Lausunto 1 (5) Dnro 3270/90/ Sivistysvaliokunta EDUSKUNTA. Lausuntopyyntönne

Transkriptio

1 Lausunto 1 (5) Dnro 3270/90/2011 Sivistysvaliokunta EDUSKUNTA Lausuntopyyntönne HE 60/2011 VP EDUSKUNNALLE LAEIKSI KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDESTA AN- NETUN LAIN MUUTTAMISESTA SEKÄ OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUKSESTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA JA VÄLIAIKAISESTA MUUTTAMISESTA Hallituksen esityksessä 60/2011 ehdotetut muutokset liittyvät pääosin pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman toteuttamiseen. Lisäksi osa muutoksista on teknisluonteisia. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Hallituksen esityksen 60/2011 vaikutukset voidaan jakaa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskeviin ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaista valtionosuutta ja muuta rahoitusta koskeviin muutoksiin seuraavasti: Vaikutus kuntien rahoitukseen kunnan peruspalvelujen valtionosuuden (1704/2009) kautta 1. Peruspalvelujen valtionosuusprosentti 31,42 Muutos -2,69 prosenttiyksikköä vuoteen 2011 verrattuna; sisältää hallitusohjelman mukaisen valtionosuuteen tehtävän 631 milj. euron menosäästön, jonka vaikutus valtionosuusprosenttiin -2,70 prosenttiyksikköä, ja kunnille säädettyjen uusien ja laajentuvien tehtävien vaikutuksen, jonka vaikutus valtionosuusprosenttiin +0,01 prosenttiyksikköä. Opetus- ja kulttuuritoimessa valtionosuusprosentin tilapäinen muutos 31,42 prosenttiin koskee esi- ja perusopetusta, yleisiä kirjastoja ja kulttuuritoimea sekä asukaskohtaista taiteen perusopetusta. 2. Kiinteistöveron poisto verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta Kunta-valtio-suhteessa kustannusneutraali muutos, jonka vaikutus jakautuu kuntiin erittäin epätasaisesti [-115, +600 ]. 3. Muutokset valtionosuuteen tehtävissä vähennyksissä ja lisäyksissä Sisältää mm. vuoden 2012 kunnallisverotuksen verovähennysten täysimääräisen kompensaation valtionosuusjärjestelmän kautta. Vaikutus kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien rahoitukseen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisen rahoituksen kautta 4. Ylläpitäjärahoituksen valtionosuusprosentti 41,89 Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) perusteella valtionosuus ylläpitäjämallissa määräytyy lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluille. Hallituksen esityksessä edellä mainittujen koulutusmuotojen osalta valtionosuusprosentti esitetään säilytettäväksi nykyisellään 41,89 prosenttina. Vuoden 2102 talousarvioesityksessä ei esitetä menosäästöjä lukiokoulutukseen eikä ammatilliseen koulutukseen. Ammattikorkeakoulujen osalta menojen leikkaus on 2 miljoonaa euroa. 5. Hallitusohjelman mukaisten menosäästöjen toteutus museoiden, teattereiden ja orkesterien valtionosuusrahoituksessa Vaikutus yksikköhintarahoituksen alentamisen kautta Lisäksi teknisluonteiset muutokset 6. Valtionapuviranomainen perustamishankeasioissa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2012 nimenmuutokseen liittyvä terminologian tarkistus. Suomen Kuntaliitto Toinen linja Helsinki PL 200, Helsinki Puhelin Telefax etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi Finlands Kommunförbund Andra linjen Helsingfors PB 200, Helsingfors Telefon Telefax fornamn.efternamn@kommunforbundet.fi

