HAJAMIETTEITÄ. Luottamushenkilökoulutus

Transkriptio

1 HAJAMIETTEITÄ 1. Kaupungin strategiat koko kaupunkikonsernin strategioiksi. 2. Valta vastuu 3. Toiminta pääosin tarkoin säänneltyä liikkumavaraa ei välttämättä ole paljon ei tarkoitus tukahduttaa luovuutta, esim. erilaisten palvelujen toteuttamistapojen 4. Kysy ajoissa 5. Edellytä vaihtoehtoisia esityksiä 6. Edellytä esityksille perustelut 7. Ilmoita mielipiteesi asiaan, mutta hyväksy ja sitoudu demokraattiseen päätöksentekojärjestelmään. 8. Päämäärä luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla sama. Keinotekoista vastakkainasettelua vältettävä.

2 KUNNALLISTEN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖT Kuntalain 32 :stä ilmenee, että kunnan luottamushenkilöitä ovat - valtuutetut ja varavaltuutetut - kunnan toimielimiin valitut jäsenet ja varajäsenet (kaupunginhallitus, lautakunnat, johtokunnat, niiden jaostot ja toimikunnat) - kunnan kuntayhtymän toimielimiin valitsemat jäsenet ja varajäsenet, ovat myös kuntayhtymän luottamushenkilöitä. Kuntayhtymän valitsemat ovat vain kuntayhtymän luottamushenkilöitä. - muut kunnan luottamustoimiin valitut henkilöt (esim. kuntien yhteiseen toimielimeen valitut, kunnan edustajat kokouksissa, katselmuksissa, neuvotteluissa, toimituksissa, myös yhtiökokousedustaja)

3 KUNNALLISEN LUOTTAMUSTOIMEN TUNNUSMERKIT A. Pakollisuus Luottamustoimi on valtuustoehdokkuutta lukuun ottamatta eräänlainen kansalaisvelvollisuus. Luottamustoimesta on oikeus kieltäytyä vain laissa säädetyillä perusteilla (KuntaL 38 ). B. Erottamattomuus Luottamushenkilö ei ole yleensä erotettavissa kesken toimikautensa. Kuntalain 21 :ssä on säädetty poikkeus, joka mahdollistaa kaikkien toimielimeen kuuluvien luottamushenkilöiden ja pormestarin erottamisen epäluottamuksen perusteella (ns. sovellettu parlamentarismi). Yksittäistä luottamushenkilöä ei voi erottaa pormestaria lukuun ottamatta muuten kuin rikoksen perusteella (KuntaL 41 2 mom.) C. Määräaikaisuus Luottamushenkilö valitaan tehtäväänsä asianomaisen toimielimen toimikaudeksi.

4 D. Vaalikelpoisuus Luottamushenkilön on täytettävä tietyt edellytykset voidakseen toimia kunnan luottamushenkilönä (KuntaL 33 ). Yleisten edellytysten lisäksi eri toimielimiin on säädetty erityisiä kelpoisuusvaatimuksia (KuntaL :t). Kuntalaki tiukensi vaalikelpoisuussäännöksiä päätöksentekojärjestelmän luotettavuuden ja uskottavuuden lisäämiseksi. E. Virkavastuu Luottamushenkilö on toimessaan rikosoikeudellisessa virkavastuussa (RL 40:11 ). Luottamushenkilöön sovelletaan rikoslain 40 luvun virkarikoksia koskevia säännöksiä. Luottamushenkilöt ovat siten rikosoikeudellisessa mielessä virkamiehiä, vaikka eivät sitä olekaan kunnallisoikeudellisesti. F. Poliittinen vastuu Luottamushenkilö on poliittisessa vastuussa valitsijoilleen ja edustamalleen puolueelle, järjestölle tai ryhmälle. G. Eettinen vastuu Luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. (KuntaL 32 2 mom.)

5 KETKÄ EIVÄT OLE KUNNALLISIA LUOTTAMUSHENKILÖITÄ - JHTT -tilintarkastaja (toimeksiantosuhde) - tarkastuslautakunnan jäsenet ovat kunnan luottamushenkilöitä - kunnan viranhaltijat ja työntekijät - myöskään työtehtävänsä perusteella (asiantuntijana) kunnan toimielimen (esim. toimikunnan tai johtokunnan) jäseneksi valittu kunnan viranhaltija tai työntekijä ei ole kunnan luottamushenkilö. Valintapäätöksessä tulisi mainita, onko kunnan viranhaltija/työntekijä valittu tehtävään luottamushenkilönä vai viranhaltijana/työntekijänä - kunnan edustajat yksityisoikeudellisissa yhteisöissä, esim. osakeyhtiön hallituksessa tai muussa toimielimessä, vaikka toimivat yhteisössä kunnan edustajina - kunnan valtion luottamustoimiin valitsemat henkilöt (käräjäoikeuden lautamiehet, kiinteistötoimitusten uskotut miehet, poliisin neuvottelukunnan jäsenet). He eivät ole kunnan luottamushenkilöitä, vaikka heihin soveltuvin osin sovelletaan, mitä kunnan luottamushenkilöistä on säädetty.

6 LUOTTAMUSHENKILÖN KÄYTTÄYTYMISSÄÄNNÖS Kuntalain 32 :n 2 momentti: "Luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. Luottamushenkilön edellytetään kohtelevan asukkaita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Luottamushenkilön käytös ei saa olla yleisesti hyväksyttyjen käytösnormien vastaista. Käyttäytymissäännös on ymmärrettävä toimintaohjeeksi, joka korostaa toiminnan moraalisia ja eettisiä arvoja. Tarkoituksena on vahvistaa kansalaisten luottamusta kunnallishallintoon

7 ULKOPUOLISTA SIDONNAISUUKSISTA ILMOITTAMINEN Kuntalain 32 :n 2 momentti: "Luottamushenkilön tai henkilön, joka on ehdolla muuhun luottamustoimeen kuin valtuutetuksi, on valtuuston tai asianomaisen toimielimen pyynnöstä esitettävä selvitys seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen vaalikelpoisuuteensa tai esteellisyytensä arvioinnissa. VAALIKELPOISUUTTA JA SEN MENETTÄ- MISTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET KuntaL :t /EI KÄSITELLÄ LUOTTAMUSTOIMESTA EROAMINEN Kuntalain 38 :n 3 momentti: "Luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Valtuusto myöntää eron valtuutetulle ja varavaltuutetulle."

