Tutkimusraportti 200 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Arvio Suomen kaivannaistoiminnan kehityksestä vuosiin 2020 ja 2030

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti Arvio Suomen kaivannaistoiminnan kehityksestä vuosiin 2020 ja 2030 Summary: Developments in mining and quarrying industries in Finland: Scenarios to 2020 and 2030 Mari Tuusjärvi, Ilmo Mäenpää, Saku Vuori, Pasi Eilu, Susanna Kihlman ja Sirkka Koskela

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Tutkimusraportti 200 Report of Investigation 200 Mari Tuusjärvi 1, Ilmo Mäenpää 2, Saku Vuori 1, Pasi Eilu 1, Susanna Kihlman 1 ja Sirkka Koskela 3 Arvio Suomen kaivannaistoiminnan kehityksestä vuosiin 2020 ja 2030 Summary: Developments in mining and quarrying industries in Finland: Scenarios to 2020 and Geologian tutkimuskeskus 2 Thule-instituutti, Oulun yliopisto 3 Suomen ympäristökeskus Layout: Elvi Turtiainen Oy Kansikuva: Jari Väätäinen, GTK. Espoo 2013

3 Tuusjärvi, M., Mäenpää, I., Vuori, S., Eilu, P., Kihlman, S. & Koskela, S Arvio Suomen kaivannaistoiminnan kehityksestä vuosiin 2020 ja Summary: Developments in mining and quarrying industries in Finland: Scenarios to 2020 and Geological Survey of Finland, Report of Investigation 200, 54 pages, 10 figures, 14 tables and 5 appendices. During recent years, the mining industry has shown growth potential in Finland, and the growth seems likely to continue. In the present research we evaluated the effects of this growth on both the economy and the environment. The indicators used were material flows (mined rock and earth materials, amount of products, unused mineral material), economic indicators (value of output, value added, employment), energy use, and greenhouse gas emissions. The time periods evaluated in this study were from 2010 to 2020 and from 2010 to We modelled the best estimate of the expected evolution of mining in Finland, as well as the minimum and maximum limits for the development. The basic condition for the best estimate applied was that the operational environment for mining remains as it was in 2010, and that there are, for example, no marked changes in the market prices for metals. Minimum and maximum limits define the boundaries within which we expect the industry to develop in any case. Modelling was carried out using a mining model developed for this study. The model enabled the changes in each industrial class of mining to be defined (based on Standard Industrial Classification). Either individual mine data or industry-level data were used, depending on the industry class. The data from the mining model can also be applied in a larger model describing changes in the economy of Finland. This will allow future comparisons between developments in the mining industry in the context of the economy as a whole. The results suggest strong growth in the mining industry for the periods evaluated. The most intensive growth is expected in metals mining, although there is also predicted to be growth in other classes of mining. Peat production is estimated to display a negative tendency, which will have effects on employment rates, in particular. In metals mining, the development will mainly be characterised by the utilization of large deposits with a low metal content and open-pit mining, and the more valuable products in terms of metal type and metal content. The value of production is expected to grow, but the waste mineral flows and CO 2eq emissions associated with energy use and mineral processing are also likely to increase during the evaluated periods. Keywords (GeoRef Thesaurus, AGI): mining industry, mining, prediction, models, Finland Mari Tuusjärvi, Saku Vuori, Pasi Eilu and Susanna Kihlman Geological Survey of Finland, P.O. Box 96, FI Espoo, Finland mari.tuusjarvi@gtk.fi Ilmo Mäenpää Thule Institute, P.O Box 7300, FI University of Oulu Sirkka Koskela Finnish Environment Institute (SYKE), P.O. Box 140, FI Helsinki ISBN (PDF) ISSN

4 Tuusjärvi, M., Mäenpää, I., Vuori, S., Eilu, P., Kihlman, S. & Koskela, S Arvio Suomen kaivannaistoiminnan kehityksestä vuosiin 2020 ja Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 200, 54 sivua, 10 kuvaa, 14 taulukkoa ja 5 liitettä. Kaivostoiminta on kasvanut Suomessa nopeasti muutaman viime vuoden aikana ja uusien kaivoshankkeiden myötä kasvun uskotaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Tässä tutkimuksessa arvioimme kaivos- ja kaivannaistoiminnan oletetun kasvun vaikutusta talouteen ja ympäristöön. Vaikutuksen arviointiin käytimme seuraavia mittareita: materiaalivirrat (louhinta- ja ottomäärät, tuotanto, käyttämätön mineraaliaines), kansantaloudelliset mittarit (tuotannon arvo, arvonlisä, työllisyys) sekä energian käyttö ja kasvihuonekaasupäästöjen määrä. Tutkimuksessa muodostettiin `paras arvio kaivannaistoiminnan kehittymisestä ajanjaksoilla sekä sekä kehittymisen oletetut minimi- ja maksimirajat. Parhaassa arviossa on pyritty mallintamaan kaivannaisalan todennäköisin kehitys, kun olosuhteet, erityisesti metallien maailmanmarkkinahinnat, pysyvät nykyisen kaltaisina. Minimi- ja maksimikehitysarviot antavat ne rajat, joiden sisällä kaivannaistoiminnan arvioidaan kehittyvän kaikissa tilanteissa. Kehitysarviot ja niiden vaikutukset mallinnettiin tutkimuksen yhteydessä rakennetun kaivannaismallin avulla. Mallin avulla voidaan kuvata muutos kullakin kaivannaistoimialalla sekä yksittäisten kaivosten tietojen että toimialakohtaisten tietojen perusteella. Kaivannaismallin tiedot ovat myös syötettävissä erilliseen, kokonaiskansantaloutta kuvaavaan malliin, jolloin kehittymisen arvioiminen suhteessa muuhun kansantalouteen on jatkossa mahdollista. Tulokset osoittavat voimakasta kasvua kaikissa mittareissa koko kehitysarviojakson ajalle. Myös minimitason arvioidaan kasvavan 2020 asti. Suurinta kasvua ennakoidaan Metallimalmien louhinta -toimialalle, mutta myös muilla toimialoilla on nähtävissä kasvua. Turpeennoston osalta ei sen sijaan ole oletettavissa kasvua vaan vähenemistä, mikä vaikuttaa alan työllisyyteen. Metallikaivosten ennakoitujen muutosten arvioidaan johtuvan metallikaivoshankkeiden lisääntyvästä määrästä ja louhintamäärän kasvusta, avolouhinnasta sekä pidemmälle prosessoiduista ja kalliimmista tuotteista. Tämän arvioidaan lisäävän paitsi tuotannon arvoa myös käyttämättömän mineraaliaineksen sekä energian käytöstä ja mineraalien käsittelyprosesseista syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen määrää. Asiasanat (Geosanasto, GTK): kaivosteollisuus, louhinta, ennuste, mallit, Suomi Mari Tuusjärvi, Saku Vuori, Pasi Eilu and Susanna Kihlman Geologian tutkimuskeskus, PL 96, Espoo S-posti: mari.tuusjarvi@gtk.fi Ilmo Mäenpää Thule-instituutti, PL 7300, Oulun yliopisto Sirkka Koskela Suomen ympäristökeskus, PL 140, Helsinki

5 Mari Tuusjärvi, Ilmo Mäenpää, Saku Vuori, Pasi Eilu, Susanna Kihlman ja Sirkka Koskela SISäLLYSLUETTELO CONTENTS ESIPUHE...6 KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT JOHDANTO Kaivannaistoiminta ENVIMAT scen -simulointimalli KAIVANNAISMALLI Kaivannaistoiminnan rajaus ja luokitukset Louhinta- ja ottotilastot Taloustilastot Louhinta- ja ottomäärät Kaivannaistuotteet ja kaivannaistoimialojen tuotoksen arvo, arvonlisäys ja työllisyys Materiaalivirrat, energiankulutus, tarveaineet ja päästöt KAIVOS- JA KAIVANNAISTOIMINNAN KEHITYSARVIO VUOSIIN 2020 JA Kehitysarvioiden yleisperiaatteet Kehitysarvion rakentaminen ja tehdyt oletukset Tuotos, arvonlisäys ja työllisyys Tuotos Arvonlisäys Työllisyys Materiaalivirrat Kokonaislouhinta Malmin/raaka-aineen otto Tuotteiden määrä Käyttämättömän mineraaliaineksen määrä Energian kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiankulutus Kasvihuonekaasupäästöt Tulosten tarkastelu Tulosten luotettavuus KIITOKSET...33 LÄHDE- JA KIRJALLISUUSLUETTELO

