Hyvinkään sairaala, Iso neuvotteluhuone, Lasten yksikön alakerta. Asia Otsikko Sivu

Transkriptio

1 HELSINGIN JA UUDENMAAN Pöytäkirja 8/ (27) Aika klo 17:00-17:50 Paikka Hyvinkään sairaala, Iso neuvotteluhuone, Lasten yksikön alakerta Käsitellyt asiat Asia Otsikko Sivu 66 LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE POTILASSIIRTOASIASSA 67 AJANKOHTAISKATSAUS HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUEEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS JA TALOUSSUUNNITELMA HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUEEN AKUUTTI TULOSYKSIKÖN JOHTAJAN VALINTA 70 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNUT PÄÄTÖS 71 HALLITUKSEN PÖYTÄKIRJAT SEURAAVA KOKOUS MUUT ASIAT

2 HELSINGIN JA UUDENMAAN Pöytäkirja 8/ (27) Osallistujat Nimi Tehtävä Klo Lisätiedot Läsnä Kokko Annika puheenjohtaja 17:00-17:50 Porttinen Maarit varapuheenjohtaja 17:00-17:50 Kopsala Maritta jäsen 17:00-17:50 Leino Eeva-Liisa varajäsen 17:00-17:50 Liimatainen Heini jäsen 17:05-17:50 :t Liinamaa Reijo jäsen 17:00-17:50 Manninen Marjaana jäsen 17:00-17:50 Mehmet Ali jäsen 17:00-17:50 Pursiainen Terho jäsen 17:00-17:50 Uotila Matti jäsen 17:00-17:50 Wilskman Kaarina jäsen 17:00-17:30 :t Saari Asko esittelijä 17:00-17:50 sihteeri 70 Rantamäki Pekka sihteeri 17:00-17:50 :t 66-69, Kauppinen Ilkka hallintojohtaja 17:00-17:10 66 Poissa Aitta Reijo jäsen Irva Paula jäsen Koivunen Pentti varajäsen Tilvis Reijo jäsen Laine Leena hallituksen edustaja Allekirjoitukset Pöytäkirja allekirjoitettu Annika Kokko Pekka Rantamäki puheenjohtaja sihteeri, : Asko Saari sihteeri, 70 Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu Maritta Kopsala pöytäkirjantarkastaja Reijo Liinamaa pöytäkirjantarkastaja 66 tarkastettiin kokouksessa. Pöytäkirja yleisesti Pöytäkirja on nähtävänä nähtävänä Hyvinkään sairaala, hallinto 2. krs, Sairaalankatu 1, Hyvinkää.

3 HELSINGIN JA UUDENMAAN Pöytäkirja 8/ (27) KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Päätös Kokous todettiin laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Maritta Kopsala ja Reijo Liinamaa.

4 HELSINGIN JA UUDENMAAN Pöytäkirja 8/ (27) LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE POTILASSIIRTOASIASSA HYVLTK 66 päätti esityslistalla esitetyillä perusteilla hylätä perusteettomana oikaisuvaatimuksen lautakunnan päätöksestä "Kuntien siirtokuljetusten järjestäminen eteenpäin", liite 1. Oikaisuvaatimuksen tehneet Falck Ensihoito Oy, 9Lives Oy ja Etelä-Suomen Ensihoito Oy asiamiehenään asianajaja Anna Kuusiniemi-Laine ovat tehneet päivätyn valituksen Helsingin hallinto-oikeudelle, liite 2. Kaikki valitusasiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa ja ennen kokousta tutustuttavissa hallintojohtaja Pekka Rantamäen virkahuoneessa. Helsingin hallinto-oikeus pyytää a antamaan valituksen johdosta lausuntonsa (saatu pidennystä alkuperäiseen määräaikaan ) mennessä. Esittelijä toteaa, että valituksessa ei ole oikaisuvaatimukseen nähden esitetty kovinkaan paljon uusia perusteita valituksen tueksi. HUS on hankkinut asiassa oikeudellisen arvion oikeustieteen tohtori, akatemiaprofessori Kaarlo Tuorilta, jonka lausunto on liitteenä 3. HUSin hallintojohtaja, varatuomari Ilkka Kauppinen on saapuvilla lautakunnan kokouksessa. Päätösesitys Lautakunta päättää antaa kunnallisvalituksen johdosta Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan sisältöisen lausunnon: Valituskirjelmässä valittajat vaativat, että hallinto-oikeus 1. kumoaa lautakunnan päätökset ja ; 2. palauttaa asian lautakunnan uudelleen käsiteltäväksi ja mahdollisuuksien mukaan antaa sille sisällöllistä ohjausta, josta käy ilmi hallintotuomioistuimen viranomaisia sitova arvio lainmukaisen päätöksenteon puitteista; 3. määrää välittömästi täytäntöönpanon keskeytyksen koskien lautakunnan päätöstä ottaa kuntien siirtokuljetukset omaksi toiminnaksi ja tehdä tähän liittyviä toimenpiteitä; ja 4. määrää lautakunnan maksamaan valittajien oikeudenkäyntikulut myöhemmin erikseen esitettävän laskelman mukaisesti lainmukaisine korkoineen. katsoo, että lautakunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antama päätös ja sitä edeltävä päätös ovat lainmukaisia. Valittajien tekemä kunnallisvalitus on hylättävä perusteettomana. Valittajien on korvattava HUSin oikeudenkäyntikulut myöhemmin esitettävän laskun mukaisesti laillisine korkoineen.

5 HELSINGIN JA UUDENMAAN Pöytäkirja 8/ (27) uudistaa oikaisuvaatimusta koskevassa päätöksessään esittämänsä perustelut sekä viittaa oikeustieteen tohtori, akatemiaprofessori Kaarlo Tuorin asiassa antamaan asiantuntijalausuntoon, joka on tämän lausunnon liitteenä. Lisäksi esitämme lausuntonamme seuraavaa: Suomen terveydenhuoltojärjestelmä, ensihoito ja potilassiirrot a) Terveydenhuoltolain mukaan kunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Ne voivat tuottaa palvelut yksin tai muodostaa kuntayhtymiä. Kunta voi myös ostaa palveluja muilta kunnilta, järjestöiltä tai yksityisiltä palvelun tuottajilta. Lainsäädännössä määritellään keskeiset sosiaalihuollon, kansanterveystyön ja erikoissairaanhoidon palvelut, jotka kuntien on järjestettävä. Kunnat voivat lainsäädännön rajoissa päättää palvelujen laajuudesta, sisällöstä ja järjestämisen tavasta. Toiminta ja palvelut rahoitetaan pääosin kunnallisverolla. Valtio tukee palvelujen järjestämistä maksamalla kunnille valtionosuuksia. Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus määräytyy laskennallisesti muun muassa kunnan asukasluvun, asukkaiden ikäjakauman ja sairastavuuden perusteella. Kuntien muodostamat lakisääteiset sairaanhoitopiirin kuntayhtymät vastaavat erikoissairaanhoidon järjestämisestä alueellaan. Sairaanhoitopiirit suunnittelevat ja kehittävät erikoissairaanhoitoa niin, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito muodostavat toimivan kokonaisuuden. Jokaisen kunnan on kuuluttava johonkin sairaanhoitopiiriin. Sairaanhoitopiiri tuottaa erikoissairaanhoidon palvelut, joita perusterveydenhuollon ei ole tarkoituksenmukaista tuottaa. Ne vastaavat myös kunnallisen terveydenhuollon tuottamien laboratorio- ja kuvantamispalvelujen, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä muiden erityispalvelujen ohjauksesta ja laadun valvonnasta, tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta sekä kunnallisen terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteensovittamisesta. Yksityiset terveyspalvelut täydentävät julkisia palveluja. Yksityiset palveluntuottajat, eli yritykset, järjestöt ja säätiöt, voivat myydä palvelujaan kunnille, kuntayhtymille tai suoraan asiakkaille. b) Ensihoito ja potilassiirrot Ensihoito on ensisijaisesti hoitolaitosten ulkopuolella tapahtuvaa akuuttipotilaitten hoitoa ja kuljetusta. ThL 40 : "Äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellinen hoito ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön."

