KANSALLISEN IKÄSTRATEGIAN VALMISTELU SATU KARPPANEN NEUVOTTELEVA VIRKAMIES, STM

Transkriptio

1 KANSALLISEN IKÄSTRATEGIAN VALMISTELU SATU KARPPANEN NEUVOTTELEVA VIRKAMIES, STM

2 TAUSTAA IKÄSTRATEGIALLE Hallituksen tulevaisuusselonteko väestönkehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta 2004 Ikääntymisraportti 2009 oväestönkehitys oikääntymiskehityksen vaikutukset ototeutettu tai päätetty varautumispolitiikka ouusien politiikkatoimien tarpeet Satu Karppanen

3 SUOMI IKÄÄNTYY Päätelmät: Väestön vanheneminen ja työikäisen väestön väheneminen uhkaa kestävyysvajetta: edessä on työvoimapula kaikilla aloilla. Jos ikäihmisten palvelujen kustannusten kasvua ei saada hillittyä, sosiaali- ja terveysmenot kasvavat kohtuuttomasti Lähde:Tilastokeskus, Px-Web tietokanta, 2019.

4 HOITOALAN TYÖNTEKIJÖIDEN SAATAVUUS Satu Karppanen

5 VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE JA ENNUSTEET VUOTEEN 2040 Päätelmät: Ennusteet indikoivat suuria eroja maakuntien välillä nyt ja tulevina vuosikymmeninä. Uusimaa ei kohtaa yhtä suurta huoltosuhteen haastetta edes vuonna 2040 kuin minkä kanssa esim. Etelä-Savo tai Kainuu jo tällä hetkellä toimii. Lähde:Tilastokeskus, Px-Web tietokanta, 2019.

6 ELÄKEMENOT KASVAVAT NOPEAMMIN KUIN PALVELUIHIN LIITTYVÄT MENOT RAHOITUS VUONNA Milj. Päätelmät: Eläkemenojen kasvu on ollut suurempaa kuin sosiaalipalvelumenojen. Kustannusten kasvun hillinnän haaste on työurien jatkamisessa ja ikääntyvän väestön toimintakyvyn ylläpitämisessä ja ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Säästöpotentiaali ikäihmisten palveluissa on vähäinen. Vanhustenhuolto Eläkkeet Lähde: Tilastoraportti 13/2018, Suomen virallinen tilasto, Sosiaaliturvan menot ja rahoitus. THL.

7 KOTIMAINEN KONTEKSTI Ikästrategian valmistelu linkittyy monin tavoin muuhun meneillään olevaan kansalliseen valmistelutyöhön, kuten esimerkiksi: Asiakasmaksulainsäädännön uudistus (eduskunnassa) IMO-lainsäädäntö muistisairaiden osalta (valmistelussa) HyteAiro-hanke iäkkäitä koskevan tekoälyn ja robotiikan kehitystyön osalta Valtioneuvoston periaatepäätös hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisestä Elämän loppuvaiheen hoito työryhmän työ Mielenterveysstrategian valmistelu Ikääntyneiden ravitsemussuositusten päivitystyö Työkykyohjelman valmistelu (STM-TEM) Toimintaohjelma ikääntyneiden turvallisuuden parantamiseksi päivitystyö (juuri valmistunut) Liikuntapoliittinen selonteko (juuri valmistunut) IkäAske (ikääntyneiden asumisohjelma, päättynyt, YM) Silver Economy seminaarin valmistelu Satu Karppanen

8 KANSAINVÄLINEN KONTEKSTI Väestön ikääntyminen on maailmanlaajuinen ilmiö ja siihen liittyvää kehitystyötä tehdään monissa kansainvälisissä organisaatioissa esim.: EU-komissio Silver economy projekti, loppuraportti 2018 WHO maailmanlaajuinen ikääntymisen ja terveyden strategia ja toimenpideohjelma vuosille terveen ikääntymisen vuosikymmen Dementiaohjelma OECD ohjelma, jolla tuetaan maita pitkäaikaishoidon järjestelmien kehittämisessä Eläketilastoja ja vertailuja WORLD BANK Golden Aging: Prospects for healthy, active and prosperous aging in Europe and Central Asia raportissa on arvioitu keskeisiä mahdollisuuksia ja toimintatapoja, jotka edistävät aktiivista, terveellistä ja tuottavaa ikääntymistä Pohjoismainen yhteistyö Mm. PM ministerineuvoston sosiaali- ja terveyspoliittisen virkamieskomitean poliittisesti priorisoituna teemana vuosille on yhtenevät palveluketjut erityisesti iäkkäille Satu Karppanen