8 LUOTTAMUSTOIMEN HOITAMINEN Luottamushenkilökoulutus Kuntalain 39 : "Luottamushenkilö pysyy toimessaan sen ajan, joksi hänet on valittu, ja sen jälkeenkin siihen saakka, kunnes toimeen on valittu toinen. Kesken toimikautta avoimeksi tulleeseen luottamustoimeen on valittava jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi luottamushenkilö." Toimeen valitun luottamushenkilön on myös hoidettava tointaan siihen saakka, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu: 1. Jos luottamushenkilövaalista tehdään valitus. 2. Jos kieltäytymistä ei ole hyväksytty tai eroa ei ole myönnetty. 3. Jos kunnanhallitus on 56 :n nojalla jättänyt valtuuston vaalipäätöksen täytäntöönpanematta. Luottamustoimen tunnusmerkkeihin kuuluu erottamattomuus. Poikkeuksena on kuntalain 21 :ssä säädetty kaikkien toimielimeen kuuluvien luottamushenkilöiden erottaminen epäluottamuksen perusteella (ns. sovellettu parlamentarismi). Yksittäistä luottamushenkilöä pormestaria lukuunottamatta ei voida erottaa muuten kuin rikoksen perusteella (Kuntalain 41 2 mom.).

9 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN EROTTAMINEN KESKEN TOIMIKAUDEN Kuntalain 21 : "Valtuusto voi erottaa kunnan, kuntayhtymän tai kuntien yhteiseen toimielimeen valitsemansa luottamushenkilöt kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Erottamispäätös koskee kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä. Valtuusto voi erottaa pormestarin tai apulaispormestarin kesken toimikauden, jos hän ei nauti valtuuston luottamusta. Asia tulee vireille kunnanhallituksen esityksestä tai jos vähintään neljäsosa valtuutetuista on tehnyt sitä koskevan aloitteen. - Edellä mainittua erottamismahdollisuutta kutsutaan sovelletuksi parlamentarismiksi.

10 - Koskee sellaisten toimielimien jäseniä ja varajäseniä, joiden vaalin valtuusto toimittaa. - Koskee kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä. Luottamuspulan syy tulisi mainita, jotta "syyttömät" välttyisivät leimautumiselta. Päätös perusteltava ja asianosaisia kuultava. - Valtuuston enemmistöpäätös riittää. - Voi perustua poliittiseen harkintaan. - Ei koske yksityisoikeudellisen yhteisön toimielimeen valittuja. - Kuntalain 22 :n mukaan luottamushenkilöiden erottamista koskevaa asiaa varten valtuuston on asetettava keskuudestaan tilapäinen valiokunta.

11 VIRHEELLINEN MENETTELY LUOTTAMUSTOIMESSA Kuntalain 40 : "Jos luottamushenkilön voidaan todennäköisin perustein epäillä syyllistyneen toimessaan virkarikokseen tai muuten menetelleen siinä velvollisuuksiensa vastaisesti, kunnanhallituksen on vaadittava asianomaiselta selitys sekä tarvittaessa ilmoitettava asiasta valtuustolle. Asiasta on viipymättä tehtävä rikosilmoitus, jos kysymyksessä on ilmeinen virkarikos. Valtuusto voi tutkimuksen tai oikeudenkäynnin ajaksi pidättää luottamushenkilön toimestaan. Ennen valtuuston kokousta voi pidättämisestä väliaikaisesti päättää valtuuston puheenjohtaja. Pidättämispäätös voidaan panna täytäntöön heti. - Kaupunginhallituksen vaadittava asianomaiselta selitys - Liityttävä luottamustoimen hoitoon. - Luottamushenkilö on toimessaan rikosoikeudellisessa virkavastuussa, rikoslaki (40:11 ) eli luottamushenkilöön sovelletaan rikoslain 40 luvun virkarikoksia koskevia säännöksiä (lahjusrikokset, virkasalaisuuden rikkominen, virka-aseman väärinkäyttäminen sekä virkavelvollisuuden rikkominen).

12 RIKOLLINEN MENETTELY LUOTTAMUSTOIMEN ULKOPUOLELLA Kuntalain 41 : "Jos luottamushenkilö on asetettu syytteeseen rikoksesta, jonka laatu tai tekotapa osoittaa, ettei hän voi toimia luottamustehtävässään sen edellyttämällä tavalla, valtuusto voi oikeudenkäynnin ajaksi pidättää hänet toimestaan. Pidättämispäätös voidaan panna täytäntöön heti. Jos luottamushenkilö vaalin toimittamisen jälkeen on lainvoimaisella päätöksellä tuomittu vankeuteen vähintään kuudeksi kuukaudeksi, valtuusto voi erottaa hänet luottamustoimestaan. Päätös pannaan täytäntöön heti."

13 VAHINGONKORVAUSVELVOLLISUUS Luottamushenkilön vahingonkorvausvelvollisuus voi syntyä virheellisen menettelyn kunnalle tai ulkopuoliselle aiheuttamasta vahingosta. Vahingonkorvauslaista (412/74) ilmenee, että korvausvastuu voi syntyä tahallaan tai tuottamuksella eli huolimattomuudella, taitamattomuudella tai varomattomuudella aiheutetusta vahingosta. Luottamushenkilön toimessaan sivulliselle aiheuttaman vahingon kunta on velvollinen korvaamaan isännänvastuun nojalla. Tahallisesti aiheutetusta vahingosta luottamushenkilö vastaa kunnan rinnalla. Kunnalla on takautumisoikeus (regressioikeus) vahingon aiheuttanutta luottamushenkilöä kohtaan kaikissa muissa paitsi lievän tuottamuksen tapauksissa. Muissa kuin tahallisissa tapauksissa kunnalle maksettavaa korvausta voidaan kohtuullistaa. Luottamushenkilön ja palkatun henkilöstön korvausvastuun perusteet ovat samat.

14 ERIÄVÄ MIELIPIDE Kuntalain 61 : "Päätöksentekoon osallistuneella, jos hän on tehnyt vastaehdotuksen tai äänestänyt päätöstä vastaan, sekä asian esittelijällä, jos päätös poikkeaa päätösehdotuksesta, on oikeus ilmoittaa päätöksestä eriävä mielipide. Ilmoitus on tehtävä heti, kun päätös on tehty. Ennen pöytäkirjan tarkistamista esitetyt kirjalliset perusteet liitetään pöytäkirjaan. Päätöstä vastaan äänestänyt tai eriävän mielipiteen ilmoittanut ei ole vastuussa päätöksestä. Esittelijä on vastuussa hänen esittelystään tehdystä päätöksestä, jollei hän ole ilmoittanut eriävää mielipidettä."

