Lehmuslinnan päiväkoti / Pyrstötähdet. Uudensillantie 65 rak Sipoo

Transkriptio

1 Sipoon kunta Päivämäärä Lehmuslinnan esiopetuksen TYÖSUUNNITELMA Lukuvuosi Lisäys kunnalliseen opetussuunnitelmaan perusopetuslain 9 mukaan 1. Esiopetuspaikan yhteystiedot Nimi Lehmuslinnan päiväkoti / Pyrstötähdet Osoite Uudensillantie 65 rak Sipoo Puhelin Pyrstötähdet , johtaja Tintti Savolainen Matkapuhelin Esiopetuksen yleinen järjestäminen Sipoon kasvustrategian mukaisesti ( ) esiopetuksen järjestäminen perustuu palvelutarpeen ennakointiin. Tulevaisuudessa esiopetus ja siihen liittyvä päivähoito siirretään kokonaisuudessaan koulun toiminnaksi. Hallinnollisesti esiopetus kuuluu sivistysosastoon ja sen alaisuudessa sekä koulutuspalveluihin että varhaiskasvatukseen. Lehmuslinnan erillinen esiopetusyksikkö sijaitsee Itäisessä Jokipuistossa päiväkodin yhteydessä. Päiväkotirakennus on kaksikerroksinen vanha jugendtalo, jonka yläkerta on varattu esiopetuskäyttöön. Esiopetusryhmän käytössä on viisi huonetta, jotka mahdollistavat hyvin pienryhmätyöskentelyn ja leikin. Oppimisympäristö on suunniteltu siten, että lapsen kokonaisvaltainen ja täysipainoinen sekä yksilöllinen kehittyminen on mahdollista. Huomioon on otettu myös innostavuus, jatkuvuus, kannustavuus, toimivuus sekä esteettisyys. Lehmuslinnan toiminta-ajatuksen lähtökohtana on lapsi ja hänen kokonaisvaltaisen hyvinvointinsa edistäminen. Haluamme tarjota yksilöllistä ja kokemusrikasta esiopetusta sekä tukea kotikasvatusta ja vanhemmuutta. Keskeinen arvomme on olla turvallinen yhteisö. Esiopetusta järjestetään koulupäivisin klo (maksuton esiopetus) ja lisäksi siihen liittyvää päivähoitoa klo välisenä aikana. 3. Esiopetuksen sitovat tavoitteet Esiopetuksen tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Perusopetuslain mukaan esiopetuksen tavoitteena on tukea lapsen yksilöllistä kehittymistä ja oppimisedellytyksiä sekä yhteiskunnan tarpeita. Sipoon kunnan varhaispalvelujen sitovat tavoitteet vuodeksi 2013 ovat asiakaslähtöisyys, toiminnan tehokkuus sekä hyvinvointi. Sipoon kunnan esiopetuksen tavoitteet ja toiminta pohjautuvat Sipoon kunnan perusarvoihin, joista keskeisin on lapsen oikeus hyvään lapsuuteen. Tämä perusarvo on pohjana seuraaville arvoille: turvallisuus, kiireettömyys, toisten ihmisten ja luonnon kunnioittaminen sekä niistä välittäminen ja suvaitsevaisuus. Kasvua ja kehitystä tulee edistää tukemalla lapsen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä. Esiopetuksen tavoitteena on lapsen positiivisen minäkuvan vahivstaminen sekä hänen oppimaan oppimisen taitojensa kehittyminen. Esiopetuksen tavoitteena on myös tunnistaa mahdolliset oppimiseen liittyvät riskitekijät mahdollisimman varhain, arvioida tuen tarve ja järjestää riittävät tukitoimet. Lehmuslinnan esikoululaisten ja koko talon toiminnan tavoitteena on tarjota lapsille turvallinen kasvuympäristö, jossa hän voi kehittyä hyvän itsetuntemuksen ja myönteisen minäkuvan omaavaksi, motivoituneeksi ja osallistuvaksi oppijaksi. Lehmuslinnan kasvatustyön kivijalan muodostaa yhteisöllinen näkemys kasvusta ja oppimisesta.

