SUOMEN RADIOTIEDUSTELU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN RADIOTIEDUSTELU 1927-1944"

Transkriptio

1

2 SUOMEN RADIOTIEDUSTELU Kitjan aineiston kerännyt ja alkuperäiskäsikirjoituksen laatinut ERKKI PALE Toimittanut REIJO AHTOKARI

3 3. painos ISBN X Hakapaino Oy Helsinki 1998

4 SISÄLLYS Teksti pohjautuu Erkki Paleen materiaaliin ellei erikseen ole mainittu kirjoittajaa. Mikäli tietojen antajia tai kirjoittajia on useita, mainitaan heidän nimensä ao. kohdassa. LUKJJALLE REINO HALLAMAA, "SUOMEN RADIOTIEDUSTELUN ISÄ", Reijo Ahtokari YLEISTIETOA ALKUSANOIKSI. 15 TIEDUSTELUN ASEMA PUOLUSTUSVOIMIEMME OR- GANISAATIOSSA KÄSITTEITÄ JA ERILAISIA SALAKIRJOITUKSIA, Sakari Pajunen. Tennejä ja käsitteitä. Salakirjoitusmenetelmistä

5 KEHITYSTYÖTÄ RAUHAN VUOSINA 45 TALVISODAN MENESTYS Tied. 2:n koulutustoiminnasta, Sakari Pajunen. Radiotiedustelun tuloksista talvisodan aikana VÄLIRAUHAN AIKA Lentokone Kalevan tuho..... Ryhmä ERNA... Koulutusta välirauhan aikanakin RADIOTIEDUSTELUMME JATKOSODASSA "Viitosten" tarina alkoi jo talvisodan aikana. Hyvä kuuntelija oli kaiken alku. Näin sanomia avattiin HUIPPUSAAVUTUS JATKOSODAN ALUSSA "Viitoset" katoavat MAAPUOLEN "KOLMOSET" JA ''NELOSET" 91 PÄÄMAJAN RADIOPATALJOONA. Yleistä Naisiakin tarvittiin RADIOTIEDUSTELUKESKUS (RTK) 107 LIIKENNEANALYYSI. Kuuntelun kohteet. Radioliikenne. Aallonpituudet/taajuudet ja kutsut Organisaatio MOTO:N MUKANA ALUSTA LOPPUUN, Matti Äyräpää 115 Näin kaikki alkoi kohdallani. 115 Moottoroidut radiotiedustelujoukkueet. 118 Motti Motti 1 125

6 MOITI 3:N VAIHEET Yleistä Henkilöstö ja kalusto Toiminta- ja sen kohteet asemasotavaiheessa Vetäytymisvaihe KOMPPANIA TEKNIIKALLA TÄRKEÄ SIJA. 138 Varikkokomppania Yleistä Radiotiedustelun kalusto ja laitteet Radiovastaanotin TÖPÖ Suuntimo. 145 LJ, Eljot. 148 Hellschreiber 149 Radiolähetin ja radioasema 150 "Kyynel" ynnä muuta vastaavaa Radioautot 154 Salakirjoituskone. 155 Morsesähkötyksen pikapiirturi 157 Asema II 157 ASEMA DIPLOMAATTISANOMIAKIN AVATTIIN MERIRYHMÄ, Matti E. Mäkelä 170 Tuusulan Syvärantaan. 170 "Saatujen tietojen mukaan" Kortistoja ja katsauksia 176 Muistikuvia Reino Hallamaasta. 178 Meriryhmän viimeinen sotakesä 180 ILMAVOIMIEN RADIOTIEDUSTELU, Sven Fahlgren 182 Yksikön kehitysvaiheet. 182 Arkipäivän toimintaa 186 Kalustoa oli riittävästi 189

7 Ilmavoimien radiotiedustelun saavunamat tulokset 190 JÄÄMEREN SAATTUESANOMA. 191 OMAT SALAKIRJOITUSMENETELMÄMME 199 NEUVOSTOLIITON RADIOTIEDUSTELU 201 Radiotiedustelun organisaatio 201 Neuvostoliiton radiotiedustelun toiminta 205 Puna-anneijan radiotiedustelun tasosta SUOMEN RADIOTIEDUSTELUN MERKJTYS 208 Ll!TTEET Reino Hallamaa: Näin se alkoi Alkuaikojen "silmäntekevät" 245 Näytteitä Neuvostoliiton maavoimien ja NKVD:n liikennelyhenteistä ym OKK Maavoimien kutsusysteemi Maavoimien kutsusysteemi II Kaavamainen esimerkki Neuvostoliiton liikennelyhenteistä

8 LUKIJALLE Vaikka historiantutkimuksemme on selvitellyt varsin perusteellisesti vuosina käytyjen sotiemme vaiheita, on radiotiedustelumme toiminta jäänyt näihin saakka vähäisel1e huomiolle. Tämä kirja pyrkii osaltaan korjaamaan vallinnutta puutetta. Kirja perustuu pääasiassa filosofian maisteri, res. kapteeni Erkki Paleen vuonna 1972 aloittamaan Suomen radiotiedustelua koskevan materiaalin keräykseen. Yli kaksi vuosikymmentä kestäneen tallennuksen, perusteellisen tarkistuksen ja muokkaamisen tuloksena on syntynyt lähes tuhatsivuinen kooste. Täysin kattava materiaali ei kuitenkaan ole, sillä tehtävän luonteesta johtuen useista asioista ei ole koskaan tehty muistioita, annettu kirjallisia ohjeita tms. Suurin osa muistitiedon tallettajista on myös jo poistunut keskuudestamme. On muistettava sekin, että kaikki radiotiedustelun palvelukseen otetut joutuivat antamaan vaitiololupauksen, jonka he ovat myös pitäneet. Erkki Pale kertoo itse kokoomatyönsä alkuvaiheista sivuilla Hänen työnsä mittavuudesta antaa edellä todetun lisäksi hyvän kuvan myös se, että hän on kerännyt suuren joukon radiotiedusteluumme ja Stella Polaris-<>peraatioon liittyviä karttoja, piirroksia ja noin 600 valokuvaa. Niissä esiintyy lähes 3500 henkilöä, joista noin 2500 on pystytty tunnistamaan. Radiotiedustelun palveluksessa olleiden henkilörekisterissä on 824 henkilöä, joiden kohdalla on selvitetty mm. sotilasarvo, palvelutehtävä, palveluyksiköt, osallistuminen Stella Polarikseen; useiden kohdalla on suuri joukko lisätietoja, esim. "matemaatikkon, "venäjänkielen taitoinen", "radioamatööri" jne. Erkki Paleen keräämä aineisto antaa edellä mainittuine puutteineenkin radiotiedustelumme synnystä, kehityksestä ja saavutuksista jokseenkin selvän kuvan; tähän kirjaan on aineistosta kerätty eräitä ydinkohtia. Suurimpia esiintyviä puutteita on pyritty korjaamaan erillisillä kirjoituksilla, joiden te-

9 kijät on mainittu kirjan asianomaisessa kohdassa. Eri aikoina kerätystä materiaalista johtuu osittain se, että käytetty terminologia ei ole täysin yhdenmukainen, koska nimitykset ovat toiminnan aikana vaihdelleet. Vuonna 1996 löytyi USA:n kansallisarkistosta laaja, kauan kadonneeksi luultu Stella Polaris aineisto. Professori Ohto Manninen on esitellyt sitä Sotilasaikakauslehti 2/1 997:ssä; aineisto pyritään myöhemmin julkaisemaan erikseen. Luonnollisestikaan tuota nyt päivänvaloon tullutta materiaalia ei ole käytetty tässä kirjassa. Tärkeän osan Erkki Paleen materiaalista muodostavat useihin salakirjoitusmenetelmiin liittyvät tieteellisen perusteelliset selvitykset, mutta tässä kirjassa on itse salakirjoituksiin ja niiden avaamiseen paneuduttu ainoastaan esimerkin omaisesti. Koko kerätty materiaali toimitetaan aikanaan Sota-arkistoon, missä se tulee olemaan tutkijoiden käytettävissä. Ainoastaan Erkki Paleen suorittama keräys-, tarkistus- ja kirjoitustyö on tehnyt mahdolliseksi tämän kirjan julkaisemisen. Eri tavoin on työssä mukana ollut suuri joukko aikoinaan radiotiedustelun palveluksessa olleita miehiä ja naisia; monia heistä ei kiitos enää tavoita. Tässä on aihetta esittää aivan erityiset kiitokset insinööri Sakari Pajuselle hänen monipuolisesta avustaan. Useiden kuukausien aj an hän kirjoitti tietokonelevykkeille maisteri Paleen osittain käsin, osittain koneella kirjoittaman materiaalin; tekstin " a!kukäsitte!y" on tehnyt kirjan ilmestymisen mahdolliseksi. Valokuvamateriaalin on alkuperäisistä kuvista jäljennöskuvannut Artturi Kaltokari. Insinöörieversti Lauri Lehtoselle puolestaan kuuluu kiitos kirjan painoon saattamisvaiheisiin liittyvästä suuriarvoisesta avusta. Kukaan työhön osallistuneista ei ole saanut taloudellista tai muuta korvausta. Kirjan painatuksen on mahdollistanut Wihurin rahaston myöntämä painatusapuraha, mistä tässä esitetään parhain kiitos. Helsingissä, joulukuun 20. päivänä 1997 Reijo Ahtokari

10 REINO HALLAMAA, "SUOMEN RADIOTIEDUSTELUN ISÄ" Tekstin on kiijoittanut Reijo Ahtokari Samalla kun tämä kiija kertoo Suomen radiotiedustelun historiasta se haluaa olla kunnianosoitus kaikille sen piirissä toimineille - erityisesti "Suomen radiotiedustelun isä11e", eversti Reino Hallamaalle, joka vähäisestä alusta loi organisaation, jonka toimintaa ja tuloksia voidaan kansainvälisen mittapuun mukaankin pitää ainoalaatuisen merkittävinä. Reino Henrik Hallamaa syntyi Tampereella rakennusmestari Juho Hurnmelinin ja Aino Södermanin avioliitosta. Isän kuoltua suhteellisen nuorena äiti avioitui uudelleen ja muutti lapsineen Raumalle, missä Reino Henrik myös jatkoi koulunkäyntiään. Reino tunsi jo koulupoikana suurta kiinnostusta tuohon aikaan nopeaa vauhtia kehittyvään sähkötys- ja radiotoimin-

