Hallituksen esitys 324/2014 vp laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Transkriptio

1 Lausunto Dnro 33/03/2015 Tarja Myllärinen, Tero Tyni Sosiaali- ja terveysvaliokunta Hallituksen esitys 324/2014 vp laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lähtökohdat Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä sen voimaanpanolaki ja eräitä näihin liittyviä muita lakeja. Laeilla uudistetaan kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, tuottamista, hallintoa, suunnittelua, rahoitusta ja valvontaa koskevat säännökset. Uudistuksella kootaan nykyisin usealle eri kunnalliselle organisaatiolle kuuluvien palvelujen kattava järjestämisvastuu viidelle sosiaali- ja terveysalueelle (jäljempänä sote-alue). Viidellä sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymällä olisi järjestämisvastuu julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista. Jokainen kunta kuuluisi yhteen sosiaali- ja terveysalueeseen. Sote-alueet eivät lähtökohtaisesti tuottaisi palveluja itse, vaan tuottamisesta vastaisivat sosiaali- ja terveysalueen järjestämispäätöksessä määritellyt tuottamisvastuulliset kuntayhtymät (jäljempänä myös tuotantoalueet), joita voisi olla enintään 19. Kunnat voisivat yksimielisellä päätöksellä sopia, että kuntayhtymän sijasta tuottamisvastuu toteutetaan vastuukuntamallilla. Tässä muistiossa nostetaan esille kuntien hallinnon ja talouden kannalta keskeisiä seikkoja, joiden osalta lakiesitys on keskeneräinen ja joihin tulee kiinnittää huomiota. Nämä liittyvät erityisesti hallintomalliin ja rahoitukseen. Lausunnossa ei tarkastella lakiesityksen perustuslaillisia ongelmia. Kuntaliiton lausunto perustuslakivaliokunnalle ja Kuntaliiton lausunto Sosiaali- ja terveysministeriölle Hallintomalli Lakiesityksen 19 :ssä säädettäisiin sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän hallinnosta ja 21 :ssä sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän toimielinten kokoonpanosta ja valinnasta. Kuntalain mukaan lähtökohta on, että kuntayhtymän ylimmän toimielimen eli yhtymävaltuuston ja yhtymäkokouksen kokoonpanossa ei oteta huomioon jäsenkuntien poliittisia voimasuhteita, kun jokainen kunta valitsee omat edustajansa toimielimiin. Sen sijaan yhtymähallituksen kokoonpanossa poliittinen edustavuus tulee suoraan kuntalaista. Lakiluonnoksen 19 lähtee nyt siitä, että sote-alueen ylin toimielin on yhtymävaltuusto ja sen kokoonpanossa on 21 :n mukaan otettava huomioon alueen kuntien poliittiset voimasuhteet. Tämä merkitsee sitä, että yksittäinen jäsenkunta ei välttämättä saa yhtymävaltuustoon niitä edustajia, jotka se haluaa. Näin ollen kunnan vaikutusmahdollisuudet vähenisivät poliittisen edustavuuden kustannuksella. Poliittinen edustavuus ylimmän toimielimen kokoonpanossa tarkoittaa myös sitä, että laissa pitää säätää edustajainkokouksesta, joka on välttämätön valinnassa huomioon otettavien seikkojen yhteensovittamisessa. Näitä ovat poliittinen edustavuus ja tasa-arvolain vaatimukset. Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14,00530 Helsinki PL 200, Helsinki Puh ,faksi Finlands Kommunförbund Andra linjen 14,00530 Helsingfors PB 200, Helsingfors Tfn , fax

2 2 Lakiluonnoksen sääntely tekee edustajainkokouksesta, jota kuntalaki ei edes tunne, kuntayhtymän pakollisen toimielimen ja lisää entisestään hallintomallin monimutkaisuutta. Käytännössä useiden vaatimusten yhteensovittaminen toimielimen kokoonpanossa edellyttää perusteellista valmistelua ja edustajainkokouksen yksimielistä päätöstä ja samalla neuvottelutuloksen hyväksymistä. Vaalimenettely ao. tilanteessa olisi poikkeuksellisen monimutkainen. Kuntaliiton hallitus on lausunnossaan kannattanut sote-kuntayhtymän ylimmäksi toimielimeksi yhtymäkokousta, johon kunta valitsisi edustajansa kokouskohtaisesti ja antaisi näille toimintaohjeet. Yhtymäkokouksen kokoonpanossa ei otettaisi poliittista edustavuutta huomioon. Päätöksenteko Jos hallituksen esitykseen sisältyvä hallintomalli kuitenkin otetaan käyttöön, edustajainkokouksella olisi erittäin vaativa rooli kuntayhtymän päätöksenteossa. Kuntaliitto katsoo, että laissa tarvittaisiin sen toiminnasta muutakin sääntelyä kuin maininta siitä, että kuntien edustajainkokous nimeää yhtymävaltuuston jäsenet. Lain 23 :ssä säädettäisiin päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Sääntely on lausuntokierroksen jälkeen jatkovalmistelun yhteydessä muuttunut. Sote-alueen päätöksenteon sääntelyllä pyritään parantamaan pienten kuntien vaikutusmahdollisuuksia, mikä on perusteltua ja tekee myös erillisen äänileikkurin tarpeettomaksi. Tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän päätöksenteon sääntely vaikuttaa kahteen suuntaan: yksi kunta, vaikka sillä olisi äänienemmistö, ei voi saada päätöstä aikaan ja äänienemmistön omaavan kunnan tulee aina olla päätöksen takana. Tämä sääntelymalli on Kuntaliiton mielestä perusteltu, koska se turvaa eniten maksavan kunnan oikeuksia, mutta ei anna sille ehdotonta määräämisvaltaa. Rahoitusmalli Sääntelytapa on kuitenkin monimutkainen ja kunnan omistajaohjauksen näkökulmasta jossain määrin ongelmallinen, kun yksittäisen kunnan edustajilla voi olla eri mielipiteet. Tätäkin ongelmaa voisi lieventää, jos ylin toimielin olisi yhtymäkokous. Lakiesityksen 33 mukaan kunnat osallistuvat sote-alueen kustannusten rahoitukseen maksulla, jota on painotettu kuntien peruspalvelujen valtionosuuksien perusteena olevien laskennallisten kustannusten määräämisessä käytettävien ikäluokkien perushintojen ja sairastavuuskertoimen mukaisesti. Kunnan maksuosuuden laskennassa 20 prosenttia määräytyy asukasmäärän perusteella ja 80 prosenttia ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella. Vuodesta 2020 lukien sote -uudistuksen vaikutukset yksittäisten kuntien talouteen ovat siirtymäkauden jälkeen täysimääräisenä voimassa siten, että uudistuksen vaikutukset yksittäisen kunnan talouteen ovat pysyvästi enintään +/- 400 euroa asukasta kohden. Lisäksi kunnat rahoittavat järjestämispäätöksessä päätettävällä tavalla 12 :n 2 momentin 11 kohdassa tarkoitetun investointisuunnitelman mukaiset investoinnit. Rahoituksen osalta lakiesitys sisältää edelleen huomattavan määrän avoimia kysymyksiä, jotka liittyvät perustuslaillisiin ongelmiin ja yleiseen oikeudenmukaisuuden tajuun. Ongelmallisia kohtia ovat mm. suuret kuntakohtaiset muutokset kuntien rahoitusperusteissa verrattuna kunnan nykyisiin sote-menoihin, kustannusten hallinta, sote-alueen rahoitus tuotantoalueelle sekä investointien rahoitus. Maksuosuuden muutokset ja rahoitusperiaate