9 IKÄSTRATEGIAN VALMISTELU PROSESSINA 1. Ilmiön kuvaus tilannekuva 2. Tiedonkeruu ja analyysi 3. Vaikuttavuustavoitteet (alatavoitteet ja indikaattorit) 4. Toimenpideohjelmat

10 KANSALLISEN IKÄSTRATEGIAN ELEMENTIT Ikääntyminen ilmiönä LÄPILEIKKAAVAT TAVOITTEET, VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET ALATAVOITTEET & INDIKAATTORIT TOIMENPIDEOHJELMAT TOIMIJAT JA VASTUUT

11 LÄPILEIKKAAVAT LINJAUKSET Ikääntymiseen liittyviä ratkaisuja on suunniteltava ja niitä on varauduttava muuttamaan joustavasti tiedon perusteella Iäkkäät ihmiset saavat jatkossakin tarpeitaan vastaavia palveluja taloudellisesta asemastaan (tuloistaan ja/tai varallisuudestaan) riippumatta, universaaliuden periaate iäkkäät saavat asiakas- ja palveluohjauksen avulla yhdenvertaisesti tarpeenmukaiset palvelut ja tukitoimet alueellisista palvelutarpeen ja huoltosuhteen eroista huolimatta

12 VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET 2030 Palvelujärjestelmä on yhdenvertainen, koordinoitu ja kustannustehokas Asuminen ja elinympäristöt ovat ikäystävällisiä Digitalisaatio ja uudet teknologiat ovat lisänneet hyvinvointia Työikäisten toimintakyky on parantunut ja työurat ovat pidentyneet Vapaaehtoistyöllä on vakiintunut asema yhteiskunnassa Iäkkäät ovat toimintakykyisiä pitempään V1: Työikäisten toimintakyky on parantunut ja työurat ovat pidentyneet (55-65) V2: Iäkkäät ovat toimintakykyisiä pitempään (66-79, 80-94, 95+) V3: Vapaaehtoistyöllä on vakiintunut asema yhteiskunnassa V4: Digitalisaatio ja uudet teknologiat ovat lisänneet hyvinvointia V5: Palvelujärjestelmä on yhdenvertainen, koordinoitu ja kustannustehokas V6: Asuminen ja elinympäristöt ovat ikäystävällisiä Läpileikkaavat linjaukset

13 IÄKKÄIDEN PALVELUJEN UUDISTAMINEN Iäkkäiden palvelujen valvonnassa sekä henkilöstön, asiakkaiden ja heidän omaistensa esiin tuomana on tuonut esiin huolestuttavia asioita iäkkäiden palvelujen tilasta Suomessa. Tarvitaan iäkkäiden palvelujen kokonaisvaltainen tarkastelu, jotta iäkkäille voidaan varmistaa heidän tarvitsemansa laadukas hoito ja huolenpito yhdenvertaisesti. Samalla tulee huolehtia palvelujen järjestämisestä taloudellisesti kestävällä tavalla, jotta voidaan vastata tulevaisuuden kasvaviin tarpeisiin Satu Karppanen

