60 Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueella

Transkriptio

1 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (35) Aika , klo 17:00-19:06 Paikka Valtuustosali Tuusula Käsitellyt asiat 56 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 57 Pöytäkirjan tarkastus 58 Muut asiat 59 Ilmoitusasiat 60 Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueella 61 Jätelain mukainen valvontamääräys, juoksevan uhkasakon tuomitseminen, Mäntsälä, Soukkio 62 Mäntsälän Biovoima Oy, ympäristölupa ja aloituslupa sekä lupa vesien johtamiseen, Mäntsälä 63 YIT Infra Oy, ympäristölupahakemus ja aloituslupahakemus, Focus-alue, Tuusula, 64 YIT Infra Oy, maa-aineslupahakemus ja aloituslupahakemus, Tuusula, Focus-alue 65 MH-Kivi Oy, maa-ainesluvan ja ympäristöluvan siirto, Hermanonkimaa, Mäntsälä 66 Vesistöasioiden hallintointi 67 Arviointikertomus 2017

2 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (35) Saapuvilla olleet jäsenet Yrjö Kivinen, puheenjohtaja Jaana Hono, 1. varapuheenjohtaja Antti Tähkäpää Hannu Toikkanen Jaska Salonen Paavo Timonen Riitta Harkimo Sanna Piiroinen Satu Rauhala Timo Leino Antti Vaittinen, varajäsen Muut saapuvilla olleet Eija Pehkonen, hallintosihteeri, sihteeri Risto Mansikkamäki, ympäristökeskuksen johtaja Katariina Serenius, ympäristövalvontapäällikkö Tapio Reijonen, ympäristönsuojelupäällikkö, poistui 17:34 Saku Nurminen, ympäristötarkastaja, poistui 17:58 Sirpa Belek, toimistosihteeri Allekirjoitukset Yrjö Kivinen Puheenjohtaja Eija Pehkonen Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Jaska Salonen Antti Tähkäpää

3 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (35) 56 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todetaan läsnäolijat. Ehdotus Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin

4 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (35) 57 Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus Valitaan tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi jäsenet Mika Heino ja Antti Tähkäpää. Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Antti Tähkäpää ja Jaska Salonen. KÄSITTELYJÄRJESTYKSEN MUUTTAMINEN Ympäristölautakunta päätti muuttaa asioiden käsitettelyjärjestystä seuraavaksi 56, 57, 60, 63, 64, 61, 62, 65, 66, 67, 59 ja 58.

5 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (35) 58 Muut asiat Päätös Ei ollut muita asioita.

6 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (35) 59 Ilmoitusasiat Ehdotus Esittelijä: Risto Mansikkamäki, ympäristökeskuksen johtaja Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan tietoon saatetaan seuraavat ilmoitusluontoiset asiat: Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 55/2018/2 (diaarinumero ESAVI/4925/2018) Roal Oy:n hakemuksesta lisännyt Jussinlähteen pohjavedenottamoa koskevan vedenottoluvan (ESAVI:n päätös nro 108/2011/4) vedenotto määrää ja lisännyt vedenottamisen käyttötarkoitukseksi myös pohjavedenkorkeuden alentamisen. Päätös on voimassa asti. Tuusulan käräjäoikeus Tuusulan käräjäoikeus on antanut tuomion 18/ mm. ympäristön turmelemisesta. Asianumero R 17/79. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Tutkintapyyntö epäilyssä rikosasiassa, jokakoskee ympäristönsuojelulain ja/tai jätelain säännösten rikkomista, Nurmijärvi Tutkintapyyntö epäilyssä rikosasiassa, joka koskee ympäristönsuojelulain ja/tai jätelain säännösten rikkomista, Tuusula Vuosiraportti 2017, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry tekee Vantaanjoen valuma-alueella yhteistarkkailua. Sen perustana ovat vesistöön jätevesiä johtavien kuormittajien ympäristöluvat sekä kuntien vesistöseurannat. Vuosittain julkaistavassa raportissa käsitellään vesistöön johdetun kuormituksen vaikutuksia jokivesien laatuun. Vuonna 2017 Vantaanjoen vesistöön johdettiin käsiteltyjä asumajätevesiä Riihimäen kaupungin, Hyvinkään Kaltevan ja Nurmijärven Kirkonkylän ja Klaukkalan puhdistamoilta sekä Rinnekoti-Säätiön puhdistamoilta, yhteensä m 3 /d. Vuonna 2017 Vantaanjoki kuljetti mereen yhteensä 88 tonnia fosforia, josta jätevesien sisältämän fosforin osuus oli 3,4 %. Typpeä puolestaan kulkeutui mereen yhteensä tonnia, josta jätevesien sisältämän typen osuus oli 12 %. Kuormitus oli luvun tasoa. Vuonna 2017 tutkittiin myös useita vesiympäristölle haitallisia ja vaarallisia aineita pistekuormituksen vaikutusalueilla. Vantaanjoen, Kyläjoen ja Luhtajoen kaikissa tutkituissa näytteissä

7 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (35) pitoisuudet jäivät useimmiten alle määritysrajojen. Ridasjärveen johdettiin kesällä 2017 Päijänne-tunnelista 4,27 milj. m 3 vettä, mikä paransi Keravanjoen virkistyskäyttöedellytyksiä. %20Vedenlaatu%202017%20-raportti%20www.pdf Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