2 4. Esiopetuksen sitovien tavoitteiden toteutus Otamme lapset yksilöllisesti huomioon ja kunnioitamme jokaisen lapsen ainutlaatuisuutta. Pyrimme tukemaan lasta hänen kasvussaan omaksi itsekseen. Lapsi on luontaisesti aktiivinen, utelias ja kokeileva tutkija. Lapsi tutkii ympäristöään kokeilemalla, liikumalla ja leikkimällä. Toiminnallisuus, elämyksellisyys ja tekemisen ilo ovat keskisessä asemassa silloin kun opitaan uutta. Kasvattajina tahdomme mahdollistaa tämän lasten luontaisen aktiivisuuden ja luoda heille sellaisen toimintaympäristön, joka innostaa ja motivoi heitä uuden oppimiseen. Toiminnassamme korostuu leikki, joka on lapsen tärkein työskentelyväline. Näkemyksemme mukaan oppimiseen liittyy vahvasti myös sosiaalinen ulottuvuus - yhteisöllisyys - ja korostammekin arjessa vertaisryhmän vaikutusta oppimiseen ja kehittymiseen. Lapsi oppii arkipäivän tilanteissa ollessaan vuorovaikutuksessa lasten, aikuisten ja ympäristön kanssa. Olemme pyrkineet luomaan sellaisen oppimisympäristön, jossa sekä lasten keskinäiselle että lasten ja aikuisten väliselle vuorovaikutukselle jää paljon tilaa. Pyrimme pitkäkestoiseen toimintaan ja vähentämään toiminnan sirpalemaisuutta. Arvioimme toimintamme pedagogista laatua viikoittain pedagogisissa tiimipalavereissa yhdessä päiväkodin johtajan kanssa sekä noin säännölliseti järjestettävissä koko talon yhteisissä iltapalavereissa. Asiakaslähtöisyys on keskeinen toimintamuotomme: pyrimme avoimeen ja luottamukselliseen suhteeseen perheiden kanssa ja otamme huomioon vanhemnilta tulleet palautteet toiminnan kehittämisessä. Painotamme pienryhmätoimintaa esiopetusryhmässämme. Keskeisen toimintamuotomme eli projektityöskentelyn perustana ovat lasten toiveet ja ajatukset. (tästä tarkemmin myöhemmin, katso kohta 8). Henkilökunnan hyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta huolehditaan päviväkodissamme mm. sillä, että paikalla on aina riittävä määrä kasvatusvastuullisia työntekijöitä, lisäksi avustavaa henkilökuntaa (laitosapulaiset) sekä oma vakituinen, kiertävä sijainen. Henkilökunnalle järjestetään TYHY-tapahtumia kaksi kertaa vuoden aikana. Jokaisella lapsella esiopetusryhmässämme on mahdollisuus saada yksilöllistä tukea kasvuunsa ja oppimiseensa. Toteutamme esiopetuksesa kolmiportaista kasvun ja oppimisen tukea (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki) seuraavasti: kaikki esikoululaiset ovat yleisen tuen piirissä. Pyrimme jokaisen perheen kanssa avoimeen vuorovaikutukseen, jonka pohjana ovat päivittäiset keskusteluhetket lasta tuotaessa/haettaessa. Jokaiselle lapselle tehdään henkilökohtainen esiopetussunnitelma yhteistyössä vanhempien kanssa. Ammattitaitoinen henkilökunta takaa sen, että lasta ja hänen kehitystään kyetään havainnoimaan kokonaisvaltaisesti ja havaitsemaan mahdolliset oppimiseen liittyvät riskitekijät. Esiopetus toteutetaan osittain pienryhmissä, jolloin jokaisen lapsen yksilöllinen kasvu ja kehitys on helpommin havaittavissa. Käytämme ryhmässä kuvia toiminnan tukemisessa mm. päivärytmin selkeyttämisessä. Mikäli lapsen kehityksessä tai oppimisvalmiuksissa havaitaan jotakin sellaista, joka herättää huolta, lapsesta tehdään pedagoginen arvio yhteistyössä vanhempien kanssa. Arvioinnin tekemisessä ovat mukana ryhmän opettajat, päiväkodin johtaja, erityisopettaja ja tarvittaessa muita asiantuntijoita (esim. koulupsykologi, terapeutit). Pedagoginen arvio käsitellään oppilashuoltoryhmässä ja lapselle annettava tehostettu tuki kirjataan hänen esiopetuksen oppimissuunnitelmaansa. Mikäli tehostetun tuen tukitoimet eivät riitä, tehdään lapesta pedagoginen selvitys yhteistyössä oppilashuoltoryhmän kanssa ja valmistellaan lapsen siirtoa erityisen tuen pariin. 