15 - Toimielimen jäsenelle riittää, että hänen äänestyskäyttäytymisensä ilmenee toimielimen pöytäkirjasta. Jos hän ei ole äänestänyt päätökseksi tulleen ehdotuksen puolesta, hän ei ole myöskään vastuussa toimielimen enemmistön tekemästä päätöksestä. Jos esitys on kannatuksen puutteessa rauennut, oikeudellisesta vastuusta vapautumiseksi kannattaa ilmoittaa eriävän mielipiteensä päätökseen, vaikka rauenneenkin ehdotuksen tulisi ilmetä pöytäkirjasta. - Esittelijä vastaa aina päätöksestä, ellei ole ilmoittanut eriävää mielipidettä ns. esittelijän vastuu.

16 PALKKIOT JA KORVAUKSET Kuntalain 42 : "Luottamushenkilöille maksetaan: 1. kokouspalkkiota 2. korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä 3. matkakustannusten korvausta ja päivärahaa. Luottamushenkilöille voidaan myös maksaa palkkiota määräajalta sekä muita erillispalkkioita.

17 - Valtuusto päättää palkkioiden ja korvausten perusteista. (Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö) - Kokouspalkkioita maksetaan kunnan toimielinten kokouksista, ei esim. valtuustoryhmien kokouksista. - Toimielinten kokouspalkkiot voivat olla erisuuruisia. Puheenjohtajalle voidaan maksaa suurempi kokouspalkkio kuin muille toimielimen jäsenille. - Ansionmenetyksenä korvataan vain todellinen luottamustoimen hoitamisen vuoksi menetetty tai vähentynyt ansio. Ansionmenetyksen korvausta ei makseta menetetystä työajasta. - Matkakorvausten on perustuttava aiheutuneisiin kustannuksiin.

18 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN ELÄKETURVA Luottamushenkilöiden eläketurvasta säädetty eläkelaki (578/77) kumottiin vuonna 1992 lukien (981/1992), koska järjestelmän ylläpito tuli maksettujen eläkkeiden vähäiseen määrään nähden kohtuuttoman kalliiksi. Vuoden 2005 alusta kunnallisen eläketurvan piiriin ovat kuuluneet myös luottamushenkilöt.

19 TIETOJENSAANTIOIKEUS Kuntalain 43 : "Luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan viranomaisilta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, joita hän toimessaan pitää tarpeellisina, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu." - Luottamushenkilön tietojensaantioikeus ulottuu julkisten tietojen lisäksi tietoihin, jotka eivät ole vielä julkisia. Salassapitosäännökset rajoittavat edelleen tietojensaantioikeutta. - Luottamushenkilöllä on toimielimen jäsenenä kuitenkin oikeus niihin salassapidettäviin tietoihin, jotka kuuluvat hänen varsinaisten tehtäviensä hoitamiseen ja joita tarvitaan esim. päätöksenteon perusteena toimielimen käsiteltävänä olevassa asiassa. - Sen sijaan esim. lautakunnan jäsenillä ei ole oikeutta saada tietoja viranhaltijoiden päätettäviin asioihin sisältyvistä salassa pidettävistä asiakirjoista hallinnonalan yleistä seurantaa ja valvontaa varten.

20 KHO T 621: "Sosiaalilautakunnan jäsenellä ei ollut yleistä oikeutta saada tietoja viranhaltijoiden toimeentuloratkaisuihin liittyvistä salassapidettäväksi säädetyistä asiakirjoista." Luottamushenkilö ei saa käyttää tietojensaantioikeuttaan väärin. Luottamushenkilö on velvollinen pitämään saamansa tiedot salassa. Kunnan osakeyhtiöt Asiakirjojen julkisuus määräytyy osakeyhtiölain mukaan. Tilinpäätös mukaan lukien tuloslaskelma ja tase liitetietoineen ja erittelyineen sekä toimintakertomus ovat julkisia. Samoin osakasluettelo ja osakeluettelo. Taseerittely ja muu kirjanpito-aineisto eivät ole julkisia.

21 Kunnan hallussa oleviin eri yhtiöitä koskeviin asiakirjoihin sovelletaan kuitenkin julkisuuslainsäädäntöä. Kuntalain 43 tietojen saantioikeus ja 74 (tarkastuslautakunnan tietojensaantioikeus) koskevat vain kunnan viranomaisilla olevia tietoja. Luottamushenkilöillä ei ole kuntalakiin perustuvaa oikeutta saada tietoja kuntakonserniin kuuluvalta osakeyhtiöltä. Kunnalla on kuitenkin oikeus osakkeenomistajana saada tietoja osakeyhtiön toiminnasta. Kunnanhallitus voi pyytää tietoja yhtiöltä tarvittavassa laajuudessa.

22 TARKASTUSLAUTAKUNNAN JA TILINTARKASTAJAN TIETOJENSAANTIOIKEUS Kuntalain 74 : "Tarkastuslautakunnalla ja tilintarkastajalla on salassapitoa koskevien säännösten estämättä oikeus saada kunnan viranomaisilta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, joita tarkastuslautakunta tai tilintarkastaja pitää tarpeellisina tarkastustehtävän hoitamiseksi." Säännöstä on muutettu julkisuuslainsäädännön muuttamisen yhteydessä niin, että tarkastuslautakunnan yksittäisellä jäsenellä ei enää ole oikeutta saada salassa pidettäviä tietoja kunnan muilta viranomaisilta. Pykälän tarkoittama oikeus on nyt tarkastuslautakunnalla toimielimenä ja tilintarkastajalla.

23 Säännös oikeuttaa tilintarkastusintressissä tutustumaan myös salassa pidettäviin tietoihin. Tietojensaantioikeus koskee vain kunnan viranomaisilla olevia tietoja. Tarkastuslautakunnalla tai tilintarkastajalla ei ole oikeutta saada tietoja kuntakonserniin kuuluvilta yhtiöiltä tämän lainkohdan perusteella.

24 KOKOUSTEN JULKISUUS Kuntalain 57 : ( /622) Valtuuston kokoukset ovat julkisia, jollei kokouksessa käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi tai jollei valtuusto muuten painavan syyn vuoksi jossakin asiassa toisin päätä. Valtuuston suljetussa kokouksessa esitetyt ja käydystä keskustelusta laaditut asiakirjat ovat salassa pidettäviä, jos niin laissa säädetään. Muun toimielimen kuin valtuuston kokoukset ovat julkisia vain, jos niissä ei käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi, ja jos toimielin niin päättää.