11 taan. Ala olikin mielenkiintoisessa kehitysvaiheessa. Englantilainen matemaatikko J. C. Maxwell oli vuonna 1868 todistanut teoreettisesti radioaaltojen olemassaolon ja parikymmentä vuotta myöhemmin saksalainen Heinrich Herz oli osoittanut kokeellisesti Maxweilin teoriat oikeiksi. Italialainen Guglielmo Marconi ja venäläinen A. Popov olivat onnistuneet samanaikaisesti toisistaan tietämättä lähettämään radioimpulsseja pitkän matkan päähän ja vuonna 1901 Marconi oli saanut ensimmäisen kerran sähkötysyhteyden yli Atlantin. Ratkaisevaa edistysaskelta tiesi se, että vuonna 1906 keksittiin elektroniputki, johon mm. suomalainen E. M. C. Tigerstedt teki merkittäviä parannuksia. Uutta keksintöä oli alettu nopeasti soveltaa käytäntöön. Amerikkalaisen Samuel Morsen vuonna 1837 keksimää lennätintä - viestityksessä käytettiin ns. Morsen aakkosia - pyrittiin nyt kuumeisesti saamaan radioaalloilla toimivaksi. Vielä 1910-luvulla kuitenkin esimerkiksi Helsingin ja Pietarin välinen sanomaliikenne kulki johtoja pitkin. Samoin rautateiden viestiyhteydet toimivat 11sanomalankojen" välityksellä. Kun Reino Henrikin uudeksi kasvuympäristöksi tuli Rauman rautatieasema - hänen isäpuolensa oli Rauman asemapäällikkö - taijoutui hänelle mitä parhain mahdollisuus päästä tutustumaan ja käytännössä kokeilemaan tuon aikaista sähköistä viestintää. Innostunut nuorukainen suoritti jo koulupoikana radiosähköttäjäkurssin ja 17-vuotiaana sen jatkoksi rautateiden virkamiestutkinnon, joka antoi pätevyyden jopa asemapäällikön virkaan. Reino Hallamaa ehti käydä lyseota seitsemän luokkaa, mutta maailmansodan sekavat olot aiheuttivat keskeytyksen. Sen jatkoksi syttyi kansalaissota, johon myös 19-vuotias nuorukainen osallistui. Hän oli mukana taisteluissa mm. Vilppulassa, Väärinmaj alla, Kuhmoisissa, Tampereella ja Lempäälässä, missä hän haavoittui lievästi. 10

12 Syyskuussa 1918 Reino Hallamaa liittyi vapaaehtoisena juuri perostettuihin radiojoukkoihin ja sai kaiken sen tiedon, minkä aloineleva maanpuolustuslaitos pystyi tuossa vaiheessa antamaan. Hän oli muutaman kuukauden laivaston kirjoissa, ylennettiin kersantiksi huhtikuussa 1919 ja vääpeliksi jo saman vuoden kesäkuussa. Hallamaa määrättiin pienen ryhmän kanssa Suursaareen kunnostamaan venäläisten sinne jättämää suuritehoista radioasemaa; samanaikaisesti alettiin myös kuunnella Punalaivaston radioliikennettä. Innostus asiaan lisääntyi merkittävästi, kun pian onnistuttiin pääsemään erään venäläisen salakielikoodin jäljille. Kesällä 1921 Reino Hallamaa suoritti reserviupseerikurssin ja toimi sen jälkeen radiokomppanian opetusupseerina Santahaminassa jatkaen samalla aktiivisesti jo poikasena aloittamaansa radioamatööritoimintaa. Hän ahersi myös radioamatöörien lehden toimittajana. Syksyllä 1921 hänet ylennettiin reservivänrikiksi ja joulukuussa 1925 reservin luutnantiksi. Hallamaa komennettiin kadettikouluun helmikuussa 1926; menossa oli koulun kahdeksas kurssi. Kadettikoulusta palattuaan hänet nimitettiin luutnantin virkaan toukokuun 16. päivänä 1927 ja saman vuoden kesäkuun 14. päivänä luutnantti Hallamaa komennettiin Yleisesikunnan tilastotoimistoon kehittämään radiotiedustelua ja salakielipalvelua. Näin yksiselitteisesti ei tehtävää tietenkään virallisesti voitu määritellä; Reino Hallamaan vakanssinakin oli jonkin aikaa "sähkölaboratorion vanhempi radioupseeri", mikä ei kertonut ulkopuolisille mitään. Viimemainittua päivämäärää voidaan pitää Suomen radiotiedustelun syntyhetkenä, sillä sitä ennen tapahtunut toiminta oli paljolti pohjautunut Hallamaan ja eräiden toisten asiasta kiinnostuneiden harrastukseen. Nyt toiminta oli "laillistettu" ja se tuli kulkemaan puolustusvoimien budjetissa omalla momentillaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut riittä- II

13 viä määrärahoja, yleistä hyväksyntää ja kannustavaa asennetta johdon taholta. Oli tehtävä paljon työtä yksistään sen vuoksi, että salaiseksi julistettu toimintahaara todettaisiin tärkeäksi ja arvokkaaksi. Reino Hallamaa sai muutamat päättäjät suostumaan siihen, että hän voi lähteä ulkomaiselle opintomatkalle, koska toiminnan käynnistäminen Suomessa edellytti tietysti alan tason tuntemista muualla. Historiamme tässä vaiheessa oli suhteellisen helppo saada tällä alalla myönteisiä yhteyksiä Saksaan, Unkariin, Itävaltaan, Ranskaan, Puolaan ja Baltian maihin. Matkakohteista antavin oli Saksa, missä Hallamaa sai osallistua radiotiedustelun kurssille ja salakielten ratkaisukurssille. Myös Itävallassa hän sai tutustua alan viimeisimpiin saavutuksiin. Useampia kuukausia kestänyt opintomatka antoi nuorelle upseerille runsaasti teknillistä tietoa ja uusia virikkeitä. Tietynlaista ylennystä merkitsi Reino Hallamaalle se, että hänet määrättiin tilastotoimiston toimistoupseeriksi toukokuussa Helmikuussa 1937 Reino Hallamaa määrättiin Yleisesikuntaan radioupseeriksi. Tehtävän määrittely oli edelleen surnmittainen. sillä majuri Hallamaan työ jatkui entisissä merkeissä. Asianomaiselle uusi nimitys kuitenkin tiesi jonkin verran parempaa asemaa ja parempaa palkkaa. Saman vuoden toukokuussa ilmestyi pieni kirjanen Salakirjoitustaidon perusteet, jonka tekijäksi oli merkiny R. H. Hallamaa, joka oli myös kirjan kustantaja. Itse asiassa kirja oli eräänlainen kooste eri lähteistä ja sen päätarkoituksena oli antaa ulkopuolisille - erityisesti Neuvostoliiton vakoilijoille - vähättelevä kuva Suomen tiedustelun tuoiloisesta tasosta. Esipuheessaan kirjoittaja ilmoittaa tarkoittaneeosa kirjan aloittelijoille; itsestään selvää oli, että kirjassa kuvailtiin yksinomaan sellaisia menetelmiä, jotka olivat maailmalla yleisesti tiedossa. Suomen oman radiotiedustelun taso oli tuossa vaiheessa jo merkittävästi korkeampi. 12

14 Talvisodan ajan majuri Hallamaa johti radiotiedusteluamme - Päämajan Tied hyvin tuloksin. Lokakuussa 1941 hänet ylennettiin everstiluutnantiksi ja nimitettiin Päämajan Radiopataljoonan komentajaksi tehtävän paisuessa aivan uusiin mittasuhteisiin. Tied. osaston päälliköksi hänet määrättiin sotamme kriittisimpänä hetkenä Everstiksi elokuussa 1944 ylennetty Hallamaa nimitettiin Pääesikunnan 1. luokan toimistopäällikön virkaan, mistä hän erosi omasta pyynnöstään siirtyen kuukautta myöhemmin Ruotsiin. Reino Hallamaan työn merkitys oli sotaa käyvälle maallemme erittäin suuri, sillä hänen organisaatiokykynsä, laajojen henkilösuhteittensa ja korkeatasoisen ammattitaitonsa ansiosta radiotiedustelumme kehittyi jatkuvasti. Sen saavutukset tulevat jäämään historiaan lähes ainoalaatuisina; niiden merkitys myönnettiin jo sotavuosinakin. Siitä kertovat esimerkiksi ne lukuisat kunniamerkit, joita hänelle myönsivät niin japanilaiset, unkarilaiset, latvialaiset, saksalaiset, ruotsalaiset kuin eräät muutkin sotaa käyvät maat. Suomalaisista ansiomerkeistä hän itse arvosti eniten Puolustusvoimain kultaista ansiomitalia, joka hänelle myönnettiin kymmeniä vuosia sodan päättymisen jälkeen! Radiotiedustelumme historia päättyy tunnettuun Stella Polaris operaatioon, jonka aikana Suomesta kuljetettiin Ruotsiin suuri määrä kalustoa ja koodimateriaalia. Ruotsin maaperälle siirtyi myös toistatuhatta ihmistä, joista valtaosa palasi takaisin syksyn 1944 aikana. Kun operaatio sitten paljastui täydellisesti Liittoutuneiden Valvontakomissiollekin, Hallamaa joutui perheineen poistumaan Ruotsista. He muuttivat aluksi Ranskaan, sitten Saksaan ja lopulta Espanjaan. Reino Hallamaa toimi siellä aluksi neilikanviljelijänä ja myöhemmin rakentajana. "Suomen radiotiedustelun isä" kuoli Churrianassa Espanjassa

15 Reino Hallamaa kertoi yleensä varsin vähän radiotiedusteluun ja omaan toimintaansa liittyvistä asioista. Eräiden ystäviensä pyynnöstä hän päätti kuitenkin 1960-luvun puolivälissä jonkinlaisten muistelmien kirjoittamisesta. Hän sanelikin noihin aikoihin kuutisenkymmentä liuskaa radiotiedustelun alkuvaiheisiin liittyvää tekstiä. Valitettavasti sen jälkeen syntyi vain muutamia hajanaisia muistelmapaloja. Vielä syksyllä 1977 Hallamaa antoi tämän teoksen toimittajalle useiden tuntien haastattelun. Syntyneet nauhoitukset sekä muutamat alkuperäisasiakirjat jäivät yhteisen sopimuksen mukaisesti hänen haltuunsa, mutta niitä ei hänen kuolemansa jälkeen ole löytynyt. Reino Hallamaan tämän kirjan loppupuolella julkaistava kirjoitus sisältää siis itse asiassa kaiken häneltä jääneen julkaisemiskelpoisen aineiston. 14

16 YLEISTIETOA ALKUSANOIKSI Sanoilla "Saatujen tietojen mukaan" alkoivat Päämajan radiotiedusteluun perustuvat ilmoitukset, joita saatiin sotiemme aikana noin Seuraavassa muutama näyte Kannakselta vuodelta 1941: Sanoma l: "Saatujen tietojen mukaan 43.0 ilmoitti 23.AE:lle klo 04.18: tilanne klo oli seuraava: 1. Tykistön tukema vihollinen hyökkää Viipurin suuntaan 2. Divisioonan joukot taistelevat ylivoimaista vihollista vastaan suunnissa: - II!JR 147:n jäännökset pitävät hallussaan Repolan lounaislaitaa patl:n vahvuista vihollista vastaan Portinhoikan maastossa; 15