8 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (35) 60 Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella TUUDno Liitteet 1 Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella Kuulutus vesienhoitosuunnitelmasta VAIKUTA VESIIN Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää päivätyillä sähköpostiviestillään ja kuulutuksellaan (UUDELY/12426/2017) lausuntoa asiakirjasta Vaikuta vesiin vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella Koko Suomen kattavat vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2021 hyväksyttiin valtioneuvostossa vuoden 2015 lopussa. Nyt vesienhoitosuunnitelmat tarkistetaan hoitokautta varten. Taustatietoa vesienhoidosta on verkko-osoitteesta Kuulemispalautteen viimeinen jättöpäivä on Vesienhoitosuunnitelman tavoitteena on estää jokien, järvien ja rannikkovesien sekä pohjavesien tilan heikkeneminen sekä pyrkiä kaikkien vesien osalta vähintään hyvään tilaan. Tavoitteen saavuttamiseksi suunnitellaan ja toteutetaan vesien tilaa parantavia toimenpiteitä ja seurataan niiden vaikutuksia kaikilla Suomen vesienhoitoalueilla. Suunnittelu etenee kuuden vuoden jaksoissa. Nyt käynnistyneen suunnittelukierroksen aikana tarkistetaan vesienhoitoaluekohtaiset vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat laajassa yhteistyössä ja eri tahoja kuullen. Saatu palaute hyödynnetään toimenpideohjelmien ja vesienhoitosuunnitelman valmistelussa. Sen yhteenveto kirjataan vesienhoitosuunnitelmaan, joka tulee ehdotuksena kuultavaksi vuonna Mielipidettä pyydetään kolmesta asiakokonaisuudesta: vesienhoitoon liittyvät keskeiset kysymykset, vesienhoidon työohjelma, suunnittelun aikataulu ja osallistumismenettelyt sekä vesienhoitosuunnitelmasta laadittavan ympäristöselostuksen valmistelu ja sisältö. Keskeiset kysymykset ovat asioita, joihin valmistelussa on tarkoitus kiinnittää erityistä huomiota. Ne voivat liittyä esimerkiksi vesien tilaa koskeviin keskeisiin ongelmiin ja kehittämistarpeisiin, vesien tilaa parantaviin keinoihin ja toimiin tai vaikkapa rahoitus- ja yhteistyömahdollisuuksiin. Vesienhoitoalueet on muodostettu siten, että ne sisältävät kokonaisia vesistöalueita valuma-alueineen. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue muodostuu Suomenlahteen Suomen alueella laskevien jokien valuma-alueista. Vesienhoitoalue sijoittuu pääosin kuuden ELY-keskuksen toimialueelle. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue on jaettu valuma-aluejakoa noudattaen 12 suunnittelun osa-alueeseen. Yksi näistä on Uudenmaan alue. Uudenmaan alue Uudenmaan alueen vesienhoitoa määrittelevät mm. seuraavat tunnusluvut:

9 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (35) asukkaat: , 145 as./km 2 pinta-ala: km 2 sisävesiä: 4 % turvemaata: 6 % (ojitettu 69 %) maatalousaluetta: 22 % rakennettua aluetta: 10 % Uudenmaan alue koostuu Suomenlahteen laskevista pienistä ja vähäjärvisistä jokivesistöistä. Merkittävimpiä jokivesistöjä ovat Karjaanjoen, Siuntionjoen, Vantaanjoen ja Porvoonjoen vesistöalueet sekä suurimpia järviä Lohjanjärvi, Hiidenvesi, Tuusulanjärvi ja Artjärven Pyhäjärvi. Alueeseen kuuluvat myös Suomenlahden rannikkovedet Hankoniemeltä Kymijoelle. Hajakuormitus ja jätevedet suurimpia rehevöittäjiä Hajakuormitus on suurin vesistöjen rehevöitymistä aiheuttava tekijä koko Uudenmaan alueella. Suurimmat kuormittajat ovat maatalous, erityisesti peltoviljely, sekä alueella edelleen lisääntyvä haja- ja loma-asutus. Maaperän eroosioherkkyys lisää maataloudesta peräisin olevaa hajakuormitusta. Hajakuormituksen lisäksi yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedet rehevöittävät vesistöjä jätevesien purkualueilla. Suomenlahteen johdettavien Helsingin Viikinmäen ja Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamoiden jätevesimäärä on 26 % koko maan yhdyskuntien jätevesistä. Vantaanjoen ja Porvoonjoen latvoilla sijaitsevista jätevedenpuhdistamoista tulevan jäteveden määrä on huomattava osa jokien virtaamasta erityisesti kuivina aikoina. Intensiivinen maankäyttö Uudenmaan erityispiirre Kaupunki- ja taajama-alueiden kasvusta johtuva paine vaikuttaa merkittävästi vesistöjen ja pohjavesien tilaan ja niiden käyttöön. Intensiivisellä maankäytöllä on muutettu tai kokonaan hävitetty vedestä riippuvaisia ja vesitasapainoa ylläpitäviä elinympäristöjä, kuten soita, kosteikkoja, lähteitä, ranta-alueita ja puroja. Taajama-alueiden ja laajojen teollisuusalueiden hulevedet aiheuttavat kiintoaineen, ravinteiden, raskasmetallien ja torjunta-aineiden kuormitusta ja muuttavat valuma-alueiden vesitasapainoa ja vesiluontoa paikallisesti. Myös mm. liikenteestä aiheutuva hulevesien mikromuovikuormitus on suurta tiiviisti asutulla Uudellamaalla. Rakennetut alueet vähentävät veden imeytymistä maaperään ja pohjavedeksi sekä lisäävät ylivirtaamia ja eroosiota kaupunkipuroissa. Voimakkaiden sateiden tai sulamisvesien aiheuttamissa ylivuototilanteissa vesistöihin purkautunut puhdistamaton jätevesi on aiheuttanut paikoin hapettomuutta ja kalakuolemia. Vesistöjen vähäjärvisyys ja soiden vähäisyys aiheuttavat ajoittaista kuivuutta tai tulvimista, joita ihmistoiminta, kuten ojitukset ja rakentaminen voimistavat. Rannikkoalueella on ongelmana meriveden ajoittainen tulviminen asutus- ja teollisuusalueille. Ilmastomuutos uhkaa voimistaa näitä ilmiöitä. Vesistöjen kunnostustarvetta lisää erityisen suuri käyttöpaine vähävesistöisellä Uudellamaalla. Kalojen vaellusesteenä olevat padot, tierummut, vesistöjen perkaaminen sekä ruoppaukset aiheuttavat haittoja vesiluonnolle koko alueella. Lähes kaikki alueen joet ja purot on aikojen kuluessa perattu ja myös monet järvet on kuivattu kokonaan tai niiden vedenpintaa on laskettu maatalousmaan hankkimiseksi ja tulvasuojelun tarpeisiin. Useiden Uudenmaan lintuvesien ja kosteikkojen kunnostustarve on kasvanut. Rannikkovesiin kohdistuu voimakasta kuormitusta