2 2 (5) Muutokset lakiin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen (nk. yksi putki) sisältyvät sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi esi- ja perusopetus, kirjastot, yleinen kulttuuritoimi ja asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus. Myös verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnille myönnettävän peruspalvelujen valtionosuuden määrään vaikuttavat yleinen osa, erityisen harvan asutuksen ym. lisäosat, järjestelmämuutoksen tasaus, valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset ja valtionosuusmaksatuksessa huomioon otettava esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä. 1. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden valtionosuusprosentti Hallituksen esityksessä ehdotetaan alennettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia vuoden 2011 tasosta 34,11 yhteensä 2,69 prosenttiyksiköllä 31,42 prosenttiin vuodelle Valtionosuusprosentin muutos sisältää pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaisen kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehtävän 631 milj. euron menosäästön (-2,70 prosenttiyksikköä) ja valtionosuustehtävien laadun ja laajuuden muutoksen vaikutuksen (+0,01 prosenttiyksikköä). Vuodelle 2012 tehtävällä kustannustenjaon tarkistuksella ei esitetä olevan muutosvaikutusta valtionosuusprosenttiin. Valtionosuusprosentin alentaminen kasvattaa kuntien itse rahoittamaa osuutta. Kunnan omarahoitusosuuden kasvu on kaikissa kunnissa yhtä suuri, noin 118 euroa asukasta kohden. Hallitusohjelman menosäästöistä kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen (sosiaali- ja terveydenhuolto, esi- ja perusopetus, kirjastot ja kulttuuripalvelut) kohdistuva leikkaus on hallitusohjelman leikkauksista suurin. Se toteutetaan kokonaisuudessaan jo hallituskauden ensimmäisenä vuotena 2012 pienentämällä kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia 2,70 prosenttiyksikköä. Valtionosuusleikkaus vähentää kuntien tuloja vuonna 2012 yhteensä 118 euroa asukasta kohden, mikä lisää kunnissa painetta veronkorotuksiin. Valtion rahoituksesta opetus- ja kulttuuritoimeen suurin osa, noin 1,4 miljardia euroa maksetaan osana kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Opetus- ja kulttuuritoimessa suurin menoerä on perusopetus. Esi- ja perusopetuksen laskennallinen osuus peruspalvelujen valtionosuusleikkauksesta on vuositasolla noin viidennes. Valtionosuusmäärärahojen menetykset koskevat myös yleisiä kirjastoja ja kulttuuritoimea sekä asukaskohtaista taiteen perusopetusta. Kuntaliitto on huolestunut valtionosuusleikkauksista ja niiden vaikutuksista opetus- ja kulttuuripalvelujen järjestämiseen. Perusopetuspalvelujen järjestäminen on jäämässä yhä suuremassa määrin kuntien vastuulle. Valtionosuusmäärärahojen menetykset edellyttävät kunnissa merkittäviä sopeuttamistoimenpiteitä, jotka eivät voi olla vaikuttamatta palvelujen heikkenemiseen. Valtionosuusmenetykset pakottavat kuntia kunnallisveron nostoon ja lisäämään omaa velanottoaan. Valtionosuuden leikkauksen kuntien tuloja vähentävä vaikutus koko hallituskaudella vuosina on 2,6 mrd. euroa (4 * 631 milj. + indeksikorotusten vaikutus). Kuntaliitto kannan mukaisesti valtionosuusleikkauksen jaksottaminen neljälle vuodelle olisi ollut kuntatalouden kannalta siedettävämpi vaihtoehto leikkauksen toteuttamiseksi. Jaksottaminen olisi antanut kunnille aikaa sopeuttaa toimintoja pieneneviin tuloihin, vaikkakin myös jaksottaminen tasaisesti hallituskaudelle olisi merkinnyt yhteensä 1,5 mrd. euron tulonmenetyksiä.

3 3 (5) Hallitusohjelmassa, koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaluonnoksessa sekä lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman luonnoksessa on useita linjauksia, jotka toteutuessaan laajentaisivat kuntien tehtäviä ja lisäisivät niiden menoja. Molemmissa edellä mainituissa kehittämissuunnitelmaluonnoksissa on puutteena, että niissä ei ole käsitelty ehdotuksista aiheutuvia kustannusvaikutuksia. Kuntaliitto huomauttaa, että hallitusohjelman mukaan uusien ja nykyisten tehtävien ja velvoitteiden lisäämistä ja laajentamista kunnille rajoitetaan ja niille osoitetaan valtion rahoitusosuutena yli puolet todellisista kustannuksista. Uusiin tehtäviin tai nykyisten tehtävien laajentamiseen ei ole jatkossa mahdollisuuksia ilman merkittäviä veron korotuksia. Vallitsevassa taloustilanteessa kunnille ei tule asettaa uusia tehtäviä eikä laajentaa nykyisiä. 2. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus Kunnan peruspalvelujen valtionosuus muodostuu kahdesta toisiinsa kytkeytyneestä osasta, kustannuserojen tasauksesta ja tulopohjaerojen tasauksesta. Kaksiosaisen valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on turvata kunnille taloudelliset edellytykset järjestää asukkailleen yhdenvertaiset lakisääteiset palvelut kohtuullisella kunnallisverorasituksella ja maksutasolla. Hallituksen esityksellä ehdotetaan muutettavaksi kunnan laskennallisiin verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta. Tasaus perustuu kunnan laskennalliseen verotuloon, johon nykylainsäädännön mukaan otetaan huomioon kunnan yhteisöverotuoton lisäksi kunnallisvero ja kiinteistövero siten, että laskennassa käytetään kunnan omien veroprosenttien sijaan koko maan keskimääräisiä kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosentteja. Kiinteistöveron tasauksesta poiston tarkoitukseksi on hallituksen esityksessä mainittu kiinteistöveron osuuden lisääminen kuntien tulopohjassa. Muutoksen tarkoitusta on havainnollistettu hallituksen esityksen yleisperusteluissa taulukoilla kuntien kiinteistöverotuksen ylä- ja alarajojen sekä veroprosenttien kehityksestä. Tasauksen muutos on esitetty tehtävän siten, että jatkossa kunnan laskennallista kiinteistöveroa ei enää otettaisi huomioon tasauksen perusteena olevassa laskennallisessa verotulossa. Kiinteistöveron poistoa tasauksesta on useissa yhteyksissä virheellisesti perusteltu sillä, että tasauksesta poiston myötä kunnat saisivat suuremman osan kiinteistöveron tuloista itselleen. Kuntaliitto haluaa korjata väärinkäsityksen ja korostaa, että tasausjärjestelmän laskennallisuudesta johtuen yksittäisen kunnan veroprosentin asetannalla ei ole käytännössä merkitystä kunnan tasausjärjestelmässä saaman tasauslisän tai kunnan maksaman tasausvähennyksen määrään. Tasausjärjestelmän laskennallisuudesta johtuen hallituksen esityksen perustelut kiinteistöveron tasauksesta poistolle eivät ole johdonmukaisia ja selkeitä. Tasauksen perusteena olevia laskennallisia verotuloja laskettaessa käytetään koko maan keskimääräisiä veroprosentteja, ei kunnan omia veroprosentteja. Täten kunnan omissa veroprosenteissa tapahtuvat muutosten myötä kunta saa koko veronlisäyksen itselleen, eikä muutos veroprosenteissa juurikaan vaikuta kunnan tasauksessa saaman tasauslisän tai tasausvähennyksen määrään. Kuntaliitto on julkaissut muistion Veroprosentin korotus ei vaikuta valtionosuuksien tasaukseen (liite 1), jossa laskentaesimerkin avulla havainnollistetaan kunnan veroprosentin muutoksen vaikutusta kunnan verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasaukseen. Kiinteistöveron tasauksesta poiston vaikutus on kunta-valtio-suhteessa kustannusneutraali. Muutoksen vaikutus kuitenkin jakautuu kuntien välillä erittäin epätasaisesti (liite 2). Suurin asukaskohtainen valtionosuuden menetys on yli 100 euroa (Liminka) ja suurin asukaskohtai-

