LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 4/ Aika: klo 17:30-20:19 Paikka: Kaupungintalo kokoushuone 3 LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 19 Kokouksen järjestäytyminen 3 20 Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat (kuntalain 92 ) 4 21 Liikuntapalveluiden hallinnoimien tilojen käyttövuorot Liikuntapaikkakysely Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen maksut ja taksat Kauniaisten keskuskentän aukioloajat GrIFK Alpine ry:n raportti hintaluokittelukokeilusta kaudella GrIFK Alpine ry:n esitys Kauniaisten pujottelurinteen hissilippujen hinnoiksi laskettelukaudelle Kauniaisten kaupungin henkilöstön työilmapiirikysely Liikuntavaliokunnan lausunto koskien Kauniaisten ehkäisevän päihdetyön ohjelma vuosille Uimahallin huoltoaamu Liikuntavaliokunnan kokousaikataulu syksyllä Muut asiat 25

2 PÖYTÄKIRJA 4/ Läsnä: Salminen Mikko J. puh.joht Hallbäck Johan varapuh.joht Nysten Patrick j Schalin Ann-Charlotte j Korpela Minna j Sivula Oili j Jaakko Nevanlinna vj. Pesonen Juha KH:n edustaja Natalie Blom Nuorisovaltuuston edustaja Backman Heidi sivistystoimenjohtaja Lindholm-Ahlefelt Anders kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö Pynnönen Elina toimistosihteeri Sarpaneva Sari Liikuntapaikkapäälikkö Poissa: Laakio Mika j Allekirjoitukset Mikko J Salminen Elina Pynnönen puheenjohtaja sihteeri Hyväksytty sähköpostitse (8.6.) Käsitellyt asiat Pöytäkirja tarkastettu Allekirjoitukset Ann- Charlotta Schalin Tarkastettu sähköpostitse (11.6) Pöytäkirja asetetaan yleisesti nähtäville Kauniaisten kaupungin kotisivuilla Todistaa Karola Nyman ilmoitustaulun hoitaja

3 PÖYTÄKIRJA 4/ Kokouksen järjestäytyminen LIIKV toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi - valitsee pöytäkirjantarkastajan. Päätös: totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajaksi valittiin Ann-Charlotte Schalin.

4 PÖYTÄKIRJA 4/ Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat (kuntalain 92 ) LIIKV Valiokunta, sen puheenjohtaja tai toimialajohtaja voivat kuntalain 92 :n ja hallintosäännön 24 1 momentin mukaan ottaa käsiteltäväkseen alaisensa viranhaltijan toimivaltaan siirretyssä asiassa tehdyn päätöksen, jollei KH, sen puheenjohtaja tai kaupunginjohtaja ole ilmoittanut asian ottamisesta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kuntalain mukaan valiokunnan käsiteltäväksi ei kuitenkaan saa ottaa lain tai asetuksen mukaisia lupa-, ilmoitus-, valvonta- tai toimitusmenettelyä koskevia asioita. Valiokunnalle on kuntalain 92 :n mukaisesti lähetetty viranhaltijoiden päätöspöytäkirjoja edellisen kokouksen jälkeen tehdyistä päätöksistä. Päätösluettelo on esityslistan oheismateriaalina luottamushenkilöiden extranetissä. Puheenjohtajalle viranhaltijapäätökset on toimitettu sähköisesti hallintosäännön 25 :n 3 momentin määräyksen mukaisesti. Asia on otettava ylemmän toimielimen käsiteltäväksi sen ajan kuluessa, jossa 134 :ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Tämän varmistamiseksi valiokunnan jäsenten tulee ilmoittaa ennen kokousta sivistystoimenjohtajalle tai kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikölle ne viranhaltijapäätökset, joihin harkitsevat otto-oikeuden käyttämistä ja mielellään myös ne päätökset, joista muutoin toivovat lisätietoja kokouksessa. Valiokunnan puheenjohtaja on sähköpostitse käyttänyt otto-oikeuttaan kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikön tekemään päätökseen 5 koskien liikuntapalveluiden hallinnoimien tilojen käyttövuoroja Ottopäätöksen kohteena oleva asia Liikuntapalveluiden hallinnoimien tilojen käyttövuorot esitellään esityslistan seuraavana asiana. Sivistystoimenjohtaja: Päätös: Valiokunta merkitsee tiedokseen oheismateriaalista ilmenevät päätökset ja päättää olla käyttämättä kuntalain 92 :n mukaista otto-oikeuttaan lukuun ottamatta puheenjohtajan ottamaa kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikön viranhaltijapäätöstä Liikuntapalveluiden hallinnoimien tilojen käyttövuorot , joka esitellään esityslistan seuraavana asiana Päätösehdotus hyväksyttiin.

5 PÖYTÄKIRJA 4/ Liikuntapalveluiden hallinnoimien tilojen käyttövuorot / /2018 LIIKV LIIKVK Puheenjohtaja on sähköpostitse kuntalain 92 mukaisesti käyttänyt otto-oikeuttaan kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikön tekemään päätökseen 5 koskien liikuntapalveluiden hallinnoimien tilojen käyttövuoroja Mainittu viranhaltijapäätös on oheismateriaalina. Puheenjohtaja on ilmoittanut katsovansa, että käyttövuoroja koskevassa päätöksessä on toimittu toisin kuin eräässä toisessa toimintansa aloittavaa seuraa koskevassa tapauksessa ja on tarkentanut asian koskevan vain jäähallia ja perheliikunnalle jaettua vuoroa, joka hänen mielestään olisi pitänyt jakaa jääkiekkoseuralle. Puheenjohtajan päätös ja lisäselvitys siihen ovat oheismateriaalina (vain Extranetissä). Ottopäätöksen kohteena olevassa ja käsiteltäväksi otetussa asiassa toimielin voi tehdä uuden päätöksen, pysyttää, kumota tai muuttaa aiemmin tehdyn päätöksen tai palauttaa asia päätöksen tehneen viranomaisen, tässä tapauksessa viranhaltijan käsiteltäväksi. Perusteluina jäähallin käyttövuorojen jaolle tuodaan viranhaltijapäätöksessä mainitun lisäksi esiin seuraava: Liikuntalautakunta on kokouksessaan ( 30) yksimielisesti hyväksynyt sivistystoimen hallinnoimien tilojen vuokrausperiaatteet. Mainittu päätös löytyy kaupungin kotisivuilta tem&id= Mainittujen periaatteiden mukaan käyttövuoroja jaettaessa otetaan huomioon hakijoiden toiminnan luonne ja laajuus sekä laatu ja määrä niin lasten ja nuorten kuin aikuisten kilpailu- ja harrastustoiminnassa. Huomioon otetaan myös eri toiminnan esim. liikuntalajien ja -muotojen vaatimukset tilojen kuten liikuntapaikan suhteen. Lisäksi huomioidaan kokonaisvaltaisesti liikunnan- ja muun harrastamisen tarpeet tilojen ja liikuntapaikkojen suhteen. Kaikille kauniaislaisille hakijoille pyritään antamaan vähintään yksi vuoro jostakin kaupungin tilasta. Periaatteissa on myös vahvistettu vuoroja myönnettäessä sovellettava myöntämishierarkia. Viranhaltija on jäähallin jääaikojen käyttövuoroja jakaessa soveltanut yllä olevia myöntämisperiaatteita. Kaikille kauniaislaisille hakijoille pyritään antamaan vähintään yksi harjoitusvuoro ja kaikilla kauniaislaisilla seuroilla on yhtä suuri oikeus saada tilaa kaupungin liikuntatiloista eikä millään seuralla ole etuoikeutta. Koska kysymyksessä olevalla kahdella seuralla kummallakin on kotipaikkana Kauniainen ja niiden toiminta kohdistuu lähtökohtaisesti lapsiin ja nuoriin, nämä ovat myöntämishierarkiassa samalla tasolla. Liikuntalain 5 :n mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan

6 PÖYTÄKIRJA 4/ asukkaiden liikunnalle mm. järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen sekä tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta. Valtuusto on kaupungin strategiassa päättänyt, että kaupunki edistää kaupunkilaisten aktiivisuutta ja liikkumista yhteistyössä yritysten ja yhdistysten kanssa. Kaupungilla on näin ollen velvoite tarjota liikuntapalveluja ja mahdollisuuksia myös muille ryhmille kuin jäähallissa entuudestaan toimineille seuroille. Kaikilla ei ole mahdollisuutta taloudellisesta tai muusta syystä tai edes mielenkiintoa harrastaa liikuntaa kilpailumielessä ja heillä tulee myös olla mahdollisuus liikkua. Kyseiselle ns. matalan kynnyksen liikuntaa harjoittavalle jääkiekkoa harrastavalle yhdistykselle, on myönnetty seuraavalle talvikaudelle 1 tunti viikossa haetun 4 tunnin sijaan. Perheille tämä ilta-ajankohta (ke klo 19-20) on hyvä. Todettakoon, että GrIFK Jääkiekolle on samalle ajanjaksolle myönnetty 55 käyttövuoroa (haettu 56 vuoroa), 2 tuntia enemmän kuin kuluvana talvikautena. Suurin osa vuoroista ajoittuu iltapäivä- ja ilta-aikaan. Viranhaltijapäätöksen vuorojako jäähallin osalta on tehty toimielimen yksimielisesti hyväksymien vuokrausperiaatteiden mukaisesti huomioiden myös kaupungin strategian. Päätös ei ole ristiriidassa aiempien päätösten kanssa eikä ole verrattavissa toiseen pitkäaikaista vuokrasopimusta tavoitelleen rekisteröimättömän tahon esitykseen. Kaikki tilat vuokrataan julkisen hakuajan jälkeen, jotta kaikilla kiinnostuneilla on samat mahdollisuudet. Sivistystoimenjohtaja: Päätös: Valiokunta katsoo, että vuorojako jäähallin osalta on tehty valiokunnan hyväksymien vuokrausperiaatteiden mukaisesti huomioiden kaupungin strategian luoda liikuntamahdollisuuksia myös ns. matalan kynnyksen liikuntaa harjoittaville yhdistyksille, sekä päättää pysyttää kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikön :ssä 5 tekemän liikuntapalveluiden tilojen käyttövuoroja koskevan päätöksen. Päätösehdotus hyväksyttiin.

7 PÖYTÄKIRJA 4/ Liikuntapaikkakysely / /2016 LIIKV Lisätiedot: kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö, Anders Lindholm-Ahlefelt, puh liikuntapaikkapäällikkö, Sari Sarpaneva, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Kauniaisten liikuntapaikoista tehtiin kyselytutkimus Kyselyn tarkoituksena oli selvittää mitä mieltä kuntalaiset ovat tällä hetkellä liikuntapaikoista ja mitä toiveita käyttäjillä on liikuntapaikkojen suhteen. Edellinen vastaava kysely toteutettiin syksyllä Kysely toteutettiin sähköisesti ja vastaamaan pääsi kaupungin nettisivujen kautta. Kysely koostui yhdestä asteikkoarvioinnista ja kolmesta avoimesta kysymyksestä. Kyselystä tiedotettiin - liikuntapaikoilla - sähköpostiviestillä seuroille, liikunnanopettajille, rehtoreille, tilavarausohjelmaan rekisteröityneille asiakkaille - KaunisGranissa nro 4/18 - infotauluilla pallohallissa sekä kirjastossa Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 345 henkilöä, joka vastaa vain n. 3,7 % kaupungin väestöstä, näin ollen tulokset kertovat todennäköisesti vain murto-osan kuntalaisten toiveista. Vastaajista aktiivisimpia olivat naiset (57,1 %). Ikäryhmistä eniten vastauksia antoivat vuotiaat (64,9 %), seuraavaksi eniten vastaajia oli ikäryhmässä 15-25v. Asuinpaikkakunnan mukaan vastauksia annettiin Kauniaisista (67,5 %) ja Espoosta (27 %). Parhaana liikuntapaikkana pidettiin Keskusurheilukenttä, vastaajista 77.7 % oli sitä mieltä, että keskuskentän olosuhteet ovat joko hyvät tai erittäin hyvät. Eniten huonoja mainintoja sai uimahalli. Vastaajista 22 % piti uimahallin olosuhteita joko huonoina tai erittäin huonoina. 240 henkilöä (70 % vastaajista) vastasi kysymykseen jos saisit vapaasti kehittää liikuntapaikkoja, mitä tekisit ja miksi? Lähes kaikki tähän kysymykseen vastanneet antoivat laaja-alaista palautetta liikuntapaikoista; eniten kommentteja keräsivät jää- ja uimahalli. Vastaajista 23,2% (80 kpl) toivoi jäähalliin uutta kaukaloa, remonttia tai kokonaan uutta hallia. 12,5 % vastaajista toivoi uimahalliin remonttia tai kokonaan uutta hallia. Gallträskin alue mainittiin monessa vastauksessa mieluisaksi liikuntapaikaksi ja alueen ylläpitoa toivottiin. Kiitosta saivat myös pujottelurinteen rappuset sekä ulkokuntosalilaitteet. Eniten yksittäisiä toiveita esitettiin ulkojään/tekojään ylläpitoon sekä pienten kenttien olosuhteiden parantamiseen. Pikkukentille toivottiin erilaisten lajien harrastamismahdollisuutta lisäämällä erilaisia alustoja, maaleja/koreja, minikenttiä tms. Ulkokuntosalilaitteita toivottiin lisää vaihtelevasti ympäri

