sisäisen ohjeen toimeentuloedellytyksen tulkinnasta. Ohjeen tarkoituksena on toimeentuloedellytyksen yhtenäinen soveltaminen harkittaessa oleskeluluvan myöntämistä. Ohjeen tavoitteena on tukea viivytyksetöntä päätöksentekoa, hakijoiden tasavertaista kohtelua sekä neuvontavelvoitteen ja palveluperiaatteen asianmukaista toteutumista siten, että oleskeluluvan hakijoille voidaan yksiselitteisesti ilmoittaa, mitä toimeentuloedellytyksellä tarkoitetaan. Ohjeen tarkoituksena on antaa suuntaviivat lain yhdenmukaiselle soveltamiselle. Ohje ei kuitenkaan yksittäistapauksessa ole ratkaisijaa sitova, sillä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista säädetään perustuslain 80 :n mukaisesti lailla. Jos ohje on yksittäisessä tapauksessa ristiriidassa ulkomaalaislain, hallintolain, perustuslain, muiden velvoittavien normien tai kansainvälisten velvoitteiden kanssa, ei ohjetta tule soveltaa. Ohjetta päivitetään tarvittaessa vastaamaan muun muassa hallintotuomioistuimissa ja ihmisoikeustuomioistuimessa annettuja ratkaisuja. Maahanmuuttoviraston sisäisen ohjeen mukaan kustannuksia korvaavia sosiaaliturvaetuuksia ovat lapsilisä, alle 16-vuotiaan vammaistuki, elatustuki, opintotuki (siltä osin, kun on kyse opintorahasta ja asumislisästä) ja asumistuki. Kustannuksia korvaavat sosiaaliturvaetuudet otetaan huomioon tuloina, joiden katsotaan vähentävän muun vaadittavan toimeentulon euromäärää. Oleskeluluvan hakijan tulojen ja varojen vähimmäismäärä voi siis muodostua kustannuksia korvaavien sosiaaliturvaetuuksien ja muiden tulojen ja varojen yhteismäärästä. Kustannuksia korvaavana etuutena ei pidetä työmarkkinatukea, jonka tarkoitus on korvata työttömän perustoimeentuloa työttömyyden aikana. Turvatun toimeentulon tason arvioinnissa käytetään apuna myös suuntaa-antavia euromääriä. Suuntaa-antavat euromäärät perustuvat Maahanmuuttoviraston sisäiseen ohjeeseen, joka täsmentää 39 :n 2 momentin sisältöä siitä, minkälaisen tulotason alle jäätäessä henkilön voidaan olettaa joutuvan toimeentulon tai vastaavan muun toimeentuloa turvaavan etuuden tarpeeseen. Vuodesta 2013 aikuisen toimeentulo on katsottu lähtökohtaisesti turvatuksi, jos hänen nettomääräiset tulonsa ovat vuodessa vähintään euroa ja kuukaudessa vähintään euroa. Riittäviksi varoiksi katsottava euromäärä ei kuitenkaan muodostu suoraan samassa taloudessa asuvien lukumäärän mukaan, vaan esimerkiksi toisen samaan talouteen kuuluvan aikuisen osalta toimeentuloedellytys on euroa vuodessa ja 700 euroa kuukaudessa. Lasten osalta käytetään pienempää ja monilapsisissa perheissä lasten lukumäärän nojalla pienenevää euromäärää henkilöä kohden. Jos perheessä on esimerkiksi kaksi aikuista ja kaksi alaikäistä lasta, turvattuun toimeentuloon vaaditaan yhteensä noin euroa kuukaudessa. Euromääriä ei kuitenkaan sovelleta täysin kaavamaisesti. Oikeus perhe-elämään Perhe-elämän suoja on keskeinen kansainvälisissä sopimuksissa, EU-oikeudessa ja Suomen perutuslaissa turvattu oikeus. Perheenyhdistämiselle on kuitenkin mahdollista asettaa tiettyjä edellytyksiä mutta edellytysten on täytettävä Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet ja perustuslain kirjaukset eli oltava muun muassa

