SISÄLLYS. N:o 217. Laki. valtion talousarviosta annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 2000 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 217 Laki valtion talousarviosta annetun lain muuttamisesta Laki valtion liikelaitoksista annetun lain 3 :n muuttamisesta ja 8 :n 1 momentin väliaikaisesta muuttamisesta Panostajalaki Panostaja-asetus Asetus työympäristötyön erityisansio- ja ansiomitalista annetun asetuksen muuttamisesta Asetus työnhakukoulutukseen osallistuvien ylläpitokorvauksesta annetun asetuksen 5 :n muuttamisesta Asetus työministeriöstä annetun asetuksen 8 :n muuttamisesta Asetus työriitojen sovittelusta annetun asetuksen 3 :n muuttamisesta Asetus ulkomaalaisvaltuutetusta annetun asetuksen 2 :n muuttamisesta Asetus työvoima-avustajista annetun asetuksen kumoamisesta Asetus työllisyysperusteisista kunnallisista peruskorjausavustuksista annetun asetuksen kumoamisesta N:o 217 Laki valtion talousarviosta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion talousarviosta 13 päivänä toukokuuta 1988 annetun lain (423/1988) 3 a :n 1 ja 2 momentti, 18 :n 3 momentti ja 24, sellaisina kuin niistä ovat 3 a :n 1 ja 2 momentti laissa 960/1998, sekä lisätään lakiin uusi 7 c, 10 a ja 10 b, 17 :ään, sellaisena kuin se on laissa 430/1998, uusi 4 momentti sekä lakiin uusi 24 a 24 c seuraavasti: 3a Nettobudjetointi Talousarvioon voidaan ottaa seuraavista tuloista ja menoista vain niiden erotusta vastaavat tuloarviot tai määrärahat (nettobudjetointi): 1) uudet valtionlainat ja valtionvelan kuoletukset; 2) valtionlainoista saatavat korkotulot, emissiovoitot ja pääomavoitot sekä valtionlainoista aiheutuvat korkomenot, emissioalennukset ja pääomatappiot; 3) viraston tai laitoksen toiminnasta kertyvät tulot ja siitä aiheutuvat menot; 4) osakkeiden myynnistä kertyvät tulot sekä myyntiin liittyvät myyntipalkkiot ja valtion ostajan puolesta vastattavaksi ottamat maksuvelvoitteet; 5) eläkelaitokselle lain nojalla maksettava maksuvalmiussuoritus ja suorituksen palautus valtiolle; 6) lakiin perustuva valtionapu kunnalle ja kunnan maksettavaksi valtiolle valtionapujärjestelmän määräytymisperusteiden mukaan tuleva määrä. Nettobudjetoinnissa ei tuloina oteta huo- HE 188/1999 VaVM 1/2000 EV 13/