8 PÖYTÄKIRJA 4/ kaupunkia. Tuloksia analysoitaessa näyttää siltä, että suurimmat toiveet kohdistuvat edelleen suuriin liikuntapaikkarakentamisen hankkeisiin. Pienimuotoisemmat toiveet olivat yksittäisiä ja hajonta oli suurta, ylipäätänsä toivottiin että kaikki liikuntapaikat ylläpidetään hyvin ja olosuhteita kehitetään. Tuloksia tullaan käyttämään apuna liikuntapaikkasuunnitelmaa tehtäessä. Liite: Liikuntapaikkakysely Sivistystoimenjohtaja: merkitsee tiedoksi liikuntapaikkakyselyn tulokset. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

9 PÖYTÄKIRJA 4/ Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen maksut ja taksat / /2014 LIIKV Lisätiedot: liikuntapaikkapäällikkö Sari Sarpaneva, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Kaupungin sisäisen valvonnan ohjeiden mukaan talousarvioon merkittyjen tulojen kertymiseksi toimialojen on säännöllisesti arvioitava maksujen, taksojen vuokrien ja muiden vastaavien tulojen osalta oikeaa tasoa ja toimittava niiden tarkistamiseksi, mikäli se osoittautuu perustelluksi. Kaupungin hallintosäännön mukaan valiokuntien yleiseen päätösvaltaan kuuluu toimialallaan päättää perittävistä maksuista, tulorajoista, vuokrista ja muista maksuperusteista. hyväksyi kokouksessaan LIIKV ( 50) esityksen hinnastoksi vuodelle On kuitenkin ilmennyt tarvetta tarkentaa hinnastoa eräiltä osin. Liikuntakummitoiminta Liikuntapalvelut on käynnistämässä liikuntakummi pilottihanketta syksyllä Hanke toteutetaan yhteistyössä liikunnalla kotouttamisen hankkeen sekä Suomen raamattuopiston urheilulinjan kanssa. Urheilulinjan opintoihin sisällytetään kummitoiminta ja opiskelijat toimivat liikuntakummeina vähän liikkuville. Liikuntakummi auttaa liikunnan aloittamisessa erilaisten liikuntakokeiluiden kautta. Liikuntalajit ja kokeilut päätetään yhdessä asiakkaan kanssa. Liikuntakummi pyrkii motivoimaan ja innostamaan omatoimiseen liikkumiseen arjessa. Tarvittaessa hän ottaa selvää alueen harrastusmahdollisuuksista ja saattaa asiakkaan eteenpäin esimerkiksi mukaan seuratoimintaan. Tavoitteena on kohdistaa palvelu vähän liikkuville liikuntaa tarvitseville henkilöille, jotka tarvitsevat henkilökohtaista tukea liikkumisen aloitukseen ja aktiivisen elämäntavan opetteluun. Liikuntakummit liikuttavat asiakasta lajille sopivassa ympäristössä. Liikuntamahdollisuuksien luomiseksi kehitetään liikuntapassi, jolla kummi pystyy viemään asiakasta liikkumaan maksutta myös kaupungin liikuntapaikkoihin avointen liikuntavuorojen puitteissa. Pilottihanke alkaa syksyllä 2018 kun uudet opiskelijat aloittavat opiskelunsa. Ensimmäinen kuukausi opiskelijoiden perehdytystä ja sen jälkeen siirrytään toimintaan. Sosiaali- ja terveyspalvelut ohjaavat asiakkaat Suomen raamattuopiston yhteyshenkilön kautta liikuntakummien luokse liikuntareseptillä. Ensimmäisellä kerralla tavataan asiakas suunnitellun merkeissä. Yhteisymmärryksen varmistamiseksi Raamattuopiston ja soten edustajat sekä maahanmuuttokoordinaattori ovat tarvittaessa mukana ensimmäisellä tapaamiskerralla. Loka-toukokuun välisenä aikana liikuntakummit pitävät yhteyttä asiakkaan kanssa kerran viikossa. Yhteisiä liikuntakertoja talven aikana tulee olemaan yhteensä kertaa asiakkaan tarpeiden mukaan. Tapaaminen voidaan tarvittaessa käyttää myös kuulumisten kyselyyn ilman liikuntaa.

10 PÖYTÄKIRJA 4/ Kauniaisten kaupunki tarjoaa liikuntapassin avulla maksuttoman pääsyn sen hallinnoimille liikuntapaikoille. Lisäksi Liikuntaa ja liikettä Granissa projektin kautta rahoitus esim. bussilippuihin tms. kuluihin, joita mahdollisesti tulee projektista opiskelijoille. Liikuntakummit tekevät projektin aluksi jokaisesta asiakkaasta suunnitelman yhdessä asiakkaan kanssa ja kirjoittavat päiväkirjaa, miten eteneminen/projekti sujuu. Päiväkirjan pohjalta kirjoitetaan lopuksi raportti kaupungille. Hanketta toteuttaa Kauniaisten kaupungin liikuntapalvelut ja sosiaali- ja terveyspalvelut, Suomen Raamattuopiston Urheilulinja, Liikuntaa ja liikettä Granissa hanke. Liikuntapalvelut esittää, että liikuntakummit pääsevät asiakasta mukana tuodessaan maksutta kaupungin liikuntapaikoille. Henkilökuntahinta Hinnastosta puuttui LIIKV ( 50) liikuntavaliokunnan ja kaupungin henkilökunta-alennukset. Kulttuurivaliokunta käsitteli kokouksessaan KULTV / /2014 lisäyksen hinnastoon liittyen henkilökuntahintaan. Esityksen pohjana oli, että myös kulttuurivaliokunnan varsinaisille jäsenille myönnettäisiin sama etuus. Kulttuurivaliokunta kuitenkin päätti myöntää alennuksen ainoastaan henkilökunnalle. Liikuntapalvelut esittää, että myös liikuntapalveluiden hinnastoon 2018 lisätään kaupungin henkilökunnalle 50 prosentin henkilökunta-alennus liikuntapalveluiden hallinnoimien tilojen tilavuokrasta. Henkilökunta-alennus lasketaan em. tilojen kauniaislaisilta perittävästä hinnasta. Sivistystoimenjohtaja: päättää: 1. myöntää liikuntakummihankkeeseen osallistuville liikuntakummeille maksuttoman pääsyn kaupungin liikuntapaikoille asiakasta mukana tuodessaan, 2. ja vahvistaa kaupungin henkilökunnalle 50 prosentin henkilökunta-alennus liikuntapalveluiden hallinnoimien tilojen tilavuokrasta. Henkilökunta-alennus lasketaan em. tilojen kauniaislaisilta perittävästä hinnasta. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