4 4 (5) nen valtionosuuden lisäys puolestaan noin 600 euroa (Kustavi). Muutoksesta hyötyvät erityisesti sellaiset kunnat, joiden kiinteistöveron osuus kokonaisverotulosta on suuri (erit. mökkija voimalaitoskunnat). Muutoksen vaikutus jakautuu kuntien välillä erittäin epätasaisesti. Koskaan aikaisemmin ei ole tehty muutoksia, joiden vaikutus kuntien tuloihin olisi ollut yhtä suuri ilman, että muutosvaikutuksia olisi vähennetty siirtymä-, järjestelmämuutos- tai muilla tasauksilla. Valtionosuustuloissa tapahtuvat vähennykset pienentävät kunnan kokonaistuloja, mikä lisää kunnallisverotukseen kiristämispainetta. Kuntaliitto on julkaissut laskelman (liite 3), jossa on esitetty hallitusohjelman linjausten aiheuttama vaikutus kunnan tuloveroprosentin nostotarpeeseen tai alentamisvaraan. Laskelman mukaan verotuloihin suhteutettuna kiinteistöveron tasauksesta poiston vaikutus on kunnissa äärimmillään niin suuri, että muutoksen myötä kunnan saama valtionosuuden lisäys vastaa lähes viiden (4,9) prosenttiyksikön alennusta kunnallisveroprosentissa (Kustavi). Vastaavasti muutoksessa eniten menettävien kuntien valtionosuuden vähennys vastaa 1,2- prosenttiyksikön korotusta kunnallisveroprosentissa (Merijärvi). Kiinteistöveron tasauksen poiston vaikutus on 234 kunnalle negatiivinen. Vain 86 kuntaa hyötyisi hallituksen esityksestä. 3. Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset Hallituksen esityksessä ehdotetaan veroperustemuutoksista johtuvat kunnallisveromenetykset korvattavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuutta lisäämällä 49,18 eurolla asukas kohden. Kompensaatiolaskelmissa ei ole huomioitu vakuutettujen sosiaaliturvamaksujen korotuksia. Myös sairausvakuutuksen päivärahamaksu voi kohota. Nämä muutokset pitää ottaa huomioon, jotta kompensointi on hallitusohjelman mukaisesti täysimääräistä. Lopullinen kompensoitava euromäärä tulee tarkistaa verovuoden 2010 verotuksen valmistuttua lopullisten verotietojen mukaiseksi. Hallitusohjelman mukaan kunnallisverotuksen verovähennykset pyritään kompensoimaan kunnille pääasiassa verojärjestelmän kautta. Kuntaliitto pitää tätä kannatettavana ja edellyttää, että näin myös jatkossa valtion tulevissa talousarvioissa menetellään. Vuodelle 2012 esitettävät kompensaatiot toteutetaan vielä pääosin (4/5-osaa) valtionosuusjärjestelmän kautta. Vain yhteisöveron muutokset kompensoidaan verojärjestelmän sisällä. Valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmähankkeiden rahoittamiseksi valtionosuudesta tehtävää vähennystä ehdotetaan jatkettavaksi yhdellä vuodelle vuoteen 2015 saakka. Samalla poistetaan eräät määräaikaiset säännökset, joilla ei ole enää vaikutusta valtionosuuteen. Vuonna 2011 kunnan peruspalvelujen valtionosuutta vähennettiin lain perusteella 0,23 euroa asukasta kohden Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksen perustamisen sekä toiminnan rahoittamisen vuoksi. IT-palvelukeskusta ei kuitenkaan perustettu, joten vähennykseen ei ole enää perusteita. Kuntaliitto pitää kannatettavana vähennyksen poistoa. Lisäksi vuonna 2011 kuntien valtionosuudesta vähennetty 1,25 milj. euroa tulisi palauttaa kunnille, koska IT-palvelukeskusta ei perustettu. Kuntaliitto on esittänyt vähennyksen poistoa jo syksyllä 2010 mm. lausunnossaan hallintovaliokunnalle (KL lausunto ). Muutokset lakiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksessa annetussa laissa säädetään koulutuksen ylläpitäjille myönnettävästä yksikköhintarahoituksesta lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluille. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppi-

