LÄÄKETIEDE VALINTAKOE 2015 VALMENNUSKESKUKSEN TEKEMÄT KEMIAN TEHTÄVIEN MALLIRATKAISUT
|
|
- Elisabet Ahola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LÄÄKETIEDE VALINTAKOE 2015 VALMENNUSKESKUKSEN TEKEMÄT KEMIAN TEHTÄVIEN MALLIRATKAISUT
2 2015 / 1B Tehtävässä esitettiin oikein-väärin-väittämiä sähkökemiaan (k-m) ja orgaaniseen kemiaan (n-p) liittyen. - Väiteryhmä k 53. VÄÄRIN Pelkkä sinkin hapettuminen yksinään ei ole mahdollista, vaan jonkun täytyy myös pelkistyä, jotta sähkövirta lähtisi kulkemaan. 54. OIKEIN Johtimet kuljettavat elektronit sinkkielektrodilta kuparielektrodille, joten johtimien irrottaminen johtaa hapetus-pelkistysreaktioiden huomattavaan hidastumiseen. Kenno voi toimia pelkän suolasillan avulla, mutta huomattavan hitaasti. 55. OIKEIN Galvaanisessa kennossa anodi on negatiivisesti varautunut ja katodi positiivisesti varautunut, mutta liuosten varaukset ovat vastakkaismerkkiset. Anodia ympäröivä liuos saa positiivisen varauksen ja katodia ympäröivä negatiivisen, joten suolasillan positiiviset ionit (kationit) kulkevat negatiivista katodiliuosta kohti. 56. VÄÄRIN Sinkkisulfaatti on liukoinen suola (kiinteä ioniyhdiste), joten liuoksessa on sinkki- ja sulfaatti-ioneja. - Väiteryhmä l 57. VÄÄRIN Elektronit vastaanotetaan johdinta pitkin, ei suolasiltaa pitkin. 58. VÄÄRIN Suolasillan puuttuessa liuososien varaukset eivät tasaantuisi, vaan anodiliuos jäisi positiiviseksi ja katodiliuos negatiiviseksi, mikä estäisi hapetus-pelkistysreaktioiden tapahtumisen ja siten sähkövirran kulun. Suolasilta vaaditaan, jotta galvaaninen kenno toimisi. 59. VÄÄRIN Sinkkikloridi on myös liukoinen suola (kts. väite 56), joten liuoksessa on sinkki- ja kloridi-ioneja ja kenno toimii samoin kuin Daniellin pari. 60. OIKEIN Kun sinkki- ja kuparilevyt laitetaan samaan kuparisulfaattiastiaan, tapahtuu kuparin pelkistyminen sinkkilevyn pinnalle. Hapetus-pelkistysreaktiot tapahtuvat niin kauan kunnes koko nestepinnan alla oleva sinkkilevy on päällystynyt kuparilla. - Väiteryhmä m 61. VÄÄRIN Galvaanisessa kennossa katodi on positiivisesti ja anodi negatiivisesti varautunut, mutta sinkki hapettuu ja kupari pelkistyy. Varaukset johtuvat siitä, että sinkin hapettuessa sinkki-ioni irtoaa liuokseen, jolloin sinkkielektrodille jää elektroniylimäärä. Vastaavasti kupari-ionin pelkistyessä kupari-elektrodille tulee elektronivaje. 62. OIKEIN Koska sinkki hapettuu, sen hapettumispotentiaali on pelkistymispotentiaalin käänteisluku = +0,76 V ja täten kennon kokonaispotentiaali on +1,10 V. 63. VÄÄRIN Kennon jännite on niin pieni (kts. kohta 62), että siitä ei saa kouristuksia aiheuttavaa sähköiskua. 64. VÄÄRIN Koska reaktion oksaloasetaatti malaatti E = -0,166 V, on reaktion malaatti oksaloasetaatti E = 0,166 V (vertaa kohta 62). Tällöin kennon jännite on 0,166 V + -0,320 V = -0,154 V. Koska kennopotentiaali on negatiivinen, ei kennoa synny ja hapetus-pelkistysreaktiot eivät tapahdu spontaanisti. - Väiteryhmä n 65. VÄÄRIN Isomeereilla on sama molekyylikaava (sama määrä jokaista atomia). Nateglinidillä on vain yksi typpiatomi, repaglinidillä on kaksi. 66. VÄÄRIN Nateglinidin molekyylikaava on C19H27NO3, eli hiiliatomeja on kaksi enemmän. 67. OIKEIN Amidisidoksessa typpiatomin vieressä on karbonyyliryhmä, eli sidos on tyyppiä -CO-NH- tai -CO- NR VÄÄRIN Syklinen rakenne tarkoittaa rengasrakennetta, jollaista ei ole metformiinissa. 69. OIKEIN Typpi- ja happiatomien vapaat elektroniparit voivat muodostaa vetysidoksia veden vetyatomien kanssa. 70. VÄÄRIN sp3-hybridisoituneesta hiilestä lähtee vain yksinkertaisia sidoksia, ja tällaisia hiiliä on kaikissa viidessä lääkeaineessa. - Väiteryhmä o 71. VÄÄRIN Aldehydeillä on molekyylin päässä oleva karbonyyliryhmä, -CHO eli C=O, jossa hiileen on sitoutunut vety. Tällaista ei ole millään kolmella mainitulla lääkeaineella. 72. VÄÄRIN Sekä nateglinidillä että repaglinidillä on karboksyyliryhmä -COOH, joka on happamissa olosuhteissa happomuodossa ja voi täten reagoida etanolin kanssa muodostaen esterin. 73. OIKEIN Etyyliryhmä on -CH2-CH3 - ryhmä, jollainen löytyy sekä pioglitatsonista (viimeiseen renkaaseen sitoutuneena) että repaglinidistä (eetterihappeen sitoutuneena). 74. VÄÄRIN
3 Primäärisessä aminoryhmässä on aminotyppeen sitoutuneena kaksi vetyä, eli -NH2, ja tällainen löytyy vain sitagliptiinistä ja metformiinista. 75. VÄÄRIN Nateglinidissa on hapan karboksyyliryhmä -COOH, joka esiintyy vesiliuoksessa anionina -COO -, mutta nateglinidin amidoryhmä -CO-NH- on neutraali. Kahtaisioni vaatisi aminoryhmän. Aminohapot esiintyvät kahtaisioneina. 76. VÄÄRIN Nateglinidissä ja repaglinidissä on isopropyyliryhmä, eli (CH3)2-CH- ryhmä, mutta missään lääkeaineessa ei ole alkoholista hydroksyyliryhmää -OH. - Väiteryhmä p 77. OIKEIN Kiraalinen hiili löytyy sitagliptiinistä (-NH2-hiili), nateglinidistä (-COOH-hiili), pioglitatsonista (ensimmäisen renkaan S- ja CO-ryhmien välissä oleva hiili) ja repaglinidistä (isopropyylihiili). 