25 VALTUUSTON KOKOUKSET - pääsääntö julkisia - nauhoittamistakaan ei voida kieltää tai tehdä luvanvaraiseksi - yksittäinen asia voidaan käsitellä suljetuin ovin, jos siihen on olemassa painava syy, esim. kunnan edun turvaaminen hankinnassa tai yrityskaupassa - jos salassa pidettävää asiaa käsitellään suljetussa kokouksessa, salassapidon on perustuttava lakiin

26 MUIDEN TOIMIELINTEN KOKOUKSET - pääsääntöisesti suljettuja, mutta toimielin voi päättää pitää kokouksensa julkisena - sama periaate koskee myös esim. johtokuntia ja toimikuntia - ei-julkisena, jos käsitellään salassa pidettäviä asioita - suljetussa kokouksessa asiantuntijoiden läsnäolo on rajattava kuulemiseen Suljetussa kokouksessa käydyistä keskusteluista ei saa kertoa ulkopuolisille eli keskustelut ovat luottamuksellisia - ei salassapitorikos, mutta hyvän hallintomenettelyn ja -tavan vastaista (luottamushenkilöt)

27 ESTEELLISYYS Kuntalain 52 : ( /1034) "Valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen hallintolain (434/2003) 28 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Milloin valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen sovelletaan, mitä kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään. Muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain :issä säädetään.

28 Hallintolain 28 :n 1 momentin 4-kohdassa tarkoitettu palvelussuhde kuntaan ei kuitenkaan tee luottamushenkilöä taikka viranhaltijaa tai työntekijää esteelliseksi asiassa, jossa kunta on asianosainen. Jos luottamushenkilö on palvelussuhteensa perusteella esitellyt tai muuten vastaavalla tavalla käsitellyt asiaa, hän on kuitenkin esteellinen. Hallintolain 28 :n 1 momentin 5-kohtaa ei sovelleta kunnan luottamushenkilöön, viranhaltijaan tai työntekijään, vaikka tämä olisi mainitussa lainkohdassa tarkoitetussa asemassa kunnallisessa liikelaitoksessa, kuntayhtymässä, kuntakonserniin kuuluvassa yhteisössä tai säätiössä. Henkilö on kuitenkin esteellinen, jossa kunnan ja liikelaitoksen, kuntayhtymän, yhteisön tai säätiön edut ovat ristiriidassa keskenään taikka asian tasapuolinen käsittely edellyttää, ettei henkilö osallistu asian käsittelyyn. Myöskään hallintolain 28 :n 1 mom. 6 kohtaa ei sovelleta kunnassa ( /519)

29 ESTEELLISEN HENKILÖN ON ILMOITETTAVA ESTEELLISYYDESTÄ - Esteellisyydellä eli jääviydellä tarkoitetaan henkilön sellaista suhdetta asiaan tai asianosaiseen, että se vaarantaa hänen puolueettomuutensa yksittäisen asian käsittelyssä. - Valtuutetun esteellisyysperusteet valtuuston kokouksissa ovat edelleen rajoitetummat kuin muiden luottamushenkilöiden esteellisyysperusteet. Valtuutettu on esteellinen asiassa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä tai hallintolain 28 :n 2 3 momenteissa tarkoitettua läheistään. Se, koskeeko asia valtuutettua tai hänen läheistään henkilökohtaisesti, on ratkaistava kussakin tapauksessa erikseen. Esteellisyys syntyy, jos asialla on välittömiä vaikutuksia valtuutetun tai läheisen asemaan. Jos valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen sovelletaan tämän toimielimen jäsenen esteellisyysperusteita. Esim. valtuuston puheenjohtajiin kunnanhallituksen kokouksessa sovelletaan kunnanhallituksen jäsenen esteellisyysperusteita, jotka ovat tiukemmat kuin valtuustossa.

30 MUUN LUOTTAMUSHENKILÖN, TILINTARKASTAJAN JA KUNNAN HENKILÖSTÖN ESTEELLISYYSPERUSTEET Esteellisyysperusteet hallintolain 28 :ssä ovat seuraavat: A. Osallisuusjäävi Henkilö tai hänen läheisensä on asianosainen. Asianosaisella tarkoitetaan henkilöä, jonka etua, oikeutta tai velvollisuutta asia koskee. (Hallintolaki 11 ) B. Edustusjäävi Henkilö tai hänen läheisensä avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. C. Intressijäävi Asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen hallintolain 28.2 :n 1-kohdassa tarkoitetulle läheiselleen.

31 D. Palvelussuhde- ja toimeksiantosuhdejäävi Henkilö on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvissä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Palvelussuhde kuntaan ei kuitenkaan tee luottamushenkilöä esteelliseksi asiassa, jossa kunta on asianosaisena, ellei hän ole palvelussuhteen perusteella esitellyt tai vastaavalla tavalla käsitellyt asiaa. (Kuntalaki 52 3 mom.)

32 E. Yhteisöjäävi Henkilö tai hänen hallintolain 28.2 :n 1-kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä tai toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Kuntalain 52.4 :n mukaan kunnan omaan organisaatioon kuuluviin liike- ja muihin laitoksiin ei sovelleta ko. säännöstä. Toisen asteen jääviä ei muutenkaan sovelleta kunnallishallinnossa. Yhteisöjääviä sovellettiin aikaisemmin myös kunnan omistuksessa/määräysvallassa olevan osakeyhtiön hallituksen ja hallintoneuvoston jäseniin, joka on valittu kunnan edustajana yhteisön hallintoon. Uusi sääntely Kuntalaki 52 4 mom. Esteellisiä ko. henkilöitä voidaan kuulla asiantuntijoina. Kuulemisen jälkeen poistuvat kokoushuoneesta.

33 F. Yleislausekejäävi Luottamushenkilön puolueettomuus muusta erityisestä syystä vaarantuu. - Kunnallishallinnossa ei sovelleta ns. kahden asteen jääviä, joten osallistuminen asian käsittelyyn useissa toimielimissä ei aiheuta esteellisyyttä. Ainoa poikkeus on, jos luottamushenkilö on viranhaltijana asian käsittelyn aiemmassa vaiheessa esitellyt tai muulla tavalla käsitellyt asiaa, jossa hän on asianosainen.