6 Arvio Suomen kaivannaistoiminnan kehityksestä vuosiin 2020 ja 2030 LIITE 1. Kaivannaistoiminnan luokitus ja louhintamäärät (1000 tonnia) Appendix 1. Classification of mining and quarrying and the estimated mining (1000 tonnes) LIITE 2. Kaivoskohtaiset lähdetiedot Appendix 2. Source data LIITE 3. Kaivannaismallin parhaan kehitysarvion mukaiset tulokset Appendix 3. Results according to the best estimate LIITE 4. Kaivannaismallin maksimikehitysarvion mukaiset tulokset Appendix 4. Results for the maximum boundary LIITE 5. Kaivannaismallin minimikehitysarvion mukaiset tulokset Appendix 5. Results for the minimum boundary 5

7 Mari Tuusjärvi, Ilmo Mäenpää, Saku Vuori, Pasi Eilu, Susanna Kihlman ja Sirkka Koskela ESIPUHE Tämä tutkimus Suomen kaivannaistoiminnan kehityksestä 2030 on tehty osana ministeriöiden sektoritutkimusohjelmaan SETU- ILMU kuuluvaa hankekokonaisuutta Suomen ilmastopolitiikan vaihtoehdot 2020 ja 2050 Suomen talouden ja luonnonvarojen käytön skenaariot. Tutkimuskokonaisuus on toteutettu Oulun yliopiston Thule-instituutin (Thule), Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) yhteistyönä. Hankekokonaisuudessa on rakennettu Suomen talouden pitkän ajan ympäristölaajennettu monitoimialainen simulointimalli ENVIMATscen. Simulointimallia varten oli tarpeen saada tarkempi kuva Suomessa meneillään olevan kaivostoiminnan kasvun vaikutuksista kokonaistalouteen sekä energiakulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin. GTK:n ja Thulen yhteistyössä rakennettiin näin ollen Suomen kaivannaistoiminnan kehitystä kuvaava malli, jonka avulla ENVIMATscenmalliin voidaan syöttää tiedot kaivostoiminnan oletetusta muutoksesta. Kaivannaismalli rakennettiin kuitenkin siten, että sillä voidaan myös itsenäisesti tehdä kaivannaistoiminnan kehitysarvioita ja päivittää niitä jatkossa uuden tiedon ilmaantuessa. Kaivannaismallin erityispiirteenä on, että se lähtee kaivos- ja kaivannaistoiminnan fyysisestä louhinnan kehityksestä ja laskee siitä eteenpäin taloustilastojen mukaisten kaivos- ja kaivannaistoimialojen raha-arvoina mitatun tuotannon kehityksen. Lisäksi malli antaa arvion kaivannaistoimialojen työllisyyden, energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen kehityksestä. Tässä työssä esitellään kaivannaismallin rakenne sekä tehdään arvio Suomen kaivos- ja kaivannaistoiminnan kehityksestä vuosiin 2020 ja KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen sekä mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot. (Tilastokeskus 2012). Arvonlisäys kertoo sen summan, joka yrityksille jää käyttöön sen jälkeen, kun tuotantoon tarvittavien raaka-aineiden, energian ja vastaavien tuotantopanosten arvo on vähennetty tuotoksesta. Arvonlisäys kertoo siitä summasta, joka yhtiöillä on käytettävissään palkkoihin, investointeihin ja muihin yrityksen ylläpitoon tarvittaviin toimintoihin. Bruttokansantuote (BKT) markkinahintaan on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos. Se voidaan määritellä kolmella tavalla: institutionaalisten sektoreiden tai eri toimialojen bruttoarvonlisäysten summana lisättynä tuoteveroilla ja vähennettynä tuotetukipalkkioilla; kotimaisten institutionaalisten yksiköiden tavaroiden ja palveluiden loppukäytön summana (kulutus, pääoman bruttomuodostus, vienti miinus tuonti); tulojen summana (palkansaajakorvaukset, tuotanto- ja tuontiverot miinus tukipalkkiot, bruttotoimintaylijäämä ja sekatulo, brutto). (Tilastokeskus 2012). Kaivannaistoiminta sisältää raaka-aineiden oton maa- ja kallioperästä. Siihen kuuluvat varsinainen kaivostoiminta, rakennuskiven louhinta, soran, murskeen, hiekan ja saven otto sekä turpeen nosto. Kaivannaistoimintaan ei sisällytetä rakentamisen yhteydessä rakennustyömailla tapahtuvaa kaivuuta tai kallion louhintaa, vaikka niissä sivutuotteina syntyisikin maa- ja kiviaineksia. Kasvihuonekaasut aiheuttavat ilmaston lämpenemistä haittaamalla auringon lämpösäteilyn pääsyä ilmakehästä takaisin avaruuteen. Kioton 6