10 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (35) Suomenlahden rannikkovesien tila on riippuvainen sisävesistöistä, rannikolta ja muualta Itämeren alueelta tulevan veden laadusta. Suomenlahden rannikkovedet ovat heikossa tilassa ja voimakkaan ihmistoiminnan kuormittamia. Jokien mereen kuljettama kuormitus heikentää veden tilaa erityisesti rannikon läheisyydessä. Lisäksi ruoppaukset ja läjitykset merenpohjaan aiheuttavat mm. ravinteiden ja haitallisten aineiden liikkeellelähtöä, josta aiheutuu ongelmia vesiluonnolle. Monet pienetkin samalle alueelle kohdistuvat rantojen ruoppaukset tai täytöt saattavat aiheuttaa merkittäviä haitallisia yhteisvaikutuksia. Pohjavesissä haitallisia aineita pääsääntöisesti tila hyvä Pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta yhdyskuntien vedenhankinta perustuu Uudellamaalla pohjavesiin. Pääsääntöisesti pohjavesien kemiallinen tila on hyvä. Riskialueita on 59 ja niistä pohjaveden kemiallinen tila on huono 21 alueella. Vaikka määrällinen tila on hyvä kaikissa pohjavesimuodostumissa, pohjaveden riittävään muodostumiseen on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota maankäytön tehostuessa. Pohjavesien huonon tilan syinä ovat liuottimet, torjunta-aineet, kloridit ja raskasmetallit. Laittomat maankaatopaikat ja läjitykset ovat yhä suurempi ongelma Uudellamaalla. Pohjavesien suojelussa keskeinen keino on järkevä maankäytön suunnittelu, jolla varmistetaan, ettei pohjavesien tilaa heikentävää toimintaa sijoiteta pohjavesialueille. Hyvän suunnittelun lisäksi myös rakentamisen aikaiseen toimintaan on kiinnitettävä jatkossa enemmän huomiota. Ehdotetut vesienhoidon keskeiset kysymykset Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella Maatalouden toimenpiteet käytäntöön Tulevalla vesienhoitokaudella maatalouden vesiensuojelussa tulee keskittyä maan kasvukunnon parantamiseen ja kehittää keinoja toimenpiteiden kohdentamiseen eniten kuormittaville ja vesien tilan kannalta ongelmallisille alueille. Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen Metsätalouden vesiensuojelussa keskeisintä on edistää metsänhoitoa, jossa maanpintaa ei tarpeettomasti rikota, tarvittavat vesiensuojelurakenteet on mitoitettu ja kohdennettu oikein ja suojakaistat ovat riittävät. Erityistä huomiota tulee kiinnittää turvemaiden vesiensuojeluun. Turvetuotannon päästöt hallintaan Turvetuotannon osalta keskeisintä on uusien tuotantoalueiden sijainnin ohjaus ja vesienkäsittelyrakenteiden toimintavarmuuden lisääminen. Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuminen Tulevalla vesienhoitokaudella keskeistä on varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ehkäisemällä ihmistoiminnasta aiheutuvan kiintoaine- ja ravinnekuormituksen kasvua ja huolehtimalla vedenpidätyskyvystä valumaalueilla. Vesienhoidon parempi huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa

11 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (35) Tulevalla vesienhoitokaudella kaavoittajille annettavan ennakkoneuvonnan merkitys korostuu. Kuntien kaavoittajien ja rakennusvalvontaviranomaisten osaamista pinta- ja pohjavesiin haitallisesti vaikuttavista asioista tulee vahvistaa. Kaavoituksessa on tärkeää tunnistaa yksittäisen hankkeen vaikutukset osana laajempaa ilmiöt Vesielinympäristöjen parantaminen Vesielinympäristöjen parantamisessa keskeistä on lisätä kunnostuksia edistämällä niiden rahoitusta ja tarjoamalla asiantuntijatukea niiden toteuttamiseen ja seurantaan. Tärkeää on myös helpottaa vesielinympäristöjen parantamiseen tähtäävää luvitusta ja vanhojen lupien avaamista. Pohjavesien laadun ja määrän turvaaminen Pohjavesien kannalta keskeisintä on ennakoiva pohjaveden suojelu, johon kuuluu pohjavesien laadun seurannan ja pohjavesien yhteistarkkailun tehostaminen, riskikohteiden sijoittaminen pohjavesialueiden ulkopuolelle ja jo todettujen riskikohteiden poistaminen pohjavesialueilta. Pohjavedestä suoraan riippuvaisten pintavesi- ja maaekosysteemien säilyttäminen luonnontilaisina on tärkeää. Jätevesihaitat hallintaan Keskeistä on edistää viemäriverkostojen kunnostustoimenpiteitä, joilla estetään sade- ja sulamisvesien pääsy jätevesiverkostoon ja puhdistamoille. Yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien käsittelyn toimintavarmuutta häiriöpäästöjen estämiseksi tulee parantaa. Haja-asutuksen jätevesikuormituksen vähentämiseksi tulee esittää toimenpiteitä, joilla vesihuoltoverkostojen laajentamista koskevien tavoitteellisten suunnitelmien toteutus varmistetaan. Vesiympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden vähentäminen Keskeistä on kehittää toimenpiteitä, joilla vähennetään vesiympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden sekä mikromuovien ja lääkeaineiden päätymistä pinta- ja pohjavesiin. Erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevien vesien tilan turvaaminen Keskeisiä keinoja ovat erityisesti kaavoitus, ympäristölupavelvollisten toimintojen sijainnin ohjaus sekä metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden hyödyntäminen. Toimeenpanon tehostaminen Toimeenpanon tehostamiseksi keskeistä on keskittyä resurssien entistä kustannustehokkaampaan kohdentamiseen ja tarvittaessa normiohjauksen tehostamiseen. Lisäksi tulee panostaa vesiä koskevan seurantatiedon määrään ja laatuun sekä yleisen vesistötietoisuuden lisäämiseen. Vesienhoidon keskeisiä kysymyksiä vuosina on tarkemmin esitelty asiakirjassa: Raportteja_75_2017_Vaikuta_vesiin_VHA2.pdf ( vesiin_vha2.pdf?sequence=3&isallowed=y), joka on myös liitteenä.