34 Lainkohdan tarkoittamia läheisiä ovat luottamushenkilön, viranhaltijan ja työntekijän 1. puoliso ja lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi, isovanhempi ja hänelle muutoin erityisen läheinen henkilö samoin kuin tällaisen henkilön puoliso 2. vanhempien sisarus sekä hänen puolisonsa, sisarusten lapsi ja entinen puoliso sekä 3. puolison lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi ja isovanhempi samoin kuin tällaisen henkilön puoliso sekä puolison sisarusten lapsi

35 ESTEELLISYYDEN VAIKUTUS Esteellisyyden vaikutus valtuustossa ulottuu asian käsittelyyn kokonaisuudessaan, eikä vain päätöksentekoon. Kun valtuuston kokoukset ovat julkisia, valtuutetun ei tarvitse poistua kokoustilasta. Hänen on kuitenkin poistuttava omalta paikaltaan. Esteellisen valtuutetun tilalle kutsutaan varavaltuutettu. Muun luottamushenkilön kuin valtuutetun, samoin kuin tilintarkastajan, viranhaltijan ja työntekijän esteellisyyden vaikutuksesta säädetään hallintolain 27:ssä. Esteelliset eivät saa käsitellä asiaa eivätkä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Käsittelykielto koskee kaikkia asian ratkaisun vaiheita (vireillepano, valmistelu, päätöksenteko, täytäntöönpano).

36 Läsnäolokielto merkitsee, että esteellisen henkilön on poistuttava kokouksesta ennen kyseisen asian käsittelyn aloittamista. Hallintolain 30 : Poikkeus käsittely- ja läsnäolokiellosta. Virkamies saa käsitellä kiireellisen asian, jonka käsittelyyn esteellisyys ei voi vaikuttaa.

37 ESTEELLISYYDEN TOTEAMINEN (Kuntalaki 52 4 mom. ja Hallintolaki 29 ) Esteellisyyden ilmoittaminen, arviointi ja ratkaisu kuuluvat ensisijaisesti henkilölle itselleen. Esteellisyydestä on ilmoitettava. Monijäsenisen toimielimen jäsenen ja esittelijän esteellisyydestä päättää toimielin. Jäsen tai esittelijä saa osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn vain, jos toimielin ei olisi ilman häntä päätösvaltainen eikä hänen tilalleen ole ilman huomattavaa viivytystä saatavissa esteetöntä henkilöä. Esteellisyyttä koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea oikaisua eikä muutosta valittamalla. Pöytäkirjaan on merkittävä henkilön poistuminen esteellisenä ja esteellisyyden syy.

38 KUNTIEN EDUSTAJIEN ASEMA YKSITYISOIKEUDELLISISSA YHTEISÖISSÄ KunL:n 23 :n 2 momentista ilmenee, että kunnanhallitus tai johtosäännössä määrätty kunnan muu viranomainen antaa tarvittaessa ohjeita kuntaa eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Esim. yhtiökokousedustajalle annetaan ohjeet yhtiön hallitukseen valittavista henkilöistä. Lähtökohtana on, että ohjeita tulee noudattaa. Tärkeätä on huomata, että kunnan edustajan oikeudellinen asema yksityisoikeudellisessa yhteisössä määräytyy ko. yhteisöä koskevan Lainsäädännön mukaan.

39 Esim. osakeyhtiön hallituksen jäsenen asema määräytyy osakeyhtiölain mukaan ja asunto-osakeyhtiön hallituksen jäsenen asema asunto-osakeyhtiölain mukaan. Esim. OyL:n 22 luvun 1 :n mukaan osakeyhtiön hallituksen ja hallintoneuvoston jäsen on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on tehtävässään huolellisuusvelvollisuuden vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta yhtiölle aiheuttanut. Sama koskee vahinkoa, joka OyL:a tai yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta on aiheuttanut osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle.

40 51 ASIAN OTTAMINEN YLEMMÄN TOIMIELIMEN KÄSITELTÄVÄKSI Kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja tai johtosäännössä määrätty kunnan viranhaltija voivat ottaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi asian, joka on tämän lain nojalla siirretty kunnanhallituksen alaisen viranomaisen tai kunnanhallituksen jaoston toimivaltaan ja jossa asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen. Mitä 1 momentissa säädetään, koskee vastaavasti lautakuntia, niiden puheenjohtajia tai johtosäännössä määrättyä kunnan viranhaltijaa asianomaisen lautakunnan alaisen viranomaisen tai lautakunnan jaoston toimivaltaan siirretyissä asioissa, jollei kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja tai 1 momentissa tarkoitettu johtosäännössä määrätty kunnan viranhaltija ole ilmoittanut asian ottamisesta kunnanhallituksen käsiteltäväksi.

41 Johtosäännössä voidaan määrätä, että johtokunta, sen puheenjohtaja tai kunnan viranhaltija voivat ottaa johtokunnan käsiteltäväksi asian, joka on tämän lain nojalla siirretty johtokunnan alaisen viranomaisen toimivaltaan ja josta ao. viranomainen on tehnyt päätöksen. Tällöin asiaa ei voida ottaa sen lautakunnan käsiteltäväksi, jonka alainen johtokunta on. Jos asia on päätetty ottaa sekä johtokunnan että kaupunginhallituksen käsiteltäväksi asia käsitellään kaupunginhallituksessa. Asia on otettava ylemmän toimielimen käsiteltäväksi viimeistään sen ajan kuluessa, jossa 89 :ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä.

42 Ylemmän toimielimen käsiteltäväksi ei saa kuitenkaan ottaa: 1. lain tai asetuksen mukaisia lupa-, ilmoitus-, valvonta- tai toimitusmenettelyä koskevia asioita; eikä 2. yksilöön kohdistuvia opetustoimen, terveydenhuollon tai sosiaalitoimen asioita. 3. Kuntalain 77 :ssä tarkoitetulle yhteiselle toimielimelle siirrettyjä asioita, jos ao. kunnat niin sopivat.

43 Kuviossa selvitetään otto-oikeuden ja oikaisuvaatimuksen suhdetta. A KAUPUNGINHALLITUS B OMA PÄÄTÖS Kh:n alaisen viranomaisen päätös (jaosto, Johtokunta, viranhaltija) LAUTAKUNTA C OMA PÄÄTÖS Lautakunnan alaisen viranomaisen päätös (jaosto, johtokunta, viranhaltija) D

44 A: oikaisuvaatimus kunnanhallitukselle (89.2 ) B: kunnanhallituksella otto-oikeus (51.1 ); oikaisuvaatimus kunnanhallitukselle (89.2 ) C: kunnanhallituksella otto-oikeus (51.1 ); oikaisuvaatimus lautakunnalle (89.2 ), jollei kunnanhallitus ym. Ole käyttänyt otto-oikeutta, jolloin se ottaa huomioon myös oikaisuvaatimuksessa esitetyt vaatimukset (89.3 ) D: lautakunnalla otto-oikeus ( lause), jollei kunnanhallitus ym. Ole ilmoittanut asian ottamisesta kunnanhallituksen käsiteltäväksi ( lause); oikaisuvaatimus lautakunnalle (89.2 ), jollei kunnanhallitus ym. ole käyttänyt otto-oikeutta, jolloin se ottaa huomioon myös oikaisuvaatimuksessa esitetyt vaatimukset (89.3 ).