5. Esiopetuksen painopistealueet Esiopetuksen painopistealueiden lähtökohdat pohjaavat sekä valtakunnalliseen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2010 että Sipoon kunnan esiopetuksen esiopetussuunnitelmaan.sipoon kunnan esiopetussuunnitelmassa painotetaan leikin avulla oppimista. Esiopetustilojen tulee tarjota lapselle mahdollisuus toteuttaa leikkiään ja tyydyttää liikunnnan tarvettaan.olennaista on lapsen ja aikuisen keskinäinen kunnioitus sekä avoin, luottamuksellinen ja kannustava ilmapiiri. Sipoossa omaleimaista on luonnonläheisyys ja esiopetuksessakin noudatetaan Sipoon kunnan päivähoidon ympäristöohjelmaa ( ). Esiopetuksessa oleellista on kokonaisvaltaisuus ja eheyttäminen, jolloin oppimisprosessi on tärkeämpi kuin sisältö. Sipoon kunnan esiopetussuunnitelman mukaan esiopetuksen painopisteenä on edistää lapsen sosiaalisia taitoja ja kykyjä toimia ryhmässä, herättää mielenkiinto kieleen, harjoitella hieno- ja karkeamotorisia valmiuksia sekä silmän ja käden yhteistyötä, loogista ajattelua ja päättelykykyä. Esiopetuksen keskeiset sisältöalueet ovat kieli ja vuorovaikutus, matematiikka, etiikka ja katsomus, ympäristö- ja luonnontieto, terveys, fyysinen ja motorinen kehitys sekä taide ja kulttuuri. Lehmuslinnan esiopetus perustuu sekä valtakunnalliseen että Sipoon kunnan esiopetussuunnitelmaan.

3 6. Esiopetuksen painopistealueiden toteutus Lehmuslinnan toiminnassa painottuu leikki ja projektioppimisen toimintamalli (tästä tarkemmin kohdassa 8). Projektioppimisessa korostuu oppimisen kokonaisvaltaisuus, jossa pitkäkestoinen prosessi on oleellista, ei niinkään lopputulos. Opettajilla on aktiivisesti käytössään käsitekartta, johon kirjataan esiopetuksen keskeisten sisältöalueiden toteutuminen projektin aikana. Esiopetusryhmällämme on hyvät tilat leikkiin ja liikkumiseen sekä sisällä että ulkona. Päiväkodin iso, luonnonläheinen piha houkuttelee monipuoliseen liikuntaan. Lähistöllä olevat metsät ovat ryhmämme aktiivisessa käytössä läpi vuoden. Sipoon kunnan ympäristökasvatuksen tavoitteena on mm. oppia rakastamaan ja huolehtimaan yhteisestä ynpäristöstä sekä toiminnan muuttumista kestävän kehityksen mukaiseksi. Esiopetusvuoden aikana tulemme tekemään säännöllisesti retkiä läheiseen metsään: valitsemme sieltä ryhmällemme "oman" leikkipaikan, jolloin tästä yhdestä metsäpaikasta muodostuu lapsille turvallinen ja tärkeä paikka. Yhdessä koetut elämykset luonnossa ovat pohjana positiiviselle luontosuhteelle. Lisäksi lapset osallistuvat aktiivisesti oman ryhmän roskien lajitteluun (paperi, pahvi, maitotölkit, biojäte). Moniammatillista yhteistyötä teemme mm. Jokipuiston koulun, Sipoon esiopetusyksiköiden, lähipäiväkotien, Porvoonseudun musiikkiopiston, Porvoon taidekolun, neuvolan, terveyskeskuksen, oppilashuoltoryhmän, kirjaston, seurakunnan sekä liikuntapalveluiden kanssa. Esikoululaiset käyvät tutustumassa Jokipuiston kouluun useamman kerran vuoden aikana. Käytämme kouun liikuntasalia viikoittain ja koulun erityisopettaja vierailee ryhmässämme säännöllisesti. Lisäksi teemme yhteistyötä koulun ensimmäisten luokkien kanssa ja vierailemme erilaisissa koulun tapahtumissa. Tiedonsiirtopalaverit uusista esikoululaisista sekä tulevista koululaisista pidetään koululla toukokuussa. Näidin palavereihin osallistuvat päiväkodin johtaja, lastentarhanopettajat, koulun rehtori, erityisopettaja,/kelto ja tarpeen mukaan muita yhteistyötahoja. Asiakaspalvelun kehittäminen pohjautuu vanhempien kanssa käytyihin keskusteluihin, vuosittaisiin TAK-arviointeihin sekä Lehmuslinnan omiin arviointikyselyihin (risuja ja ruusuja) perheille. Näiden pohjalta nouseviin kehittämistarpeisiin etsimme yhdessä ratkaisut. 7. Esiopetuspaikan omat tavoitteet ja painopistealueet Lehmuslinnan esiopetusryhmän omat painopistealueet ovat leikki, projektioppiminen, yhteisöllisyys sekä kiusaamisen ennaltaehkäisy. Tavoitteenamme on esiopetusvuoden aikana herätellä lapsen kiinnostusta oppimiseen ja harjoitella omatoimisuutta, ryhmässä toimimista, toisten kuuntelua ja huomioimista sekä itsensä ilmaisua. Tavoitteena on myös lapsen myönteisen minäkuvan vahvistuminen, jonka seurauksena hän uskaltaa osallistua, kokeilla ja yrittää sekä saa positiivisia onnistumisen kokemuksia. Tavoitteena on, että lapsella on runsaasti aikaa leikkiin ja hänellä on mahdollisuus vaikuttaa oman päivänsä kulkuun. Esiopetusvuoden aikana teemme yhteistyötä Jokipuiston koulun kanssa, jotta lasten kouluunsiirtymisen kynnys madaltuisi.

4 8. Esiopetuspaikan omien tavoitteiden sekä painopistealueiden toteutus Leikkiminen on tärkeää lapsen kehitykselle ja halu leikkiä on lapselle luontaista. Leikki on aktiivista toimintaa, jossa lapsi harjoittelee sosiaalisia suhteita, oman toiminnan ohjausta ja tekee valintoja. Leikki mahdollistaa uuden oppimisen sekä erilaisten taitojen kehittymisen. Leikille varataan riittävästi aikaa unohtamatta ulkona tapahtuvia leikkejä. Esiopetus toteutaan osin pienryhmätoimintana. Pienryhmätoiminta mahdollistaa sekä lasten että aikuisten ja lasten välistä vuorovaikutusta lisäten täten yhteisöllisyyttä. Pienryhmiä käyttämällä pyritään tukemaan lasten yksilöllisiä oppimisvalmiuksia. Pienryhmät mahdollistavat erilaisten oppimistyylien ja oppimistavotteiden huomioimisen toiminnassa. Lapsi- ja oppimiskäsityksemme mukaan näemme lapset aktiivisina, tasavertaisina toimijoina esiopetuksen arjessa. Olemme sitoutuneet toimimaan projektioppimisen toimintamallin mukaisesti. Projektioppimisessa on kyse kehkeytyvästä oppimisprosessista, jossa tärkeintä ei ole lopputulos vaan se, millaiisia oppimismahdollisuuksia ja -kokemuksia lapset ovat projektin edetessä saaneet. Kehkeytyvä oppiminen lähtee liikkeelle tietoisuuden heräämisestä ja jatkuu tutkien, vertaillen, soveltaen ja dokumentoiden. Tarkoituksena on harjoitella oppimaan oppimista siten, että lapsi tulisi tietoiseksi omasta oppimisestaan ja harjoittelisi kantamaan siitä vastuuta. Projektit lähtevät liikkeelle lasten leikeistä ja kiinnostuksen kohteista ja ne suunnitellaan yhdessä lasten kanssa. Projektin tukena toimii teemaan liittyvä kehyskertomus. Käsitekarttoja tehdään kaksi; lasten kanssa yhdessä tehtävä käsitekartta sekä aikuisten käsitekartta, johon kirjataan eri sisältöalueiden toteutuminen. Näin lasten omat kiinnostuksen kohteet ja esiopetuksen tavoitteet yhdistyvät samaan kokonaisuuteen. Projektioppimisessa korostuvat lapsilähtöisyys, keskustelukulttuuri, vertaisryhmän vaikutus seka toiminnan pitkäkestoisuus. Kasvattajien tehtävänä on jatkuvasti havainnoida lapsia, toimia ohjaavana apuna sekä toiminnan mahdollistajana. Kasvattajat dokumentoivat projektia valokuvaamalla sekä kirjaamalla tapahtumia. Dokumentointia käydään läpi yhdessä lasten kanssa pitkin vuotta. Yhteisöllisyys pitää sisällään sekä kasvattajayhteisön että lasten ja perheiden välisen yhteisöllisyyden näkökulman, Painotamme erityisesti lasten välistä yhteisöllisyyttä. Lapsen kannalta yhteisöllisyys näyttäytyy oikeutena kuulua yhteisöön (esim. kaikki pääsevät mukaan leikkiin) ja vaikuttaa yhteiseen arkeen (esim. yhteinen päätökenteko). Yhteisöllisyyttä toteutamme mm. kokoontumalla päivittäin yhteiseen eskarikokoukseen, jossa jokainen saa kertoa omia ilon- ja huolenaiheita. Keskustelemme myös yhteisistä sopimuksista, ristiriitatilanteista ja etsimme yhdessä toimivia ratkaisuja. Tarvittaessa luomme yhdessä kaikkia koskevia sopimuksia, jotka kirjataan ylös. Eskarikokouksissa käydään myös läpi projektin etenemistä, esitellään omia tuotoksia ja suunnitellaan tulevaa. Jokaisen lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi tavoitteenamme on, että ryhmässämme ei esiinny kiusaamista.olemme laatineet kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelman. Ryhmäkohtaiset suunnitelmat pitävät sisällään kartoituksen ryhmän dynamiikasta ja tilanteesta kiusaamisen näkökulmasta sekä kiusaamisen ennaltaehkäisyn ja puutumisen keinot. Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelmat on tehty sekä päiväkoti- että ryhmäkohtaisesti. Niitä arvioidaan ja päivitetään tarvittaessa pitkin vuotta. 9. Esiopetuksen toiminta 9.1. Esiopetuksen toiminta Esiopetuspäivä alkaa klo Puolet lapsiryhmästä jää sisään ja toiset lähtevät ensin ulkoilemaan. Sisälle jääneet lapset kerääntyvät piiriin ja jokainen lapsi saa suunnitella ja kertoa, mitä haluaa aamupäivän aikana tehdä. Käytämme ns. huonetauluja, joihin lapset laittavat oman nimensä merkiksi siitä, missä huoneessa haluavat aamupäivän aikana toimia. Valittava toiminta voi sisältää mm. leikkiä, projektitoimintaa, tehtäviä, pelejä, musiikkia, teatteria tai kädentöitä. Aikuiset jakaantuvat päivän aikana lasten leikkeihin ja muuhun toimintaan mukaan. Aamupäivän aikana ryhmät vaihtuvat eli sisällä olleet lapset lähtevät ulkoilmaan ja toiset tulevat sisään. Aamupäivätoimintojen päätteeksi kokoonnumme yhdessä eskarikokoukseen, jonka jälkeen nautimme lounaan. Lounaan jälkeen on koko ryhmän yhteinen luku/lepohetki. Tämän jälkeen on vielä aikaa jatkaa leikkejä, projektitoimintaa yms. Varsinainen esiopetusaika päättyy klo Päivähoidossa olevien lasten kanssa jatkamme päivää saakka. Edellämainittuun päiväjärjestykseen voidaan tehdä muutoksia, mikäli esimerkiksi projektityöskentelyyn tai leikkeihin halutaan varata enemmän aikaa. Lisäksi poikkeuksia päiväjärjestykseen tulee esimerkiksi metsäretkipäivinä ja jumppapäivinä (perjantaiaamuisin Jokipuiston koulussa). Kaikki muutokset kerrotaan lapsille ja perheille etukäteen. Joka toinen torstai vietämme aamupäivän aikana musarostaita, jolloin Lehmuslinnan ja Ruxin päiväkodin lapset kokoontuvat yhteen musisoimaan. Joka toinen viikko kirjastoauto käy päiväkodin pihalla ja siellä vieraileme lasten kanssa. Eriityisopettaja vierailee ryhmässä säännöllisesti ja hän työskentelee tarvittaessa erikseen sovitun pienryhmän kanssa. Projektioppimisen toimintamallin mukaisesti projekti lähtee liikkeelle lasten leikeistä ja kiinnostuksen kohteista. Tämän vuoksi varsinkin alkusyksyyn sisältyy hyvin paljon leikkiä, jotta aikuiset voivat havainnoida lapsia ja saada mahdollisimman paljon tietoa heidän kiinnostuksen kohteistaan. Projekti jatkuu koko toimintavuoden ja se päättyy keväällä projektin päätösjuhlaan. Huomioimme jokaisen lapsen syntymäpäivän. Joulun ja pääsiäisen aikaan lähdemme seurakunnan kutsumana kirkkoon ja käymme esiintymässä viereisessä Joenrannan palvelutalossa. Joulujuhlaa vietetään Artborgissa ja kevätjuhlaa vietetään toukokuun lopulla. Kevätjuhlassa esikoululaiset ovat juhlan kunniavieraina ja he saavat silloin esikoulutodistuksensa. Esiopetukseen kuuluvat myös vierailut koululla sekä yhteistoiminta ensimmäisen luokan kanssa. Tarkemmat suunnitelmat ja ajankohdat em. tilaisuuksiin varmistuvat myöhemmin.

5 9.2. Esiopetuspaikan henkilökunta ja esiopetusryhmä Lehmuslinnan esiopetusryhmässä Pyrstötähdissä työskentelee kaksi lastentarhanopettajaa ja yksi lastenhoitaja.toimintakauden alkaessa ryhmässä on 20 lasta. Ryhmässä on 8 poikaa ja 12 tyttöä Erityisopetuksen järjestäminen Toteutamme esiopetuksessa kolmiportaisen tuen mallia; tästä kerrottu tarkemmin edellä kohdassa 4. Ryhmässämme käy säännöllisesti Jokipuiston koulun erityisopettaja. Mikäli vuoden aikana kasvattajilla herää huoli jonkun lapsen kehityksestä tai oppimisesta, järjestämme tapaamisen lapsen vanhempien kanssa ja tarvittaessa pyydämme erityisopettajan ja muita asiantuntijoita mukaan laatimaan pedagogista arviontia Esiopetuksen kuljetus ja valvonta Vanhemmat huolehtivat pääsääntöisesti esioppilaiden kuljetuksista. Esiopetukseen kunnan järjestämillä taksikyydeillä kulkevat lapset otetaan aamuisin vastaan ulko-ovella ja saatetaan taksiin kotiin lähdettäessä. Lasten valvonnasta vastaa esiopetusryhmän henkilökunta. Ryhmässä on neljä lasta, jotka osallistuvat taksikuljetukseen Oppilashuolto Oppilashuollon tavoitteena on turvata lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi sekä luoda turvallinen ja hyvä kasvu- ja oppimisympäristö. Koko henkilökunnan luottamuksellinen ja avoin yhteistyö vanhempien ja lasten kanssa on erityisen tärkeää. Teemme lukuvuoden aikana yhteistyötä esi- ja alkuopetuksen erityisopettajan sekä tarvittaessa neuvolan ja koulupsykologin kanssa. Kaikki mahdollinen yhteistyö oppilashuollon kanssa tapahtuu vain vanhempien luvalla ja yhteistyössä heidän kanssaan. Toimintavuoden aikana esiopettajat käyvät esittelemässä oman ryhmänsä oppilashuoltoryhmälle ja oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa vanhempien luvalla ottaa yksittäisen esiopetusikäisen lapsen asian käsittelyyn Kuljetusta odottavien oppilaiden valvonta Kunnan järjestämää taksikuljetusta odottavien lasten valvonnasta vastaa esiopetusryhmän kasvatushenkilöstö joko päiväkodin sisätiloissa tai pihalla. 10. Esiopetuksen ulkopuolella tapahtuva toiminta ja projektit Retket, yökoulu ja muu esiopetuksen ulkopuolella tapahtuva Toimintavuoden aikana pyrimme järjestämään Lehmuslinnan yhteisen kokopäiväretken Lövhyddaniin (ajankohta toukokuu 2015). Lisäksi esikoululaisille järjestetään mahdollisesti oma retki projektiin liittyen. Käymme säännöllisesti metsäretkillä lähimetsässä. Erilaisia retkiä lähiympäristöön tehdään pitkin vuotta lasten kiinnostusten kohteiden ja mahdollisuuksien mukaan (esim. lähimetsät, kirjasto, puutarhamyymälä, leikkipuisto) Projektit Päiväkotimme noudattaa projektioppimisen toimintamallia ja esiopetusryhmä suunnittelee ja toteuttaa oman projektinsa. Aihetta lähestytään lasten kiinnostuksen kohteiden kautta yhdessä tietoa etsien ja teemaa kokonaisvaltaisesti syventäen. Tästä kerrottu tarkemmin edellä kohdassa Teemapäivät Lehmuslinnassa vietetään koko talon yhteisiä vuoden kiertokulkuun liittyviä teemapäiviä ja juhlia. Toiminta suunnitellaan yhdessä lasten kanssa ja tarkemmat suunnitelmat niistä tehdään koko henkilökunnan yhteisissä iltapalavereissa alkusyksystä ja - keväästä. Jo perinteisiksi teemapäiviksi ovat muodostuneet mm. sadonkorjuujuhla/omituiset Olympialaiset syksyllä, ystävänpäivä, vanhempien iltapäivät ja vappujuhlat. Järjestämme lisäksi yhteisiä juhlia ja tapahtumia yhdistyksen toisen päiväkodin (Ruxin) kanssa.

6 11. Esi- ja alkuopetuksen niveltäminen Lehmuslinnan esiopetusryhmän yhteistyökoulu on Jokipuiston koulu. Teemme yhteistyötä pitkin vuotta sekä ensimmäisen luokan ja heidän opettajansa että erityisopettajien kanssa. Järjestämme yhteistä toimintaa ja vierailemme toistemme luona. Osallistumme vuoden aikana joihinkin koulun järjestämiin tapahtumiin (esim. leikkimielinen liikuntapäivä keväällä). Kevään aikana saamme käyttöömme yhden luokkatilan muutamana päivänä, jolloin pääsemme harjoittelemaan koululaisena olemista ihan paikan päällä. Samalla meillä on mahdollisuus käydä ruokailemassa koulun ruokalassa. Koko toimintavuoden ajan käytämme koulun liikuntasalia viikoittain. Keväällä järjestetään koululla tiedonsiirtopalaveri tulevista ekaluokkalaisista. Toimitamme koululle vanhempien suostumuksella lasten esiopetussuunnitelmien tiedonsiirto-osan. 12. Yhteistyö 12.1 Yhteistyö vanhempien kanssa Toimintamme perustuu avoimeen ja luottamukselliseen yhteistyöhön vanhempien kanssa. Tapaamme vanhempia päivittäin. Vanhempainiltoja järjestetään kerran lukukaudessa ja niissä pyritään avoimeen ja vuorovaikutukselliseen keskusteluun. Lähetämme perheille kerran viikossa viikkotiedotteen sähköpostitse, jossa kerromme menneen viikon tapahtumista sekä tiedotamme tulevan viikon suunnitelmista. Syksyllä laadimme yhdessä vanhempien kanssa jokaiselle lapselle henkilökohtaisen esiopetussuunnitelman, jota arvioidaan keväällä ja muutenkin tarvittaessa. Vanhemmilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa toimintaamme sekä antaa palautetta sekä suullisena että kirjallisena (esim. arvioinnit ja LEOPS-leskustelut sekä päivittäiset keskustelut). Isän- ja äitienpäivää juhlistamme myöhemmin tarkentuvalla tavalla. Tooimintakauden aikana järjestämme iltapäiväkahvit noin 1,5 kuukauden välein, jolloin vanhemmat voivat pysähtyä hetkeksi lapsensa esiopetusarkeen. Yhteistä pikkujouluaamupuuroa nautimme yhdessä vanhempien kanssa ensimmäisen adventin aikoihin. Vanhempien kanssa keskustelemme lasta koskevista asioista avoimesti päivittäin tuonti- ja hakutilanteissa. Taksilkuljetuksissa olevien lasten vanhempiin olemme säännöllisesti yhteydessä reissuvihkon välityksellä sekä sähköpostitse/puhelimitse. Syksyllä tapaamme kaikki vanhemmat laatiessamme jokaiselle lapselle esiopetussunnitelman (Leops), jota arvioidaan vielä keväällä yhdessä vanhempien kanssa Muut yhteistyötahot Vuoden aikana teemme yhteistyötä yhdistyksen toisen päiväkodin, Ruxin kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään Sipoon muiden esiopetusryhmien, koulun, kirjaston, kulttuuri- ja liikuntatoimen sekä seurakunnan kanssa. Käymme myös laulamassa naapurissa sijaitsevassa Joenrannan palvelutalossa ainakin joulun ja pääsiäisen aikoihin. Porvoonseudun musiikkiopisto järjestää muskaria / soitinryhmäopetusta tiloissamme kerran viikossa. Muskari on vapaaehtoista ja tästä musiikkiopisto perii erillisen lukukausimaksun Työyhteisön keskinäinen yhteistyö Työyhteisön keskinäinen yhteistyö on päivittäistä ja päätökset tehdään yhteisöllisesti. Pedagogiset tiimipalaverit järjestetään muiden ryhmien henkilökunnan avustuksella. Musatorstait sekä kaikki muut vuoden aikana tapahtuvat koko päiväkodin yhteiset tapahtumat suunnitellaan ja toteutetaan työvuorotiimeittäin. Koko päiväkodin yhteinen suunnittelupäivä on , jolloin suunnitellaan tulevan kauden toimintaa. 