2 606 N:o 217 mioon veroja, veronluonteisia maksuja tai sakkomaksuja. Nettobudjetoinnin kohteena eivät myöskään voi olla siirtomenot tai niiden palautukset, lukuun ottamatta lain nojalla maksettavaa maksuvalmiussuoritusta eläkelaitokselle ja suorituksen palautusta sekä lakiin perustuvaa valtionapua kunnalle ja kunnan maksettavaksi valtiolle valtionapujärjestelmän määräytymisperusteiden mukaan tulevaa määrää, eivätkä sijoitusmenot tai omaisuuden myyntitulot, lukuun ottamatta osakkeiden myyntiä taikka viraston tai laitoksen toimintaan tarkoitetun irtaimen omaisuuden hankintaa tai irtaimen omaisuuden myyntiä. 7c Säännökset määrärahan käyttämisestä Tarkempia säännöksiä määrärahan talousarvion mukaisesta käyttämisestä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. Mainittuja säännöksiä voidaan kuitenkin antaa ministeriön asetuksella, jos niin lailla erikseen säädetään tai talousarviossa päätetään. 10 a Talousarvioesityksen valmistelu Talousarvioesityksen valmistelun vaiheista ja valmistelussa noudatettavista menettelytavoista voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. 10 b Talousarvion toimeenpaneminen Talousarvion toimeenpanemiseksi ja taloushallinnon järjestämiseksi tarpeellisia säännöksiä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 17 Valtion tilinpäätös Tarkempia säännöksiä valtion tilinpäätöksen laadinnasta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 18 Valtion tilinpäätösasiakirja Valtion ulkomaanrahan määräinen velka muutetaan Suomen rahan määräiseksi varainhoitovuoden viimeisen Euroopan keskuspankin tai Suomen Pankin julkaiseman kurssin mukaan. 24 Valtion irtaimen omaisuuden luovuttaminen Virasto ja laitos saa luovuttaa, jollei laissa toisin säädetä tai talousarviossa muuta päätetä, hallinnassaan olevaa valtion irtainta omaisuutta, jos luovutusta on pidettävä taloudellisesti perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena. Viraston tai laitoksen on saatava luovutukseen valtioneuvoston suostumus, jos luovutettavan omaisuuden arvo on huomattava tai luovutusta on muutoin pidettävä merkittävänä sen mukaan kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään. Omaisuutta ei saa luovuttaa käypää arvoa alemmasta hinnasta eikä vastikkeetta, ellei luovutukseen liittyvistä valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävistä erityisistä syistä muuta johdu. Sellaisia valtion omistamia osakkeita, osuustodistuksia ja muita arvopapereita, jotka on hankittu eduskunnan nimenomaisenpäätöksen nojalla, ei kuitenkaan saa luovuttaa ilman eduskunnan suostumusta, ellei luovutusta ole asetuksella tarkemmin säädettävällä tavalla pidettävä merkitykseltään vähäisenä. Valtiovarainministeriön asetuksella voidaan antaa säännöksiä, jollei laissa tai sen nojalla toisin säädetä, valtion omistamien osakkeiden, osuustodistusten ja muiden arvopapereiden hoitamisesta. 24 a Velanhoito Valtion velanhoidon järjestämisestä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. 24 b Sisäinen valvonta Viraston ja laitoksen on huolehdittava sii-

3 N:o tä, että sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestettysen omassa toiminnassa sekä toiminnassa, josta virasto tai laitos vastaa. Sisäisen valvonnan järjestämistä johtaa ja sen asianmukaisuudesta ja riittävyydestä vastaa viraston ja laitoksen johto. Tarkemmat säännökset virastojen ja laitosten sisäisestä valvonnasta ja sen järjestämisestä annetaan valtioneuvoston asetuksella. 24 c Määräystenantovaltuus Valtiokonttori voi antaa tarkempia määräyksiä virastojen, laitosten ja talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen kirjanpidon, maksuliikkeen ja muun laskentatoimen hoitamisesta sekä tilinpäätöksen laadinnasta ja muista taloushallinnon toimintojen ja menettelytapojen yksityiskohdista. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta Lain 3 a :n 1 ja 2 momenttia voidaan soveltaa varainhoitovuoden 2000 alusta lukien vuoden 2000 valtion talousarvioon. Ministeri Olli-Pekka Heinonen

4 608 N:o 218 Laki valtion liikelaitoksista annetun lain 3 :n muuttamisesta ja 8 :n 1 momentin väliaikaisesta muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion liikelaitoksista 10 päivänä heinäkuuta 1987 annetun lain (627/1987) 3 ja 8 :n 1 momentti seuraavasti: 3 Budjetointiperiaate Liikelaitosta koskevia tuloarviota ja määrärahoja otetaan valtion talousarvioon vain siltä osin kuin tässä laissa tai laitoskohtaisessa laissa säädetään. 8 Lainanotto Liikelaitos saa ottaa toimintaansa varten lainaa, jonka takaisinmaksuaika on alle vuoden, sekä toimitusluottoa (lyhytaikainen laina) siten kuin valtioneuvosto määrää. Liikelaitosten lyhytaikaisen lainan yhteismäärä saa olla kuitenkin enintään markkaa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta Lain 8 :n 1 momentti on voimassa 31 päivään joulukuuta Ministeri Erkki Tuomioja HE 4/2000 VaVM 2/2000 EV 14/2000

