OHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA C VÄITEMENETTELY

Transkriptio

1 OHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA C VÄITEMENETTELY JAKSO 2 IDENTTISYYS JA SEKAANNUSVAARA 6 LUKU KOHDEYLEISÖ JA TARKKAAVAISUUSASTE Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa C, Väitemenettely Sivu 1

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Kohdeyleisö Yleisön tarkkaavaisuusaste Kohdeyleisön määrittäminen: Yleisiä huomioita Sen yleisön osan määrittäminen, jonka osalta sekaannusvaaraa arvioidaan Kohdeyleisö farmaseuttisten tuotteiden kohdalla Tarkkaavaisuusaste Ostositoutuminen Korkea tarkkaavaisuusaste Kalliit ja harvoin tehtävät ostot Mahdollisesti vaaralliset ostot Merkkiuskollisuus Tavallista korkeampi tarkkaavaisuus laajaan ryhmään kuuluvien tiettyjen tavaroiden kohdalla Matala tarkkaavaisuusaste Tarkkaavaisuusaste farmaseuttisten tuotteiden kohdalla Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa C, Väitemenettely Sivu 2

3 1 Johdanto Sekaannusvaara (mielleyhtymän vaara mukaan luettuna) on olemassa, jos yleisö saattaa luulla, että kyseiset tavarat tai palvelut ovat peräisin samasta yrityksestä tai mahdollisesti taloudellisessa etuyhteydessä olevista yrityksistä. Sekaannusvaaran olemassaolo riippuu useiden keskenään riippuvaisten tekijöiden kokonaisarvioinnista, mukaan lukien seuraavien: i) tavaroiden ja palvelujen samankaltaisuus, ii) merkkien samankaltaisuus, iii) ristiriitaisten merkkien erottamiskykyiset ja hallitsevat osatekijät, iv) aiemman merkin erottamiskyky ja v) kohdeyleisö. Ensimmäisessä vaiheessa sekaannusvaaran olemassaoloa arvioidaan määrittämällä edellä mainitut viisi tekijää. Toisessa vaiheessa määritetään niiden merkityksellisyys. Tässä luvussa käsitellään kohdeyleisöä, joka on tärkeimpiä tekijöitä sekaannusvaaraa arvioitaessa. Luvussa käsitellään myös kohdeyleisön tarkkaavaisuusastetta asianomaisten tavaroiden tai palvelujen osalta. 1.1 Kohdeyleisö Kohdeyleisöllä on ratkaiseva merkitys sekaannusvaaran muita osatekijöitä arvioitaessa. Tavaroiden ja palvelujen vertailu Riidanalaisten tavaroiden ja palvelujen todelliset ja mahdolliset asiakkaat ovat tärkeimpiä tekijöitä, jotka on huomioitava analysoitaessa samankaltaisuutta. 1 Nahka, eläinten nahat ja vuodat ovat raaka-aineita teollisuuden käyttöön, kun taas nahasta tehdyt tavarat on suunnattu loppukuluttajille. Niillä on eri kohdeyleisö, ja tavarat ovat erilaisia. Samoin myös jalometallit (luokka 14) ja korut (luokka 14) ovat keskenään erilaisia. Merkkien vertailu Kohdeyleisöllä on merkitystä myös merkkien vertailussa. Saman sanan lausuntatapa voi vaihdella kohdeyleisön mukaan. Euroopan unionin tietyssä osassa yleisö voi ymmärtää merkin merkityksen, kun taas muissa osissa sitä ei ehkä ymmärretä. 2 1 Katso ohjeiden osa C, Väitemenettely, jakso 2, Identtisyys ja sekaannusvaara, luku 2, Tavaroiden ja palvelujen vertailu. 2 Katso ohjeiden osa C, Väitemenettely, jakso 2, Identtisyys ja sekaannusvaara, luku 3, Merkkien vertailu. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa C, Väitemenettely Sivu 3