12 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (35) Asian esittelyn yhteydessä kerrotaan tarkemmin myös jäljempänä päätösehdotuksessa mainituista alustavista toimenpide-ehdotuksista Vantaanjoen toimenpideohjelman toteuttamiseksi Keski- Uudenmaan kunnissa ja asian jatkovalmistelusta. Lisätiedot: ympäristönsuojelupäällikkö Tapio Reijonen puh ympäristösuunnittelija Anu Tyni puh ympäristösuunnittelija Paula Luodeslampi puh Ehdotus Esittelijä: Risto Mansikkamäki, ympäristökeskuksen johtaja Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta antaa Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella asiakirjasta seuraavan lausunnon. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto Ympäristölautakunta kiinnittää vakavaa huomiota vesienhoitotoimien riittävään rahoitukseen, jonka puute on yleisimpänä syynä toimenpiteiden toteutumattomuuteen. Toimenpiteiden toteutumattomuus kokonaan tai jäljessä aikataulusta on huolestuttavaa vesien tilan parantumisen kannalta. Ilman riittäviä toimenpiteitä vesien tila ei parane ja saattaa jopa huonontua. Tämän vuoksi on tärkeää, että vesienhoitoon osoitetaan riittävät resurssit sen toimeenpanosta vastaaville hallinnonaloille ja muille toimijoille. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta pitää myös tärkeänä, että valtion eri viranomaistahojen ja kuntien välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta vesienhoidon toimeenpanemiseksi tehostetaan. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että maatalouden parhaat vesiensuojelukäytännöt saadaan jatkossakin maatalouden ympäristötuen piiriin ja, että tietoa parhaista käytännöistä jaetaan tehokkaasti viljelijöillä. Vantaanjoen vesistöalueelle on Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen (VHVSY) ja Vantaanjoki-neuvottelukunnan yhteistyönä tehty toimenpideohjelma Vantaanjoen vesistöalue, Etelä- Suomen helmi hyvään ekologiseen tilaan, toimenpideohjelma Toimenpideohjelma on yhteinen tahdonilmaus vesistöalueen kehittämisen tavoitteista ja toimenpiteistä. Ohjelma on vesistöalueelle suunnattu paikallinen tarkennus Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmalle. Tavoitteena on saattaa vesistöalue hyvään ekologiseen tilaan vuoteen 2027 mennessä. Ohjelma sisältää tavoitteita ja toimenpiteitä Vantaanjoen sekä alueen järvivesien ja pohjaveden laadun parantamiseksi, luonnonympäristön suojelemiseksi ja virkistyskäytön kehittämiseksi. Tavoitteiden saavuttaminen ja toimenpiteiden toteuttaminen vaativat ohjelman ydinviestin levittämistä alueen kuntien päättäjille ja viranomaistahoille, toimijoiden sitouttamista, yhteistyön tiivistämistä ja paikalliseen, omaehtoiseen aktiivisuuteen kannustamista. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on parhaillaan laatimassa ehdotusta toiminta-alueensa kunnille (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula) toimenpiteistä Vantaanjoen toimenpideohjelman toteuttamiseksi. Keski-Uudenmaan toimenpide-ehdotukset ovat tällä hetkellä alustavia ja niiden sisältöä ja toteuttamismahdollisuuksia selvitetään parhaillaan yhteistyössä kuntien kanssa. Ajatuksena on ollut, että esitettyjä toimenpiteitä voisi jatkossa kehittää yhteistyöhankkeina. Sinällään Vantaanjoen toimenpideohjelman

13 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (35) painopisteet ja siihen liittyvät Keski-Uudenmaan kuntien toimenpideehdotukset tukevat hyvin nyt käsillä olevia vesienhoidon keskeisistä kysymyksiä kaudelle Erityisiä painopisteitä ovat pelloilta tulevan kuormituksen vähentäminen, kuten talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja peltomaan rakennetta edistävien toimenpiteiden toteuttaminen osana VILKKUPlus-hanketta jatkuvatoimisen vedenlaadun mittauksen toteuttaminen jätevesien käsittelyn tehostaminen ja jätevesiylivuotojen minimoiminen haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostaminen pohjavesiä suojeleva maankäytön suunnittelu, kuten suojelusuunnitelmien päivittäminen, rakennesuunnitelmien laatiminen, pohjaveden muodostumisen turvaaminen taajamaalueilla ja pohjavedenseurantaryhmien perustaminen järvien ekologisen tilan parantaminen, kuten valuma-alueiden kunnostaminen arvokkaiden pienvesien turvaaminen, kuten purojen kunnostaminen ja eroosion ja tulvimisen torjunta hulevesien hallinta, kuten hyvien käytäntöjen jakaminen ja hulevesien laadun seuranta tulvariskien kartoittaminen taajamien ulkopuolella ja torjunta mm. pelloilla kalakantojen luontaisen lisääntymisen turvaaminen, kuten nousuesteiden poistaminen Ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että edellä mainitun kaltaisiin hankkeisiin on jatkossa saatavilla riittävää hankerahoitusta, jotta niiden toteuttaminen voidaan käynnistää. Myöhemmin Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueelle tehtävässä vesienhoitosuunnitelmassa ja sen osa-alueille laadittavissa toimenpideohjelmissa tulee myös priorisoida alueen tärkeimpiä toimenpiteitä rahoituksen kohdentamista varten. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristönsuojelupäällikkö Tapio Reijonen poistui tämän pykälän käsittelyn jälkeen. Tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti:

14 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (35) 61 Jätelain mukainen valvontamääräys, juoksevan uhkasakon tuomitseminen, Mäntsälä, Soukkio TUUDno Valmistelija / lisätiedot: Tuuli Kuisma tuuli.kuisma@tuusula.fi ympäristötarkastaja Salassapidettävät tiedot poistettu. Ehdotus Salassapidettävät tiedot poistettu. Päätös Salassapidettävät tiedot poistettu. Tiedoksi Salassapidettävät tiedot poistettu.

15 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (35) 62 Mäntsälän Biovoima Oy, ympäristölupa ja aloituslupa sekä lupa vesien johtamiseen, Mäntsälä TUUDno Valmistelija / lisätiedot: Kaisa Autio-Nousiainen kaisa.autio-nousiainen@tuusula.fi ympäristötarkastaja Liitteet 1 Ympäristölupapäätösluonnos Mantsalan Biovoima Lahikartta Liite2 Päätös Mäntsälän Biovoima Oy:n ympäristönsuojelulain 39 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee biohajoavan jätteen ammattimaista käsittelyä anaerobiseen mädätykseen perustuvassa biokaasulaitoksessa sekä biokaasun tuotannossa syntyvän hiilidioksisin hyödyntäminen metanointilaitoksessa Mäntsälän kunnassa tilalla Lassila RN:o , osoitteessa Helsingintie 387, Mäntsälä. Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 199 :n mukaiseen aloituslupahakemukseen toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta sekä ympäristönsuojelulain 68 :n mukaisen päätöksen oikeudesta johtaa vettä toisen alueella sijaitsevaan ojaan. Ehdotus Esittelijä: Katariina Serenius, ympäristövalvontapäällikkö Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää myöntää Mäntsälän Biovoima Oy:lle ympäristöluvan biojätteen mädätykselle ja aloitusluvan sekä oikeuden hulevesien johtamiseen tienvarsiojaan liitteen mukaisesti. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi Päätös annetaan julkipanon jälkeen , jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon.