3 3 Hallituksen esityksessä rahoitusperiaatetta on arvioitu kunnallisen tuloveroprosentin laskennallisena muutospaineena suhteessa vuodelle 2015 vahvistettuihin veroprosentteihin. Hallituksen esityksen mukaan vuonna 2020 alin veroprosentti olisi 16,6 (16,5 vuonna 2015) ja ylin veroprosentti 27,9 (22,5 vuonna 2015). Kunnallisveroprosenttien ero eri kunnissa kasvaisi siten nykyisestä 6 prosenttiyksiköstä noin 11 prosenttiyksikköön. Esitys yhdistettynä valtionosuusleikkauksiin ja uuden valtionosuusjärjestelmän muutoksiin aiheuttaa Kuntaliiton arviolaskelmien mukaan vähintään viiden prosenttiyksikön veronkorotuspaineen 21 kunnassa, 77 kuntaa joutuisi nostamaan veroprosenttia 3-5 prosenttiyksikköä saadakseen taloutensa tasapainoon. Lausunnon liitteenä on kuvio peruspalveluiden valtionosuusleikkausten, valtionosuusuudistuksen sekä sote -uudistuksen laskennallisesta vaikutuksesta kunnan tuloveroprosentteihin. Sote-alueen rahoitus tuotantoalueelle Kuntaliitto toteaa, että ikä- ja sairastavuusperusteiseen kapitaatioon liittyy useita heikkouksia. Ensiksi se, että palvelujen tarvetta kuvaavat ikä- ja sairastavuus - valtionosuusperusteet ei ole riittävän tarkka kustannusten jaon perusteeksi. Huomattavaa on, että riippuen siitä, mitä valtionosuuden kriteereistä otetaan malliin, ne kunnat, jotka voittavat tai häviävät taloudellisessa mielessä uudistuksessa, muuttuvat. Toinen ongelmallinen kohta on lakiesityksen 33 :n mukainen 80/20 -jako, mikä tarkoittaa sitä, että 20 prosenttia sote-alueen kustannuksista jaetaan pelkästään väkiluvun perusteella. Tätä 80/20-jakoa ei ole perusteltu hallituksen esityksessä. Kuntaliiton laskelmien mukaan toisenlaisen osuuden käyttäminen johtaisi täysin erilaisiin kuntakohtaisiin rahoitusosuuksiin. Kuntaliitto korostaa, että rahoitusperiaatteen toteutuminen on jo entuudestaan kuntien lisääntyneiden tehtävien ja velvoitteiden, mittavien valtionosuusleikkausten sekä valtionosuusuudistuksen kuntakohtaisten vaikutusten vuoksi vakavasti uhattuna. Osalla kuntia sopeutusmahdollisuudet ovat pienet, koska niillä on jo kertynyttä alijäämää, veroprosentti korkea ja paljon velkaa. Nyt esitettävä muutos on useille yksittäisille kunnille taloudellisesti kestämätön, ja aiheuttaa perustuslaillisen ongelman rahoitusperiaatteen suhteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien siirtyessä sosiaali- ja terveysalueen vastattavaksi kuntien on tehtävä sopeutus niistä aikaisempaa suppeammista tehtävistä, jotka jäävät kunnan hoidettaviksi, esimerkiksi perusopetuksesta ja muusta sivistystoimesta, varhaiskasvatuksesta sekä kunnallisesta infrastruktuurista. Lisäksi kuntien työllisyysvastuuta työmarkkinatukea saavista on merkittävästi kasvatettu vuoden 2015 alusta ja moniammatillinen työvoiman palvelukeskusverkosto on lakisääteisesti ulotettu koko maahan. Sote-uudistuksen toteuttaminen esitetyllä tavalla yhdessä muiden muutosten kanssa johtamaan hyvin todennäköisesti yhä useamman kunnan joutumista erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyyn ja sitä kautta myös pakkoliitoksiin. Kuntaliitto toteaa edellä mainittuihin seikkoihin perusten, että lakiesityksen rahoitusjärjestelmä ei voi olla lopullinen sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä eikä se voi tulla sellaisenaan sovellettavaksi. Kuntaliitto pitää välttämättömänä, että tasausjärjestelmää muutetaan kustannusneutraalimmaksi ja +/- 400 euron tasausrajaa alennetaan huomattavasti, jopa nollaan euroon asti. Kuntaliiton toteaa, että esitettävä rahoitusmalli yhdistettynä kuntalaissa säädettävään alijäämän kattamisvelvollisuuteen voi aiheuttaa merkittäviä ongelmia sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa. Tuotantoalueella on yhtäältä velvollisuus toteuttaa järjestämispäätöksessä määritellyt palvelut sillä rahoituksella, jonka se sote-alueelta saa. Yhtälö on taloudellisesti kestämätön erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa tuotantoalueella on paljon sellaista sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetta, jota ei oteta huomioon valtion-