11 PÖYTÄKIRJA 4/ Kauniaisten keskuskentän aukioloajat 121/ /2015 LIIKV Lisätiedot: liikuntapaikkapäällikkö Sari Sarpaneva, puh Talousarviovalmistelussa vuoden 2018 merkittävimmiksi toimenpiteiksi liikuntapalveluiden osalta on kirjattu liikuntapaikkojen aukiolojen pidentämisen selvittäminen tavoitteena mahdollisimman avoimet tilat. Selvitystyö aloitetaan keskusurheilukentästä. Keskusurheilukenttä koostuu katsomosta sekä kenttäalueesta johon kuuluu juoksuradat, yleisurheilupisteitä sekä tekonurmialue. Kenttä on varattu ensisijaisesti koululaisten käyttöön arkisin klo 8-16, muina aikoina tekonurmialueelle voi tehdä käyttövuorovarauksen joko vakituiseen tai tilapäiseen käyttöön. Käyttövuoroja voivat varata seurat, yhteisöt tai yksityishenkilöt. Pääasiassa kenttää vuokrataan liikunnalliseen tarkoitukseen, mutta myös muiden tilaisuuksien ja tapahtumien järjestäminen on mahdollista liikuntapalveluiden harkinnan mukaan. Keskuskenttä on käytettävissä sääolosuhteet huomioiden; kenttä avataan keväällä välittömästi kun se on mahdollista ja suljetaan syksyllä kun sääolosuhteet eivät enää salli kentän käyttöä. Kentän aukioloajat ovat seuraavat: Touko-, kesä,- elo-, syys- ja lokakuu Ma-pe La-su Heinäkuu Ma-pe La Su Liikuntapalvelut suoritti sähköpostikyselyn aukioloaikatoiveista kentän vakiovuorojen käyttäjille Kyselyyn saatiin kolme vastausta, joista kahdessa toivottiin sunnuntai aukioloajan pidennystä ja yhdessä oli toive, että kenttä olisi avoinna 24/7. Liikuntapalvelut ei ole saanut muilta kuntalaisilta suoraa palautetta kentän aukioloaikaan liittyen, mutta joitain mainintoja kentän laajemmasta aukioloajasta oli keväällä 2018 teetetyssä liikuntapaikkakyselyssä. Kun harkitaan aukioloaikojen pidentämistä, arvioinnissa on huomioitava käyttäjien puolelta esitettyjen toiveiden lisäksi toiminnasta ympäristölle aiheutuva haitta (ääni- ja valohaitta), kaupungin resurssit tähän sekä työolosuhteita koskeva lainsäädäntö. Kaupunginvaltuuston hyväksymien ympäristönsuojelumääräysten 22 :n mukaan erityisen häiritsevää melua aiheuttavien toimintojen harjoittaminen on kielletty yöaikaan klo 22-7

12 PÖYTÄKIRJA 4/ asuinhuoneistojen läheisyydessä. Klo 22 jälkeen tapahtuva toiminta urheilualueella voidaan yöaikaan naapuruston osalta kokea erityisen häiritseväksi. Aukioloaikojen pysyvä pidentäminen klo 22 jälkeen ei siten ole mahdollista. Aukioloaikojen laajentamisen mahdollisuuteen vaikuttaa myös käytettävissä olevat henkilöresurssit sekä työvuorosuunnittelua säätelevä työaikalaki. Mikäli henkilökunnan halutaan olevan enemmän läsnä keskusurheilukentällä, vaatii tämä henkilöresurssien lisäämistä. Henkilöresurssien lisäämisestä seuraisi lisäkustannuksia ja tästä syystä liikuntapalvelut on pyrkinyt miettimään muita korvaavia ratkaisuja. Liikuntapalvelut on käynyt alustavat neuvottelut yhteistyöstä GrIFK Fotboll r.f:n kanssa liittyen heinäkuun aukioloaikojen laajentamiseen. Neuvotteluissa sovittiin, että kaupunki sekä GrIFK Fotboll r.f. huolehtivat yhteistyössä keskuskentän avaamisen ja sulkemisen heinäkuun viikonloppuina. Tällä sopimuksella ei ole vaikutusta vuorojakoon. Liikuntapalvelut ehdottaa, että keskuskenttä on avoinna seuraavasti: Touko-, kesä-, elo-, syys- ja lokakuu Ma-pe La-su Heinäkuu Ma-pe La-su Heinäkuun viikonloppuina sulkeminen/avaaminen tapahtuu yhteistyössä GrIFK Fotboll r.f:n kanssa. Sivistystoimenjohtaja: Valiokunta merkitsee tehdyn selvityksen tiedoksi ja päättää edellyttäen, että GrIFK Fotboll r.f. osallistuu paikan avaamiseen ja sulkemiseen erikseen liikuntapalveluiden kanssa sovitulla tavalla, ja että keskuskentän aukioloaikaa muutetaan heinäkuun viikonloppujen osalta seuraavasti: La Su Muilta osin keskuskentän aukioloa ei muuteta Puheenjohtaja ehdotti jäsen Nystenin kannattamana,keskuskentän aukioloaikaa, seurasopimuksen puitteissa seuraavasti: Touko-, kesä-, elo-, syys- ja lokakuu Ma-pe La-su Heinäkuu Ma-pe La-su

13 PÖYTÄKIRJA 4/ Päätös: kannatti ehdotusta yksimielisesti. päätti keskuskentän aukioloajaksi: Touko-, kesä-, elo-, syys- ja lokakuu Ma-pe La-su päätti edellyttäen, että GrIFK Fotboll r.f. osallistuu paikan avaamiseen ja sulkemiseen erikseen liikuntapalveluiden kanssa sovitulla tavalla Heinäkuu Ma-pe La-su