4 Unionin tuomioistuin on jo vahvistanut, että Skandinavian maissa, Alankomaissa ja Suomessa hallitaan englannin perusteet (tuomio , T-435/07, NEW LOOK, 23 kohta). Merkkien erottamiskykyiset osatekijät / aiemman merkin erottamiskyky Merkin tai jonkin sen osatekijän ominaispiirteisiin perustuva erottamiskyky riippuu myös tavaroiden ja palvelujen kohdeyleisöstä. Esimerkiksi kohdeyleisön tietojen, taustan ja kielitaidon mukaan tavaramerkkiin sisältyvä osatekijä ei ehkä ole erottamiskykyinen tai se on erottamiskyvyltään vähäinen tai se voi olla erottamiskykyinen muun muassa siksi, että se katsotaan mielikuvitukselliseksi termiksi vailla merkitystä. 3 Ranskankielistä sanaa Cuisine ei ymmärretä luokkiin 29 ja 30 sisältyviä tavaroita kuvailevaksi ilmaisuksi kaikissa jäsenvaltioissa (päätös , R 1201/2009-1, GREEN CUISINE, kohta). Tietoteknisen ja tieteellisen alan ammattilaiset tuntevat yleensä englannin kielen teknistä ja perussanastoa keskivertokuluttajaa paremmin. Asiassa Gateway v. Activy Media Gateway tuomioistuin katsoi, että yleinen sana gateway tuo välittömästi kohdeyleisön mieleen yhdyskäytävän, joka on yleinen tietotekniikka-alalla (tuomio , T-434/05, ACTIVY Media Gateway, 38 ja 48 kohta, pysytetty muutoksenhaussa asiassa C-57/08P). 1.2 Yleisön tarkkaavaisuusaste Sekaannusvaaran olemassaolon havaitsemiseen vaikuttaviin tekijöihin kuuluu myös yleisön tarkkaavaisuusaste. Periaatteessa kohdeyleisö ja tarkkaavaisuusaste ovat toisistaan riippumattomia. Se, että kohdeyleisö koostuu suuresta yleisöstä, ei välttämättä tarkoita, että se olisi tarkkaavaisuudeltaan tavanomainen. Myöskään se, että kyseessä olevat tavarat on suunnattu asiantuntijoille, ei välttämättä tarkoita korkeaa tarkkaavaisuusastetta. Tarkkaavaisuusasteen nousu ei tarkoita automaattisesti, että sekaannusvaaraa ei olisi olemassa. Kaikki muut tekijät on myös huomioitava. Sekaannusvaara voi siis olla olemassa korkeasta tarkkaavaisuusasteesta huolimatta. Kun muut tekijät, kuten merkkien identtisyys tai yleinen samankaltaisuus ja tavaroiden identtisyys, aiheuttavat merkittävät sekaannusvaaran, ei voida olettaa, että sekaannus vältettäisiin kohdeyleisön tarkkaavaisuuden ansiosta (päätös , R 1419/2009-4, Hasi, ja päätös , R 1562/2008-2, victory slims, 51 kohta). 3 Katso ohjeiden osa C, Väitemenettely, jakso 2, Identtisyys ja sekaannusvaara, luku 4, Erottamiskyky. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa C, Väitemenettely Sivu 4

5 2 Kohdeyleisön määrittäminen: Yleisiä huomioita Väitemenettelyn yhteydessä kohdeyleisö on aina sen alueen / niiden alueiden yleisö, jossa/joissa aikaisempi oikeus / aikaisemmat oikeudet on suojattu. Aikaisemman kansallisen oikeuden osalta kohdeyleisö on siis kyseisessä EU:n jäsenvaltiossa oleva yleisö (tai Benelux-maiden tavaramerkkien osalta jäsenvaltiossa oleva yleisö). Aikaisemman yhteisön tavaramerkin osalta on otettava huomioon koko yhteisön alueella oleva yleisö. Kansainvälisessä rekisteröinnissä puolestaan on huomioitava yleisö kussakin sellaisessa jäsenvaltiossa, jossa merkki on suojattu. On määriteltävä tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti, aiheutuuko yleisön keskuudessa sekaannusvaara. Unionin tuomioistuimen mukaan tämä sanamuoto osoittaa, että sillä, miten keskivertokuluttaja mieltää kyseessä olevat tavarat tai palvelut, on ratkaiseva merkitys sekaannusvaaran kokonaisarvioinnissa (tuomio , C-251/95, Sabèl, 23 kohta, ja tuomio , C-342/97, Lloyd Schufabrik Meyer, 25 kohta). Sekaannusvaaraa koskevissa asioissa unionin tuomioistuin ja unionin yleinen tuomioistuin tekevät yleensä eron suuren yleisön (eli kuluttajien, jotka ostavat tavaroita ja palveluja tyydyttääkseen henkilökohtaiset tarpeensa) ja ammattimaisen ja erikoistuneen yleisön välillä kyseisten tavaroiden ja palvelujen perusteella. Termillä kuluttajat viitataan aina sekä todellisiin että mahdollisiin kuluttajiin eli sellaisiin, jotka tällä hetkellä ostavat tavaroita/palveluja tai jotka voivat ostaa niitä tulevaisuudessa. Jos merkittävälle osalle kyseisten tuotteiden tai palvelujen kohdeyleisöstä voi aiheutua sekaannusta tavaroiden alkuperän osalta, tämä on riittävä peruste sekaannusvaaran toteamiselle. Ei tarvitse vahvistaa, että kaikille kyseisten tavaroiden tai palvelujen todellisille tai mahdollisille kuluttajille voi aiheutua sekaannusvaaraa. 2.1 Sen yleisön osan määrittäminen, jonka osalta sekaannusvaaraa arvioidaan Kohdeyleisö koostuu samoiksi tai samankaltaisiksi todettujen tavaroiden ja palvelujen kuluttajista. Yleisen tuomioistuimen mukaan kohdeyleisö, jonka osalta sekaannusvaaraa arvioidaan, koostuu käyttäjistä, jotka todennäköisesti käyttävät sekä aikaisemman merkin kattamia tavaroita ja palveluja että haettavan merkin kattamia tuotteita (tuomio , T-328/05, QUARTZ, 23 kohta, valitus yhteisöjen tuomioistuimelle C-416/08 P, valitus hylätty määräyksellä). Jos molempien merkkien kattamat tavarat tai palvelut on suunnattu suurelle yleisölle, suuri yleisö muodostaa kohdeyleisön. Miesten ja naisten vaatteet ovat päivittäistavaroita, ja väitteen perusteena oleva tavaramerkki on rekisteröity yhteisön tavaramerkki. Näin ollen kohdeyleisö, jonka osalta sekaannusvaaraa on arvioitava, koostuu Euroopan unionin suuresta yleisöstä Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa C, Väitemenettely Sivu 5

6 (tuomio , yhdistetyt asiat, T-117/03 T-119/03 ja T-171/03, New Look, 25 kohta). Jos kummankin merkin kattamat tavarat ja palvelut on suunnattu samalle tai samankaltaiselle erikoistuneelle yleisölle, sekaannusvaaraa arvioidaan kyseisen erikoistuneen yleisön kannalta. Kyseessä olevat tavarat olivat muoviraaka-aineita, kemiallisia tuotteita, hartseja ja vastaavia. Nämä tuotteet on tarkoitettu teolliseen käyttöön. Kohdekuluttajia ovat siis tekniset asiantuntijat ja kemistit eli asiaan erikoistuneet ammattilaiset, jotka käsittelevät kyseisiä tuotteita ja käyttävät niitä teollisessa valmistuksessa. Kohdeyleisön katsottiin koostuvan ammattilaisista (päätös , R 2077/2010-1, PEBAFLEX, 18 kohta). Katso myös päätös , R 1370/2009-1, CALCIMATT, 20 kohta, pysytetty asiassa T-547/10). Jos kummankin merkin kattamat tavarat ja palvelut