6 HELSINGIN JA UUDENMAAN Pöytäkirja 8/ (27) Terveydenhuoltolain myötä ensihoidon järjestämisvastuu siirtyi sairaanhoitopiirien tehtäväksi. ThL 39 : "Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu. Ensihoitopalvelu on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että nämä yhdessä muodostavat alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden." HUS:ssa ensihoidon järjestäminen on jaettu järjestämisalueille, joista yksi on Hyvinkään sairaanhoitoalue. ThL 39 : "Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi järjestää ensihoitopalvelun alueellaan tai osassa sitä hoitamalla toiminnan itse, järjestämällä ensihoitopalvelun yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa taikka hankkimalla palvelun muulta palvelun tuottajalta." HyShalla on käytössä kaikki sallitut tuotantotavat: ensihoitopalvelua tuotetaan sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen voimin. Lisäksi kuntien vastattavat siirtokuljetukset on kilpailutettu, ja tässä yhteydessä kilpailutettiin myös ns. täydentävä ensihoitopalvelu. Potilaan siirtokuljetus tarkoittaa hoitolaitoksessa olevan potilaan kuljetusta toiseen hoitolaitokseen joko lääketieteellisin (esim. sairauden vaikeusaste, sairaaloiden työnjako) tai hallinnollisin (esim. potilaan kotikunta) perustein. Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen tehtävänä on sovittaa yhteen alueensa suunnitellut potilassiirrot. ThL 73 : "Jos potilaan sairaus sitä vaatii, on kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän huolehdittava toimintayksikkönsä potilaan kuljetuksesta toisessa toimintayksikössä tai terveyskeskuksessa annettavaa hoitoa tai suoritettavia toimenpiteitä varten." ThL 46 : "Ensihoitokeskuksen tehtävänä on sovittaa yhteen alueensa hoitolaitosten väliset suunnitellut potilassiirrot." Potilaiden siirtokuljetukset voidaan toiminnallisesti luokitella kiireellisiin ja kiireettömiin siirtokuljetuksiin. - kiireellinen siirtokuljetus on kysymyksessä silloin, kun yllättävä ja ennakoimaton huono potilas on liian matalan tason hoitolaitoksessa (esim. sydäninfarktipotilas tulee taksilla terveyskeskukseen), tai hoitolaitoksen osastopotilaalla tapahtuu voinnin yllättävä romahdus. - kiireettömässä siirtokuljetuksessa potilas tarvitsee siirron toiseen hoitolaitokseen, mutta asialla ei ole lääketieteellisesti kiire. Osa kiireettömistä siirtokuljetuksista on ennakoituja kiireettömiä siirtoja eli aikatilauksia, esimerkiksi terveyskeskuksen vuodeosaston potilas viedään sovitusti tiettynä kellonaikana saamaan sädehoitoa.

7 HELSINGIN JA UUDENMAAN Pöytäkirja 8/ (27) Mistä nyt on kysymys? HUS on lakisääteinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, joka on alueellisesti organisoitunut viiteen sairaanhoitoalueeseen. Hyvinkään sairaanhoito- alueeseen kuuluvat viisi kuntaa ovat HUSin jäsenkuntia. Kuten oikaisuvaatimusta koskevassa päätöksessä on todettu, HUSin jäsenkuntien keskenään hyväksymän perussopimuksen mukaan HUS voi hoitaa muitakin kuin lakisääteisiä tehtäviä. Se voi muun muassa tuottaa myös muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja jäsenkuntien puolesta siltä osin kuin kunnat ovat antaneet tehtävät kuntayhtymän hoidettavaksi. kunnat antoivat vuonna 2013 niiden järjestämisvastuullaan olleet, terveyskeskusten/sosiaalitoimen hoitolaitosten, potilaiden siirtokuljetukset sairaanhoitoalueen hoidettavaksi, joka tuolloin kilpailutti ne. päätti , että edellä mainitut vuonna 2013 kilpailutetut kiireelliset, ennakoimattomat potilassiirrot otetaan sairaanhoitoalueen omaksi toiminnaksi alkaen. Kiireettömien potilassiirtojen eli aikatilausten osalta valtuutti sairaanhoitoalueen johtajan kuntien valtuuttamana sopimaan HUS Logistiikka liikelaitoksen kanssa, että se ottaisi kyseiset potilassiirrot hoidettavakseen. Valituksessa ei ole esitetty kovinkaan paljon uutta oikaisuvaatimukseen nähden. Valituksen tekijät eivät ole mieltäneet mitä tarkoittaa terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuu. Hyvinkään sairaanhoitoalue on toteuttanut alueen kuntien sen hoidettavaksi siirtämien kuntien terveyskeskusten ja sosiaalitoimen hoitolaitosten potilaiden siirrot vuonna 2013 kilpailuttamalla kyseiset palvelut. Nyt sairaanhoitoalueen on tehnyt päätöksen, jonka mukaan osa potilaiden siirroista hoidettaisiin henkilöstön ja osa HUS Logistiikka liikelaitoksen henkilöstön toimesta Järjestämisvastuussa on kysymys siitä, että siitä vastuussa oleva taho huolehtii siitä, että järjestämisvastuun piiriin kuuluvat henkilöt saavat lain heille takaamat palvelut. Palvelujen järjestäminen ja niiden tuottaminen ovat eri asioita. Järjestäjä päättää sen, miten palvelut tuotetaan: a) omana toimintana, b) horisontaalisena yhteistyönä muiden kunnallisten organisaatioiden kanssa tai c) kilpailuttamalla kyseiset palvelut. Valittajat kääntävät valituksessa asian päälaelleen katsoen, että HUS ei voi organisaationsa sisälläkään toteuttaa tilaaja-tuottajamallia, po. tapauksessa Hyvinkään sairaanhoitoalue vs. HUS-Logistiikka liikelaitos. Prof. Tuori toteaa asiantuntijalausuntonsa s. 7: " kunnat ovat antaneet hoidettavaksi kuntalain 8 :n 1 momentin (aikaisemman lain 3 :n 2 momentin) mukaisesti siirtokuljetukset, jotka terveydenhuoltolain 73 :n mukaan kuuluvat niiden järjestämisvastuuseen. Hyvinkään sairaanhoitoalue on puolestaan hankkinut siirtokuljetukset kuntalain 9.n 1 momentin