17 - 111/JR 147:n jäännökset ja rykm:n huoltoelimet puolustautuvat n. patl:n vahvuista vihollista vastaan Portinhoikan maastossa; - 1/JR 147 taistelee saarroksissa p. 52,2 maastossa; - 111/JR 65 joutui pyrkiessään ottamaan haltuunsa asemat ankaran tyk.tulen alaiseksi Vienolan alueella, jossa vastassa n. patl:n vahvuinen vih.osasto; - JR 245 jatkaa etulinjansa kuntoon saattamista Hovimaalla ja pidättää vih. hyökkäystä Ykspään suuntaan." Sanoma 2: "Saatujen tietojen mukaan antoi 23.AE aamupäivällä seuraavan käskyn: 43., 115. ja 123.D:n komentajille. Vetäytyminen aloitettava heti käyttäen hyväksi kaikkia metsäteitä. Kuljetusteille on lähetettävä pioneereja. On välttämätöntä saada koko kalusto säilytetyksi. Murtauduttava päättäväisesti pistinhyökkäyksillä voimakkaan tyk.valmistelun jälkeen. Pidettävä meihin luotettava yhteys." Sanoma 3: "Saatujen tietojen mukaan ilmoitti 115.D 23.A:n komentajalle klo 21.50: Divisioonan puolustusasemat ennallaan. Rintaman edessä n. kaksi vihollisryhmää. Vihollinen katkaisi valtatien Kämärän Huumolan välillä. Vihollisen rintama pohjoiseen ja luoteeseen. Vihollinen vallannut Summan. Sen rintama etelään ja kaakkoon. Pieniä ryhmiä liikkuu Summasta kaakkoon rautatietä pitkin. Div:lla muonaa yhdeksi vuorokaudeksi, patruunoita 1 tuliannos, ammuksia 115 tuliannosta, polttoainetta 1/5 annosta. Huolto-osasto Kaukjärvellä... Yhdystie poikki, omia apuvoimia ei ole. Pyydämme ryhtymään toimenpiteisiin D:n komentaja Konjkov, komissaari 16

18 Ovtsharenko ja esik.pääll. Simonov." Edellä olevat näytteet kuuluivat Neuvostoliiton maa- ja ilmavoimien ylijohdon salaisimpaan eli ns. operatiivis-taktiseen liikenteeseen divisioonasta ylöspäin. Salakirjoitusmenetelmän pohjana oli 5-numeroinen koodi, jonka kooditeksti edelleen salakitjoitettiin yhteen laskemalla siihen tietty numerosatja. Tähän jätjestelmään murtautuminen oli kauan ollut Suomen radiotiedustelun korkein päämäärä, ja se onnistui Kannaksen suurhyökkäyksen yhteydessä jatkosodan alussa kesällä Seuraavat näytteet ovat talvisodasta vastaavan tason yleistaktillista liikennettä. Koodi oli 4-numeroinen ja edelleensalakitjoitus tapahtui ns. vaihtomenetelmällä, joka periaatteessa antoi murtajille enemmän mahdollisuuksia. Saiaarnisen aste oli selvästi alempi. Näissä esimerkeissä Tied. l viestittää Tied.2:lta saamansa kolme ilmoitusta suomalaisten IV AK:lle, jota sanomat Laatokan koillispuolelta koskivat. Näytteet ovat kopioita alkuperäisistä kaukokitjoitinliuskoista, joihin lukija saa näin tutustua. 17

19 _.. {:zo-t4 tfine.-(.( = O AKE = 1 L;dO 1 TUS N: = ( ) SAATUJE TIETOJEN MUKAAN D ILMOITTI :LLE KLO 16.36: AE:N 0S.4:N P:O::O:LLIKöLLEl: MENtTYKSET AJALTA JO 12-6 J; KAATU. YllllPSEEREITA 97, Plll. VIRKALIJOITA 9, ALIUPSEEREITA J l HISTÖÄ 47 1, HAAVOITTUNEITA VASTAAVASTI ö:O ,.J!A ELTUNEITA KADON NUT CBO?l. KAATUNUT RATJUJA 19, TYKISTöHEVOSIA 79, JA KUORMASTOHE'I_OSIA 69. MENETETTY 1.!. OJ, PK. 441 KK. 21d.... J. 45,>4M TYKKEJÄ 1 JA KAASUNAAMARf 157? l (!:1Tl_t/}1.,:.\,., Sf,l,_A._.! / ÄYDENNYSTÄ NORMAALI MÄÄRÄÄN SAAI 1 :_A: < Jo; JV.KOMPP.P:O::O:ll. 111 KK-KOMPP. PÄÄLL. 4, HV-TORJUNTA! PATTERIN P;ULL. 4, RYKMENTIN TYKISHiPATTERIN PAUL. 2, JV. JOUK <UEEN JOHTAJIA 45, KK-JOUKKUEEN JOHTAJIA 14o ALIUPS. 112 JA MIEHI C TöA 1aoo: 18

20 Vlutii:JU,.., 1.7ft'J' 14 (Kirrt"t 1J!, "lfj.. <r) 1!/ AKF._.:: Tlt:J. 05. ILM. N:O 5 SA..U\JJEii TIETilJE"l io!iji(i\a I O_g : ON 1.=.._2. (L\.1 17.UO ILMIIIfT,q 1H. li'li':lik:m ;(0fo1EtHAJALLE: Ml l f - KO I.SSA.I.'-itl. Jtl.AL.15ṪETTU. :!l: -- LE. MUOÖOSTAi j)a.uljooo'imio E t>ri!(a.a.tiao _ '1 4.AN JR _ 1.\1\;HE. L HAL,U;"-Y.AT.! _ Ṭ A MEI l T. MIT-' :JM H:tiTX'IA. i!ljupi, KUR.. ' 56. Al( (li\tjri IIKll'/) o)n I(LO ILMOITTA.!-WT ltl. D:LLE ( LEY"ILLEr. ETTÄ SUIJJAVAATI!J Ui.UETET-';\i'l V4.STAAN!HhHl:l11iiAATTIIo' 158. D CTS11E. ie?a'n"q1l.'f lln I(LI) 17.2ll IL!d!liTTÄ.fiuT J (k'u'znetsj'iille>:!-.!... E:!.. 1E R.Y! - 1:;!.1:.<.;:._ - JJ_!!_T.U!.M!: "l L!.. 3..!_.,: _i TtEMME KJ\ 1 :<tt./ L)OLLISE, 14.. l(lo.j 17.1!i). + 1 ' r. '. 19

21 .. _ :,;.. : Vlti. l J -';2'-- -.,..,._... ; w...,..,.,.,.,.11.,..,..,... Vk.,l - 1 r l - -- _(t' l.l y / -:- -- ; / 0 1 /:. : : -H DLJ ii -( 0-:l; _lj. J:..!.f = l'l A E -.:=.. :_ 1 ; - -: l:. IL-.t. ii:d 6203 \AfUJi:il TIHJJEN..tUKAA_,'i "{ - 1.=!.l_L llfl.anul i: 23".!l,, LJ J"9.il5: T::itG:...;fiLLE.:.JL_ Ä].;!la--:.S.A l!j!ilij:!..!!:4. Er'<l.dE_-.:iSIT, ETTFI :::_ ir:::: 1:: : ;A w : :i { :: :- :A,!(U ll.:h:_ I ONI/1.(6'/rL_LE: ILA;-.1:-IE. LISU M l'l. HEITI.TTC HY>'I;L J. "!'...!.l - - A f---' "1 i J_L lc 20

22 Koska liuskat on katkottu viestilomakkeen levyisiksi, on usein siirrytty uudelle riville kesken sanan, tavutusta seuraamatta. Rivien väliin on lisätty muutama selitys. Tämän teoksen nimenä voisi olla "David vastaan Goljat - henkisin keinoin", kävihän pieni Suomi taistelua viime sodissamme suurta Neuvostoliittoa vastaan myös henkisellä tasolla, jolloin ratkaisevaa ei ollut miesmäärä, vaan taito. Kirjan nimeksi sopisi myös "Reino Hallamaan radiotiedustelu ", koska kysymys on lähinnä juuri Hallamaan elämäntyöstä, radiotiedustelusta. Sodan jälkeinen valtava kehitys elektroniikan tuomin mahdollisuuksin jää tarkastelun ulkopuolelle. Suomen radiotiedustelun menestykselliselle toiminnalle oli suuri merkitys sillä, että sitä rakentamaan ja johtamaan oli jo vuonna 1927 löytynyt tehtävään mitä parhaiten sopiva mies, luutnantti Reino Hallamaa. Tärkeää oli myös se, että toiminnan alkuun oli päästy niin aikaisessa vaiheessa, että työn pääkohde, Neuvostoliiton viestijiiljestelmä, oli vielä lapsenkengissään. Kun Neuvostoliitossa sitten kehitettiin alan menetelmiä systemaattisesti, oli ratkaisevan arvokasta, että Suomessa pysyttiin saadussa tuntumassa. Vähitellen alkoi löytyä myös puna-anneijan ja -ilmavoimien liikennettä. Näin onnistuttiin yleensä pääsemään muutosten jäljille ja pysymään tapahtuvan kehityksen mukana. Vuonna 1939 oltiinkin sitten kohtalaisessa valmiudessa, jota ei kuitenkaan pidä yliarvioida. Osattiin kuitenkin jotakin niin meripuolen kuin maa- ja ilmavoimien sekä NKVD:n koodeista, joista jokainen erikseen muodosti oman kokonaisuutensa. Radiotiedustelumme kohteena oli alusta alkaen Neuvostoliitto ja sen sotilaallinen radioliikenne. Vuonna kohteeksi otettiin myös ulkovaltioiden diplomaattien radioliikenne. Neuvostoliiton diplomaattiliikenteen seuraaminen jäi siitä pois, koska sen edelleensalakirjoittamisessa käytettiin ns. kertakäyttöblokkia, jollaisen murtaminen oli mahdotonta. 21