5 609 N:o 219 Panostajalaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Oikeus räjähteiden käsittelyyn Räjähteitä saa panostajan työssä käsitellä ja käyttää henkilö, joka on saanut siihen asianmukaisen pätevyyskirjan, tai hänen välittömässä valvonnassaan muu henkilö. Räjähteitä saa tarvittaessa hävittää muukin pätevä henkilö, siten kuin siitä erikseen säädetään. Tätä lakia ei sovelleta puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen ja poliisin virkatehtävien hoitamiseen eikä työhön, joka liittyy sotilaallisiin harjoituksiin. 2 Panostajan pätevyyskirja Työsuojelusta ja sen valvonnasta vastaava ministeriö, jäljempänä ministeriö, tai sen määräämä viranomainen antaa panostajan pätevyyskirjan henkilölle, joka iältään, ammattitaidoltaan ja muilta ominaisuuksiltaan on panostustyöhön sopiva ja pätevä. Pätevyyskirjan tarkemmista ehdoista säädetään asetuksella. Pätevyyskirja annetaan kerrallaan enintään 10 vuodeksi. Pätevyyskirjan antaja voi peruuttaa pätevyyskirjan joko kokonaan tai osittain, jos pätevyysvaatimukset eivät enää täyty. 3 Panostajarekisteri Edellä 2 :n 1 momentissa tarkoitettu viranomainen pitää työsuojelun edistämiseksi ja asianmukaista valvontaa varten panostajien pätevyyskirjoista rekisteriä. Rekisteriin talletetaan pätevyyskirjan saaneesta panostajasta nimi ja muut tunnistetiedot sekä pätevyyskirjasta ilmenevän oikeutuksen laajuus ja voimassaoloaika. Jokaisella on oikeus saada tietoja panostajarekisteristä. Rekisteriin merkityt tiedot säilytetään kahden vuoden ajan lupakirjan voimassaolon päättymisestä. 4 Panostustyön säännökset Panostajan oikeuksista ja velvollisuuksista työssä on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään. 5 Valvonta Tämän lain ja sen nojalla annettujen säädösten noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset. HE 169/1999 TyVM 1/2000 EV 9/2000

6 610 N:o Rangaistukset Joka tahallaan tai huolimattomuudesta panostajan työssä käsittelee tai käyttää räjähteitä 1 :n vastaisesti, on tuomittava panostajarikkomuksesta sakkoon. 7 Tarkemmat säännökset Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella. Ministeriö vahvistaa pätevyyskirjan kaavan ja pätevyyskirjan saamiseksi vaadittavan koulutuksen. Ministeriö antaa tarvittaessa turvallisuusmääräykset räjähteiden työmaavalmistuksesta. 8 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta Tällä lailla kumotaan 30 päivänä toukokuuta 1986 annettu panostaja-asetus (409/1986) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Peruspalveluministeri Eva Biaudet

