Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu HIRVENSALMEN KUNTA Kunnanhallitus

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanhallituksen kokoushuone kello Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 115 Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen 116 Työjärjestyksen hyväksyminen 117 Kunnanvaltuuston päätösten tarkastaminen ja täytäntöönpano 118 Vuokra- ja yhteistyösopimuksen hyväksyminen/ay J. Saima & E. Sinkkonen 119 Vuokrasopimuksen hyväksyminen/hirven Alu Oy 120 Edustajien nimeäminen saaristo- ja rannikko- ja vesistöalueiden seminaariin Taipalsaarella 121 KVTESin ja Tehy pöytäkirjan mukaisten järjestelyerien jakaminen Tuntipalkkaisen henkilöstön järjestelyerän jakaminen Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS-07) mukaisen järjestelyerän jakaminen Vesihuoltoavustuksen myöntäminen Suonteen vesiosuuskunnan IV rakennusvaiheelle 125 Määrärahan varaaminen laitehankintoihin ja muutostöiden tekemiseen yhden keittiön malliin siirryttäessä 126 Möhkösen yhteisen ranta-alueen käyttö 127 Hirvensalmi-Otava vesihuoltolinjan jätevedenpumppaamoiden toimittamisen tarjoukset 128 Puumalan kunnan kirje koskien kuntaliitosselvityksen tekemistä ja yhteistyömahdollisuuksista 129 Ilmoitusasiat Pöytäkirjan nähtävänäpito Kokouksen tarkistettu pöytäkirja, johon liitetty oikaisuvaatimusohjeet pidetään nähtävänä

2 Kunnanhallitus Aika: klo Paikka: Kunnanhallituksen kokoushuone Läsnä olleet jäsenet: Kalevi Puukko, pj Jukka Manninen Pentti Pylkkänen Maarit Honkanen Ahti Lindgren Heidi Honkanen Pirkko Luntta Muut läsnäolijat: Esko Kekkonen, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Riikka Lång, kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja Juhani Manninen, kunnanvaltuuston II varapuheenjohtaja Seppo Ruhanen, kunnanjohtaja Mervi Simoska, pöytäkirjanpitäjä 114 Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 115 Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Maarit Honkanen ja Jukka Manninen Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Kalevi Puukko puheenjohtaja Mervi Simoska pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastajat, tarkastusaika Maarit Honkanen Jukka Manninen

3 Kunnanhallitus TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Khall 116 Kj Kunnanhallitus hyväksyy tämän esityslistan asioiden käsittelyjärjestykseksi. Päätös Hyväksyttiin. Lisäksi päätettiin käsitellä lisälista 130.

4 Kunnanhallitus KUNNANVALTUUSTON PÄÄTÖSTEN TARKISTAMINEN JA TÄYTÄNTÖÖN- PANO Khall 117 KunL:n 23 :n mukaan kunnanhallituksen on tarkastettava, että kunnanvaltuuston päätökset eivät ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä tai mene valtuuston toimivaltaa edemmäksi taikka muutoin ole lainvastaisia. Samalla kunnanhallituksen on pantava valtuuston päätökset täytäntöön. Kj Päätös Kunnanhallitus päättää panna kunnanvaltuuston päätökset täytäntöön. Hyväksyttiin.

5 Kunnanhallitus VUOKRA- JA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN/AY J. SAIMA & E. SINKKO- NEN Khall 118 Hirvensalmen kunta ja Ay J. Saima & E. Sinkkonen ovat jatkaneet vuokrasopimusta koskien rantamakasiinin kiinteistöä sekä viereisiä WC tiloja allekirjoitetulla sopimuksella. Vuokrasopimus liitteenä 1. Kj Päätös Kunnanhallitus hyväksyy liitteenä 1 olevan vuokrasopimuksen. Hyväksyttiin.

6 Kunnanhallitus VUOKRASOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN/HIRVEN ALU OY Khall. 119 Hirvensalmen kunta ja Hirven Alu Oy ovat allekirjoittaneet liitteenä 2 olevan vuokrasopimuksen koskien toimitilojen vuokraamista tuotantotilaksi. Kj. Päätös Kunnanhallitus hyväksyy liitteenä 2 olevan vuokrasopimuksen. Hyväksyttiin.