13. Esiopetuksen työajat 13.1 Lukuvuoden työ- ja loma ajat Syyslukukausi , syysloma Kevätlukukausi , talviloma Päivittäinen työaika Lehmuslinnan päiväkodissa tarjotaan esiopetusta neljä tuntia päivässä, klo Tarvittaessa kellonaika voi vaihdella toiminnan tarpeen mukaisesti. Esiopetuksen yhteydessä olevaa päivähoitoa tarjotaan arkipäivisin klo (tarvittaessa 17.30) välisenä aikana. 14. Esiopetusryhmän tiedot Esiopetusryhmämme on nimeltään Pyrstötähdet. Syksyn alkaessa ryhmässä 20 lasta ja henkilökuntana kaksi lastentarhanopettajaa sekä lastenhoitaja.

7 15. Esiopetuksen arviointi 15.1 Esiopetuksen arviointi Esiopetusryhmän henkilökunta arvioi toimintaa päivittäisissä keskusteluissa, omissa viikottaisissa pedagogisissa tiimipalavereissa, viikottaisissa talonpalavereissa sekä koko henkilökunnan iltapalavereissa. Toimintakauden päätteeksi pidämme erillisen arviointipalaverin. Kerran vuodessa toteutetaan asiakastyytyväisyyskyselyt (TAK) vanhemmille. Lisäksi pyydämme vanhemmilta suullista palautetta keväisissä arviointikeskusteluissa koko vuodesta. Koko päiväkodin kevätpalautteen saamme perheiltä Ruusuja ja risuja- muodossa kirjallisesti (oma arviointikysely) Lapsen arviointi ja lapsen itse arviointi Kasvattajay havainnoivat lasten kehitystä ja oppimista jatkuvasti vuoden aikana. Herättelemme lasten taitoja itsearviointiin kyselemällä ja keskustelemalla yhteisesti ryhmän kanssa. Jokainen lapsi saa myös jatkuvasti henkilökohtaista palautetta: positiivisuus kantaa! Projektioppimisessa ja eskarikokouksissa toiminnan suunnittelu ja arviointi tapahtuu luontaisesti osana päivittäistä arkea. Eskarikokouksissa keskustelukulttuuria harjoitellen lapsi saa palautetta ryhmältä myös omasta toiminnastaan. Lapset arvioivat omaa osaamistaan sekä syksyllä että keväällä täyttämällä yhdessä kasvattajien kanssa itsearviointilomakkeen. Toimikauden alussa lapset tekevät KPT- testin (kontrolloitu piirrostarkkailu), jotka arvioidaan yhteistyössä erityisopettajan kanssa. Tarvittaessa testi toistetaan keväällä. Lisäksi tammikuun aikana koulun erityisopettaja/esiopettaja teettää lapsilla testistön, jonka perusteella valitaan mahdolliset koulukypsyysarviota tarvitsevat lapset Kehityskeskustelut ja henkilöstön muut kokoukset Päiväkodin johtaja käy kehityskeskustelun jokaisen työntekijän kanssa kerran vuodessa. Hän osallistuu myös viikottaisiin pedagogisiin tiimipalavereihin sekä talonpalavereihin. Koko henkilökunnan yhteisiä iltapalavereja on noin joka toinen kuukausi. Kaksi kertaa vuodessa arvioidaan yhdessä mennyttä toimintakautta ja suunnitellaan tulevaa. Henkilökunnan ilmapiirikysely tehdään vähintään joka toinen vuosi. Henkilökunnan osallistuttua oman talon ulkoupuolisiin koulutuksiin he jakavat saamaansa tietoa koko henkilökunnalle iltapalavereissa. Sipoossa 3 / 6 / 2014 psta Erja Nylund-Kahva, lastentarhanopettaja päiväkodinjohtajan allekirjoitus