8 HELSINGIN JA UUDENMAAN Pöytäkirja 8/ (27) (aikaisemman lain 2 :n 2 momentin) mahdollistamalla tavalla yksityiseltä palvelutuottajalta. HUS:n toimintayksiköiden välistä siirtoliikennettä on hoitanut HUS Logistiikka. Sairaanhoitoalueen lautakunnan tekemän päätöksen mukaan kuntien siirtokuljetukset otetaan sairaanhoitoalueen omaksi toiminnaksi, kuitenkin niin, että kuntien niin sanotut aikatilauskuljetukset siirtyvät HUS Logistiikalle. On syytä todeta, että HUS:n kannalta sekä sairaanhoitoalueen että HUS:n organisaatioon kuuluvan HUS Logistiikan kuljetuspalvelujen tuotanto on HUS:n omaa toimintaa. HUS:n muiden toimintayksiköiden ja HUS Logistiikan väliset "sopimukset" palvelujen tuottamisesta eivät ole kahden erillisen oikeussubjektin välisiä sopimuksia. Ne toteuttavat niin sanottua tilaaja-tuottaja -mallia HUS:n sisäisessä organisaatiossa ja kirjanpidossa." Valituksessa vedotaan edelleen siihen, että: potilaiden siirtokuljetuksissa olisi kysymys puhtaasti taloudellisesta toiminnasta ja että päätös on EU:n valtiontukisäännösten vastainen - "HUS ei voi laillisesti tehdä päätöstä ryhtyä harjoittamaan taloudellista toimintaa liikelaitoksissa tai viranomaismuodossa tai jatkaa taloudellista toimintaa tässä muodossa. Valituksenalainen päätös ja oikaisuvaatimuksen kohteena ollut päätös tarkoittaa laittoman valtiontuen myöntämistä HUSin sairaankuljetustoiminnalle valtiontukisääntelyn vastaisesti Koska viimeistään samassa yhteydessä ei ole päätetty HUSin ja HUS Logistiikan sairaankuljetustoimintojen yhtiöittämisestä, päätös on EU:n valtiontukisääntöjen vastainen ja samalla kuntalain vastainen. - siirtokuljetusten hankkimista ei ole kilpailutettu, eikä maksettavan korvauksen markkinaehtoisuutta ole muutoinkaan selvitetty. Valtiontuki muodostuu tältä osin markkinahinnan ylittävästä hinnasta, jonka HUS palvelujen tuottamisesta maksaa " Valituskirjelmässä on esitetty seikkoja, jotka kirjelmän mukaan suosisivat HUSia yksityisiin yrityksiin nähden. "Jotta yksityinen ja julkisomisteinen palvelutuotanto toimisivat kilpailuneutraaleissa olosuhteissa, julkisomisteinen palvelutuotanto on yhtiöitettävä, kun kyse on taloudellisesta toiminnasta." Sivuhuomautuksena todettakoon, että (kohta c) verovapauksia eritellessään valituskirjelmässä on viitattu kuntiin, ei kuntayhtymiin. Niiden verokohtelu poikkeaa jonkin verran toisistaan. Lautakunnan vastaus Lautakunta toteaa, että kuntalakia muutettiin Euroopan komission EU-valtiontu kisäännöksien vastaisiksi katsomien tukien poistamiseksi. Säännösten tar koituksena on turvata toimiva kilpailu ja toimivat markkinat. Kilpailuneutrali teettisäännökset siirrettiin sisällöllisesti lähes sellaisenaan voi maan astuneeseen uuteen kuntalakiin. Kuntalain 126 :n 1. momentissa säädetään yhtiöittämisvelvoitetta koskevasta pääsäännöstä, jonka mukaan kunnan hoitaessa 7 :ssä tarkoitettua tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla sen on annettava tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi. Säännöstä sovelletaan myös kuntayhtymään.

9 HELSINGIN JA UUDENMAAN Pöytäkirja 8/ (27) Pykälässä ei tarkemmin määritellä, mitä tarkoitetaan kilpailutilanteella markkinoilla. Olemme oikaisuvaatimusta koskevassa päätöksessämme käsitelleet varsin laajasti ja yksityiskohtaisesti, mitä tarkoitetaan toimimisella kilpailluilla markkinoilla. EU-valtiontukisäännöksiä sovelletaan taloudelliseen toimintaan. EU:n komissio on pyrkinyt tiedonannoillaan selkiyttämään taloudellisen ja ei-taloudellisen toiminnan käsitteitä antamassaan tiedonannossa Euroopan unionin valtiontukisääntöjen soveltamisesta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tuottamisesta myönnettäviin korvauksiin (2012/C8/02 kohdat 8-30). Tiedonannon mukaan muun muassa kansallinen solidaarisuusperiaatteeseen perustuva sosiaaliturva ja terveydenhuolto sekä julkisesti rahoitettu ja valvottu koulutusjärjestelmä eivät ole toimintaa markkinoilla. Solidaarisuusperiaatteella tarkoitetaan muun muassa sitä, ettei tuen suuruus ole riippuvainen henkilön maksamista vakuutusmaksuista eikä toiminnan tavoitteena ole voiton tavoittelu. Lautakunnan kannan tueksi viittaamme siihen, mitä prof. Tuori on todennut asiantuntijalausuntonsa s käsitellessään taloudellisen toiminnan käsitettä EU:n kilpailulainsäädännössä: "SEUT VII luvun 1 jakson kilpailusääntöjen, kuten valtiontukisäännöstön, soveltamisala on määritelty yrityksen käsitteen avulla. Yrityksen käsite taas määritellään asianomaisen yksikön harjoittaman toiminnan kautta. Yritys harjoittaa taloudellista toimintaa, ja taloudellista toimintaa on Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kaikki toiminta, jota harjoitetaan markkinoilla. Kuten tuomioistuin on niin ikään vakiintuneesti korostanut, yrityksen oikeudellinen organisaatiomuoto tai rahoitustapa eivät ole ratkaisevia vaan sen harjoittama toiminta. Palveluissa olennainen raja kulkee taloudellisten ja ei-taloudellisten palvelujen välillä. SEUT 57 artiklan mukaan "tässä sopimuksessa palveluilla tarkoitetaan suorituksia, joista tavallisesti maksetaan korvaus ja joita määräykset tavaroiden, pääomien tai henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta eivät koske". "Korvaus" - englanniksi remuneration - viittaa nimenomaan markkinaehtoiseen korvaukseen. Jotta palvelut kuuluisivat EU:n kilpailulainsäädännön alaan, edellytyksenä on, että ne tuotetaan markkinoille ja niistä suoritetaan korvaus. Palvelun sisältö ei ole ratkaisevaa vaan sen taloudellinen luonne, joka puolestaan määräytyy sen perusteella, tarjotaanko palvelua markkinoille vai ei. Samoja palveluja voidaan tuottaa sekä taloudellisina, toisin sanoen markkinoille suunnattuina, palveluina, jolloin ne tuottavat yksiköt kuuluvat EU:n kilpailulainsäädännön yritys-käsitteen piiriin, että ei-taloudellisina palveluina, jolloin ne tuottavat yksiköt eivät ole EU:n kilpailusääntöjen tarkoittamia yrityksiä. Näin on asianlaita Suomen terveydenhuollossa. Julkiset terveydenhuoltopalvelut, jotka rahoitetaan pääosin julkisin varoin ja joista potilaalta mahdollisesti perittävällä maksulla ei ole EU-oikeuden tarkoittaman korvauksen luonnetta, eivät ole taloudellisia palveluja, eivätkä ne tuottavat yksiköt, kuten sairaanhoitopiirien kuntayhtymät, ole ainakaan näiden palvelujen osalta EU:n kilpailusääntöjen tarkoittamia yrityksiä. Se, että muut toimijat tarjoavat saman sisältöisiä terveydenhuoltopalveluja markkinoille, ei muuta julkisen terveydenhuollon palveluja taloudellisiksi. Myöskään se, että julkisen terveydenhuollon yksiköt mahdollisesti hankkivat osan järjestämisvastuuseensa kuuluvista, potilaille tarjottavista terveydenhuoltopalveluista muilta palvelun-