45 KUNNAN HALLINTOMENETTELY Äänestys Vaali Kohde asia henkilövalinta Tasatulos puheenjohtajan ääni ratkaisee arpa ratkaisee Ehdotukset asetetaan vastakkain ei vastakkain, vaan ääni suoraan henkilölle, jonka haluaa valittavaksi Kannatus äänestykseen vain pohjaehdotus ja kannatetut vastaehdotukset ääniä voi antaa muillekin vaalikelpoisille kuin ehdotetuille ja kannatetuille Julkisuus aina avoin enemmistövaali avoin vaadittaessa suoritettava suljetuin lipuin (suhteellinen vaali aina suljetuin lipuin)

46 KHO 1987 A 32: Virkavaalia ei voitu toimittaa äänestämällä valtuutetun ehdotuksen ja kaupunginhallituksen ehdotuksen välillä. KHO 1960 II 217: Virkavaali oli toimitettu äänestämällä kunnanhallituksen ehdotuksen ja kannatettujen ehdotusten välillä. Päätös oli syntynyt virheellisessä järjestyksessä, kun toimielimen jäsenten ei sallittu äänestää kaikkia virkaa hakeneita henkilöitä.

47 VALTUUSTOTYÖSKENTELYSTÄ VALTUUTETUN ALOITEOIKEUS KunL:n 15 :ssä todetaan mm., että valtuuston hyväksymässä työjärjestyksessä tai muussa johtosäännössä annetaan määräyksiä valtuutetun aloitteen käsittelystä. Esim. Seinäjoen kaupunginvaltuuston työjärjestyksessä - valtuustoryhmällä ja valtuutetulla oikeus kirjallisen aloitteen tekemiseen kunnan taloutta ja hallintoa koskevista asioista - kaupunginhallituksen valmisteltavaksi voidaan käydä lähetekeskustelu siitä, miten asia on valmisteltava - kaupunginhallituksen vuosittain maaliskuun loppuun mennessä ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin aloitteiden johdosta ryhdytty.

48 KYSYKSENTEKO-OIKEUS Seinäjoen kaupungin valtuuston työjärjestyksessä on mahdollistettu, että valtuutettu voi tehdä kaupunginhallitukselle kirjallisen kysymyksen kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevassa asiassa. Kaupunginhallituksen vastattava viimeistään siinä kaupunginvaltuuston kokouksessa, joka ensiksi pidetään 3 viikon kuluttua kysymyksen tekemisestä.

49 KYSELYTUNTI Seinäjoen kaupungin valtuuston työjärjestyksessä mahdollistettu myös oikeus esittää kaupunginhallitukselle kyselytunnilla lyhyitä kulloinkin yhteen asiaan kohdistuvia kysymyksiä kunnan hallinnon ja talouden hoitoa koskevista asioista. Kyselytunti järjestetään tarvittaessa. Kyselytunti voidaan aloittaa 30 minuuttia ennen valtuuston kokousta, jollei valtuusto toisin päätä. Kysymykset on toimitettava etukäteen kirjallisina viimeistään 2 viikkoa ennen kaupunginvaltuuston kokousta. KUNTALAISEN ALOITEOIKEUS Kuntalain 28 :n mukainen kuntalaisen aloite-oikeus on myös luottamushenkilön käytettävissä.

50 VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kokouksen avaa iältään vanhin läsnä oleva valtuutettu, joka johtaa puhetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja sekä 1. ja 2. varapuheenjohtaja on valittu. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta. Valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa valtuuston puheenjohtaja, jollei valtuusto toisin päätä. Valtuuston kokouksen pöytäkirjanpitäjänä toimii ja sen muistakin sihteerintehtävistä huolehtii valtuuston määräämä viranhaltija.

51 2 Valtuustoryhmän muodostaminen Valtuutetut voivat valtuustotyöskentelyä varten muodostaa valtuustoryhmiä. Valtuustoryhmän muodostamisesta, nimestä ja puheenjohtajasta on annettava valtuustolle kirjallinen ilmoitus, joka on kaikkien ryhmään liittyvien valtuutettujen allekirjoitettava. Ilmoitus jätetään valtuuston puheenjohtajalle. Valtuustoryhmänä pidetään myös yhtä valtuutettua, jos hän on tehnyt 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen. 3 Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä eroaminen tai erottaminen Liittymisestä valtuustoryhmään ja siitä eroamisesta valtuutetun on ilmoitettava kirjallisesti valtuustolle. Liittymisilmoitukseen on liitettävä asianomaisen ryhmän kirjallinen hyväksyminen. Jos valtuutettu on erotettu valtuustoryhmästä, valtuustoryhmän on ilmoitettava tästä kirjallisesti valtuustolle. 4 Istumajärjestys Valtuutetut istuvat kokouksessa valtuustoryhmittäin puheenjohtajan osoituksen mukaan. Ryhmän sisäisen istumajärjestyksen määrää valtuustoryhmä.

52 II LUKU VALTUUTETUN ALOITEOIKEUS 5 Valtuutettujen aloitteet Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmällä ja valtuutetulla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kunnan toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään kaupunginhallitukseen valmisteltavaksi. Valtuusto voi erikseen päättää, että aloitteesta käydään lähetekeskustelu siitä, miten asia on valmisteltava. Kaupunginhallituksen on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kaupunginhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun.

53 6 Kaupunginhallitukselle osoitettava kysymys Valtuutettu voi tehdä kaupunginhallitukselle osoitetun kirjallisen kysymyksen kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevasta asiasta. Kaupunginhallituksen on vastattava kysymykseen viimeistään siinä valtuuston kokouksessa, joka ensiksi pidetään kolmen (3) viikon kuluttua kysymyksen tekemisestä. Kysymykseen on annettava vastaus tai on merkittävä tiedoksi. Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta tutkimaan kysymyksessä tarkoitettua asiaa, valtuuston on päätettävä tästä. Muuta päätöstä ei kysymyksen johdosta saa tehdä.