4 Sisäministeriö Lausuntopyyntö 4 (6) oikeasuhtaisia niin että ne eivät rajoita perheenyhdistämistä suhteettoman paljon tai muodostu yksittäistapauksessa kohtuuttomaksi. EU:n perheenyhdistämisdirektiivin tavoitteena on suojata perhe-elämää ja määritellä EU:ssa ne vähimmäisedellytykset, joiden täyttyessä jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevalla kolmannen valtion kansalaisella on oikeus perheenyhdistämiseen. Vähimmäisedellytykset liittyvät muun muassa perheenjäsenen määritelmään, oleskelulupahakemuksen käsittelyaikaan ja pakolaisaseman saaneille annettavaan suotuisammuuskohteluun määräajan kuluessa. Lisäksi direktiivi sisältää vapaavalintaisia lisäedellytyksiä liittyen toimeentuloon, kotoutumiseen, asuntoon, vähimmäisasumisaikaan, puolisoiden vähimmäisikään ja sairausvakuutukseen, joiden käyttöönotosta jäsenvaltiot päättävät. Perheenyhdistämisdirektiivin mukaan jäsenvaltio voi vaatia hakemuksen tehneeltä henkilöltä perheenyhdistämistä koskevan hakemuksen jättämisen yhteydessä todisteita siitä, että perheenkokoajalla on vakaat ja säännölliset tulot ja varat, jotka riittävät perheenkokoajan ja hänen perheenjäsentensä ylläpitoon ilman, että heidän on turvauduttava asianomaisen jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmään. Direktiivi hyväksyttiin vuonna 2003 ja pantiin kansallisesti täytäntöön vuonna Suomi ei tuolloin ottanut käyttöön lisäedellytyksiä ulkomaalaislain pääsääntönä jo olleen toimeentuloedellytyksen lisäksi. Oikeus perhe-elämään on suojattu muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen EIS) 8 artiklassa, jonka mukaan jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perheelämäänsä kohdistuvaa kunnioitusta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on tulkintakäytännössään katsonut, että 8 artiklan velvoitteet eivät aseta valtiolle yleistä velvollisuutta noudattaa maahanmuuttajan valintaa asuinmaasta tai velvollisuutta hyväksyä perheenyhdistämistä alueellaan (EIT, Abdulaziz, Cabales ja Balkandali, ). EIT on lausunut, että periaatteessa se ei pidä kohtuuttomana vaatimusta, että maahan sijoittuneen ulkomaalaisen on osoitettava riittävän itsenäiset ja pysyvät tulot, joiden avulla hän voi huolehtia perheenyhdistämisessä tarkoitetun perheenjäsenen perustoimeentulosta. Tuomioistuin kuitenkin tutki, oliko toimeentulovaatimus kyseisessä tapauksessa kohtuullinen (EIT, Konstatinov v. Alankomaat, ). Euroopan unionin perusoikeuskirjan perheen suojaa koskevassa 7 artiklassa todetaan, että jokaisella on oikeus siihen, että hänen yksityis- ja perhe-elämäänsä kunnioitetaan. Lapsen edun huomioon ottaminen kaikessa lain nojalla tapahtuvassa päätöksenteossa perustuu muun muassa lapsen oikeuksia koskevaan yleissopimukseen 3 artiklaan. Sisäministeriön näkemyksen mukaan esitetyt muutokset eivät olisi ristiriidassa perustuslain tai Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Suomen ulkomaalaislainsäädäntö täyttäisi jatkossakin niin kansainvälisen kuin Euroopan unionin oikeuden vaatimukset. Hallituksen esitystä on käsitelty perustuslakivaliokunnassa, jonka lausunto asiassa ei vielä ole saatavilla. Lapsen etu Voimassaolevan ulkomaalaislain mukaan lapsia ei ole rajattu turvattua