4 4 osuusperusteiden ikä- ja sairastavuustekijöissä. Kuntatalousohjelma ja mahdollinen sosiaali- ja terveydenhuollon menokehys lisää sote-alueiden ja sieltä heijastuen tuotantoaluille paineita budjettikuriin. Kuntaliitto pitää välttämättömänä, että kuntien tehtäviä ja velvoitteita ja palvelun tuotantoa sääntelevää normistoa kevennetään, jotta tuotanto- ja sotealueet selviytyvät niille annetuista velvoitteista. 34 mukaan korkeintaan 20 % rahoituksesta voidaan olosuhde- ja muiden tekijöiden sekä vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimusten perusteella. Kuntaliitto huomauttaa, että pykälässä tai sen perusteissa tulisi tarkentaa, mitä olosuhdeja muilla tekijöillä tarkoitetaan. Tällaisessa tilanteessa kuntien on mahdotonta arvioida itsenäisen kunnan rahavarojen ohjautumista kuntalaisten kannalta järkevästi ja oikeudenmukaisesti. Kunnan oikeutta valvoa ja kannustaa omien verotulojensa tehokasta käyttöä ei enää olisi. Investointien rahoitus ja omaisuusjärjestelyt Tehokkuus ja vaikuttavuusvaatimuksiin liittyen Kuntaliitto huomauttaa, että Suomessa ei ole erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta yhtenäisiä tuotteistuskäytäntöjä. Samoin vaikuttavuusmittaus on Suomessa vähäistä. Jotta rahoitusta voitaisiin sitoa tehokkuus- tai vaikuttavuusmuuttujiin, täytyisi olla vähintään sote-alueen laajuinen, mutta mieluiten kansallinen tuotteistus- ja kustannuslaskentakäytäntö sosiaali- ja terveyspalveluissa. 33 mukaan järjestämispäätökseen sisältyvien merkittävien investointien kustannukset jakautuu alueen kuntien kesken järjestämispäätöksessä määriteltävien laskennallisten tekijöiden mukaisesti. Rahoitus voidaan määritellä esimerkiksi pelkästään kunnan asukasluvun mukaisesti. Investointien rahoituksen jakaminen jäsenkunnilta on jätetty olennaisilta osin järjestämispäätöksessä sovittavaksi ja siihen sisältyy oikeudenmukaisuusvajetta esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, että iso sairaalainvestointi jollekin tuotantoalueelle rahoitetaan koko sote-alueen kunnilta kerättävällä asukaslukuun perustuvalla maksulla. Muiden kuin investointisuunnitelmassa mainittujen investointien osalta pitkäjänteinen investointien suunnittelu on vaikeaa, koska mahdollista on, että sote-alueen järjestämispäätöksen ja tuotantoalueen suunnitelmat eivät välttämättä kohtaa. Voimaanpanolain 12 2 momentissa säädetään, että jos kunnat eivät ole sopineet omaisuusjärjestelyistä, kuntayhtymien jäsenkuntien tulee muuttaa kuntayhtymän perussopimusta siten, että sen tehtävät rajoittuvat vuoden 2017 alusta lukien kiinteistöjen, rakennusten ja niihin liittyvien laitteiden, koneiden ja muun omaisuuden omistamiseen, hallintaan ja vuokraamiseen tuottamisvastuussa oleville kuntayhtymille. Kiinteistöjen ja toimitilojen käytön tehostamisen tarve vaihtelee sote - alueiden ja tuotantoalueiden kesken. Mekaaniset ratkaisut eivät sovellu kaikkialle vaan sote - ja tuotantoalueilla alueilla on oltava riittävästi toimivaltaa hakea itselleen optimaaliset ratkaisut jäsenkuntien tahdon mukaisesti. Kuntaliitto huomauttaa, että hallituksen esityksessä ei ole otettu huomioon omaisuusjärjestelyistä aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia. On oletettavaa ja tarkoituksenmukaista, että sote-uudistuksen myötä syntyy toiminnan järjestäytymisiä, mikä samalla tarkoittaa sitä, että osa nyt käytössä olevista toimitiloista jää uudessa rakenteessa tarpeettomiksi. Erityisesti näiltä osin kunnissa joudutaan tekemään huomattava määrä tulosvaikutteisia alaskirjauksia tase-arvoihin. Odotettavaa on, että myös tuotantokäyttöön jäävien tilojen osalta joudutaan tekemään tulosvaikutteisia myyntitappioita. Nämä voivat pahentaa joidenkin kuntien alijäämätilannetta entisestään.

5 5 Kuntaliitto huomauttaa myös, että pykälistä ei käy ilmi, mitä tapahtuu sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien pakkojäsenyyksille. Lainsäätäjän tulisi selkeämmin kirjoittaa, koskeeko voimaan jätettäväksi aiotut pakkojäsenyyspykälät myös sellaista sairaanhoitopiiriä tai erityishuoltopiiriä, joka hoitaa ainoastaan 12 2 momentin mukaista kiinteistöjen ja muun omaisuuden hallintaa ja vuokraamista. Samoin epäselvää on, voiko 12 2 momentin mukainen kuntayhtymä jäädä omistajaksi kuntayhtymän perustamaan tukipalveluja (kuten pesulatoimintaa, siivousta, ym.) tuottaviin osakeyhtiöihin. Purettavissa kuntayhtymissä on myös huomattava määrä erilaisia velvoitteita kuten eläkevastuut tai potilasvahinkovakuutuksen mukaiset velvoitteet. Näiden siirtymisiin liittyvät säännökset siltä osin, kun vastuita jaetaan useille tahoille, ovat puutteelliset. Kuntaliiton mielestä näihin kokonaisuuksiin on saatava selkeyttä ennen kuin rahoituksen kokonaisuutta voidaan arvioida yksittäisen kunnan osalta. Määräaikainen varainsiirtoverovapaus palvelurakenneuudistuksessa Hallituksen esityksen luonnoksessa laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi on esitetty määräaikaista varainsiirtoverovapautta sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistukseen liittyen. Kuntaliiton mielestä varainsiirtoveron väliaikaista muuttamista koskevan säännöksen tulee olla voimassa vähintään saakka. Kaikkia omaisuusjärjestelyjä ei ehditä toteuttaa mennessä. Vasta toiminta ja sen tehostaminen määrittelee, mitä kiinteistöjä jatkossa tarvitaan. Tähän tarvitaan esitettyä pitempi aika. Lisäksi Kuntaliitto katsoo, että esitetyssä muodossa varainsiirtoverolain 43 d ei mahdollista tarpeeksi joustavasti kunnallisen kiinteistöomaisuuden siirtämistä uuteen organisaatioon sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön vaan verovapauden edellytyksenä on se, että kiinteistöä on tähänkin asti pitänyt käyttää samaan tarkoitukseen. Nykyisessä lainsäädännössä, määräaikaisesti voimassa olevassa VSVL 43 b :ssä, mahdollistetaan se, että sosiaali- tai terveydenhuollon käyttöön siirrettävä kiinteistö on voinut ennen siirtoa olla välittömästi sosiaalihuolto-, terveyden- ja sairaanhoito-, koulu-, nuoriso-, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- tai palo- ja pelastustoimen taikka kunnan tai kuntayhtymän yleishallinnon käytössä. Tämä on mahdollistanut sen, että kunnissa ja kuntayhtymissä on voitu joustavasti miettiä mitkä kunnan perustoimintojen kiinteistöistä on tarkoituksenmukaista siirtää jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön ilman, että on tarvinnut huomioida eri kiinteistöjen erilaista verokohtelua. Tämä tulisi mahdollistaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen yhteydessä muotoilemalla VSVL 43 d tältä osin vastaavasti kuin 43 b on muotoiltu. Yhteenveto rahoituksesta Hallituksen esityksen rahoitusmalliin ja kuntataloudellisia vaikutuksia koskeviin arviointeihin liittyy kaikkinensa paljon epävarmuustekijöitä ja avoimia kysymyksiä. Vaikutusarvioinneissa ei ole lainkaan voitu ottaa huomioon investoinneista ja omaisuusjärjestelyistä aiheutuvia kustannuksia. Laajoihin rakenneuudistuksiin väistämättä liittyviä muutosvaiheen kustannuksia ei myöskään ole arvioitu. Tällaisia kustannuksia ovat etenkin palvelutason ja palkkojen harmonisointiin liittyvät hyvinkin suuret kustannukset sekä tietojärjestelmien uudistamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvät kustannukset sekä hallintokustannukset. Kuntien näkökulmasta riskin muodostavat myös tuotantoalueet, joiden rahoitus ei määräytyisi suoraan lain nojalla, vaan olisi pitkälti riippuvainen järjestämispäätöksen sisällöstä. Sote-alueiden toiminnan rahoitus on myös ratkaisematta.