8 Arvio Suomen kaivannaistoiminnan kehityksestä vuosiin 2020 ja 2030 pöytäkirjan kattamat kuusi kasvihuonekaasua ovat hiilidioksidi CO 2, metaani CH 4, dityppioksidi N 2 O sekä fluorikaasut (HFC-yhdisteet, PFC-yhdisteet ja SF6). (Tilastokeskus 2012). Kasvihuonekaasupäästöjä mitataan yleisesti hiilidioksidiekvivalentteina (CO 2 e), joka kuvaa kaikkia kasvihuonekaasuja ilmastovaikutuksiltaan vastaavaa hiilidioksidin määrää. Malmi on maa- tai kallioperässä sijaitseva mineraaliesiintymä, joka sisältää metalleja tai muita arvoaineita niin paljon, että sen hyödyntäminen on taloudellisesti kannattavaa. Kannattavuuteen vaikuttavat arvoaineiden maailmanmarkkinahinnat, tuotantokustannukset ja muut kustannukset. Näin ollen maassa oleva mineraaliesiintymä saattaa jonain ajanhetkenä olla malmi ja jonain toisena ajanhetkenä ei. Malmin syvyys, asento, muoto ja metallipitoisuus vaikuttavat louhintamenetelmään (avolouhos tai maanalainen kaivos) sekä valittaviin murskaus- ja rikastusmenetelmiin. Perushinta on kansantalouden tilinpidon hintakäsite. Se on hinta, jonka tuottajat saavat ostajalta tuotettua tavara- tai palveluyksikköä kohti, miinus kaikki tuosta yksiköstä sen tuotannon tai myynnin seurauksena maksettavat verot (so. tuoteverot), plus kaikki tuosta yksiköstä sen tuotannon tai myynnin seurauksena saatavat tukipalkkiot (so. tuotetukipalkkiot). Siihen ei lueta tuottajan erikseen laskuttamia kuljetuskustannuksia. Siihen luetaan tuottajan samalla laskulla laskuttamat kuljetuslisät, myös siinä tapauksessa, että ne ovat erillisenä eränä laskussa. (Tilastokeskus 2012). Pintamaalla tarkoitetaan niitä irtonaisia maamassoja, jotka joudutaan poistamaan ennen louhinnan aloittamista. Tyypillisesti näiden massojen määrä on suuri kaivostoiminnan aloitusvaiheessa, mutta pienenee toiminnan edetessä erityisesti jos kyseessä on maanalainen kaivos. Sivukivi on kiviainesta, joka ei sisällä metalleja tai muita arvoaineita (ks. malmi) mutta joudutaan louhimaan kaivostoiminnan yhteydessä. Avolouhinnassa sivukiven louhintamäärä on usein verrattain suuri malmin määrään nähden, sillä louhoksen seinämien sortumavaaran välttämiseksi niiden kokonaiskaltevuus on yleensä oltava astetta (Hakapää & Lappalainen 2009). Sivukiven louhintamäärä myös tyypillisesti kasvaa louhoksen syvetessä. Maanalaisessa louhinnassa sivukiven louhintamäärä on usein huomattavasti vähäisempi. Tuotos perushintaan koostuu tilinpitojakson aikana tuotetuista tuotteista. Tuotos eritellään kolmeen tyyppiin: markkinatuotos, tuotos omaan loppukäyttöön ja muu markkinaton tuotos. Tuotos on kirjattava ja arvotettava silloin, kun tuotantoprosessi tuottaa sen. (Tilastokeskus 2012). Tässä tutkimuksessa tuotos jakautuu kahteen osaan: kaivannaistuotos ja muu tuotos, ja nämä yhdessä muodostavat toimialakohtaisen tuotoksen. Kaivannaistuotos muodostuu kaivostoiminnan tuotteiden myynnistä ja muu tuotos muusta mahdollisesta myynnistä, esim. palveluista. Työllisyyden käsite kattaa kaikki ne henkilöt (sekä palkansaajat että itsenäiset yrittäjät), jotka toimivat jollain järjestelmän tuotantorajojen sisään kuuluvalla tuotantotoimialalla (Tilastokeskus 2012). Tässä tutkimuksessa työllisyyttä mitataan henkilötyövuosina (htv). Henkilötyövuosi kuvaa kokoaikaiseksi muutetun henkilön työpanosta. Yrityksen (yhteisön) kaikki palkatut tunnit (säännöllinen työaika + ylityötunnit) jaetaan yrityksen (yhteisön) kokoaikaisten palkansaajien keskimääräisillä palkatuilla tunneilla vuodessa (Tilastokeskus 2012). Yksi henkilötyövuosi kuvaa työaikaa, jonka yksi kokopäiväinen työntekijä tekee vuodessa vuosiloma mukaan lukien. Se ei siten vastaa palkattujen työntekijöiden määrää. Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettujen tavaroiden ja palveluiden arvosta, lukuun ottamatta kiinteitä varoja, joiden kulutus kirjataan kiinteän pääoman kulumisena. Tavarat ja palvelut voidaan joko muuntaa tai käyttää hyväksi tuotantoprosessissa. Välituotteina käytetyt tuotteet pitää kirjata ja arvottaa sillä hetkellä, jolloin ne joutuvat tuotantoprosessiin. Ne on arvotettava samanlaisten tavaroiden tai palveluiden senhetkisiin ostajan hintoihin. (Tilastokeskus 2012). 7

9 Mari Tuusjärvi, Ilmo Mäenpää, Saku Vuori, Pasi Eilu, Susanna Kihlman ja Sirkka Koskela 1. JOHDANTO Metallien maailmanmarkkinahintojen nousu on johtanut Suomessa kaivostoiminnan nopeaan kasvuun. Tämä näkyy paitsi metallimalmien myös eräiden teollisuusmineraalien louhinnassa. Lisäksi kaivannaistoiminnan muilla aloilla, kiviainesten hankinnassa ja turpeenotossa, arvioidaan tulevaisuudessa tapahtuvan muutoksia." Jotta kaivannaistoiminnan kehitystä voitaisiin arvioida osana muuta kansantaloutta, tarvitaan systemaattisia kaivannaistoiminnan taloudellisia vaikutuksia ja ympäristövaikutuksia kuvaavia tutkimuksia. Aihepiiriin liittyviä tutkimuksia ovat aiemmin julkaisseet esim. Hernesniemi ja muut 2011, Aaltonen ja muut 2012, Haltia ja muut 2010, Uusisuo 2012 sekä Pudas ja muut Tässä julkaisussa pyrimme tuomaan oman lisämme näihin tarkasteluihin tutkimalla kaivannaistoiminnan materiaalivirtojen (louhinta- ja ottomäärät, tuotanto, käyttämätön mineraaliaines), kansantaloudellisen vaikutuksen (tuotannon arvo, arvonlisä, työllisyys) sekä energian käytön ja kasvihuonekaasupäästöjen oletettua kehitystä vuosiin 2020 ja Tutkimuksessa on rakennettu `paras arvio kaivannaistoiminnan kehittymisestä näillä ajanjaksoilla sekä kehittymisen minimi- ja maksimirajat. Parhaassa arviossa on pyritty arvioimaan kaivannaisalan todennäköisin kehitys, kun olosuhteet, erityisesti metallien maailmanmarkkinahinnat, pysyvät nykyisen kaltaisina. Maksimiarviossa on pyritty arvioimaan, mitä kaivannaistoiminnan kasvu voisi olla enimmillään, ja minimiarviossa, mitä se voisi olla alimmillaan. Minimi- ja maksimiarviot antavat ne reunat, joiden sisällä arvioimme kaivannaistoiminnan kehittyvän kaikissa tilanteissa. Kaivannaistoiminnan kehitysarviointia varten rakennettiin Kaivannaismalli, jonka avulla kehitysarvio on toteutettu. Malli on kuvattu yksityiskohtaisesti myöhemmin tässä raportissa. Kaivannaismalli on toteutettu yhtenäisenä Exceltyökirjana, johon on tarvittaessa helppo päivittää kaivoskohtaisia tietoja ja tehdä uusia kehitysarvioita. Kaivannaismalli toimii itsenäisenä kokonaisuutena, jolloin sillä voidaan tehdä kaivannaisalan erillisiä kehitysarvioita. Lisäksi kaivannaismalli toimii kokonaistaloudellisen pitkän ajan simulointimallin ENVIMAT scen satelliittimallina, jonka avulla voidaan arvioida kehitystä kokonaistaloudellisessa kontekstissa. Kokonaistaloudellinen kehitys on kuvattu hankekokonaisuuden pääraportissa (Mäenpää ja muut 2013). 1.1 Kaivannaistoiminta Kansantalouden tilinpidossa ja Teollisuustilastossa päätoimiala Kaivostoiminta ja louhinta sisältää metallimalmien ja muiden mineraalien louhintaa, rakennuskiven (ts. luonnonkiven), soran ja muiden maa-ainesten ottoa sekä turpeen nostoa päätoimenaan harjoittavien toimipaikkojen toiminnan. Osa louhoksista ja varsinkin soranottopaikoista ei ole erillisiä kirjanpitoyksiköitä, jolloin niiden toiminta sisältyy omistajayrityksen mukaiselle toimialalle, jonka toimiala on jokin muu kuin Kaivostoiminta ja louhinta. Siten taloustilastojen Kaivostoiminta ja louhinta toimiala osittain poikkeaa rajaukseltaan kaivannaisalan tilastojen ja tietopohjien rajauksista. Tässä tutkimuksessa kaivannaistoiminta kattaa sekä taloustilastojen Kaivostoiminta ja louhinta -toimialan että erilliseksi osakokonaisuudeksi otetun Muut toimialat, joka sisältää muiden toimialojen sisälle sijoittuvan kaivannaistoiminnan. Kaivoslain piiriin kuuluvien kaivosten louhintamäärien kehitysarviot ovat tässä tutkimuksessa kaivoskohtaisia. Muun kaivannaistoiminnan, kuten rakennuskiven otto, soran ja murskeen otto sekä turpeen nosto, kehitysarviot on tehty kunkin tuotelajin kysynnän kehitysnäkymistä käsin. 8