7 611 N:o 220 Panostaja-asetus Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn peruspalveluministerin esittelystä säädetään 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun panostajalain (219/2000) 2 :n 1 momentin ja 7 :n 1 momentin nojalla: 1 Sosiaali- ja terveysministeriö tai sen määräämä viranomainen antaa hakemuksesta tässä asetuksessa säädetyt ehdot täyttävälle henkilölle panostajan pätevyyskirjan. 2 Panostajan pätevyyskirjan saaneella on oikeus työssä käsitellä ja käyttää räjähteitä panostajalaissa (219/2000) ja tässä asetuksessa sekä räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista annetun valtioneuvoston päätöksen (410/1986) 4 :ssä säädetyin edellytyksin. 3 Kaivoksessa on vähintään nuoremman panostajan pätevyyskirjan saaneella henkilöllä oikeus käsitellä ja käyttää räjähteitä räjähteen määrästä riippumatta. 4 Panostajan pätevyyskirjoja ovat: 1) räjäyttäjän pätevyyskirja; 2) nuoremman panostajan pätevyyskirja; 3) vanhemman panostajan pätevyyskirja; 4) ylipanostajan pätevyyskirja. 5 Räjäyttäjän pätevyyskirjan saamiseksi vaaditaan: 1) vähintään 20 vuoden ikä; 2) työkokemusta kyseiseen räjäyttäjän tehtävään liittyvässä työssä vähintään 6 kuukautta; 3) todistus räjäyttäjän kurssin hyväksytystä suorittamisesta; 4) selvitys siitä, että on hakija terveydeltään ja muilta ominaisuuksiltaan räjäyttäjän tehtäviin sopiva; sekä 5) ministeriön hyväksymälle kuulustelijalle suoritettu räjäyttäjän kurssiin liittyvä tutkinto. Räjäyttäjän pätevyyskirja voidaan antaa määrättyjä ehtoja sisältävänä tai rajoittaa koskemaan vain tiettyä työtä. 6 Nuoremman panostajan pätevyyskirjan saamiseksi vaaditaan: 1) vähintään 20 vuoden ikä; 2) työkokemusta räjäytys- ja louhintatyössä vähintään 12 kuukautta, josta vähintään 3 kuukautta nuoremman panostajan pätevyyttä edellyttävässä räjäytystyössä; 3) todistus nuoremman panostajan kurssin hyväksytystä suorittamisesta; 4) selvitys siitä, että hakija on terveydeltään ja muilta ominaisuuksiltaan panostajan tehtäviin sopiva; sekä 5) ministeriön hyväksymälle kuulustelijalle suoritettu nuoremman panostajan kurssiin liittyvä tutkinto.

8 612 N:o Vanhemman panostajan pätevyyskirjan saamiseksi vaaditaan: 1) nuoremman panostajan pätevyyskirja; 2) työkokemusta nuorempana panostajana vähintään 12 kuukautta, josta vähintään 3 kuukautta vanhemman panostajan pätevyyttä edellyttävässä räjäytystyössä; 3) todistus vanhemman panostajan kurssin hyväksytystä suorittamisesta; 4) selvitys siitä, että hakija on terveydeltään ja muilta ominaisuuksiltaan panostajan tehtäviin sopiva; sekä 5) ministeriön hyväksymälle kuulustelijalle suoritettu vanhemman panostajan kurssiin liittyvä tutkinto. 8 Ylipanostajan pätevyyskirjan saamiseksi vaaditaan: 1) vanhemman panostajan pätevyyskirja; 2) työkokemusta vanhempana panostajana vähintään 12 kuukautta, josta vähintään 3 kuukautta ylipanostajan pätevyyttä edellyttävässä räjäytystyössä; 3) todistus ylipanostajan kurssin hyväksytystä suorittamisesta; 4) selvitys siitä, että hakija on terveydeltään ja muilta ominaisuuksiltaan panostajan tehtäviin sopiva; sekä 5) ministeriön hyväksymälle kuulustelijalle suoritettu ylipanostajan kurssiin liittyvä tutkinto. 9 Ministeriö vahvistaa panostajan pätevyyskirjan saamiseksi vaadittavan kurssin yleisen sisällön ja hyväksyy siihen liittyvän tutkinnon kuulustelijat. Kuulustelijalla tulee olla ylipanostajan pätevyys, 10 :n 1 momentissa tarkoitettu tutkinto ja riittävä kokemus. Kouluttaja saa olla kuulustelijana ainoastaan räjäyttäjän kurssiin liittyvässä tutkinnossa. 10 Ministeriö voi antaa 4 :ssä tarkoitetun pätevyyskirjan sellaiselle diplomi-insinöörin, insinöörin, teknikon tai muun vastaavan teknisen tutkinnon suorittaneelle henkilölle: 1) jonka suorittamaan tutkintoon ovat sisältyneet pätevyyskirjan saamiseksi riittäviksi katsottavat tiedot; 2) jolla on ainakin 6 kuukauden käytännön työkokemus räjäytys- ja louhintatyön suorittamisessa; 3) joka on terveydeltään ja muilta ominaisuuksiltaan panostajan tehtäviin sopiva; sekä 4) joka on suorittanut pätevyyskirjan saamiseksi edellytetyn tutkinnon. Vanhemman panostajan tai ylipanostajan pätevyyskirja voidaan antaa 1 momentissa tarkoitetulle vasta, kun hän on toiminut vähintään 12 kuukautta nuorempana panostajana tai räjäytystyön johtajana, jollei erityisestä syystä ole aihetta antaa pätevyyskirja jo aikaisemmin. Ylipanostajan pätevyyskirja voidaan kuitenkin antaa vain sille, jolla on monipuolinen käytännön työkokemus räjäytys- ja louhintatöistä tai erityisen vaativista työkohteista taikka jonka ammattitaitoa voidaan muilla vastaavilla perusteilla pitää erityisen hyvänä. 11 Panostajan pätevyyskirjaa haetaan kirjallisesti ministeriöltä. Hakemukseen on liitettävä enintään kolme kuukautta aikaisemmin annettu lääkärintodistus, josta ilmenee, että hakija on terveydeltään panostajan tehtäviin sopiva, samoin kuin selvitys hakijan suorittamasta kurssista ja enintään kaksi vuotta aikaisemmin hyväksytystä tutkinnosta sekä selvitys vaadittavasta työkokemuksesta. Pätevyyskirja on voimassa 10 vuotta sen antamispäivästä. Pätevyyskirja voidaan uusia sen voimassaoloaikana tehdystä hakemuksesta olemaan voimassa edelleen 10 vuotta. Pätevyyskirjan voimassaolo lakkaa kuitenkin, kun sen saaja täyttää 65 vuotta. Pätevyyskirjaa uusittaessa on esitettävä pätevyyskirja ja hakemukseen liitettävä selvitys siitä, että hakija on panostajan tehtävissä toimimalla ylläpitänyt ammattitaitoaan, sekä 1 momentissa tarkoitettu lääkärintodistus. Se, joka ei ole uusinut pätevyyskirjaansa sen voimassaoloaikana, voi saada uuden pätevyyskirjan esittämällä lisäksi todistuksen uudelleen suoritetusta panostajan tutkinnosta. 12 Työsuojeluviranomainen voi erityisistä syistä yksittäistapauksissa myöntää poikkeuksia tämän asetuksen säännöksistä. 13 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta Sillä, joka ennen tämän asetuksen voimaantuloa on saanut kaivostyön harjoittajal-