78. VÄÄRIN Repaglinidissä on bentsoehappo-osa, joka voi pelkistyä ensin aldehydiksi ja sitten edelleen bentsyylialkoholiksi, mutta jälkimmäinen on eri asia kuin fenoli. Fenolissa -OH-ryhmä on kiinni suoraan bentseenirenkaassa. 79. VÄÄRIN Nateglinidissä ei ole aminoryhmää, vaan amidoryhmä, eli se on amidi, ei amiini. 80. OIKEIN Kaikissa alkuaineissa on joko N- tai O-atomi/-eja, jotka ovat selvästi hiiltä elektronegatiivisempia. 81. VÄÄRIN Eettereissä on happisilta kahden hiilen välillä, eli -C-O-C- -rakenne. Tämä löytyy pioglitatsonista ja repaglinidistä, mutta ei nateglinidistä tai sitagliptiinistä. 82. OIKEIN Kaavakokoelman yhteydestä taulukosta löytyy aminohappo fenyylialaniin rakenne, jolloin huomataan, että nateglinidi on fenyylialaniinijohdannainen, jonka aminoryhmään on esteröitynyt karboksyylihappo (nateglinidin vasen osa). fenyylialaniini 2015/2 Tehtävässä piti päätellä, onko yhdisteen 0,100 M vesiliuos hapan, emäksinen vai neutraali. 1. Ammoniumkloridi on suola, se liukenee: NH4Cl NH4 + + Cl - NH4 + on hapan ioni ja selvästi vahvempi happo (Ka = 5, ) kuin käytännössä neutraali Cl - -ioni (Kb = ). 2. Ammoniumasetaatti on suola, se liukenee: CH3COONa CH3COO - + Na + CH3COO - on emäksinen ioni (Kb = 5, ), Na + on neutraali ioni. 3. Natriumkarbonaatti on suola, se liukenee: Na2CO3 2 Na + + CO3 2- Na + on neutraali ioni, CO3 2- on emäksinen ioni (Kb = 2, ). 4. Kalsiumhydroksidi on suola, se liukenee: Ca(OH)2 Ca OH - Kalsiumhydroksidin liuetessa liuokseen tulee hydroksidi-ioneja. Kalsiumhydroksidi on melko niukkaliukoinen, mutta sitä liukenee riittävästi liuoksen tekemiseksi emäksiseksi. 5. Ammoniumasetaatti on suola, se liukenee: CH3COONH4 + CH3COO - + NH4 + NH4 + on hapan ioni (Ka = 5, ), CH3COO - on emäksinen ioni (Kb = 5, ). Happo- ja emäsvakioiden arvoja vertaamalla huomataan niiden olevan samat, joten kumpikin on yhtä heikko kumpikaan ei protolysoidu. NEUTRAALI 6. Metyyliamiinikloridi on suola, se liukenee: CH3NH3Cl CH3NH3 + + Cl - CH3NH3 + on emäksisen metyyliamiinin CH3NH2 happomuoto eli hapan. Happovakio voidaan laskea metyyliaminin happovakiosta veden ionitulon avulla: Ka = Kw / Kb = 1, / 4, = 2, , joka on selvästi happamampi kuin käytännössä neutraali Cl - (Kb = ). 7. Dietyyliamiini on kaikkien amiinien tapaan heikko emäs (Kb = 5, ), se protolysoituu: CH3NHCH3 + H2O CH3NH2 + CH3 + OH - 8. Kaliumvetysulfaatti on suola, se liukenee: KHSO4 K + + HSO4 - HSO4 - on amfolyytti, eli se voi toimia sekä happona että emäksenä. Se on kuitenkin erittäin paljon voimakkaampi happona (Ka = 1, ) kuin emäksenä (Kb = ), joten se toimii happona. 9. Natriumdivetyfosfaatti on suola, se liukenee: NaH2PO4 Na + + H2PO4 - H2PO4 - on amfolyytti, eli se voi toimia sekä happona että emäksenä. Se on kuitenkin voimakkaampi happona (Ka = 6, ) kuin emäksenä (Kb = 1, ), joten se toimii happona.
4 10. Etanoli CH3CH2OH ei protolysoidu vesiliuoksissa. NEUTRAALI 11. Etikkahappo on kaikkien karboksyylihappojen tavoin heikko happo (Ka = 1, ), se protolysoituu: CH3COOH + H2O CH3COO - + H3O Metyyliamidi CH3CONH2 on neutraali, sillä karbonyyliryhmä C=O estää typpeä vastaanottamasta protonia. Amidit eivät siis ole emäksiä, toisin kuin amiinit. NEUTRAALI 2015/3 Tehtävässä oli annettu yhdeksän lääkeaineen isomeeriä ja näistä piti tunnistaa annetuille pareille millä tavalla ne olivat toistensa isomeerejä (sama yhdiste, rakenneisomeerejä, konformaatioisomeerejä, peilikuvaisomeerejä vai cis-trans-isomeerejä). Tehtävää vaikeuttaa huomattavasti se, että lääkeaineissa oleva sykloheksaanirengas on osassa molekyylejä esitetty tasomaisena ja osassa ns. tuolimuodossa, jolloin osa ryhmistä sijoittuu ns. aksiaalisesti (kohtisuoraan rengastasosta) ja osa ekvatoriaalisesti (rengastason suuntaisesti). Esimerkkimolekyyleistä vasemmanpuoleisessa metyyliryhmä on ekvatoriaalinen ja oikeanpuoleisessa aksiaalinen. Rengas voi vaihtaa konformaatiota siten, että ekvatoriaalinen ryhmä muuntuu aksiaaliseksi. 1 ja 2: cis-trans-isomeerejä Molekyylit ovat muuten samanlaiset, mutta nuolella merkitty sidos on molekyylissä 1 eri puolella rengastasoa kuin isopropyyliryhmä (trans-isomeeri) ja kakkosmolekyylissä samalla puolella rengastasoa (cis-isomeeri). Täten 1 ja 2 ovat cis-trans-isomeerejä. 1 ja 3: sama yhdiste 1 ja 3 ovat sama molekyyli, mutta kolmosessa sykloheksaanirengas on piirretty ns. tuolimuotoon, jossa sykloheksaaniin liittyneet kaksi ryhmää ovat ns. ekvatoriaalisia. Tarkasti katsellen huomataan, että isopropyyliryhmä osoittaa alaspäin ja amidoryhmä puolestaan osoittaa ylöspäin. Eli nämä ryhmät ovat eri puolella rengasta (trans-isomeeri). Jos tätä ei helposti huomaa, voi tarkastella näkyviin piirrettyjä vetyjä. Koska vedyt ovat eri puolilla rengastasoa toisiinsa nähden, myös liittyneiden ryhmien täytyy olla eri puolilla rengasta toisiinsa nähden, koska samaan hiileen liittyneet ryhmät ovat aina renkaan eri puolilla. Myös molekyylissä 1 ryhmät ovat eri puolilla (trans-isomeeri) ja täten molekyyli 3 on sama kuin molekyyli 1.