7 Kunnanhallitus EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN SAARISTO-, RANNIKKO- JA VESISTÖALUEIDEN SEMI- NAARIIN TAIPALSAARELLA Khall. 120 Saaristoasiain neuvottelukunta yhdessä Etelä-Karjalan liiton ja Taipalsaaren kunnan kanssa järjestää jokavuotisen saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden seminaarin. Tänä vuonna seminaari järjestetään Taipalsaarella. Tapahtuma on samalla saaristopolitiikan 60-vuotisjuhlaseminaari. Seminaarin tavoitteena on keskustella Suomen saaristo-, vesistöja rannikkoalueiden yhteisistä ajankohtaisista asioista. Erityisesti esillä ovat aluepolitiikkaan, kuntapolitiikkaan, vesistöalueiden markkinointiin ja Venäjään liittyvä asiat. Hirvensalmen kunnasta on seminaariin perinteisesti osallistunut edustajia maaseutulautakunnasta sekä kunnanhallituksesta. Maaseutulautakunta nimeää omat edustajansa. Seminaarin ohjelma esillä kokouksessa. Kj. Päätös Kunnanhallitus nimeää edustajansa saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden seminaariin. Kunnanhallitus nimesi edustajikseen Pirkko Luntan ja Ahti Lindgrenin.

8 Kunnanhallitus KVTESIN JA TEHY-PÖYTÄKIRJAN MUKAISTEN JÄRJESTELYERIEN JAKAMINEN Khall. 121 Hirvensalmen kunnan hallintosäännön 3 luvun 10 mukaan kunnanhallitus päättää virka- ja työehtosopimusten harkinnanvaraisten määräysten soveltamisesta. KVTES:n soveltamisalalla tuli jaettavaksi samapalkkaisuuspöytäkirjan mukainen järjestelyerä, jonka kustannusvaikutus on 0,5 prosenttia palkkasummasta. Paikallisella järjestelyerällä on tarkoitus poistaa naisten ja miesten perusteettomia palkkaeroja, korjata paikallisia palkkausepäkohtia ja tukea palkkakilpailukyvyn ylläpitämistä. Lisäksi tuli jaettavaksi 0,3 prosentin suuruinen paikallinen järjestelyerä. Järjestelyerä kohdennetaan erityisesti niihin yksiköihin, jotka ovat toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyillä parantaneet toimintansa laatua ja tehokkuutta. Paikallinen järjestelyerä käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistuksiin ja henkilökohtaisten lisien maksamiseen. Järjestelyerästä päätettäessä on myös otettava huomioon, että esimiesasemassa olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa palkkaan nähden. Samoin hinnoittelun ulkopuolisten palkkauksen on oltava oikeassa suhteessa niiden viranhaltijoiden tai työntekijöiden palkkauksen kanssa, joihin heitä voidaan verrata. Koska näiden järjestelyerien käyttötarkoitus on pitkälti samanlainen, ne voidaan käytännössä yhdistää. Järjestelyerän jakamisesta neuvotellaan henkilöstöä edustavien järjestöjen kanssa ja neuvotteluissa pyritään yksimielisyyteen. Hirvensalmen kunnassa neuvottelut on KVTES sopimusalalla käyty ja Tehy-pöytäkirjan soveltamisen osalta Työnantaja päättää viime kädessä erän jakamisesta, mikäli neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen. Järjestelyerän suuruus lasketaan tammikuun 2009 palkkasummasta. Palkkasummaan lasketaan mukaan kaikki sopimuksen piiriin kuuluville tammikuussa maksetut palkat lukuun ottamatta tulospalkkioita. Mikäli tammikuun palkkasumma poikkeaa tavanomaisen kuukauden palkkasummasta esim. lomautusten johdosta käytetään laskentaperusteena ns. normaalikuukautta. Hirvensalmen kunnassa KVTESin alainen palkkasumma tammikuussa 2009 oli ,91 euroa. Siitä 0,3 % on 661,15 euroa ja

9 Kunnanhallitus ,5% 1 101,92 euroa. Yhteensä KVTESin alainen järjestelyerä on 1 763,08 euroa. Tehy-pöytäkirjan piiriin kuuluvien tehtäväkohtaisia palkkoja ja euromääräisiä henkilökohtaisia lisiä korotetaan 0,5 prosentin yleiskorotuksella. Tämä korvaa samapalkkaisuuspöytäkirjassa suoritettavaksi sovitun paikallisen järjestelyerän, 0,5 prosenttia. (KT:n yleiskirje 20/2007). Myös Tehy-pöytäkirjan liitteen 3T (Terveydenhuollon henkilöstö) palkkaryhmissä johtotehtävät (03HOI010), esimiestehtävät (03HOI020) ja vaativat hoitoalan ammattitehtävät (03HOI030) korotetaan peruspalkkoja lukien 0,5 prosentin suuruisella yleiskorotuksella. Näiden ryhmien vähimmäispalkat ilmenevät KT:n yleiskirjeen 20/2007 liitteestä 3T. Lisäksi Tehy-pöytäkirjan piiriin kuuluville suoritetaan KVTES:n mukaisesti paikallinen järjestelyerä , jonka suuruus on 0,3 prosenttia palkkasummasta. Järjestelyerät lasketaan Tehypöytäkirjan piiriin kuuluvien palkkasummasta edellä mainitulla tavalla. Tehyläisten palkkasumma tammikuussa 2009 oli ,35 euroa. Siitä 0,3% on 35,67 euroa. Neuvottelujen perusteella tehty esitys KVTESin ja TEHYpöytäkirjan mukaisesta järjestelyerän jakamisesta alkaen jaetaan kokouksessa. Kj. Päätös Kunnanhallitus hyväksyy kokouksessa jaetun esityksen järjestelyerän jakamisesta. Hyväksyttiin. Merkittiin pöytäkirjaan, että Riikka Lång ilmoitti esteellisyytensä ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin.