10 HELSINGIN JA UUDENMAAN Pöytäkirja 8/ (27) tuottajilta, ei muuta niiden itse, omana toimintanaan, tuottamia terveydenhuoltopalveluja taloudellisiksi palveluiksi eikä saata niitä EU:n kilpailusääntöjen, kuten valtiontuki- sään nöstön piiriin. Olennaista on se, että tarjoavatko julkisen terveydenhuollon yksiköt palveluita markkinoille vai ei. Silloin kun ne tuottavat näitä palveluja vastattavanaan olevien lakisääteisten, solidaarisuusperiaatteen mukaisesti organisoitujen julkisen terveydenhuollon tehtävien hoitamiseksi, ne eivät tarjoa niitä markkinoille. Valituksessa viitataan siihen, että yritykset ovat Suomessa tuottaneet merkittävän osan siirtokuljetuksista; että siirtokuljetuksia ei ole varattu eikä ole voitukaan varata julkisille tahoille; ja että Hyvinkään sairaanhoitoalue on itsekin käyttänyt palveluntuottajana yksityistä sektoria. Millään näistä seikoista ei ole oikeudellista merkitystä, kun arvioidaan HUS:n itse tuottamien siirtokuljetusten luonnetta EU:n kilpailusääntöjen sovellettavuuden kannalta. Siirtokuljetukset ovat taloudellista toimintaa vain silloin, kun niitä tarjotaan markkinoille. Kun HUS tuottaa itse lakisääteiseen terveyden huoltoon kuuluvat siirtokuljetukset, jotka ovat sen tehtävänä joko suoraan terveydenhuoltolain nojalla tai jäsenkuntien sille siirtäminä, se ei tarjoa niitä markkinoille, eivätkä nämä palvelut ole taloudellista toimintaa, johon sovel lettaisiin EU:n valtiontukisäännöstöä. Tämä koskee sekä Hyvinkään sai raanhoitoalueen että HUS-oikeushenkilöön kuuluvan HUS Logistiikan tuot tamia palveluja. Kuten olen edellisessä jaksossa osoittanut, se, että jäsen kunnat suorittavat kuntayhtymälle siirtokuljetuksista, aivan kuten muistakin asukkaidensa terveydenhuoltopalveluista, HUS:lle perussopimuksen oma kustannusperusteen mukaista korvausta tai että HUS:n organisaation sisäl lä sovelletaan tilaaja-tuottaja -mallia, ei muuta HUS:n omaa palvelutuotan toa EU:n valtiontukisäännöstön piiriin kuuluvaksi taloudelliseksi toiminnaksi. Kantaa, jonka mukaan HUS:n omana toimintanaan tuottamat siirtokuljetukset olisivat taloudellista toimintaa, perustellaan valituksessa myös luonnoksella komission tiedonannoksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuen käsitteestä. Valituksessa vedotaan luonnoksen harhaan johtavaan suomenkieliseen käännökseen, joka kuluu seuraavasti: "Yleisemmin ottaen se, että jokin palvelu tuotetaan itse, ei vaikuta toiminnan taloudelliseen luonteeseen" (kurs. KT). Luonnoksen englanninkielisessä versiossa "itse" sanan vastine on in-house. Hyvinkään sairaanhoitoalue tai HUS-oikeushenkilöön kuuluva HUS Logistiikka eivät ole in-house -käsitteen tarkoittamia sidosyksikköjä, eikä lainatulla lausumalla ole lainkaan merkitystä arvioitaessa niiden toiminnan mahdollista taloudellista luonnetta. Valituksessa väitetään, että komission ohjeistuksessa valtiontuen käsitteestä olisi nimenomaisesti todettu, että "se, että HUS tuottaa palvelun saman juridisen yksikön sisällä eli HUS Logistiikassa tai Hyvinkään sairaanhoitoalueella, ei ole peruste poiketa EU:n valtiontukisäännöistä". Tämä ei pidä paikkaansa. Valituksessa viitataan siihen, että yritykset ovat Suomessa tuottaneet merkittävän osan siirtokuljetuksista; että siirtokuljetuksia ei ole varattu eikä ole voitukaan varata julkisille tahoille; ja että Hyvinkään sairaanhoitoalue on itsekin käyttänyt palveluntuottajana yksityistä sektoria. Millään näistä seikoista ei ole oikeudellista merkitystä, kun arvioidaan