14 PÖYTÄKIRJA 4/ GrIFK Alpine ry:n raportti hintaluokittelukokeilusta kaudella / /2014 LIIKV Lisätiedot: liikuntapaikkapäällikkö Sari Sarpaneva, puh kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö, Anders Lindholm-Ahlefelt, puh päätti kokouksessaan ( 51) vahvistaa Kauniaisten pujottelurinteen hissilippujen hinnat kaudelle GrIFK-Alpin ry:n ehdotuksen mukaisesti. Ehdotuksen mukaan yhdistys toi kokeilukäyttöön uuden yhden tunnin lipputyypin: - 1h lipputyyppi olisi voimassa iltaisin ja viikonloppuisin - Uuden lipputyypin tarkoitus olisi houkutella keskukseen nuoria liikkujia matalan kynnyksen hinnalla - Lipputyyppi olisi voimassa aluksi vuoden 2018 hiihtolomaan saakka (vk 7 loppuun) - Mikäli kokeilu toisi lisää käyttäjiä rinteeseen, voidaan lipputyyppiä jatkaa kevääseen on pyytänyt GrIFK-Alpin ry:ltä selvityksen edellä mainitulta yhden tunnin lipputyypiltä, ja selvitys on toimitettu Kauniaisten liikuntapalveluille GrIFK-Alpin ry raportoi seuraavaa Lipunmyynti kaudella jäi tavoitteista noin 15%. Suurin tekijä oli myöhäinen kauden aloitus. Lisäksi uusi lipputyyppi söi selvästi seuralle tärkeitä lipputuloja lasten ja nuorten kausikorteista, joissa nähtiin 45% ja 22% pudotus edelliseen kauteen nähden. Nousua oli ainoastaan lasten ja nuorten tunti ja päivälipuissa, jotka eivät kuitenkaan kompensoineet laskua kausikorttien myynnissä. Tarkempia lipunmyyntitietoja jaetaan valiokunnan varsinaisille jäsenille oheismateriaalina. Sivistystoimenjohtaja: merkitsee tiedoksi GrIFK-Alpin ry:n raportin hintaluokittelukokeilusta kaudella Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

15 PÖYTÄKIRJA 4/ GrIFK Alpine ry:n esitys Kauniaisten pujottelurinteen hissilippujen hinnoiksi laskettelukaudelle / /2014, 596/ /2014 LIIKV Lisätiedot: liikuntapaikkapäällikkö Sari Sarpaneva, puh kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö, Anders Lindholm-Ahlefelt, puh Kaupungin ja GrIFK-Alpinen välisen sopimuksen mukaan yhdistys esittää kaupungille vuosittain 2.5. mennessä ehdotuksensa seuraavan kauden hissilippujen maksujen suuruudesta. Kaupungin liikuntavaliokunta vahvistaa hissilippujen hinnan seuraavalle kaudelle mennessä. Kaudelle lippuhintoihin ei esitetä muutosta. Sopimuksen mukaan yhdistys maksaa kaupungille vuotuisen vuokran kiinteistön käyttöoikeudesta. Vuokra muodostuu kiinteästä perusvuokrasta ja prosenttiosuuteen verottomista hissilipputuloista, perusvuokra on 1000 per vuosi ja osuus lipputuloista 4 %. GrIFK-Alpinen ry:n hallitus esittää laskettelukaudelle hissilippujen hintoja seuraavasti. Ehdotus Kauniaisten hiihtokeskuksen hissilippujen hinnoiksi kaudelle h liput Lapset 7-10v Juniorit 11-17v Aikuiset Eläkeläiset >65v Päiväliput: Lapset 7-10v Juniorit 11-17v Aikuiset Eläkeläiset >65v Kausi- ja muut kortit: 10 kerran nousu Lapset 7-10v kausi Juniorit 11-17v kausi Aikuiset kausi Eläkeläiset >65v kausi Snowcard 6 5 Alle 7-vuotiaat ilmaiseksi aikuisen seurassa Ehdotuksen mukaan hissilippujen hintoja nostetaan hyvin maltillisesti, lasten ja nuorten lippuja n. 2-6%, aikuisten lippuja n. 3%-9%, riippuen

16 PÖYTÄKIRJA 4/ lippuluokasta. Hintoja on välttämätöntä korottaa kohonneiden rinteen operointi- ja investointikulujen vuoksi. Sivistystoimenjohtaja: päättää vahvistaa Kauniaisten pujottelurinteen hissilippujen hinnat kaudelle GrIFK-Alpin ry:n ehdotuksen mukaisesti. Rinnelippujen hinnat h liput Lapset 7-10v Juniorit 11-17v Aikuiset Eläkeläiset >65v Päiväliput: Lapset 7-10v Juniorit 11-17v Aikuiset Eläkeläiset >65v Kausi- ja muut kortit: 10 kerran nousu Lapset 7-10v kausi Juniorit 11-17v kausi Aikuiset kausi Eläkeläiset >65v kausi Snowcard 6 5. Päätös: Alle 7-vuotiaat ilmaiseksi aikuisen seurassa Jäsen Nysten ehdotti, puheenjohtajan kannattamana, että liikuntapalvelut käynnistämään pujottelurinteen käyttöluovutussopimuksen päivittämisen jonka myötä kaupunki luopuisi tämänhetkisestä vuosivuokramallista ( %/a) vahvistaisi jatkossakin pujottelurinteen hissilippujen hinnat ja edellyttäisi seuralta yksityiskohtaisempaa raportointia toiminnasta. Puheenjohtaja ehdotti jäsen Nystenin kannattamana, että siirryttäisi kiinteään 3000 vuosimaksuun. päätti yksimielisesti palauttaa päätösehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi. Päätösehdotus palautettiin.

17 PÖYTÄKIRJA 4/ Kauniaisten kaupungin henkilöstön työilmapiirikysely / /2014 LIIKV Lisätiedot: kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö Anders Lindholm-Ahlefelt, puh Kauniaisten kaupungissa toteutettiin FCG:n henkilöstön työtyytyväisyyttä mittaava HENTY-työilmapiiritutkimus lokakuussa Kaupungissa on käytetty samaa tutkimusmenetelmää vuodesta 2002 lähtien. Vastaajia oli 403 henkilöä, 59 % (edellisellä kerralla 440 henkilöä, 63 %) henkilökunnasta. Kysely on luottamuksellinen, yksittäistä vastaajaa ei voi tunnistaa tuloksista. Vastaukset on koottu koko kaupungin tasolla, toimialoittain, tulosalueittain ja työyksiköittäin. Pieniä vastaajaryhmiä on yhdistetty keskenään. Työntekijät arvioivat työhyvinvointiaan asteikolla 1-5. Kyselyssä arvioidaan osiot työolosuhteet, ihmissuhteet ja johtaminen, työn sisältö, kannustaminen ja kehittäminen, organisointi ja lisäksi Kauniaisilla on omat viisi kysymystä. Jokaisen osion jälkeen mahdollisuus esittää kommentteja. Koko kaupungin vastauksissa on ilahduttavaa, että työtehtävät koetaan mielekkäiksi (4,26) ja henkilöstö kokee tekevänsä arvokasta työtä (4,53). Lisäksi koetaan, että työ vastaa osaamistasoa (4,20). Työntekijät ilmoittavat tuntevansa tavoitteet (4,02) ja suurin osa vastaajista kokee myös kuuluvansa tiimiin/työryhmään (4,07). Vastaajat arvioivat Kauniaisen edelleen hyväksi työnantajaksi. Vastauksissa on useita sellaisia yksikkökohtaisia tuloksia, joissa tulokset ovat parantuneet edelliseen kyselyyn verrattuna monella eri alueella. Mutta yksikkötasolla tuloksissa on kuitenkin myös muutamia sellaisia yksiköitä, joiden tulokset ovat heikkoja. Kehitettävää koko kaupungin osalta on seuraavissa asioissa: Palkkauksessani on otettu huomioon 2,91(edellinen 3,12) henkilökohtainen osaaminen ja työni tulokset Työyksikössäni kiinnitetään riittävästi huomioita 3,23 (3,47) työkyvyn ylläpitämiseen Saan riittävästi palautetta työstäni 3,30 (3,44) Käyn säännöllisesti kehityskeskustelut 3,66 (3,93) esimieheni kanssa Saan riittävästi koulutusta 3,67 (3,95) Pystyn keskittymään riittävästi perustehtävän 3,79 (4,08) hoitamiseen Edellä mainittujen kehittämiskohteiden osalta tulokset ovat usein koko kaupungin osalta edelleen hyvällä tasolla, mutta niissä on paljon hajontaa tai muutos edellisen kyselyn tulokseen on ollut merkittävä. Työhyvinvointikyselyä on käsitelty aiemmin henkilöstöjaoston (HJ