14 IÄKKÄIDEN PALVELUJEN UUDISTAMINEN Työryhmä valmistelemaan esityksiä: lainsäädäntöön tarvittavista muutoksista vaikutusarviointeineen suosituksen tasoisista laatutekijöistä vuosille väestön ikääntymiseen liittyvistä toimenpiteistä pitkällä aikavälillä sosiaali- ja terveyspalveluja laajemmin. Tässä hyödynnetään jo tehty ikästrategian pohjatyö. Työryhmä arvioisi ainakin seuraavia kokonaisuuksia: Ennaltaehkäisyn näkökulma: ennaltaehkäisevä toiminta ja palvelut ikääntyvän väestön ja iäkkäiden ihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseksi Henkilöstön määrä, osaaminen ja kohdentaminen sekä osaajien tarve ottaen huomioon myös kotihoidon ja omaishoidon tarpeet Hoidon laadun varmistamiseen liittyvät tekijät, kuten hoidon laadun indikaattorit sekä valvontaan liittyvä sääntely Palvelutarpeen arviointi sisältäen kansallisen vertailukelpoisen palvelu- ja hoidon tarpeen arvioinnin ja seurannan mittarin Vanhuspalvelulain ja sosiaalihuoltolain yhteensovittaminen ja päällekkäisyyksien poistaminen Asumiseen ja elinympäristöihin liittyvät ratkaisut, erityisesti uudet välimuotoiseen asumisen mahdollisuudet Satu Karppanen

15 PALVELUJÄRJESTELMÄ ON YHDENVERTAINEN, KOORDINOITU JA KUSTANNUSTEHOKAS Kärkihankkeesta nousevat tavoitteet: Asiakas- ja palveluohjaus on varmistanut palveluintegraation ja kustannusvaikuttavien palvelujen järjestämisen Kotiin annettavissa palveluissa on käytössä akuuttihoidon, kuntoutuksen ja omaishoidon toimintamallit, palveluita ympärivuorokauden ja toiminnanohjausjärjestelmät, jotka tukevat henkilöstön joustavaa kohdentamista asiakkaiden palvelutarpeen mukaan Kotona asuminen on lisääntynyt kunnan toimialojen yhteistyönä (mm. liikunta, liikenne, koulutus, kulttuuri)

16 TYÖIKÄISTEN TOIMINTAKYKY ON PARANTUNUT JA TYÖURAT OVAT PIDENTYNEET Ikääntymiseen varautuminen aloitetaan keski-iässä ja sitä jatketaan eläkkeelle siirryttäessä On olemassa erilaisia ratkaisuja ja joustoja, joilla varmistetaan entistä pidemmät työurat ja ehkäistään ikäsyrjintää työelämässä Ikäihmisten palveluissa työskentelevän henkilöstön osaamista ja jaksamista sekä alan vetovoimaa on parannettu

17 IKÄÄNTYVIEN TYÖIKÄISTEN TOIMINTAKYKY EHDOTUKSIA PYÖREÄSTÄ PÖYDÄSTÄ Tunnistetaan tekijät, jotka aiheuttavat ennenaikaista työstä poistumista Terveystarkastuksista kirjallinen suunnitelma, tarvittaessa moniammatillisesti (työterveyshuollon rooli, perusterveydenhuolto työelämän ulkopuolella oleville) Työn joustot Elinikäinen oppiminen, mm. uusien teknologioiden käyttöönoton tuki Toimet kohdistetaan siirtymävaiheeseen => saattaen vaihdettava ; palvelut eivät katkea: yksilöiden neuvonta, valmennus / vahva rooli järjestöillä ja huomioitava elintavat, ravitsemus, liikkuminen, kognitiivisten taitojen ylläpito, kulttuuri Satu Karppanen

18 IÄKKÄÄT OVAT TOIMINTAKYKYISIÄ PITEMPÄÄN Iäkkäiden toimintakyky on parantunut siten, että aktiivisten, toimintakykyisten elinvuosien määrä on kasvanut ja keskimääräinen intensiivistä hoitoa ja huolenpitoa edellyttävä aika lyhentynyt Panostamalla riskiväestöjen löytämiseen ja kohdentamalla niille ennaltaehkäiseviä toimia, on vähennetty sairastavuutta ja toimintakyvyn laskua, erityisesti muistisairauksia Uudet innovatiiviset tavat tukevat ja motivoivat iäkästä väestöä ravitsemuksen parantamisessa ja liikunnan lisäämisessä