11 HELSINGIN JA UUDENMAAN Pöytäkirja 8/ (27) HUS:n itse tuottamien siirtokuljetusten luonnetta EU:n kilpailusääntöjen sovellettavuuden kannalta. Siirtokuljetukset ovat taloudellista toimintaa vain silloin, kun niitä tarjotaan markkinoille. Kun HUS tuottaa itse lakisääteiseen terveydenhuoltoon kuuluvat siirtokuljetukset, jotka ovat sen tehtävänä joko suoraan terveydenhuoltolain nojalla tai jäsenkuntien sille siirtäminä, se ei tarjoa niitä markkinoille, eivätkä nämä palvelut ole taloudellista toimintaa, johon sovellettaisiin EU:n valtiontukisäännöstöä. Tämä koskee sekä Hyvinkään sairaanhoitoalueen että HUS-oikeushenkilöön kuuluvan HUS Logistiikan tuottamia palveluja. Kuten olen edellisessä jaksossa osoittanut, se, että jäsenkunnat suorittavat kuntayhtymälle siirtokuljetuksista, aivan kuten muistakin asukkaidensa terveydenhuoltopalveluista, HUS:lle perussopimuksen omakustannusperusteen mukaista korvausta tai että HUS:n organisaation sisällä sovelletaan tilaaja-tuottaja -mallia, ei muuta HUS:n omaa palvelutuotantoa EU:n valtiontukisäännöstön piiriin kuuluvaksi taloudelliseksi toiminnaksi." 2. Toimiminen markkinoilla ja yhtiöittämisvelvollisuus Valituksessa toistetaan oikaisuvaatimuksen väite siitä, että potilassiirtotehtävien vuoksi sekä Hyvinkään sairaanhoitoalue että HUS-Logistiikka olisi tullut yhtiöittää. Vuonna 2013 kuntalain muuttamisesta säädetyn lain kanssa samanaikaisesti säädettiin laki kilpailulain muuttamisesta. Niissä on erilainen terminologia: kuntalaissa säädetään kilpailluilla markkinoilla toimimisesta kun taas kilpailulaissa säädetään taloudellisesta toiminnasta. Hallituksen kyseisten esitysten perusteluista käy kuitenkin suoraan ilmi, että kuntalakiin ja kilpailulakiin sisällytettyä kilpailuneutraliteettia koskevaa normistoa on tulkittava siten, että ne ovat sopusoinnussa SEUT 106 artiklalle EU:ssa annettujen tulkintojen kanssa. Oikaisuvaatimusta koskevassa päätöksessämme olemme todenneet, että "kuntalain 126 lähtee siitä, että pykälän toisen momentin 1-6 kohdissa mainituissa tapauksissa ei ainakaan ole kyse toiminnasta kilpailutilanteessa markkinoilla eikä siten myöskään ole yhtiöittämisvelvoitetta. Kuntalain 126 :n 2 momentin 2 ja 3 kohdan mukainen yhteistoiminta, josta nyt on kysymys, jää yhtiöittämisvelvollisuuden ulkopuolelle, koska kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää julkista tarjouskilpailua. Lainkohdan ajatuksena on se, että kuntayhtymä voi tuottaa palveluja sen jäsenkunnalle. Tämä käy selvästi ilmi muun muassa säännöstä edeltäneen kuntalain 2 a :n hallituksen esityksen yksityiskohtaisista perusteluista s , missä todetaan, ettei sellaista yhteistoimintaa, jota ei sidosyksikkösäännöksien tai muiden hankintalakien säännöksien perusteella tarvitse kilpailuttaa, katsottaisi hoidettavan kilpailutilanteessa markkinoilla. Säännös koskisi sekä kunnan lakisääteisiä että vapaaehtoisia tehtäviä. Vastaava säännös koskee myös kuntayhtymiä. Jos kuntayhtymän jäsenkunnalleen tuottamat palvelut katsottaisiin yhtiöittämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaksi taloudelliseksi toiminnaksi, tulisi vastaavan logiikan mukaan koko kuntayhtymä yhtiöittää julkisen vallan käyttöä lukuun ottamatta. Tämä ei ole kuntalain 126 :n tarkoitus.

12 HELSINGIN JA UUDENMAAN Pöytäkirja 8/ (27) Sen enempää Hyvinkään sairaanhoitoalue kuin HUS Logistiikka-liikelaitoskaan eivät toimi kuntalain vastaisesti markkinoilla, joten niiden toimintaa ei myöskään tarvitse yhtiöittää. Kun HUS ei toimi markkinoilla, ei sillä myöskään ole lakiin perustuvaa pakkoa kilpailuttaa toi mintaansa." Toisin sanoen HUSin oma toiminta ei voi olla markkinoilla toimimista. Vaikka palvelut on joskus päätetty hankkia kilpailutuksen kautta, ei mikään estä kotiuttamasta niitä omaksi toiminnaksi, mikäli se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi ratkaisuksi. Lausunnossaan prof. Tuori päätyy samaan johtopäätökseen. Uutena asiana valittajat ovat esittäneet väitteen Logistiikan toimimisesta markkinoilla. HUSin internet sivuilla on ollut maininta, että HUS-Logistiikka myy palveluja HUS:n ja jäsenkunta-asiakkaiden lisäksi ulkoisille terveydenhuollon toimijoille. Virkkeen loppuosan "lisäksi ulkoisille terveydenhuollon toimijoille" osalta informaatio on ollut virheellinen. Maininta on edellä kuvatussa muodossaan jäänyt Internetsivuille jo vuonna 2008 liikelaitoksen perustamisen yhteydessä. Tosiasiallisesti palveluja ei ole markkinoitu eikä myyty ulkoisille toimijoille. Viimeistään kilpailuneutraliteetti lainsäädännön tultua voimaan lause olisi tullut sivuilta poistaa. Koska HUS-Logistiikan palvelukonsepti on pysynyt koko liikelaitoksen ajan sama na, niin sivuja ei ole uusittu ja ko. virkkeen korjausta ei ole huomattu tehdä. Tärkeintä on, ettei HUS-Logistiikka liikelaitos ole harjoittanut ulkopuolista markkinoilla tapahtuvaa myyntiä. Toisaalta kuten prof. Tuori lausuntonsa s. 15 toteaa: "Hallinto-oikeudella ei ole yleistoimivaltaa valvoa kuntalain mukai sen yhtiöittämisvelvollisuuden noudattamista. Kansallisella tasolla valvonta tehtävä kuuluu kilpailu- ja kuluttajavirastolle niiden säännösten mukaisesti, jotka kilpailulakiin lisättiin yhtiöittämisvelvollisuudesta säädettäessä (595/2013)." Vastaavan totesimme oikaisuvaatimukseen antamassamme päätöksessä. 3. Onko sairaanhoitoalueen lautakunnan päätös syntynyt virheellisessä järjes tyksessä? Valittajat katsovat, että ei ole ennen päätöksen tekemistä selvittänyt valtiontukimääräysten ja -säännösten soveltumista kysymyksessä olevaan toimenpiteeseen. Päätös ei sisällä lainkaan analyysiä valtiontukisäännösten näkökulmasta tai mitään viittausta valtiontukikysymyksiin. Päätökseen ei myöskään sisälly minkäänlaista "oman toiminnan" kustannusten vertailua markkinahintoihin. Lautakunta on päättänyt toimivaltaansa kuuluvasta asiasta HUSin hallintosäännön mukaisesti sairaanhoitoalueen johtajan esittelystä. Sairaanhoitoalueen johtajan päätösesitys ja lautakunnan päätös on perustunut keskeisiltä osin esityslistan liitteenä jaettuun "Ensihoidon siirtokuljetusten organisoiminen ja tilajärjestelyt 2016"-hankesuunnitelmaan. Lisäksi lautakunnan kokouksessa ensihoidon vastuulääkäri Hetti Kirves on pitänyt diaesityksen, joka on oheistettu lautakunnan oikaisuvaatimuksesta antamaan päätökseen. Molemmat esitykset sisältävät varsin perusteelliset toiminnalliset kuvaukset ja arviot taloudellisista vaikutuksista. Esityslistalla