23 Seuraavassa kerrottava Suomen radiotiedustelun tarina on pääasiassa muistitietoa yli viiden vuosikymmenen takaa. Tärkeimmät asiakirjat ovat poissa, koska ne vietiin sodan päättyessä ns. Stella Polaris-operaation yhteydessä Ruotsiin, missä ne joulukuussa 1961 kokonaisuudessaan poltettiin. Stella Polaris -operaatiosta on ilmestynyt vuonna 1994 Erkki Paleen laatima yksityiskohtainen selvitys. Radiotiedustelun kehittämiseen ja sen vaiheisiin omakohtaisesti osallistunut Erkki Pale istui Stella Polaris-jutun vuoksi sodan jälkeen Valpon vankina 20 kuukautta ja halusi sen jälkeen unohtaa kaiken. Vuonna 1973 Päämajan Tiedustelujaoston päällikkö eversti Aladar Paasonen pyysi Palella kirjoittamaan hänen muistelmateokseensa luvun Suomen radiotiedustelusta. Kirjoitetuista 55 sivusta Paasonen "runnoi" viiden sivun esityksen. Kun Paasosen muistelmat vuonna 1974 ilmestyivät, oli niissä radiotiedustelun osalta vain pari virhettä mutta kokonaisuus oli aika hyvä! Kun Erkki Pale näytti tekstiään ystävälleen Reino Hallamaalle syksyllä 1973, innostui Hallamaa asiasta, sillä häntä oli usealta taholta ahdisteltu kiijoittamaan aihepiiriä käsitteleviä muistelmiaan. Kirjoittamisesta ei sitten kuitenkaan tullut mitään, ja Hallamaan kuoltua vuonna 1979, todettiin aineistoa olevan koottuna 42 sivua Hallamaan omia muistelmia. Ne ovat omana kappaleenaan - tosin jonkin verran lyhennettynä ja stilisoituna - tässä teoksessa. Työtä vaikeutti myös se, että jokaiselta radiotiedustelijalta oli vaadittu kiijallinen vaitiolovakuutus, joka sitoi heitä elämänsä loppuun. Parikymmentä parasta alan asiantuntijaa oli Stella Polaris-operaation yhteydessä siirtynyt Ruotsin radiotiedustelun palvelukseen, joten heitä velvoitti vaitiolositoumus myös uudelle työnantajalleen. Näin esimerkiksi edesmenneitten Georg Lindbladin ja Rolf Laurenin selostukset korvausmenetelmien spesialisteina menetettiin. On tärkeää 22

24 muistaa vielä se, että näiden asioiden julkistaminen oli kiellettyä aina vuoteen 1988 saakka; monien arkistoitujen paperinippujen päällä oli kielto avata niitä ennen tiettyä ajankohtaa. Sekin tietysti vaikeutti kiijoittamistyötä. Venäjänkielisten sanojen kirjoittamisessa käytetään tässä kiijassa mahdollisuuksien mukaan suomalaista kiijaimistoa täydennettynä tarpeellisilla aksenteilla. Näin "ttanskriboidusta" venäjänkielisestä tekstistä on teoksessa erillinen selostus. 23

25 i 1 U,_l/ V[ AJ;JJ!JIIJ lr! L..HT)j -n-1\ Tt I!<JU!TC(.(UJIIJ SUOkiiJUHtfi.J /(!RJMAIIAJ 'r',h. i "1 ;\' W lj,, 1 - SELITYKSI/ = e a rr.nl:tiain l:jr j:ti.rnin; ktiytetiilin töseti t.r.oksessfl venl'jiink:leli:: n t"lcntin t:ranokri bo1 n tiin TAlliiin 1-1 lnuautaan sanan nlunsn j vokaulln jl.ilkcen lwt.cn Je,!1!Uullo1 n k\.i ten J{ - 'l luunutaun kuten g ruotea lrdaf!oan ennnar;a. 'gcn:l ' - Z lnue utnurl kutpn a onksnluieeo!ju ennaath!. 'ao' 1.. TM' lauoutaan kuten k ruots laiaeabl\ OUILiliJIH\ 'RiinLJLU' - lmum tuun ku tcn sk ruoto la:\ennr n annanan akön' j Sarake 2: 1 l$arrkkeen 3 kyrill1biö a:.1kko oia vnstravut nloret tnf!rki t 1!J trakc 1: 'Surnkl:een 2 moroe"jncrl:kejii vaatnnvltt ouomr.nkif'len aokkonet 24

26 TIEDUSTELUN ASEMA PUOLUSTUS VOIMIEMME ORGANISAATIOSSA Vapaussodan jälkeen puolustusvoimiemme organisaatio alkoi vähitellen muotoutua kansainvälisen kaavan mukaiseksi. Yleisesikunta (YE, nykyisin pääesikunta) jakaantui osastoihin, jotka numeroitiin 1, 2, 3 ja 4. Tiedustelusta vastasi YE:n osasto 2. Monella muulla valtiolla osaston numero oli sama, mikä ei kuitenkaan merkinnyt sitä, että maat olisivat kopioineet toisiaan, vaikka järjestelmissä olikin selvää yhdenmukaisuutta. Osasto 2:n nimenä oli alkaen Ulkomaa- ja tilastoosasto, nimi muuttui Tilasto- ja ulkomaaosastoksi ja vuodesta 1929 lähtien osasto tunnettiin nimellä Tilastollinen ja ulkomaaosasto vakiintui nimeksi rauhan aikana 25

27 Yleisesikunnan ulkomaaosasto ja sotien aikana Päämajan tiedustelujaosto. YE:n osastojen toimistot oli numeroitu roomalaisilla numeroilla 1, II, lll jne. - Tsto 1 oli operatiivinen toimisto, joka kuului osasto kolmeen, jonka nimi oli operatiivinen osasto, - Tsto II oli kulkulaitostoimisto ja kuului komento-osastoon, osasto neljään, - Tsto lll oli liikekannallepanotoimisto ja kuului liikekannallepano- ja järjestelyosastoon eli osastoon yksi. YE:n osasto 2:een eli rauhanaikaiseen ulkomaaosastoon kuului kolme toimistoa: - Tsto IV, ulkomaatoimisto tehtävänään ns. yleisessä jakelussa olevien tietojen (sanoma- ja aikakauslehdet, radiolähetykset, kiijallisuus, kartat, elokuvat yms.) kerääminen ulkovaltojen sotavoimista, erityisesti sotilasasiamiesten avulla. - Tsto V, (tavallisimmin tilastotoimisto) jonka tehtävänä oli salainen tietojen hankinta ulkovaltojen sotavoimista. Se oli siis asiallisesti tiedustelutoimisto, mutta tätä nimitystä ei katsottu voitavan käyttää rauhan aikana. (Aikana se oli myös virallisesti tiedustelutoimisto, mutta nimitys oli lipsahdus. Eihän yleisölle silloin saanut tunnustaa, että armeija harjoittaa tiedustelua rauhan aikana, ja nimeksi otettiin taas tilastotoimisto. Vasta vuodesta 1966 alkaen Suomella on rauhan aikanakin tiedustelupäällikkö). - Tsto VI, valvontatoimisto. Sen tehtävänä oli oman armeijan sisäisen turvallisuuden suojaaminen. Osastosta on myös käytetty nimitystä vastavakoiluosasto. 26

28 Rauhan aikana osasto 2:n organisaatio oli seuraavan kaavion mukainen: Ii ;; :; n - E i ;1 i 0 ;;; " 1,-- s < 1 A 1 H E E j j z j < > f- - i " '--- iil >= ffi i5 5 :{. ;;: 1 j i 27

29 Sotiemme aikana Yleisesikunnan tilalle tuli Päämaja ja Ulkomaaosaston tilalle tiedustelujaosto. Aikaisempien toimistojen tilalle tuli osastoja, jotka puolestaan jakautuivat kahteen tai kolmeen toimistoon. Eli näin: Jatkosodan jälkeen palattiin vähitellen rauhanajan organisaatioon. Lopullisesti se tapahtui vasta

30 KÄSITTEITÄ JA ERILAISIA SALAKIRJOITUKSIA Tekstin on laatinut Sakari Pajunen Termejä ja käsitteitä RadioaaUot ovat sähkömagneettista värähtelyä, joka etenee avaruudessa valon nopeudella, km/s. Taajuudella tarkoitetaan värähdysten lukumäärää sekunnissa ja laajuuden mitta on hertsi, lyhennettynä Hz. Kun radioaaltojen taajuus on hyvin suuri, käytetään yleensä hertsin tuhatkertaa, kilohertsiä, khz tai miljoonakertaista arvoa, megahertsiä, MHz. Jos radiolähetteen laajuus on esimerkiksi 1000 khz, on sen aallonpituus valon nopeus jaettuna taajuudella eli tässä tapauksessa 300 metriä. Esimerkiksi Marconin ensimmäinen viesti lähetettiin Atlantin yli vuonna khz taajuudella, eli noin 6600 metrin aallolla. 29

31 Ilmakehässä radioaallot etenevät ilmakehän ja alla olevan maaston häiritseminä. Radioliikenteessä puhutaan pinta- ja avaruusaallosta. Pinta-aalto etenee sitä pitemmälle, mitä suurempi lähelleen aallonpituus ja lähetysteho on. Puhutaan radiohorisontista, joka metrisillä aalloilla yhtyy melko tarkasti optiseen horisonttiin, ts. lähetys yltää yhtä pitkälle kuin lähetysantennin huipusta näkee. Mutta aallonpituuden kasvaessa radiohorisontti siirtyy kauemmaksi ja kilometriaalloilla se on jo tuhansien kilometrien päässä. Avaruusaalto suuntautuu ylöspäin ja kohtaa Heavyside-kerroksen ilmakehän ulommaisessa, ionisoituneessa osassa. Aallonpituudesta ja kohtaamiskulmasta riippuen radioaallot joko läpäisevät tämän kerroksen, etenevät siinä pitkiäkin matkoja tai heijastuvat takaisin maanpinnalle. Kerroksen ominaisuudet vaihtelevat auringon säteilyn vaikutuksesta vuodenajan ja vuorokauden aikana, niin että eri taajuisten lähetteiden heijastuminen voidaan ennustaa ja arvioida, kuinka pitkän matkan päässä lähettimestä tämä heijastunut radioaalto kohtaa maanpinnan ja on vastaanotettavissa. Puhutaan hyppyvälistä tai radioamatöörien kielellä skipistä. Lyhyillä aalloilla syntyy pinta-aallon ja heijastuneen aallon välille alue, jossa lähetystä ei voida vastaanottaa. Aallot voivat heijastua maanpinnasta takaisin avaruuteen ja sieltä taas takaisin useitakin kertoja ja lähete voi tällä tavalla kiertää maapallon useitakin kertoja. Toisen maailmansodan aikaisessa sotilasradioliikenteessä käytettiin aallonpituuksia, jota olivat tavallisesti 10 ja 100 metrin välillä ja sotilasradioasemien teho! olivat yleensä alle 10 kw, kenttäradioilla vain joitakin watteja. Lähettimet toimivat elektroniputkilla ja varsinkin kenttäoloissa niiden virtalähteenä oli akut tai kuivaparistot. Salakirjoitus on salassa pidettävien tiedonantojen tekstin saattamista sellaiseen muotoon, etteivät sivulliset voi niitä ymmärtää. Salakirjoittamisesta käytetään myös nimityksiä sifferointi tai kryptografia. JO

32 Koodi on sanakirjan tapaan laadittu luettelo, jonka avulla kirjaimet, numerot, välimerkit ja kokonaiset sanat tai lauseet korvataan niitä vastaavilla kirjain- tai numeroryhmillä. Koodiryhmät voidaan edelleen salata jotakin salakirjoitusmenetelmää käyttäen. Koodi on systemaattinen, jos sekä koodimerkit että koodattavat sanat etenevät numero- tai aakkosjärjestyksessä samaan tai vastakkaiseen suuntaan. Tällöin tatvitaan vain yksi kooditaulukko salakirjoittamiseen ja avaamiseen. Koodi on epäsystemaattinen, jos edellä esitetty sääntö ei ole voimassa. Sen käyttöön tarvitaan kaksi taulukkoa, joista toisessa on koodi, toisessa koodattavat sanat systemaattisessa järjestyksessä. Sekoitusmenetelmässä salakirjoitettavan tekstin kirjaimet sekoitetaan keskenään sovitulla tavalla. Korvausmenetelmässä jokainen salakirjoitettavan tekstin merkki korvataan sovitulla toisella merkillä. Avaaminen on salakirjoitetun tekstin saattamista selväkieliseen muotoon. Murtoavaaminen tai murtaminen on salakirjoituksen avaamista ilman salakirjoitusavainta. Edelleensalakirjoittaminen on koodin tai salakirjoituksen uudelleen salakirjoittamista, esimerkiksi numerokoodin jokaiseen numeroon lasketaan yhteen toinen sovitusta ja sekoitetusta numerojonosta otettu numero. Symbolinen yhteenlasku on menetelmä jossa kaksi numeroa lasketaan yhteen jättämällä muistinumero huomioon ottamatta. Siis esimerkiksi , mutta myös Vähennyslaskussa otetaan muistinumero ilmasta eli 3-2 = 1 ja 3-7 = 6. Siis jos pienemmästä vähennetään suurempi, 31

33 lisätään pienempään automaattisesti 10. Numerokoodi on sanojen tai lauseiden korvaamista numeroryhmillä. Pariteetilla tarkoitetaan koodauksen yhteydessä merkkiryhmän valitsemista siten, että siitä voidaan tarkistaa, että se on oikein kiijoitettu. Esimerkiksi Erkki Paleen suunnittelemassa suomalaisessa sosiaaliturvatunnuksessa viimeinen merkki (kirjain tai numero) on saatu siten, että syntymäaikamerkinnän ja yksilönumeron muodostama yhdeksännumeroinen luku on jaettu 31 :llä. Tarkistusmerkki määräytyy sitten jakojäännöksen mukaan siten, että esimerkiksi jakojäännöstä 8 vastaa numero 8, 13:ta kiijain D, 20:tä kiijain M jne. Tarkistusmerkin avulla voidaan virheellinen tunnus aina todeta. Salakirjoitusmenetelmistä Seuraavassa esitellään eräitä salakirjoitusmenetelmiä, joiden murtaminen onnistui suomalaisille sodan aikana. Pääasiassa käsitellään venäläisten numerosalakirjoituksia, joihin suomalaisten mielenkiinto ensisijaisesti kohdistui. On kuitenkin muistettava, että suomalaiset pystyivät lukemaan myös kahdeksan eri valtion diplomaattien koodeja. Näistä on esimerkkinä mukana amerikkalaisten ns. strip-systeemi, jonka murtamisen Hallamaa kertoi ilmaisseensa sodan loppuaikoina amerikkalaisille. Jos korvausmenetelmä on vain kahden osapuolen tiedossa - Erkki Pale käyttää nimitystä yksilöllinen koodi - on sen murtaminen yhä tänäänkin mahdotonta, ellei koodiavainta saada jommalta kummalta. Sen sijaan suuremman joukon käyttöön jaetut menetelmät saadaan useimmiten murrettua, jos salakirjoitettua materiaalia on riittävästi käytettävissä ja menetelmän järjestelmä on tunnettu. 32

34 1. Kakkoset " Kakkoset " oli venäläisen sotilassalakiijoitusmenetelmistä yksinkertaisin. Nimitys johtuu siitä, että salakiijoitettavat merkit tai käsitteet korvattiin kahdella numerolla ja sanomat lähetettiin myös kahden numeron ryhminä. Salakiijoitus tapahtui 1 Ox 10 ruudukolla, jonka rivit ja sarakkeet oli numeroitu kymmenjäijestelmän numeromerkeillä 0-9. Ruudukon viisi vasenta saraketta oli varattu kirjaimille, numeroille ja tarpeellisille välimerkeille, viisi oikeanpuolista saraketta oli varattu useimmin salakiijoitettaville sanoille tai lauseille, mutta usein viestittäjät käyttivät vain taulukon vasenta puoliskoa. Jäijestelmää käytettiin Puna-armeijan ja NKVD:n alimmissa portaissa; se oli alunperin tarkoitettu vain viestittäjien keskinäisten, lyhyitten ilmoitusten lähettämiseen, mutta sen tason viestittäjien ammattitaito lienee ollut niin alhainen, että usein myös toimintaa koskevat käskyt ja ilmoitukset lähetettiin tällä menetelmällä. Esimerkki: ' 0 4 a b c d e f 11 h k 1 rn n '' 25 3 p q r s t u w V X y a ä ö ' ' ( )

35 Rivien ja sarakkeiden numerot olivat sovitulla tavalla sekoitetut ja määräajoin numeroiden järjestystä muutettiin, minkä jälkeen kunkin merkin numeroparikin vaihtui. Numeropari valittiin siten, että ensin otettiin rivin, sitten sarakkeen numero, joten esimerkiksi a-kirjainta vastaa tässä numeropari 43. Oikeanpuoleisissa sarakkeissa voisi ojia vaikka seuraavia sanoja: II = vihollinen 12 = jalkaväki 13 =tykistö 14 = kello jne. Tällaisesta lukuparista käytetään salakirjoituksen yhteydessä nimitystä bigrammi. Vastaavasti viisinumeroinen ryhmä on pentagrammi. Salakirjoituksen murtajille syntyi aivan oma ammattikielensä, josta tämä on hyvä esimerkki. Venäläisethän käyttivät kyrillisiä kirjaimia, mutta eihän asia siitä muutu. Esimerkiksi on salakirjoitettava: "Vihollisen jalkaväki hyökkäsi kello 0600 aamulla. Ivanov. Teksti: \lihoi! isen ja lkav ki h y ö k k ä s i ke llo Salakieli: ' a a m u l l a i n o v Menetelmä oli varsin yksinkertainen ja kun sen rakenne oli tuttu, tottuneelta salakirjoituksen murtajalta meni varsin lyhyt aika uudelleen sekoitetun taulukon numeroinnin selvittämiseen. Taulukon sisällä merkkien ja käsitteiden paikat eivät 34

36 muuttuneet. Lisäksi tieto siitä, kuinka usein eri kirjaimet esiintyvät eri kielissä, paljasti eniten esiintyvien kirjainten numeroparit varsin nopeasti. 2. Kolmoset "Kolmosia " käyttivät erityisesti NKVD-joukot pataljoonan ja rykmentin välisessä liikenteessä. Maa- ja merivoimien käyttämistä koimosista ei sensijaan ole paljoakaan -jos ollenkaan -tietoja. Esimerkkinä kolmosista esitetään seuraavassa englannin kielen aakkosiin perustuva sekoitettu Tritheimin taulukko. Ensimmäinen rivi käsittää selväkielen aakkoset, kolme seuraavaa vastaavat salakielimerkit AHCDEFGHIJKL MNOPQRSTUWVXYZ jz c r w dbh e ky u l eo t p o m i sng x v fq v s c o flyq x djbng e.k r t p e m z h i u w yqlgj nk p u s t x h o e w m r v f eo c z d ib Salakiijoitettavan tekstin ensimmäisen merkin vastine otettiin ensimmäiseltä, toinen toiselta, kolmas kolmannelta ja neljäs taas ensimmäiseltä salakirjoitusriviltä. Seuraavassa esimerkissä on ylempi rivi seiväkielinen, alempi vastaava saiakielisanoma. Aikuteksti: Hyvää yötä, Hanna ja lapset, on seuraavassa ryhmitelty jo kolmen merkin ryhmiin. Viimeinen ryhmä täydennetään aina kolmimerkkiseksi satunnaisilla kirjaimilla. Hyv ääy ötä Han naj ala pse txx huz jvi tey hvo avs jby ppj sid 35

37 Kuten huomataan, ä ja ö on korvattu merkeillä a ja o. Jos suomenkielessä halutaan välttää sanojen ala ja älä sekaantumista, kirjoitetaan jälkimmäinen aelae. Tämä niissä kielissä, joissa esiintyy kirjaimia, joita englanninkieliset aakkoset eivät tunne. Yleensä sodanaikaisissa kiijainsalakiijoituksissa käytettiin englannin kielen aakkostoa. 3. Neloset Venäläisten divisioonan portaasta alaspäin käyttämiä nelosia murrettiin ainakin kolme eri muunnelmaa: a. Kakkoset, jotka lähetettiin neljän merkin ryhminä. b. Merineloset c. Maaneloset Nimitykset olivat suomalaisten antamia. a. Neljän merkin ryhminä lähetettyjen kakkosten salakiijoitus suoritettiin alussa esitetyn taulukon avulla, mutta kaksi bigrammia lähetettiin yhtenä ryhmänä. Syytä tähän ei varmasti tiedetä. b. Merineloset olivat Punalippuison ltämerenlaivaston, meriilmavoimien ja rannikkovartiostojcn käyttämä koodi divisioonan portaasta alaspäin. Koodi oli systemaattinen, käsittäen sata sivua, joissa kussakin oli sata riviä. joten koodiin mahtui koodiryhmää. Kooditeksti edelleensalakiijoitettiin numeroparivaihdolla siten, että jokaiselle numeropari11e etsittiin seuraavannäköisestä vaihtotaulukosta korvaava numeropari. 36

38 Korvaustaulukko Korvaustaulukko oli aina käänteinen. Se tarkoittaa sitä, että numeroparia 12 vastasi 09 ja paria 09 vastasi 12, joten samaa taulukkoa voitiin käyttää sekä edelleensalakiljoittamiseen että salakirjoituksen purkamiseen. Esimerkki: Moje o o 1. Selv<tkieli: 0 mesta 6o 20, Kooditeksti: UJ Sanoma: Kaman- pod- Avaindir lodki ryhm ä!. 15 M J Sanoma käsittää 16 ryhmää, mikä ilmoitetaan viimeisen ryhmän kahdella ensimmäisellä numerolla. Kaksi viimeistä numeroa, 88 ilmoittaa käytetyn korvaustaulukon numeron. 37