5 1 ja 8: peilikuvaisomeerejä 1 ja 4: peilikuvaisomeerejä Huomataan, että kaikki stereorakenteen omaavat sidokset (merkitty nuolilla) ovat eri konfiguraatiossa molekyyleissä 1 ja 4. Täten molekyylit ovat toistensa peilikuvia. Vertaa tilannetta molekyylien 1 ja 3 vertailuun. Tilanne on muuten sama, paitsi yksi sidos (nuolella osoitettu) on vaihtanut konfiguraatiota. Täten kyse tämän sidoksen suhteen on peilikuvaisomeriasta. 1 ja 9: cis-trans-isomeerejä 1 ja 5: rakenneisomeerejä On helppo huomata, että molekyyleissä 1 ja 5 amidoryhmän atomit ovat sitoutuneet eri järjestyksessä. Täten 1 ja 5 ovat rakenneisomeerejä. 1 ja 6: sama yhdiste Verrataan jälleen tilannetta molekyylien 1 ja 3 vertailuun. Silloin molemmat ryhmät olivat ekvatoriaalisia, nyt isopropyyliryhmä on aksiaalinen. Täten isopropyyli- ja amidoryhmät ovat molekyylissä 8 rengastason yläpuolella eli samalla puolella (cis-isomeeri), kun taas molekyylissä 1 ne ovat eri puolilla (trans-isomeeri). Tällöin molekyylit 1 ja 9 ovat cis-trans-isomeerejä. 3 ja 6: sama yhdiste ja konformaatioisomeerejä Tilanne on sama kuin molekyylien 1 ja 3 vertailussa, paitsi nyt renkaaseen liittyneet ryhmät ovat aksiaalisia. Nyt on helpompi havaita, että ryhmät sijaitsevat rengastason eri puolilla (trans-isomeeri), joten molekyyli 6 on sama kuin molekyyli 1. 1 ja 7: rakenneisomeerejä Nyt molekyylit 3 ja 6 on molemmat piirretty tuolimuotoon. Huomataan, että molekyylissä kolme renkaaseen liittyneet ryhmät ovat ekvatoriaalisia, kun taas molekyylissä 6 ryhmät ovat aksiaalisia. Tarkkaan katsoen huomaa kuitenkin, että renkaan tuolimuoto on piirretty molekyyleissä eri tavalla, eli on tapahtunut ns. renkaan muuntuminen (ring flip), jossa aksiaaliset ryhmät muuntuvat ekvatoriaalisiksi ja ekvatoriaaliset aksiaalisiksi. Tämän huomaa myös vedyistä. Tällainen renkaan muuntuminen on samanlainen kuin muuntuminen tuoli- ja venemuodon välillä. Kyseessä on siis sama molekyyli, mutta sen kaksi eri konformaatiota. Se, että kyseessä on sama molekyyli, voidaan todeta aikaisemmista päättelyistä: jos 1 ja 3 sekä 1 ja 6 ovat keskenään samoja, myös molekyylien 3 ja 6 täytyy olla keskenään samoja. Nyt on myös helppo havaita, että molekyylissä 1 on ensin amidoryhmä ja sitten karboksyyliryhmä, molekyylissä 7 on ensin esteriryhmä ja sitten amidoryhmä. Tarkkaan katsoen kuitenkin huomaa, että atomien lukumäärä on sama, joten molekyylit ovat rakenneisomeerejä.
6 3 ja 9: cis-trans-isomeerejä 2015/7 Tässä ns. MacGyver-tehtävässä oli annettu lista välineitä ja aineita, joiden avulla piti valmistaa puolessa tunnissa saippuaa. Huomataan, että molekyylissä 3 molemmat ryhmät ovat ekvatoriaalisia, mutta molekyylissä 9 isopropyyliryhmä on aksiaalinen. Eli molekyylissä 3 ryhmät ovat eri puolilla rengastasoa (trans), mutta molekyylissä 9 ne ovat samalla puolella (cis). Täten kyse on cis-trans-isomeriasta. Saman voi päätellä myös aiemmasta: jos 1 ja 9 ovat cis-trans-isomeerejä, sekä 1 ja 3 ovat sama yhdiste, ovat 3 ja 9 myös keskenään cis-trans-isomeerejä. Tarvikkeet olivat: - kirurginveitsi - pankreatiinikapseleita haiman eksokriiniseen vajaatoimintaan (kapselit sisältävät haiman tuottamia entsyymejä) - ruokasoodaa (sisältää pääasiassa NaHCO3:a) - vettä - oliiviöljyä - kahvia suljetussa termospullossa Saippua on rasvahappojen natriumsuola. Oliiviöljy on rasva eli kemiallisesti esteri (triglyseridi), joka hydrolysoituu vedessä glyseroliksi ja rasvahapoiksi. Hydrolyysi kuitenkin tapahtuu vedessä erittäin hitaasti. Tehtävän avainkohta olikin tietää, että haiman entsyymeihin kuuluu lipaasi, joka katalysoi rasvojen hydrolyysiä. Saippua valmistetaan seuraavasti. - Käytetään termospulloa reaktioastiana, eli kaadetaan kahvi pois ja laitetaan oliiviöljyä ja vettä termokseen (tilavuuksilla ei tässä ole väliä). - Rikotaan pankreatiinikapselit kirurginveitsellä ja kaadetaan sisältö reaktioastiaan, jolloin oliiviöljy alkaa hydrolysoitua glyseroliksi ja vapaiksi rasvahapoiksi. Samalla rasvahapot siirtyvät vesifaasiin. - Odotetaan hieman samalla pulloa varovasti sekoittaen heiluttamalla, jotta hydrolyysiä ehtii tapahtua tarpeeksi. - Laitetaan ruokasoodaa veteen. Se on vesiliukoinen suola (natriumvetykarbonaatti), joka reagoi vesifaasissa olevien rasvahappojen kanssa neutraloitumisreaktiossa: R-COOH(aq) + NaHCO3(aq) R-COO - Na + (aq) + H2O(l) + CO2(g) (reaktioyhtälöä ei vaadittu). - Syntyy rasvahappojen natriumsuolaa eli saippuaa. Tehtävänanto ei edellyttänyt saippuan eristämistä.