54 7 Kyselytunti Valtuutetulla on oikeus esittää kaupunginhallitukselle kyselytunnilla vastattavaksi lyhyitä, kulloinkin yhteen asiaan kohdistuvia kysymyksiä kaupungin hallinnon ja talouden hoitoa koskevista asioista. Kyselytunti järjestetään tarvittaessa. Kyselytunti aloitetaan 30 minuuttia ennen valtuuston kokousta, jollei valtuusto toisin päätä. Kysymys on kirjallisena toimitettava kaupunginkansliaan viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen valtuuston kokousta. Myöhemmin toimitetut kysymykset sekä kysymykset, joihin ei kyselytunnilla ehditä vastata, siirtyvät seuraavaa kyselytuntiin. Kysymykset otetaan vastattavaksi niiden saapumisjärjestyksessä. Puheenjohtajalla on kuitenkin oikeus määrätä tasapuolisuutta noudattaen muukin vastaamisjärjestys. Saatuaan vastauksen kysymyksen esittäjällä on oikeus tehdä kaksi asiaan liittyvää lyhyttä lisäkysymystä. Lisäkysymysten vastausten jälkeen voivat valtuutetut tehdä asiaan liittyviä kysymyksiä. Muut kysymykset ja niihin annettavat vastaukset saavat kestää enintään 1 minuutin. Puheenjohtajana kyselytunnilla toimii valtuuston puheenjohtaja. Kyselytunti on julkinen.

55 III LUKU VALTUUSTON KOKOUKSET 8 Kokouskutsu Kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään neljä (4) päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. 9 Esityslista Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset valtuuston päätöksiksi, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jolleivät erityiset syyt ole esteenä. Valtuusto voi päättää, kuinka monelle varavaltuutetulle esityslista toimitetaan. 10 Kokouksesta tiedottaminen Valtuuston kokouksen ajasta ja paikasta tiedotetaan ennen kokousta niissä tiedotusvälineissä, joissa valtuusto on päättänyt kokouksistaan päättänyt ilmoittaa.

56 11 Varavaltuutetun kutsuminen Valtuutetun, joka on estynyt hoitamasta valtuutetun tointaan tai joka on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa, on viipymättä ilmoitettava asiasta valtuuston puheenjohtajalle. Puheenjohtajalle tehty ilmoitus voidaan jättää myös valtuuston sihteerille. Saatuaan valtuutetulta tai muuten luotettavasti tiedon esteestä tai esteellisyydestä puheenjohtajan tai sihteerin on kutsuttava valtuutetun sijaan kuntalain 11 :n 1 momentissa tarkoitettu varavaltuutettu. Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava valtuutetun ja muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys valtuuston ratkaistavaksi.

57 12 Kaupunginhallituksen edustus valtuuston kokouksessa Kaupunginhallituksen puheenjohtajan, kaupunginjohtajan, apulaiskaupunginjohtajan, sivistysjohtajan ja teknisen johtajan on oltava läsnä valtuuston kokouksessa. Heidän poissaolonsa ei estä asioiden käsittelyä. Kaupunginhallituksen jäsenillä on läsnäolooikeus. Edellä mainitulla henkilöllä on oikeus ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen, jollei hän ole samalla valtuutettu. 13 Kokouksen johtaminen ja tilapäinen puheenjohtaja Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä valtuuston kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. Puheenjohtaja voi tarvittaessa valtuuston suostumuksella luovuttaa puheenjohdon kokouksessa varapuheenjohtajalle ja osallistua sinä aikana kokoukseen jäsenenä. Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtajat ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokoukselle tilapäinen puheenjohtaja.

58 14 Nimenhuuto Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut todetaan nimenhuudolla, joka toimitetaan aakkosjärjestyksessä. Nimenhuudon jälkeen puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut ja läsnä olevat varavaltuutetut sekä onko valtuusto laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. 15 Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut Läsnä oleviksi katsotaan valtuutetut ja varavaltuutetut, jotka ovat saapuneet kokoukseen eivätkä ole ilmoittaneet siitä poistuvansa tai joita muuten ei ole todettu poissa oleviksi. Puheenjohtaja voi toimittaa kokouksen kestäessä ja kokouksen päätyttyä uuden nimenhuudon, jos se läsnä olevien toteamiseksi on tarpeen.

59 16 Asioiden käsittelyjärjestys Asiat esitellään valtuustolle esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei valtuusto toisin päätä. Käsittelyn pohjana (pohjaehdotuksena) on kaupunginhallituksen ehdotus taikka, milloin tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on valmistellut asian, niiden ehdotus. Jos kaupunginhallitus, tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin valtuusto on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta.

60 17 Puheenvuorot Kun asia on esitelty, siitä on varattava tilaisuus keskustella. Puheenvuoro on pyydettävä selvästi havaittavalla tavalla tai toimittamalla puheenjohtajalle kirjallinen puheenvuoropyyntö. Puheenvuorot annetaan pyydetyssä järjestyksessä. Tästä järjestyksestä poiketen puheenjohtaja voi antaa: 1. asian käsittelyn alussa ryhmäpuheenvuoron kunkin valtuustoryhmän edustajalle ryhmien suuruuden mukaisessa järjestyksessä; 2. puheenvuoron kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kaupunginjohtajalle, apulaiskaupunginjohtajalle, sivistysjohtajalle ja tekniselle johtajalle sekä tarkastuslautakunnan ja tilapäisen valiokunnan puheenjohtajalle, jos käsitellään asianomaisten toimielinten valmistelemia asioita; sekä 3. repliikki- ja kannatuspuheenvuoron. Asian käsittelyjärjestystä koskeva työjärjestyspuheenvuoro on annettava ennen muita.

61 18 Puheenvuoron käyttäminen Puheenvuoron saaneen on puhuttava kokoushuoneeseen sitä varten asetetulta puhujakorokkeelta. Ainoastaan lyhyen puheenvuoron, joka kestää enintään 2 minuuttia, saa esittää paikaltaan seisten. Jos puhuja haluaa pidemmälti jatkaa puhettaan, on puheenjohtajan kehotettava häntä siirtymään puhujakorokkeelle. Puheenjohtaja voi kuitenkin, jos katsoo syytä siihen olevan, kehottaa puhujaa esittämään puheenvuoronsa, sen laatuun katsomatta puhujakorokkeelta. Puhujan on pysyttävä käsiteltävänä olevassa asiassa. Jos hän siitä poikkeaa, puheenjohtajan on kehotettava häntä palaamaan asiaan. Jos puhuja ei noudata huomautusta, puheenjohtajan on kiellettävä häntä jatkamasta puhettaan.

62 19 Pöydällepanoehdotus Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian asiallisen käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta ja siitä on tehtävä päätös ennen kuin keskustelua itse asiasta jatketaan. Jos ehdotus hyväksytään, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn; jos se hylätään, jatkuu käsittely. Asia, joka esitetään ensimmäisen kerran valtuustolle eikä esityslistaa ole toimitettu kokouskutsun yhteydessä, pannaan pöydälle seuraavaan kokoukseen, jos vähintään viisi (5) läsnä olevista valtuutetuista sitä pyytää. Muussa tapauksessa asian pöydälle panosta päätetään äänten enemmistöllä.