16 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (35) 63 YIT Infra Oy, ympäristölupahakemus ja aloituslupahakemus, Focus-alue, Tuusula, TUUDno Valmistelija / lisätiedot: Saku Nurminen saku.nurminen@tuusula.fi ympäristötarkastaja Liitteet 1 sijaintikartta 2 Ympäristölupa Päätös ympäristönsuojelulain 39 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta. Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 199 :n mukaiseen aloituslupahakemukseen toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Luvan hakija: YIT Infra Oy, PL 169, HELSINKI Toiminta ja sen sijainti: Lupapäätöstä koskeva alue sijoittuu Tuusulan kunnan Ruotsinkylään ns. Focusalueelle. Ympäristölupahakemus koskee kiinteistöjä Huhtariihi ja Stenbacka Lupahakemusta koskevan alueen sijainti on esitetty liitekartalla. Hakemuksen johdosta laadittu ehdotus ympäristöluvaksi on liitteenä. Ehdotus Esittelijä: Katariina Serenius, ympäristövalvontapäällikkö Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää myöntää YIT Infra Oy:lle kalliokiviaineksen louhinnan ja murskauksen ympäristöluvan sekä aloitusluvan Tuusulan kiinteistölle Huhtariihi ja Stenbacka liitteen mukaisesti. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi Ympäristölupapäätös annetaan julkipanon jälkeen

17 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (35) 64 YIT Infra Oy, maa-aineslupahakemus ja aloituslupahakemus, Tuusula, Focus-alue TUUDno Valmistelija / lisätiedot: Saku Nurminen saku.nurminen@tuusula.fi ympäristötarkastaja Liitteet 1 sijaintikartta 2 Maa-aineslupa Päätös maa-aineslain 4 :n mukaisesta maa-ainesten ottohakemuksesta. Päätös sisältää ratkaisun maa-aineslain 21 :n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Luvan hakija: YIT Infra Oy, PL 169, HELSINKI Toiminta ja sen sijainti: Lupapäätöstä koskeva alue sijoittuu Tuusulan kunnan Ruotsinkylään ns. Focusalueelle. Maa-aineslupahakemus koskee kiinteistöjä Huhtariihi ja Stenbacka Lupahakemusta koskevan alueen sijainti on esitetty liitekartalla. Hakemuksen johdosta laadittu ehdotus maa-ainesluvaksi on liitteenä. Ehdotus Esittelijä: Katariina Serenius, ympäristövalvontapäällikkö Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää myöntää YIT Infra Oy:lle maaainesluvan ja aloitusluvan Tuusulan kiinteistölle Huhtariihi ja Stenbacka liitteen mukaisesti. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristötarkastaja Saku Nurminen poistui tämän pykälän käsittelyn jälkeen. Tiedoksi Maa-aineslupapäätös annetaan julkipanon jälkeen

18 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (35) 65 MH-Kivi Oy, maa-ainesluvan ja ympäristöluvan siirto, Hermanonkimaa, Mäntsälä TUUDno Valmistelija / lisätiedot: Saku Nurminen saku.nurminen@tuusula.fi ympäristötarkastaja Asia Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on myöntänyt MH- Kivi Oy:lle maa-ainesluvan ja ympäristöluvan sekä aloitusluvan Mäntsälän tiloille ja Lupapäätöksen antopäivä on ollut Lupapäätös on lainvoimainen. Lupapäätöksen lupamääräyksessä 23 on edellytetty, että luvan haltijan on asetettava Mäntsälän kunnalle ennen luvan mukaisen ottamisen aloittamista kokonaisarvoltaan vähintään ,00 suuruinen vakuus luvassa määrättyjen toimenpiteiden suorittamisesta. Mäntsälän kunnalla on MH-Kivi Oy:n asettama yhteensä ,00 suuruinen jälkihoitovakuus, joka koskee alueelle myönnettyä ja päättynyttä maa-aineslupapäätöstä. Vakuus on asetettu ja se on voimassa toistaiseksi. MH-Kivi Oy (y ) ja Kopercon Group Oy (y ) pyytävät hakemuksellaan , että yllä mainitun maa-ainesluvan ja ympäristöluvan uudeksi haltijaksi hyväksytään Kopercon Group Oy. Hakemuksen mukaan kyseessä olevan maa-ainesalueen käyttöoikeus on sopimuksella siirretty Kopercon Group Oy:lle. Ehdotus Esittelijä: Katariina Serenius, ympäristövalvontapäällikkö Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää: siirtää MH-Kivi Oy:lle myönnetyn maa-ainesluvan ja ympäristöluvan Kopercon Group Oy:lle; maa-ainesluvan ja ympäristöluvan ehtojen siirtymisestä sellaisenaan koskemaan Kopercon Group Oy:tä siitä päivästä lähtien, kun Kopercon Group Oy on asettanut Mäntsälän kunnalle lupapäätöksen lupamääräyksen 23 mukaisen hyväksytyn maisemointivakuuden yhteensä , 00 ; vapauttaa MH-Kivi Oy sille maa-ainesluvassa ja ympäristöluvassa määrätyistä velvoitteista ja maa-ainestaksan mukaisista maksuista siitä päivästä lähtien, kun Kopercon Group Oy on asettanut Mäntsälän kunnalle lupapäätöksen lupamääräyksen 23 mukaisen hyväksytyn maisemointivakuuden; vapauttaa MH-Kivi Oy:n Mäntsälän kunnalle asettama ja maa-aineslupaa koskeva yhteensä ,00 suuruinen jälkihoitovakuus sen jälkeen, kun Kopercon Group Oy

19 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (35) on asettanut Mäntsälän kunnalle lupapäätöksen lupamääräyksen 23 mukaisen hyväksytyn maisemointivakuuden; ja laskuttaa MH-Kivi Oy:tä luvan siirrosta maa-ainestaksan 7 :n perusteella yhteensä 250,00. Päätöksen perustelut Maa-aineslain 13a :n mukaan jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kuitenkin kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Lupaviranomainen voi määrätä, että luvan uusi haltija asettaa ennen ainesten ottamista 12 :ssä tarkoitetun vakuuden. Maa-ainestaksan mukaan jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen on siirretty toiselle ja hakemuksesta luvan haltija vapautetaan lupaan liittyvistä velvoitteista sekä hyväksytään hänen tilalleen toinen, peritään velvoitteista vapautetulta 250 euroa. Oikeusohjeet Maa-aineslaki (555/1981) 13a, 19, 20 ; Maa-ainestaksa (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ); Tuusulan kunnan hallintosääntö (Tuusulan kunnanvaltuusto ); ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasääntö (Keski- Uudenmaan ympäristölautakunta ) Päätöksen tiedoksianto MH-Kivi Oy, PL 81, Oulu Kopercon Group Oy, Perämiehenkatu 2, Helsinki Mäntsälän kunnanhallitus Uudenmaan ELY-keskus/kirjaamo/y-vastuualue päätöskuulutus Tuusulan ja Mäntsälän kunnan ilmoitustaululla Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi Lupaviranomaisen päätös maa-aineslaissa tarkoitetussa lupa-asiassa annetaan julkipanon jälkeen. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon silloin, kun se on annettu. Tämän päätöksen antopäivä on