7 2015/11 Tehtävä koostui erilaisista kemian peruslaskuista, joista a-c liittyivät annostuksiin, d:ssä titrattiin heikko happo ja e:ssä oli polttoanalyysitehtävään yhdistettynä kaasulasku. a-c -kohdissa riitti vastaukseksi pelkkä tulos oikealla ilmoitustarkkuudella. a) m(näyte) = 0,5052 g = 0, kg, V(näyteliuos) = 50,0 ml Näyteliuoksesta otetaan 10,0 ml osanäyte, jonka m(pd) = 0,095 µg = 0, mg Pd-pitoisuus näyteliuoksessa = 0, mg / 10,0 ml 50,0 ml = 0, mg Näytteen palladiumpitoisuus (mg/kg) = 0, mg / 0, kg = 0,9402 mg/kg 0,94 mg/kg (2 merkitsevää numeroa) b) V(perusliuos) = 30,0 ml, c(perusliuos) = 0,010 g / ml m(perusliuos) = c V = 0,30 g Perusliuos laimennetaan 250 ml:aan c(perusliuos, laimennettu) = m / V = 1,2 g / l Potilaan tarvitsema annos = 3,00 mg/kg 56 kg = 168 mg = 0,168 g Infuusioliuosta annetaan 0,168 g / 1,2 g / l = 0,14 l (2 merkitsevää numeroa) c) c(keittosuolaliuos) = 6,00 g / l. Kahden ensimmäisen tunnin aikana annetaan 40,0 ml / h 2 h = 80,0 ml = 0,0800 l Potilaan saama annos kahden ensimmäisen tunnin aikana = c V = 0,480 g Potilaan tarvitsema vuorokausiannos = 4,00 g Potilas tarvitsee 22 tunnin aikana 4,00 g - 0,480 g = 3,52 g Tarvittava tilavuus = m / c = 3,52 g / 6,00 g / l = 0, l = 586,667 ml Tarvittava annostelunopeus = 586,667 ml / 22 h = 26,6667 ml / h 26,7 ml/h (3 merkitsevää numeroa) d) c(ha, alku) = 0,100 mol/l, V(HA, alku) = 50,0 ml n(ha, alku) = c V = 0,00500 mol Titrauksessa happo neutraloidaan kokonaan natriumhydroksidilla: HA(aq) + NaOH(aq) Na + (aq) + A - (aq) + H2O(l) A - (aq) + H2O(l) HA(aq) + OH - (aq) alku (mol/l) 0, muutos (mol/l) -x +x +x tasapaino (mol/l) 0, x x x Emäsvakio saadaan happovakiosta veden ionitulon (kaavakokoelmasta) avulla: mol K = [HA] [OH ] x x [A = ] 0, x =K = 1, ( ) l K 5,37 10 mol =1, "mol l l Saadaan (ilman yksiköitä): x 2 + 1, x - 0, , = 0 Ratkaistaan 2.asteen yhtälöstä x, saadaan: x1 = -1, , x2 = 1, [OH-] = x2 = 1, mol/l 1, mol/l e) Polttoanalyysissä aine poltetaan hapen ylimäärässä, jolloin kaikki hiili muuttuu hiilidioksidiksi ja kaikki vety vedeksi. n(c) = n(co2) pv = nrt n(co2) = #$(%& ') () m(c) = n(c) M(C) = n(co2) M(C) = #$(%& ') () M(C) Sijoitetaan p(co2) = 1,01325 bar = Pa, V(CO2) = 1,413 dm 3 = 1, m 3, R = 8,314 J mol -1 K -1 (kaavakokoelmasta) = 8,314 Pa m 3 mol -1 K -1 T = 273,15 K, M(C) = 12,010 g/mol. Saadaan m(c) = 0,75717 g n(h) = 2 n(h2o) m(h) = n(h) M(H) = 2 n(h2o) M(H) = 2 m(h2o) / M(H2O) M(H) Sijoitetaan m(h2o) = 0,785 g, M(H2O) = 18,0148 g/mol, M(H) = 1,0079 g/mol Saadaan m(h) = 0, g m(o) = m(näyte) - m(c) - m(h) = 1,00 g - 0,75717 g - 0, g = 0, g Hapen m-% = 0, g / 1,00 g 100 % = 15,4991 m-% 15,5 m-% Ekvivalenttipisteessä n(naoh) = n(ha) = 0,005 mol, c(naoh) = 0,200 mol/l V(NaOH) = n / c = 0,0250 l Happoliuos laimennettiin V = 250 ml, joten V(liuos, loppu) = 0,250 l + 0,025 l = 0,275 l Heikon hapon vastinemäs protolysoituu: A - (aq) + H2O(l) HA(aq) + OH - (aq) c(a-) = n(ha) / V(liuos) = 0,00500 mol / 0,275 l = 0, mol/l Tehdään taulukko:
a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen
1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos
LisätiedotREAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot Kertausta: Alun perin hapot luokiteltiin aineiksi, jotka maistuvat happamilta. Toisaalta karvaalta maistuvat
LisätiedotLasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.
Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 DI-kemian valintakoe 31.5. Malliratkaisut Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim.
LisätiedotREAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot Kertausta: Alun perin hapot luokiteltiin aineiksi, jotka maistuvat happamilta. Toisaalta karvaalta maistuvat
LisätiedotLuku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph
Luku 3 Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 1 MIKÄ ALKUAINE? Se ei ole metalli, kuten alkalimetallit, se ei ole jalokaasu, vaikka onkin kaasu. Kevein, väritön, mauton, hajuton, maailmankaikkeuden yleisin
LisätiedotKemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017
Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017 Alla on esitetty vastaukset monivalintaväittämiin ja lyhyet perustelut oikeille väittämille. Tehtävä 3 A 2 B 5,8
LisätiedotKemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =
1. 2. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E
LisätiedotKemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe
Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä
LisätiedotKE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2012 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko.
KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 01 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. 1. a) Selvitä, mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä lyhyesti sanallisesti ja esimerkein: 1) heikko happo polyproottinen
LisätiedotKäytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.
1.2 Elektronin energia Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. -elektronit voivat olla vain tietyillä energioilla (pääkvanttiluku n = 1, 2, 3,...) -mitä kauempana
LisätiedotKE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2014
KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 014 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. 1. a) Selvitä, mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä lyhyesti sanallisesti ja esimerkein: 1) heterogeeninen tasapaino
Lisätiedotc) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:
HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 26.05.2004 1. a) Kun natriumfosfaatin (Na 3 PO 4 ) ja kalsiumkloridin (CaCl 2 ) vesiliuokset sekoitetaan keske- nään, muodostuu
LisätiedotVesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen
Vesi Hyvin poolisten vesimolekyylien välille muodostuu vetysidoksia, jotka ovat vahvimpia molekyylien välille syntyviä sidoksia. Vetysidos on sähköistä vetovoimaa, ei kovalenttinen sidos. Vesi Vetysidos
Lisätiedot2. Täydennä seuraavat reaktioyhtälöt ja nimeä reaktiotuotteet
/Tapio evalainen Loppukuulustelun..00 mallivastaukset. imi: vsk:. Piirrä karboksyylihapporyhmän ja aminoryhmän rakenteet ja piirrä näkyviin myös vapaat elektroniparit. soita mikä hybridisaatio karboksyyli-
LisätiedotVeden ionitulo ja autoprotolyysi TASAPAINO, KE5
REAKTIOT JA Veden ionitulo ja autoprotolyysi TASAPAINO, KE5 Kun hapot ja emäkset protolysoituvat, vesiliuokseen muodostuu joko oksoniumioneja tai hydroksidi-ioneja. Määritelmä: Oksoniumionit H 3 O + aiheuttavat
LisätiedotJaksollinen järjestelmä
Jaksollinen järjestelmä (a) Mikä on hiilen järjestysluku? (b) Mikä alkuaine kuuluu 15:een ryhmään ja toiseen jaksoon? (c) Montako protonia on berylliumilla? (d) Montako elektronia on hapella? (e) Montako
LisätiedotMääritelmät. Happo = luovuttaa protonin H + Emäs = vastaanottaa protonin
Hapot ja emäkset Määritelmät Happo = luovuttaa protonin H + Emäs = vastaanottaa protonin Happo-emäsreaktioita kutsutaan tästä johtuen protoninsiirto eli protolyysi reaktioiksi Protolyysi Happo Emäs Emäs
Lisätiedotd) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja)
Helsingin yliopiston kemian valintakoe: Mallivastaukset. Maanantaina 29.5.2017 klo 14-17 1 Avogadron vakio NA = 6,022 10 23 mol -1 Yleinen kaasuvakio R = 8,314 J mol -1 K -1 = 0,08314 bar dm 3 mol -1 K
LisätiedotTehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta.
Helsingin yliopiston kemian valintakoe 10.5.2019 Vastaukset ja selitykset Tehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta. Reaktio
LisätiedotIsomerian lajit. Rakenne- eli konstituutioisomeria. Avaruus- eli stereoisomeria. Ketjuisomeria Funktioisomeria Paikkaisomeria
Isomeria Isomeria Yhdisteellä on sama molekyylikaava, mutta eri rakenne: siksi eri isomeereillä voi olla erilaiset fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet!!!! Esim. yhdisteellä C2H6O on kaksi isomeeriä.
LisätiedotKäsitteitä. Hapetusluku = kuvitteellinen varaus, jonka atomi saa elektronin siirtyessä
Sähkökemia Nopea kertaus! Mitä seuraavat käsitteet tarkoittivatkaan? a) Hapettuminen b) Pelkistyminen c) Hapetusluku d) Elektrolyytti e) Epäjalometalli f) Jalometalli Käsitteitä Hapettuminen = elektronin
LisätiedotNeutraloituminen = suolan muodostus
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Neutraloituminen = suolan muodostus Taustaa: Tähän asti ollaan tarkasteltu happojen ja emästen vesiliuoksia erikseen, mutta nyt tarkastellaan mitä tapahtuu, kun happo ja emäs
LisätiedotSukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:
K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat
Lisätiedot3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph
3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Happo Happo on protonin (H+) luovuttaja Esim. suolahappo (tässä vesi on emäs) Happo luovuttaa vetyionin ja syntyy oksoniumioni H₃O+ Maistuu happamalta, esim. karboksyylihapot
LisätiedotMITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA
MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kaikissa kemiallisissa reaktioissa atomit törmäilevät toisiinsa siten, että sekä atomit että sidoselektronit järjestyvät uudelleen.
Lisätiedot2. Alkaanit. Suoraketjuiset alkaanit: etuliite+aani Metaani, etaani... Dekaani (10), undekaani, dodekaani, tridekaani, tetradekaani, pentadekaani..
2. Alkaanit SM -08 Kaikkein yksinkertaisimpia orgaanisia yhdisteitä. Sisältävät vain hiiltä ja vetyä ja vain yksinkertaisia - sidoksia. Yleinen molekyylikaava n 2n+2 Alkaanit voivat olla suoraketjuisia
LisätiedotJohdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?
Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten
LisätiedotVäittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x
KUPI YLIPIST FARMASEUTTISE TIEDEKUA KEMIA VALITAKE 27.05.2008 Tehtävä 1: Tehtävässä on esitetty 20 väittämää. Vastaa väittämiin merkitsemällä sarakkeisiin rasti sen mukaan, onko väittämä mielestäsi oikein
LisätiedotNormaalipotentiaalit
Normaalipotentiaalit MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Yksittäisen elektrodin aiheuttaman jännitteen mittaaminen ei onnistu. Jännitemittareilla voidaan havaita ja mitata vain kahden elektrodin välinen potentiaaliero
LisätiedotHapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen
Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen hapetuslukumenetelmällä MATERIAALIT JA TEKNO- LOGIA, KE4 Palataan hetkeksi 2.- ja 3.-kurssin asioihin ja tarkastellaan hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottamista.
LisätiedotBiomolekyylit ja biomeerit
Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit
LisätiedotOppikirjan tehtävien ratkaisut
Oppikirjan tehtävien ratkaisut Suolojen liukeneminen veteen 79. Tutki, mitkä seuraavista suoloista ovat niukkaliukoisia ja kirjoita kaikkien suolojen liukenemista kuvaava yhtälö. Suola KCl SrF CaSO NaOH
LisätiedotHapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento
Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 9 Sisältö ja oppimistavoitteet Johdanto sähkökemiaan Hapetusluvun ymmärtäminen Hapetus-pelkistys reaktioiden kirjoittaminen 2 Hapetusluku
LisätiedotElektrolyysi Anodilla tapahtuu aina hapettuminen ja katodilla pelkistyminen!
Elektrolyysi MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Monet kemialliset reaktiot ovat palautuvia eli reversiibeleitä. Jo sähkökemian syntyvaiheessa oivallettiin, että on mahdollista rakentaa kahdenlaisia sähkökemiallisia
Lisätiedot( ) Oppikirjan tehtävien ratkaisut. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph
Oppikirjan tehtävien ratkaisut Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 45. Laske liuosten hydroksidi-ionikonsentraatio (5 C), kun liuosten oksoniumionikonsentraatiot ovat a) [H O + ] 1, 1 7 mol/dm b) [H
LisätiedotAvaruus- eli stereoisomeria
Avaruus- eli stereoisomeria KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Kolme alalajia: 1) cis-trans-isomeria, 2) optinen isomeria ja 3) konformaatioisomeria, Puhtaiden stereoisomeerien valmistaminen ja erottaminen toisistaan
LisätiedotLukion kemiakilpailu
MAL ry Lukion kemiakilpailu/avoinsarja Nimi: Lukion kemiakilpailu 11.11.010 Avoin sarja Kaikkiin tehtäviin vastataan. Aikaa on 100 minuuttia. Sallitut apuvälineet ovat laskin ja taulukot. Tehtävät suoritetaan
LisätiedotKEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET
BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.
LisätiedotPOHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ
MUSTIKKATRIO KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Arkipäivän ruokakemian ilmiöiden tarkastelu uudessa kontekstissa.
LisätiedotTKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006
TKK, TTY, LTY, Y, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 1.5.006 1. Uraanimetallin valmistus puhdistetusta uraanidioksidimalmista koostuu seuraavista reaktiovaiheista: (1) U (s)
LisätiedotSeokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen
Seokset ja liuokset 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Hapot, emäkset ja ph 1. Hapot, emäkset ja ph-asteikko 2. ph -laskut 3. Neutralointi 4. Puskuriliuokset Seostyypit
Lisätiedot8. Alkoholit, fenolit ja eetterit
8. Alkoholit, fenolit ja eetterit SM -08 Alkoholit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on yksi tai useampia -ryhmiä. Fenoleissa -ryhmä on kiinnittynyt aromaattiseen renkaaseen. Alkoholit voivat olla primäärisiä,
LisätiedotKemian perusteet farmasiassa osa II: orgaaniset yhdisteet/tapio Nevalainen Loppukuulustelu b) ketoni
/Tapio evalainen Loppukuulustelu 16.1.05 imi: vsk: 1. Laadi rakennekaava ja anna nimi seuraavien yhdisteryhmien moolimassaltaan pienimmälle yhdisteelle: a) esteri, b) ketoni, c) amiini, d) tyydyttymätön
LisätiedotKE2 Kemian mikromaailma
KE2 Kemian mikromaailma 30. maaliskuuta 2017/S.H. Vastaa viiteen tehtävään. Käytä tarvittaessa apuna taulukkokirjaa. Kopioi vastauspaperisi ensimmäisen sivun ylälaitaan seuraava taulukko. Kokeen pisteet
LisätiedotLämpö- eli termokemiaa
Lämpö- eli termokemiaa Endoterminen reaktio sitoo ympäristöstä lämpöenergiaa. Eksoterminen reaktio vapauttaa lämpöenergiaa ympäristöön. Entalpia H kuvaa systeemin sisäenergiaa vakiopaineessa. Entalpiamuutos
LisätiedotKemian perusteet, osa II: orgaaniset yhdisteet (3.0 ov, 4.5 op) Vastaukset luentomonisteen 2011 tehtäviin
Kemian perusteet, osa II: orgaaniset yhdisteet (3.0 ov, 4.5 op) Vastaukset luentomonisteen 2011 tehtäviin 1.4 Tehtävä. Täydennä nuolella osoitettujen atomien vapaat elektroniparit ja muodolliset varaukset
Lisätiedotluku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen
Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen 1 Ennakkokysymyksiä 2 Metallien reaktioita ja jännitesarja Fe(s) + CuSO 4 (aq) Cu(s) + AgNO 3 (aq) taulukkokirja s.155 3 Metallien
LisätiedotAvaruus- eli stereoisomeria
Avaruus- eli stereoisomeria IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Kolme alalajia: 1) cis-trans-isomeria, 2) optinen isomeria ja 3) konformaatioisomeria, Puhtaiden stereoisomeerien valmistaminen ja erottaminen
LisätiedotKaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka
Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Kertausta IONIEN MUODOSTUMISESTA Jos atomi luovuttaa tai
LisätiedotTERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12.
TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 12.00 YLEISET OHJEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut
LisätiedotREAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA
KERTAUSTA REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Aineiden ominaisuudet voidaan selittää niiden rakenteen avulla. Aineen rakenteen ja ominaisuuksien väliset riippuvuudet selittyvät kemiallisten sidosten avulla. Vahvat
Lisätiedotvi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.