10 Kunnanhallitus TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN JÄRJESTELYERÄN JAKAMINEN Khall. 122 Hirvensalmen kunnan hallintosäännön 3 luvun 10 mukaan kunnanhallitus päättää virka- ja työehtosopimusten harkinnanvaraisten määräysten soveltamisesta. Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) allekirjoituspöytäkirjan 3 ja 6 :n määräysten mukaan TTES:n soveltamisalalla on lukien paikallisesti käytettävä järjestelyerä ja lisäksi samapalkkaisuuserä, joiden kustannusvaikutus on yhteensä 0,8 % sopimusalan palkkasummasta. Tässä yleiskirjeessä annetaan tiedoksi sopijaosapuolten tarkemmat ohjeet palkantarkistusten toteuttamisesta. Paikallisesti on sovittu käytettäväksi tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,5 %:n suuruinen järjestelyerä, joka lasketaan toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevien työntekijöiden TTES:n 35 :n mukaisten keskituntiansioiden summasta. Järjestelyerällä pyritään edistämään naisvaltaisten alojen palkkakilpailukykyä sekä poistamaan naisten ja miesten perusteettomia palkkaeroja kohdentamalla palkkojen korotuksia koulutetuille naisvaltaisille ryhmille. (Pöytäkirja samapalkkaisuuden edistämisestä ja palkkakilpailukyvyn ylläpitämisestä, yleiskirjeen 15/2007 liite 2). Järjestelyerä käytetään myös paikallisten palkkausepäkohtien korjaamiseen ja palkkausjärjestelmän kehittämiseen paikallisesti siten, että korotukset kohdennetaan niihin yksiköihin, jotka ovat toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyillä parantaneet toiminnan laatua ja tehokkuutta. Järjestelyerästä päätettäessä on myös otettava huomioon, että esimiesasemassa olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa palkkaan nähden. Asianomainen kunnallinen viranomainen ja pääsopijajärjestön edustaja neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käyttämisestä. Neuvotteluissa on tarkoituksena antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen kuulemalla tasavertaisesti neuvotteluosapuolia. Osapuolet neuvottelevat järjestelyerän käytöstä edellä sanottuihin tarkoituksiin sekä perustuntipalkkojen ja urakkapalkkojen korottamisesta ja henkilökohtaisiin lisiin käytettävän erän suuruudesta. Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen. Jollei asiasta päästä yksi-

11 Kunnanhallitus mielisyyteen, kunnan tai kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen päättää järjestelyerän käytöstä tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin. Hirvensalmen kunnassa on kaksi vakituista tuntipalkkaista, joita em. koskee. Jaossa on 22,44 senttiä järjestelyerää. Neuvottelujen pohjalta laadittu esitys erän jakamisesta on esillä kokouksessa. Kj. Päätös Kunnanhallitus päättää jakaa TTES:n mukaisen järjestelyerän esityksen mukaisesti. Hyväksyttiin.

