Musiikkimatka varhaiskasvatukseen Joensuu Pohjois-Karjalan varhaiskasvattaja Sen, minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Musiikkimatka varhaiskasvatukseen Joensuu 21.3.15 Pohjois-Karjalan varhaiskasvattaja 2015. Sen, minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa!"

Transkriptio

1 Marika Luokkala Suomen Musiikkimatka Oy Musiikkimatka varhaiskasvatukseen Joensuu Pohjois-Karjalan varhaiskasvattaja 2015 Sen, minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa! Alkulaulu ja kehorytmitykset : Kukahan se täällä tänään on (perusrytmi, kämmen -selkä vaihdot ja vänkkyräkädet Kehorytmittely : Jaakko kulta (melodia : We will rock you) Jaakko, Jaakko kulta osta mulle makkaraa Taputukset : Polvet, syli, vatsa, rintakehä, syli (Jaakko, Jaakko, kulta) Vuorokäsin polviin ( Osta mulle makkaraa)

2 Meillä kaikilla kasvattajilla on sama lähtölaukaus musiikilliseen maailmaan : Soili Perkiö: Minua naurattaa ajatus siitä, jokainen lapsi kasvaa maailmaan äitinsä sydämen sykkeessä, joka on kuin ison bassorummun jytkettä. Mehän tulemme tähän maailman yhdeksän kuukauden sambajuhlista! Jokaisella meistä on jonkinlainen käsitys omasta musikaalisuudestamme. Musiikin kanssa työskentelevän varhaiskasvattajan ei tarvitse olla poikkeuksellisen lahjakas musiikillisten taitojensa suhteen, vaan sen sijaan tärkeää on se, että kasvattaja itse hyväksyy oman musikaalisuutensa juuri sellaisena kuin se ilmenee. Jo se luo hyvän pohjan päiväkodissa toteutettavalle musiikkitoiminnalle! Musikaalisuudesta ei ole olemassa kaiken kattavaa määritelmää, jokainen meistä on jollakin tapaa musikaalinen. Monissa tutkimuksissa on osoitettu, että suurimmaksi esteeksi musiikkikasvatuksen toteuttamiselle muodostuu toiset kasvattajat. Olenko minä riittävän musikaalinen, riittävätkö myös minun taitoni? KOKO TYÖYHTEISÖN SALLIVUUS! Musiikkikasvatuksessa nostetaan usein tärkeäksi mittariksi laulaminen ja luokittelu musikaalisuudesta ja taidoista linkitetään laulutaitojen ympärille. Matka puheesta lauluun on lyhyt Kun huutelet lapsia pihalta syömään, se tuskin tapahtuu monotonisella, tasapaksulla äänellä vaan puheessasi on huomaamatta soinnillinen vire. Syömään, laulat kahdella sävelellä (terssi) Muuta puheesi lauluksi vaikkapa pukeutumistilanteissa.

3 Hyvää harjoitusta omalle äänen käytölle ja huomaamatta myös lasten aktiivisuus ja kiinnostus tilannetta kohtaan kasvaa. Laulettavalla sävelellä ei ole merkitystä. Laitappa sukka jalkaan, otappas vielä pipo. Samalla annamme lapselle ääntä käyttävän aikuisen mallin ja esimerkin siitä, että musiikki linkittyy päivähoitopäivän kaikkiin vaiheisiin mainiosti! En osaa laulaa - aikuisen suusta kuultuna :(Lapsi ei tee eroa oikein tai väärin laulavan aikuisen välille. Laulavan aikuisen seurassa on lapsen hyvä olla. Aikuisen ääni pehmenee ja kasvot ovat ilmeikkäät ja tunteelliset. Väkisin ei kuitenkaan kenenkään tarvitse laulaa. Nuotin vieressä on aina paljon vapaata tilaa Erässä päiväkodissa oli tehty loistava oivallus pukeutumistilanteeseen. Eteiseen oli tuotu pöydälle lattasoittimia ja aina kun lapsi oli saanut vaatteet päällensä sai hän käydä soittamassa itselleen palkkioksi laatoilla oman soiton! Musiikkihetket lasten kanssa ovat tärkeitä, mutta meidän kasvattajien olisi hyvä huomata ne hetkessä spontaanisti syntyvät tilanteet, joissa lapsi on vastaanottavainen ja ikään kuin aistit auki luomaan juuri siinä pienessäkin ohi kiitävässä hetkessä. TARTU HETKEEN LAPSEN IDEAAN- INNOSTA JA INNOSTU! Lapset rallattelevat ja rytmittelevät spontaanisti leikkien, pukemisten yms. lomassa. Olisiko sinulla aikaa pysähtyä lapsen äärelle, kiinnostua lapsen laulusta, rytmityksestä ja innostaa lasta kehuen jatkamaan? Musiikki on kuin aurinko, jonka säteet koskettavat lapsen kaikkia kehityksen osa-alueita. Tärkeää on