18 PÖYTÄKIRJA 4/ ) ja kaupunginhallituksen (KH ) kokouksissa. KH:n pöytäkirjaan merkittiin asian käsittelyn yhteydessä, että kehityskeskustelujen dokumentoimiseksi ja seurantaa varten tulee luoda yhtenäinen keskustelulomake, sähköinen järjestelmä tai muu vastaava. Lisäksi kaupungin johtoryhmässä on sovittu, että kukin toimiala vie tuloksensa tiedoksi omiin valiokuntiinsa. Edelleen henkilöstöhallinto on ohjeistanut tulosten käsittelyä toimialoilla siten, että maaliskuun alkuun mennessä kaikki työyksiköt toimittavat toimialajohdon kautta yksikköjen vahvuudet ja kehittämistarpeet henkilöstöhallintoon edelleen huomioitavaksi mm. henkilöstökoulutuksen, työsuojelun ja työhyvinvoinnin toimintaohjelman ja työterveyshuollon suunnittelussa. Sivistystoimen tulokset, vastauksista laaditut yhteenvedot sekä toimialan yksiköissä käytyjen keskustelujen pohjalta laaditut toimenpiteet tunnistettujen vahvuuksien ylläpitämiseksi ja kehittämistarpeiden edistämiseksi ovat esityslistan oheismateriaalina extranetissä (vain valiokunnan jäsenille). Sivistystoimessa kokonaisuudessa työilmapiirin kehitys on ollut jonkin verran laskusuuntainen vuodesta 2010, jolloin kokonaisarvioiksi annettiin 3,72. Tässä kyselyssä kokonaisarvioksi annettiin 3,62, joka on sama kuin vertailukunnissa ja Kauniaisissa kokonaisuudessa. Kokonaistuloksen heikkenemistä selittänee omalta osaltaan eri yksiköissä ajoittain esiintynyt vaje henkilöresursseissa ja siten paikalla olevien työntekijöiden työkuorman kasvu, viime vuosien taloudelliset säästötalkoot, työajan pidennys sekä lomarahojen leikkaukset. Sivistystoimessa vahvuuksiksi todettiin mm. yhteiset tavoitteet, mahdollisuus ammattitaidon kehittämiseen ja ylläpitämiseen ja työn lapsija oppilaskeskeisyys. Kehittämistarpeista esiin nousivat erityisesti palkkaukseen liittyvät kysymykset sekä tiedonkulku. Sivistystoimen tuloksissa on suuriakin tuloyksikkökohtaisia eroja ja osassa vastauksia on myös merkittävää hajontaa. Onkin tärkeää, että koettuihin epäkohtiin todella puututaan mahdollisuuksien mukaan, ja että hyvän työilmapiirin merkitystä jatkuvasti korostetaan ja sen edellytyksiä ylläpidetään työyhteisössä. Työhyvinvointikyselyä on työstetty kaikissa sivistystoimen yksiköissä henkilöstöosastolta saatujen ohjeiden mukaisesti. Sivistystoimenjohtaja: Valiokunta merkitsee asian tiedoksi. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

19 PÖYTÄKIRJA 4/ Liikuntavaliokunnan lausunto koskien Kauniaisten ehkäisevän päihdetyön ohjelma vuosille / /2018 LIIKV Lisätiedot: kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö Anders Lindholm-Ahlefelt, puh SOTEV Ehkäisevä päihdetyö on osa kunnan lakisääteistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Se on lakisääteistä (523/2015;1326/2010) toimintaa, jolla ehkäistään ja vähennetään alkoholin, tupakka- ja nikotiinituotteiden ja huumeiden käyttöä ja ongelmallista rahapelaamista sekä niistä aiheutuvia terveydellisiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia haittoja. Ehkäisevän päihdetyön kohteena on koko väestö. Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskeva laki määrittää kunnan järjestämisvastuun lisäksi sen tehtävät ehkäisevässä päihdetyössä. Kuntien ehkäisevään päihdetyöhön sovelletaan lisäksi terveydenhuoltolain 11 ja 12 :ssä säädetyllä tavalla terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja sitä koskevasta suunnittelusta ja raportoinnista. Maakunnat toimivat tulevaisuudessa aluetasolla antaen asiantuntijatukea kunnille, mutta paikallinen vastuu säilyy kunnilla. Poikkihallinnollisessa Tejo-työryhmässä valmisteltu suunnitelma kunnalle asetetun ehkäisevän päihdetyön tehtävän tueksi tekee näkyväksi kaupungin eri toimijoiden osaamisen, niiden toteuttaman ehkäisevän päihdetyön sekä työnjaon ja kehittämis- ja yhteistyötarpeet strategiakauden aikana. Ehkäisevän päihdetyön ohjelma on osa kaupungin strategiaa. Se liittyy kohtaan Aktiivinen kuntalainen - Kauniaislaisten hyvinvointi ja terveys paranevat ja terveyserot kaventuvat, , jonka yhtenä alakohtana on "Ehkäisevän päihdetyön ohjelman toteuttaminen". Ohjelmaan kirjatut tavoitteet ja niitä tukevat toimenpiteet on asetettu päihdetilanteen, paikallisten olosuhteiden sekä paikallista toimintaa tukevan Ehkäisevän päihdetyön ohjelman pohjalta (STM 2015). Tavoitteita asetettaessa on huomioitu myös edellisen ehkäisevän päihdetyön strategian toteutuminen ja siitä nousevat kehittämiskohteet. Ohjelmassa on kuusi ehkäisevää päihdetyötä viitoittavaa painopistettä: rakenteiden määrittely; haitoista viestiminen; riskikäytön ja haittojen tunnistaminen ja tuen tarjoaminen varhaisessa vaiheessa; haittojen ehkäisy; ehkäisevän päihdetyön osaamisen varmistaminen ja yhteistyön rakenteiden luominen yhteistyökumppanien kanssa. Ohjelmassa on kuvattu Kauniaisissa käytössä olevat ehkäisevän päihdetyön menetelmät erilaisissa ympäristöissä ja hallinnonaloilla. Vuonna 2018 on tarkoitus arvioida menetelmien ajantasaisuus ja vaikuttavuus sekä kartoittaa