10 Arvio Suomen kaivannaistoiminnan kehityksestä vuosiin 2020 ja ENVIMAT scen -simulointimalli Kaivannaistoiminnan kehitysarvio ja kaivannaismallin rakentaminen tehtiin osana laajempaa hankekokonaisuutta Suomen ilmastopolitiikan vaihtoehdot 2020 ja 2050 Suomen talouden ja luonnonvarojen käytön skenaariot. Tässä hankekokonaisuudessa SYKE:n ja Thule instituutin yhteistyössä aiemmin kehittämä ENVIMAT-malli (Seppälä ja muut 2009) kehitettiin edelleen ENVI- MAT scen -simulointimalliksi. Kyseessä on nk. talouden ympäristölaajennettu panos-tuotosmalli, jolla voidaan mallintaa sekä muutoksia kansantaloudessa myös samanaikaisia muutoksia ympäristövaikutuksissa. ENVIMAT scen -simulointimallissa on ympäristövaikutusten osalta keskitytty erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen ja materiaalivirtojen mallintamiseen. ENVIMAT scen -simulointimalli on yksityiskohtaisesti kuvattu hankekokonaisuuden pääraportissa (Mäenpää ja muut 2013). ENVIMAT scen -simulointimalli muodostaa hankekokonaisuudessa tehdyn mallinnuksen ytimen, ja sen avulla voidaan mallintaa muutoksia koko kansantaloudessa sekä yksittäisillä sektoreilla. Tietopohjaltaan malli perustuu pääasiassa kansantalouden tilinpidon panos-tuotostaulukoihin (Suomen virallinen tilasto 2013a), jota Tilastokeskus ylläpitää ja päivittää. Ydinmallin lisäksi ENVIMAT scen -malliin on hankekokonaisuuden aikana rakennettu kolme satelliittimallia, joiden tarkoitus on kuvata tarkemmalla tasolla tiettyjen sektoreiden oletettua kehitystä vuosiin 2020 ja Nämä mallit ovat kaivannaistoiminnan satelliittimalli (kuvattu tässä raportissa), tuonnin satelliittimalli ja energiasektorin satelliittimalli. Satelliittimallit ovat itsenäisiä malleja, jotka on laskennallisesti linkitetty osaksi ydinmallia. 2. KAIVANNAISMALLI 2.1 Kaivannaistoiminnan rajaus ja luokitukset Louhinta- ja ottotilastot Kaivannaismallissa yhdistetään kaivannaistoiminnan fyysisiä määriä koskevat tilastot ja muut tiedot kaivannaistoiminnan taloustilastojen luokituksiin ja mittaustapoihin. Kaivannaistoiminnan määrälliset louhinta- ja ottotiedot perustuvat tässä tutkimuksessa seuraaviin tietolähteisiin: vuoriteollisuustilasto (TUKES, aiemmin TEM), maaainesrekisteri (Suomen ympäristökeskus) ja turvetuotannon tiedot (Metsätilastollisessa vuosikirja ja Energiatilastossa). Kaivoslain alaisen toiminnan vuosittaiset louhintamäärätiedot koottiin aiemmin työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM), nykyisin Turvallisuus- ja kemikaalivirastossa (TUKES) vuosittain julkaistavaan vuoriteollisuustilastoon (esim. TEM 2011). Maa-aineslain alaisen toiminnan louhinta- ottotiedot kootaan maa-ainesrekisteriin, josta yhteenvetotietoja julkaisee Suomen ympäristökeskus. Turvetuotannon kokonaistiedot julkaistaan muun muassa Metsätilastollisessa vuosikirjassa ja Energiatilastossa. Vuoriteollisuustilastojen, maa-ainesrekisterin ja turvetuotannon tiedot julkaistaan myös vuosittain Geologian tutkimuskeskuksen koostamassa tutkimusraportissa Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa (esim. Kananoja ja muut 2012). Vuoriteollisuustilastossa kaivokset on jaoteltu seuraaviin ryhmiin: Metallimalmit Karbonaattikivet Teollisuusmineraalit Rakennuskivet Teollisuuskivet. Vuoriteollisuustilastossa rakennuskiven louhintaan sisältyy vain vuolukiven louhinta kaivoslain rajauksen mukaisesti. Graniittien ja muiden kivien louhintapaikat löytyvät maa-ainesrekisteristä. Teollisuuskivet sisältävät vuorivillakivien ja kiuaskivien louhinnan. Maa-ainesrekisterissä maa- ja kiviainesten otto jaotellaan seuraavasti: Kalliokiviaines kalliomurske louhe 9

11 Mari Tuusjärvi, Ilmo Mäenpää, Saku Vuori, Pasi Eilu, Susanna Kihlman ja Sirkka Koskela rakennus- ja muu tarvekivi kivilouhimoiden sivukivi Sora ja hiekka jalostamaton hiekka ja sora seulottu hiekka ja sora soramurske Siltti ja savi siltti (hieta ja hiesu) savi Moreeni jalostamaton hiekka- ja soramoreeni seulottu hiekka- ja soramoreeni moreenimurske hieta- ja hiesumoreeni. Maata ja kalliota louhitaan myös rakennustoiminnassa, josta sivutuotteena saadaan myös soraa, mursketta ja louhetta. Kaivannaistoimintaan on sisällytetty rakennusalueiden ulkopuolella tapahtuva rakennusyritysten maa- ja kallioainesten otto mutta ei rakennustyömailla tapahtuvaa louhintaa. Turvetuotannon vuositilastot on jaoteltu kahteen osaan: energiaturve ympäristö- ja kasvuturve Taloustilastot Taloustilastoissa eli Tilastokeskuksen Kansantalouden tilinpidossa (Suomen virallinen tilasto 2013a) sekä Teollisuuden toimialatilastossa (Suomen virallinen tilasto 2013b) kaivostoiminta ja louhinta muodostavat TOL toimialaluokituksen (Tilastokeskus 2008) yhden pääluokan. Kaivostoiminnan ja louhinnan pääluokka jakautuu edelleen seuraavasti: B Kaivostoiminta ja louhinta 05 Kivihiilen ja ruskohiilen kaivu 06 Raakaöljyn ja maakaasun tuotanto 07 Metallimalmien louhinta 08 Muu kaivostoiminta ja louhinta 081 Kiven louhinta, hiekan ja saven otto 0811 Koriste- ja rakennuskiven, kalkkikiven, kipsin, liidun ja liuskekiven louhinta 0812 Soran, hiekan, saven ja kaoliinin otto 089 Muu mineraalien kaivu 0891 Kemiallisten ja lannoitemineraalien louhinta 0892 Turpeen nosto 0899 Muualla luokittelematon kaivostoiminta ja louhinta 09 Kaivostoimintaa palveleva toiminta. Kivihiilen, raakaöljyn ja maakaasun tuotantoa ei Suomessa ole, joten ne jätettiin tästä tarkastelusta pois. Kaivannaismallissa kaivannaistoiminnan toimialajako perustuu TOL toimialajakoon (Tilastokeskus 2008) ja on seuraava: 07 Metallimalmien louhinta 0811 Kiven louhinta 0812 Soran, murskeen, hiekan ja saven otto 0892 Turpeen nosto 0899 Muu mineraalien kaivu (sisältää myös toimialan 0891) 09 Kaivostoimintaa ja louhintaa palveleva toiminta XX Muut toimialat Metsänhoito 233 Keraamisten rakennusaineiden valmistus 236 Betoni-, kipsi- ja sementtituotteiden valmistus 237 Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely 239 Muualla luokittelemattomien ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 42 Maa- ja vesirakentaminen 1 Ryhmä XX Muut toimialat sisältää muille toimialoille sijoittuvan kaivannaistoiminnan. Taloustilastoissa tuotantotoiminnan tilastollisina perusyksikköinä ovat toimipaikat. Toimipaikka sijoitetaan sille toimialalle, jolle ominaisista tuotteista suurin osa tuotannon arvosta muodostuu. Toiminnan erottaminen omaksi toimipaikkayksikökseen edellyttää kuitenkin, että toiminta on yrityksen kirjanpidossa riittävästi erillään, ja lisäksi, että sillä on pysyvä henkilökunta. Metsäalan organisaatiot (yhteismetsät), ei-metallisten mineraalituotteiden valmistajat ja rakennusalan yritykset omistavat omia soran ja muiden maaainesten ottoalueita, joista maa-ainesta otetaan omaan käyttöön. Vuolukiven louhimot ovat vuo- 10