6 6 Kuten lokakuun lausunnossa esitettiin, Kuntaliitto pitää edelleen välttämättömänä että välittömästi asetetaan työryhmä valmistelemaan sote-rahoituksen pykäliä uudelleen. Työryhmätyössä tulee ottaa huomioon monikanavarahoitustyöryhmän työ. Samassa yhteydessä tulee myös selvittää uudistuksen väistämättä laajat vaikutukset kuntien peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmään. Siinä tulisi ottaa huomioon muuttunut soterakenne ja siinä määriteltävät rahoitusosuudet sekä valtionosuuden lisäosien tarpeellisuus uudessa sote- ja kuntarakenteessa. Yksityiskohtaisia huomioita Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Lakiesityksen 8 ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu lakiesityksen 8 :n perusteluiden mukaan ensisijaisesti kunnille. Kuntaliitto katsoo, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä lakiesityksen 8 :ssä esitetty työnjako on tarkoituksenmukainen ja se tukee uuden kuntalain toimeenpanoa. Lain kustannusvaikutuksia arvioitaessa tulee huomioida, että hyvinvointivaikutusten arviointi ja raportointi vaatii laaja-alaista osaamista. Kun koko sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö lakiesityksen mukaan siirtyy tuotantoalueiden palvelukseen, kuntiin joudutaan palkkamaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija osaksi kunnan poikkihallinollista kunnan hyvinvointityötä. Tämä aiheuttaa kunnille lisäkustannuksia. Lakiesityksen 8 :n 3. momentissa esitetään, että hyvinvointikertomus on laadittava sähköisesti Terveyden ja hyvinvoinnin (THL) laitoksen vahvistaman mallin ja määrittelemien teknisten vaatimusten mukaisesti. Perusteluiden mukaan THL:n tehtävänä on säännöksen mukaan määrätä hyvinvointikertomuksen malli ja tekniset vaatimukset sähköiselle kertomukselle. Kuntaliitto huomauttaa, että sähköisen hyvinvointikertomuksen (SHVK) omistajuus on siirtynyt sosiaali- ja terveysministeriöltä Suomen Kuntaliitolle SHVK on kehitetty yhdessä kuntien kanssa kansallisessa yhteistyössä ja sitä kehitetään edelleen. SHVK tukee teknisesti avoimia rajapintaratkaisuja. Prosessi edellyttää moniammatillista yhteistyötä ja se tuottaa kunnille yksilöllisen päätösasiakirjan. Asiakirja ohjaa kuntien strategista suunnittelua ja sen toimeenpanoa. Lakiesitys uhkaa heikentää tuotantoalueelle siirtyvien sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kunnan toimialojen välistä horisontaalista yhteistyötä verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Tällaisia selkiyttämistä kaipaavia rajapintoja on mm. työvoiman palvelukeskusten, opetus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelujen, asuntotoimen sekä kunnassa tapahtuvan työllistämisen rajapinnat tuotantoalueelle siirtyvien sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. Kuntaliitto katsoo, että THL:n määräämänä kuntien hyvinvointisuunnittelu saattaa ohjautua liiaksi sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmaan ja kapeutua. 9 :ssä esitetään, että sosiaali- ja terveysalueen on valmisteltava omalta osaltaan alueellinen hyvinvointikertomus väestön hyvinvoinnista, terveydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä. Kertomusta laadittaessa on kuultava alueen kuntia sekä tuottamisvastuussa olevia kuntayhtymiä. Kertomus on laadittava sähköisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vahvistaman mallin ja määrittelemien teknisten vaatimusten mukaisesti. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että myös alueellisessa hyvinvointikertomuksessa käytetään nykyistä SHVK-mallia, joka on kehitetty yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Kuntaliiton näkemyksen mukaan ei ole perusteltua lähteä kehittämään enää kansallisella rahoituksella erillistä alueellista SHVK-mallia. Kuntaliitto korostaa, että alueellisessa hyvinvointikertomuksessa tulee käyttää nykyisiä SHVK:ssa olevia kansallisesti kehitettyjä väestöryhmittäisiä hyvinvointi- ja palveluindikaattoreita. Alueelliseen SHVK:een voidaan tarvittaessa valita täydentäviä indikaattoreita sosiaali- ja terveydenhuollon ja lain toimeenpanon tueksi nykyistä SHVK:ta hyödyntäen ja edelleen kehittäen. SHVK:n valmisteluprosessi tulee olla kuntalais- ja kuntalähtöinen ja sen tulee perustua kuntien sähköisen hyvinvointikertomuksen hyvinvoinnin käsitteisiin, painopis-