63 20 Ehdotukset Keskustelun kuluessa tehty ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii. Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja julistaa keskustelun päättyneeksi. Tämän jälkeen hänen on esitettävä valtuuston hyväksyttäväksi selostus keskustelun kuluessa tehdystä ehdotuksesta. Ehdotusta, jota ei ole kannatettu tai joka on tehty vaihtoehtoisena taikka ehdotusta, joka menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei oteta äänestettäväksi. Pohjaehdotus ja ryhmäpuheenvuorossa tehty ehdotus otetaan kuitenkin äänestettäväksi, vaikka niitä ei olisi kannatettu. Jollei ole muita äänestykseen otettavia ehdotuksia kuin pohjaehdotus, puheenjohtajan on julistettava se valtuuston päätettäväksi. 21 Äänestystapa Äänestys on toimitettava avoimesti. Jos äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimenhuudolla tai äänestyskoneella, äänestys on vaadittaessa tai puheenjohtajan katsoessa sen selvyyden vuoksi tarpeelliseksi, toimitettava uudelleen nimenhuudolla tai äänestyskoneella.

64 22 Äänestysjärjestys Jos ehdotuksista on äänestettävä, puheenjohtaja esittää valtuuston hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen, jota laadittaessa on otettava huomioon, että: 1. Ensiksi asetetaan äänestettäväksi pohjaehdotuksesta kaksi eniten poikkeavaa ehdotusta. Niistä voittanut asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan, ja näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan. 2. Jos asia koskee määrärahan myöntämistä, asetetaan ensinnä äänestettäväksi määrältään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksytään, minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä sekä 3. Jos ehdotus on sellainen, että sen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, on sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä äänestettävä erikseen Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan lain mukaan määräenemmistön kannatus, puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan.

65 23 Toivomusponsi Tehtyään käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen, valtuusto voi hyväksyä kaupunginhallitukselle osoitettavan toivomusponnen, jonka tulee liittyä käsiteltävänä olevaan asiaan ja joka ei saa olla ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa eikä muuttaa tai laajentaa sitä.

66 IV LUKU VAALIT 24 Yleiset määräykset Milloin vaali toimitetaan suljetuin lipuin, äänestyslipun on oltava kokoon taitettu niin, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä. Äänestysliput annetaan valtuuston puheenjohtajalle nimenhuudon määräämässä järjestyksessä. Ääniä voidaan antaa jokaiselle vaalissa kysymykseen tulevalle ehdokkaalle, vaikkei häntä olisi keskustelussa ehdotettu tai kannatettu. 25 Vaalitoimituksen avustajat Toimitettaessa enemmistövaali suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjan tarkastajat toimivat samalla äänten laskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei valtuusto toisin päätä.

67 SUHTEELLINEN VAALI 26 Valtuuston vaalilautakunta Valtuuston valitsee toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Lautakunnassa on viisi (5) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Lautakunnan sihteerinä toimii valtuuston pöytäkirjanpitäjä, jollei valtuusto toisin päätä. 27 Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto Valtuusto määrää ajankohdan, milloin ehdokaslistat on viimeistään annettava valtuuston puheenjohtajalle sekä milloin vaalitoimituksen nimenhuuto aloitetaan.

68 28 Ehdokaslistojen laatiminen Ehdokaslistassa saa olla enintään niin monen ehdokkaan nimi kuin vaalissa on valittava jäseniä ja varajäseniä. Ehdokaslistan otsikossa on mainittava, missä vaalissa sitä käytetään. Ehdokaslista on vähintään kahden valtuutetun allekirjoitettava. Ensimmäinen allekirjoittaja toimii listan asiamiehenä, antaa sen valtuuston puheenjohtajalle ja on oikeutettu tekemään siihen 29 :ssä tarkoitetut oikaisut. 29 Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen Kun ehdokaslistojen antamisen määräaika on päättynyt, valtuuston puheenjohtaja antaa ehdokaslistat vaalilautakunnalle, joka tarkastaa, ovatko ne asianmukaisesti laaditut. Jos listassa on virheellisyys, annetaan asiamiehelle tilaisuus sen korjaamiseen vaalilautakunnan asettamassa määräajassa. Jos sama henkilö on asiamiehen toimittaman ehdokaslistan korjaamisen jälkeen ehdokkaana kahdella tai useammalla listalla, vaalilautakunnan on, mikäli mahdollista, tiedusteltava ehdokkaalta, mille listalle hänen nimensä jätetään.

69 30 Ehdokaslistojen yhdistelmä Siten kuin edellä 29 :ssä mainittuja oikaisuja varten varattu määräaika on päättynyt, vaalilautakunta laatii hyväksytyistä ehdokaslistoista yhdistelmän, johon jokaiselle ehdokaslistalle merkitään järjestysnumero. Ehdokaslistojen yhdistelmä on pantava ennen vaalitoimituksen nimenhuudon alkamista valtuuston istuntohuoneeseen nähtäväksi ja valtuustolle julkiluettava. 31 Vaalitoimitus Kunkin valtuutetun on nimenhuudon määräämässä järjestyksessä annettava valtuuston puheenjohtajalle äänestyslippu, johon on merkinnyt äänestämänsä ehdokaslistan numeron.

70 32 Vaalin tuloksen toteaminen ja äänestyslippujen säilyttäminen Nimenhuudon päätyttyä valtuuston puheenjohtaja antaa äänestysliput vaalilautakunnalle, joka tutkii niiden pätevyyden sekä laskee ja toteaa vaalin tuloksen noudattaen soveltuvin osin, mitä kunnallisvaaleista säädetään. Vaalilautakunta antaa vaalin tuloksesta kirjallisen ilmoituksen valtuuston puheenjohtajalle, joka ilmoittaa vaalin tuloksen valtuustolle. Vaalissa annetut äänestysliput on säilytettävä, kunnes päätös vaalissa, jossa niitä on käytetty, on saanut lainvoiman. Sama koskee arvonnassa käytettyjä lippuja. Jos vaali on toimitettu suljetuin lipuin, ne on säilytettävä suljetussa päällyksessä.

71 V LUKU PÖYTÄKIRJA 33 Pöytäkirja Valtuuston pöytäkirjasta noudatetaan soveltuvin osin, mitä pöytäkirjasta hallintosäännössä määrätään. 34 Pöytäkirjan tarkastus Valtuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi (2) kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä.

72 Kiitos!