20 PÖYTÄKIRJA 4/ ehkäisevän päihdetyön osaamistarpeet. Toimenpiteiden edistymistä seurataan vuosittain tilinpäätösprosessin yhteydessä ja siitä raportoidaan säännöllisesti vuosittain suppeassa ja valtuustokausittain laajassa hyvinvointikertomuksessa käyttäen sovittuja indikaattoreita. Ehkäisevää päihdetyötä koskevan lain 5 mukaan kunnan tulee paitsi organisoida tarpeenmukainen ehkäisevän päihdetyön mukainen toiminta alueellaan, myös nimetä ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava kuntalain mukainen toimielin. Toimielin voi vastuuttaa tehtävät ja niiden koordinoinnin kunnan monialaiselle työryhmälle. Toimielimen tulee varmistaa, että kunnan hallinnonalat toteuttavat ehkäisevää päihdetyötä ja että kunta huolehtii päihdeolojen seurannasta ja sitä koskevasti tiedotuksesta sekä siitä, että päihdehaittoja ja niiden vähentämistä koskevaa tietoa tarjotaan kuntalaisille. Ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavana toimielimenä on toiminut sosiaalija terveysvaliokunta ja tehtävistä ja niiden koordinoinnista on vastannut monialainen Tejo-työryhmä. Sote-uudistusta ennakoiden suunnitelmassa esitetään, että vastuulliseksi toimielimeksi nimetään kaupunginhallitus, joka voisi edelleen vastuuttaa tehtävät ja niiden koordinoinnin monialaiselle työryhmälle. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on ( 17) omalta osaltaan hyväksynyt Kauniaisten ehkäisevän päihdetyön ohjelman vuosille ja on pyytänyt siitä lausuntoa liikuntavaliokunnalta. Liite: Ehkäisevän päihdetyön ohjelma Sivistystoimenjohtaja: antaa seuraavan lausunnon sosiaali- ja terveysvaliokunnalle koskien Kauniaisten ehkäisevän päihdetyön ohjelmaa vuosille : Liikuntapalveluiden lakisääteinen tehtävä on luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle. Tätä tehdään järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntalaisten keskuudessa liittyvät näin ollen myös liikuntapalveluiden toimintaan. Liikuntapalvelut kannustaa kuntalaisia terveellisiin elämäntapoihin yleisesti ja toimii yhteistyössä paikallisten seurojen ja palvelutarjoajien sekä kaupungin eri hallintokuntien kanssa siten, että ehkäisevän päihdetyön ohjelmaa toteutetaan yhdessä. Todettakoon myös, että vapaa-ajan avustuksia myönnettäessä ehkäisevä päihdetyö huomioidaan ja Kauniaisissa nuorten toimintaan liittyviä yhteisöjä kannustetaan huolehtimaan ehkäisevästä päihdetyöstä - opastusta ja tukea annetaan tarvittaessa tapauskohtaisesti. Jatkuva moniulotteinen dialogi Kauniaisissa toimivien tahojen keskuudessa on onnistumisen ehto. Lannistumaton valistustyö,

21 PÖYTÄKIRJA 4/ opettaminen ja keskustelu varhaisesta iästä aikuisuuteen asti, on lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta elintärkeää vanhemmuuden tukemista unohtamatta. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

22 PÖYTÄKIRJA 4/ Uimahallin huoltoaamu 121/ /2015 LIIKV Lisätiedot: liikuntapaikkapäällikkö Sari Sarpaneva, puh Kauniaisten uimahalli on valmistunut vuonna KH päätti kokouksessaan ( 26) hyväksyä yhdyskuntalautakunnan ( 22) esittämän suunnitelman uimahallin akuuteimpien puutteiden korjaamisesta ja hallin käyttöiän jatkamisesta 5-10 vuodella sekä samanaikaisesta tulevien uimahalliratkaisujen kartoittamisesta. KH:n päätöksessä todetaan, että uimahalliratkaisujen yksityiskohtainen kartoitus aloitetaan vuonna 2018 ja sen tulee sisältää laskelmat eri vaihtoehtojen investointi-, käyttö- ja elinkaarikustannuksista ja, että asia tuodaan päätöksentekoon vuoden 2019 kevään aikana. Uimahallin ikään ja kasvavaan huoltopaineeseen viitaten, uimahallin laitosmiehiltä on tullut pyyntö huoltoaamun järjestämisestä uimahallille. Suodatinaltaita on huuhdeltu vajaatehoisesti vuosia, koska tätä työtä ei pysty tekemään asiakkaiden läsnä ollessa. Paineilmahuuhtelusta syntyy meluhaitta ja vesihuuhtelun aikaan suihkusta katoaa paine eli suihkut eivät voi olla käytössä. Huuhtelut on hoidettu tällä hetkellä pelkällä vedellä, mikä ei ole vedenkäsittelyn ja suodatinaltaiden hiekan puhtauden kannalta optimaalista toimintaa. Kaikkia altaita ei olla nykyisessä toimintamallissa voitu huuhdella ajan vähyyden takia (vesihuuhtelu tehdään vauvauinnin aikana) kerralla, tällöin suodatinaltaissa olevat suodatinhiekat ovat puhtauden kannalta olleet epätasapainossa. Nyt kun uimahallin suodatinaltaiden hiekka kesällä vaihdetaan, olisi ehdottoman tärkeää, että hiekan puhtaudesta huolehditaan. Tällä pidetään veden laatu hyvänä ja hiekan vaihtoväli pitkänä. Lisäksi huoltoaamun aikana laitosmiehet pääsisivät tekemään huolto- ja korjaustöitä myös naisten puolelle. Tällä hetkellä korjaustöitä tehdään työajan ulkopuolella ja välillä öisin koska miespuoliset laitosmiehet eivät voi työskennellä naisten pesu- ja pukutiloissa uimahallin aukioloaikoina. Uimahallin saunat ovat vuoroviikoin maanantai aamuisin pois käytöstä pesua varten, jatkossa kaikki neljä saunaa voitaisiin pestä huoltoaamuna, jolloin hallin muina aukioloaikoina ei olisi enää tarvetta pitää saunoja kylminä. Keskiviikkoaamuissa ei ole yhtään vakiovuoroa, huoltoaamun voisi sijoittaa tähän ajankohtaan ilman, että vakiovuoroja pitäisi peruuttaa. Liikuntapalvelut ehdottaa, että uimahallin aukioloaikaa muutetaan lähtien siten, että uimahalli avautuu keskiviikkoisin klo 9 huoltoaamun takia. Muita aukioloaikoja ei muuteta. Sivistystoimenjohtaja: päättää, että uimahallin aukioloaikaa muutetaan lähtien siten, että uimahalli avautuu keskiviikkoisin klo 9 huoltoaamun takia. Muita aukioloaikoja ei muuteta Puheenjohtaja ehdotti jäsen Nystenin kannattamana, että huoltoaamu muutettaisiin huoltoiltaan. päätti paluttaa yksimielisesti