7 7 teisiin, tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Valmisteluprosessissa tehtävä yhteistyö kuntien kanssa on osa kuntien poikkihallinnollista ja -toiminnallista hyvinvointityötä. Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen asema uudistuksessa Kuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että hallituksen esityksessä ei ole käsitelty oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen asemaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevassa uudistuksessa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) mukaiset palvelut jaetaan opetussuunnitelman mukaiseen opiskeluhuoltoon sekä opiskeluhuollon palveluihin, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon järjestämisestä vastaa kukin opetuksen ja koulutuksen järjestäjä. Psykologija kuraattoripalvelujen järjestämisestä vastaa koulun tai oppilaitoksen sijaintikunta. Yksityinen opetuksen tai koulutuksen järjestäjä ja valtio voi järjestää ko. palvelut itse omalla kustannuksellaan, jos se niin päättää. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä vastaa kunta terveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön mukaisesti. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelujen järjestäminen tulee määräytymään osana terveydenhuoltolain palveluja. Sen sijaan opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisvastuu täytyy selvyyden vuoksi määritellä erikseen. Niiden järjestämisestä säädetään erityislaissa, mutta ne on katsottu kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Kuntaliitto katsoo, että opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelujen järjestämisvastuu tulee siirtää sote-alueille. Opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto tulee jäädä koulutuksen järjestäjien vastuulle. Järjestämisvastuun selkeyttämiseksi Kuntaliitto esittää tarvittavien lainmuutosten tekemistä oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevaan lainsäädäntöön Tuotantorakenteesta ja tuotantotavasta päättäminen Lakiesityksen 11 :n kohdassa 4 esitetään säädettäväksi, että sosiaali- ja terveysalue kantaa vastuun mm. palvelujen tuotantorakenteesta ja tuotantotavasta ja siihen liittyen mm. sen ratkaisemisen, millaisin eri tavoin palveluja toteutetaan. Pykälän perustelujen mukaan: Kysymykseen voi tulla esimerkiksi valinta tietyn asiakasryhmän avohoidon tai laitoshoidon välillä taikka avohoidon eri toimintamuotojen kesken. Kuntaliitto pitää välttämättömänä, että tuotantotapoihin liittyvä sote-alueen rooli voi olla ainoastaan strateginen. Tuotantotapoihin liittyvät operatiiviset ratkaisut tulee voida tehdä tuotantoalueella, jotta alueelliset olosuhteet voidaan ottaa huomioon. Lakiesityksen kohdassa mainitaan, että järjestämispäätöksessä on määriteltävä keskeiset periaatteet kunnilta tai kuntayhtymiltä hankittaville palveluille ja palvelusetelin käytölle, hankittavien palvelujen laajuus sekä hankintojen toteutuksen jakaantuminen sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien kesken. Tuotantotavasta päättämiseen liittyy lakiesityksen perustelujen mukaan yleisellä tasolla sen linjaaminen, missä määrin palveluja tuotetaan kuntien ja kuntayhtymien omana toimintana ja missä määrin niitä hankitaan sopimusten perusteella muualta. Varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin Säädös vaatii tarkentamista. Kuntaliitto korostaa, että tuotantovastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän tulee voida päättää palvelujen hankinnasta ja palvelusetelin käytöstä paikallisten olosuhteiden ja mahdollisuuksien puitteissa. Kuntaliitto pitää tärkeänä paikallisen elinvoiman edistämistä ja näkee sote-hankintojen merkityksen osana elinvoimaa. Kuntaliitto esittää, että 12 :n perusteluihin lisätään maininta siitä, että tuotantovastuussa olevat toimijat voivat tehdä hankintayhteistyötä kuntien yhteishankintayksiköiden ja Kuntahankinnat Oy:n kanssa. Lain 55 :n perusteluissa todetaan, että sote-alue varautuu yhdessä tuottamisvastuussa olevien kuntayhtymien kanssa häiriötilanteisiin. selkeästi: Sosiaali- ja terveysalueen sekä tuot-

8 8 tamisvastuussa olevien kuntayhtymien on varauduttava valmiussuunnitelmin sekä muilla toimenpiteillä yhteistyössä alueensa kuntien kanssa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimenpiteitä edellyttäviin häiriötilanteisiin. Lisäksi perusteluissa todetaan, että tarkoitus on ohjata varautumista alueelliselta pohjalta tehtäväksi. Tämä tarkoittanee sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon varautumista koordinoi sote-alue. Itse lakitekstissä, 55 1 mom. tätä ei ole esitetty. Em. kohta vaatii tarkentamista, koska se voidaan tulkita niin, että kaikki organisaatiot varautuvat tahoillaan, jolloin tosiasiallinen varautumista ohjaava taho jää määrittämättä. Toimivalta häiriötilanteissa Kuntaliitto esittää asian selkiyttämistä niin, että tulkintaongelmia varautumisen vastuista ei synny. Varautuminen häiriötilanteisiin olisi syytä mainita lain perusteluissa myös yksityisten palveluntuottajien osalta, koska niiden voidaan olettaa tuottavan jatkossakin merkittäviä osia sote-palveluista. Kuntaliitto esittää, että 56 :n perusteluihin lisätään se, että toiminnan johtaminen ja koordinaatio on lähtökohtaisesti sillä tuottamisvastuualueella, jonka alueelta tilanne on alkanut, jollei siitä ole ennalta toisin sovittu momenttiin on kirjattu sosiaali- ja terveysalueen ja tuottamisvastuussa olevalle kuntayhtymälle ilmoitusvelvollisuus häiriötilanteista ja suuronnettomuuksista sosiaali- ja terveysministeriölle ja alueensa aluehallintovirastolle. Tällä on haluttu varmistaa se, että ylimmällä valtiohallinnolla on tarvittava sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekuva. Sama asia tulisi kirjata ainakin perusteluihin myös toisin päin niin, että sosiaali- ja terveysministeriön ja aluehallintoviraston pitää vastaavasti huolehtia siitä, että sote-alueella on käytettävissä riittävän kattava tilannekuva käytännön toimenpiteiden johtamiseen. Asiakas- ja potilastietojen rekisterinpito Lakiesityksen 60 :n perusteella sote-alue on rekisterinpitäjä alueen tuottamisvastuullisten kuntayhtymien toiminnassa syntyneille sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastiedoille. Esityksen mukaisesti rekistereihin kuuluvien tietojen käsittely asiakas- ja potilassuhteen voimassa ollessa on mahdollista, vaikka tiedot olisi saatu toisen tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän toiminnassa. Lisäksi ehdotetaan että potilasrekisterit tulee esityksen mukaan muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain mukaisia valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja käyttäen. Rekisterinpitoa koskeva ehdotus on periaatteeltaan hyvä, mutta se edellyttäisi vielä ainakin seuraavia tarkennuksia 1. Valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden hyödyntämisestä koskeva vaatimus on epäselvä, minkä vuoksi sen toteutettavuuden ja vaikutusten arviointi on haasteellista. Myöskään lakiesityksen taloudellisten vaikutusten arviointiin ei ole sisällytetty 60 :n taloudellisia vaikutuksia, vaikka kyse on merkittävistä muutoksista kuntien ja kuntayhtymien tietojärjestelmäratkaisuihin. Nykytilassa kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoiminnassa käytetään yhteenlaskettuna tuhansia erillisiä tietojärjestelmiä, joista ainoastaan osa on liitetty valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin. Lisäksi suuri nykyisistä järjestelmistä tultaneen yhdistämään tai korvaamaan lakiehdotuksen mahdollistaman (mm. 13 kohta 6) laajemman alueellisen yhteistyön vaikutuksesta. Merkittävimmät muutokset tulevat tapahtumaan pääsääntöisesti vasta uusien organisaatioiden toiminnan käynnistyttyä vuoden 2017 jälkeen, joten lakiesitys nykymuodossaan pakottaisi tekemään vuosina varovastikin arvioiden useiden kymmenien miljoonien eurojen investoinnit tulevassa rakenteessa yhdistettäviin tai korvattaviin tietojärjestelmäratkaisuihin. Lisäksi muutosten toteuttamisaikataulu on epärealistinen huomioiden pirstaleisesti ja epäyhtenäinen lähtötilanne. 60 ehdotusten toteutettavuuden ja tarkoituksenmukaisuuden varmistamiseksi ehdotetaan valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluiden hyödyntämistä koskeva vaatimus rajattavaksi koskemaan ainoastaan sellaisia tietojärjestelmiä jotka on liitetty valtakunnallisiin palveluihin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköistä käsittelystä annetun lain mukaisesti. Lisäksi muutosten taloudellisten vaikutusten arviointi tulisi täydentää lakiehdotukseen eikä kokonaistaloudellisesti epätarkoituksenmukaisten ratkaisujen käyttöön tulisi velvoittaa.