3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman
Lisätiedot2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol
KEMIAN KOE 17.3.2008 Ohessa kovasti lyhennettyjä vastauksia. Rakennekaavoja, suurelausekkeita ja niihin sijoituksia ei ole esitetty. Useimmat niistä löytyvät oppikirjoista. Hyvään vastaukseen kuuluvat
Lisätiedotjoka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Happo-emästitraukset Määritelmä, titraus: Titraus on menetelmä, jossa tutkittavan liuoksen sisältämä ainemäärä määritetään lisäämällä siihen tarkkaan mitattu tilavuus titrausliuosta,
LisätiedotORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY
ORGAANINEN KEMIA = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY Yleistä hiilestä: - Kaikissa elollisen luonnon yhdisteissä on hiiltä - Hiilen määrä voidaan osoittaa väkevällä
Lisätiedotluku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio
Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2
LisätiedotSähkökemia. Sähkökemiallinen jännitesarja, galvaaninen kenno, normaalipotentiaali
Sähkökemia Sähkökemiallinen jännitesarja, galvaaninen kenno, normaalipotentiaali Esimerkki 1 Pohdi kertauksen vuoksi seuraavia käsitteitä a) Hapettuminen b) Pelkistin c) Hapetusluku d) Elektrolyytti e)
LisätiedotKE-4.1100 Orgaaninen kemia 1
KE-4.1100 rgaaninen kemia 1 Tentti 27.10.2005, malliratkaisu ja mallipisteytys Kokeessa sallitut apuvälineet: Molekyylimallisarja, taskulaskin. Mikäli vastaat koepaperiin, palauta paperi nimelläsi ja opiskelijanumerollasi
LisätiedotKondensaatio ja hydrolyysi
Kondensaatio ja hydrolyysi REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Määritelmä, kondensaatioreaktio: Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät yhteen muodostaen uuden funktionaalisen ryhmän ja samalla molekyylien väliltä
LisätiedotHelsingin yliopiston kemian valintakoe. Keskiviikkona klo Vastausselvitykset: Tehtävät:
1 elsingin yliopiston kemian valintakoe Keskiviikkona 9.5.2018 klo 10-13. Vastausselvitykset: Tehtävät: 1. Kirjoita seuraavat reaktioyhtälöt olomuotomerkinnöin: a. Sinkkipulveria lisätään kuparisulfaattiliuokseen.
LisätiedotKemian tentti 2017 / RATKAISUT
Kemian tentti 2017 / RATKAISUT 1. Tunnista seuraavat alkuaineet a) Metallin oksidi on muotoa XO. Metalli värjää liekin tiilenpunaiseksi ja sen yhdisteet ovat käytännön elämässä varsin merkittäviä. b) Aineen
Lisätiedot1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli.
Kemian kurssikoe, Ke1 Kemiaa kaikkialla RATKAISUT Maanantai 14.11.2016 VASTAA TEHTÄVÄÄN 1 JA KOLMEEN TEHTÄVÄÄN TEHTÄVISTÄ 2 6! Tee marinaalit joka sivulle. Sievin lukio 1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti
LisätiedotItä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan farmasian ja ravitsemustieteen kemian koe
Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan farmasian ja ravitsemustieteen kemian koe 5.5.011 Yleiset ohjeet: 1. Koe alkaa klo 1.00 ja päättyy klo 14.00. Poistua saa aikaisintaan klo 1:30 3. Tarkista
LisätiedotTaulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet
Päivitetty 8.12.2014 MAOLtaulukot (versio 2001/2013) Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet esim. ilmoittamaan atomien lukumäärää molekyylissä (hiilimonoksidi
LisätiedotKE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen
KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu
LisätiedotKuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty
1. Valitse luettelosta kaksi yhdistettä, joille pätee (a) yhdisteiden molekyylikaava on C 6 10 - A, E (b) yhdisteissä on viisi C 2 -yksikköä - D, F (c) yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä - D, F (d)
LisätiedotReaktiomekanismi. Tänä päivänä hyödynnetään laskennallista kemiaa reaktiomekanismien määrittämisessä/selvittämisessä!
REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Reaktiomekanismi Määritelmä, reaktiomekanismi: Reaktiomekanismi on yksityiskohtainen malli, joka selittää atomi- ja elektronitasolla, miten reaktio tapahtuu. Siis malli, jolla
LisätiedotKE2 Kemian mikromaailma
KE2 Kemian mikromaailma 1. huhtikuuta 2015/S.. Tässä kokeessa ei ole aprillipiloja. Vastaa viiteen tehtävään. Käytä tarvittaessa apuna taulukkokirjaa. Tehtävät arvostellaan asteikolla 0 6. Joissakin tehtävissä
Lisätiedot(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen)
KE2-kurssi: Kemian mikromaalima Osio 1 (Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) Monivalintatehtäviä 1. Etsi seuraavasta aineryhmästä: ioniyhdiste molekyyliyhdiste
LisätiedotTERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 24.5.2007 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12.
TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 24.5.2007 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 12.00 YLEISET OHJEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut
LisätiedotYlioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden
Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden KEMIAN KOE 22.3.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua.
LisätiedotKertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit
KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä Kertausta 1.kurssista Hiilen isotoopit 1 Isotoopeilla oli ytimessä sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja. Ne käyttäytyvät kemiallisissa
LisätiedotTehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon
Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon A. Mikä seuraavista hapoista on heikko happo? a) etikkahappo b) typpihappo c) vetykloridihappo d) rikkihappo
LisätiedotVÄRIKÄSTÄ KEMIAA. MOTIVAATIO: Mitä tapahtuu teelle kun lisäät siihen sitruunaa? Entä mitä havaitset kun peset mustikan värjäämiä sormia saippualla?
VÄRIKÄSTÄ KEMIAA KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. Parhaiten työ soveltuu alakouluun kurssille aineet ympärillämme tai yläkouluun kurssille
LisätiedotKE04. Kurssikalvot. Tuomas Hentunen. Kevät Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24
KE04 Kurssikalvot Tuomas Hentunen Kevät 2016 Tuomas Hentunen KE04 Kevät 2016 1 / 24 Metallien jännitesarja Metallien sähkökemiallinen jännitesarja on muodostettu metallien ja vedyn kasvavan pelkistymiskyvyn
LisätiedotHenkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 27.5.2014 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 9.00
TERVEYDE BITIETEIDE enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 27.5.2014 Etunimet: imikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 9.00 YLEISET JEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut 1-10. Paperinippua
LisätiedotTERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12.