on suunnattu sekä suurelle yleisölle että erikoistuneelle yleisölle, sekaannusvaaraa arvioidaan sen yleisön osalta, joka osoittaa alhaisempaa tarkkaavaisuutta. Kun huomioidaan sellaisten luokkiin 3 ja 5 (luokkaotsikot) kuuluvien tavaroiden luonne, jotka on suunnattu sekä suurelle yleisölle että ammattilaisille (kuten lääkäreille), kohdeyleisö koostuu suuresta yleisöstä, koska se osoittaa heikompaa tarkkaavaisuutta (tuomio , T-220/09, ERGO, 21 kohta). Jos aikaisemman merkin kattamat tavarat ja palvelut on suunnattu suurelle ja ammattimaiselle yleisölle ja riidanalaiset tavarat ja palvelut on suunnattu yksinomaan ammattimaiselle yleisölle (tai päinvastoin), kohdeyleisö sekaannusvaaran arvioinnin osalta on vain ammattimainen yleisö. Aikaisemman merkin kattamat tavarat ovat metallien kiillotustuotteita, kun taas rekisteröitäväksi haetun tavaramerkin kattamia tavaroita ovat poistoputkien puhdistusvalmisteet metallinjalostusteollisuuteen. Asianomaisessa tuomioistuimen tuomiossa todetaan seuraavasti: Vaikka metallien kiillotustuotteet voivatkin olla yhtä hyvin päivittäiskäytössä olevia tuotteita kuin ammattimaiselle tai erikoistuneelle yleisölle tarkoitettuja tuotteita, on kiistatonta, että on katsottava, että tavaramerkin rekisteröintiä koskevan hakemuksen kohteena olevat tavarat on suunnattu vain metallinjalostusteollisuuden ammattilaisille. Tästä seuraa, että ainoa yleisö, joka saattaa sekoittaa kyseiset tavaramerkit toisiinsa, muodostuu kyseisistä ammattilaisista (tuomio , T-126/03, ALADIN, 81 kohta). Yleismaaleja myydään sekä ammattimaalareille (liiketoiminnallisiin tarkoituksiin) että kuluttajille tee-se-itse-tarkoituksiin. Teollisuusmaaleja sen sijaan ei ole suunnattu tavanomaiselle kuluttajalle. Kun siis kahden merkin määritelmät kattavat maalit ja Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa C, Väitemenettely Sivu 6

7 teollisuusmaalit, kohdeyleisön muodostavat vain ammattilaiset, koska nämä ovat todennäköisesti ainoat kuluttajat, jotka ovat tekemisissä kummankin merkin kanssa. Aikaisempi merkki kattaa tietoliikenteen palveluja. Riidanalaiset palvelut ovat tietoliikennepalveluja, nimittäin yhteispalvelin-, telehousing- ja yhteyspalveluja, jotka on suunnattu yksinomaan ammattilaisille. Kohdeyleisön määrittämisessä on huomioitava tarkennettu luettelo, ja sekaannusvaaraa tulee arvioida ainoastaan ammattilaisten osalta (tuomio , T-408/09, ancotel, kohta). 2.2 Kohdeyleisö farmaseuttisten tuotteiden kohdalla Yleinen tuomioistuin totesi, että sellaisten farmaseuttisten tuotteiden kohdalla, joiden myymiseksi kuluttajille apteekeissa tarvitaan lääkärin lääkemääräys, kohdeyleisö koostuu sekä lopullisista kuluttajista että terveysalan ammattilaisista, kuten lääkäreistä ja apteekkareista. Vaikka näiden tavaroiden valintaan vaikuttaa tai siitä määrää välikäsi, sekaannusvaara voi olla olemassa myös kyseisten kuluttajien keskuudessa, kun he mahdollisesti joutuvat tekemisiin näiden tuotteiden kanssa, vaikkapa ostaessaan näitä, mikä tapahtuu kunkin tuotteen kohdalla erikseen eri ajankohtina (tuomio , T-222/09, ALPHAREN, kohta, ja tuomio , C-412/05 P, TRAVATAN, kohta). Tämä tarkoittaa, että myös sellaisten farmaseuttisten tuotteiden kohdalla, joita varten tarvitaan lääkemääräys, kohdeyleisö koostuu niin ammattimaisesta yleisöstä kuin kuluttajista, joilla ei ole erityistä lääketieteellistä tai farmaseuttista osaamista. Lisäksi perusteena on se, että farmaseuttisia tuotteita, joita varten tarvitaan lääkemääräys tietyissä Euroopan maissa, voidaan muissa Euroopan maissa käytännössä myydä kuluttajille apteekeissa ilman lääkemääräystä. Lisäksi farmaseuttisia tuotteita, joita varten tällä hetkellä tarvitaan lääkemääräys, saatetaan tulevaisuudessa myydä vapaasti apteekeissa. Kun kumman tahansa kiistanalaisen tavaramerkkioikeuden kattamia farmaseuttisia tuotteita varten tarvitaan lääkemääräys, viraston on oletettava, että kohdeyleisö koostuu sekä ammattilaisista että suuresta yleisöstä (tässä tapauksessa potilaista). Kun farmaseuttisia tuotteita varten ei tarvita lääkemääräystä eivätkä ne ole ammattilaisten myymiä, vaan niitä myydään vapaasti markkinoilla, suurimmassa osassa tapauksista keskivertokuluttaja on potilas itse. Kun yhteisön tavaramerkkihakemuksen kattamat farmaseuttiset tuotteet ovat vapaasti myytäviä ja kansallisen rekisteröinnin kattamia farmaseuttisia tuotteita varten tarvittaisiin lääkemääräys tai päinvastoin, viraston on oletettava, että kohdeyleisö koostuu sekä ammattilaisista että potilaista tai kuluttajista vailla erityistä lääketieteellistä tai farmaseuttista osaamista. Virasto ei voi rajoittaa kyseistä suojaa merkin alaisuudessa mahdollisesti myytäviä valmisteita koskevien hypoteettisten näkökohtien perusteella. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa C, Väitemenettely Sivu 7

8 Tuomio , yhdistetyt asiat T-493/07, (valitus yhteisöjen tuomioistuimelle C-461/09 P, valitus hylätty määräyksellä), T-26/08 ja T-27/08, FAMOXIN. Edellä mainitussa asiassa aikaisemman merkin kattavat tavarat olivat ihmisille tarkoitettuja digoksiinia sisältäviä farmaseuttisia tuotteita, joita käytetään sydän- ja verisuonitautien hoitoon, kun taas riidanalaiset tavarat olivat aineenvaihduntahäiriöihin tarkoitettuja farmaseuttisia tuotteita, jotka soveltuvat annettavaksi vain ruiskeena laskimonsisäisesti, lihaksensisäisesti tai ihonalaisesti. Yleisen tuomioistuimen kanta kohdeyleisöstä oli yhtenevä valituslautakunnan kannan kanssa. Se totesi, että sekä terveydenhoitoalan ammattilaiset että loppukuluttajat on otettava huomioon siitä huolimatta, että aikaisempiin farmaseuttisiin tuotteisiin tarvitaan lääkemääräys. 3 Tarkkaavaisuusaste Yhteisöjen tuomioistuin on todennut seuraavaa: kyseisen tyyppisten tavaroiden keskivertokuluttajan oletetaan olevan tavanomaisesti valistunut sekä kohtuullisen tarkkaavainen ja huolellinen [ ]. On kuitenkin otettava huomioon se, että keskivertokuluttajalla on ainoastaan harvoin mahdollisuus verrata suoraan eri tavaramerkkejä, vaan hänen on turvauduttava siihen epätäydelliseen muistikuvaan, joka hänellä on tavaramerkeistä. (ks. tuomio C-342/97, Lloyd Schuhfabrik Meyer, 26 kohta) Periaatteessa