12 Arvio Suomen kaivannaistoiminnan kehityksestä vuosiin 2020 ja 2030 lukivitehtaiden (TOL 237) yhteydessä, eikä niitä eroteta kirjanpidossa omiksi yksiköikseen. Lisäksi vuorivillakivilouhimoilta otetaan kiveä vain pienen osan vuodesta, jolloin ne sisältyvät vuorivillatehtaiden (TOL 239) yhteyteen. Taloustilastoissa toimipaikan omaan käyttöön valmistettujen tuotteiden arvoa ei sisällytetä toimipaikan tuotannon arvoon tai välituotekäyttöön. Kaivannaismallissa niiden arvo on kuitenkin arvioi- tu vastaavien markkinoille tulevien tuotteiden hinnoilla. Liitteessä 1 on esitetty kaivannaismallin tietojen syöttöosiossa käytetty kaivannaistoiminnan jaottelu, kaivosten sekä turpeen ja maa-ainesten oton kohdistaminen eri toimialoille sekä malmin tai arvoaineen louhintamäärät vuonna 2010 sekä arvioidut louhintamäärät vuosina 2020 ja Louhinta- ja ottomäärät Kaivannaistoiminta on maa-ainesten ja turpeen ottoa tai kallion louhintaa. Kokonaisoton ja louhinnan määrä riippuu hyödynnettävästä arvoaineesta ja sen esiintymisestä maa- ja kallioperässä sekä siitä, kuinka paljon maapeitteitä (poistomaa) ja arvottomia sivukiviä joudutaan poistamaan louhinnan yhteydessä. Kaivostoiminnan yhteydessä syntyvän käyttämättömän mineraaliaineksen kokonaismäärä saadaan lisäämällä poistomaan ja sivukivien määrään louhitun malmin käsittelystä syntyvä rikastushiekka. Kaivannaismallissa kehitysarvion muodostuksen perusmuuttujina ovat kaivosten osalta kaivoskohtaiset malmin ja hyötykiven arviot sekä muiden kaivannaisainesten osalta aineslajeittaisten ottomäärien arviot. Kaikki muut mallin muuttujat on sidottu näihin louhinta- ja ottomääriin. Louhintamäärät vuonna 2010 sekä arvio niiden kehittymisestä vuosiin 2020 ja 2030 on esitetty liitteessä 1. Kaivoskohtaiset louhintamäärien arviot perustuvat pääosin ympäristölupa- ja ympäristövaikutusarviointiraportteihin sekä kaivosten vuosiraportteihin ja lehdistötiedotteisiin (Liite 2). Soran ja murskeen oton sekä turpeen noston kehitysarviot on tehty lähinnä kysynnän kehitysarvioista käsin. 2.3 Kaivannaistuotteet ja kaivannaistoimialojen tuotoksen arvo, arvonlisäys ja työllisyys Kaivannaistoiminnan tuotteet metallikaivostoiminnan ja teollisuusmineraalien osalta ovat pääasiassa rikasteita ja muussa kaivannaistoiminnassa louhittu tai nostettu aines kokonaisuudessaan. Taulukossa 1 on esitetty mallissa käytetty kaivannaistuotteiden luokitus. Luokituksessa on noudatettu Teollisuuden tuotantotilasto PRODCOM:n tuoteluokitusta (Suomen virallinen tilasto 2013c). Malliin on arvioitu erilaisten tuotteiden tuotanto kaivoksissa louhittua malmitonnia kohti ympäristölupadokumenttien ja yritysten tiedotuksen perusteella (esim. vuosiraportit ja lehdistötiedotteet, ks. liite 2). Tuotteet on luokiteltu niiden sisältämän pääasiallisen arvoaineen mukaan. Tuotteet sisältävät metallimalmien tapauksessa usein myös muita sellaisia arvoaineita, jotka voidaan erottaa jatkojalostuksessa. Esimerkiksi kuparirikasteet voivat sisältää kultaa. Rikasteiden arvoainepitoisuudet voivat myös poiketa toisistaan eri kaivosten tuotteissa. Esimerkiksi Talvivaaran kaivoksen nikkelisakan nikkelipitoisuus on noin 50 % (Talvivaara 2010), kun se Hituran kaivoksen nikkeli-kobolttirikasteessa on noin 8 % (arvio perustuen Belvedere Resources 2009). Metallirikasteiden ja -tuotteiden hinnat arvioitiin lähtien rikasteiden sisältämien puhtaiden metallien vuoden 2010 maailmanmarkkinahinnoista (vuosikeskiarvo kuukausittaisesta hintatiedosta); hinnat on esitetty taulukossa 2. Rikastekohtaiset hinnat johdettiin kaivosalalle yleisesti sovellettavilla hinnoittelukaavoilla, joissa rikasteen sisältämien puhtaiden metallien arvosta vähennetään jatkojalostuksen sulatus- ja jalostuspalkkiot (ks. Hakapää & Lappalainen 2009, 49 51). Rauta- ja jalometallirikasteiden osalta käytettiin Economic Evaluations in Exploration -kirjan ohjeistusta (Wellmer ja muut 2010). Metallirikasteiden ja -tuotteiden arvon määrityksessä otettiin huomioon keskimääräiset sulatus- ja jalostuspalkkiot. Mahdollisia sakkomaksuja ja hintasopimuksia ei huomioitu, kuten ei myöskään kuljetuskustannuksia. Kaivannaistoiminnan ei-metallisille tuotteille vuoden 2010 hinnat johdettiin Tilastokeskuksen teollisuuden tuotantotilastosta sekä Tullihallituksen Ulkomaankauppatilastosta, ks. taulukko 3. 11