20 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (35) 66 Vesistöasioiden hallintointi TUUDno Valmistelija / lisätiedot: Risto Mansikkamäki risto.mansikkamaki@tuusula.fi ympäristökeskuksen johtaja Liitteet 1 Lausuntopyyntö Toimintasuunnitelma Lausuntopyyntö Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä (KUVES) pyytää päivätyllä kirjeellään (saapunut ) jäsenkuntiensa ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen lausuntoa Tuusulanjärven kunnostushankkeen siirtymisestä kuntayhtymältä ympäristökeskuksen hoidettavaksi vuoden 2019 alussa. Lausuntoa pyydetään mennessä. Koska Tuusulanjärven kunnostushanke olisi ympäristökeskuksen hoidettavaksi siirryttyään toimenpiteiltään ja kustannuksiltaan merkittävä ympäristökeskuksen hallinnoima hanke, on ympäristökeskus päättäynyt lausunnonannosta Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan kautta. Lausuntopyyntö on liitteenä. Tuusulanjärven kunnostushanke Tuusulanjärven kunnostus pohjautuu vuonna 1986 hyväksyttyyn Keski- Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän Tuusulanjärven kunnostussuunnitelman. Vuonna 1999 järven kunnostustyöt koottiin yhteistyöhankkeeksi, jota rahoittavat Tuusulan kunta, Järvenpään kaupunki ja valtio. Tuusulanjärven kunnoshankkeen tavoitteena on järveen kohdistuvan kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vähentäminen sekä järven virkistyskäytön parantaminen. Hankkeen hoitotoimenpiteet kirjataan toimintasuunnitelmaan, joka päivitetään vuosittain. Voimassa oleva toimenpideohjelma on liitteenä. Ehdotus Esittelijä: Risto Mansikkamäki, ympäristökeskuksen johtaja Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta antaa Tuusulanjärven kunnostushankkeen siirtymisestä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen hoidettavaksi seuraavan lausunnon. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta pitää Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän tekemää esitystä Tuusulanjärven kunnostushankkeen siirtymisestä vuoden 2019 alussa ympäristökeskuksen hoidettavaksi toimivana ratkaisuna. Tehtävien siirrolla varmistetaan kunnostushankkeen entistä kiinteämpi kehittäminen osana Tuusulanjärven ja sen valuma-alueen ympäristön- ja vesiensuojelua. Samalla turvataan

21 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (35) henkilöstöresurssien kohdentaminen ja riittävyys hankkeeseen sekä mahdollisuus aiempaa laajemman asiantuntemuksen hyödyntämiseen. Perusedellytyksenä Tuusulanjärven kunnostushankkeen siirtämisessä ympäristökeskukselle on, ettei siirrettäviin tehtäviin ja velvoitteisiin kuulu vesitalous- tai ympäristölupia. Vastaavasti luvan haltijana kaikissa hankkeeseen kuuluvissa tulevissa toimenpiteissä tulee olla maanomistajan tai toimenpiteen sijaintipaikka huomioon ottaen Järvenpään kaupungin tai Tuusulan kunnan. Ympäristökeskus avustaa tarvittaessa lupen hakumenettelyssä. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on vuoden 2019 talousarvion ja palvelusopimuksen valmistelussa ottanut huomioon KUVES:n esityksen Tuusulanjärven kunnostushankkeen siirtymisestä ympäristökeskuksen hoidettavaksi. Ympäristökeskus siirtää KUVES:n hankkeesta vastaavan vesistötutkijan ympäristökeskuksen ympäristönsuojelun tulosyksikköön, johon perustetaan tehtävää varten uusi ympäristösuunnittelijan virka. Työntekijän palkkauksesta ja muista siirtymiseen liittyvistä asioista neuvotellaan kyseisen työntekijän, KUVES:n ja Tuusulan kunnan / Keski- Uudenmaan ympäristökeskuksen kesken. Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan rahoitusosuudet Tuusulanjärven kunnostushankkeeseen (so euroa/kunta/vuosi) siirtyvät niiden yhteistoimintakorvauksiin ympäristökeskukselle kohdennettuna kuitenkin kunnostushankkeeseen. Koska Tuusulan kunnan maksuosuus (5 000 ) VILKKU-hankkeeseen on aiemmin sisältynyt kunnan maksuosuuksiin ( ) KUVES:lle, on Tuusulan kustannusosuus Tuusulanjärven kunnostushankkeesta vuonna 2019 kuitenkin euroa, ja ympäristökeskus laskuttaa kuntaa VILKKU Plus -hankkeesta yhteistoimintakorvauksiin kuulumattomana euroa. Näin sekä Järvenpään että Tuusulan kokonaiskustannukset Tuusulanjärven kunnostushankkeeseen pysyvät ennallaan. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus hakee kunnostushankkeen siirtymisen vahvistuttua Uudenmaan ELYkeskukselta vesienhoitoavustusta hankkeelle ja kohdentaa sen hankkeen kustannuksiin. Ympäristökeskus varautuu kuitenkin huolehtimaan hankkeesta myös tilanteessa, jossa valtion avustusta ei saada. Kunnostushankkeelle annetaan ympäristökeskuksen kirjanpidossa erittelykoodi, jonka avulla sen taloutta voidaan seurata. Tarvittaessa ympäristökeskuksen kirjanpitoon voidaan myös perustaa erillinen kustannuspaikka hanketta varten. Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan rahoitusosuudet kunnostushankkeeseen liitetään niiden yhteistoimintakorvauksiin ympäristökeskukselle ja laskutetaan kuukausittain. Kuntien rahoitusosuudet kunnostushankkeeseen otetaan huomioon tilinpäätösvaiheessa kuntien tulojen, menojen ja yhteistoimintakorvausten tasoituslaskelmassa, jossa liikaa perityt yhteistoimintakorvaukset kirjataan ympäristökeskukselle siirtoveloiksi ja liian vähän maksetut yhteistoimintakorvaukset siirtosaamisiksi. Siinä tapauksessa, että kunnostushankkeen kokonaiskustannukset olisivat vaarassa ylittää sille ympäristökeskuksen talousarviossa varatut määrärahat, ympäristökeskus neuvottelee Järvenpään ja Tuusulan edustajien kanssa kunnostushankkeen toimenpiteiden rajoittamisesta tai kuntien mahdollisesta lisärahoituksesta, joka edellä kerrottu tasoituslaskelma huomioon ottaen voi olla myös kyseisten kuntien muuta yhteistoimintakorvausta ympäristökeskukselle. Tuusulanjärven kustannushanke ei vaikuta Järvenpään ja Tuusulan lisäksi ympäristökeskuksen muiden sopijakuntien ympäristökeskukselta saamiin palveluihin ja yhteistoimintakorvauksiin.