9 9 2. Esityksen perusteluiden mukaisesti sote-alueen rekistereihin kuuluvien tietojen käsittely tuottamisvastuussa olevien kuntayhtymien rajat ylittävästi edellyttää asiakas- tai hoitosuhteen voimassaoloa ja asiayhteyttä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoiminnassa on lukuisia tietojen käyttötarpeita, joissa hoito ja asiakassuhdetta ei synny tai se ei ole voimassa. Esimerkkejä tällaisista ovat lastensuojeluilmoituksen käsittely, tietojen käsittely asiakirjatilauksen tai tiedonsaantipyynnön perusteella, lausunnon laatiminen ja hoidon laadun seuranta. Uudessa järjestämis- ja tuottamisrakenteessa tapahtuvien laadukkaiden palveluiden takaamiseksi tätä kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten että tietojen käsittely edellyttää asiakas- tai hoitosuhteen olemassaoloa tai muuta asiallisesti perusteltua sote-alueen tai tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän toiminnan kannalta tarpeellista syytä. 3. Vaikka järjestämislakiehdotuksessa ehdotetaan sote-alueen kattavia yhteisiä rekistereitä, ei lakiehdotuksessa oteta kantaa rekistereiden lukumäärään eikä niiden suostumussäädöksiin, joista säädetään nykytilassa erillisesti. Rekistereitä ja niihin tallennettujen tietojen käyttöä koskeva lainsäädäntö on monilta osin vanhentunutta ja vaikeasti ymmärrettävää, eikä se nykyisellään tue tietojen käyttöä arjen palvelutilanteissa riittävän hyvin esimerkiksi paljon palveluita käyttävissä asiakasryhmissä joiden palveluiden suunnittelu ja koordinointi edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tiivistä yhteistyötä ja tiedonkulkua. Järjestämislain käsittelyn rinnalla tulisi nopealla aikataululla käynnistää rekistereitä ja niiden käyttöä koskevan lainsäädäntökokonaisuuden arviointi ja käynnistää sen perusteella tarvittava lainsäädännön muutostyö. Arvioinnissa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi muut julkiset hyvinvointipalvelut LIITE Peruspalveluiden valtionosuusleikkausten, valtionosuusuudistuksen sekä sote-uudistuksen laskennallinen vaikutus kunnan tuloveroprosenttiin

10 10

11 Hallituksen esitys 324/2014 vp laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Sosiaali- ja terveysvaliokuntakuuleminen Myllärinen ja Tyni

12 Sisältö Hallinto ja päätöksenteko Talous ja rahoitus Yksityiskohtaisia huomioita Alustavia tuloksia Kuntaliiton kyselystä 2

13 Kuntaliiton aiemmat lausunnot Kuntaliiton lausunto perustuslakivaliokunnalle Kuntaliiton lausunto Sosiaali- ja terveysministeriölle Kuntaliiton laskelmat kuntakohtaisista rahoitusosuuksista

14 Sote-alueen hallintomalli Kuntayhtymä Yhtymävaltuusto ylin päättävä toimielin Yhtymävaltuustoon voidaan valita jäsenkuntien valtuutettuja (väh. 1 jokaisesta kunnasta, jos useampia, äänet jakaantuvat tasan) Vaatimuksena poliittinen suhteellisuus yhtymävaltuustossa, mikä edellyttää edustajainkokousta Äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun Järjestämispäätös ja talousarvio» äänten enemmistö ja» vähintään 1/3 jäsenkunnista yli puolet kuntien edustajista kannattaa Muut asiat päätetään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä Päätöksenteon edellytyksistä voidaan sopia toisin perussopimuksessa 4

15 Tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän hallintomalli Kuntayhtymä, jonka ylin päättävä elin voi olla joko yhtymäkokous tai yhtymävaltuusto» Kuntaliitto kannattaa sote-kuntayhtymän ylimmäksi toimielimeksi yhtymäkokousta, johon kunta valitsisi edustajansa kokouskohtaisesti ja antaisi näille toimintaohjeet Äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun Päätös edellyttää ääntenenemmistöä ja vähintään kahden jäsenkunnan edustajien enemmistön kannatusta, jollei perussopimuksessa toisin sovita» Sääntelymalli on Kuntaliiton mielestä perusteltu, koska se turvaa eniten maksavan kunnan oikeuksia, mutta ei anna sille ehdotonta määräämisvaltaa.» Sääntelytapa on kuitenkin monimutkainen» Aikatauluissa ristiriitaisuuksia 5