13 HELSINGIN JA UUDENMAAN Pöytäkirja 8/ (27) todetaan, että "Hankesuunnitelmassa esitetyt järjestelyt ovat vaikutuksiltaan kustannusneutraaleja". Lautakunnalla on siten ollut käytettävissään riittävät ja asianmukaiset tiedot päätöksentekoa varten. Oikaisuvaatimusta koskevassa päätöksessä on selvitetty valtiontukisäännösten soveltumista po. tapauksessa ja päädytty perustellusti yksiselitteiseen johtopäätökseen, että käsiteltävänä olevassa tapauksessa ei ole kysymys EU:n valtiontukisäännösten vastaisesta toiminnasta. - Kuten prof. Tuori osuvasti toteaa s.15: ".. että menettelyllinen valitusperuste itse asiassa toistaa asiallisen valitusperusteen: valittaja katsoo lautakunnan laiminlyöneen hallintolain mukaisen selvittämisvelvollisuutensa, kun se ei ole omaksunut valittajan kantaa siitä, että HUS omana toimintanaan tuottamat siirtokuljetuspalvelut ovat EU:n kilpailuoikeuden tarkoittamaa taloudellista toimintaa. Edellä on osoitettu, että näin ei ole. Kunnalliselle viranomaiselle hallintolain mukaan kuuluvaa selvittämisvelvollisuutta tulkittaisiin viranomaisten kannalta kohtuuttoman laajasti ja hallintolain tarkoitusperien kannalta epätarkoituksenmukaisesti, jos edellytettäisiin, että aina kun viranomainen päättää ryhtyä tuottamaan omana toimintanaan lakisääteisten tehtäviensä edellyttämiä palveluja, jotka se aiemmin on hankkinut kuntalain mahdollistamalla tavalla toiselta palveluntuottajalta, sen olisi erikseen selvitettävä EU:n valtiontukisäännösten soveltuvuutta." Lautakunta toteaa, että HUS-kuntayhtymään kuuluvat Hyvinkään sairaanhoitoalue ja HUS-Logistiikka liikelaitos eivät toimi kuntalain tarkoitta malla tavalla markkinoilla. Kysymyksessä ei siis ole EU-oikeuden tarkoitta ma taloudellinen toiminta. Tällöin ei voi realisoitua kysymys siitä, että HUS tai edellä mainitut HUSin toimintayksiköt olisivat syyllistyneet valtiontuki säännösten noudattamatta jättämiseen - valtiontukisäännökset eivät tule po. asiassa sovellettaviksi, joten niitä ei voida myöskään rikkoa. Vetoaminen KHO:n päätökseen 2015:72 on irre levantti, koska se koski mahdollista tukea kiinteistökaupassa, eikä se miten kään sovellu nyt käsiteltävään tapaukseen tuottaa lakisääteisiä terveyden huoltopalveluja. 4. Vaatimus päätöksen täytäntöönpanon välittömästä keskeyttämisestä. Valituksessa vaaditaan, että hallinto-oikeus kiireellisenä käsittelisi valittajien vaatimuksen lautakunnan päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämisestä. Kirjelmän mukaan on todennäköistä, että valitus asiassa käy hyödyttömäksi, jos HUS toteuttaa suunnittelemiaan järjestelyjä päätöksen täytäntöönpanemiseksi. Edelleen kirjelmässä todetaan, että potilassiirrot on mahdollista järjestää valituksen käsittelyaikana väliaikaisin sopimuksin. Lautakunta toteaa, että ei ole olemassa mitään perustetta lautakunnan päätöksen täytäntöönpanon keskeytykselle. Edellä lausumaamme viitaten po. tapauksessa ei ole kysymys taloudellisesta toiminnasta eikä valtiontukisäännösten soveltamisesta. Potilassiirrot ovat toimintoja, jotka on välttämätöntä hoitaa. Valitus ei tule hyödyttömäksi, jos oikeus vastoin otaksumaamme päätyisi kannaltamme kielteiseen ratkaisuun, sillä omaksi toiminnaksi nyt siirtyvä potilassiirtotoiminta voidaan siinä tapauksessa lakkauttaa.

14 HELSINGIN JA UUDENMAAN Pöytäkirja 8/ (27) Yhteenveto lautakunnan asiassa oikaisuvaatimuksen johdosta antama päätös ja sitä edeltävä päätös ovat lainmukaisia. Valittajien tekemä kunnallisvalitus on hylättävä perusteettomana. Valittajien on korvattava HUSin oikeudenkäyntikulut myöhemmin esitettävän laskun mukaisesti laillisine korkoineen. Yhteenvetona toteamme, että Hyvinkään sairaanhoitoalueeseen kuuluvat HUSin jäsenkunnat ovat antaneet terveydenhuoltolain 73 :ssä säädetyt potilassiirtotehtävät HUS-kuntayhtymään kuuluvan hoidettaviksi. Päätöksellään sairaanhoitoalueen on päättänyt ottaa aiemmin ostopalveluina yksityiseltä yritykseltä hankkimansa kyseiset potilassiirrot osaksi omaksi toiminnakseen ja valtuuttanut sairaanhoitoalueen johtajan alueen kuntien valtuuttamana sopimaan HUS-kuntayhtymään kuuluvan HUS Logistiikka liikelaitoksen kanssa siitä, että se ottaisi hoidettavakseen ennakoidut potilassiirrot, ns. aikatilaukset. Hyvinkään sairaanhoitoalue sen enempää kuin HUS Logistiikka liikelaitoskaan eivät ko. potilassiirtotoimintaa hoitaessaan toimi markkinoilla. Kysymyksessä ei siis ole EU-oikeuden tarkoittama taloudellinen toiminta. Kun Hyvinkään sairaanhoitoalue ja HUS Logistiikka liikelaitos eivät toimi kuntalain tarkoittamalla tavalla markkinoilla, ei niiden toimintaa myöskään tarvitse yhtiöittää. Asiassa ei ole rikottu EU-oikeuden valtiontukisäännöksiä. Siteeraamme prof. Tuorin kiteytettyä tiivistelmää johtopäätöksistä " 1. Siirtokuljetukset ovat terveydenhuoltolain 73 :ssä tarkoitettuja lakisääteisiä julkisia terveydenhuoltopalveluja. 2. jäsenkunnat ovat siirtäneet ter veydenhuoltolain 73 :n mukaiset kunnalliset siirtokuljetukset kuntalain ja HUS:n perussopimuksen mukaisella tavalla HUS:n hoidettavaksi. Hyvin kään sairaanhoitoalue on hankkinut tehtävien edellyttämät palvelut kunta lain mahdollistamalla tavalla yksityisiltä palveluntuottajilta. 3. Kun julkisen terveydenhuollon toimija, kuten HUS, tuottaa omana toimintanaan vastattavanaan olevien julkisen terveydenhuollon teh tävien edellyttämät palvelut, kuten siirtokuljetuspalvelut, se ei tarjoa niitä markkinoille eikä kysymyksessä ole EU-kilpailulainsäädännön piiriin kuuluva taloudellinen toiminta. Olennaista HUS:n tuottamien terveydenhuoltopalve lujen, kuten siirtokuljetuspalveluiden, taloudellisen luonteen arvioinnissa on, tarjoaako HUS itse niitä markkinoille, ei se, tarjoavatko muut palveluntuotta jat niitä markkinoille. 4. HUS Logistiikka on kuntalain mukaisena liikelaitoksena osa kuntayhtymän organisaatiota, ja HUS Logistiikan tuottamat palvelut ovat myös HUS:n omaa toimintaa. Kuntayhtymän organisaation ja kirjanpidon si sällä mahdollisesti sovellettava tilaaja-tuottaja -malli ei muuta toimintaa EU:n kilpailusääntöjen tarkoittamaksi taloudelliseksi toiminnaksi. Myöskään HUS Logistiikan tuottamissa siirtokuljetuspalveluissa ei ole kysymys EU-oi keuden tarkoittamasta taloudellisesta toiminnasta.