22 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (35) Tuusulanjärven kunnostushankkeen hankeryhmä säilytetään hankkeen siirryttyä Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle. Hankeen muu hallinnollinen ohjaus toteutetaan Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan sekä ympäristökeskuksen linjaorganisaation ja ympäristökeskuksen ohjausryhmän kautta. Tuusulanjärven kunnostushankkeen siirtäminen KUVES:lta Keski- Uudenmaan ympäristökeskukselle ei edellytä ympäristökeskuksen yhteistoimintasopimuksen tarkistamista, vaan se voidaan toteuttaa ympäristökeskuksen palvelusopimukseen otettavalla kirjauksella samalla tavoin kuin ympäristökeskuksen tekemät Nurmijärven ja Mäntsälän järvien seurannat. Koska Tuusulanjärven kunnostushankkeessa on kuitenkin kyse toimenpiteiltään ja kustannuksiltaan huomattavasti laajemmasta kokonaisuudesta kuin edellä mainituissa järviseurannoissa, pitää ympäristölautakunta välttämättömänä, että Järvenpään kaupunki ja Tuusulan kunta sitoutuvat jatkossakin rahoittamaan hanketta ympäristökeskukselle maksettavien yhteistoimintakorvausten kautta. Mahdollisista muutoksista hankkeen sisällössä ja rahoituksessa tulee neuvotella kuntien ja ympäristökeskuksen kesken riittävän ajoissa siten, että hanketta voidaan kehittää ja viedä suunnitelmallisesti eteenpäin. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä, Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen sopijakunnat

23 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (35) Valtuusto, 42, Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta, 16, Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, 67, Arviointikertomus 2017 TUUDno Valtuusto, , 42 Liitteet 1 Arviointikertomus 2017 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Kokouksessa käydään läpi ja työstetään alustavaa runkoa vuoden 2017 arviointikertomukseksi. Keskustellaan toimintakertomusteksteistä ja muista esille tulevista asioista liittyen arviointikertomuksen tekemiseksi. Esitys pj: Päätetään kuinka edetään arviointikertomuksen tekemisen kanssa. Päätös: Päätettiin että seuraavassa kokouksessa jatketaan tekstien käsittelyä. Pohjatekstit valmistuvat kasvatus- ja sivistystoimialalta ja keskushallinnosta. Tarkastuslautakunta Kokouksessa käydään läpi ja työstetään alustavia tekstejä vuoden 2017 arviointikertomukseksi. Keskustellaan toimintakertomusteksteistä ja muista esille tulevista asioista liittyen arviointikertomuksen tekemiseksi. Esitys pj: Päätetään kuinka edetään arviointikertomuksen tekemisen kanssa. Päätös: Päätettiin jatkaa arviointikertomuksen tekemistä seuraavassa kokouksessa. Tarkastuslautakunta Kokouksessa käydään läpi ja työstetään alustavia tekstejä vuoden 2017 arviointikertomukseksi. Keskustellaan toimintakertomusteksteistä ja muista esille tulevista asioista liittyen arviointikertomuksen tekemiseksi.

24 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (35) Esitys pj: Päätetään kuinka edetään arviointikertomuksen tekemisen kanssa. Päätös: Päätettiin jatkaa arviointikertomuksen tekemistä seuraavassa kokouksessa. Tarkastuslautakunta Kokouksessa käydään läpi ja työstetään alustavaa runkoa vuoden 2017 arviointikertomukseksi. Keskustellaan toimintakertomusteksteistä ja muista esille tulevista asioista liittyen arviointikertomuksen tekemiseksi. Esitys pj: Päätetään kuinka edetään arviointikertomuksen tekemisen kanssa. Päätös: Päätettiin jatkaa arviointikertomuksen käsittelyä seuraavassa kokouksessa. Tarkastuslautakunta Kokouksessa käydään läpi ja työstetään alustavaa runkoa vuoden 2017 arviointikertomukseksi. Keskustellaan toimintakertomusteksteistä ja muista esille tulevista asioista liittyen arviointikertomuksen tekemiseksi. Esitys pj: Päätetään kuinka edetään arviointikertomuksen tekemisen kanssa. Päätös: Päätettiin että jatketaan arviointikertomuksen tekemistä seuraavassa kokouksessa. Tarkastuslautakunta Kokouksessa käydään läpi ja työstetään alustavaa runkoa vuoden 2017 arviointikertomukseksi. Keskustellaan teksteistä ja muista esille tulevista asioista liittyen arviointikertomuksen tekemiseksi. Esitys pj: Päätetään kuinka edetään arviointikertomuksen tekemisen kanssa. Päätös: Päätettiin jatkaa arviointikertomuksen tekemistä seuraavassa kokouksessa. Tarkastuslautakunta Kokouksessa käydään läpi ja työstetään alustavaa runkoa vuoden 2017 arviointikertomukseksi. Keskustellaan teksteistä ja muista esille tulevista asioista liittyen arviointikertomuksen tekemiseksi.

25 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (35) Esitys pj: Päätetään kuinka edetään arviointikertomuksen tekemisen kanssa. Päätös: Päätettiin jatkaa arviointikertomuksen tekemistä seuraavassa kokouksessa. Tarkastuslautakunta Kokouksessa käydään läpi ja työstetään alustavaa runkoa vuoden 2017 arviointikertomukseksi. Keskustellaan teksteistä ja muista esille tulevista asioista liittyen arviointikertomuksen tekemiseksi. Esitys pj: Päätetään kuinka edetään arviointikertomuksen tekemisen kanssa. Päätös: Päätettiin jatkaa arviointikertomuksen tekemistä seuraavassa kokouksessa kello. 17:00 Tarkastuslautakunta Kokouksessa käydään läpi ja työstetään alustavaa runkoa vuoden 2017 arviointikertomukseksi. Keskustellaan teksteistä ja muista esille tulevista asioista liittyen arviointikertomuksen tekemiseksi. Esitys pj: Tehdään arviointikertomus valmiiksi ja allekirjoitetaan. Päätös: Saatiin arviointikertomus valmiiksi ja allekirjoitettiin. Valtuusto Ehdotus Valtuusto päättää merkitä arviointikertomuksen 2017 tiedoksi ja velvoittaa kunnanhallituksen ryhtymään toimiin arviointikertomuksessa esitettyjen huomioiden johdosta ja raportoimaan em. toimista valtuustolle viimeistään lokakuun 2018 aikana. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta, , 16