tarkkaavaisuusaste ei riipu kohdeyleisöstä, vaan se on itsenäinen tekijä. Se, että tavarat tai palvelut on suunnattu ammattimaiselle yleisölle, saattaa tarkoittaa, että ammattimaisen yleisön tarkkaavaisuusaste on tiettyä tuotetta ostaessa korkea. Tämä johtuu siitä, että ammattilaisilla katsotaan kuluttajina olevan erityisiä taustatietoja tai kokemusta kyseisistä tavaroista ja palveluista. Lisäksi ammattilaiskuluttajien ostokäyttäytyminen on usein järjestelmällisempää kuin suuren yleisön. Näin ei kuitenkaan aina ole. Jos esimerkiksi ammattilainen käyttää kyseisiä tavaroita tai palveluja päivittäin, tarkkaavaisuusaste voi olla tavanomainen tai jopa alhainen (ks. soveltuvin osin tuomio , T-320/03, LIVE RICHLY, 74 kohta: tämä tarkkaavaisuusaste voi kuitenkin olla suhteellisen alhainen sellaisten myynninedistämiseen liittyvien merkintöjen osalta, jotka eivät ole ratkaisevia asiantuntevalle yleisölle ). 3.1 Ostositoutuminen Niin sanottu ostositoutumisen aste vaikuttaa merkittävästi kuluttajien tavara- ja palveluvalintoihin. Sitoutumisaste liittyy siihen, kuinka tärkeä päätös on kuluttajalle, ja se kytkeytyy siten myös kuluttajan tarkkaavaisuusasteeseen. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa C, Väitemenettely Sivu 8

9 3.1.1 Korkea tarkkaavaisuusaste Korkea tarkkaavaisuusaste liittyy usein seuraavantyyppisiin ostoihin: kalliit, harvoin tehtävät ja mahdollisesti vaaralliset ostot. Keskivertokuluttaja turvautuu usein ammattilaisen apuun tai neuvoihin valitessaan tai ostaessaan tietyntyyppisiä tavaroita tai palveluja. Tällaisia ovat esimerkiksi autot (kalliit ja harvoin tehtävät ostot) tai mahdollisesti vaaralliset ostot. Korkea tarkkaavaisuusaste voi myös olla yhteydessä tavaroihin, joiden kohdalla merkkiuskollisuus on kuluttajalle tärkeää Kalliit ja harvoin tehtävät ostot Kalliita tavaroita ostaessaan kuluttaja on yleensä huolellisempi ja ostaa tavaran vasta harkittuaan sitä tarkasti. Muu kuin asiantuntija- tai ammattilaiskuluttaja turvautuu usein ammattilaisen apuun tai neuvoihin valitessaan tai ostaessaan tietyntyyppisiä tavaroita tai palveluja. Kuluttaja voi olla tarkkaavaisempi silloin, kun hän ostaa ylellisyystuotteita ja kun kyseisen tuotteen katsotaan heijastavan omistajansa yhteiskunnallista asemaa. Kalliiden tavaroiden ostot ovat yleensä myös harvoin tehtäviä ostoja. Sama koskee palveluja. Autot Kun huomioidaan autojen hinta, keskivertokuluttaja on todennäköisesti sitä ostaessaan tarkkaavaisempi kuin tehdessään halvempia ostoksia. Keskivertokuluttaja ei todennäköisesti osta uutta tai käytettyä autoa samaan tapaan kuin päivittäistuotteita. Keskivertokuluttaja perehtyy asiaan ja ottaa huomioon kaikki olennaiset tekijät, kuten hinnan, kulutuksen, vakuutusmaksut, henkilökohtaiset tarpeet tai jopa autoon liitettävän arvostuksen. Katso tähän liittyvänä yleisen tuomioistuimen tuomio , T-486/07, CA, kohta, ja tuomio , T-63/09, SWIFT GTi, kohta (valitus unionin tuomioistuimelle, asia C-260/12 P). Tuomioistuin totesi, että ajoneuvojen tai maakulkuneuvojen yhteydessä kohdeyleisöön kuuluva kuluttaja