13 Mari Tuusjärvi, Ilmo Mäenpää, Saku Vuori, Pasi Eilu, Susanna Kihlman ja Sirkka Koskela Taulukko 1. Kaivannaistuotteiden luokitus kaivannaismallissa. Table 1. Classification of the mining products in mining model. PRODCOM Nimike Title Rautamalmit ja -rikasteet Uraani- ja toriummalmit ja -rikasteet Kuparimalmit ja -rikasteet Nikkelimalmit ja -rikasteet Jalometallimalmit ja -rikasteet Lyijy-, sinkki- ja tinamalmit ja niiden rikasteet Kromimalmit ja -rikasteet Molybdeenimalmit ja -rikasteet Ilmeniitti ja sen rikasteet Muut värimetallimalmit ja rikasteet Koriste- tai rakennuskivi (graniitti, hiekkakivi ym.) Kalkkikivi, kipsikivi, liitu ja dolomiitti Sora, murske, luonnonhiekka ym Savi, bentoniitti ja kaoliini Apatiittirikaste Pasuttamattomat rautapyriitit; raaka ja puhdistamaton rikki 8921 Polttoturve 8922 Muu turve Jalokivet ja puolijalokivet Talkki ja luonnonsteatiitti Muut mineraalit Kansantalouden tilinpidossa käsite toimialan tuotos tarkoittaa vuoden aikana tuotettujen tuotteiden arvoa tehtaan lähtöportilla. Se eroaa liikevaihdosta mm. siten, että kun liikevaihto on myytyjen tuotteiden arvo, niin tuotokseen lasketaan mukaan myös valmistevarastojen muutos eli varastoon tuotettujen tuotteiden nettomuutoksen arvo ja keskeneräisten töiden nettomuutoksen arvo. Tuotos mitataan perushintaan, mikä tarkoittaa sitä, että siihen ei sisälly tuoteveroja eikä siitä ole vähennetty tuotetukia. Kaivannaistoimialojen tuotos sisältää varsinaisten kaivannaistuotteiden arvon lisäksi erilaisten tuotettujen palvelusten arvon. Näiden osuus kaivannaistoimialojen tuotoksesta arvioitiin aluksi Tilastokeskuksen vuoden 2008 panos-tuotostaulukoista ja sopeutettiin sitten vuoden 2010 kansantalouden tilinpidon tuotostietoihin. Varsinaisten kaivannaistuotteiden arvon osuus kaivannaistoimialojen tuotoksen arvosta vuonna 2010 on esitetty taulukossa 4. Soran, murskeen, hiekan ja saven otossa palvelujen osuus on runsaat 40 % ja sisältää lähinnä nosto-, murskaus- ja lajittelupalveluja. Kaivostoimintaa ja louhintaa palvelevan toiminnan tuotos sisältää vain palveluja. Kaivannaismallissa toimialan 09 tuotoksen arvon kehitys johdetaan olettamalla, että sen tuotos pysyy kiinteässä suhteessa muiden kaivannaistoimialojen tuotoksen summaan. Muiden toimialojen (XX) kaivannaistoiminnan tuotokseen on sisällytetty vain varsinaisten kaivannaistuotteiden laskennallinen arvo. Kaivannaismallissa tuotoksen arvo määritettiin vuosille 2020 ja 2030 vuoden 2010 hinnoin. Kiinteähintaisien laskelmien avulla voidaan määritellä toimialojen tuotannon taloudellisen volyymin kehitys. Toimialan arvonlisäys saadaan, kun tuotoksesta vähennetään välituotekäytön ostajanhintainen arvo. Kaivannaistoiminnan muille kuin Metallimalmien louhinnan toimialalle on oletettu, että välituotekäytön suhde tuotokseen pysyy kansantalouden tilinpidon mukaisella vuoden 2010 tasolla. Metallimalmien louhinnan välituotekäytön rakenne tullee muuttumaan kuitenkin huomattavasti, ja laskennassa on otettu huomioon tärkeimpien välituotepanosten käytön muutokset. 12

14 Arvio Suomen kaivannaistoiminnan kehityksestä vuosiin 2020 ja 2030 Taulukko 2. Mallissa käytetyt metallien maailmanmarkkinahinnat vuonna 2010, joiden pohjalta arvioitiin metallirikasteiden ja -tuotteiden laskennallinen arvo. Hinnat on johdettu US-dollareista kertoimella 0,8. Table 2. Metal prices in 2010 used in modelling. Prices are derived from US dollars by factor 0.8. Metalli Hinta Yksikkö Lähde Metal Price Unit Source Rauta 145 /t Metals Consulting International; Year-end 2010; price for iron fine with 67.55% iron content, contract price to Europe Kupari /t LME 12kk average; pure metal Nikkeli /t LME 12kk average; pure metal Uraani /t Index Mundi; Year-end 2010; price for U3O8 Kulta /kg LME 12kk average; pure metal Hopea 519 /kg LME 12kk average; pure metal Platina /kg LME 12kk average; pure metal Palladium /kg LME 12kk average; pure metal Lyijy /t LME 12kk average; pure metal Sinkki /t LME 12kk average; pure metal Kromi /t USGS; Year-end 2010; Cr in ferrochrome; price estimate for pure metal Molybdeeni /t USGS; Year-end 2010; Molybdenum in molybdic oxide, as reported by Platts Metals Week; price estimate for pure metal Koboltti /t LME 12kk average Vanadiini /t USGS; Year-end 2010; Price estimate for pure metal Titaani 185 /t USGS; Year-end 2010; titanium in ilmenite; Price estimate for pure metal Ilmeniitti (mineral) 60 /t USGS, Year-end 2010; Ilmenite, bulk, 54% TiO2, f.o.b. Australia, $/t of TiO2 LME: London Metal Exchange Taulukko 3. Mallissa käytetyt muiden kaivannaistuotteiden hinnat vuonna Table 3. Prices for other mining products used in modelling. Lähde/Source: Teollisuuden tuotantotilastot (Suomen virallinen tilasto 2013c) ja/and Ulkomaankauppatilastot (Tulli 2012). PRODCOM Nimike /t Title Koriste- tai rakennuskivi Kalkkikivi, kipsikivi, liitu ja dolomiitti Sora, murske, luonnonhiekka 4, Savi, bentoniitti ja kaoliini Apatiittirikaste Pasuttamattomat rautapyriitit 43, Polttoturve 28, Muu turve 56, Talkki ja luonnonsteatiitti 149, Muut mineraalit 59,8 13

15 Mari Tuusjärvi, Ilmo Mäenpää, Saku Vuori, Pasi Eilu, Susanna Kihlman ja Sirkka Koskela Taulukko 4. Varsinaisten kaivannaistuotteiden osuus kaivannaistoimialojen tuotoksen arvosta vuonna Table 4. The value of actual mining products as a proportion of the total value of output. TOL Toimiala % Industrial Classification 7 Metallimalmien louhinta Kiven louhinta Soran, murskeen, hiekan ja saven otto Turpeen nosto Muu mineraalien kaivu 9 9 Kaivostoimintaa ja louhintaa palveleva toiminta 0 XX Muut toimialat 100 Kaivannaistoiminnan työllisyysarviot henkilötyövuosina on saatu lähtien ensin kansantalouden tilinpidon (Suomen virallinen tilasto 2013a) mukaisista toimialojen vuoden 2010 työpanoskertoimista (työpanos/tuotos) ja olettamalla, että kaivannaistoiminnan vuosien keskimääräinen työn tuottavuuden vuosikasvu, 1,8 %/v, jatkuu myös tulevaisuudessa. Muutos työllisyyden määrässä sidottiin eri toimialoilla tapahtuvaan muutokseen malmin ja/tai raaka-aineen otossa/ louhinnassa. Tämän arvioitiin käsitellyistä mittareista parhaiten kuvaavan työllisyyden muutosta eri toimialoilla. Epävarmuustekijä tässä tarkastelussa syntyy erityisesti metallimalmien louhinnan toimialalla, jossa muutokset malminlouhinnan ja käsittelyn teknologiassa (kemialliset prosessit, lastaus- ja kuljetuskoneiden kapasiteetti) saattavat aiheuttaa poikkeamaa tarvittavan työvoiman ja louhitun malmin väliseen suhteeseen. Arvioitu työllisyysvaikutus koskee ainoastaan suoria henkilötyövuosia, eikä se sisällä ostopalveluja ja heijastevaikutuksia muille toimialoille Materiaalivirrat, energiankulutus, tarveaineet ja päästöt Kaivannaistoiminnan pääasiallisiin materiaalivirtoihin luetaan malmin ja muun arvoaineen louhinta ja otto sekä tämän yhteydessä tapahtuva sivukivien louhinta ja maanpoisto. Lisäksi materiaalivirtoja ovat myös tuotetut tuotteet sekä mineraalien prosessoinnin yhteydessä muodostuva rikastushiekka. Kaivannaismallissa louhitun sivukiven ja poistomaan suhde malmin ja hyötykiven louhintaan on arvioitu kaivoksittain. Lisäksi rikastushiekan määrän on arvioitu vastaavan malminlouhinnan ja tuotettujen tuotteiden välistä erotusta. Kokonaistalouden materiaalivirtaindikaattoreissa materiaalivirrat jaetaan ns. käytettyyn ottoon (used extraction) ja käyttämättömään ottoon (unused extraction), jotka molemmat yhdessä muodostavat kokonaisoton (total material requirement). Kaivannaistoiminnassa käytetty otto on suoraan malmin tai hyötymineraalin louhintamäärä tai turpeen ja kiviainesten otto. Käyttämätön otto muodostuu sivukivestä ja poistomaasta. Kaivannaismallissa energian kulutus on jaoteltu sähköön, työkoneiden moottoripolttoöljyyn sekä tilojen lämmityksen ja prosessihöyryn polttoaineisiin. Energiankulutus on mitattu gigawattitunteina (GWh). Tärkeimmät arvioidut tarveaineet ovat räjähdysaineet voiteluöljyt kalkkikivi poltettu kalkki propaani (käyttö vedyn valmistukseen) rikastuskemikaalit. Kaivannaistoiminnan päästöistä lasketaan kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalentteina (CO 2e ). Energiaperäiset CO 2e -päästöt lasketaan polttoainekäytöstä polttoainekohtaisin päästökertoimin. Lisäksi on huomioitu mahdolliset mineraalien käsittelyprosesseissa kemiallisesti syntyvät 14

16 Arvio Suomen kaivannaistoiminnan kehityksestä vuosiin 2020 ja 2030 CO 2 -päästöt. Tällaisia prosesseja ovat esimerkiksi rikkihapon neutraloiminen kalkkikivellä ja propaanin käyttö vedyn valmistuksessa. Prosessipäästöt käytettyä rikkihappoa ja propaania kohti saadaan stoikiometrisistä reaktioyhtälöistä seuraavasti: Rikkihappo (H 2 SO 4 ) + Kalkkikivi (CaCO 3 ) = Kipsisakka (CaSO 4 x H 2 O) + Hiilidioksidi (CO 2 ) Propaani (C 3 H 8 ) + Happi (3O 2 ) = Vety (8H + ) + Hiilidioksidi (3CO 2 ). 3. KAIVOS- JA KAIVANNAISTOIMINNAN KEHITYSARVIO VUOSIIN 2020 JA Kehitysarvioiden yleisperiaatteet Kaivannaismallin avulla rakennettiin paras arvio (PA) kaivannaistoiminnan kehittymisestä nykyisen kaltaisessa toimintaympäristössä. Tämä tarkoittaa sellaista tilannetta, jossa metallien ja muiden tuotteiden hintataso sekä tuotannon kustannukset säilyvät nykyisen kaltaisella tasolla. PA-kehitysarviossa myös oletetaan kaikkien suunnitteilla olevien kaivoshankkeiden toteutuminen. Koska erityisesti metallien hinnat ovat herkkiä muutoksille, saattavat ne näin ollen vaikuttaa kaivoshankkeiden toteutumiseen sekä negatiivisesti että positiivisesti. Tästä syystä tutkimuksessa mallinnettiin myös muutoksen todennäköiset minimi- ja maksimirajat, joiden sisällä voidaan olettaa kaivannaistoiminnan kehittyvän. Rajat perustuvat kaivoshankkeiden oletettuun toteutumiseen ja esimerkiksi kiviainesteollisuudessa kysynnän muutokseen, eikä niissä oteta huomioon esimerkiksi hintamuutosten vaikutusta tuotannon arvoon (tuotokseen). Seuraavassa on kuvattu kehitysarvion laatimisessa tehdyt pääoletukset: Paras arvio (PA): pyritään kuvaamaan kaivannaisalan kehittymistä nykyisen kaltaisessa toimintaympäristössä. Tarkoituksena on kuvata tämänhetkiseen tietoon perustuva paras arvio alan kehittymisestä sellaisesta tilanteesta, jossa markkinatilanne, poliittinen tilanne, kustannukset ja/ tai metallien yleinen hintataso eivät merkittävästi muutu. Metallikaivostoiminnan osalta oletettiin suunnitteilla olevien hankkeiden ja laajennusten toteutuminen suunnitellusta hieman viivästetyllä aikataululla (luparatkaisut ja muut hankkeiden toteutumista hidastavat tekijät huomioiden). Usealle hankkeelle myös arvioitiin lisätoiminta-aikaa perustuen aktiiviseen malminetsintään ja/tai kaivosten maanalaisiin jatkeisiin. Rakennusalalle ja siten kiviainesten käyttöön arvioitiin maltillinen kasvu (1,5 %/v), joka pohjautuu talouden yleiseen kasvuennusteeseen (Mäenpää ja muut 2013). Turpeen energiakäyttöön arvioitiin aiheutuvan vähennys (50 % vuoden 2010 tasolta) kansallisen energia- ja ilmastostrategian (TEM 2013) perusteella. Numeromuotoiset tulokset on esitetty myöhemmin tässä kappaleessa sekä liitteessä 3. Maksimikehitysarvio: pyritään kuvaamaan kaivannaistoiminnan oletettua maksimikehittymistä erittäin suotuisassa toimintaympäristössä. Metallikaivostoiminnan osalta oletettiin kaikkien suunnitteilla olevien hankkeiden ja laajennusten nopea toteutuminen. Samanaikaisesti oletettiin rakennusalan piristyminen (kasvua 2 %/v) ja turpeen energiakäytön säilyminen vuoden 2010 tasolla. Maksimiarviossa pyritään kuvaamaan tilannetta, jossa markkinatilanne ja/tai metallien yleinen hintataso paranevat, rakentaminen piristyy eikä suunniteltujen kaivoshankkeiden toteutumiselle ilmaannu muita esteitä (kannattavuus ja/tai lupaasiat). Numeromuotoiset tulokset on esitetty liitteessä 4. Minimikehitysarvio: pyritään kuvaamaan kaivannaistoiminnan kehittymistä sellaisessa tilanteessa, jossa uusien kaivosten avaaminen ei ole kannattavaa tai mahdollista, rakennusala on taantumassa ja turpeen käyttö energian tuotannossa lopetetaan. Käytännössä tällaisen tilanteen syntymiseen voisivat johtaa markkinoiden nopea heikkeneminen ja hintojen lasku, tuotantokustannusten nousu ja/tai poliittiset ratkaisut. Numeromuotoiset tulokset on esitetty liitteessä 5. 15