16 Rahoitus

17 Sote-uudistuksen vaikutuslaskelmat Kunnat rahoittavat sote-aluetta kuntakohtaisella maksulla Vertailulaskelmissa» kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannuksia vuosilta korotettuna indeksillä 3,4 % vuoden 2014 tasolle lasten päivähoito ja toimeentulotuki poistettu» on verrattu uuden laskentatavan perusteella laskettuun kunnan sosiaali- ja terveysalueelle kohdentamaan rahoitukseen Yksittäiset kunnat kuuluvat laskelmissa erityisvastuualueiden mukaisesti määriteltyihin sosiaalija terveysalueisiin (Eteläinen, Itäinen, Keskinen, Läntinen ja Pohjoinen) Laskelmissa käytetty vuoden 2015 alusta voimaan tulevan valtionosuusjärjestelmän mukaisia laskentakriteerejä vuoden 2014 tasossa 7

18 Rahavirrat soterahoituksessa Kunnallisvero Valtio Valtionosuudet Sote-alue Kunta - Vuosittain määriteltävä maksu - Kunnan maksuosuus perustuu asukasmäärään 20% ja 80% ikärakenteeseen - Muita tekijöitä ei oteta huomioon Korvaus tuottamisesta järjestämispäätöksen mukaisesti. Otetaan huomioon asukasluku sekä palvelujen tarve enintään 80%- osuudella ja olosuhde- ja muut tekijät vaikuttavuus ja tehokkuusvaatimukset korkeintaan 20% Tuotantoalue Tuotantoalue Tuotantoalue Tuotantoalue Tuotantoalue 8

19 Investointien rahoitus sote-rakenteessa kunnallis vero Valtio Valtionosuudet Sote-alue Kunta kunnat rahoittavat 12 :n 2 momentin 11 kohdassa tarkoitetun investointisuunnitelman mukaisten investointien aiheuttamat kustannukset. Kuntien rahoitusosuudet määräytyvät järjestämis-päätöksessä määriteltävien laskennallisten tekijöiden mukaisesti 9 Tuotantoalue Tuotantoalue Tuotantoalue Tuotantoalue Tuotantoalue Muiden kuin 12 :n 2 momentin 11 kohdassa tarkoitetut investoinnit: - Mistä rahoitus? Investoidaanko tuotantoalueen tai sen omistaman yhtiön taseeseen? Mahdollista myös tilojen vuokraaminen kunnilta.

20 Rahoitus: Kuntakohtaiset vaikutukset soteuudistuksen osalta Kuntien rahoitusosuuden arvioidaan muuttuvan suurimmalla osista kunnista alle 200 euroa/asukas. Noin puolet kunnista voittaa ja puolet häviää,» Hallituksen esityksen mukaisilla sote-kustannusosuuksilla voittajia pienet alle asukkaan kunnat ja yli asukkaan kunnat, mutta kuntaryhmien sisällä voimakasta vaihtelua» Eri vos-kriteereillä tai 20 / 80 painotuksen muuttamisella olisi päädytty hyvin erilaisiin kuntakohtaisiin maksuosuuksiin! Muutoksia tasataan vuosina » alle +/- 50 /asukas muutoksia ei tasata» jos muutos on >400 /as, tasaus jatkuu vuoden 2020 jälkeenkin 10

21 Rahoituspykäliin liittyvät ongelmat 33 Ikä- ja sairastavuusperusteiseen kapitaatioon liittyy useita heikkouksia. palvelujen tarvetta kuvaavat ikä- ja sairastavuus -valtionosuusperusteet ei ole riittävän tarkka kustannusten jaon perusteeksi. 80/20-jakoa ei ole perusteltu hallituksen esityksessä, toisenlainen painotus tuottaisi merkittävästi erilaisen lopputuloksen Nyt esitettävä muutos on useille yksittäisille kunnille taloudellisesti kestämätön, ja aiheuttaa perustuslaillisen ongelman rahoitusperiaatteen suhteen 11

22 Rahoituspykäliin liittyvät ongelmat 34 Esitettävä rahoitusmalli yhdistettynä kuntalaissa säädettävään alijäämän kattamisvelvollisuuteen voi aiheuttaa merkittäviä ongelmia sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa. 34 mukaan korkeintaan 20 % rahoituksesta voidaan olosuhde- ja muiden tekijöiden sekä vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimusten perusteella. Jotta rahoitusta voitaisiin sitoa tehokkuus- tai vaikuttavuusmuuttujiin, täytyisi olla vähintään sotealueen laajuinen, mutta mieluiten kansallinen tuotteistus- ja kustannuslaskentakäytäntö sosiaali- ja terveyspalveluissa. 12

23 Investointien rahoitus ja omaisuusjärjestelyt hallituksen esityksessä ei ole otettu huomioon omaisuusjärjestelyistä aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia. Isoihin, järjestämispäätökseen sisältyvien investointien rahoitus voi poiketa muun sote-alueen rahoituksesta, se voi olla esimerkiksi puhdas kapitaatio (pelkkään väkilukuun perustuva)» iso sairaalainvestointi jollekin tuotantoalueelle rahoitetaan koko sote-alueen kunnilta kerättävällä asukaslukuun perustuvalla maksulla. pykälistä ei käy ilmi, mitä tapahtuu sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien pakkojäsenyyksille. 13

24 Määräaikainen varainsiirtoverovapaus palvelurakenneuudistuksessa Hallituksen esityksen luonnoksessa laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi on esitetty määräaikaista varainsiirtoverovapautta sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistukseen liittyen» Kuntaliiton mielestä varainsiirtoveron väliaikaista muuttamista koskevan säännöksen tulee olla voimassa vähintään saakka.» varainsiirtoverolain 43 d ei mahdollista tarpeeksi joustavasti kunnallisen kiinteistöomaisuuden siirtämistä uuteen organisaatioon sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön 14

25 Yhteenveto I HE:n talousvaikutusten arviointiin liittyy huomattavan paljon epävarmuustekijöitä ja avoimia kysymyksiä.» Investoinneista aiheutuvia kustannuksia» Muut muutosvaiheen kustannukset, kuten ICT, omaisuusjärjestelyt» Alijäämän kattamisvelvollisuus ja tuotantoalueen rahoitus Muutos on useille yksittäisille kunnille taloudellisesti kestämätön ja se vaarantaa muiden kunnan tehtävien toteutumisen ja jopa kunnan itsenäisyyden 15

26 Yhteenveto II Kuntaliitto pitää edelleen välttämättömänä että välittömästi asetetaan työryhmä valmistelemaan sote-rahoituksen pykäliä uudelleen. Työryhmätyössä tulee ottaa huomioon monikanavarahoitustyöryhmän työ. Samassa yhteydessä tulee myös selvittää uudistuksen väistämättä laajat vaikutukset kuntien peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmään Kuntaliitto pitää välttämättömänä, että tasausjärjestelmää muutetaan kustannusneutraalimmaksi ja +/- 400 euron tasausrajaa alennetaan huomattavasti, jopa nollaan euroon asti. 16