harkitsee ostoa huolellisesti. Kyseisten tuotteiden hinta on yleensä korkea, joten kuluttaja kiinnittää niihin erityistä huomiota. Yhteisöjen tuomioistuimen tuomion , C-361/04 P, Picaro, 39 kohdassa todetaan, että keskivertokuluttajan tarkkaavaisuusaste on erityisen korkea ajoneuvojen ostohetkellä, kyseisten tavaroiden luonteeseen ja etenkin niiden hintaan ja niiden vahvaan teknologisuuteen nähden. Timantit, jalokivet ja puolijalokivet sekä korut Valituslautakunta katsoi päätöksessään , R 900/2010-1, Leo Marco, 22 kohta, että ihmiset yleensä käyttävät tietynlaista harkintaa näiden tuotteiden valinnassa. Nämä tavarat ovat usein ylellisyystuotteita tai ne on tarkoitettu lahjaksi. Kuluttajan tarkkaavaisuusasteen voidaan olettaa olevan melko korkea. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa C, Väitemenettely Sivu 9

10 Rahoituspalvelut Kyseiset palvelut on suunnattu laajalle yleisölle, joka on tavanomaisesti valistunut sekä kohtuullisen tarkkaavainen ja huolellinen. Koska kyse on kuitenkin erikoistuneista palveluista, joilla voi olla merkittäviä taloudellisia seurauksia niiden käyttäjille, kuluttajien tarkkaavaisuusaste on oletettavasti melko korkea heidän tutkiessaan kyseisiä tuotteita (päätös , R 719/2010-1, f@ir Credit, 15 kohta) (valitus yleiseen tuomioistuimeen, asia T-220/11, hylätty, valitus unionin tuomioistuimeen, asia C-524/12 P). Kyseessä olevien merkkien muodostamassa kokonaisvaikutelmassa nimittäin kyseisten merkkien väliset ulkoasujen ja merkityssisältöjen erot ovat riittävät tekemään merkityksettömäksi sen, että ne ovat lausuntatavoiltaan vähemmän samankaltaisia, erityisesti koska kohdeyleisö on hyvin tarkkaavaista ja valistunutta (tuomio , T-563/08, CARBON CAPITAL MARKETS, 33 ja 61 kohta). Kiinteistöpalvelut Kiinteistöjen myynti ja osto ovat liiketoimia, joissa on riskejä ja joissa siirretään suuria rahasummia. Kohdeyleisöön kuuluvan kuluttajan tarkkaavaisuusaste on siis tavanomaista korkeampi, sillä tarkkaamattomuudesta johtuvan huonon päätöksen seuraukset olisivat erittäin vahingolliset (päätös , R 817/2010-2, FIRST THE REAL ESTATE, 21 kohta) Mahdollisesti vaaralliset ostot Tavaramerkin kattamien tavaroiden (kuten esimerkiksi sytyttimien, sahojen, sähköakkujen, sähkövirrankatkaisimien, sähköreleiden jne.) vaikutus turvallisuuteen voi nostaa kohdeyleisöön kuuluvan kuluttajan tarkkaavaisuusastetta (ks. tuomio , T-486/07, CA, 41 kohta) Merkkiuskollisuus Merkkiuskollisuus voi myös nostaa tarkkaavaisuutta. Vaikka tupakkatuotteet ovat suhteellisen halpoja massakulutustuotteita, tupakoitsijoita pidetään erityisen huolellisina ja harkitsevina polttamansa savukemerkin valinnan suhteen. Tupakointituotteiden yhteydessä oletuksena siis on kohonnut merkkiuskollisuus ja tarkkaavaisuusaste. Tästä syystä tupakkatuotteiden sekaannusvaaran syntyminen voi edellyttää merkittävämpää samankaltaisuutta. Tämä kanta on vahvistettu useammassa valituslautakunnan päätöksessä: Päätöksessä , R 1562/2008-2, victory slims, ja päätöksessä , R 61/2005-2, Granducato, todettiin, että luokkaan 34 sisältyvien tavaroiden kuluttajat ovat yleisesti erittäin tarkkaavaisia ja merkkiuskollisia. Toinen esimerkki merkkiuskollisuuden aiheuttamasta korkeasta tarkkaavaisuudesta on sanoma- ja aikakauslehtien ostaminen. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa C, Väitemenettely Sivu 10

11 Tavallista korkeampi tarkkaavaisuus laajaan ryhmään kuuluvien tiettyjen tavaroiden kohdalla Jos tavarat tai palvelut koostuvat laajasta ryhmästä ja kohdeyleisö on tiettyjen tavaroiden osalta tavanomaista tarkkaavaisempi, ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että tiettyjen tavaroiden osalta tarkkaavaisuus voi olla tavanomainen. Tuomioistuin katsoi tuomiossaan , T-221/06, Bebimil, että vauvojen tai pienten lasten vanhempien tarkkaavaisuusaste on korkeampi ostaessaan tuotteita lapsilleen, koska he pitävät vauvojen ja pienten lasten ravitsemusta ja terveyttä tärkeänä. Koska vauvanruokien luokka on kuitenkin laaja, on huomattava, että vaikka tämän ryhmän tavaroiden keskivertokuluttajiin kuuluu myös huolellisia vanhempia, koko kohdeyleisö ei koostu yksinomaan tällaisista kuluttajista. Tässä tapauksessa viraston tulisi huomioida, että kyseiset tavarat on suunnattu suurelle yleisölle, jonka katsotaan koostuvan tavanomaisesti valistuneista sekä kohtuullisen tarkkaavaisista ja huolellisista kuluttajista Matala tarkkaavaisuusaste Matala tarkkaavaisuusaste voidaan yhdistää erityisesti tapaostamiseen. Tällaiset ostopäätökset koskevat esimerkiksi halpoja päivittäin ostettavia tavaroita (ks. soveltuvin osin tuomio , T-547/08, Sukan kärjen oranssi väri, 43 kohta). Matalan tarkkaavaisuuden tuotteita voivat olla esimerkiksi elintarvikkeet Tarkkaavaisuusaste farmaseuttisten tuotteiden kohdalla Oikeuskäytännöstä ilmenee, että farmaseuttisten tuotteiden kohdalla kohdeyleisön tarkkaavaisuusaste on suhteellisen korkea. Erityisesti lääketieteen ammattilaiset ovat erittäin tarkkaavaisia määrätessään lääkemääräyksiä. Loppukuluttajien osalta voidaan todeta seuraavaa: Tapauksissa, joissa farmaseuttisia tuotteita varten ei tarvita lääkemääräystä, on oletettava, että kyseisiä tuotteita hankkivat kuluttajat, joiden voidaan katsoa olevan tavanomaisesti valistuneita sekä kohtuullisen tarkkaavaisia ja huolellisia sen suhteen, miten tämä tuotteet vaikuttavat heidän terveydentilaansa, ja että kyseiset kuluttajat eivät todennäköisesti sekoita näiden tuotteiden eri versioita. Vaikka oletettaisiin, että tuotteita varten tarvitaan lääkemääräys, kuluttajien tarkkaavaisuusaste on todennäköisesti korkea hankkiessaan kyseisiä tuotteita, sillä tuotteet ovat farmaseuttisia tuotteita. Näin ollen voidaan katsoa, että tavanomaisesti valistuneet ja kohtuullisen tarkkaavaiset ja huolelliset keskivertokuluttajat kiinnittävät erityistä huomiota lääkkeisiin (lievien vaivojen ja häiriöiden hoitoon tarkoitetut lääkkeet mukaan luettuina), myydäänpä niitä lääkärin määräyksestä tai ilman (tuomio , T-331/09, Tolposan, 26 kohta, ja tuomio , T-288/08, Zydus, 36 kohta, sekä mainittu oikeuskäytäntö). Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa C, Väitemenettely Sivu 11