toimeentulo koskevan vaatimuksen ulkopuolelle. Ulkomaalaislain 39 :ssä on kuitenkin säädetty, että toimeentuloedellytyksestä voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa sillä perusteella, että lapsen etu sitä vaatii. Tähän keskeiseen lähtökohtaan ei esitetä muutosta. Lapsen edun huomioon ottaminen kaikessa lain nojalla tapahtuvassa päätöksenteossa perustuu lapsen oikeuksia koskevaan yleissopimukseen ja erityisesti sen 3 artiklaan, jossa todetaan, että kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

5 Sisäministeriö Lausuntopyyntö 5 (6) Lapsen edun huomioon ottamisesta häntä koskevassa päätöksenteossa säädetään ulkomaalaislain 6 :ssä. Hallintovaliokunnan mietinnön (HaVM 4/2004 vp) mukaan lapsen edun arvioiminen ja lapsen kuuleminen korostuu ulkomaalaislain mukaisessa päätöksenteossa erityisesti turvapaikka-asioissa ja myönnettäessä oleskelulupia perhesiteen perusteella. Lasta koskevissa ratkaisuissa on keskeistä, että päätöksentekijä selvittää, mikä ratkaisu on juuri kyseessä olevan lapsen edun mukainen. Lapsen etu tulee harkita kokonaisuudessaan ottaen huomioon lapsen yksilölliset tarpeet, toivomukset ja mielipiteet. On huomattava, että lapsen etu on aina yksilöllinen ja sidottu lapsen kulloiseenkin elämäntilanteeseen. Lisäksi on selvitettävä, poikkeaako lapsen etu mahdollisesti huoltajan edusta. Lapsen etua arvioitaessa on aina otettava täysimääräisesti huomioon kansainväliset sopimusvelvoitteet. Hallituksen esityksessä on tuotu esiin, että kansainväliset sopimusvelvoitteet on huomioitava lapsen etua arvioitaessa. Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksessään 2014:50 linjannut, ettei lapsen etu edellyttänyt toimeentuloedellytyksestä poikkeamista yksinomaan siitä syystä, että oleskeluluvan epääminen saattoi johtaa yhteiselämän katkeamiseen lapsen ja toisen vanhemman välillä. Toimeentuloedellytyksestä poikkeaminen lapsen edun perusteella edellytti myös muita yksilöllisiä lapsen etuun konkreettisesti vaikuttavia seikkoja tai olosuhteita. Esityksen valmistelussa on arvioitu mahdollisuutta säätää poikkeus turvattua toimeentuloa koskevasta vaatimuksesta tilanteissa, joissa perheenkokoaja on yksin maahan saapunut alaikäinen. Valmistelussa on arvioitu, että toimeentuloedellytyksen puuttuminen alaikäisen yksin saapuneen lapsen ollessa perheenkokoaja, saattaisi kuitenkin näyttäytyä maahanmuuttohalukkuutta lisäävänä vetotekijänä sekä altistaa lapsia hyväksikäytettäväksi lähettämällä heidät yksin hakemaan turvapaikkaa. Yhdenvertaisuus Turvattua toimeentulo koskeva vaatimus ja sen perhe-elämänsuojaa tulojen ja varallisuuden perusteella rajoittava vaikutus ovat olleet nykymuodossaan ulkomaalaislain pääsääntö vuonna 2004 voimaantulleesta ulkomaalaislain kokonaisuudistuksesta lähtien. Kansainvälistä suojelua saavien osalta toimeentuloedellytys on tullut sovellettavaksi perheenmuodostamistilanteissa vuodesta 2010 lähtien. Lain 39 on säädetty perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella (PEVL 2/2004 vp). Hallituksen esityksen mukaan toimeentuloedellytys koskisi aina toissijaista, tai tilapäistä suojelua saavien perheenjäseniä mutta turvapaikan saaneiden ja kiintiöpakolaisten perheenjäseniä