27 Yksityiskohtaisia huomioita lakiesityksestä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen asema uudistuksessa Tuotantorakenteesta ja tuotantotavasta päättäminen Varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin Toimivalta häiriötilanteissa Asiakas- ja potilastietojen rekisterinpito 17

28 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kun koko sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö lakiesityksen mukaan siirtyy tuotantoalueiden palvelukseen, kuntiin joudutaan palkkamaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija osaksi kunnan poikkihallinollista kunnan hyvinvointityötä. aiheuttaa kunnille lisäkustannuksia. Lakiesitys uhkaa heikentää tuotantoalueelle siirtyvien sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kunnan toimialojen välistä horisontaalista yhteistyötä verrattuna nykyiseen tilanteeseen. SHVK:n valmisteluprosessi tulee olla kuntalais- ja kuntalähtöinen ja sen tulee perustua kuntien sähköisen hyvinvointikertomuksen hyvinvoinnin käsitteisiin, painopisteisiin, tavoitteisiin ja toimenpiteisiin 18

29 Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen asema uudistuksessa Kuntaliitto katsoo, että opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelujen järjestämisvastuu tulee siirtää sotealueille. Opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto tulee jäädä koulutuksen järjestäjien vastuulle. Järjestämisvastuun selkeyttämiseksi Kuntaliitto esittää tarvittavien lainmuutosten tekemistä oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevaan lainsäädäntöön 19

30 Tuotantorakenteesta ja tuotantotavasta päättäminen Kuntaliitto pitää välttämättömänä, että tuotantotapoihin liittyvä sote-alueen rooli voi olla ainoastaan strateginen. Tuotantotapoihin liittyvät operatiiviset ratkaisut tulee voida tehdä tuotantoalueella, jotta alueelliset olosuhteet voidaan ottaa huomioon kohdan säädös vaatii tarkentamista. Kuntaliitto korostaa, että tuotantovastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän tulee voida päättää palvelujen hankinnasta ja palvelusetelin käytöstä paikallisten olosuhteiden ja mahdollisuuksien puitteissa. Kuntaliitto pitää tärkeänä paikallisen elinvoiman edistämistä ja näkee sote-hankintojen merkityksen osana elinvoimaa. 20

31 Lisäksi Varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin 55 :n selkiyttäminen siten että tulkintaongelmia varautumisen vastuista ei synny Toimivalta häiriötilanteissa Kuntaliitto esittää, että 56 :n perusteluihin lisätään se, että toiminnan johtaminen ja koordinaatio on lähtökohtaisesti sillä tuottamisvastuualueella, jonka alueelta tilanne on alkanut, jollei siitä ole ennalta toisin sovittu. 21

32 Asiakas- ja potilastietojen rekisterinpito Taloudellisten vaikutusten arviointi puuttuu! 60 ehdotusten toteutettavuuden ja tarkoituksenmukaisuuden varmistamiseksi ehdotetaan valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluiden hyödyntämistä koskeva vaatimus rajattavaksi koskemaan ainoastaan sellaisia tietojärjestelmiä jotka on liitetty valtakunnallisiin palveluihin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköistä käsittelystä annetun lain mukaisesti. Uudessa järjestämis- ja tuottamisrakenteessa tapahtuvien laadukkaiden palveluiden takaamiseksi tätä kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten että tietojen käsittely edellyttää asiakas- tai hoitosuhteen olemassaoloa tai muuta asiallisesti perusteltua sote-alueen tai tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän toiminnan kannalta tarpeellista syytä. Järjestämislain käsittelyn rinnalla tulisi nopealla aikataululla käynnistää rekistereitä ja niiden käyttöä koskevan lainsäädäntökokonaisuuden arviointi 22

33 Kiitos! 23

34 Alustavia tuloksia Kuntaliiton sote-kyselystä

35 Kyselyn toteuttaminen Keskeisistä asioista, jotka ovat lakiluonnoksessa muuttuneet lausuntokierroksen jälkeen» Rahoitusmalli, hallinto- ja päätöksentekomalli sekä esityksen taloudelliset vaikutukset Vaihtoehtokysymyksiä asteikolla 1-5 sekä avokysymyksiä Vastausaika Määräaikaan mennessä 147 vastausta, 48 % kunnista» Vastausaikaa jatkettu Laajempi analyysi julkaistaan tammi-helmikuun vaihteessa

36 Hallintomallin toimivuus Kuinka toimivana pidätte sitä, että sote-alueen kuntayhtymän ylin toimielin on aina yhtymävaltuusto, jonka kokoonpanossa on otettava huomioon jäsenkuntien poliittiset voimasuhteet?» Toimiva 20 %» Ei toimiva 62 %» Ei kantaa 18 %

37 Hallintomallin toimivuus Olisiko kuntalain mukainen yhtymäkokous, jossa kukin kunta valitsisi edustajansa erikseen kuhunkin yhtymäkokoukseen ja antaisi näille toimintaohjeet eikä kokoonpanossa otettaisi poliittista edustavuutta huomioon, parempi vaihtoehto?» Kyllä 73 %» Ei 21 %» Ei kantaa 5 %

38 Hallintomallin toimivuus Arvioikaa ehdotetun sote-alueen kuntayhtymän hallintomallin toimivuutta kansanvallan näkökulmasta» Toimiva 8 %» Ei toimiva 75 %» Ei kantaa 17 % Arvioikaa ehdotetun hallintomallin toimivuutta kuntien omistajaohjauksen näkökulmasta» Toimiva 1 %» Ei toimiva 95 %» Ei kantaa 4 %

39 Päätöksenteko Kuinka hyvin sote-alueen päätöksentekomalli mielestänne turvaa kuntien vaikutusmahdollisuudet?» Hyvin 12 %» Huonosti 67 %» Ei kantaa 21 %

40 Rahoitus Arvioikaa kuinka hyvin kuntanne pystyy järjestämään ja rahoittamaan kunnan vastuulla olevat palvelut, mikäli soteuudistus toteutetaan hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla?» Hyvin 8 %» Huonosti 69 %» Ei kantaa 24 %

41 Kiinteistöt Onko lakiesityksessä esitetty varainsiirtoverovapaus vuoden 2018 loppuun asti mielestänne riittävä?» Kyllä, esitetty aikataulu on riittävä 14 %» Ei, pitäisi jatkaa vuoteen 2021 saakka 58 %» Ei, pitäisi säätää pysyväksi 28 %