15 HELSINGIN JA UUDENMAAN Pöytäkirja 8/ (27) Kun HUS tuottaa lakisääteisten terveydenhuoltotehtävien edellyttämiä palveluja omana toimintanaan, se ei toimi kuntalain tarkoitta malla tavalla kilpailutilanteessa markkinoilla, eikä sitä koske kuntalaissa säädetty yhtiöittämisvelvollisuus. Yhtiöittämisvelvollisuuden ulkopuolelle jää vät sekä Hyvinkään sairaanhoitoalueen että HUS Logistiikan tuottamat siir tokuljetukset. 6. Ainakaan nyt esillä olevassa tilanteessa kuntalain käsite "kil pailutilanteessa markkinoilla" ei johda EU-oikeuden kanssa ristiriidassa ole vaan johtopäätökseen yhtiöittämisvelvollisuuden ulottuvuudesta. Kuntalain muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä omaksuttua kantaa, jonka mukaan "kilpailutilannetta ei ole pelkästään sillä perusteella, että kunta tuot taa palveluja, joita yksityisetkin tuottavat tai voisivat tuottaa", vastaa EU-oi keuden kanta, jonka mukaan kunnan tai kuntayhtymän tuottamat palvelut eivät ole taloudellista toimintaa pelkästään sillä perusteella, että yksityiset kin tuottavat tai voisivat tuottaa näitä palveluja. 7. lautakunnan tekemä päätös ei koske lainkaan HUS:n omien toi mintayksiköiden siirtokuljetuksia, eikä väitettyä velvollisuutta yhtiöittää näiltä osin HUS Logistiikan sairaankuljetustoiminta voida käyttää tässä asiassa valitusperusteena. 8. Kunnalliselle viranomaiselle hallintolain mukaan kuuluvaa sel vittämis- velvollisuutta tulkittaisiin viranomaisten kannalta kohtuuttoman laa jasti ja hallintolain tarkoitusperien kannalta epätarkoituksenmukaisesti, jos edellytettäisiin, että aina kun viranomainen päättää ryhtyä tuottamaan oma na toimintanaan lakisääteisten tehtäviensä edellyttämiä palveluja, jotka se aiemmin on hankkinut kuntalain mahdollistamalla tavalla toiselta palvelun tuottajalta, sen olisi erikseen selvitettävä EU:n valtiontukisäännösten so veltuvuutta. Lautakunta ei näiltä osin ole rikkonut hallintolain mukaista sel vittämisvelvollisuuttaan." Päätös tarkastetaan kokouksessa. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja Hallintojohtaja Ilkka Kauppinen, p Liitteet LIITE 1 LAUTAKUNNAN PÄÄTÖS LIITE 2 KUNNALLISVALITUS LIITE 3 KAARLO TUORIN LAUSUNTO

16 HELSINGIN JA UUDENMAAN Pöytäkirja 8/ (27) AJANKOHTAISKATSAUS HYVLTK 67 Sairaanhoitoalueen johtajan katsaus ajankohtaisiin asioihin. Päätösesitys Käsittely Merkitään tiedoksi. Asko Saari kertoi ajankohtaisista asioista. Päätös Merkittiin tiedoksi. Lisätietoja

17 HELSINGIN JA UUDENMAAN Pöytäkirja 8/ (27) HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUEEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS JA TALOUSSUUNNITELMA HYVLTK 68 Perussopimuksen 10 :n 5 mom:n mukaan lautakunnan tehtävänä on mm. valmistella sairaanhoitoaluetta koskevat valtuuston käsiteltävät asiat. Valtuusto käsittelee vuoden 2016 talousarvion kokouksessaan Hallintosäännön 25 :n 1mom:n mukaan hallitus hyväksyy valtuuston hyväksymään talousarvioon perustuvat sairaanhoitoalueiden käyttösuunnitelmat. Sairaanhoitoalueen hyväksyy sairaanhoitoalueen tulosyksiköiden vastaavat suunnitelmat. Talousarvion 2016 valmistelutilannetta on käyty läpi lautakunnan kokouksissa vuoden mittaan. esitys talousarvioksi 2016 ja taloussuunnitelmaksi on liitteenä 4. Sairaanhoitoalueella päivystys ja sen myötä akuuttivuodeosastohoito keskittyvät lisääntyvästi Hyvinkään sairaalanmäelle. Vuonna 2015 alkanut keskitetty puhelinneuvonta ohjaa osaltaan ei-päivystyksellistä kysyntää terveysasemille. Osana kotiin vietävien 24/7-palvelujen alueellista kehit-tämistä tehdään järjestelyjä potilaiden siirtokuljetuksissa. Dialyysi-hoidon kapasiteettia lisätään ja vastasyntyneille otetaan käyttöön uusia seulontoja. Lautakunta esitti investointisuunnitelmaan sisällytettäväksi seuraavat yli 0.5 M :n investoinnit : - Vuodeosastojen 3 ja 4 peruskorjaus 16.3 M - Poliklinikoiden ja päiväsairaalan peruskorjaus 3.1 M. Lautakunnalle tuodaan tiedoksi sairaanhoitoalueelle eri vuosille kohdennetut investointimäärärahat, kun valtuusto ja hallitus ovat käsitelleet asian. Vuodelle 2016 sisällytettävien vakanssimuutosten käsittely on vielä kesken. Lopputulema tuodaan lautakunnan seuraavaan kokoukseen, joka on sovittu pidettäväksi Toimintatuottojen muutos vuoden 2015 talousarviosta vuoden 2016 talousarvioon on 2.5 %. Muutos on sama myös toimintakulujen osalta. Molempiin lukuihin sisältyy psykiatrian :n budjetointivirheen korjaus, minkä vaikutus on 0.4 %. Toiminnan operatiivisten avaintavoitteiden toteutumista seurataan tasa-painotetun ohjauskortin avulla. Päätösesitys Lautakunta hyväksyy liitteenä olevan esityksen vuoden 2016 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi sekä toimittaa sen edelleen hallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi.