4 kuitenkin muistaa, että musiikkikasvatuksen tehtävänä ei ole lapsen kehityksen vauhdittaminen vaan jo olemassa olevien taitojen vahvistaminen. Musiikki on lempeä peili! Musiikin varhaiskasvatuksessa ei ole tarkoitus eritellä oikeaa ja väärää tekemistä vaan kannustaa jokaista lasta osallistumaan omien taitojensa mukaisesti. Muutamia tärkeitä seikkoja : 1.Voit aina istuttaa lasta liikaa, mutta et koskaan liikuttaa! (Hermoston oppiminen edellyttää lapsen omaa toimintaa eli aktiviteettia. Kukaan ei voi oppia toisen puolesta. Hermostolliset yhteydet järjestyvät vain lapsen oman aktiivisen toiminnan kautta. Toimintojen monipuolisuuden avulla pysyviksi ja toimiviksi valikoituvat ne yhteydet, joilla on käyttöä.) 2.Anna lapsen olla osallistumatta. 3.Pohdi, Mitä teen, Miksi teen ja Milloin teen? Lasten osallisuus on keskeisellä sijalla musiikkitoimintaa suunniteltaessa ja sitä toteutettaessa. Osallisuudella ja osallistumisella on keskeinen ero! On suhteellisen helppoa tehdä musiikkihetkeen käsikirjoitus, jota noudatetaan alusta loppuun (lapset osallistuvat toimintaan aikuisen toiveiden mukaisesti) Osallistavassa musiikkihetkessä kasvattajalla on aikaa ja taitoa pysähtyä kuuntelemaan lapsista nousevia ideoita, tarttua niihin ja olla valmiutta muuttaa käsikirjoitusta. Tällöin musiikkihetki on parhaimmillaan suuri seikkailu, emmekä tarkalleen tiedä, minne se seikkailu meitä johdattaa. Osallisuuden myötä toiminnassa korostuu luonnostaan lasten yksilöllinen kohtaaminen ja huomiointi. Älä painota suorituksia, älä omia, äläkä lasten, sillä tärkeintä toiminnassa on siitä nauttiminen, joten muista nauraa myös itsellesi.

5 Et voi olla uskottava, jos et itse usko! Lasten musiikillisista kehitysvaiheista on tehty monenmoisia kaavioita, mutta aina täytyy muistaa, että ne ovat suuntaa antavia ( varmasti myös välillä tarpeellisiakin toimintaa suunnitellessa). Jokainen lapsi kehittyy omassa tahdissaan myös musiikillisten taitojen suhteen tunnista lapsen kehitysvaihe. VÄHÄN ON PALJON!! Tarkastele huolella laulettavien laulujen määrää toimintakauden aikana. Usein laulatamme lapsilla liian suurta ohjelmistoa ja näin käsittely jää pintapuoliseksi. Valitse ajatuksella sellaisia lauluja, joista voi löytää musiikin sisältöalueiden eri tasoja : rytmittely, soitto, liikunta. Rotta mokoma-laulu, kirjasta Musiikille siivet Hyvä esimerkki laulusta, johon saadaan liitettyä monenlaista tekemistä : rytmiikkaa, liikettä, kuvallista ilmaisua jne. RYTMI SOI KAIKEN POHJANA! Kun pieni lapsi hytkyttelee itseään musiikin tahdissa, on kanavat puheen kehitykselle auki! Muoviämpäreistä ja vadeista saa mainioita rumpuja ja tiskiharjat toimivat loistavina rumpukapuloina. Musiikkimatka varhaiskasvatukseen on soiva polku ja rytmikäs reitti! Musiikkikasvatuksen kautta luodaan varhaiskasvatukseen sellainen musiikillinen oppimisympäristö, jossa lapsella on mahdollisuus musiikillisiin elämyksiin sekä onnistumisen ja oppimisen kokemuksiin.

6 Musiikillinen oppimisympäristö herkistää lasta kuuntelemaan ja rohkaisee sekä kehittää häntä musiikilliseen itseilmaisuun laulamisen, soittamisen,rytmittämisen, liikkumisen sekä tanssimisen kautta. Oppimisympäristö on varmasti kaikille varhaiskasvatuksen ammattilaisille kovin tuttu sana. Fyysistä oppimisympäristöä tarkastellessamme arvioimme käytössä olevaa tilaa sen valoisuuden, värien, muotojen, tilajärjestelyjen kautta. Oppimisympäristöllä on tietysti toinenkin puoli eli se minkä ilmapiiriin opettaja luo yhdessä lasten kanssa. Hyvässä oppimisympäristössä on tilaa ilolle ja riemulle, yritykselle ja erehdykselle, turvallisuuden tunnetta ja hyväksytyksi tulemista. Musiikillista oppimisympäristöä voidaan tarkastella samalla tavoin. Mistä löytyy tilaa kuuntelulle ja hiljaisuudelle, miten soittimet ovat esillä tilassa, millainen musiikillinen tunnelma tilassa on? Huom! Jos soittimia on vähän, kannattaa sopia vuoroviikot, jolloin tietyt soittimet saavat olla ryhmätiloissa. Mutta, mielestäni musiikillinen oppimisympäristö on ikään kuin musiikillinen oppipolku(soiva polku ja rytmikäs reitti), jonka kasvattajat rakentavat omien tietojensa ja taitojensa mukaan lapsille. Tuo oppipolku toteutuu päivittäin lapsen kanssa kahden keskisissä kohtaamissa, ryhmätilanteissa, sisällä ja ulkona. Kasvattajan on oltava aistit auki, herkkänä kuuntelemaan, ihmettelemään, heittäytymään ja tarjoamaan lapsille oppipolun aineksia. Lapset rohkaistuvat käyttämään lauluja ja lorutteluja muulloinkin kuin vain varsinaisilla musiikkihetkillä, jos kasvattaja osaa ruokkia tätä taitoa.

7 Rytmiikkaa lopuksi: (nämä kolme rytmiä soivat mainiosti yhtä aikaa) 1. Tulkaa tänne (polvet ja syli ) 2. Haluatkos tän, etpäs saa (polvet, syli, rintakehä, syli) 3. Karhu on sun takana (reisiin vuorokäsin) MUSIIKIN ILOA JA VOIMAA ARVOKKAASEEN TYÖHÖSI!