39 Sanoman vastaanottaja saattoi siis heti viimeisen ryhmän perusteella tarlcistaa. oliko hän saanut merl<ityksi muistiin koko sanoman. 1. Selväkielen teksti. Alussa on vastaanottajan arvo alkukitjaimin. O.d. operativnyi dezumyi eli operatiivinen päivystäjä. Tekstissä ilmoitetaan aluksen sijainti 60 astetta 20 minuuttia pohjoista leveyttä ja 27 astetta 15 minuuttia itäistä pituutta. Allekitjoittaja on sukellusvene M75:n päällikkö. 2. Kooditeksti on otettu suoraan koodikitjasta. 3. Sanomateksti on korvaustaulukko numero 88:n avulla salakitjoitettu edellä esitetyllä tavalla. Venäjänkielen taitoiset Georg L.oven, Yijö Palko ja Nikolai Pavio kunnostautuivat erikoisesti tämän koodin murtajina. Koodi jäi tosin varsin vajaaksi, mutta menetelmä oli tuttu, ja kun koodi vaihtui tavallisesti uuden putjehduskauden alkaessa, oli helppo lähteä murtamaan uutta koodia. c. Maaneloset Seuraavassa on selostus Neuvostoliiton maavoimien talvisodan aikana käyttämästä koodista. Koodin alkuperäinen nimi oli: "OKK-5", Obstsevoiskovoj komandirskij kod, eli yleissotilaallinen komentokoodi. Koodi käsittää 50 arkkia, joissa kussakin oli neljä 25-rivistä palstaa. Koodi saattoi siis sisältää 5000 käsitettä aakkosjärjestyksessä. Siinä oli valittavana aakkoset, joukko tavuja, sanoja, sanontoja, luvut 00-99, välimerkit, erinäisiä tyypillisiä sanontoja sekä avoimia koodeja myöhemmin täydennettäviksi tarpeen mukaan. Liitteenä on yksi tällainen koodisivu ja näkyviin on myös kitjoitettu osa koodausalustaa, jolle asetettiin koodisivu annetun ohjeen mukaisesti. Koodausalusta oli bigrammitaulukko, jossa oli 50 riviä nu- 38

40 meropareja ja joka rivillä 18 bigrammia. Kun kuvan tapauksessa oli annettu sanoman jossakin sovitussa kohdassa avainryhmä 3807 se määräsi koodisivun yläreunan aseteltavaksi koodausalustan oikeassa laidassa olevan ohjerivin numeron 07 kohdalle ja koodi asetettiin sivusuunnassa siten, että alustan yläreunassa olevan ohjerivin numero 38 määräsi ne kaksi bigrammisaraketta, jotka sivun oikealla puolella vastasivat koodisivun kahden oikeanpuolisen sarakkeen koodivastineet. Koodisivun oikeassa reunassa olevat sivun tunnukset E ja )1( osuvat näin bigrammien 50 ja 91 kohdalle. Ne bigrarnmisarakkeet, joissa nämä numerot esiintyvät, on kuvassa kehystetty. Aluslasta on näytetty kuvassa ne kaksi saraketta, joilla koodattiin koodin vasemmat sarakkeet. Nelinumeroinen koodisana aloitettiin koodisivun tunnuksen numerolla 50 tai 91 mielivaltaisesti ja kaksi viimeistä numeroa otettiin koodattavaa sanaa vastaavalta riviltä siten, että bigrammit vastasivat järjestyksessä kooditaulukon sanoja. Niinpä sanaa "donesite" (ilmoittakaa) vastasi koodi 5022 tai Seuraavalla sarakkeella oleva sana sai vastaavasti koodin 5030 tai 9130, kolmannella sarakkeella olevaa sanaa vastasi koodi 5068 tai 9168 ja neljättä saraketta koodi 5083 tai Koodia oli osittain murrettu jo ennen vuodenvaihdetta 1939/40, mutta sitten saatiin sotasaaliiksi koodikirja erään Suomussalmella kaatuneen venäläisen upseerin hallusta. 4. Viitoset "Viitoset" olivat koodi, jota venäläiset käyttivät divisioonan portaasta ylöspäin. Viisi numeroa sallii periaatteessa koodin, johon mahtuu käsitettä, mutta koodi valittiin siten, että esimerkiksi koodin kolme ensimmäistä numeroa olivat kaikki joko parillisia tai parittomia. Jos koodin kolme numeroa täytti tämän pariteettivaatimuksen, se rajoitti koodin Jaa- 39

41 juuden neljänteen osaansa, sillä jo kahden ensimmäisen numeron pariteetti sulki pois puolet numeroista ja kolmas numero puolitti taas valikoiman. Kaikkia koodiryhmää ei suinkaan käytetty ja aluksi kutakin käsitettä vastasi vain yksi koodiryhmä, myöhemmin ei asianlaita enää ollut näin. Venäläiset eivät koodanneet sanoman tekstissä olevia numeromerkkejä, vaan sijoittivat ne sellaisinaan koodattavaan tekstiin, ja tämä saattoi rikkoa koodin pariteetin, mikä sekin helpotti murtajan työtä. Kun sanoma oli koodattu, se edelleensalakiijoitettiin esimerkin mukaisen yhteenlaskutaulukon avulla laskemalla numeroryhmät symbolisesti yhteen. Yhteenlaskutaulukon vasemmassa sarakkeessa oli kolmi- ja sen ensimmäisellä rivillä kaksinumeroinen numeroryhmä, jolla salakirjoittaja määritteli sen paikan, josta yhteenlaskutaulukkoa alettiin käyttää. Ensiksi otettiin sarakkeessa oleva rivin numero, esimerkiksi 714 ja sitten ensimmäisellä rivillä oleva sarakkeen numero 59, jolloin tunnusryhmä oli 71459, joka rivin ja sarakkeen risteyskohdassa määritteli ensimmäiseksi peiteryhmäksi tuli 47390; jono jatkui siitä oikealle ja seuraaville riveille. Seuraavassa esimerkissä on tunnusryhmä sijoitettu lähetettävän koodisanoman viidenneksi ryhmäksi, mutta sen sijoitus saattoi olla sovittu joksikin muuksikin. Esimerkki: Selvä ldel i : Arme ija- 47 Ti l anne Tunnuskunnan enna 1- ryhmä komentaja lae.n Kood iteksti : Apuj eno : Sanomö : Se l\ äkiel i: Divisioo- 44 VI NO GRA DOV nan Jt.Om. Kood i tekst i : Apuj ono : Sanoma :

42 1. Selväkieli. Alussa oli vastaanottaja XL VII Anneijakunnan komentaja ja lopussa allekirjoittaja, 44 Divisioonan komentaja Vinogradov. Keskellä oleva teksti on esimerkissä lyhin mahdollinen, vaikka se tällaisena esiintyikin varsin usein. 2. Kooditeksti noudatti kolmen alkunumeron pariteettia. Lukuja ei koodattu, vaan kirjoitettiin sellaisinaan ja täydennettiin alkunolliha 5-numeroisiksi. Luvusta 168 tuli ja luvusta Kolme alkunumeroa eivät enää täytäkään pariteettiehtoa. 3. Apujono on otettu esimerkkinä olevasta yhteenlaskutaulukosta. 4. Sanomassa on laskettu symbolisesti yhteen koodi- ja apu jono. 41

43 Esimerkki yleisviitosten yhden vuorokauden yhteenlaskutaulukosta:

44 Taulukossa on lihavoitu edellisessä esimerkissä käytetty apujono. Taulukossa oli 1500 merkkiä. Salakiijoittaja valitsi mielivaltaisesti aloituskohdan ja se ilmoitettiin sanoman viiteryhmällä, joka sijoitettiin lähetettyyn sanomaan sovittuun kohtaan. Avaaja aloitti sanoman purkamisen kiijoittamalla apujonon oikeaan kohtaan ja vähensi sen sanoman tekstistä, jolloin hänellä oli peruskoodi valmiina ja sen hän käänsi koodikirjan avulla selväkielelle. 5. Kutsumerkit ja liikennelyhenteet Venäläiset käyttivät myös monimutkaisia radioasemien kutsujen vaihtotaulukoita, jotka olivat myös salakirjoitukseen verrattavia. Samoin neuvostolaivasto salakirjoitti sodan alussa jopa liikennelyhennykset, jotka vaihtuivat vuorokausittain. Näin jälkeenpäin on helppo arvostella tapahtunutta, mutta kaiketi nuo temput aiheuttivat enemmän vaivaa niitten käyttäjille kuin kuuntelijoille. Kiinteän radioaseman ääni ja tavallisesti sen käyttämät taajuudet ja jopa viestittäjien käsialakin olivat tiedustelijoille niin tuttuja, että kutsumerkin vaihtaminen jäi vain viestitläjän vaivaksi. Samoin liikennelyhennykset olivat niin itsestään selviä viestittäjien välisiä merkkejä, että niitten salakirjoittaminen tuntuu aivan turhalta touhulta. Mutta aika aikaa kutakin. - Sodan lopussa laivasto siirtyi käyttämään kansainvälistä radioliikennettä kuten kauppalaivatkin. 6. USA:n STRIP-järjestelmä STRlP-järjestelmä oli käytössä USA:n diplomaattien sanomanvaihdossa 1930/40 lukujen vaihteessa. Siinä oli 50 nauhaa, joissa jokaisessa oli englannin kielen aakkoset sekoitettuina ja kaksi kertaa toistettuina, siis 2x26 eli 52 merkkiä kussakin nauhassa. Sovitulla tavalla valittiin kerralla käytettäväksi 30 nauhaa, jotka asetettiin allekkain siten, että sala- 43

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Tarina-tehtävän ratkaisu

Tarina-tehtävän ratkaisu - tämä on esimerkki siitä, kuinka Pähkinä-lehdessä julkaistavia Tarina-tehtäviä ratkaistaan - tarkoitus ei ole esittää kaikkein nokkelinta ratkaisua, vaan vain tapa, jolla tehtävä ratkeaa Tehtävä: Pääsiäiskortit

Lisätiedot

TIEDUSTELUSTA, SALAKIRJOITUKSESTA, JOHTAMISESTA, IHMISISTÄ; AJATUKSIA SUOMEN TIEDUSTELUN YTIMESTÄ VUOSILTA 1941-1944

TIEDUSTELUSTA, SALAKIRJOITUKSESTA, JOHTAMISESTA, IHMISISTÄ; AJATUKSIA SUOMEN TIEDUSTELUN YTIMESTÄ VUOSILTA 1941-1944 (teksti on julkaistu hieman muokattuna Sotilasaikakauslehdessä no 12/2003 s. 55-61 artikkelissa Salakirjoituksesta, tiedustelusta, johtamisesta ja ihmisistä ) TIEDUSTELUSTA, SALAKIRJOITUKSESTA, JOHTAMISESTA,

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Salakirjoitusmenetelmiä

Salakirjoitusmenetelmiä Salakirjoitusmenetelmiä LUKUTEORIA JA LOGIIKKA, MAA 11 Salakirjoitusten historia on tuhansia vuosia pitkä. On ollut tarve lähettää viestejä, joiden sisältö ei asianomaisen mielestä saanut tulla ulkopuolisten

Lisätiedot

1 Aritmeettiset ja geometriset jonot

1 Aritmeettiset ja geometriset jonot 1 Aritmeettiset ja geometriset jonot Johdatus Johdatteleva esimerkki 1 Kasvutulille talletetaan vuoden jokaisen kuukauden alussa tammikuusta alkaen 100 euroa. Tilin nettokorkokanta on 6%. Korko lisätään

Lisätiedot

VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO

VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO 8 Suomen Sota tieteellisen Seuran uudet kunniajäsenet VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO Vara-amiraali Oiva Koiviston koko sotilas ura keskittyy laivaston ja merivoimien virkaportaisiin. Jo 18-vuotiaana

Lisätiedot

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö 8-99- vuotiaille taikuri + yleisö Pelin tavoite: Tulla taikuriksi FI Sisältö: 61 korttia (48 kortin pakka + 6 tuplatausta korttia + 1 lyhyt kortti + 6 temppukorttia 4 perhettä (punainen, sininen, vihreä,

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla

Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla Johdanto Tarkastellaan tilannetta, jossa tietokone A lähettää datapaketteja tietokoneelle tiedonsiirtovirheille alttiin kanavan kautta. Datapaketit ovat biteistä eli

Lisätiedot

Eisernes Kreutz. Rautaristin suunittelija Karl Friedrich Schinkel

Eisernes Kreutz. Rautaristin suunittelija Karl Friedrich Schinkel Eisernes Kreutz Rautaristin synty ulottuu vuoteen 1813, jolloin Preussi keisari Friedrich Wilhelm III:n johdolla julisti sodan Ranskalle 13.maaliskuuta. Ristin suunnitteli arkkitehti Karl Schinkel ja se

Lisätiedot

Motinteosta mottimetsään

Motinteosta mottimetsään SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

Ratkaisut Summa on nolla, sillä luvut muodostavat vastalukuparit: ( 10) + 10 = 0, ( 9) + 9 = 0,...

Ratkaisut Summa on nolla, sillä luvut muodostavat vastalukuparit: ( 10) + 10 = 0, ( 9) + 9 = 0,... Ratkaisut 1 1. Summa on nolla, sillä luvut muodostavat vastalukuparit: ( 10) + 10 = 0, ( 9) + 9 = 0,.... Nolla, koska kerrotaan nollalla. 3. 16 15 50 = ( 8) 15 50 = (8 15) ( 50) = 1000 500 = 500 000. 4.

Lisätiedot

Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 7.2.2013 Ratkaisuita

Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 7.2.2013 Ratkaisuita Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu..013 Ratkaisuita 1. Eräs kirjakauppa myy pokkareita yhdeksällä eurolla kappale, ja siellä on meneillään mainoskampanja, jossa seitsemän sellaista ostettuaan

Lisätiedot

3.4 Juttukentän tiedot

3.4 Juttukentän tiedot 3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen

Lisätiedot

Opus SMS tekstiviestipalvelu

Opus SMS tekstiviestipalvelu Opus SMS tekstiviestipalvelu Sivu 1 / 17 1. Yleistä toiminnosta Opus SMS tekstiviestipalvelun avulla voidaan Opus Dental potilashallintaohjelmasta Lähettää muistutuksia tekstiviestillä Lähettää tiedusteluita

Lisätiedot

KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH

KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Suomen Sotatieteellisen Seuran kunniajisenten esihel, uusien KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Karl Lennart Oesch syntyi 8. 8. 1892. Hän tuli ylioppilaaksi v 1911 opiskellen sen jälkeen luonnontieteitä.

Lisätiedot

Koostaneet Juulia Lahdenperä ja Rami Luisto. Enigma. Kuvaus: Johdanto salakirjoituskone Enigman saloihin sekä välineet oman Enigman valmistamiseen.

Koostaneet Juulia Lahdenperä ja Rami Luisto. Enigma. Kuvaus: Johdanto salakirjoituskone Enigman saloihin sekä välineet oman Enigman valmistamiseen. Enigma Avainsanat: Enigma, salaus, salakirjoitus Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: haaraniitti, pohjat (liitteenä) Kuvaus: Johdanto salakirjoituskone Enigman saloihin sekä välineet oman Enigman

Lisätiedot

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Etunimi Sukunimi fonttikoko 16 Ryhmätunnus TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Tehtävätyyppi Koulutusohjelma fonttikoko 16 Elokuu 2010 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (8) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (8) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 1 (8) 66 Selitys Etelä-Suomen aluehallintovirastolle toimenpiteistä yksilöhuollon oikaisuvaatimusten käsittelyaikojen lyhentämiseksi HEL 2016-009750 T 05 00 01 ESAVI/7439/05.06.02/2016

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,

Lisätiedot

Maakaari. Marjut Jokela Leena Kartio Ilmari Ojanen

Maakaari. Marjut Jokela Leena Kartio Ilmari Ojanen Maakaari Marjut Jokela Leena Kartio Ilmari Ojanen TALENTUM Helsinki 2010 2010 Talentum Media Oy ja kirjoittajat 5., uudistettu painos Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto:

Lisätiedot

Sotaa Pohjois-Vienassa

Sotaa Pohjois-Vienassa Sotaa Pohjois-Vienassa 1941-1944 Ari Raunio Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaari VIENA SODASSA 17.9.2019 1 TALVISOTAA EDELTÄNEET SUUNNITELMAT - SUOMI - I vaiheessa hyökkäys Uhtualle - NL - I

Lisätiedot

Esimerkki - Näkymätön kuu

Esimerkki - Näkymätön kuu Inversio-ongelmat Inversio = käänteinen, päinvastainen Inversio-ongelmilla tarkoitetaan (suoran) ongelman ratkaisua takaperin. Arkipäiväisiä inversio-ongelmia ovat mm. lääketieteellinen röntgentomografia

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Blogit kunniaan 2008 -kysely Yhteenvetoraportti N=1049 Julkaistu: 28.4.2008 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kuinka usein luet blogeja? 1. En koskaan 57 5,43% 2. Harvemmin kuin kerran viikossa 135 12,87%

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

3.3 Jutun saatekaaviotiedot

3.3 Jutun saatekaaviotiedot 3.3 Jutun saatekaaviotiedot STT:n jutun saatekaavio sisältää jutun oheistietoja, jotka kertovat käyttäjälle muun muassa jutun sisällöstä ja juttutyypistä sekä antavat tiedot jutun luokittelua ja lähettämistä

Lisätiedot

Matti Jalava sari Jalava. Teksti, kuvankäsittely ja ulkoasu. Painopaikka. saarijärven Offset Oy

Matti Jalava sari Jalava. Teksti, kuvankäsittely ja ulkoasu. Painopaikka. saarijärven Offset Oy 9 Teksti, kuvankäsittely ja ulkoasu Kansi Kustantaja Painopaikka Matti Jalava sari Jalava vakkamedia Oy saarijärven Offset Oy Paperi G-Print 130 g/m 2 Takakannen kuva Paateneen kauppala 1943. Matti Jalava

Lisätiedot

Ongelma 1: Miten tieto kannattaa koodata, jos sen halutaan olevan hyvin vaikeasti luettavaa?

Ongelma 1: Miten tieto kannattaa koodata, jos sen halutaan olevan hyvin vaikeasti luettavaa? Ongelma 1: Miten tieto kannattaa koodata, jos sen halutaan olevan hyvin vaikeasti luettavaa? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Ongelma 2: Miten tietoa voidaan (uudelleen)koodata tehokkaasti? 2012-2013 Lasse Lensu

Lisätiedot

Koostanut Juulia Lahdenperä ja Rami Luisto. Salakirjoituksia

Koostanut Juulia Lahdenperä ja Rami Luisto. Salakirjoituksia Salakirjoituksia Avainsanat: salakirjoitus, suoraan numeroiksi, Atblash, Caesar-salakirjoitus, ruudukkosalakirjoitus, julkisen avaimen salakirjoitus, RSA-salakirjoitus Luokkataso: 3.-5. luokka, 6.-9. luokka,

Lisätiedot

Esko Korpilinna ja ketsua. Esitys Ruutiukoissa Matti Kataja

Esko Korpilinna ja ketsua. Esitys Ruutiukoissa Matti Kataja Esko Korpilinna ja ketsua Esitys Ruutiukoissa 8.1.2018 Matti Kataja Esko Korpilinna Itkevät Jumalat kirjoitussarja Apu-lehdessä 1967 Kirjailija, pääasiassa kuunnelmia Lappeenranta 28.06.1928 Sollentuna

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

Scifest-loppuraportti Jani Hovi 234270 4.5.2014. 21 kortin temppu

Scifest-loppuraportti Jani Hovi 234270 4.5.2014. 21 kortin temppu Scifest-loppuraportti Jani Hovi 234270 4.5.2014 Toteutus 21 kortin temppu Temppuun tarvitaan nimensä mukaisesti 21 korttia. Kortit jaetaan kuvapuoli näkyvillä kolmeen pinoon, ensiksi kolme korttia rinnan

Lisätiedot

Rekursiolause. Laskennan teorian opintopiiri. Sebastian Björkqvist. 23. helmikuuta Tiivistelmä

Rekursiolause. Laskennan teorian opintopiiri. Sebastian Björkqvist. 23. helmikuuta Tiivistelmä Rekursiolause Laskennan teorian opintopiiri Sebastian Björkqvist 23. helmikuuta 2014 Tiivistelmä Työssä käydään läpi itsereplikoituvien ohjelmien toimintaa sekä esitetään ja todistetaan rekursiolause,

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

RASKAS PATALJOONA 9 ILMATORJUNTAJOUKKUEEN TOIMINTAKERTOMUS KUHMON RINTAMALTA

RASKAS PATALJOONA 9 ILMATORJUNTAJOUKKUEEN TOIMINTAKERTOMUS KUHMON RINTAMALTA RASKAS PATALJOONA 9 ILMATORJUNTAJOUKKUEEN TOIMINTAKERTOMUS KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä toimintakertomuksesta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/4 Raskas pataljoona 9 ilmatorjuntajoukkueen

Lisätiedot

Kenguru 2017 Mini-Ecolier: Ratkaisut (2. ja 3. luokka)

Kenguru 2017 Mini-Ecolier: Ratkaisut (2. ja 3. luokka) sivu 1 / 13 Oikeat vastaukset ovat alla. 3 pistettä TEHTÄVÄ 1 2 3 4 5 6 VASTAUS D C C B E B 4 pistettä TEHTÄVÄ 7 8 9 10 11 12 VASTAUS C E D C D A 5 pistettä TEHTÄVÄ 13 14 15 16 17 18 VASTAUS B E D D E

Lisätiedot

Heijastuminen ionosfääristä

Heijastuminen ionosfääristä Aaltojen eteneminen Etenemistavat Pinta-aalto troposfäärissä Aallon heijastuminen ionosfääristä Lisäksi joitakin erikoisempia heijastumistapoja Eteneminen riippuu väliaineen ominaisuuksista, eri ilmiöt

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Koodausteoria, Kesä 2014

Koodausteoria, Kesä 2014 Koodausteoria, Kesä 2014 Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 6. Ryöppyvirheitä korjaavat koodit Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 2 / 34 6.1 Peruskäsitteitä Aiemmin on implisiittisesti

Lisätiedot

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 30.5.2000 KOM(2000) 346 lopullinen 2000/0137 (CNS) 2000/0134 (CNS) 2000/0138 (CNB) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE

Lisätiedot

Kenguru 2014 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste

Kenguru 2014 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Lataa Sata sodan ja rauhan vuotta - Gunnar Rosen. Lataa

Lataa Sata sodan ja rauhan vuotta - Gunnar Rosen. Lataa Lataa Sata sodan ja rauhan vuotta - Gunnar Rosen Lataa Kirjailija: Gunnar Rosen ISBN: 9789516580947 Sivumäärä: 570 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.85 Mb Sata sodan ja rauhan vuotta on kattava perusteos

Lisätiedot

HUOMIO HUOMIO! KOUVOLAN SOTILASRADIOMUSEON JULKAISU 4/2015. Koonnut Kari Syrjänen, OH5YW.