23 PÖYTÄKIRJA 4/ ehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi. Päätös: Päätösehdotus palautettiin uudelleen valmisteltavaksi.

24 PÖYTÄKIRJA 4/ Liikuntavaliokunnan kokousaikataulu syksyllä 2018 LIIKV Lisätiedot: sivistystoimenjohtaja Heidi Backman, puh Hallintosäännön mukaan toimielin päättää kokousajankohdistaan. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Kokouskutsussa on ajan ja paikan lisäksi ilmoitettava käsiteltävät asiat. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille kokouksessa läsnäoloon oikeutetuille vähintään kolme (3) päivää ennen kokousta, elleivät erityiset syyt ole esteenä. Valiokunnan kokousaikataulu laaditaan kaupunginhallituksen, kaupunginvaltuuston ja sivistystoimen neljän muun valiokunnan kokoukset huomioiden. Liikuntavaliokunnan kokousaikatauluksi syksyllä 2018 ehdotetaan seuraavaa: Sivistystoimenjohtaja: Valiokunta hyväksyy kokousaikatauluksi keväällä 2018 seuraavasti: 4.9. TA Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

25 PÖYTÄKIRJA 4/ Muut asiat LIIKV Toiminta Liikuntapalveluiden merkittävimmät toimenpiteet vuonna 2018 ovat: - Liikuntapaikkoja kehitetään tehtyjen selvityksien ja kyselyiden mukaan. Seurojen kanssa neuvotellaan uusista malleista liikuntapaikkojen ylläpidossa. - Liikuntapaikkojen aukioloaikojen pidentämistä selvitetään, tavoitteena mahdollisen avoimet tilat. Selvitystyö aloitetaan keskusurheilukentästä. - Pujottelumäen vedenottoa Lippajärvestä selvitetään. - Liikuntaa ja liikettä Granissa projektia (liikuntamalleja kotouttamisen tueksi) jatketaan ulkoisen rahoituksen puitteissa. - Palveluja kehitetään vanhuksille ja vammaisille. Sivistystoimen valiokuntien.iltakoulu strategiasta järjestetään alustavasti.14.8 klo 17:30 (kutsu tulee myöhemmin) -Kameleonten-liikuntahallihanke (Leppävaarassa) esitellään edustajien toimesta seuraavassa kokouksessa, ennen varsinaisen kokouksen aloittamista.

26 PÖYTÄKIRJA 4/ MUUTOKSENHAKUOHJEET Pöytäkirja Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Kauniaisten kaupungin kirjaamosta (katso yhteystiedot oikaisuvaatimusohjeen alla). Muutoksenhakukiellot ja kieltojen perusteet Kuntalain 136 :n (410/2015) mukaan seuraavista päätöksistä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 19,20,22,27,28,30,31 Muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja lakiviittaukset: Oikaisuvaatimusohje Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi kuntalain 134 :n 1 mom. (410/2015) mukaan tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Pykälät: 21,23,24,25,26,29 Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Työsopimussuhteeseen ottamisesta tai päättämisestä voidaan kuitenkin tehdä oikaisuvaatimus vain jos perusteina ovat, että 1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai 3) päätös on muuten lainvastainen. Oikaisuvaatimusviranomainen Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, ja yhteystiedot: Kauniaisten kaupunki Sähköposti: kirjaamo@kauniainen.fi Kirjaamo Puh Kauniaistentie 10 Faksi: PL 52, KAUNIAINEN Kirjaamon aukioloaika: klo Oikaisuvaatimusaika ja sen alkaminen Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista ja se on toimitettava kirjaamoon viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksiantotodistukseen merkittynä aikana. Asian katsotaan kuitenkin tulleen viranomaisen tietoon kirjeen saapumispäivänä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksen sisältö ja muoto Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava 1) päätös, johon haetaan oikaisua, 2) se, millaista oikaisua vaaditaan ja 3) millä perusteella oikaisua vaaditaan. Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava oikaisuvaatimuksen tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Jos oikaisuvaatimuspäätös saadaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Oikaisuvaatimuksen tekijän, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava oikaisuvaatimus. Asiamiehen on tarvittaessa esitettävä valtakirja. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

27 PÖYTÄKIRJA 4/ Valitusosoitus Alla mainittuihin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että 1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai 3) päätös on muuten lainvastainen. Valitusperusteena ei voida käyttää sitä, että päätös on yksityisoikeudellisten säännösten vastainen. Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Muun lain nojalla tehdyn oikaisuvaatimuksen tai valituksen osalta muutoksenhakuoikeus määräytyy sen lain mukaan. Valitusviranomainen Viranomainen, jolle valitus tehdään, ja yhteystiedot: Helsingin hallinto-oikeus Sähköposti: Tuomioistuimet-talo Puh Kirjaamo Faksi: Radanrakentajantie 5 Kirjaamon aukioloaika: klo HELSINKI Kunnallisvalitus, pykälät: Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus, pykälät: Valitusaika päivää (katso erillinen muutoksenhakuohje) Muu valitusviranomainen (katso erillinen muutoksenhakuohje) pykälät: Valitusaika päivää Kunnallisvalitusaika ja sen alkaminen Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista ja se on toimitettava valitusviranomaisen kirjaamoon viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksiantotodistukseen merkittynä aikana. Asian katsotaan kuitenkin tulleen viranomaisen tietoon kirjeen saapumispäivänä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Kunnallisvalituksen sisältö ja muoto Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa on ilmoitettava - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot, - päätös, johon haetaan muutosta, - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi, - perusteet, joilla muutosta vaaditaan, - sähköpostiosoite, jos valitusviranomaisen päätös saadaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi, kotikunta ja postiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Asiamiehen on tarvittaessa esitettävä valtakirja. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Oikeudenkäyntimaksu Hallinto-oikeus voi tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaan periä muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksun ( : 250 euroa).