9 N:o ta kaivosten turvallisuusmääräyksistä annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (921/1975) 76 :n nojalla kirjallisen luvan suorittaa kaivoksessa räjähdysaineen käsittelyyn ja käyttöön liittyvää työtä, on tämän asetuksen estämättä edelleen oikeus toimia tässä tehtävässä kaivoksessa. Peruspalveluministeri Eva Biaudet /26

10 614 N:o 221 Asetus työympäristötyön erityisansio- ja ansiomitalista annetun asetuksen muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn peruspalveluministerin esittelystä muutetaan työympäristötyön erityisansio- ja ansiomitalista 31 päivänä tammikuuta 1997 annetun asetuksen (106/1997) 2, 5 ja 6 seuraavasti: 2 Erityisansiomitali voidaan myöntää henkilölle tai yhteisölle erityisen ansiokkaasta työstä työympäristön kehittämiseksi. Ansiomitali voidaan myöntää 10 vuoden ansiokkaasta paikallisesta työstä tai muusta vastaavasta toiminnasta työympäristön hyväksi. 5 Erityisansiomitalin myöntää työsuojelusta ja sen valvonnasta vastaava ministeri Tapaturmavakuutuslaitosten liiton yhteydessä olevan työympäristömitalitoimikunnan esityksestä. Mitalia seuraa omistuskirja. Työympäristömitalitoimikunta pitää luetteloa mitalin saaneista. Ansiomitalin myöntää työympäristömitalitoimikunta hakemuksesta. Hakija maksaa ansiomitalikuluista aiheutuneen lunastusmaksun työympäristömitalitoimikunnalle. 6 Työympäristömitalitoimikunnan asettaa Tapaturmavakuutuslaitosten liiton hallitus asianomaisten viranomaisten, työmarkkinajärjestöjen ja asiantuntijatahojen edustajista. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta Peruspalveluministeri Eva Biaudet