12 Kunnanhallitus KUNNALLISEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN (TS- 07) MUKAISEN JÄRJESTELYERÄN JAKAMINEN Khall. 123 Hirvensalmen kunnan hallintosäännön 3 luvun 10 mukaan kunnanhallitus päättää virka- ja työehtosopimusten harkinnanvaraisten määräysten soveltamisesta. TS-07:n allekirjoituspöytäkirjan 3 :n 3 momentin mukaisen paikallisen järjestelyerän (0,3 prosenttia) ja allekirjoituspöytäkirjan 6 :n 3 momentin mukaisten paikallisten järjestelyerien (0,3 prosenttia ja 0,2 prosenttia, yhteensä 0,5 prosenttia) yhteenlaskettu määrä on 0,8 prosenttia. Paikalliset järjestelyerät lasketaan allekirjoituspöytäkirjan 4 :n 1 momentin mukaisesti sopimusalan (TS) tammikuun (2009) palkkasummasta. TS:n sopijaosapuolet ovat saavuttaneet neuvottelutuloksen TS-07:n allekirjoituspöytäkirjan 6 :n (pöytäkirja samapalkkaisuuden edistämisestä vuosina 2008 ja 2009) 3 momentin toisessa virkkeessä tarkoitetun 0,3 prosentin suuruisen järjestelyerän käyttämisestä. Neuvottelutuloksen mukaan tämä paikallisen järjestelyerän ,3 prosentin suuruinen osuus käytetään jäljempänä olevasta 2.2 kohdasta ilmenevällä tavalla. 1 Allekirjoituspöytäkirjan 3 :n mukainen paikallinen järjestelyerä (0,3 %) TS-07:n allekirjoituspöytäkirjan 3 :n 3 momentin mukainen paikallinen järjestelyerä on 0,3 prosenttia TS:n palkkasummasta. Tämä järjestelyerä käytetään paikallisten palkkausepäkohtien korjaamiseen ja palkkausjärjestelmän kehittämiseen paikallisesti siten, että korotuksilla tuetaan toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjä. Järjestelyerää kohdennetaan niihin yksiköihin, jotka ovat toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyillä parantaneet toiminnan laatua ja tehokkuutta. Järjestelyerästä päätettäessä on myös otettava huomioon, että esimiesasemassa olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa palkkaan nähden. Erä käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistuksiin ja henkilökohtaisten lisien maksamiseen. 2 Allekirjoituspöytäkirjan 6 :n (pöytäkirja samapalkkaisuuden edistämiseksi) 2 momentin mukainen paikallinen järjestelyerä , yhteensä 0,5 prosenttia TS:n tammikuun 2009 palkkasummasta

13 Kunnanhallitus Paikallisen järjestelyerän ,2 prosentin osuus Allekirjoituspöytäkirjan 6 :n (pöytäkirja samapalkkaisuuden edistämiseksi) mukaisesta paikallisesta järjestelyerästä käytetään 0,2 prosenttia paikallisena järjestelyeränä poistamaan naisten ja miesten perusteettomia palkkaeroja kohdentamalla palkkojen korotuksia koulutetuille naisvaltaisille ryhmille, paikallisten palkkausepäkohtien korjaamiseen ja palkkakilpailukyvyn ylläpitämiseen. Järjestelyerä kohdennetaan erityisesti niihin yksiköihin, jotka ovat toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyillä parantaneet toimintansa laatua ja tehokkuutta. Tämä 0,2 prosentin suuruinen paikallinen järjestelyerä käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistuksiin ja henkilökohtaisten lisien maksamiseen. Tästä järjestelyerästä päätettäessä on myös otettava huomioon, että esimiesasemassa olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa palkkaan nähden. 2.2 Paikallisen järjestelyerän ,3 prosentin osuus Allekirjoituspöytäkirjan 6 :n (pöytäkirja samapalkkaisuuden edistämiseksi) mukaisesta paikallisesta järjestelyerästä käytetään 0,3 prosenttia tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistuksiin ja henkilökohtaisten lisien maksamiseen. Tämä 0,3 prosentin suuruinen paikallinen järjestelyerä käytetään paikallisten palkkausepäkohtien korjaamiseen. Järjestelyerästä päätettäessä on myös otettava huomioon, että esimiesasemassa olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa palkkaan nähden. Tätä järjestelyerää käytettäessä otetaan tarvittaessa huomioon myös allekirjoituspöytäkirjan 6 :n 4 momentin kahden ensimmäisen virkkeen mukainen järjestelyerän kohdentaminen (naisten ja miesten perusteettomien palkkaerojen poistamiseen kohdentamalla palkkojen korotuksia koulutetuille naisvaltaisille ryhmille, paikallisten palkkausepäkohtien korjaamiseen ja palkkakilpailukyvyn ylläpitämiseen sekä erityisesti niihin yksiköihin, jotka ovat toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyillä parantaneet toimintansa laatua ja tehokkuutta). Hirvensalmen kunnassa on TS:n alaisia työntekijöitä 4. Heidän tammikuun 2009 palkkasummansa oli ,97euroa. Siitä 0,3 % osuus (kohta 1) oli 40,05 euroa ja 0,5 % osuus (kohta 2) oli 66,75 euroa. Neuvottelujen pohjalta on laadittu esitys, joka jaetaan kokouksessa.

14 Kunnanhallitus Kj. Päätös Kunnanhallitus päättää jakaa TS:n mukaiset järjestelyerät esitetyn suuruisina alkaen. Hyväksyttiin.

15 Kunnanhallitus VESIHUOLTOAVUSTUKSEN MYÖNTÄMINEN SUONTEEN VESIOSUUSKUNNAN IV- RAKENNUSVAIHEELLE Khall. 124 Suonteen vesiosuuskunta hakee Hirvensalmen kunnalta 15 prosentin avustusta vesihuoltohankkeen IV -vaiheen suunnittelu- ja rakentamiskustannuksiin. IV-.vaiheen kokonaiskustannus on euroa (alv 0%). Vesiosuuskunta hakee rakennusvaiheen IV toteuttamiseen kunnalta euron vesihuoltoavustusta. Suonteen vesiosuuskunta aloitti rakentaa vesi- ja viemäriverkostoa vesihuollon hankesuunnitelman mukaisesti haja-asutusalueelle Pöyryn kylästä Kuitulaan. Vesihuoltohankkeen IV-vaihe on III-vaihetta täydentävä hanke, jolla saadaan toteutettua Tuukkalan ja Kuitulan vesi- ja viemäriverkon runkolinjan sivuhaarat, jotka eivät kuuluneet EUhankkeeseen. Hankkeella mahdollistetaan yksityistalouksien ja vapaa-ajanasutuksen vesihuolto ja tulevien määräysten mukainen jätevesien käsittely. Hankkeella turvataan ainutlaatuisen järviluontokohteen säilyminen puhtaana ja soveltuvana niin paikallisten kuin matkailijoidenkin luontovirkistyskohteeksi. Rakennusvaihe I saatiin päätökseen heinäkuussa Sen hyväksytyt kustannukset olivat ,88. Ensimmäiseen rakennusvaiheeseen Hirvensalmen kunnanvaltuusto myönsi päätöksellään avustusta 15 % hankkeen suunnittelu- ja rakentamiskustannuksiin. Vesihuoltohankkeen II-vaiheen kustannusarvio on Etelä-Savon ympäristökeskus avusti hanketta 25 %. Rakennustyöt alkoivat ja ne valmistuivat helmikuussa Kolmannen rakennusvaiheen kustannukset ovat , ja kustannukset jakaantuvat seuraavasti: EU 30 %, valtio 15 %, kunta 15 % ja osuuskunta 40 %. Hirvensalmen kunta teki myönteisen rahoituspäätöksen III-vaiheen osarahoittamisesta syksyllä Hirvensalmen kunta on myöntänyt Suoteen vesiosuuskunnan rakennusvaiheisiin I-III kaiken kaikkiaan euroa, joista mennessä oli maksettu ,89 euroa. Hankkeelle varatun määrärahan ja maksetun määrärahan erotus johtuu siitä, että kaikki hankkeen kustannukset eivät kuulu avustusperusteiden mukaisiin kustannuksiin. Hirvensalmen kunnanvaltuusto on kokouksessaan päättänyt vesihuollon avustusperiaatteista. Niiden mukaan kunta

16 Kunnanhallitus avustaa vesihuollon kehittämishankkeita rakentamisen ja suunnittelun osalta 15 prosentin tuella. Tukea on myönnetty mm. Ripatin ja Hintikan vesiosuuskunnille. Hyväksyttävissä kustannuksissa on noudatettu EU-osarahoituksen määräyksiä. Hirvensalmen kunnan taloussuunnitelmassa vuosille on varattu vuodelle 2009 määrärahaa vesihuoltoavustuksiin, joista euroa on tarkoitettu Suonteen vesihuollon keittämiseen. Hanketta koskevat asiakirjat ovat esillä kokouksessa. Kj. Päätös Kunnanhallitus päättää valtuuston hyväksymien avustusperiaatteiden mukaisesti, että se myöntää Suonteen vesiosuuskunnan vesihuoltohankkeen Iv-vaiheelle avustusta 15 prosenttia IIIvaiheen hyväksyttävistä suunnittelu- ja rakentamiskustannuksista, enintään euroa. Hyväksyttiin. Merkittiin pöytäkirjaan, että Pirkko Luntta ilmoitti oma-aloitteisesti esteellisyytensä ja poistui asian käsittelyn ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin.

17 Kunnanhallitus MÄÄRÄRAHAN VARAAMINEN LAITEHANKINTOIHIN JA MUUTOSTÖIDEN TEKEMI- SEEN YHDEN KEITTIÖN MALLIIN SIIRRYTTÄESSÄ Khall. 125 Hirvensalmen kunta oli mukana vuonna 2005 valmistuneessa Mikkelin seudun ruokapalveluiden kehittämisselvityksessä. Sen tavoitteena oli selvittää ruokapalveluiden nykytila Mikkelin kaupungin ja sen konsernin sekä seudun kuntien osalta sekä esittää kehittämisvaihtoehtoja kustannustehokkuuden, kilpailukyvyn ja asiakaslaadun parantamiseksi. Hirvensalmen osalta selvityksessä todettiin, että ruokapalveluiden tuottavuus oli matalahko ja kustannukset melko korkeat. Haasteena nähtiin myös ruokapalveluiden koordinoimattomuus ja nähtiin mahdollisena yhden keittiön malliin siirtyminen. Selvityksen pohjalta kunnanvaltuusto päätti , että Elomaan koulun keittiöstä ja vanhainkoti-palvelukeskuksen keittiöstä muodostetaan lukien uusi tehtäväalue 47 ruokapalvelut, joka sijoittuu perusturvalautakunnan alaisuuteen. Samalla valtuusto totesi, että päiväkodin ja kyläkoulujen ruokapalvelujen siirtymisestä ruokapalvelujen tehtäväalueelle päätetään mahdollisesti myöhemmin. Valtuusto päätti myös, että ruokapalvelujen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen varataan euron lisämääräraha ruokapalvelujen esimiespalvelujen ostamiseksi, mikäli seudullisen ruokapalvelutyöntekijän työpanos ei ole riittävä. Leena Marttinen toimi keväällä 2008 määräaikaisena projektityöntekijänä ja hänen tehtävänään oli kartoittaa Hirvensalmen perusturvan alaisuudessa olevien Elomaan koulun keittiön sekä vanhainkoti-palvelukeskuksen keittiön nykytilannetta. Tehtävänään hänellä oli kartoittaa keittiöiden kunto, työntekijöiden toimenkuvat ja työtavat sekä mahdollisuus tehdä yhteistyötä Elomaan koulun sekä vanhainkoti-palvelukeskuksen keittiöiden välillä. Hirvensalmen kunnanhallitus on kokouksessaan käsitellyt ruokapalveluista laadittua selvitystyötä. Se päätti, että keskuskeittiömalli otetaan käyttöön Hirvensalmen ruokapalveluissa, ja keskuskeittiönä toimii jatkossa vanhainkotipalvelukeskuksen keittiö. Elomaan koulun ja päiväkodin keittiöt toimivat jatkossa jakelukeittiönä. Tavoitteena oli tuolloin, että keskuskeittiömalli otetaan käyttöön

18 Kunnanhallitus Hirvensalmen kunta päätti jo vuonna 2006, että se panostaa ruokapalvelujen kehittämiseen ruokapalvelupäällikön palveluita hankkimalla. Koska seudullisen ammattilaisen asiantuntemusta ei ollut saatavilla yhteistyötä tehtiin Kangasniemen kunnan kanssa. Rekrytointihaasteiden vuoksi Kangasniemi sai uuden ruokapalvelupäällikön vasta alkuvuodesta Hirvensalmen kunta teki jo vuonna 2005 Kangasniemen kunta ovat solmineet sopimuksen ruokapalvelupäällikön palveluiden työajasta 20% kohdentuu Hirvensalmelle. Uusi ruokapalvelupäällikkö on voinut myös keskittyä yhden keittiön mallin toteuttamiseen, johon siirtymisestä kunnanhallitus päätti jo keväällä Keittiöiden tilanne kirkonkylällä Tällä hetkellä Hirvensalmella toimii kaksi valmistuskeittiötä. Toinen valmistuskeittiö toimii Elomaan koululla valmistaen ruoat koulunnoin 170 oppilaalle. Keittiössä työskentelee kaksi vakituista työntekijää. Keittiö toimii pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin yhdessä vuorossa. Keittiön laitteet ovat vanhoja. Jakelulinjastosta puuttuu kylmäaltaat. Ruoanvalmistusmenetelmät painottuvat käsityöhön, joka nostaa koulukeskuksen suoritehintoja.. Ruokalistasuunnittelua ei ohjata mistään, vaan kaikki suunnittelu ja toteutus tapahtuu keittiöltä käsin. Keittiöllä ei hyödynnetä tietotekniikkaa. Toinen valmistuskeittiö sijaitsee vanhainkoti-palvelukeskuksessa. Kyseinen keittiö valmistaa ruoat vanhainkoti-palvelukeskuksen tarpeisiin, vuoropäiväkodille ja noin 20 kotona ruokailevalle tarjotinasiakkaalle. Ruokailijoita tämän keittiön piirissä on enintään 120. Keittiössä työskentelee 7 vakituista työntekijää, joista kaksi on osa-aikaista ja yksi vakituinen työntekijä toimii tällä hetkellä Malvaan koululla yhdistelmätyöntekijänä. Yksi osa-aikaisista jää vanhuuseläkkeelle kesäkuussa. Vanhainkoti-palvelukeskuksen keittiön toiminnassa käytetään tietotekniikkaa hyödyksi tilauksissa. Käytössä on kiertävä ruokalista, mutta ei toiminnanohjausjärjestelmää. Keittiön laitteet ovat viime kesänä hankittua uunia lukuun ottamatta vanhoja ja vaativat uudistusta lähivuosina. Jäähdytyskaappi on hankittava heti. Ruoankuljetukset hoidetaan tällä hetkellä takseilla. Jos halutaan säilyttää kaksi valmistuskeittiötä, joudutaan molemmat keittiöt remontoimaan. Elomaan koulun keittiön toiminta joudutaan organisoimaan kokonaan uudelleen. Tämän hetkisestä toiminnasta on tullut runsaasti negatiivista palautetta liittyen ruoanlaatuun ja palveluun.

19 Kunnanhallitus Yhden keittiön malli (keskuskeittiö) Kunnanhallituksen hyväksymässä yhden keittiön mallissa Hirvensalmen kunnan vanhainkoti-palvelukeskuksen, Elomaan koulun ja vuoropäiväkohdin ruokapalveluiden tuotanto toteutetaan kokonaisuudessaan yhdessä valmistuskeittiössä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yhden keittiön laitteet uusitaan ja keittiössä tehdään pieniä muutostöitä. Muutokset on suunniteltu toteutettavaksi vaiheittain. Kesällä 2008 uusittiin vanhainkoti-palvelukeskuksen keittiön lattia ja astiahuolto vastaamaan suurempaa tuotantoa sekä hankittiin uusi yhdistelmäuuni ja tehtiin sähköliitännät uusien laitteiden vaateiden mukaisiksi. Kesällä 2009 on tarkoitus uusia vanhainkoti-palvelukeskuksen keittiön laitteistoa ja tehdä muutostöitä vastaamaan yhden keittiön mallia. Muutostöiden ja laitehankintojen kustannukset on arvioitu euroksi. Muutostyöt on syytä tehdä kesällä, jolloin vanhainkoti-palvelukeskuksen keittiön ollessa poissa käytöstä voidaan hyödyntää Elomaan koulun keittiötä, jonka kapasiteetti riittää koululaisten ollessa kesälomalla. Kj. Ruokalistasuunnittelun pohjaksi käynnistetään seudullinen yhteistyö toiminnanohjausjärjestelmän kautta. Tämä takaa ruoanvalmistuksen tasalaatuisuuden sekä parantaa kustannustehokkuutta. Elomaan koulusta tehdään jakelupiste samaan tapaan kuin vuoropäiväkodissa on jo nyt.. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se varaa euron määrärahan vanhainkoti-palvelukeskuksen keittiön muutostöihin ja laitehankintoihin yhden keittiön mallin toteuttamiseksi. Kunnanhallitus valtuuttaa perusturvajohtajan tekemään yhden keittiön mallin mukaiset tarvittavat laitehankinnat sekä teknisen johtajan vaadittavat muutostyöt vanhainkoti-palvelukeskuksen keittiöön siten, että ne ovat valmiina viimeistään Yhden keittiön mallin on oltava toiminnassa viimeistään Päätös Hyväksyttiin.

20 Kunnanhallitus MÖHKÖSEN YHTEISEN RANTA-ALUEEN KÄYTTÖ Khall. 126 Möhkösen aluelta Sinikka ja Reijo Kamunen, Raija Pöyry ja Jaakko Vitikainen ovat kirjelmöineet kunnanhallitukselle koskien Möhkösen yhteisen ranta-alueen käyttöä. Kirje liitteenä 3. Mikkelin lääninhallitus on antanut päätöksen, jolla mahdollistettiin seitsemän omakotitalon rakentaminen Möhkönen-tilalle (5:13). Tonttien oli oltava vähintään m². Alueella ei ollut voimassa olevaa kaavaa. Alueella oli laadittu maankäyttösuunnitelma, jonka kunnanvaltuusto oli hyväksynyt Reijo ja Sinikka Kamunen ovat allekirjoitetulla kauppakirjalla ostaneet Möhkönen-tilasta noin m²:n suuruisen määräalan. Merja Kasper ja Harri Parkkinen ovat ostaneet allekirjoitetulla kauppakirjalla Möhkönen-tilasta noin m²:n suuruisen määräalan. Raija Pöyry ja Jaakko Vitikainen ovat ostaneet allekirjoitetulle kauppakirjalla Möhkönen-tilasta noin m²:n suuruisen määräalan. Kauppakirjassa ja lohkomisasiakirjoissa todetaan, että ostajat ovat saaneet oikeuden yhteisiin vesialueisiin, mutta eivät muita oikeuksia. Missään asiakirjoissa ei ole merkitty ostajille venevalkamaoikeutta rantaan. Pirjo Hilama on allekirjoitetulla kauppakirjalla ostanut noin m²:n suuruisen määräalan Möhkönen-tilasta. Kauppakirjan mukaan ostaja sai pysyvän käyttöoikeuden maankäyttösuunnitelman mukaiseen tiehen sekä yhdistettyyn uimaranta- ja vesivalkama-alueeseen. Hirvensalmen kunnanvaltuusto hyväksyi Urmaslahden asemakaavan kokouksessaan Möhkösen yhteisen rantaalueen käytöstä kuntaan kirjelmöineet henkilöt eivät missään kaavaprosessin vaiheessa jättäneet muistutuksia tai huomautuksia kaava-asiakirjoihin. Kaavassa on kiinnitetty huomiota erityisesti asukkaiden pääsyyn vesistöille. Hyväksytyssä asemakaavassa on merkitty LV-alueita

21 Kunnanhallitus Urmaslahden ranta-alueelle. Ne ovat kaavaselostuksen mukaan osoitettu pääsääntöisesti nykyisen käyttönsä mukaisesti. Yksi uusi venevalkama on osoitettu tukemaan Möhkösenmäen ja lähialueiden uusia asuinalueita. Po. LV-alueen ympäristö on VL-aluetta, joka on lähivirkistysaluetta. LV-alueita on sijoitettu runsaasti kaava-alueen keskeisille kohdille tukemaan korttelialueiden viihtyisyyttä sekä luomaan puskurin nykyisen loma-asutuksen sekä uuden asuntorakentamisen välille. Hirvensalmen kunta myi Harri Parkkiselle lisämaata päivätyllä kauppakirjalla liitettäväksi olemassa olevaan Päiväranyta-tilaan. Kauppa tehtiin, koska siten saatiin vahvistetun kaavan mukainen tontti. Ko. lisämaa oli kaavassa merkitty AO:ksi eikä LV tai VL-alueeksi. Merkittiin pöytäkirjaan, että kunnanjohtaja oli saanut asianosaisilta kirjeen tekstivirheen oikaisupyynnöksi. Kirje liitettiin pöytäkirjan liitteeksi 3A. Kj. Kunnanhallitus merkitsee liitteenä 3 ja 3A olevat kirjeet tiedokseen ja toteaa, etteivät kirjeet aiheuta enempiä toimenpiteitä. Lisäksi kunnanhallitus antaa teknisen lautakunnan tehtäväksi laatia suunnitelma Urmaslahden asemakaava-alueen LV alueiden rakentamisesta ja käytöstä. Päätös Hyväksyttiin.

22 Kunnanhallitus HIRVENSALMI-OTAVA VESIHUOLTOLINJAN JÄTEVEDENPUMPPAAMOIDEN TOIMITTAMISEN TARJOUKSET Khall 127 Hirvensalmen kunta on pyytänyt viideltä toimijalta mennessä tarjoukset Hirvensalmi-Otava vesihuoltolinjan jätevedenpumppaamoiden toimittamisesta. Tarjouspyyntö oli seuraava: Hirvensalmen kunta pyytää tarjoustanne otsikon kohteen jätevedenpumppaamoiden toimittamisesta liitteen hankintaohjelman mukaisesti. Tarjouspyyntöasiakirjat: 1.Tämä tarjouspyyntökirje 2.Tarjouspyyntökohteen hankintaohjelma 3.Pumppaamoiden suunnitelma-asiakirjat - Pumppaamokohtaiset tyyppipiirustukset - Putkilinjan suunnitelmakartta (kartan saa pyydettäessä sähköpostilla) 4.Tarjouslomake Tarjous on annettava liitteenä olevalla tarjouslomakkeella, jonka tarjouksen tekijä allekirjoittaa. Tarjouksen liitteet: Tarjouksen tekijän on liitettävä tarjoukseensa seuraavat asiakirjat. Rala ry:n todistus tai - verovelkatodistus - ilmoitus eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta - ennakkoperintärekisteri-ilmoitus - rekisteröinti-ilmoitus arvonlisäverolliseksi merkinnästä - laatujärjestelmätodistus Tarjousten jättäminen: Tarjous pyydetään jättämään oheisella tarjouslomakkeella suljetussa kirjekuoressa kello mennessä osoitteeseen: Hirvensalmen kunta, Keskustie 2, Hirvensalmi Kuoreen on merkittävä tunnus Hirvensalmi-Otava pumppaamotarjous Lisätiedot: Lisätietoja tarjouspyynnöstä antaa Asko Viljanen, p