5

6 1 Suomen Kuntaliitto Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen hyödyn kertyvinä verotuloina eikä kunnan asema heikkene mitenkään valtionosuuksien tasauksessa olipa kunta tasauslisän saaja tai tasausvähennyksen maksaja. Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin Kunnalle maksettava tulovero lasketaan seuraavasti: Ansiotuloista vähennetään kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset, jolloin saadaan verotettava ansiotulo kunnallisverotuksessa. Tämä kerrotaan kunnan tuloveroprosentilla, jolloin saadaan vero tulon perusteella. Tästä vähennetään veroista tehtävät vähennykset, jolloin saadaan maksettava kunnallisvero. MAKSETTAVAN KUNNALISVERON LASKENTA Esim. Ansiotulot Vähennykset ansiotuloista Ansiotulot vähennykset Tuloveroprosentti 20 % Kunnallisvero (ennen verosta tehtäviä vähennyksiä) Vähennykset verosta -700 Maksettava kunnallisvero Eduskunta säätää tuloverotuksessa tehtävistä vähennyksistä verolaeilla. Viime vuosina eduskunta on hallituksen esityksen mukaisesti päättänyt kasvattaa verovähennysten määrää vuosittain. Verovähennyksiä on luonnollisten henkilöiden tuloverotuksessa kahden tyyppisiä. Osa vähennyksistä tehdään tuloista ja osa veroista. Tuloista tehtävät vähennykset pienentävät verotettavan tulon määrää ja vähentävät siten henkilön veroja hänen marginaaliveroprosenttinsa verran. Verosta tehtävät vähennykset puolestaan vaikuttavat euromääräisesti suoraan veron määrään vähennyksen verran. Kunnan tuloveroprosentilla ei ole minkäänlaista vaikutusta ansiotuloista tehtäviin vähennyksiin, koska tuloista tehtävien vähennysten määrä riippuu ainoastaan tulolajista ja henkilön tulotasosta. Palkansaajan merkittävimmät tuloista tehtävät vähennykset ovat ansiotulovähennys, tulonhankkimisvähennys sekä pakolliset vakuutusmaksut. Eläketuloista vähennetään varsin suuri eläketulovähennys. Kaikkein pienituloisimmat puolestaan saavat perusvähennyksen. Esimerkiksi vuonna 2010 kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen määrä on 51 % ansiotulon euroa ylittävästä osasta euroon saakka ja sen ylittävältä osalta 28 %. Puhtaan ansiotulon ylittäessä euroa vä-

7 hennyksen määrä pienenee 4,5 %:lla mainitun määrän ylittävältä osalta. Ansiotulovähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin euroa. Kunnan tuloveroprosentilla ei ole myöskään käytännössä minkäänlaista vaikutusta veroista tehtäviin vähennyksiin. Esimerkiksi työtulovähennyksen määrä vuonna 2010 on 5,2 % ansiotulon euroa ylittävältä osalta. Puhtaan ansiotulon ylittäessä euroa pienenee vähennyksen määrä. Myös asuntolainojen korot saa vähentää alijäämähyvityksen kautta ansiotuloista menevästä verosta. Alijäämähyvitys on verosta tehtävä euromääräinen vähennys, joka on samansuuruinen riippumatta kunnan tuloveroprosentista. Kunnan ns. efektiivisellä veroprosentilla tarkoitetaan maksettavan veron suhdetta ansiotuloihin. Kunnanvaltuustojen päättämä kunnallisveroprosentti vuonna 2010 on keskimäärin noin 19 %, mutta kuntalaisten ansiotuloista laskettu efektiivinen veroprosentti on noin 14 %. Kunnan nostaessa veroprosenttia 1 prosenttiyksiköllä, nousevat kunnan asukkaiden maksettavat kunnallisverot reilulla 0,7 prosenttiyksiköllä ansiotuloista laskettuna. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä, että nimellisveroprosentin korotuksen tuomat lisätulot menevät täysimääräisesti kunnalle. Valtio tai toiset kunnat eivät välittömästi hyödy millään tavoin kunnan veroprosentin nostosta. Julkisissa keskusteluissa on esiintynyt virheellisiä väitteitä kunnan tuloveroprosentin noston vaikutuksista. Esimerkiksi on jopa väitetty, että kunta saa vain yhden prosenttiyksikön hyödyn, vaikka kunta nostaisi veroprosenttiaan neljällä prosenttiyksiköllä Jos esimerkiksi kuvitteellinen kunta X nostaisi kunnallisveroprosenttia 4 prosenttiyksiköllä vuodelle 2011, kasvaisivat verotulot reilulla 18 miljoonalla eurolla. Jokainen prosenttiyksikön korotus lisäisi verotuloja noin 4,5 miljoonaa euroa ja vastaava summa olisi pois asukkaiden käytettävistä tuloista (ks. liite 1). Veroperustemuutosten kompensaation laskentapohjana käytetään kunnassa toteutuneita ansiotuloista tehtäviä vähennyksiä ja veroista tehtäviä vähennyksiä. Kunta ei siis voi veroprosenttia muuttamalla vaikuttaa veroperustemuutosten kompensaatioon. Kunnallisveroprosentin noston vaikutus valtionosuuksien tasauksen määrään Tuloveroprosentin korottaminen tai alentaminen ei vaikuta olennaisesti tasausjärjestelmän tasauslisän tai tasausvähennyksen määrään. Useimmissa tapauksissa vaikutusta ei ole laisinkaan. Veroprosentin korotus hyödyttää kuntaa aina enemmän verotulojen lisäyksenä kuin sen mahdollinen laskennallinen negatiivinen tai positiivinen vaikutus tasausjärjestelmässä. Verotuloihin perustuvalla tasauksella tasataan valtionosuuksia kuntien kesken. Tasauslisä lisää valtionosuuksia ja tasausvähennys vähentää. Tasauslisä = tasausrajan (91,86 %) ja kunnan laskennallisten verotulojen erotus täysimääräisesti rajan alapuolella oleville kunnille. Tasausvähennys = rajan ylittäville kunnille 37 % rajan ylittävistä laskennallista verotuloista. Laskennassa käytetään koko maan keskimääräistä tuloveroprosenttia oman veroprosentin sijasta. Kunnallisveroa ei siirretä kunnasta toiseen.

8 Lisäksi mahdollinen vähäinen vaikutus tasauksessa on kaksi vuotta viiveellinen, kun taas veroprosentin korotus alkaa tuottaa kunnalle verotuloja välittömästi heti korotuspäätöstä seuraavan vuoden alusta. Tuloveroprosentin korottamisesta luopuminen tasausjärjestelmän takia aiheuttaa siten kunnalle suuremmat verotulojen menetykset kuin tasausjärjestelmän kautta saatava mahdollinen hyöty. Näin ollen veroprosentin korottamatta jättämiseksi esitetyt perustelut, joissa tasausjärjestelmän väitetään korvaavan korotusta vastaavat verotulot, eivät pidä paikkaansa ja aiheuttavat kunnalle tulonmenetyksiä. Kuntakohtaista tasausta laskettaessa pohjana käytetään laskennallisia (ei todellisia) verotuloja ja koko maan keskimääräistä painotettua tuloveroprosenttia (ei omaa päätettyä veroprosenttia). Tämän vuoksi kunnan omalla tuloveroprosentin muutoksella ei ole suoraa vaikutusta tasauksen määrään. Pieniä muutoksia tasaukseen tulee vain ja ainoastaan silloin, jos keskimääräinen tuloveroprosentti muuttuu. Matemaattisesti voidaan todistaa, että yhden pienehkön kunnan tuloveroprosentin korotus ei vaikuta keskimääräiseen tuloveroprosenttiin eikä tasauksen määrään millään tavalla. Asukasluvultaan suuren kunnan tapauksessa veroprosentin korotus voi nostaa keskimääräistä veroprosenttia. Silloinkin vaikutus on vähäinen enintään vain noin parin prosentin luokkaa yhden prosenttiyksikön tuottamasta verotulon lisäyksestä. Muilla kunnilla vaikutus on vaihteluvälillä 0-2 prosenttia. Kunnan oma veroprosentti ei vaikuta yhdenkään kunnan tasauksen laskennassa. Seuraava matemaattinen kaava todistaa oman veroprosentin vaikutuksen poistumisen laskennassa: Kunnan x laskennallinen kunnallisvero (verontilityslaki 3 a ) = P P x x MV x = P x P x x VT x = P x VT x P x Laskennallinen kunnallisvero saadaan kertomalla koko maan (P) ja kunnan tuloveroprosentin (Px) suhteella kunnan maksettava kunnallisvero (MVx). Koska maksettava kunnallisvero saadaan kertomalla kunnan tuloveroprosentilla kunnan maksettavaa kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot (VTx), eliminoituu kunnan oman tuloveroprosentin vaikutus laskennalliseen kunnallisveroon. Jos esimerkiksi kunta X nostaa veroprosenttiaan neljällä prosenttiyksiköllä, se tuottaa kunnalle viimeisiin v verotuksen ennakkotietoihin (verohallitus ) perustuen 16,6 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Vaikutus vuoden 2011 tasaukseen on häviävän pieni. Tasausraja nousee keskimääräisen veroprosentin 0,03 prosenttiyksikön nousun johdosta 4,20 euroa/asukas. Kunnan laskennalliset verotulot kasvavat 4,33 euroa/asukas. Koko tasauslisä (valtionosuus) pienenee vain noin euroa. Vaikutus tasaukseen on siis mitätön eikä sillä ole merkitystä veroprosentin korotuksen kannalta (liite 2).

9 Liite 1. Laskelma kunta X:n kunnallisveroista KUNTA X:N TULOT, VÄHENNYKSET JA MAKSETTAVA KUNNALISVERO VUONNA 2011* Ansiotulot Vähennykset ansiotuloista Ansiotulot vähennykset Tuloveroprosentti 21,00 % Kunnallisvero (ennen verosta tehtäviä vähennyksiä) Vähennykset verosta Maksettava kunnallisvero yksi kunnallisveroprosentti tuottaa keskimäärin Keskimääräinen yhden veroprosentin tuotto on hieman alhaisempi kuin yhden veroprosentin marginaaliverotuotto, koska vähennykset verosta syövät ensimmäisen reilun prosenttiyksikön tuoton kokonaan. KUNTA X:N TULOT, VÄHENNYKSET JA MAKSETTAVA KUNNALLISVERO VUONNA 2011* Ansiotulot Vähennykset ansiotuloista Ansiotulot vähennykset Tuloveroprosentti 25,00 % Kunnallisvero (ennen verosta tehtäviä vähennyksiä) Vähennykset verosta Maksettava kunnallisvero kunnallisveroprosentin nosto 21 %:sta 25 %:iin lisää kunta X:n verotuloja jokainen prosenttiyksikön korotus lisää verotuloja vastaavasti yhden prosenttiyksikön alennus vähentää verotuloja * arvio vuodelle 2011 perustuu Kuntaliiton veroennustekehikkoon.

10 Liite 2 Veroprosentin vaikutus kunta X:n tasauksessa Kunta X:n kunnallisveroprosentti 20 % 24 % Keskimääräinen kunnallisveroprosentti 18,59 % 18,62 % Kunta X:n laskennallinen vero (laskettu keskimääräisellä kunnallisveroprosentilla) Kunta X:n laskennallinen vero/as. nousee 4,33 Koko maan laskennallinen vero/as. nousee 4,57 Tasausrajan muutos/as. (91,86 %) 4,20 Kunta X:n tasauksen vähennys/as. 0,13 (laskennallisen veron nousu 4,33 - tasausrajan muutos 4,20 ) Kunta X:n tasaus vähenee yhteensä 3 612

11 /Kuntaliitto Alustava laskelma vuoden 2012 peruspalvelubudjetin ja muiden tekijöiden vaikutuksista kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ja verotuloihin (Muutokset vuodesta 2011 vuoteen 2012) Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia Kunta Asukas- Yhteisö- Muutokset peruspalvelujen valtionosuudessa: Muutokset luku veron Valtion- Kustannusten Kiinteistö- Indeksikorotukset, yhteensä %-yks. osuuksien jaon veron poisto määräytymistekijät 2010 lasku leikkaus tarkistus tasauksesta ym. muutokset 1) /as. /as. /as. /as. /as. /as Yhteensä Yhteensä, Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Halsua Hamina Hankasalmi Hanko Harjavalta Hartola Hattula Haukipudas Hausjärvi Heinola Heinävesi Helsinki Hirvensalmi Hollola Honkajoki Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää

12 Kunta Asukas- Yhteisö- Muutokset peruspalvelujen valtionosuudessa: Muutokset luku veron Valtion- Kustannusten Kiinteistö- Indeksikorotukset, yhteensä %-yks. osuuksien jaon veron poisto määräytymistekijät 2010 lasku leikkaus tarkistus tasauksesta ym. muutokset 1) /as. /as. /as. /as. /as. /as Hämeenkoski Hämeenkyrö Hämeenlinna Ii Iisalmi Iitti Ikaalinen Ilmajoki Ilomantsi Imatra Inari Inkoo Isojoki Isokyrö Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen Joroinen Joutsa Juankoski Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä Jämijärvi Jämsä Järvenpää Kaarina Kaavi Kajaani Kalajoki Kangasala Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki Karjalohja Karkkila Karstula Karvia Kaskinen Kauhajoki Kauhava

13 Kunta Asukas- Yhteisö- Muutokset peruspalvelujen valtionosuudessa: Muutokset luku veron Valtion- Kustannusten Kiinteistö- Indeksikorotukset, yhteensä %-yks. osuuksien jaon veron poisto määräytymistekijät 2010 lasku leikkaus tarkistus tasauksesta ym. muutokset 1) /as. /as. /as. /as. /as. /as Kauniainen Kaustinen Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa Kemiönsaari Kempele Kerava Kerimäki Kesälahti Keuruu Kihniö Kiikoinen Kiiminki Kinnula Kirkkonummi Kitee Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Kokemäki Kokkola Kolari Konnevesi Kontiolahti Korsnäs Koski Tl Kotka Kouvola Kristiinankaupunki Kruunupyy Kuhmo Kuhmoinen Kuopio Kuortane Kurikka Kustavi Kuusamo Kyyjärvi Kärkölä Kärsämäki Köyliö Lahti Laihia

14 Kunta Asukas- Yhteisö- Muutokset peruspalvelujen valtionosuudessa: Muutokset luku veron Valtion- Kustannusten Kiinteistö- Indeksikorotukset, yhteensä %-yks. osuuksien jaon veron poisto määräytymistekijät 2010 lasku leikkaus tarkistus tasauksesta ym. muutokset 1) /as. /as. /as. /as. /as. /as Laitila Lapinjärvi Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta Lapua Laukaa Lavia Lemi Lempäälä Leppävirta Lestijärvi Lieksa Lieto Liminka Liperi Lohja Loimaa Loppi Loviisa Luhanka Lumijoki Luoto Luumäki Luvia Länsi-Turunmaa Maalahti Maaninka Marttila Masku Merijärvi Merikarvia Miehikkälä Mikkeli Muhos Multia Muonio Mustasaari Muurame Mynämäki Myrskylä Mäntsälä Mänttä-Vilppula Mäntyharju Naantali

15 Kunta Asukas- Yhteisö- Muutokset peruspalvelujen valtionosuudessa: Muutokset luku veron Valtion- Kustannusten Kiinteistö- Indeksikorotukset, yhteensä %-yks. osuuksien jaon veron poisto määräytymistekijät 2010 lasku leikkaus tarkistus tasauksesta ym. muutokset 1) /as. /as. /as. /as. /as. /as Nakkila Nastola Nilsiä Nivala Nokia Nousiainen Nummi-Pusula Nurmes Nurmijärvi Närpiö Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu Oulunsalo Outokumpu Padasjoki Paimio Paltamo Parikkala Parkano Pedersören kunta Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari Pihtipudas Pirkkala Polvijärvi Pomarkku Pori Pornainen Porvoo Posio Pudasjärvi Pukkila Punkaharju Punkalaidun Puolanka Puumala

16 Kunta Asukas- Yhteisö- Muutokset peruspalvelujen valtionosuudessa: Muutokset luku veron Valtion- Kustannusten Kiinteistö- Indeksikorotukset, yhteensä %-yks. osuuksien jaon veron poisto määräytymistekijät 2010 lasku leikkaus tarkistus tasauksesta ym. muutokset 1) /as. /as. /as. /as. /as. /as Pyhtää Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pälkäne Pöytyä Raahe Raasepori Raisio Rantasalmi Ranua Rauma Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Riihimäki Ristiina Ristijärvi Rovaniemi Ruokolahti Ruovesi Rusko Rääkkylä Saarijärvi Salla Salo Sastamala Sauvo Savitaipale Savonlinna Savukoski Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siikalatva Siilinjärvi Simo Sipoo Siuntio Sodankylä Soini Somero

17 Kunta Asukas- Yhteisö- Muutokset peruspalvelujen valtionosuudessa: Muutokset luku veron Valtion- Kustannusten Kiinteistö- Indeksikorotukset, yhteensä %-yks. osuuksien jaon veron poisto määräytymistekijät 2010 lasku leikkaus tarkistus tasauksesta ym. muutokset 1) /as. /as. /as. /as. /as. /as Sonkajärvi Sotkamo Sulkava Suomenniemi Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo Tammela Tampere Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva Tohmajärvi Toholampi Toivakka Tornio Turku Tuusniemi Tuusula Tyrnävä Töysä Ulvila Urjala Utajärvi Utsjoki Uurainen Uusikaarlepyy Uusikaupunki Vaala Vaasa Valkeakoski Valtimo Vantaa Varkaus Vehmaa Vesanto Vesilahti Veteli Vieremä Vihanti

18 Kunta Asukas- Yhteisö- Muutokset peruspalvelujen valtionosuudessa: Muutokset luku veron Valtion- Kustannusten Kiinteistö- Indeksikorotukset, yhteensä %-yks. osuuksien jaon veron poisto määräytymistekijät 2010 lasku leikkaus tarkistus tasauksesta ym. muutokset 1) /as. /as. /as. /as. /as. /as Vihti Viitasaari Vimpeli Virolahti Virrat Vähäkyrö Vöyri Yli-Ii Ylitornio Ylivieska Ylöjärvi Ypäjä Ähtäri Äänekoski Kuntakoon mukaan: Maakunnittain: Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi

19 Arviolaskelma kunnan tuloveroprosentin nostotarpeesta/alentamisvarasta Laskelmassa mukana yhteisöveron jako-osuuden alentaminen 5 %-yksikköä, valtionosuuksien leikkaus (118 /as.) sekä kiinteistöveron poistaminen valtionosuuksien tasausjärjestelmästä Lähde: VM/Kuntaliitto. Laskelmassa on käytetty vuoden 2010 ennakollisia verotietoja. Kunnat aakkosjärjestyksessä Kunta Asukas- Tulo- Yhteisöveron Valtionosuuksien Kiinteistöveron Muutokset yhteensä luku vero-% 5 %-yksikön lasku leikkaus poisto tasauksesta Tulovero-%:n Tulovero-%:n Tulovero-%:n Tulovero-%:n 2010 nosto- nosto- nostotarve/ nostotarve/ tarve tarve alentamisvara alentamisvara Yhteensä , , , , ,08 minimi ,50 0,05 0,37-4,87-3,68 maksimi ,50 1,24 1,36 1,21 3,10 Akaa , , , , ,70 Alajärvi , , , , ,07 Alavieska , , , , ,34 Alavus , , , , ,79 Asikkala , , , , ,95 Askola , , , , ,63 Aura , , , , ,64 Enonkoski , , ,16-9 0, ,71 Enontekiö , , , , ,61 Espoo , , , , ,67 Eura , , , , ,55 Eurajoki , , , , ,19 Evijärvi , , , , ,70 Forssa , , , , ,27 Haapajärvi , , , , ,05 Haapavesi , , , , ,04 Hailuoto , , , , ,25 Halsua , , , , ,93 Hamina , , , , ,11 Hankasalmi , , , , ,92 Hanko , , , , ,12 Harjavalta , , ,81-2 0, ,27 Hartola , , , , ,76 Hattula , , , , ,93 Haukipudas , , , , ,60 Hausjärvi , , , , ,54 Heinola , , , , ,95 Heinävesi , , , , ,99 Helsinki , , , , ,78 Hirvensalmi , , , , ,36 Hollola , , , , ,32 Honkajoki , , , , ,98 Huittinen , , , , ,62 Humppila , , , , ,94 Hyrynsalmi , , , , ,99

20 Kunta Asukas- Tulo- Yhteisöveron Valtionosuuksien Kiinteistöveron Muutokset yhteensä luku vero-% 5 %-yksikön lasku leikkaus poisto tasauksesta Tulovero-%:n Tulovero-%:n Tulovero-%:n Tulovero-%:n 2010 nosto- nosto- nostotarve/ nostotarve/ tarve tarve alentamisvara alentamisvara Hyvinkää , , , , ,07 Hämeenkoski , , , , ,76 Hämeenkyrö , , , , ,63 Hämeenlinna , , , , ,02 Ii , , , , ,60 Iisalmi , , , , ,45 Iitti , , , , ,02 Ikaalinen , , , , ,00 Ilmajoki , , , , ,69 Ilomantsi , , , , ,05 Imatra , , , , ,12 Inari , , , , ,27 Inkoo , , , , ,93 Isojoki , , , , ,32 Isokyrö , , , , ,94 Jalasjärvi , , , , ,00 Janakkala , , , , ,33 Joensuu , , , , ,37 Jokioinen , , , , ,73 Joroinen , , , , ,69 Joutsa , , , , ,38 Juankoski , , , , ,66 Juuka , , , , ,10 Juupajoki , , , , ,42 Juva , , , , ,91 Jyväskylä , , , , ,02 Jämijärvi , , , , ,86 Jämsä , , , , ,15 Järvenpää , , , , ,80 Kaarina , , , , ,95 Kaavi , , , , ,20 Kajaani , , , , ,30 Kalajoki , , , , ,70 Kangasala , , , , ,97 Kangasniemi , , , , ,47 Kankaanpää , , , , ,52 Kannonkoski , , , , ,72 Kannus , , , , ,81 Karijoki , , , , ,39 Karjalohja , , , , ,89 Karkkila , , , , ,46 Karstula , , , , ,83 Karvia , , , , ,23 Kaskinen , , , , ,63 Kauhajoki , , , , ,88

21 Kunta Asukas- Tulo- Yhteisöveron Valtionosuuksien Kiinteistöveron Muutokset yhteensä luku vero-% 5 %-yksikön lasku leikkaus poisto tasauksesta Tulovero-%:n Tulovero-%:n Tulovero-%:n Tulovero-%:n 2010 nosto- nosto- nostotarve/ nostotarve/ tarve tarve alentamisvara alentamisvara Kauhava , , , , ,65 Kauniainen , , , , ,18 Kaustinen , , , , ,63 Keitele , , , , ,58 Kemi , , , , ,04 Kemijärvi , , , , ,67 Keminmaa , , ,79-8 0, ,94 Kemiönsaari , , , , ,45 Kempele , , , , ,04 Kerava , , , , ,93 Kerimäki , , , , ,56 Kesälahti , , , , ,64 Keuruu , , , , ,45 Kihniö , , , , ,89 Kiikoinen , , , , ,03 Kiiminki , , , , ,48 Kinnula , , , , ,54 Kirkkonummi , , , , ,76 Kitee , , , , ,66 Kittilä , , , , ,44 Kiuruvesi , , , , ,21 Kivijärvi , , , , ,91 Kokemäki , , , , ,44 Kokkola , , , , ,32 Kolari , , , , ,91 Konnevesi , , , , ,87 Kontiolahti , , , , ,51 Korsnäs , , , , ,41 Koski Tl , , , , ,68 Kotka , , , , ,09 Kouvola , , , , ,13 Kristiinankaupunk , , , , ,26 Kruunupyy , , , , ,72 Kuhmo , , , , ,00 Kuhmoinen , , , , ,04 Kuopio , , , , ,06 Kuortane , , , , ,59 Kurikka , , , , ,04 Kustavi , , , , ,68 Kuusamo , , , , ,60 Kyyjärvi , , , , ,24 Kärkölä , , , , ,53 Kärsämäki , , , , ,52 Köyliö , , , , ,57 Lahti , , , , ,06