19 IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY EHDOTUKSIA PYÖREÄSTÄ PÖYDÄSTÄ kutsu PTH-seulontaan (Ikääntyvien preventio) Ikäneuvola / preventiiviset kotikäynnit (Ikääntyvien preventio) Vaikuttavien interventioiden huomattavasti parempi käyttöönotto (esim. Voimaa vanhuuteen, ystäväpiiri, ravitsemusohjaus, lääkityksen saneeraus, muistisairaiden interventiot, iäkkäiden ohjaus) Panostaminen tutkimusrahoitukseen Yhteisöllisyys ja esteetön ympäristö Poikkisektoraalinen yhteistyö => kansallisen tason seula, jonka kautta tunnistetaan psykososiaaliset ja fyysisen toimintakyvyn ja terveyden riskit Etsivää sosiaalityötä lisätään systemaattisesti Jo olemassa olevan teknologian huomattavasti parempi hyödyntäminen => kannustaminen Matalan kynnyksen palvelut, joissa tunnistetaan iäkkäiden psykososiaaliset ja fyysiseen toimintakykyyn liittyvät riskit Satu Karppanen

20 VAPAAEHTOISTYÖLLÄ ON VAKIINTUNUT ASEMA YHTEISKUNNASSA Julkinen sektori mahdollistaa vapaaehtoistyötä yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla Eläkeikäiset osallistuvat yhä enemmän vapaaehtoistyöhön Vapaaehtoistyöhön osallistuminen on lisännyt ikääntyvien osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia

21 VAPAAEHTOISTYÖ EHDOTUKSIA PYÖREÄSTÄ PÖYDÄSTÄ Mahdollistajarooli on toivottava: rahoituksen ja koordinaation turvaaminen keskeistä; kattava tietämys alueellisesta järjestötoiminnasta Vapaaehtoistoimintaan osallistuvien piirin laajentaminen => ei tulisi rajautua vain ikäihmisten parissa toimiviin järjestöihin asiakas- ja palveluohjaus tunnistaa vapaaehtoistyön mahdollisuudet Digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään vapaaehtoistyön koordinaatiossa Ammattilaisten tekemä työ erotetaan vapaaehtoistyöstä Yritysyhteistyö: työaikana vapaaehtoistyöhän osallistuminen (sama koskee myös julkista sektoria) => tekeminen jatkuisi eläkkeellä Substanssilainsäädännön esteiden kartoittaminen ja poistaminen; ml. verotus (vapaaehtoistyöstä palkitseminen) Satu Karppanen

22 VAPAAEHTOISTYÖ EHDOTUKSIA PYÖREÄSTÄ PÖYDÄSTÄ HYTE-kertomuksen hyödyntäminen Tiedon levittämiseen panostaminen (miksi: lisää elinvuosia, mielenterveysvaikutukset, palkitsevuuden ja vaikuttavuuden logiikan tunnistaminen, erilliset yhteistyöfoorumit käytännön tasolla /paikallinen taso) Vapaaehtoistoiminta tarjoaa mahdollisuuden elinikäiseen oppimiseen sekä mielekkään arjen jatkumisen /toimintakykyisen vanhuuden Yhteiskehittäminen poluksi toimivaan vapaaehtoistoimintaan Satu Karppanen

23 DIGITALISAATIO JA UUDET TEKNOLOGIAT OVAT LISÄNNEET HYVINVOINTIA Itsenäistä suoriutumista tukevat älykkäät teknologiat ovat parantaneet ikäihmisten hyvinvointia Yhteiskunta tukee taloudellisesti heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevia ikääntyviä itsenäistä suoriutumista tukevien uusien teknologioiden hankkimisessa ja hyödyntämisessä Tietoperusteisuus ja suurten tietomassojen hyödyntäminen johtamisessa on parantanut toiminnan kustannusvaikuttavuutta

24 ASUIN- JA ELINYMPÄRISTÖT OVAT IKÄYSTÄVÄLLISIÄ Iäkkäille soveltuvia esteettömiä ja muunneltavia asuntoja ja asuinympäristöjä on kehitetty, korjattu ja rakennettu Yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoituksessa on huomioitu ikääntyvien ja iäkkäiden tarpeet Ihmiset itse ennakoivat ja varautuvat ikääntymisen mukanaan tuomiin asumista ja siihen liittyviin palveluita koskeviin haasteisiin

25 TEHDÄÄN YHDESSÄ SUOMESTA HYVÄN IKÄÄNTYMISEN MALLIMAA MEILLÄ ON SIIHEN KAIKKI MAHDOLLISUUDET Satu Karppanen

26 KIITOS!