TERVEYDEN BITIETEIDEN Henkilötunnus: - KULUTUSHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 12.00 YLEISET HJEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut 1-13.
Lisätiedot2. Reaktioyhtälö 3) CH 3 CH 2 COCH 3 + O 2 CO 2 + H 2 O
2. Reaktioyhtälö 11. a) 1) CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O Tasapainotetaan CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O C, kpl 1+1 1 kerroin 2 CO 2 :lle CH 3 CH 2 OH + O 2 2 CO 2 + H 2 O H, kpl 3+2+1 2 kerroin 3 H
LisätiedotCHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen
CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen Hapot, Emäkset ja pk a Opettava tutkija Pekka M Joensuu Jokaisella hapolla on: Arvo, joka kertoo meille kuinka hapan kyseinen protoni on. Helpottaa valitsemaan
LisätiedotKemian opiskelun avuksi
Kemian opiskelun avuksi Ilona Kuukka Mukana: Petri Järvinen Matti Koski Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AINE JA ENERGIA Aine aine, nominatiivi ainetta, partitiivi
LisätiedotOsio 1. Laskutehtävät
Osio 1. Laskutehtävät Nämä palautetaan osion1 palautuslaatikkoon. Aihe 1 Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä Tehtävä 1 (Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä) Tarvitset tehtävään atomipainotaulukkoa,
LisätiedotLasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2015 Insinöörivalinnan kemian koe 27.5.2015 MALLIRATKAISUT JA PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2016
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2016 Insinöörivalinnan kemian koe 1.6.2016 Malliratkaisut 1. Eräs orgaaninen yhdiste sisältää 66,7 m-% C, 11,2 m-% H ja 22,1 m-% O. Yhdisteen
LisätiedotKemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =
1. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E e)
Lisätiedot12. Amiinit. Ammoniakki 1 amiini 2 amiini 3 amiini kvarternäärinen ammoniumioni
12. Amiinit Amiinit ovat ammoniakin alkyyli- tai aryylijohdannaisia. e voivat olla primäärisiä, sekundäärisiä tai tertiäärisiä ja lisäksi ne voivat muodostaa kvaternäärisiä ammoniumioneja. Ammoniakki 1
Lisätiedot10. Karbonyyliyhdisteet. Karboksyylihapot ja niiden johdannaiset
10. Karbonyyliyhdisteet. Karboksyylihapot ja niiden johdannaiset Karboksyylihapot ja niiden johdannaiset ovat karbonyyliyhdisteitä, joilla on karbonyylihiileen liittynyt elektronegatiivinen atomi. Niillä
LisätiedotTehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi
KEMIAN KOE 25.9.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä
Lisätiedot125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot
4.4 Syntyykö liuokseen saostuma 179. Kirjoita tasapainotettu nettoreaktioyhtälö olomuotomerkintöineen, kun a) fosforihappoliuokseen lisätään kaliumhydroksidiliuosta b) natriumvetysulfaattiliuokseen lisätään
LisätiedotTehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.
KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen
LisätiedotPuhdasaine Seos Aineen olomuodot
1. AINEEN RAKENNE Aineet jaetaan puhtaisiin aineisiin ja seoksiin. Puhdasaine Puhdasaine on alkuaine tai yhdiste. Alkuaine koostuu vain keskenään samanlaisista atomeista. Esim. rauta Fe. Yhdiste koostuu
LisätiedotMOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO
MOOLIMASSA Moolimassan symboli on M ja yksikkö g/mol. Yksikkö ilmoittaa kuinka monta grammaa on yksi mooli. Moolimassa on yhden moolin massa, joka lasketaan suhteellisten atomimassojen avulla (ATOMIMASSAT
LisätiedotKE2 KURSSIKOE 4/2014 Kastellin lukio
KE2 KURSSIKE 4/2014 Kastellin lukio Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko ja merkitse siihen rastilla vastaamatta jättämäsi tehtävät. 1. Eräiden alkuaineiden elektronirakenteet ovat seuraavat:
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta Insinöörivalinnan kemian koe MALLIRATKAISUT
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2015 Insinöörivalinnan kemian koe 27.5.2015 MALLIRATKAISUT 1 a) Vaihtoehto B on oikein. Elektronit sijoittuvat atomiorbitaaleille kasvavan
LisätiedotSuolaliuoksen ph
Suoaiuoksen ph REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Liuoksen ph-arvoon vaikuttaa oksonium- ja hydroksidi-ionien ainemäärien isäksi neutraoitumisessa muodostuvan suoan protoyysi sen mukaan mistä suoasta on kyse.
LisätiedotHelsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Molekyylibiotieteet/Bioteknologia Etunimet valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30
Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - hakukohde Sukunimi Molekyylibiotieteet/Bioteknologia Etunimet valintakoe 20.5.2013 Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. Osa I: Stereokemia a) Piirrä kaikki
LisätiedotLasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 014 Insinöörivalinnan kemian koe 8.5.014 MALLIRATKAISUT ja PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu
LisätiedotKemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo. Luento 8 CHEM-A1250
Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo Luento 8 CHEM-A1250 Puskuriliuokset Puskuriliuos säilyttää ph:nsa, vaikka liuosta väkevöidään tai laimennetaan tai siihen lisätään pieniä määriä
LisätiedotVASTAUSANALYYSI / HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET
LÄÄKETIETEELLISTEN ALOJEN VALINTAKOE 20.5.2015 VASTAUSANALYYSI / HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Vastausanalyysi julkaistaan välittömästi valintakokeen päätyttyä. Analyysin tavoitteena on antaa valintakokeeseen
LisätiedotJoensuun yliopisto Kemian valintakoe/3.6.2009
Joesuu yliopisto Kemia valitakoe/.6.009 Mallivastaukset 1. Selitä lyhyesti (korkeitaa kolme riviä), a) elektroegatiivisuus b) elektroiaffiiteetti c) amfolyytti d) diffuusio e) Le Chatelieri periaate. a)
Lisätiedot1. Malmista metalliksi
1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti
Lisätiedot