silloin, kun perheenyhdistämistä koskevaa hakemusta ei ole jätetty kolmen kuukauden määräajassa. Pakolaisella tarkoitetaan henkilöä, joka on saanut Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisen oikeusasemaa koskevassa yleissopimuksessa (SopS 77 78/196) määritellyn turvapaikan eli pakolaisen aseman. Toissijaista suojelua koskeva säännökset perustuvat EU:n määritelmädirektiiviin (2011/95/EU). Vaikka kummassakin tapauksessa on kyse kansainvälisestä suojelusta, kyseessä on kaksi eri suojelukategoriaa, joissa edellytykset suojelun saamiselle ovat erilaiset ja niiden kautta myönnetyt suojeluasemat ovat erilaiset ja voivat oikeudellisesta näkökulmasta antaa erilaisia oikeuksia. EU-jäsenmaissa on voimassa sääntelyä, jonka mukaan määräaika koskee perheenyhdistämisdirektiivin mukaisesti vain pakolaisstatuksen saaneita, ei toissijaista suojelua saavia. Voimaantulo ja siirtymäsäännökset Muutosten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Jotta turvapaikan saaneen ja kiintiöpakolaisen perheenjäsenen oikeus poikkeussääntelyyn kolmen kuukauden määräajassa voisi toteutua, edellyttäisi se kolmen kuukauden määräajan

6 Sisäministeriö Lausuntopyyntö 6 (6) alkamisajankohdan sitomista perheenkokoajan lupapäätökseen. Sen johdosta hallituksen esityksen mukaisesti uutta lakia sovellettaisiin vain niihin turvapaikan saaneen henkilö perheenjäsenen oleskelulupahakemuksiin, joiden perusteena oleva perheenkokoajan oleskelulupalupapäätös on tehty lain voimaantulon jälkeen. Koska toissijaista tai tilapäistä suojelua saavien perheenjäseniin ei sovellettaisi vastaavaa määräaikaa, heidän ensimmäisiin oleskelulupahakemuksiin ja jatkolupahakemuksiin sovellettaisiin perheenjäsenen oleskelulupahakemuksen ratkaisuhetkellä voimassa olevaa lakia perheenkokoajan lupapäätöksen antamisesta tai perheenjäsenen oleskelulupahakemuksen jättämisajankohdasta riippumatta. Siten toissijaista tai tilapäistä suojelua saavien ulkomaalaisten perheenjäsenten jatkolupahakemuksiin sovellettaisiin ratkaisuhetken lakia riippumatta ensimmäisen oleskelulupahakemuksen ratkaisemiseen sovelletusta laista. Jatkotyöskentely Hallituksen esityksessä ei esitetä toimeentuloedellytyksen laajentamisen lisäksi muita perheenyhdistämisen edellytysten tiukennuskeinoja. Muiden keinojen mahdollinen käyttöönotto edellyttää laajempaa vaikutusarviointia myös hallinnollisten muutosten näkökulmasta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoituksella (VN TEAS) käynnistetään parhaillaan tutkimushanketta, jossa selvitetään perheenyhdistämisdirektiivin sisältämien muiden lisäedellytysten vaikutuksia. Lisäksi selvitetään mitä vaikutuksia toimeentuloedellytyksen asettamisella Suomen ja Pohjoismaiden kansalaisten perheenjäsenille olisi. Selvityshankkeen toimikausi päättyy lokakuussa Euroopan muuttoliikeverkosto (EMV) käynnistää parhaillaan vuoden 2016 aikana toteutettavaa tutkimusta perheenyhdistämisen kansallisista käytännöistä EMV:n jäsenmaissa. VN TEAS:in rahoituksella tehtävän vaikutusarvioinnin ja EMV:n selvitysten tulosten pohjalta tehdään poliittinen päätös siitä, miten hallitusohjelman ja hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman kirjauksia viedään eteenpäin.