11 615 N:o 222 Asetus työnhakukoulutukseen osallistuvien ylläpitokorvauksesta annetun asetuksen 5 :n muuttamisesta Työministerin esittelystä muutetaan työnhakukoulutukseen osallistuvien ylläpitokorvauksesta 14 päivänä joulukuuta 1998 annetun asetuksen (980/1998) 5 seuraavasti: 5 Korvauksen maksaminen Työvoimatoimisto maksaa ylläpitokorvauksen työnhakijan ilmoittamalle tilille Suomessa toimivaan rahalaitokseen ilman eri hakemusta sen jälkeen kun työnhakukoulutus on suoritettu. Ylläpitokorvaus voidaan kuitenkin maksaa muullakin tavalla, jos tilille maksaminen ei ole mahdollista tai jos hakija esittää työvoimatoimiston hyväksymän erityisen syyn. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta Työministeri Sinikka Mönkäre

12 616 N:o 223 Asetus työministeriöstä annetun asetuksen 8 :n muuttamisesta Työministerin esittelystä muutetaan työministeriöstä 23 päivänä joulukuuta 1998 annetun asetuksen (1093/1998) 8 seuraavasti: 8 Virkojen täyttäminen Kansliapäällikön nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä. Ylijohtajan, johtajan, neuvottelevan virkamiehen, hallitusneuvoksen ja hallitussihteerin nimittää valtioneuvosto. Lainsäädäntöneuvoksen nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä. Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun virkamiehen samoin kuin työsopimussuhteisen henkilöstön nimittää tai ottaa ministeriö. Nimitysasiat, jotka tasavallan presidentti tai valtioneuvosto ratkaisee, esittelee valtioneuvostolle kansliapäällikkö tai muu henkilöstöasioita hoitava ministeriön virkamies. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Työministeri Sinikka Mönkäre

13 617 N:o 224 Asetus työriitojen sovittelusta annetun asetuksen 3 :n muuttamisesta Työministerin esittelystä muutetaan työriitojen sovittelusta 23 päivänä joulukuuta 1987 annetun asetuksen (1205/1987) 3, sellaisena kuin se on osaksi asetuksessa 467/1989, seuraavasti: 3 Valtakunnansovittelijat nimittää valtioneuvosto. Valtakunnansovittelijain toimiston muun henkilökunnan nimittää tai ottaa työministeriö. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta Työministeri Sinikka Mönkäre

14 618 N:o 225 Asetus ulkomaalaisvaltuutetusta annetun asetuksen 2 :n muuttamisesta Työministerin esittelystä muutetaan ulkomaalaisvaltuutetusta 1 päivänä maaliskuuta 1991 (447/1991) 2, sellaisena kuin se on asetuksessa 616/1999, seuraavasti: annetun asetuksen 2 Henkilökunnan nimittäminen tai ottaminen Ulkomaalaisvaltuutetun nimittää valtioneuvosto määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Muun henkilökunnan nimittää työministeriö. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta Työministeri Sinikka Mönkäre

15 619 N:o 226 Asetus työvoima-avustajista annetun asetuksen kumoamisesta Työministerin esittelystä säädetään: 1 Tällä asetuksella kumotaan työvoima-avustajista 25 päivänä helmikuuta 1977 annettu asetus (209/1977) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. 2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta Työministeri Sinikka Mönkäre

16 620 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 227 Asetus työllisyysperusteisista kunnallisista peruskorjausavustuksista annetun asetuksen kumoamisesta Työministerin esittelystä säädetään: 1 Tällä asetuksella kumotaan työllisyysperusteisista kunnallisista peruskorjausavustuksista 7 päivänä helmikuuta 1997 annettu asetus (111/1997) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. 2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta Työministeri Sinikka Mönkäre N:o , 2 arkkia OY EDITA AB, HELSINKI 2000 PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN