TAIKA. Saaristossa KAUPPAKAUPUNKI PORVOO. Löytääkö Porvoo oman profiilin? PORVOON kevätlehti. Köydenvetoa LAMPAAT KASVAVAT ONNELLISINA

Transkriptio

1 2013 PORVOON kevätlehti Kevät tuulet TAIKA KAUPPAKAUPUNKI PORVOO Löytääkö Porvoo oman profiilin? Köydenvetoa kauppaoikeuksista Saaristossa LAMPAAT KASVAVAT ONNELLISINA 1

2 2013 SISÄLLYSLUETTELO Pääkirjoitus Kevättä rinnassa 6 Köydenvetoa kauppaoikeuksista Tavoitteet korkealla 24 Outi Almin kolumni Löytääkö Porvoo oman profiilin? Kauppa käy historiallisissa kulisseissa Uutta Vanhassa Porvoossa Keskustassa kaikki on lähellä Itäinen Porvoo - nousevan auringon alue? Mietteitä Porvoon länsirannalla Autokauppaa nettissä Divarissa tavataan Saaristossa lampaat kasvavat onnellisina Tapahtumakalenteri s. 6 s. 16 s. 31 s. 27 Porvoon faktoja: Maapinta-ala 655 km² Väkiluku ( ) Ruotsinkielisten osuus 30,9% Ulkomaiden kansalaisten osuus 3,4% Valtion veronalaiset tulot (2010) euroa/tulonsaaja Asuntokuntien lukumäärä Kesämökkien lukumäärä 3743 Yritysten toimipaikkojen määrä 3311 Työvoiman määrä (2012) Työttömien osuus työv. (2012) 7,8% Lähteet: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö Porvoon kaupungin puhelinkeskus Puh. (019) Palvelupiste KOMPASSI Avoinna ma-ke, pe klo 9-16, to klo 9-17 Rihkamatori B, Porvoo Puh PORVOON kesälehti tuulet PORVOON kesälehti Kesä TAIKA KESÄKAUPUNKIEN YKKÖNEN PORVOO - BORGÅ Kesä TAIKA tuulet Varaa ilmoitustilasi viimeistään Puh: tuulet Kevättaika Ilmestymisaika maaliskuu 2013 Ilmaisjakelu Painosmäärä kpl Julkaisija: TT-Tuulet Kustannus Oy Huvilakatu Porvoo info@tuulet.fi Päätoimittaja: Tuula Lukić puh: Markkinointi: Taila Groth-Sulosalmi puh: AD: Srba Lukić Painopaikka: Painoyhtymä Oy, Porvoo tuulet PORVOON kevätlehti 2013Kevät TAIKA-lehden parissa ympäri vuoden tuulet PORVOON kesälehti tuulet PORVOON JOULULEHTI tuulet TAIKA Kesä TAIKA J oulu TAIKA Alueen suurin jakelu Taika-lehti ilmestyy kappaleen ilmaisjakeluna mm. kotitalouksiin Porvoossa, Askolassa, Sipoossa, Pukkilassa ja Itä-Helsingissä. Jakelulla tavoitellaan ostovoimaista, painettua mediaa arvostavaa lukijakuntaa. Näköispainos on luettavissa myös netissä: ISSN-L ISSN Porvoon ranta-aitat ovat keskiaikaisen kaupankäynnin symbolit PÄÄKIRJOITUS Kevääseen liittyy monia hauskoja sananlaskuja ja vanhoja viisauksia. Kun on kevättä rinnassa, on elämämeno varmasti valoisalla puolella. Valoisia näkymiä kaivataan myös kansantalouteen. Meiltä yksittäisiltä kansalaisilta odotetaan, ettemme kiristäisi kukkaronnyörejä liian tiukalle. Kotimainen kulutus pitää pyörät pyörimässä. KevätTaika lehti liikkuu kauppakaupunki Porvoon monilla ja monipuolisilla ostosalueilla. Rannikolle, vehreään jokivarteen syntynyt Porvoo sai keskiajalla kaupunkioikeudet nimenomaan kaupankäynnin kannalta ihanteellisen sijaintinsa ansiosta. Tässä lehdessä pohdimme kaupan merkitystä Porvoossa tänä päivänä. Porvoon Taika-lehti ilmestyy vuonna 2013 kolme kertaa. Saattaa vaikuttaa siltä, että taistelemme tuulimyllyjä vastaan, kun painettu sana käy muutenkin kovaa olemassaolon kamppailua. Digiaika on tässä ja nyt. Mutta vielä tulevaisuudessakin on paljon heitä, jotka nauttivat aidon paperilehden lukemisesta. Ja heitä, jotka säästävät lehden useampaan lukukertaan, toisin kuin netissä, jossa tieto katoaa nopeasti äärettömän suureen bittiavaruuteen. Nykyistä nettihuumaa voisi kutsua jopa ikärasismiksi. Monille tietotekniikka aiheuttaa enemmän päänsärkyä kuin tuo helpotusta elämään. Ei oikeastaan olisi ihme, jos trenditutkijat kohta näkisivät merkkejä digiajan vastareaktiosta muuallakin kuin slow-liikkeen (ns. hitaan elämän kannattajat) sisällä. Taika-lehdessä keskustellaan myös nettikaupasta. Kauppa kaikkineen on tärkeä osa jokapäiväistä elämäämme, se on palvelua ja kohtaamisia, se herättää tunteita ja kirvoittaa keskustelua. Tervetuloa Porvoon kauppakierrokselle ja nautinnollisia lukuhetkiä painetun sanan parissa. Tuula Lukić 2 3

3 Jujutellen Aprillipäivä ma 1.4. Aprillipäivänä pidetään hauskaa toisten kustannuksella. Tämä on hyvä muistaa jo heti aamukahvipöydässä lehteä lukiessa, sillä juttujen joukossa saattaa olla tekaistu tarina yleensä hullunkurisen yliampuva. Pysyttele ajan tasalla ja osta päivän lehdet, sillä mehukkaimmat artikkelit kautta koko Suomen ja maailmanlaajuisesti nousevat keskusteluun. Aprillipäivän hassuttelu lienee saanut alkunsa jo muinaisista kevään tuloon liittyvistä kansanjuhlista. Valkovuokot vaasiin Äitienpäivä su Valkovuokko on Uudenmaan maakuntakukka. Suomessa valkovuokko liitetään äitienpäivään ja se kuuluu kevään ensimmäisiin kukkiviin luonnonkasveihin, kuten leskenlehti ja sinivuokko. Leskenlehti on Itä-Uudenmaan maakuntakukka. Sinivuokko on rauhoitettu koko maassa, mutta valkovuokkoa saa kerätä maljakkoon muualla paitsi Oulun ja Lapin lääneissä. Kevyesti kohti kesää Kurssi Kurssilla valmistetaan kasvisruokaherkkuja. Paikka: Fredrikan Lähde, Runeberginkatu 18, Porvoo. Ilmoittautumiset ja lisätiedot puh Klubbailua apoteekissa Wanhassa apoteekissa alkaa maaliskuussa AVOLAVA -tapahtuma. Kolmena keskiviikkona kevään aikana kellarimuusikoilla on mahdollisuus esiintyä oikealla lavalla ja yleisö saa nauttia liveiltojen klubitunnelmasta. Wanha apoteekki Bar & Bistro Mannerheiminkatu 9, Porvoo. Kevättä RINNASSA Muuta MUKAVAA poimintoja kevään tapahtumista Torilla tavataan Vappupäivä ke 1.5. Suomalainen vappu on kevään, ylioppilaiden ja työläisten juhlaa. Lapsiperheille torikäynti ilmapalloineen, naamioineen ja huiskineen on joka vuosi odotettu perinne. Monet suuriin ikäluokkiin kuuluvat naiset muistavat lapsuudestaan yhden keväisen tradition. Vappuna tytöt saivat laittaa nilkkasukat jalkaan ensimmäisen kerran talven jälkeen. Pojilla taas alkoi vapusta polvihousujen sesonki. Vappumarkkinat Porvoon torilla klo 7 alkaen, toriaika loppuu vasta 1.5. iltapäivänä kello 16. TOP 4 KEVÄTTUOTTEET: painettu lehti nilkkasukat/polvihousut kukkamaljakko kihlasormus Lemmenlöylyissä Helluntaipäivä su Helluntai (ruots. helig dag, pyhä päivä) on kristillinen juhla, jota vietetään Pyhän Hengen vuodattamisen muistoksi. Pääsiäisajan juhlien päättävä helluntai on sunnuntaina 50 päivää pääsiäisen ja 10 päivää helatorstain jälkeen. Suomen kansanperinteessä helluntai on myös kesän alkamisen juhla, jolloin iloittiin laulaen, leikkien ja tanssien. Erityisen tärkeätä oli heilan löytäminen helluntaiksi: Jos ei heilaa helluntaina, niin ei koko kesänä. Helasaunassa vihdottiin lemmen nostattamiseksi ja onnen löytymiseksi. Onnistuneen etsinnän jälkeen voitiin todeta Heilani on kuin helluntai. & Veistosten viehätystä Pikku Amanda Vanhassa raatihuoneessa Vuonna 1908 paljastettiin Helsingin Kauppatorilla porvoolaisen Ville Vallgrenin veistos Havis Amanda. Teos herätti paljon kritiikkiä. Ville otti arvostelun vastaan huvittuneena. Vuonna 1921 Amanda sai vapun kunniaksi ylioppilaslakin päähänsä. Ville kirjoitti tyttärelleen runon, joka loppuu: Toivokin jo meiltä meni, tyttäreni mutta kas, sentään ylioppilas. Porvoon Vanha raatihuone avoinna asti ke-su ja 2.5. alkaen ma-la 10-16, su Puh Walter Runebergin veistoskokoelma Veistoskokoelma on avoinna päivittäin klo osoitteessa Aleksanterinkatu 5, Porvoo. Esillä on yli 100 teosta: tunnettujen monumenttiteosten luonnoksia, kipsiveistoksia ja laaja muotokuvakokoelma. Puh Kiikarit kaulaan Tornien taisto la klo Kun pakkasjakso päättyy ja tuulet ovat suotuisat, saapuvat ensimmäiset muuttolinnut Etelä-Suomen rannikolle. Varsinainen muuttoliike alkaa yleensä maaliskuun jälkipuoliskolla. BirdLife Suomi järjestää vuosittain leikkimielisen kilpailun, jossa pyritään havaitsemaan lintutornista mahdollisimman monta lajia kahdeksassa tunnissa. Tornien taistoon voivat ilmoittautua kaikki halukkaat, joukkueessa on 3 8 henkilöä. Viime vuonna Porvoon seudulla tähyiltiin lintuja useasta tornista ja paras tulos oli 93 lajia (Porvoon Seudun Lintuyhdistys ry). Lisätiedot puh tai HUOM. KATSO PÄÄSIÄISEN TAPAHTUMAT s

4 Porvoon kaupungin vaakunassa oleva c-kirjain muistuttaa meitä muinaisesta linnasta (latinaksi castrum, castellum). Linnaa ei Porvoossa enää ole, mutta Vanhan kaupungin pohjoispuolella sijaitseva vehreä Linnamäki vallihautoineen on viehättävä käyntikohde. Linnan edustalla, joen rannalla, on aikanaan sijainnut Porvoon ensimmäinen satama, jossa kauppalaivat ovat purkaneet lastejaan ja tehneet täydennyksiä. Köydenvetoa kauppaoikeuksista Porvoo on yksi kuudesta keskiajalla Suomeen perustetusta kaupungista. Keskiajalla kaupunkioikeuksia myönnettiin Suomessa vain rannikkoseudulle, ja näihin kaupunkeihin ympäröivän maaseudun ja sisämaan tuotteet tuotiin myytäviksi. Kaupunkien perustamista onkin kutsuttu keskiajan kauppapolitiikaksi. Elimme Teksti Tuula Lukić Kuvat Srba Lukić Ruotsin vallan aikaa ja kaupunkioikeudet vahvisti kuningas. Historian lehdillä Porvoo on erikoisessa asemassa, kun mistään ei ole löytynyt kuninkaan sinetöimää dokumenttia siitä, että saimme kaupunkioikeudet vuonna Meidän kauan olettamamme perustamisvuosi, josta jokirannan rantatöyrään kauniit kesäistutukset muistuttavat, on todennäköisimmin historiallinen lukuvirhe, väärintulkinta. Muista lähteistä voidaan kuitenkin päätellä, että Porvoo on toiminut kaupunkina viimeistään 1380-luvulla. Mutta mitä tapahtui vuonna 1346? Ainakin eräät porvoolaismiehet, Antti ja Nikke, olivat joutuneet Tallinnassa velkoihin. Keskiaikaiset asiakirjat kertovat, että Anty et Nicke de Borgha lupasivat Tallinnan vouti Johan Hvitille maksaa kuuden rahamarkan velkansa. Kyllä tämänkin voi väljästi ottaen tulkita varhaiseksi todisteeksi porvoolaisesta kaupankäynnistä, Tallinna kun oli pitkään Porvoon tärkein ulkomaankauppakumppani. Porvoon kaupunki- ja tapulioikeudet (oikeudet ulkomaankaupankäyntiin) vahvistettiin vuonna 1546, mutta montaa vuotta ei asiasta saatu täällä iloita, kun ne jo lakkautettiin Kruununpää Tukholmassa, Kustaa Vaasa, halusi panostaa vasta perustamaansa Helsinkiin, jonne porvoolaisten kauppiaiden tuli myös muuttaa. Porvoo sai uudet privilegiot Juhana III:lta vuonna Helsinkiläisille se merkitsi kiristyvää kilpailua. Sikäläiset kauppiaat aloittivat sitkeän taistelun, jonka kuningas Sigismund vuonna 1594 ratkaisi porvoolaisten tappioksi: Helsingin tulee jäädä valtaan ja sillä olkoon vapaa purjehdus ulkomaille...,mutta Porvoo poistetaan. Taustalla vaikuttivat suuremmat valtakunnalliset kuviot kuningas Sigismundin ja Kaarle-herttuan välillä. Helsinkiläiset olivat Sigismundin puolella, porvoolaiset Kaarlen, joka siten valtaistuimelle noustuaan palautti Porvoon oikeudet vuonna Torikauppaa ja puodinpitoa Oikeuksia tai ei, kauppaa on aina käyty myös salapurjehduksin ja tulliaitojen heikkoja kohtia hyödyntäen. Myös kaupungin sisällä on ollut keskinäistä kyräilyä, kun kauppiaat ovat pyrkineet pitämään piirinsä suppeana. Esimerkiksi Porvoon kaupungin puhemies Johan Holm valitti vuonna 1765, että niin sanotut vähäisemmät porvarit veivät markkinoille silkkikangasta ja muuta kyynärätavaraa, joita heillä ei ollut lupa kaupata ja he haittasivat kaupantekoa myymällä taloissaankin suolaa, tupakkaa, nuppineuloja, piippuja ynnä muuta. Kauppiaat muodostivat kaupungin vaikutusvaltaisimman elinkeinoharjoittajien ryhmän luvulla suurin osa kävi rihkama- ja talonpoikaiskauppaa. Monet harjoittivat lisäksi laivanvarustusta tai olivat mukana manufaktuureissa esimerkiksi sokeri- tai tupakkatehtailijoina. Talonpojat veivät tuotteensa joko suoraan kauppaporvarille tai torille, missä torivoudit jakoivat kuormat ostajille. Porvoon vanhin tori on sijainnut todennäköisimmin Kirkkotorilla. Myöhemmin kaupankäynti siirtyi Raatihuoneentorille alakaupunkiin, mutta senkin jälkeen Kirkkotorilla käytiin muun muassa hevos- ja halkokauppaa. Vanhasta kaupungista torikauppa siirtyi nykyiseen keskustaan Toisinaan kauppaa käytiin sopimattomaan aikaan. Esimerkiksi 1600-luvun lopulla tiedetään rovastin valittaneen kauppiaista, jotka pitivät rihkama-aittojaan auki sunnuntaisin jumalanpalveluksen aikana luvun lopulla Jokikatu kuului pääosin kahdelle suvulle ja heidän rantamakasiineilleen. Nämä suvut olivat Borgströmit ja Solitanderit, jotka olivat erilaisin sukulaissuhtein toisiinsa kytköksissä. Vuonna 1792 valmistui Johan Solitanderin komea kauppatalo kirkon kulmille Kirkkokadun ja Kulmakujan varrelle. Sen päätysivussa oli avara puoti, josta sai muun muassa elintarvikkeita, lapioita, nauloja, lamppuöljyä, viinejä, kankaita ja koruja. Puoti oli auki myös sunnuntaisin. Kirkkomatka oli monelle maaseudulta saapuneelle samalla myös kauppamatka. Porvoon museon nykyään ylläpitämän Holmin talon alakertaan avattiin vuonna 1820 tiettävästi Suomen ensimmäinen konditoria, josta myytiin baakelseja suoraan asiakkaille, aivan kuten eri ammattialojen käsityömestarit räätäleistä seppiin ja suutareihin olivat kaupanneet omaa osaamistaan omissa porvoolaispajoissaan jo satoja vuosia. Porvaristo oli yksi sääty-yhteiskunnan säädyistä ja se koostui kauppaa tai käsityöammattia harjoittaneista kaupunkilaisista. Muut kolme säätyä olivat aatelisto, papisto ja talonpojat. Ruotsin vallan aikana porvarissäädyn erivapaudet muodostivat perustan Suomen silloisten kaupunkien itsehallinnolle. Kaupankäyntiä koskeneet kaupunkien erioikeudet kumottiin Suomessa Venäjän vallan aikana vuonna Säätyvaltiopäivät lakkautettiin 1906 ja tilalle tuli yleisellä äänioikeudella valittu eduskunta, mutta säätyjen erioikeuksien lakkauttaminen kirjattiin lakiin vasta vuonna Lähteet: Torsten Edgren ja Carl Jacob Gardberg: Porvoon kaupungin historia I. Ilkka Mäntylä: Porvoon kaupungin historia II. Anneli Mäkelä-Alitalo: Porvoon kaupungin historia III:1. Lauri Heiman: Solitander ja hänen kauppahuoneensa vaiheet. Holmin perhe ja aikalaisia Porvoo luvulla. Porvoon museoyhdistyksen julkaisuja nro

5 Kaupan merkitys suomalaisessa elinkeinoelämässä on kiistaton, monelle ehkä yllättäväkin: kauppa nimittäin työllistää yksittäisistä toimialoista määrällisesti eniten, yli henkeä, ja sen osuus bruttokansantuotteestamme on reilu kymmenen prosenttia. Teollisen yhteiskuntamme murroksessa sen painoarvo tuskin lähtee laskuun, vaikka Euroopan taloudellinen tilanne koettelee nyt myös kaupan alaa. Porvoolle kauppa on historiallisessakin mielessä tärkeä, jopa olemassaolon ehto, sillä kaupankäynnistä Porvoo sai alkunsa ja sen mukaisesti kaupunkioikeudet jo keskiajalla. Minkälaisena kaupankäynti tänä päivänä Porvoossa näyttäytyy ja mitä kaupungin hallinnossa tehdään elinkeinoelämän ja kaupan kehittämiseksi? Tästä keskustelimme Porvoon apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultzin kanssa. Hän vastaa konsernihallinnossa kaupunkikehitys-, lupa- ja valvontatehtäväalueesta, joka kattaa muun muassa kaavoituksen ja kuntatekniikan sekä elinkeinoasiat. Kokonaisuus vahvistuu Löytääkö Porvoo oman profiilin? Teksti Tuula Lukić Kuvat Srba Lukić Toivon eri tahoilta aktiivista otetta ja avarakatseista asennetta, sillä lopulta kaikki lähtee täällä olevista toimijoista ja ihmisistä. apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz kauppaa, joka ei sovellu keskustaan. Tilaa vaativan kaupan lisäksi Kuninkaanporttiin voidaan tällä hetkellä sijoittaa erikoiskauppoja, jotka ovat suuruudeltaan enintään 2000 neliömetriä, kertoo Fredrick von Schoultz. Kaavoituksesta kehittämishankkeisiin Kauppa-alueita kiertäessä syntyy helposti vaikutelma, että kaupungissa on jo liikaa tarjontaa. Kaikkien kassakoneet eivät kilise ja kauppoja kaatuu. Onko Porvoossa ylimitoitusta? - Päinvastoin. Olemme tehneet useita kaupan selvityksiä, viimeksi silloin, kun Kuninkaanporttia alettiin suunnitella ja maakuntakaavaa varten tarvittiin asiasta tietoa. On ihan selvästi nähtävissä, että ostovoima virtaa Porvoosta muualle, mikä on merkki siitä, että täällä olisi elinvoimaa vielä isommalle osalle kauppaa. Ulosvuodon kääntämiseksi takaisin kaupungilla on työvälineenään kaavoitus. Von Schoultz ottaa esimerkiksi länsirannan, jonne on juuri tullut sen tyyppistä, erityisesti nuorison suosimaa kauppaa, josta ulosvuotoa tiedetään olevan. Myös ydinkeskustassa on meneillään hankkeita, muun muassa S-ryhmän laajentuminen. - Porvoon ydinkeskusta on siinä mielessä haasteellinen, että tyhjiä tontteja on vaikea tai lähes mahdoton löytää. Käytännössä on jalostettava olemassa olevia kiinteistöjä. Tässä kaupungilla on mahdollistajan rooli, jos kiinteistön omistajalla itsellään on tarvittava tahtotila. Luonnollisesti päivitämme keskusta-alueen kaavoja vastaamaan näitä tarpeita, von Schoultz vakuuttaa. Elinkeinoelämän kehittämistoimenpiteet kaupungin osalta voidaan von Schoultzin mukaan jaotella karkeasti kolmeen ryhmään, joista kaavoitus on yksi. Toinen merkittävä asia on varmistaa, että täällä toimivat yritykset saavat osaavaa työvoimaa. Se toteutuu pitkälti huolehtimalla tasokkaasta koulutustarjonnasta, mistä länsirannan Campus-alue on hyvänä esimerkkinä. Kolmantena ovat erilaiset kehittämishankkeet, jotka kaupunki tilaa Kehitysyhtiö Posintralta. Kasvu edellyttää hyviä liikenneyhteyksiä Kauppa-alan laajentuminen luo paineita myös liikenteelle. Paikallisten asukkaiden kannalta merkittävää on se, kuinka hyvin oman asuinalueen kaupat ovat saavutettavissa. Porvoossa 80% väestöstä asuu enintään kolmen kilometrin etäisyydellä lähimmästä päivittäistavarakaupasta ja alle kilometrin etäisyydellä 65%. Laajemmasta näkökulmasta katsellen Porvoon maantieteellinen sijainti on aina ollut monella tavalla ihanteellinen, mutta nykytilannetta heikentää rataliikenteen puuttuminen. Fredrick von Schoultz toteaa, että maakuntakaavatyössä esitettyjen ennusteiden mukaan radanvarsikunnille ennakoidaan muita suurempaa kasvua. - Raideyhteyden eteen on tehty työtä vuosikymmenet ja oletan työn jatkuvan vielä pitkään. Mikäli raideyhteys tänne joskus saadaan, on tärkeätä, että se todella myös palvelee Porvoota ja pystyy kilpailemaan ajallisesti moottoritieyhteyden kanssa. Myös lentokenttä on puhuttanut porvoolaisia. Von Schoultzin mielestä keskustelu ei tähän asti ole ollut kovinkaan hedelmällistä, kun ei ole ollut selvää kuvaa siitä, millaisesta kentästä puhutaan. Kenttä ei olisi Porvoolle niinkään hyvä asia, jos varaus tulisi jonkin ulkopuolisen tahon määräämään paikkaan. Porvoon tulevaisuuden näkymiä Fredrick von Schoultz kuvailee kuitenkin myönteisin sanakääntein. - Näen, että Porvoo on jatkossakin elävä ja kasvava kaupunki. Meillä on kaikki edellytykset ja huikeat mahdollisuudet, kun länsirannan myötä iso osa keskustaa on nyt kehitystyön alla. Tietenkin toivon eri tahoilta aktiivista otetta ja avarakatseista asennetta, sillä lopulta kaikki lähtee täällä olevista toimijoista ja ihmisistä. Lähteitä: - Kuninkaanportin ja Eestinmäen alueen kaupallisten ratkaisujen vaikutusten arvioinnin päivitys ja lisäselvitys. Loppuraportti Taulukoiden lähde: - Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 2011 Fredrick von Schoultz toteaa, että kaupalla on Porvoossa yhä keskeinen asema. Huomionarvoista on, että meillä erityyppiset kauppa-alueet ovat alkaneet selkeämmin profiloitua. Kauppa-alueista esille nousevat erityisesti keskusta ja Kuninkaanportti, myös Tarmola on kehittyvää aluetta. Keskustaan lukeutuvat Vanha kaupunki ja länsiranta, nekin omine vahvuuksineen. - Mielestäni turha huoli on ainakin se, että länsiranta alkaisi kilpailla keskustan kanssa, sillä näen länsirannan osana kasvavaa keskustaa. Kyseessä on yksi ja sama kokonaisuus, vaikka välissä virtaa joki. Se, mikä tulee lisänä länsirannalle, kasvattaa myös nykyisen keskustan vetovoimaa. Kuninkaanportilla on ollut mittavia haasteita, kun alueelle ei voida rakentaa Porvoon havittelemaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Maakuntakaava on edelleen työn alla Uudenmaan liitossa ja vahvistus saataneen vuonna Kaupunki haluaa kehittää Kuninkaanporttia, mutta ympäristöministeriön linjaukset ovat olleet sen suuntaisia, että ajatuksiamme ei pystytä toteuttamaan. Näyttää kuitenkin siltä, että myös jatkossa Kuninkaanporttiin voidaan sijoittaa tilaa vaativaa kauppaa sekä sellaista erikois- 8 ERIKOISKAUPPA (vähittäiskauppa) Muotikauppa Apteekit, kosmetiikka ym. Antiikki, käytetty tavara, kojukauppa Muu erikoiskauppa Tietokonekauppa, elektroniikka Rauta- ja rakennusalan kauppa Huonekalukauppa Henkilöautokauppa, huoltamotoiminta, polttoaine PÄIVITTÄISTAVARAMYYMÄLÄT Itsepalvelutavaratalot (yli 2500 m²) Tavaralot (yli 2500 m²) Pienoistavaratalot (enintään 2500 m²) Isot supermarketit (yli 1000 m²) Pienet supermarketit (yli 400 m², enint m²) Valintamyymälät (yli 100 m², enint. 400 m²) Elintarvike-, makeis- ym. kioskit (enintään 100 m²) Muut Tukku- ja vähittäiskaupan osuus kaikista yritysten toimipaikoista Askola Loviisa Porvoo Pukkila Sipoo Askola Loviisa Porvoo Pukkila Sipoo % 13% 17,5% 9,5% 14%

6 Kauppa käy historiallisissa kulisseissa Teksti Tuula Lukić Kuvat Srba Lukić Vanhassa Porvoossa tapahtuu: Pääsiäisnoitien kokoontuminen Perinteinen noitakokous on jälleen kutsuttu koolle Vanhalle Raatihuoneentorille kiirastorstaina alkaen klo 10. Tori täyttyy värikkäistä noita-nokinenistä, kun päiväkotilapset eri puolilta Porvoota ovat lähteneet liikkeelle luutineen, pannuineen ja pajunkissoineen. Hovihankkijanne Vanhassa Porvoossa Kolmisenkymmentä liikettä on mukana maaliskuun tempauksessa, joka on saanut innoituksensa Downton Abbey tv-sarjasta. Vaikka Vanhassa Porvoossa ei ihan brittimaailman kartanotunnelmia tavoitella, niin menneen ajan viehättävää henkeä voi aistia pikkuputiikeissa, joissa henkilökohtainen palvelu on yhä arvossaan. Maaliskuun ajaksi somistuksissa on tehty pientä 1920-luvun stailausta, ja esimerkiksi idean äiti, Anja Kortejärvi, on koonnut Galleria Rahlinkiin tyylinmukaisen pöytäkattauksen. Doris & Duke Second Hand, vintage & modern Trendikkäitä vaatteita sekä muotia menneiltä vuosikymmenilta Unikkeja ja persoonallisia löytöjä Kivat lahjatavarat ja nostagiatuotteet Kirkkokatu 3, Porvoo facebook puh , Vanha Porvoo on monien mielikuvissa matkailukohde, jonne turistit saapuvat ihastelemaan hyvin säilynyttä historiallista kokonaisuutta. Vanha Porvoo ei kuitenkaan ole vain museaalista ulkokuorta, vaan elävä alue gallerioineen, ravintoloineen ja kauppoineen. Yrittäjät toivovat, että myös porvoolaiset ottaisivat paikan omakseen. Vanhan Porvoon kauppiasyhdistys on yksi niistä toimijoista, jotka tekevät töitä alueen vetovoiman puolesta. Yhdistys sai alkunsa nyt jo perinteeksi muodostuneesta joulukadun avajaistapahtumasta, jonka juuret ovat 1950-luvulla. Kun tapahtuma paisui, perustettiin ensin epävirallinen yhdistys, kunnes vuonna 1986 Vanhan Porvoon kauppiasyhdistys rekisteröitiin virallisesti. Joulunavajaisten lisäksi kauppiasyhdistyksen toinen suuri ponnistus on loppukesään sijoittuva, tähän mennessä kaksi kertaa järjestetty Ostosten yö. Mutta, kuten vastavalittu puheenjohtaja Satu Hiltunen toteaa, yhdistyksen tavoitteena ei ole megatapahtumien järjestäminen. - Me olemme kaikki pienyrittäjiä, joten järjestämämme tapahtumatkin voivat olla sellaisia, että ne istuvat toimintaamme ja tähän ympäristöön. Yhteishenki on tärkeintä, hän painottaa. Puheenjohtajan nuijan Hannele Gustafssonilta perinyt Satu Hiltunen on pyörittänyt Shop Sadunhenkeä Jokikadun varrella yksitoista vuotta. Taustaltaan hän on teatteripuvustaja ja valmistaa suuren osan myyntituotteista itse. Puodissa syntyy muun muassa persoonallisia nalleja, joilla jokaisella on nimet, syntymäpäivät ja sarjanumerot. Joulukoristeita on myynnissä ympäri vuoden. - Minulle Vanhan Porvoon sesonkiluonteisuus sopii hyvin. Vaikka kassakone ei siitä tykkää, niin hiljaisempana kevätkautena paneudun tuotteiden tekoon. Kesän kiireessä siihen ei ole mitään mahdollisuuksia. Liike toimii juuri remontoidun, 250-vuotiaan Hagertin talon kivijalassa. Vanhassa Porvoossa kun ollaan, tämäkin rakennus väreilee ajan saatossa syntyneitä suuria ja pieniä tarinoita pormestarin asunnon tuhoisasta tulipalosta sokeritoppia valmistavaan ruukkiin ja sinappikeisari Harry Fryysari Gustafssoniin. Remontin jälkeen talossa on neljä asuntoa ja kolme liiketilaa ja myös sisäpihan kiinteistöissä on toimintaa. - Sijainti on ihanteellinen ja nautin, kun saan myös seurata suoraan myymäläni ikkunasta tapahtumia Raatihuoneentorilla. Lucian kruunajaiset on yksi suosikeistani, Satu Hiltunen henkäisee. Kauppiasyhdistys pyrkii tänäkin vuonna saamaan tasapainoon keskeneräisiä, Vanhan Porvoon aluetta koskevia asioita, joita ovat muun muassa liikenne-, pysäköinti- ja torijärjestelyt. Näihin uusi puheenjohtaja toivoo toimivia ratkaisuja, jotka tyydyttäisivät mahdollisimman monia tahoja. Lahja- ja sisustusliike Välikatu 5, Porvoo, puh KOMMENTTI Vanhan kaupungin torikaupasta on viime vuosina oltu montaa mieltä. Kaikki eivät ole olleet tyytyväisiä järjestelyyn, jossa torimyyjät tulevat vain kesällä, ikään kuin nuolemaan kermat päältä. Kojujen ulkonäköön on toivottu parannusta. Vanhalle Raatihuoneentorille on myös ehdotettu uudenlaista toimintaa, kuten esiintymislavaa erilaisille tapahtumille. Toisaalta kauppakuhina torilla houkuttelee omalta osaltaan ihmisiä Vanhaan kaupunkiin. Torikaupan ympärille on Porvoossa jo muinoin syntynyt kimurantteja tilanteita. Vuonna 1772 maistraatti päätti, että Kirkonmäellä asuvilla kaupunkilaisilla oli oikeus käydä kauppaa suoraan maalaisten kanssa ilman, että näiden piti viedä kuormansa torille. Päätös oli vastaus yläkaupungin asukkaiden valituksiin. Riitaa käytiin yläkaupungin ja alakaupungin kesken, kun talonpojat olivat vaatineet suurempaa maksua, jos he ajoivat tavaroineen alatorilta jyrkkää tietä ylös Kirkonmäelle. Osa kauppiaista ei ollut tyytyväinen maistraatin päätökseen ja halusi kaiken kauppatavaran myyntiin ainoastaan torille. Lopulta Kymenkartanon läänin maaherra päätti asian siten, kaupungissa oli kaksi luvallista toria, toinen kirkon lähellä. Torivoudit vahtivat kaupanpitoa. Käytännössä tämä iski perinteiseen tapaan, jossa talonpoika sai kaupunkiin tullessaan majoituksen ja kestityksen aina tietyltä kauppiaalta, majamieheltä. Talonpojat pitivät myös yllä kilpailua siitä, kuka kauppias tarjosi parhaat ryypyt ja ruuat

7 keittiöli i ke ti- ja o K Keväällä tarjoillaan haukea ja häränhäntää Porvoon maineikas ravintola Wanha Laamanni on saanut uudet omistajat. Ravintoloitsijat Teemu Lehtonen ja Niclas Kavander kertovat innostuneena uusista tuulista. - Säilytämme historiallisen rakennuksen hengen, mutta pyrimme samalla tekemään uudistuksia parantaaksemme asiakkaiden viihtymistä ja henkilökunnan toimintaa. Remontilla saadaan avaruutta ja järjestelyillä muutama pöytä lisää alakertaan. - Yläkerrassa tulee olemaan yllätyksiä, kertoo Teemu Lehtonen. - Parvekepöydät ja näkymä joelle, lupaa Niclas Kavander. Uudistetussa keittiötilassa syntyy myös uudenlaisia ruokia. Ruokalista vaihtuu nopeaan tahtiin ja kauden tuotteet ovat hyvin esillä. Ruokalistalla on aina annoksia kasvis-, kala- ja lihansyöjille. Keväällä tarjoillaan haukea ja ahventa, häränhäntää ja karitsaa sekä tofua. Avajaismenu maalis-huhtikuussa on mainio keino saada kuva ravintolan makumaailmasta, lupaavat keittiömestarit. Haukea, porsaanposkea ja jälkiruoaksi suklaata ja banaania, miltähän tämä maistuu? - Ryhmille voimme laatia omat menut, ja kun keittiötyöt antavat mahdollisuuden, järjestämme myös ruokapuolella yllätyksiä asiakkaille, lupaavat ravintola Wanhan Laamannin uudet vetäjät. Hem- och köksaffär Vanhassa Porvoossa WELMANS Uutta Välikatu 8, Porvoo, Puh/Fax (019) Gsm , Lyckan Pieni tunnelmallinen koru-, huivi- ja piensisustusliike Porvoon vanhan kaupungin kupeessa. Piispankatu 25 Puh: Antiikkiesineessä on elämän tuntu Antiikkiesineisiin pätee sama kuin hyvään taiteeseen ja käsityöhön. Niissä on elämää ja tuntuma toisen ihmisen kosketuksesta. Näin muotoilee Ulla Sundström, Vanhan Raatihuoneentorin laidalla sijaitsevan Antique Housen uusi omistaja. Antiikkikauppiaana 1980-luvulla aloittanut Sundström on äskettäin muuttanut Porvooseen Fiskarsista, jossa hän pyöritti parikymmentä vuotta kirjakahvilaa ja oli mukana järjestämässä Billnäsin antiikkimarkkinoita. - Huomaan, että samoja ihmisiä liikkuu niin Fiskarsissa kuin Porvoossa. Vanha idyllinen ympäristö yhdistää. Toisaalta Vanhassa Porvoossa on paljon antiikkiliikkeitä ja se houkuttelee ihmisiä kauempaakin tulemaan juuri antiikkiostoksille. Kilpailu ei siis ole pahasta, varsinkin, kun liikkeet yleensä erikoistuvat tiettyihin tuoteryhmiin. Antique Housen valikoimiin kuuluu pääosin valaisimia, kynttilänjalkoja, koruja ja pienhuonekaluja. Lisäksi Sundström myy valikoitujen nykymuotoilijoiden ja Fiskarsin käsityöläisten tuotteita. Porvoolaislegenda Evi Söderlundin opissa Ulla Sundström sai aikanaan arvokkaan vinkin, kuinka erottaa, onko kyseessä aito antiikkiesine: Pitele esinettä kädessäsi, monesti sen vain tuntee. Antiikin ostamista voi kutsua myös arpajaiskaupaksi, kuten Sundström kuvailee pilke silmässä. Toki tietolähteitäkin on runsaasti käytettävissä ja silmä harjaantuu, mutta oikean hinnan määrittely on sitten seuraava kinkkinen kysymys. Oikeaa hintaa ei edes ole, kun taustalla vaikuttavat muotitrendit ja jokaisen omat arvoasteikot. 12 ANTIKVARIAATTI LUKEVA "Ostaa, myy ja vaihtaa lähes kaikkea paperille painettua, paitsi rahaa" Asiantuntevaa, reipasta ja rehtiä asuntokauppaa koko Itä-Uudenmaan alueella! Tutustu meihin osoitteessa ja ota yhteyttä! Scasi Oy LKV, Mannerheiminkatu 1, Porvoo puh: scasi@scasi.fi Avoinna ma-pe , la Mannerheiminkatu 3, Porvoo Puh

8 Porvoossa tehtiin viime vuosituhannen vaihteessa voimallisesti töitä keskustaa koskevan kokonaissuunnitelman aikaansaamiseksi, kertoo Porvoon elävä keskusta ry:n puheenjohtaja Eija Kölhi. Nyt tarvitaan poliittista tahtoa ja vahvaa johtajuutta, jotta suunnitelmat päivitetään ja toteutetaan. Porvoon elävä keskusta ry perustettiin vuonna 1998 tavoitteenaan muun muassa lisätä elämää ja asiakasliikennettä keskustan alueella. Eija Kölhi on ollut toiminnassa aktiivisesti mukana alusta alkaen, jo silloin, kun keskustan suunnitelmallinen kehitystyö kaupunkivetoisesti aloitettiin 1990-luvun puolivälissä. Kölhi on itsekin yksi alueella toimivista yrittäjistä. Hänen äänensä on monelle tuttu Radio Foni Iskelmä Porvoosta, jonka aaltoja hän on ohjaillut jo parinkymmenen vuoden ajan. - Oli selvää, että piti saada erillinen taho, joka vetää kaikki yhteen: virkamiehet, päättäjät, kiinteistönomistajat, yritykset, isot ja pienet kaupat, yhdistykset ja kulttuuritapahtumien järjestäjät. Kaupunki on yhä mukana, mutta sen rooli on supistunut ja rahallinen tuki on nykyään auttamattoman pieni, Eija Kölhi toteaa. Yhdistyksessä on tällä hetkellä noin 70 jäsentä. Sen pitkäaikaisessa puheenjohtajassa yhdistyy sopiva annos liikkeellepanevaa voimaa ja luovaa hulluutta, joita ilman isoja projekteja, kuten jokavuotista Tule Joulu Porvooseen -tapahtumaa, olisikin vaikea toteuttaa. 14 KESKUSTASSA KAIKKI ON LÄHELLÄ Teksti Tuula Lukić Kuvat Srba Lukić Viime kesänä yhdistys herätti henkiin perinteiset Porvoon Päivät, joita aiotaan jatkaa. Tulossa on myös matalan kynnyksen keskusteluseminaareja, joissa on tarkoitus avata kaupungin kehitystä koskevia suunnitelmia. - Porvoossa on pitkään tuudittauduttu siihen, että meillä menee aina hyvin. Siinä mielessä Porvoo on hyvässä asemassa, että täällä on jo tehty laaja suunnitelma. Mutta kun ihmiset vaihtuvat, jäävät suunnitelmat elämään omaa elämäänsä eikä seuraaja välttämättä koe niitä omikseen, vaan ruvetaan tekemään pieniä osia, postimerkkijuttuja. Asioita pitäisi nyt viedä jämerästi eteenpäin laajaa kokonaisuutta silmällä pitäen, muuten muut kaupungit menevät kehityksessä Porvoon ohi. Eija Kölhi ottaa esimerkiksi Kotkan, joka joutui selkä seinää vasten teollisuustyöpaikkojen kadotessa. Siellä kuppi käännettiin toisin päin ja nyt kaupungin tulot perustuvat kauppaan ja turismiin. Keskustatorin alle saatiin jopa iso parkkihalli. Suunnittelu tehtiin avoimesti yhdessä kaupan toimijoiden kanssa. - Kaikki on yhteistyöstä kiinni. Jos yhteistä säveltä ei löydy, hienot suunnitelmat hautautuvat. Kauppa toivoo, että viranomaiset ja päättäjät selkeästi osoittavat yhteistyöhalua. Eihän kaupunki ilman kauppaa ole mikään kaupunki. Erityisesti ydinkeskustassa on oltava muutakin kuin pelkkää kylmää massaa. Täällä ei voi olla kiinteistöjä, joiden kivijalassa ei olisi kauppaa, Kölhi pohtii. Porvoon elävä keskusta ry:n yhtenä johtotähtenä on myös kaupungin imagon Porvoon elävä keskusta ry ei ole vetänyt viivoittimen tarkkaa rajaa keskustan toiminta-alueen ympärille, sillä yhdistyksen tavoitteena on myös koko Porvoon kaupallisen vetovoiman vahvistaminen, yhdistyksen puheenjohtaja Eija Kölhi kertoo. parantaminen. Porvoo-mielikuviin kuuluvat jo historia ja kulttuuri. Lisäksi Porvoossa on uskomattoman hieno puisto-akseli, jokivarsi ja keskustan torit sekä erilaisia, toisiaan täydentäviä kaupunginosia. Porvoo on ihmisenkokoinen kaupunki, jossa palvelut ovat lähellä. Ja täällä todella on palveluita! Eija Kölhi huomauttaa. - On jo kulunut hokema, että pitäisi lähteä muualle palvelujen perässä. Ymmärrän tietysti, että ihmiset hakevat elämyksiä, mutta ei pitäisi lietsoa sellaista ajattelua, että aidan toisella puolen tarjonta on aina parempaa. Jokainen porvoolainen voi omalla kohdallaan kehittää kaupunkia ja pitää eurot kotikulmilla, hän jatkaa. Aivan ydinkeskustan imagoon kuuluu Eija Kölhin mukaan ehdottomasti se, että kaikki on lähellä. - Porvoon ydinkeskusta on intiimi yhteisö, jossa kaikki kauppiaat ja pienimmätkin putiikit pitäisi saada mukaan aktiivisesti kehittämään yhteistä olotilaamme. Ja osallistumaan tempauksiin kokonaisvaltaisemmin. Jotenkin tuntuu yhä siltä, että halutaan kaikki, mutta ei olla valmiita panostamaan itse. Kaupan kokonaiskehityksen kannalta Porvoolla ei ole suuria uhkia ihan lähiympäristössä, kun Loviisa on vielä pieni ja Kotka on kaukana. Helsinki on oma lukunsa, mutta naapurikunnista riittäisi Porvooseen tulijoita. Meillä on käsillä loistava tilaisuus kehittää Porvoosta itäisen Uudenmaan kauppakeskittymä. KOMMENTTI Pienen kaupungin kummallisiin pulmiin kuuluu se, että jo muutaman korttelin matka kävellen on liikaa. Auto pitäisi saada suoraan kaupan oven eteen ja mielellään ilman pysäköintimaksuja. Porvoon keskusta on onneksi viime vuosikymmenen aikana ainakin sen verran kutistunut, ettei kenellekään enää (kaiketi) tulisi mieleen järjestää linja-autokuljetusta pelkästään jokirannan länsipuolen parkista keskustan torille, kuten tehtiin 1990-luvun alussa, kun täällä toteutettiin Pidä markka Porvoossa kampanja. Torinalusparkkia on Porvoossa vaikea toteuttaa. Kustannukset ovat liian korkeat, ja epävarmuutta on siitäkin, kuinka paljon keskustan rakennusten perustukset kestäisivät uuden maanalaisen pysäköintitilan aiheuttamia kosteusmuutoksia. Faktaa on kuitenkin se, että Porvoon keskustassa on vaikka kuinka paljon tyhjää, vajaakäytössä olevaa parkkitilaa vain parin minuutin kävelymatkan päässä kaupoista ja palveluista. On ymmärrettävää, että ruokakaupan kassit täytyy joskus saada ostoskärryillä suoraan autoon, mutta keskustan monesta mukavasta palvelusta pystyy nauttimaan kävellen. Eija Kölhi on aiheellisesti nostanut esiin porvoolaisen pulman todelliset mittasuhteet. Miksi kukaan käyttäisi bensarahaa ajaakseen vaikkapa Jumboon, jossa sitten kävellään kilometrikaupalla parkkihallissa ja kauppakeskuksen käytävillä? Rahaa menee polttoaineeseen moninkertaisesti enemmän kuin kotikaupungissa menisi samassa ajassa parkkimittariin. Porvoon elävä keskusta ry:n puheenjohtajan ajatuksiin panostuksesta ekologiseen ajatteluun on helppo yhtyä. Paperipilvi Taide - ja askartelutarvikkeiden erikoisliike Paperipilvestä löydät laadukkaat tarvikkeet ja asiantuntevan henkilökunnan TERVETULOA Aleksanterinkatu 13, Porvoo Piispankatu 19, Porvoo, puh Avoinna ark. 9-17, la 9-14 Heloja alkaen 29 Rannekoruja alkaen Piispankatu 19, Porvoo Ark , la Laadukkaat silmälasit tekevät sinusta SINUT. Koko kehysmallisto % Lundinkatu 10, puh. (019) LITE BÄTTRE. 15

9 Porvoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja, yrittäjä Matti Nuutti on seurannut Tarmolan alueen muutoksia paalupaikalta, Porvoon RealisointiPörssi Oy:n ohjaksista käsin. Hän omistaa perheyrityksen osakekannan yhdessä poikiensa Kimmo ja Marko Nuutin kanssa. nykyistä k-kauppaa vastaava päivittäistavaramyymälä. Tarmolan tulevaisuudessa puolestaan häämöttää jo Keskon laajennus hypermarketiksi. Myös Osla omistaa alueella tontteja ja kiinteistöjä, eli Tarmolaan pyrkii mahdollisesti toinenkin iso keskittymä. - Tässä törmätään tietenkin siihen, kuinka paljon kaupallista rasitetta Tarmola kestää. Liikenne voi tulla todelliseksi ongelmaksi. Lyhyellä tähtäimellä Tarmola korvaa sitä menetystä, joka on koettu Kuninkaanportin viiveen osalta. Mutta kokonaisuudessa Tarmola tukee elinkeinoelämän kehitystä Porvoossa, kun tähtäin asetetaan vaikkapa 20 vuoden päähän, jolloin kaupungissa on todennäköisesti enemmän asukkaita, Nuutti arvioi. Visioita ja visuaalisuutta Kaupunki tekee suunnitelmia ja byrokratian rattaat pyörivät yrittäjän näkökulmasta usein tuskastuttavan hitaasti. Mikä on kaupan kannalta se suuri visio, jota kohti Porvoo suunnitelmillaan pyrkii? - Ensimmäinen tähtäin on se, että asujaimisto saadaan käyttämään oman alueensa kaupan palveluita. Toinen on se, että asiakaskuntaa saadaan ympäristöalueilta ja lähikunnista. Tässä yhteydessä on hyödynnettävä myös Porvoon matkailukaupungin mainetta, Nuutti erittelee. Kun saadaan turistivirtoja Porvooseen nähtävyyksiä katsomaan, niin pystytään myös kaupallisesti käymään heidän taskuillaan. Siinä mielessä tärkeää on saada nimenomaan yöpyviä matkailijoita. Matti Nuutti viittaa Taidetehtaan kupeeseen suunniteltuun hotellihankkeeseen ja tähdentää samalla toimivan vierasvenesataman aikaansaamista. Läheisyydessä on lisäksi laskettelurinne ja leirintäalue. - Leirintäaluetta ei kannata missään nimessä siirtää keskustan ulkopuolelle, jos haluamme, että matkailijat käyttävät Porvoon palveluita, hän muistuttaa. Ydinkeskustaan ja jokivarteen onkin melko helppo hahmottaa houkutteleva kokonaisuus, jossa ihmiset viihtyvät ja viettävät aikaa. Mutta miten on Tarmolan viihtyvyyden laita esimerkiksi rakennusten visuaalisen ilmeen suhteen? - Tarmola on vanha teollisuusalue, jollaisena se yhä myös laajentuu, kun kaupunki suorittaa parhaillaan maahankintoja Loviisantien varressa. Täällä on siporexhallia ja peltihallia ja rakennuskanta on saanut aika vapaasti rönsyillä. Uusissa rakennuksissa pyritään siistiin ja toimivaan kokonaisuuteen. Kaikkea vanhaa ei voi jyrätä pois, mutta pienellä ilmeen uusimisella voidaan näkökysymyksessä saada paljon aikaiseksi, Matti Nuutti pohtii. ITÄINEN PORVOO nousevan auringon alue? Samaan aikaan, kun julkisuudessa on kuumeisesti mietitty ratkaisuja Kuninkaanporttiin ja hehkutettu Porvoon länsirantaa, on Tarmola kuin huomaamatta noussut varteenotettavaksi kilpailijaksi kauppa-alueiden joukossa. Teksti Tuula Lukić Kuvat Srba Lukić Yrittäjä Matti Nuutti on saanut seurata Tarmolan muutoksia pitkään aivan paalupaikalta. Porvoon RealisointiPörssi Oy on toiminut alueella jo 20 vuotta, aiemmin maahantuontiyrityksenä nimellä Porvoon Pörssi Oy. Samalla Nuutti on ollut mielenkiintoisessa kaksoisroolissa. Kokenut valtuutettu oli viime syksyn kunnallisvaaleissa SDP:n Porvoon ääniharava ja hänet valittiin uuden kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi, tehtävään, jossa hän toimi myös vuosina Porvoon keskustan itäpuolelle sijoittuva Tarmola on alun perin kaavoitettu teollisuudelle. RealisointiPörssi on ollut osa teollisuusalueen keskelle kehittynyttä kaupan alan toimintaa, johon Tarmolassa on lukeutunut huonekalu- ja autokauppaa sekä varastomyymälöitä. Matti Nuutti kertoo, että alueen luonne alkoi selkeästi muuttua viime vuosituhannen taitteessa. Merkittävä muutos tapahtui, kun Lidlin ja Robin Hoodin tulo mahdollistettiin kaavoituksella. - Se pisti vipinää tossuihin. Heti perään Kesko avasi K-Supermarketin, mikä edelleen muutti täällä kaupan luonnetta. Toisen epäonni on toisen onni Kuninkaanportin hypermarket-haaveet kaatuivat maakuntakaavoitukseen, jonka määräysvalta ei yllä Porvoon kes- kusta-alueelle. Nyt vaikuttaakin siltä, että suuret kauppaketjut keskittyvät tekemään voitollisia siirtoja keskustan pelipöydällä. Kerääkö Tarmola potin ja Kuninkaanportti sammuu? - Ei, vaikka siltä nyt näyttää. Kuninkaanporttiin haetaan uutta vetonaulaa, se vain ottaa vielä vähän aikaa. Kaavoituksellisesti Porvoon keskustan kasvusuunta on ollut länsi jo 1990-luvun lopulta lähtien, jolloin vahvistettiin yleiskaava. Uusien asuinalueiden myötä tavoitteena on, että Kuninkaanporttia ei mielletä enää kaupungin ulkopuolelle rajatuksi keskittymäksi, Matti Nuutti vastaa. Kaupungin toiveena on nyt, että Kuninkaanporttiin saataisiin Tarmolan Asentajantie 12, puh. (019)

10 Omatalo Oy Mietteitä Porvoon länsirannalla Janni Eklund Samuli Juusola 1. Käyn melko paljon vaateostoksilla Porvoon ulkopuolella, kuten Helsingissä. Taidetehtaalla on vain muutama kauppa, jossa käyn. Se on myös hieman kaukana keskustan muusta valikoimasta. 1. Vietän yleensä viikonloput Porvoon ulkopuolella, joten olen tottunut käymään muualla ostoksilla. Ostan vain päivittäistavarat Porvoosta. 2. Sijainti on hyvä HAAGA-HELIAAn nähden. H&M sekä Cubus ovat mieleeni, mutta kauppoja voisi olla lisää, esimerkiksi urheiluliike. Uudet tilat ovat hienot ja on hyvä, että ravintoloita löytyy nyt myös joen toiseltakin puolen. Jennika Liljeqvist 1. Käyn jonkin verran Jumbossa, Itiksessä sekä muissa pääkaupunkiseudun ostoskeskuksissa ostamassa vaatteita ja elektroniikaa. Tämä johtuu siitä, ettei Porvoossa ole paljoakaan kauppoja tai tarjontaa. 2. Mielestäni Taidetehtaalla on monipuolisesti palveluita, mukaan lukien yksi Suomen parhaista ravintoloista, mikä on suuri bonus. Itse en kuitenkaan välitä muista kuin kauppakujan liikkeistä, joilla on tarjontaa myös miehille. Tytti Juurinen Kehitysyhtiö Posintra on erikoistunut itäisen Uudenmaan pk-yritysten liiketoiminnan kehittämiseen ja tarjoaa seuraavia palveluita: Tiina Whiley Alkavien ja toimivien yritysten neuvontapalvelut Kehittämishankkeet Projektipäällikkö Innovaatiopalvelut alueen keskeisimmille toimialoille Itä-Uudenmaan yrityshautomo Osaamiskeskustoimintaa Seudulliset kehittämispalvelut Verkostoitumis- ja koulutustilaisuudet Yrityshautomo Loviisan toimipisteemme palvelee osoitteessa: Uusyrityskeskus Loviisa-Porvoo ry. Brandensteininkatu 11, Loviisa Ajanvaraus Tervetuloa! 1. Käyn jonkin verran Helsingissä vaateostoksilla. 2. Mielestäni on hyvä juttu, että Taidetehdas on tuonut enemmän tarjontaa nuorille ottaen huomioon, että Porvoossa liikkuu todella paljon opiskelijoita. Itse en ainakaan kaipaa enempää palveluita. Haaga-Helian opiskelijat Samuli Juusola, Janni Eklund, Tytti Juurinen ja Jennika Liljeqvist liikkuvat Taidetehtaan kauppakujan kulmilla lähes päivittäin. Omatalo Posintra Oy * Kipinätie 1, Porvoo * Rakenna Omatalo Oy Omatalo Oy Omatalo Oy 2. Mitä mieltä olet Taidetehtaan uudesta kauppakujasta? Toivoisitko jotain enemmän? Mitä hyvää/huonoa siinä on? 2. Taidetehtaan kauppakuja on mukava lisä Porvoon kauppoihin. Erityisesti H&M on ollut minulle mieleinen. Taidetehdas on hyvällä paikalla, sillä se on aivan HAAGA-HELIAn vieressä, opiskelijat viettävät siellä siksi paljon aikaa. Toivoisin sinne kuitenkin lisää vaate- ja sisustuskauppoja. Valikoima on melko suppea, kauppoja ei ole kaikille. tai rakennuta. Edullisesti. vuodesta 1939 Teksti ja kuva: Johanna Lukić 1. Käytkö paljon ostoksilla Porvoon ulkopuolella? Jos käyt, miksi ja mitä käyt ostamassa muualta? Rakenna Rakenna tai rakennuta. Edullisesti. tai rakennuta. Edullisesti. Omatalo PIKKUJÄTTI PIKKUJÄTTI RUUSUVUORI PIKKUJÄTTI vuodesta 1939 Rakenna tai rakennuta. Edullisesti. Omatalo Omatalo vuodesta 1939 vuodesta 1939 pikkuhintaan pikkuhintaan p Tampereen asuntomessuilla suuren suosion saanut malli myynnissä nyt K-raudoissa pikkuhintaan 4 h + k, 93/107 m ,- Toimituksessa mm. puuverhous, takka ja hormi asennettuina, 4 h + k,sekä93/107 mja2paljon muuta,kattoturvatuotteet, keskuspölynimuri tiiveysmittaus katso (toimitussisältö). Tarjous voimassa saakka, toimitukset vuoden 2013 aikana ,40.900,- Nopean päättäjän etu 4 h + k, 93/107 m TERVETULOA TALOMYYNTIIN KYSY PIKKUJÄTTIÄ! 2 Toimituksessa mm. puuverhous, takka ja hormi asennettuina, katto mennessä mennessä turvatuotteet, tiiveysmittaus ja paljon muuta, katso talokaupan keskuspölynimuri tehneille kaupansekä päälle (toimitussisältö). Tarjous voimassa saakka, talokaupan tehneille kaupan päälle SOLIFER GT2 MOPOSKOOTTERI toimituksetnyt! vuoden 2013 aikana. Tule tekemään talokaupat SOLIFER GT2 Toimituksessa mm. MOPOSKOOTTERI puuverhous, takka ja hormi asennettuina, kattosinua palvelee turvatuotteet, keskuspölynimuri sekä tiiveysmittaus ja paljon muuta, katso TERVETULOA TALOMYYNTIIN KYSY PIKKUJÄTTIÄ! Tule tekemään talokaupat nyt! (toimitussisältö). Tarjous voimassa saakka, toimitukset vuoden 2013 aikana. PATRIK BLOM TERVETULOA TALOMYYNTIIN KYSY PIKKUJÄTTIÄ! Ratsumestarinkatu 3, PORVOO patrik.blom@k-rauta.fi Vi betjänar okså på svenska Puh. (019) Avoinna: ark. 7 20, la 9 16 Kevät tulee, oletko valmis? Kodin vaihtajat ovat jo liikkeellä

11 Autoja myydään ja ostetaan kiihtyvällä vauhdilla netissä Teksti Maarit Gabrielsson Kuvat Srba Lukić Autokauppa on viimeisen 5-10 vuoden aikana siirtynyt yhä enemmän nettiin. Autojen - niin käytettyjen kuin uusienkin - pääasiallinen markkinointikanava on netti ja siellä olevat autoportaalit, autotalonjohtaja Kim Stenström Autotalo Laakkosesta Porvoosta kertoo. - Kun maailma globalisoituu, myös autokauppa muuttuu rajattomammaksi. Netin kautta pystytään markkinoimaan koko Suomeen. Asiakaskunta on silloin paljon laajempi. - Kuluttaja pystyy heti vertailemaan eri vaihtoehtoja, kun tarjoajia on vaikka kuinka paljon, Stenström jatkaa. Autoliikkeet ovat saaneet kilpailijan yksityisistä myyjistä ja yksin toimivista yrittäjistä, jotka kauppaavat menopelejä netissä. Stenström huomauttaa, että niissä on aina riskinsä. - Yksityisissä kaupoissa, jotka tapahtuvat pääosin netissä, ei ole mitään kuluttajansuojaa. Silloin, kun kaupat on tehty ja kauppasumma maksettu, on auton omistusoikeus ja vastuu ostajalla. Yleensä asiakkaalla on vaihtoauto, jonka arvioinnin perustyö Stenströmin mukaan tehdään tarvittaessa netissä, jotta voidaan antaa tiettyjen kriteereiden puitteissa hinta-arvio. - Lopullinen hinta vaihtoautosta määrätään vasta, kun auto on nähty ja koeajettu. Oli sitten auto kuinka uusi tahansa, niin kyllä se täytyy aina nähdä, ennen kuin siitä voidaan sanoa lopullinen hinta. Stenström toteaa, että ehkä tärkein elementti autojen nettimyynnissä ovat kuvat. Yksi kuva kertoo näissäkin tapauksissa enemmän kuin tuhat sanaa. - Netissä pystytään myös yksilöimään auto varusteineen päivineen. Lopullista kauppaa eivät autoliikkeet tee netissä. - Poikkeuksen tekee, kun auto ostetaan ilman vaihtoautoa eli suoralla kaupalla. Silloin pystytään tekemään jopa kauppasopimukset netissä. Stenström painottaa, että autoliike käyttää autoalan yleistä tilaus- ja kauppasopimusta. Siinä on myyjän ja ostajan vastuut määritelty. Se on kuluttajansuojalain alaista kauppaa. Stenström arvelee, että noin neljäsosa netissä myytävistä autoista on yksityisten myymiä ja loput autoliikkeiden. - Autotalo Laakkonen myy vuodessa kaiken kaikkiaan noin autoa, joista noin on käytettyä. Käytetyistä puolet tavalla tai toisella työstetään netin kautta. Netin kautta ostetaan Stenströmin mukaan kaiken hintaisia autoja. Hintahaitari on muutamasta tuhannesta aina jopa yli sataantuhanteen euroon. Hänen mukaansa ostajakuntaa on vaikeaa määritellä. Ei ole mitään stereotyyppiä. - Ehkä suurin kohderyhmä ovat normaalit lapsiperheet, ikäluokka vuotta. On myös paljon yli 60-vuotiaita, jotka päivittäin käyttävät nettiä ja uskaltavat ja osaavat toimia siellä. -Tänä päivänä työssäkäyvillä on kiire. Kello 8-17 ollaan töissä. Sitten, kun lapset on saatu nukkumaan, on aikaa katsoa netistä mahdollisia kaupan kohteita ja tehdä valmistavaa työtä. Se on tätä päivää. - Jos kiertäisi autoliikkeitä siinä palaisi aikaa ja rahaa ja voisi tehdä hätiköityjä päätöksiä. - Sinkkunaiset ovat myös oma lukunsa. Heillä kun saattaa olla jonkinlainen kynnys tulla autoliikkeeseen. - Suurin osa automyyjistä on miehiä. Naiselle voi tulla vähän epävarma olo. Netissä on, sanottaisiinko jonkinlainen turvapuskuri olemassa. -Sitten, kun on päästy siellä alkuun ja saatu luottamus luotua, niin tullaan tekemään se loppukauppa liikkeeseen. Porvoon Tele-Center tarjoaa matkapuhelin- liittymä- ja tietokonepalveluita sekä yksityis että yritysasiakkaille. Palvelemme teitä yli 20 vuoden kokemuksella. Naprapath hoidot OMT fysioterapiaa Fysioterapia Hierontaa Ortopedin Linnankoskenkatu 41A (Kelan talo) Porvoo puh Aukioloajat: Ma-Pe La Su Suljettu Teollisuustie 15 Porvoo Puh Katso Voitte myös ottaa yhteyttä verkkosivujen ja säköpostin kautta. -Nokia -Iphone -Samsung Idyllisiä koteja Porvoo - Sipoo - Loviisa Raatihuoneenkatu 13, Porvoo p. (019) p / info@juttakaksonen.fi "Asunto ei ole vain jokin paikka, jota olemme välittämässä, vaan se on uusi koti, jonka kauttamme löydät. Polkuja kotiin ei löydetä ellemme me välittäisi." 20 21

12 Tavoitteet korkealla ASIANTUNTEVAA VÄLITYSPALVELUA LKV HANGREN OY Teksti Tuula Lukić Kuvat Srba Lukić Opiskelijat Jenni Rif ja Miro Kiiski ovat parhaillaan kutkuttavissa lähtökuopissa. Toisinkin voisi sanoa: he ovat lähellä maaliviivaa. Kolmivuotiset kaupan alan opinnot Point Collegessa ovat loppusuoralla, mutta samalla edessä on jo uusi vauhtirata. Mitä opiskeluaika on antanut ja miltä tulevaisuus näyttää? Raatihuoneenkatu 10, Porvoo, puh , Hannu Ahlgren, lkv, , Maiju Heinonen, lkv, , Bokningar / Varaukset Kulturhuset / Kulttuuritalo GRAND , Biskopsgatan 28, Borgå luckan@grand.fi Piispankatu 28, Porvoo SUUNNITTELU JA ASENNUS PARVEKELASIT PARVEKEKAITEET (alumiini ja RST.) TERASSILASIT PORRASKAITEET må-fre / ma-pe 12-18, kl stängt i juli / suljettu heinäkuussa Ett mångsidigt kulturhus mitt i Borgå med en modern teateroch konsertsal, en festvåning, möteslokaler och en populär utställningsaula. Biljettförsäljning via Lippupiste, NetTicket, Piletti. Casco Akryl Basic akryylimassa Vain! Eurodecor remonttimaali Puolihimmeä 74 alk ml 50 9 l (8,28/l) YSTÄVÄLLISTÄ JA ASIANTUNTEVAA APTEEKKIPALVELUA KEVÄTKUMMUN OSTOSKESKUKSESSA TER VETULOA! AVOINNA: ARKISIN 8-20 JA LAUANTAISIN 9-16 I L M A I S I A PA R K K I PA I K K O J A - Olen tiennyt jo ysiluokalta alkaen, että tämä on mun juttu. Suvussa on yrittäjiä, ja asiakaspalvelu ja myyntityö kiinnostavat. Erityisesti olen tykännyt visuaalisesta myyntityöstä eli siitä, miten kaupan ulkonäöllä ja ilmeellä vaikutetaan myyntiin, Jenni Rif kertoo. Miro Kiiski puolestaan hakeutui Point Collegeen, koska halusi lukion rinnalle ammatillisia opintoja. Kaksoistutkinnon suorittajalle tämä kevät on tuplasti työntäyteistä. Koulutus on täyttänyt odotukset ja enemmänkin. - Täällä meille annetaan eväät. Sitten on minun päätettävissäni heitänkö ne pois vai syönkö, Miro tiivistää osuvasti. Miroa kiinnostaa myyntityön psykologinen puoli ja kuluttajakäyttäytyminen. Hän ottaa asiakastyössä lähestymiskulmaksi mieluummin palvelun, ei niinkään tuloshakuisuutta, sillä se paistaa läpi. - Kyllä sen itsekin huomaa, jos myyjä haluaa vain provikkaa eikä oikeasti olla avuksi. Näiden pitäisi olla hyvässä tasapainossa. Tyytyväinen asiakas tulee kauppaan uudestaan. Energisille nuorille töitä on opintojen ohella riittänyt myös keikkarintamalla, kun opintoihin kuuluneet työssäoppimisjaksot ovat poikineet jatkoa. Aito työympäristö tekee hyviä osaajia ja porvoolaiset kaupat työllistävät Point Collegen nuoria kiitettävästi. Jennille ja Mirolle on kertynyt kokemusta muun muassa H&M:ssä, Plantagenissa, Dressmanilla, Gigantissa ja Kuninkaanportin Shellillä. Jenni Rif on varma, että pysyy kaupan alalla, ehkäpä myymälävisualistina. Iltaopintoina hän voisi vielä hankkia tradenominkin paperit. Opinnot ovat antaneet hyvää potkua, ja kun ensimmäisenä vuonna tuli jo liiketoimintasuunnitelman laatiminen tutuksi, niin ei ihme, että mielessä siintää ajatus omasta yrityksestä. - Tavoitteet ovat korkealla, hän vakuuttaa iloisesti. Point College kouluttaa sekä nuoria että aikuisia kaupan alan osaajia Porvoo International College eli Point College on kolmikielinen Porvoon Näsissä sijaitseva toisen asteen liiketalouden ja sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammatillinen oppilaitos, jossa opiskelee noin 450 nuorta ja noin 300 aikuista. Point Collegesta valmistuu nuoria myynnin ja markkinoinnin osaajia asiakaspalveluun ja myyntiin suuntautuneista merkonomiopinnoista. Kolmivuotisen koulutuksen aikana opiskellaan mm. asiakaspalvelua, myyntiä, lehti-ilmoitusten tekemistä ja mainoskampanjoiden suunnittelua ja toteutusta. Vankka työelämälähtöisyys näkyy kahdelle jälkimmäiselle opiskeluvuodelle jaksotetusta työssäoppimisesta. Porvoo: Teollisuustie 12, p. (019) Palvelemme: ma pe 8 18, la Kaupan alalla jo työskentelevät voivat Point aikuiskoulutuksen puolella suorittaa asiakaspalveluun ja myyntiin suuntautuneen merkonomitutkinnon tai yrittäjinä toimivat yrittäjän ammattitutkinnon. Oppisopimuksella tutkinnon voi suorittaa joustavasti työn ohella. Koulutustarjonnasta on myös mahdollista valita juuri omaa työtä tukevia valmennuspäiviä. Point aikuiskoulutus tarjoaa myös asiakaskohtaisesti räätälöityjä kaupan alan valmennuksia. 23

13 Kirjan elinkaari on arvaamaton Kirjat kiertoon Lukusillaan Ehdin pitkälle aikuisikään ennen kuin minut pyydettiin mukaan ensimmäiseen lukupiiriini. En ollut tajunnut tarvitsevani sellaista. Luulin, että lukeminen on niin henkilökohtainen kokemus, ettei siinä muiden mielipiteitä kaivata. Olin väärässä. Olen ollut mukana kolmessa lukupiirissä, yhden jäsen olen edelleen. Jokaisessa piirissä olemme kokoontuneet yhteen ja keskustelleet nokikkain kirjoista. Henkilökohtainen kontakti muihin lukijoihin on ollut osa piirin antia. Netistä puolestaan löytyy kirjallisuuspiirejä ja blogeja, joiden keskusteluun voi halutessaan osallistua. Niistä saattaa myös löytää hyviä lukuvinkkejä. Mielenkiintoisia, mutta jostakin syystä vaille huomiota jääneitä tai unohduksiin vaipuneita kirjoja tuntuu riittävän. Miten lukupiiri valitsee kirjansa? Usein tapana on ehdotusten ja pohdintojen jälkeen valita kirja yhdessä sen mukaan, mikä eniten kiinnostaa. Joskus jopa äänestetään. Valintoja tehdään ajankohtaisuuden, teemojen tai tietyn maan kirjallisuuteen tutustumisen perusteella. Monesti valinnat saattavat tiedostamatta keskittyä jonkin teeman ympärille, ja tämä havaitaan vasta jälkeenpäin. Jos piiriläisiä on paljon ja suurin osa lainaa kirjan kirjastosta, valintoja ohjaa myös käytäntö eli se, miten paljon teoksia kirjastosta löytyy. Lukupiirillä on rajoja rikkova vaikutus. Niissä joutuu tutustumaan kirjoihin (tai Outi Alm kolumni oikeammin: niissä saa lukea kirjoja), joihin ei olisi muuten tarttunut. Muitakin uusia oivalluksia voi syntyä. Kun vedin kansalaisopiston lukupiiriä, ensimmäisinä vuosina yli kymmenen naisen joukkoon oli rohkaistunut yksi mies. Parin vuoden päästä heitä oli kaksi, lopulta kolme. He yllättivät minut. Jouduin luopumaan harhakäsityksestäni, että mies lukee kirjoja eri tavalla kuin nainen. Tai erilaisia kirjoja. Kirjoista keskusteleminen on yllättävän antoisaa. Jälkeenpäin olo on piristynyt, kun on saanut uutta ajateltavaa. Miten eri tavoin saman kirjan voikaan lukea! Parhaimpia lukupiirikokemuksia ovat ne, kun kirja mahdollistaa monenlaiset tulkinnat ja keskustelu velloo, jokainen kokee olevansa juuri sen oikean lukukokemuksen haltija, kunnes alkaa aavistaa, että siinä, mitä toinen sanoo, voikin olla perää. Kirjan rikkaus pääsee esiin, kun sitä valotetaan monesta suunnasta. Toisten ihmisten lukukokemusten ja näkemysten kuuleminen avaa uusia ikkunoita tekstiin. Silloin voi hämmästyä, miten en tuotakaan huomannut tai ajatellut. Tai miten toinen antaa erilaisen merkityksen jollekin tekstin osalle. Kun puhutaan kirjoista, puhutaan elämästä. Lukupiiri on yhdessä jaettua elämää. Porvoon kirjaston lukupiiri aloitti tammikuussa teemanaan Tuntemattomat suuruudet. Kevään aikana kokoontumisia on neljä ja kirjalistalla on Suomen julkisuudessa vähälle huomiolle jääneitä teoksia: Muriel Spark: Mandelbaumin portti, Rafael Sabatini: Scaramouche säilän sankari, Viivi Luik: Seitsemäs rauhan kevät sekä Albertine Sarrazin: Karkulainen. - On paljon kirjoja, jotka ansaitsisivat enemmän huomiota, mutta meillä on pieni kielialue, eikä täällä ole kapasiteettia pitää pinnalla kaikkia suomalaisiakaan teoksia, pohtii Porvoon kirjaston lukupiirin ideoija, kirjastonhoitaja Heidi Häivälä. Esimerkiksi Muriel Spark oli The Timesin vuonna 2008 laatimalla listalla viidenkymmenen merkittävimmän brittikirjailijan joukossa, mutta häneltä on suomennettu vain yksi teos. Mikä sitten tekee kirjasta klassikon? Heidi Häivälä nostaa ainakin yhdeksi tekijäksi sen, että klassikko käsittelee yleismaailmallisia tunteita. Toiset kirjat puolestaan ovat omana aikanaan hyvinkin suosittuja, mutta aiheet ja näkökulmat eivät sitten kestäkään aikaa. Toisaalta kirjallisuushistoria on myös esimerkki vallankäytöstä, sillä historian lehdille listatut kirjailijanimet ovat aina jonkun tahon valintoja. On vaikea ennustaa, mitkä kirjat jäävät meidän aikakaudestamme elämään, mutta Heidi Häivälä veikkaa, että Sofie Oksasen teokset voisivat olla joukossa. - Uskon, että hän jää historiankirjoihin, mutta sitä en tiedä, tullaanko hänet muistamaan enemmänkin mediapersoonana. Suomalaisiksi klassikoiksi tästä ajasta saattaa hyvinkin nousta kirjoja, jotka käsittelevät erilaisuuden teemoja - niitä samoja, joita mediassakin on nyt esillä, Häivälä arvioi. Lukevan tiskin äärelle kokoonnutaan myös pelaamaan muun muassa Magic The Gathering -korttipeliä. Kuvassa kauppias Veikko Häkkinen (oik), Erik Koskela, Tommi Pekkala, Miro Topp ja Rasmus Penttilä. Onnellinen se, joka saa tehdä mielekästä, täysin omalta tuntuvaa työtä. Tämä totuus tulvahtaa lämpimästi vastaan, kun astuu sisään Porvoon Lukevaan. Tiskin takana hymyilee kauppias Veikko Häkkinen, joka on pitänyt vanhojen kirjojen ja lehtien divaria sillankupeessa Mannerheiminkadulla jo parikymmentä vuotta. Näin loistavasta paikasta ei lähdetä kulumallakaan, kuuluu kauppiaan leppoisa kommentti. Kirjat ovat Häkkisen rakkaus. Uskoa vai ei, hän ei ole kuitenkaan ehtinyt lukea kunnolla moneen vuoteen, vaikka on keskellä notkuvia kirjahyllyjä päivät pitkät. Tuleviin eläkepäiviin onkin latautunut paljon odotuksia. Sitten ehtii ehkä paneutua samalla tavalla kirjoihin kuin nuorena miehenä ennen työelämän alkua. Ensimmäisinä lukulistalla odottavat Mika Waltarin romaanit sekä Zacharias Topeliuksen Talviiltain tarinoita. - Nuorena olin intohimoinen lukija, mutta työpäivänä ei ehdi katsoa muuta kuin päivän lehdet. Arvostan ja kunnioitan kirjaa, ja kun alan lukea, haluan suoda sille oman ajan. Haluan uppoutua kirjan luomaan maailmaan. Se on kuin kupla, joka täällä työn äärellä vähän väliä väistämättä poksahtaisi kaupan oven käydessä. Oma antikvariaatti oli Häkkisen unelma jo nuorena, kun hän keräili sarjakuvalehtiä. DIVARISSA Yksityisyrittäjän työ on itsenäistä ja divari ympäristönä rauhallinen kuin kauppias itse, joka tuntuu todella olevan omassa elementissään asiakaspalvelussa. - Tässä työssä saa olla ihmisten parissa ja asiakkaiden kanssa keskustellaan kaikesta maan ja taivaan välillä. Työpäivä saattaa välillä liukua yliajalle, mutta yksityisyrittäjä ei saa katsoa kelloa. Asiakkaan huomioiminen on palveluammatissa tärkeintä, Veikko Häkkinen miettii. Heti sisääntulon vieressä on euron hylly, joukossa lukuromaaneja, jotka eivät kuulemma tahdo liikahtaa ilmaiseksikaan. Vanhojen kirjojen tarjonta on lisääntynyt valtavasti, mutta samalla se on yksipuolistunut. Lisäksi kilpailevaa myyntiä on kirpputoreilla, joita Häkkinen ei kuitenkaan nimeäisi antikvariaattien vihollisiksi. Hän mainitsee, että yrittäminen on Suomessa vapaata. Ongelmallisiksi Häkkinen kokee Valittujen Palojen kirjavaliot, joita suurten ikäluokkien kotikirjastoihin on aikanaan kertynyt. - Aika väljä maku jää niistä romaaneista, kun nehän ovat lyhennelmiä. Paljon mielenkiintoisia sivujuonteita on tiputettu tarinasta pois, hän puhahtaa. Dekkarit ja sotakirjat sen sijaan liikkuvat erinomaisesti, ja tietty asiakaspiiri löytyy aina myös keittokirjoille sekä luonto- ja TAVATAAN Teksti Tuula Lukić Kuvat Srba Lukić eläinkirjoille. Nuortenkirjoille Lukevassa on varattu paljon hyllytilaa, ja vaikka niiden vaihtuvuus voisi olla parempikin, klassikot, kuten Viisikko, Tiina-kirjat ja L.M. Montgomeryn tuotanto, myyvät edelleen hyvin. Puhumattakaan fantasiakirjallisuudesta ja Harry Potterista. - Pokkarimyynti on lisääntynyt vuosi vuodelta. Monet haluavat vain saada lukunautinnon ja asia on sillä selvä. Kirjaa ei osteta hyllyyn säilytettäväksi, vaan se halutaan antaa taas kiertoon. Se on varsin perusteltua, Veikko Häkkinen toteaa. Monet ovat sanoneet, että e-kirjan tulo markkinoille hävittää lopulta kokonaan painetun sanan, mutta Veikko Häkkinen ei tähän ennustukseen usko. Aina tulee olemaan niitä, jotka haluavat konkreettisesti kääntää sivua ja tuntea kirjan käsissään. Antikvariaatti on liike, joka ostaa asiakkailta, kuolinpesiltä, yhteisöiltä, ynnä muilta hyväkuntoista ja käyttökelpoista tavaraa, ja myy ne eteenpäin. Antikvariaateista käytetään puhekielessä ilmaisua divari, joka tulee sanasta diverssikauppa eli sekalaisten tavarain kauppa. (Wikipedia) 24 25

14 K-CITYMARKET PORVOO TOIVOTTAA SINUT TERVETULLEEKSI HYVILLE RUOKAOSTOKSILLE! Yli tuotteen tuoretuotepainotteinen valikoima, myös paljon luomu- ja Reilun kaupan tuotteita. Uusittu Kalaa, lihaa, leikkeleitä ja valmisruokia sekä myös LEIPÄÄ ja JUUSTOJA PALVELUTISKEILTÄMME arkisin ja lauantaisin. Ravintola Wanha Laamanni avaa ovensa 16.3 Lauantaina klo Kauppamme on auki myös sunnuntaisin klo 12 alkaen. Maksamme katupysäköintisi P-lipun kantaa vastaan (max 1 tunti), kun ostat meiltä vähintään 25 eurolla; parkkihallissamme maksutonta pysäköintiä K-Plussa-kortilla. Tutustu uudistettuun ruokalistaamme! Alla Rosso, Al capone... vanhat tutut palaavat Porvooseen... Myös lounaslista on uudistunut. n! Tervetuloa herkuttelemaa Wanhassa apoteekissa joka sunnuntai klo 20 Huippupalkinnot!!! Tarjouksia! 1-4 hengen joukkueet, kolme parasta joukkuetta palkitaan joka kierroksella, finaali Live-musaa apoteekissa! Perjantaisin & lauantaisin. Vapaa Kom o hör på! Benvenuti! Lundinkatu 2, Porvoo sisäänpääsy! Tulossa AVOLAVA -tapahtuma (0,0835 /puhelu + 0,1209 /min) Ma-to 11-21, pe-la 11-22, su Sundön tila sijaitsee kauniilla Pellingin saarella, noin 30 kilometrin päässä Porvoon keskustasta. Isäntäparina ovat Mikael ja Camilla Sundbäck. Tilan lampaista saadaan luomulihaa ja niiden villasta lämpimiä, luonnonvärisiä lankoja. Varaukset P tai wanha.laamanni@wanhalaamanni.fi Joka viikko vähintään 500 suvereenia elintarviketarjousta. Mannerheiminkatu 9, Porvoo. Saaristossa LAMPAAT KASVAVAT ONNELLISINA Teksti Taila Groth-Sulosalmi Kuvat Srba Lukić P ellingin saaristo tunnetaan kalastajistaan ja erinomaisista kalajalosteistaan, mutta saarella harjoitetaan myös maataloutta. Heti lossimatkan jälkeen on Sundön tila, jonka isäntäparina ovat Mikael ja Camilla Sundbäck. Tilalla kasvatetaan lampaita ja Kyyttö-lehmiä, viljellään avomaanvihanneksia ja joulukuusia. Lisäksi tehdään monia muita askareita kaivinkonetyöstä lapasten neulontaan. Lampaita on yli 40. Talven lampaat viettävät navetassa, mutta pääsevät sieltäkin ulkoilemaan. Kesän lampaat ovat ulkona ja osa kuljetetaan läheisiin saariin toimimaan myös luonnollisina maisemanhoitajina. Tilan kolme bordercollie-koiraa paimentavat lampaat laumaan matkaa varten. Lampaiden herkkua on rantaniittyjen kasvillisuus, joka merivedessä kasvaessaan saa suolan makua ja antaa saaristolaislampaan lihalle oman arominsa. Vai tuleeko se siitä, että lampaat elävät onnellisina saariston rauhaisassa maisemassa? Lampaiden villa keritään kaksi kertaa vuodessa ja siitä saadaan kauniita harmaan, valkoisen ja ruskean sävyisiä luonnonvärisiä lankoja. Niistä kudotaan ja neulotaan huiveja, huopia, lapasia, pipoja ja sukkia ja paljon muuta ihanaa ja lämmintä. Lampaan talja pulkassa tai tuolissa lämmittää myös mukavasti. Lampaan lantakin on hyödyllistä. Se kompostoidaan ja käytetään sitten kasvimailla. Vielä se kaupunkilaista askarruttava kysymys: Camilla, voiko oman lampaan lihaa syödä? - Aluksi, kun lampaita oli vähän, tuntui se vähän oudolta. Nyt ajattelen, että ainakin tiedän, minkälaista lihaa syön. Lampaathan olivat täällä monien iloksi ja hyödyksi. Ne elivät täällä onnellisen elämän. 27

15 Vain mehiläiset osaavat tehdä hunajaa Lammasta buffet-pöydässä Rosmariini Mehiläiset keräävät mettä kukista ja varastoivat sen mesimahaansa. Siellä mehiläinen valmistaa kasvien medestä ja omista sylkieritteistään hunajaa omaksi talviravinnokseen. Mehiläiset kuljettavat meden pesiinsä ja säilövät sen pesän kennoihin. Kennot kerätään syksyllä ja hunaja erotetaan linkoamalla kennosta. Vastalingottu hunaja on juoksevaa ja sanoinkuvaamattoman ihanan makuista. Hunaja on aito luonnontuote, siihen ei lisätä eikä siitä poisteta mitään ainesosia. Hunaja sisältää yli 200 erilaista aineyhdistettä, pääasiassa sokereita eri muodossaan. Sokereista 70 % on rypäleja hedelmäsokereita. Hunajan väri ja maku vaihtelevat erilaisten satokasvien mukaan. Kaikki hunaja on aluksi juoksevaa, mutta eri satokasveista riippuen hunaja kiteytyy, toiset muutamassa kuukaudessa ja toiset pysyvät juoksevana vuosia. Saaristolaishunaja on virkistävän makeaa ja kauniin keltaista. Makunsa se saa saariston monista kasveista ja merituulen raikkaudesta. Saaristolaishunajaa saa kesäisin esimerkiksi Pellingin kesätorilta. Laitetaan pakastettu lampaanviulu uunivuoalle ja jäisenä uuniin, joka on lämmitetty 90 asteeseen. Sulatetaan ja paistetaan lihaa viulun koosta riippuen yhteensä 6-7 tuntia, kunnes lihalämpömittari näyttää noin astetta. Otetaan lammas uunista ja sivellään lämmin koipi marinadilla, joka on valmistettu keittämällä voita, hunajaa ja makeaa chilikastiketta. Lihan päälle ripotellaan kerros yrttisuolaa ja yrttejä. Mainiosti voidaan käyttää myös tuoreita yrttejä. Lampaan kanssa sopivia ovat rosmariini ja timjami. Tällöin tietysti lisätään myös suolaa ja mustapippuria marinadiin. Kääritään viulu piukasti voipaperiin ja päällimmäiseksi vielä folio. Pakettia käännellään useita kertoja ja liha saa maustua paketissa vuorokauden tai ainakin 6 tuntia. Seuraavana päivänä liha leikataan ohuiksi siivuiksi ja tarjoillaan kylmänä buffet-pöydässä. Liha voidaan myös nauttia valkosipulilla ja suolalla maustettujen halkaistujen uuniperunoiden kanssa. Koska lihasta ei kypsennysvaiheessa valu nesteitä pellille, valmistetaan kastike erikseen. Valmis punaviinikastikekin on sopiva lampaanlihan kanssa. Maistuu ihanalta! Syö suomalaista lampaanlihaa! Lampaista ja lampaanlihasta voi tiedustella enemmän: sundback.sundo@pp.inet.fi Rosmariini on yleisin lampaanlihan yrttimauste. Se kasvaa Välimeren rantamaisemissa isoksi pensaaksi ja kasvin voimakas tuoksu leviää rannoille asti. Nimen rosmariini voi käsittää meren ruusuksi tai meren kasteeksi. Kasvin lehdet ovat neulasmaisia ja tuoksu voimakkaan puumainen. Rosmariinia on poltettu huoneissa entisaikaan desinfiointitarkoituksissa ja sillä on sanottu olevan taikavoimia. Välimeren turistikohteissa ennustajaeukot antavat usein uhrilleen rosmariinin oksan ja lupaavat vastaanottajalle paljon kaunista ja hyvää. Suomen ilmastossa rosmariini ei talvehdi, mutta kuivattunakin kasvi on erinomainen mauste voimakkaalle lihalle. Rosmariini (Rosmarinus officinalis) on vanha lääkekasvi, kuten latinalaisessa nimessä oleva maininta officinalis kertoo. Sen lääkinnällisiin ominaisuuksiin kuuluu kouristusten helpottaminen, maksan ja sapen toiminnan tasapainottaminen ja ruoansulatuksen virkistäminen. Viisaat esi-isämme varmasti tarvitsivat tällaisia vaikutuksia rasvaisen liha-aterian jälkeen ja osasivat jo lihan valmistusvaiheessa lisätä oikeat yrtit mausteeksi ja ruoansulatusta avittamaan

16 Näyttelyt Taidetehdas, Läntinen Aleksanterinkatu 1: Taidehalli Pekka Homanen, Jyrki Poussu, Kari Södö, Vladimir Zorin Mirimari Väyrynen Kulma Erik Laine Marianne Iivonen Heljä Wallensköld Galleria Vanha Kappalaisentalo, Välikatu Sampsa Indrén Antti Matinlauri Carl Wargh Porvoon museo, Holmin talo, Välikatu Riitmotti ja sapluuna Louis Sparre ja Porvoo J.L. Runebergin koti, Aleksanterinkatu Fredrikan puutarha hyötytarhasta kukkivaksi keitaaksi Kulttuuritalo Grand, Piispankatu Outi Karikivi Mari Nykänen Taidekoulun kevätnäyttely Galleria Hanna Kaarina asti: Terry Laakso (Haikon kartano) Anitta Ruotsalaisen maalauksia (Vitriini, Taidetehdas) Johanna Oraksen 20-vuotisjuhlanäyttely (Taidetehdas) Galleria Daisy, Mannerheiminkatu Maija Pasanen Petri Hytönen Minna Ripatti Taidemakasiini Art, Vanha Hämeenlinnantie 4 Toukokuu: Markus Koivisto ja Johan Kortman Konsertit Taidetehdas, Läntinen Aleksanterinkatu klo 19 Riku Niemi Orchestra ja Jorma Kääriäinen klo 19 Jari Sillanpää klo 19 Eliina Mäkiranta Trio 30 TAPAHTUMAKALENTERI KesäTaika ilmestyy viikolla 23/2013. Kertokaa meille tapahtumastanne mennessä: toimitus@tuulet.fi klo 17 Angelika Klas ja Kohtalona tango klo 16 Jyrki Anttila ja Italialainen ilta klo 14 Lauluyhtye Rajaton, lastenkonsertti Kirkkokonsertit ja seurakunta klo 19 Pergolesi: Stabat Mater, Gammelbackan srk-keskus klo 18 Puhallinyhtye Colori, Pikkukirkko klo 18 Huilu, klarinetti, kitara, Pikkukirkko klo 18 Händel: Messias-oratorio, Porvoon tuomiokirkko klo 20 Via Crucis konsertti, Porvoon tuomiokirkko klo 16 Rachmaninov, Vigilia, Porvoon tuomiokirkko klo 20 Häämusiikkia, Porvoon kanttorit, tuomiokirkko 8.5. klo 19 Varia Voce&Fantasmi, tuomiokirkko klo 19 Herran äiti, Maria, lastenkonsertti, tuomiokirkko klo 19 Laudate! Porvoon suom. srk:n 80-vuotis juhlakonsertti, tuomiokirkko klo 15 Pellebändi, lastenkonsertti, Gammelbackan srk-keskus Kulttuuritalo Grand, Piispankatu klo 15 Klassista, olkaa hyvä, järj. Musiikkiopisto 7.4. klo 16 Puhallinkvintetti Fantasia klo Pop & Jazz kevätkonsertti, järj. Musiikkiopisto klo 15 Iloinen puhallus, järj. Musiikkiopisto Muut konsertit 8.4. klo Nykymusiikkia pianolla, Musiikkiopisto, Kaivokatu klo 19 Musiikkiopiston Nuoret solistit, Borgå Gymnasium, Lukiokatu 10 Muut tapahtumat Taidetehdas, Läntinen Aleksanterinkatu klo 19 ja klo 13 Wagner: Tristan und Isolde, BioRex Nuori Kulttuuri Teatris klo Kukkia silkkipaperista -työpaja, Studio klo Musta Kana, Nukketeatteri Pikku Kulkuri Antiikki-, taide- ja keräilymessut klo 9.30 ja sekä klo 15 Nallen kadonnut sivellin, nukketeatteri klo 19 Kivikasvot show, järj. musiikkiopisto klo Taidehallin näyttelyn maisemissa -työpaja, Studio klo Lentävä norsu työpaja, Studio Kulttuuritalo Grand, Piispankatu Avoimet ovet Grandissa klo Prinsessa Ruusunen, tanssiteatteri klo 19 Jaakko Saariluoma Stand-up Porvoon Teatteri, Vänrikinkatu , 5.5. ja 9.5. klo 15 Ruma ankanpoikanen Kehitysvammaisten ja heidän ohjaajiensa draamaryhmä SaMixet klo 18.30, ja klo 16, klo 18.30, ja klo 16 Lintu Sininen, Topeliuksen rakastettu klassikkonäytelmä TeatteriTalo, Malmintie ja klo10-15 Lastenjuhlat Soiva Talo - Avoimet ovet 6.4. klo Porvoonseudun musiikkiopisto, Kaivokatu 37 Kevättapahtuma Vanha Porvoo Vappumarkkinat alkaen klo 7 ja 1.5. klo 16 asti, Porvoon keskusta Yesterday s Bikes Moottoripyöräkokoelma torstaisin klo 13-15, Työpajatie 11 Kaupunkipuistopäivä Ohjelmaa eri puolilla Porvoota Porvoon kevätmarkkinat Porvoon keskusta Pellingin kesätori lauantaisin klo 9-12, Santasaarentie 162 Toimitus ei vastaa mahdollisista ohjelmamuutoksista. Pääsiäinen (ks. myös konsertit s. 30): Lisätietoja suoraan tapahtumajärjestäjiltä klo Pääsiäismyyjäiset, Porvoon suom. seurakuntakoti klo Kudontakamarin Pääsiäismyyjäiset, WSOY:n talo klo 10 Noitien kokoontuminen, Vanha Raatihuoneentori klo Pellingin pääsiäismarkkinat, Skärgårdshemmet Pääsiäisaiheiset hiljentymisalttarit Porvoon tuomiokirkossa ks. hiljaisen viikon tapahtumat: klo 23 Pääsiäisyön messu, Porvoon tuomiokirkko Kristuksen kirkastumisen kirkko (Porvoon ortodoksinen kirkko), Vanha Helsingintie 2 Su klo 10 Liturgia, Herran ratsastus Jerusalemiin, palmusunnuntai Ke klo 18 Muu palvelus (Yleinen sairaanvoitelu) To klo 18 Muu palvelus (12 kärsimysevankeliumia) Pe klo 14 Ehtoopalvelus (Kristuksen ristiltäotto), Suuri Perjantai La klo 22 Muu palvelus (Apostolien teot) La klo 23:30 Puoliyöpalvelus Su klo 0 Pääsiäisyöpalvelus, HERRAN PÄÄSIÄINEN, Kristuksen ylösnousemus Pääsiäismuna on elämän vertauskuva Useiden kansojen tarustoissa maailman syntyyn liittyy kertomus särkyvästä munasta, josta elämä saa alkunsa. Kuoren kappaleista muodostuvat taivas ja maa. Kristillisessä perinteessä munan kuori symboloi Jeesuksen kalliohautaa, josta elämä murtautuu ulos. Pääsiäismunien koristelu on kiehtova ja kaunis perinne, jonka alkuperään liitetään usein legenda Magdalan Mariasta. Perimätiedon mukaan Maria Magdaleena matkusti Roomaan kertomaan keisari Tiberiukselle ylösnousseesta Kristuksesta. Heidän aterioidessaan keisari sanoi, että ylösnousemus ei ole mahdollista, aivan kuten Marian kädessä oleva kananmunakaan ei voi muuttua punaiseksi. Samassa kananmuna muuttui punaiseksi. Punainen on yhä ortodoksisessa kirkossa väri, jolla pääsiäismunat ensisijaisesti värjätään. Punainen on Kristuksen vuodattaman veren vertauskuva ja samalla se liittyy ylösnousemukseen sekä ortodoksisen kirkon suurimpaan juhlaan, riemun juhlaan, pääsiäiseen. Suomessa pääsiäismunien suosio alkoi ensin säätyläisten piirissä Venäjän vallan aikana 1800-luvulla. Venäjällä, kuten muissakin ortodoksimaissa, perinteellä on ollut merkittävä rooli jo satojen vuosien ajan. Maailmanlaajuisesti tunnetuimmat koristellut pääsiäismunat ovat eittämättä Karl Fabergén kultasepänverstaan Venäjän keisariperheelle valmistamat loistokkaat luomukset. Suomessa arvokkaisiin posliini-, lasi- tai korumuniin oli vain hyvin harvalla varaa, joten täällä koristeltiin perinteisesti tyhjäksi puhallettuja kananmunia. Ortodoksien myötä pääsiäismunat omaksuttiin vähitellen luterilaisen valtaväestönkin piirissä. Nykyään koristelu on olennainen osa erityisesti lapsiperheiden pääsiäisen viettoa, mutta suosittuja ovat myös erilaiset aikuisille suunnatut harrastepiirit ja kurssit, joilla syvennytään pääsiäismunien ihmeelliseen maailmaan. Lähteet: Piispa Arseni: Pääsiäismuna ylösnousemuksen symboli Juha Nirkko: Pääsiäinen juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia Pisanka-kurssi, pääsiäismunien koristelu vahatekniikalla, Fredrikan Lähde Porvoo pe klo la klo 9-17, hinta 70, ruokailu erikseen tai eväät. Tiedustelut ja ilmoittautuminen Anitta Ruotsalainen puh

17 Valmistaudu juhlaan Sokoksen ja Emotionin palveluiden kautta! Lahjapalvelu Sokoksen lahjapalvelu auttaa vieraita lahjan valinnassa sekä varmistaa lahjansaajien toiveiden mukaiset lahjat. Lahjapalvelu sijaitsee kodinosastolla kassapisteen yhteydessä. Vieraat voivat tutustua lahjalistaan Sokoksen nettisivuilla tai kodinosastollamme. Tarvittaessa myös henkilökuntamme avustaa lahjalistan laadinnassa. Tervetuloa Porvoon Sokoksen kodinosastolle, Linnankoskenkatu 45 tai soita, puh * niin kerromme lisää. Kauneuspalvelu Varaa hyvää oloa itsellesi! Sokos ja Emotion tarjoaa asiakkailleen runsaasti erilaisia kauneuden ja hyvän olon palveluita. Haluaisitko piristää olemustasi uudella kampauksella? Parturi-kampaamoissamme hiusalan ammattilaiset suunnittelevat hiuksiisi hetkessä uuden ilmeen. Varaa aikasi tai puh * Emotion puh * Meikkauspalvelussa ammattitaitoiset meikkaajat antavat ehostusvinkkejä ja loihtivat upean meikin arkeen tai juhlaan. Voit myös hemmotella itseäsi hoitaen kynnet helposti edustuskuntoon kynsistudiossa. Meiltä myös kulmien ja ripsien kestovärjäykset sekä ripsipidennykset. Varaa aikasi sokos.fi tai puh *, Porvoon Emotion puh * Kevään aikana avaamme HYVÄ OLO -kauneushoitolan Porvoon Sokokseen ja Emotioniin. Pukeutumispalvelu Pukeutumispalvelu on Sokoksen tarjoamaa maksutonta, henkilökohtaista erikoispalvelua asiakkailleen. Voit varata ajan pukeutumisneuvojalta ja esittää toiveita tarvitsemistasi asukokonaisuuksista tai yksittäistä tuotteista. Pukeutumisneuvoja valitsee kanssasi sinulle sopivat asut. Meiltä saat myös neuvoja etikettipulmiin. Sokoksen pukeutumisneuvojat ovat erikoiskoulutuksen saaneita myyjiä, jotka auttavat korostamaan parhaita puoliasi. Varaa aikasi sokos.fi tai puh * naisten pukeutuminen, puh * miesten pukeutuminen. * Puheluiden hinnat 0,0835 /puhelu + 0,1209 /minuutti. SOKOS PORVOO Piispank. 21. Ma pe 8 20, la 8 18, su Kodinos. Linnankoskenk. 45. Ma pe 9 19, la 9 18, su EMOTION PORVOO Taidetehtaankatu 4. Ma pe 10 20, la 10 17, su