26 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (35) Valmistelijat / lisätiedot: Jukka Sahlakari jukka.sahlakari@tuusula.fi liikelaitoksen johtaja Liitteet 1 Arviointikertomus 2017 Valtuusto on kokouksessaan käsitellyt tarkastuslautakunnan arviointikertomusta vuodelta 2017 ja velvoittanut kunnanhallitusta ryhtymään toimiin esitettyjen huomioiden johdosta ja raportoimaan niistä valtuustolle viimeistään lokakuun 2018 aikana. Vesihuoltoliikelaitos johtokunta Tarkastuslautakunta nosti esille raportissaan liikelaitoksen ylijäämän, vesilaitoksen taseeseen on kerätty jonkin verran ylimääräisiä investointivaroja. Tarkastuslautakunta suosittelee: jos investointeja ei tehdä tarpeeksi investointivarojen käyttämiseksi, on syytä alentaa käyttömaksuja. Vesilaitoksen investointeihin on menneinä vuosina varauduttu nostamalla taksoja. Investoinnit kuitenkin lykkääntyivät, joten taksojen noston johdosta vesilaitoksen taseeseen on kertynyt pääomaa oletettua enemmän. Tänä vuonna investoimme lähes liikevaihtomme verran ja investointimäärärahat pysyvät korkealla. Tarkistamme taksamme, kun saamme sovittua kunnan kanssa hulevesien hallinnan järjestelyiden periaatteet ja vastuujaot sekä laadittua investointiohjelman seuraaville lähivuosille. Tavoitteena on suorittaa taksan tarkastus vielä tämän vuoden aikana. Lisätiedot: liikelaitoksen johtaja Jukka Sahlakari, p Ehdotus Esittelijä: Jukka Sahlakari Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta päättää antaa perustelutekstin mukaisen lausunnon tarkastuslautakunnan tekemistä huomioista. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, , 67 Valmistelija / lisätiedot: Risto Mansikkamäki risto.mansikkamaki@tuusula.fi ympäristökeskuksen johtaja

27 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (35) Liitteet 1 Arviointikertomus 2017 Tuusulan kunnanvaltuusto on käsitellyt tarkastuslautakunnan arviointikertomusta vuodelta 2017 ja velvoittanut kunnanhallitusta ryhtymään toimiin esitettyjen huomioiden johdosta ja raportoimaan niistä valtuustolle viimeistään lokakuun 2018 aikana. Tarkastuslautakunta on vuoden 2017 arviointikertomuksessa arvioinut ympäristökeskuksen vuoden 2017 toimintasuunnitelman tavoitteiden toteutumista. Laatimassaan arviointitaulukossa tarkastuslautakunta on arvioinut muiden tavoitteiden toteutununeen kokonaan paitsi ratkaisukeskeisyyden ja yhteistyöhakuisuuden. Suosituksissaan tarkastuslautakunta toteaa, että toiminnallisten päämäärien ja palvelulupauksen sitoumuksien toteutumista on vaikea arvioida. Näihin kuuluvat tarkastuslautakunnan mukaan muun muassa palvelulupauksien oikea-aikaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden sekä ratkaisukeskeisyyden ja yhteistyöhakuisuuden toteutumisen arviointi. Arviointikertomus on liitteenä. Ehdotus Esittelijä: Risto Mansikkamäki, ympäristökeskuksen johtaja Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta antaa arviointikertomuksesta 2017 seuraavan lausunnon. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto Tarkastuslautakunta on Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ja ympäristölautakunnan vuoden 2017 toimintaa arvioidessaan tarkastellut ympäristökeskuksen strategiassa (ks. esitettyjä koko strategiakauden strategiaa tukevia palvelulupauksen sitoumuksia ja toiminnallisia päämääriä sekä toisaalta joitakin vuoden 2017 palvelusuunnitelmassa edellä mainittujen palvelusitoumusten ja toiminnallisten päämäärien saavuttamiseksi asetettuja vuositavoitteita. Ympäristökeskuksen strategiassa määriteltyjen palvelusitoumusten ja toiminnallisten päämäärien toteutumisen arviointi yksittäisen vuoden toimintakertomustietojen perusteella onkin vaikeata, kuten tarkastuslautakunta arviointikertomuksessaan esittää. Laajennettaessa arviointia vuositavoitteiden ulkopuolelle kattamaan ympäristökeskuksen koko strategia tulisi arvioida, miten hyvin strategiakauden eri vuosien vuositavoitteet ja niiden toteutumisen todentamiseksi asetetut mittarit kohdistuvat palvelusitoumuksiin ja toiminnallisiin päämääriin. Tämän lisäksi tulisi ottaa huomioon ympäristökeskuksen strategiassa vuosille asetetut toiminnan painopistealueet, joita ovat: ympäristökeskuksen palveluiden saatavuus ja taloudellisuus yhteistyö sopijakuntien kanssa kuntien palvelukiinteistöjen terveellisyys vesihuolto, vesistöt ja pohjavesi luonnon monimuotoisuus ja arvokkaat luontokohteet ilmastomuutos ja energiatehokkuus meluntorjunta

28 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (35) ympäristökasvatus ja -valistus, viestintä asiakaslähtöiset palvelut ilmansuojelu osaamisen kehittäminen. Ympäristökeskus ja ympäristölautakunta ottavat tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessaan esittämät suositukset huomioon vuoden 2018 toimintakertomuksessa esittämällä vuositavoitteiden seurannan lisäksi koosteen koko strategiakaudelta Ympäristökeskus ja ympäristölautakunta eivät ole sote- ja maakuntauudistukseen liittyvän epävarmuuden vuoksi aloittaneet vielä ympäristökeskuksen strategian päivittämistä, minkä vuoksi vuoden 2019 palvelusuunnitelmassa joudutaan tukeutumaan voimassa olevaan strategiaan. Ympäristökeskus ja ympäristölautakunta ottavat myös vuoden 2019 palvelusuunnitelmassa huomioon tarkastuslautakunnan suositukset niin, että vuositavoitteiden toteutuminen olisi helpommin arvioitavissa. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta toimittaa lausuntonsa ohessa ympäristökeskuksen sopijakunnille ja tarkastuslautakunnalle tiedoksi ympäristökeskuksen vuoden 2017 vuosiraportin, jossa on toimintakertomusta laajemmin käsitelty ympäristökeskuksen vuoden 2017 toimintaa. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen sopijakunnat, Tuusulan tarkastuslautakunta

29 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (35) Hallintovalitus 61 Hallintovalitus Valitusosoitus Valitusviranomainen Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Helsingin hallintooikeudelta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiselle on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen tiedoksisaannista, sitä päivää lukuun ottamatta. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, päätöksen antopäivänä, seitsemän päivän kuluessa kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valitusoikeus on: sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea (asianosainen) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksella ja valvontaviranomaisella ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Helsingin hallinto-oikeudelle osoitettavassa valituskirjelmässä on ilmoitettava: päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Helsingin hallintooikeudelle) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan. valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: tämä päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

30 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (35) mahdollinen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valituskirjelmän voi toimittaa myös sähköisesti (faksina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Helsingin hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot: käyntiosoite: Radanrakentajantie 5 postiosoite: Radanrakentajantie 5, HELSINKI puhelin: (ma-pe klo ) faksi: sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi aukioloaika: maanantaista perjantaihin kello Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinmaksulain ( /1455) mukaisesti hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.