HUOMIO HUOMIO! KOUVOLAN SOTILASRADIOMUSEON JULKAISU 4/2015. Koonnut Kari Syrjänen, OH5YW. HUOMIO HUOMIO! KOUVOLAN SOTILASRADIOMUSEON JULKAISU 4/2015 Koonnut Kari Syrjänen, OH5YW. kari.syrjanen@gmail.com TENSOR ja Neuvostoliiton agentit Neuvostoliiton sotilastiedusteluelimet GRU ja NKVD tarvitsivat

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

ARVI-järjestelmän ohje arvioinnin syöttäjälle 13.4. 2015

ARVI-järjestelmän ohje arvioinnin syöttäjälle 13.4. 2015 ARVI-järjestelmän ohje arvioinnin syöttäjälle 13.4. 2015 Sisältö ARVI-menettelyn perusteet... 1 Arvioinnin syöttäminen... 2 Arvion lähettäminen TE-toimistoon... 5 Sovelluksen sulkeminen... 6 Virhetilanteiden

Lisätiedot

Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi)

Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi) Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1. Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2. Aikuisten pääsylippu

Lisätiedot

Kerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5. 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma:

Kerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5. 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma: Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5 Kerta 2 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma: 2. Tulosta Pythonilla seuraavat luvut allekkain a. 0 10 (eli, näyttää tältä: 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 b. 0 100 c. 50 100 3.

Lisätiedot

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas Perhe- varallisuus- oikeus Aulis Aarnio Urpo Kangas TALENTUM Helsinki 2010 2010 Talentum Media Oy ja Urpo Kangas Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1512-8

Lisätiedot

Muistoissamme 50-luku

Muistoissamme 50-luku Muistoissamme 50-luku 2. Jälleenrakennus Sodat olivat tehneet valtavaa tuhoa. Luovutetulle alueelle oli jäänyt tehtaita ja maatiloja. Menetysten korjaaminen vaati suomalaisilta paljon sisukasta työtä ja

Lisätiedot

4 LUKUJONOT JA SUMMAT

4 LUKUJONOT JA SUMMAT Huippu Kertaus Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 0.7.08 4 LUKUJONOT JA SUMMAT ALOITA PERUSTEISTA 45A. Määritetään lukujonon (a n ) kolme ensimmäistä jäsentä ja sadas jäsen a 00 sijoittamalla

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin

Lisätiedot

Puzzle SM 2005 15. 25.7.2005. Pistelasku

Puzzle SM 2005 15. 25.7.2005. Pistelasku Puzzle SM 005 5. 5.7.005 Pistelasku Jokaisesta oikein ratkotusta tehtävästä saa yhden () pisteen, minkä lisäksi saa yhden () bonuspisteen jokaisesta muusta ratkojasta, joka ei ole osannut ratkoa tehtävää.

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo

KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Haastattelut ja keskustelut 1 B Painotuotteet 2 C Julisteet 3 KARI SUOMALAISEN ARKISTO Arkistonmuodostaja Kari Suomalainen (s. 15.10.1920 Helsinki, k.

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 8 (4. ja 5. luokka)

Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 8 (4. ja 5. luokka) Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 8 3 pistettä 1. Missä kuviossa mustia kenguruita on enemmän kuin valkoisia kenguruita? Kuvassa D on 5 mustaa kengurua ja 4 valkoista. 2. Nelli haluaa rakentaa samanlaisen

Lisätiedot

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21)

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21) Oppilaan opas Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy Versio 0.2 (2008-01-21) Versio Päivämäärä Kuvaus 0.1 2005-01-16 Ensimmäinen versio. 0.2 2008-01-21 Korjattu kuvatiedostojen maksimiresoluutio ja muutamia

Lisätiedot

Bf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA

Bf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA Bf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA G-6 G-6/R6 G-6ZY G-6 G-6AS 1/48 KEHITYS 25 ITÄINEN SUOMENLAHTI LeLv 34 aloitti sotalentonsa Mersuilla maaliskuun 16. päivänä, kun 2.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2011 1 / 39 Kertausta: tiedoston avaaminen Kun ohjelma haluaa lukea tai kirjoittaa tekstitiedostoon, on ohjelmalle

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

Kirjoita oma versio funktioista strcpy ja strcat, jotka saavat parametrinaan kaksi merkkiosoitinta.

Kirjoita oma versio funktioista strcpy ja strcat, jotka saavat parametrinaan kaksi merkkiosoitinta. Tehtävä 63. Kirjoita oma versio funktiosta strcmp(),joka saa parametrinaan kaksi merkkiosoitinta. Tee ohjelma, jossa luetaan kaksi merkkijonoa, joita sitten verrataan ko. funktiolla. Tehtävä 64. Kirjoita

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

2.1. Tehtävänä on osoittaa induktiolla, että kaikille n N pätee n = 1 n(n + 1). (1)

2.1. Tehtävänä on osoittaa induktiolla, että kaikille n N pätee n = 1 n(n + 1). (1) Approbatur 3, demo, ratkaisut Sovitaan, että 0 ei ole luonnollinen luku. Tällöin oletusta n 0 ei tarvitse toistaa alla olevissa ratkaisuissa. Se, pidetäänkö nollaa luonnollisena lukuna vai ei, vaihtelee

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Laskuharjoitus 5. Mitkä ovat kuvan 1 kanavien kapasiteetit? Kuva 1: Kaksi kanavaa. p/(1 p) ) bittiä lähetystä kohti. Voidaan

Laskuharjoitus 5. Mitkä ovat kuvan 1 kanavien kapasiteetit? Kuva 1: Kaksi kanavaa. p/(1 p) ) bittiä lähetystä kohti. Voidaan Informaatioteoria ELEC-C7 5 Laskuharjoitus 5 Tehtävä 5.3 Mitkä ovat kuvan kanavien kapasiteetit?.3.7 a b Kuva : Kaksi kanavaa b Binäärisessä Z-kanavassa virhe tapahtuu todennäköisyydellä p ja virhe todennäköisyydellä.

Lisätiedot

Opiskelijakunnalla on oma opiskelijakuntamerkki. Se on kooltaan 25 mm korkea opiskelijakunnan tunnus.

Opiskelijakunnalla on oma opiskelijakuntamerkki. Se on kooltaan 25 mm korkea opiskelijakunnan tunnus. 1 2 (Hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.10.2013) HAAGA-HELIAN OPISKELIJAKUNTA HELGAN MERKKIOHJESÄÄNTÖ 3 4 5 6 7 8 I LUKU OPISKELIJAKUNNAN VÄREISTÄ JA TUNNUKSISTA 1 Opiskelijakunnan värit Opiskelijakunnan

Lisätiedot

S: siirtää listan ensimmäisen luvun viimeiseksi V: vaihtaa keskenään listan kaksi ensimmäistä lukua

S: siirtää listan ensimmäisen luvun viimeiseksi V: vaihtaa keskenään listan kaksi ensimmäistä lukua A Lista Sinulle on annettu lista, joka sisältää kokonaisluvut 1, 2,, n jossakin järjestyksessä. Tehtäväsi on järjestää luvut pienimmästä suurimpaan käyttäen seuraavia operaatioita: S: siirtää listan ensimmäisen

Lisätiedot

TEO MERTANEN Arkistoluettelo

TEO MERTANEN Arkistoluettelo TEO MERTANEN Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO Fc Kirjeenvaihto 1 Ff Be Oikeustapaukset ja JSN 2 B Päätoimittajan sekalaisia aineistoja 3 Dm Kunnianosoitukset, juhlat, vuosipäivät 5 TEO MERTASEN ARKISTO

Lisätiedot

Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosi)

Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosi) Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

kertaa samat järjestykseen lukkarissa.

kertaa samat järjestykseen lukkarissa. Opetuksen toistuva varaus ryhmällee TY10S11 - Tästä tulee pitkä esimerkki, sillä pyrin nyt melko yksityiskohtaisesti kuvaamaan sen osion mikä syntyy tiedon hakemisesta vuosisuunnittelusta, sen tiedon kirjaamiseen

Lisätiedot

KAAVAT. Sisällysluettelo

KAAVAT. Sisällysluettelo Excel 2013 Kaavat Sisällysluettelo KAAVAT KAAVAT... 1 Kaavan tekeminen... 2 Kaavan tekeminen osoittamalla... 2 Kaavan kopioiminen... 3 Kaavan kirjoittaminen... 3 Summa-funktion lisääminen... 4 Suorat eli

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet

Lisätiedot

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT sivu 1 / 10 3 pistettä 1. Kuinka monta pilkkua kuvan leppäkertuilla on yhteensä? (A) 17 (B) 18 (C) 19 (D) 20 (E) 21 Ratkaisu: Pilkkuja on 1 + 1 + 1 + 2 + 2 + 1 + 3 + 2 + 3 + 3 = 19. 2. Miltä kuvan pyöreä

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2004 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 14.4.2005 Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2004 Yleistä: Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa

Lisätiedot

Eye Pal Solo. Käyttöohje

Eye Pal Solo. Käyttöohje Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.

Lisätiedot

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Lue artikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Daily Mailin toimittaja 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Eräs opiskelija on hämmentänyt ravitsemusasiantuntijoita

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla

Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Viimeksi muokattu 5. toukokuuta 2012 Maastotietokannan torrent-jakeluun sisältyy yli 5000 zip-arkistoa,

Lisätiedot