17 Mari Tuusjärvi, Ilmo Mäenpää, Saku Vuori, Pasi Eilu, Susanna Kihlman ja Sirkka Koskela 3.2 Kehitysarvion rakentaminen ja tehdyt oletukset Arviot rakennettiin hieman eri tavoin tarkastellun toimialan mukaan. Suurimpia muutoksia on ennakoitu Metallimalmien louhinta - ja Muu mineraalien kaivu -toimialoille ja niiden osalta kehitysarvio rakennettiin yksittäisten kaivosten ja kaivoshankkeiden suunnitelmien pohjalta. Myös Kiven louhinta -toimialan tiedot pohjautuvat osittain kaivoskohtaisiin tietoihin (kalkkikivet). Muista tarkastelluista toimialoista käytettiin kansantalouden tilinpidosta saatavia koottuja tietoja. Myös Kiven louhinta -toimialan tiedot koristeja rakennuskivien ym. kivien osalta perustuvat kansantalouden tilinpidon tietoihin. Mallissa muutokset tuotannossa ja ympäristövaikutuksissa on sidottu malminlouhinnan/ raaka-aineen oton muutokseen kullakin toimialalla. Muuttuva parametri mallissa on siten malminlouhinnan/raaka-aineen oton määrä (kaivoskohtaisten lähdetietojen osalta) ja kysynnän muutokset (toimialakohtaisten lähdetietojen osalta). Muutokset tuotannossa, tuotannon arvossa ja ympäristövaikutuksissa on linkitetty louhinta/ ottomäärän muutokseen kaivos- ja toimialakohtaisilla kertoimilla. Kertoimet on pääasiassa muodostettu ympäristövaikutusarviointiraporttien ja lupaselosteiden, kaivosten teknisten raporttien, vuosikertomusten ja lehdistötiedotteiden pohjalta. Niiden hankkeiden, joille tietoja ei ollut saatavilla, kertoimet on määritelty vastaavantyyppisten malmien ja kaivoshankkeiden tietojen pohjalta. Metallimalmien louhinta- ja Muu mineraalien kaivu -toimialoilla vuoden 2010 tiedot pohjautuvat toteutuneisiin louhinta- ja tuotantotietoihin (TEM 2011, yritysten vuosiraportit ja tiedotteet, ks. Liite 2). Vuosien 2020 ja 2030 louhintamäärä perustuu kullekin kaivokselle suunniteltuun louhintamäärään sekä tuotantosuunnitelmiin ns. perustilanteessa sekä mahdollisten laajennusten yhteydessä. Vuoden 2020 ja 2030 louhintamääriä arvioitaessa käytettiin lähteinä kaivosten ympäristövaikutusarvioinneissa kuvailtuja suunnitelmia, alan toimialakatsauksia (esim. Aaltonen ja muut 2012, Uusisuo 2012) sekä yritysten omaa viestintää (ks. liite 2). Lopulliset arviot (PA, MAX, MIN) on toteutettu asiantuntija-arviona tämän taustatiedon pohjalta. Kehitysarviossa ei ole mallinnettu markkinatilanteen muutosten mahdollista vaikutusta yksittäisten kaivosten louhintaan: yksittäisten kaivosten louhintamäärien muutokset perustuvat siitä, toteutuvatko suunnitellut laajennukset. Suurimpien muutosten odotetaan näillä toimialoilla tapahtuvan metalli- ja lannoitemineraalien louhinnassa, ja mallinnuksessa huomioidut kaivokset ja kaivoshankkeet on näiltä osin lueteltu taulukossa 5. Vuosien 2020 ja 2030 arvio rakennettiin sen tiedon pohjalle, joka kirjoitushetkellä (syksyllä 2012) on ollut saatavilla kehitteillä olevista esiintymistä ja kaivoshankkeista. Kehitysarviota rakennettaessa on otettu huomioon toiminnassa olleet kaivokset, rakenteilla olleet kaivokset sekä suunnitteilla ja valmistelussa olleet kaivoshankkeet. Myös kaivosten mahdolliset lopettamissuunnitelmat huomioitiin. Useimmille kaivoksille ja hankkeille kuitenkin lisättiin toiminta-aikaa tällä hetkellä arvioidusta perustuen yritysten aktiiviseen malmietsintään pyrkimyksenä kaivostoiminnan jatkuvuus ko. alueilla ja/tai malmien tunnettuihin maanalaisiin jatkeisiin. Soran, murskeen, hiekan ja saven otto- ja Kiven louhinta -toimialoilla lähtötiedot perustuvat sekä koko alaa koskeviin tietoihin (soran, murskeen, hiekan ja saven otto, koriste- ja rakennuskivet yms. kivet) että kaivoskohtaisiin tietoihin (kalkkikivet). Suomen talouden yleinen kasvuarvio on 1,8 %/v vuodesta (Mäenpää ja muut 2013). Koska kiviaineksen sekä koriste- ja rakennuskiven käyttö on vahvasti sidoksissa rakentamiseen ja rakentaminen puolestaan talouden yleiseen kehittymiseen, oletettiin näille toimialoille 1,5 %:n vuosikasvu raakaaineen otossa, joka vastaa rakennusalan oletettua kehittymistä. Maksimiraja kuvaa näiden toimialojen hieman ripeämpää 2 %:n vuosikasvua ja minimiraja säilymistä vuoden 2010 ottotasolla. Tässä tutkimuksessa esitetty kiviainesten otto Soran, murskeen, hiekan ja saven otto -toimialalla sekä kaivannaistoiminnan ulkopuolisilla toimialoilla ( Muut toimialat ) jää noin 10 miljoonaa tonnia pienemmäksi kuin Suomen ympäristökeskuksen arvioima kiviainesten kokonaisotto (esim. Kananoja ja muut 2012). Ero johtuu siitä, että kaivannaismallin ulkopuolelle on jätetty rakentamisen yhteydessä rakennustyömailla otettava maa- ja kiviaines. Turpeennosto-toimialalla lähtötiedot perustuvat koko alaa koskeviin tietoihin. Kehitysarviossa on oletettu, että uusiutuvan energian osuuden lisäämistarve johtaa polttoturpeen käytön supistu- 16

18 Arvio Suomen kaivannaistoiminnan kehityksestä vuosiin 2020 ja 2030 miseen vuoden 2010 tasolta 50 % 2030 mennessä (TEM 2013). Maksimiraja kuvaa turvetuotannon säilymistä vuoden 2010 tasolla ja minimiraja turpeen polttoainekäytöstä luopumista 2030 mennessä. Muun turpeenkäytön arvioitiin säilyvän nykyisellä tasolla. Kaivostoimintaa ja louhintaa palveleva toiminta sidottiin muiden toimialojen yhteenlaskettuun muutokseen siten, että se vastaa 1,3 % muun kaivannaisalan yhteenlasketusta tuloksesta (tuotannon arvo, arvonlisä ja työllisyys). Muiden mittarien osalta tämän toimialan osuus mallissa on nolla. Taulukko 5. Kehitysarvioita rakennettaessa huomioidut metalli- ja lannoitemineraalikaivokset, kaivoshankkeet ja esiintymät. Tarkemmat louhintatiedot on esitetty liitteessä 1. Table 5. Mines, projects and prospects included in modelling. Detailed information on the ore mining is presented in Appendix 1. Paras arvio Best estimate Hitura, Kemi, Pahtavaara, Pampalo, Pyhäsalmi, Suurikuusikko 1), Talvivaara, Vammala 2) Hannukainen, Hitura, Hosko, Kemi, Kevitsa, Kuotko, Kylylahti, Kälviän ilmeniitti, Laivakangas, Mustavaara, Pahtavaara, Pampalo, Siilinjärvi, Sokli, Suurikuusikko 1), Taivaljärvi, Talvivaara, Vammala 2) Hangaslampi, Hannukainen, Hitura, Hosko, Kemi, Kevitsa, Kopsa, Kuotko, Kuusamo 3), Kälviän ilmeniitti, Laivakangas, LK-project4), Mustavaara, Muurinsuo, Rämepuro, Sakatti, Siilinjärvi, Sokli, Suhanko, Suurikuusikko 1), Särkiniemi, Taivaljärvi, Talvivaara (laajennus), Valkeisenranta 5) Maksimiarvio Maximum estimate Minimiarvio Minimum estimate Kts. yllä Kts. yllä 1) Suurikuusikko aka Kittilän kaivos 2) Vammalan rikastamo (Jokisivu ja Orivesi) 3) Kuusamon kultakaivos aka Juomasuo 4) LK-project (Kaukua ja Haukiaho) 5) Valkeisenranta aka Rytky Hannukainen, Hitura, Hosko, Kemi, Kevitsa, Kopsa, Kuotko, Kuusamo 3), Kylylahti, Kälviän ilmeniitti, Laivakangas, Mustavaara, Pahtavaara, Pampalo, Pyhäsalmi, Rämepuro, Siilinjärvi, Sokli (laajennus), Suhanko, Suurikuusikko 1), Särkiniemi, Taivaljärvi, Talvivaara (laajennus 1 ), Valkeisenranta 5), Vammala 2) Kemi, Kevitsa, Laivakangas, Siilinjärvi, Suurikuusikko 1), Talvivaara Hangaslampi, Hannukainen, Hitura, Hosko, Kemi, Kevitsa, Kopsa, Kuotko, Kuusamo 3), Kylylahti, Kälviän ilmeniitti, Laivakangas, LK-project 4), Mustavaara (laajennus), Muurinsuo, Pahtavaara, Pampalo, Pyhäsalmi, Rautavaara, Rämepuro, Sakatti, Siilinjärvi, Sokli (laajennus), Suhanko (laajennus), Suurikuusikko 1), Särkiniemi, Taivaljärvi, Talvivaara 2. laajennus, Valkeisenranta 5), Vammala 2) Kemi, Kevitsa, Siilinjärvi, Suurikuusikko 1), Talvivaara 17