18 HELSINGIN JA UUDENMAAN Pöytäkirja 8/ (27) Päätös Lautakunta hyväksyi vuoden 2016 talousarvioesityksen ja päätti toimittaa sen edelleen hallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi. Lisätietoja Sairaanhoitoalueen johtaja Asko Saari, p Liitteet LIITE 4 TALOUSARVIOESITYS 2016 Jakelu HUS:n hallitus ja edelleen valtuusto

19 HELSINGIN JA UUDENMAAN Pöytäkirja 8/ (27) HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUEEN AKUUTTI TULOSYKSIKÖN JOHTAJAN VALINTA HYVLTK 69 Hyvinkään sairaanhoitoalueella on ollut haettavana vuoden 2016 alusta aloittavassa Hyvinkään akuutti tulosyksikössä ylilääkärin virka, johon liitetään tulosyksikön johtajan tehtävä (virkanumero 1B ). Hallintosäännön 7 :n mukaan päättää sairaanhoitoalueen johtajan suorien alaisten ottamisesta. Ylilääkärin viran muodollisena kelpoisuusehtona on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa 559/94 säädetty laillistus tai lupa toimia lääkärin tehtävissä sekä erikoislääkärin pätevyys virkaan soveltuvalla erikoisalalla ja riittävä kokemus alansa hallintoja johtotehtävissä. Vaatimuksena on suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Ylilääkärin virkaan valittu määrätään myös hoitamaan tulosyksikön johtajan tehtäviä. Tähän tehtävään kuuluu vastata tulosyksikön toiminnasta ja taloudesta, hoitokäytäntöjen, prosessien ja osaltaan koko alueellisen palvelujärjestelmän kehittämisestä ja sen kokonaisuuden koordinoinnista HUS:n sisällä ja kuntien yhteystyökumppanien kanssa. Tulosyksikön johtaja kuuluu sairaanhoitoalueen johtoryhmään. Tehtävän hoitamiseksi edellytettiin riittävää kokemusta ja näyttöä kyseisen palvelualan johtamisesta. Määräaikaan mennessä saapui neljä hakemusta. Kaksi hakijaa peruutti hakemuksensa. Jäljelle jäivät hakijat Tuomas Hiltunen ja Juha Valli. Molemmat hakijat täyttävät viran kelpoisuusvaatimukset. Hiltunen on lääketieteen lisensiaatti (1996), anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri (2005) ja hänellä on erityispätevyys ensihoitoon (2008). Hiltunen on toiminut anestesiologian ja ensihoidon erikoislääkärinä HYKSissä, sijoituspaikka pääosin Helsingin kaupungin pelastuslaitos vuoteen Hän on toiminut vuosia myös lääkärihelikopterilääkärinä. Vuoden 2009 jälkeen hän on toiminut anestesiapalveluja ja sairaankuljetuspalveluja järjestävissä yrityksissä esimies- ja johtotehtävissä toimialajohtaja/johtava lääkäri nimikkeillä, toimenkuvaan on sisältynyt myös ensihoitolääkärinä toimimista. Esimies- ja johtokokemusta ei ole sairaalapäivystyksestä. Juha Valli on lääketieteen lisensiaatti(1984), anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri (1994) ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri (2013). Hän on toiminut anestesialääkärin Jorvin sairaalassa ja vuodesta 2000 alkaen ylilääkärinä ja vastuualuejohtajana Hyvinkään sairaalan päivystyksessä, vastaten sairaalan päivystyksestä, ja osaltaan koko sairaanhoitoalueen päivystystoiminnan ja ensihoidon kehittämisestä. akuuttilääketieteen erikoislääkärinä hänellä on Helsingin yliopsito myöntänyt koulutusoikeudet akuuttilääketieteeseen erikoistuvien lääkärien kouluttajana. Virkatyönsä ohessa hän on toiminut lääkärinä lääkärihelikopterissa vuoteen 2015 asti. Sairaanhoitoalueen johtaja Asko Saari, johtava lääkäri Anna-Maija Tapper ja kehittämispäällikkö Sirpa Salinto haastattelivat hakijat. Hakijat kävivät myös Personnel Oy:n soveltuvuustutkimuksessa.

20 HELSINGIN JA UUDENMAAN Pöytäkirja 8/ (27) Työkokemuksen ja näyttöjen sekä haastattelun ja soveltuvuustestien perusteella esitetään, et tä Juha Valli nimitetään ylilääkärin virkaan ja siihen liittyvään tulosyk sikköjohtajan tehtävään alkaen. Päätösesitys Lautakunta päättää valita ylilääkärin virkaan lääketieteen lisensiaatti Juha Vallin ja määrätä hänet Hyvinkään akuutti tulosyksikön johtajaksi alkaen. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja Sairaanhoitoalueen johtaja Asko Saari, p Jakelu Virkaa hakeneet

21 HELSINGIN JA UUDENMAAN Pöytäkirja 8/ (27) KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNUT PÄÄTÖS HYVLTK 70 Lautakkunnan päätöksen mukaisesti tuodaan lautakunnalle tiedoksi hallintojohtajan hankintapäätös, jonka arvo on Kyse on 3D laparoskopiatornin tilaamisesta Hyvinkään sairaalan leikkaus- ja anestesiayksikköön puitesopimustoimittajalta. Päätös on liitteenä 5. Päätösesitys Lautakunta päättää, ettei se ota käsiteltäväkseen edellä esittelytekstissä mainittua päätöstä. Pekka Rantamäki poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Asko Saari toimi sihteerinä. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja Sairaanhoitoalueen johtaja Asko Saari, p Liitteet LIITE 5 HANKINTAPÄÄTÖS

22 HELSINGIN JA UUDENMAAN Pöytäkirja 8/ (27) HALLITUKSEN PÖYTÄKIRJAT HYVLTK 71 Hallituksen pöytäkirjat , ja ovat nähtävinä kokouksessa. Pöytäkirjojen sisällysluettelot ovat esityslistan liitteenä 6. Päätösesitys Merkitään tiedoksi. Päätös Merkittiin tiedoksi. Lisätietoja

23 HELSINGIN JA UUDENMAAN Pöytäkirja 8/ (27) SEURAAVA KOKOUS HYVLTK 72 Seuraava kokous on torstaina klo Kokouspaikkana on Rantasipi Sveitsi, os. Härkävehmaankatu 4, HYVINKÄÄ. Kokouksen jälkeen on päivällinen seisovasta pöydästä. Päätösesitys Merkitään tiedoksi. Päätös Merkittiin tiedoksi. Lisätietoja

24 HELSINGIN JA UUDENMAAN Pöytäkirja 8/ (27) MUUT ASIAT HYVLTK 73 Käsitellään muut mahdolliset asiat. Päätösesitys Muita asioista ei ollut. Päätös Lisätietoja

25 HELSINGIN JA UUDENMAAN Pöytäkirja 8/ (27) HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA Kokouspäivä Pykälät Sivut 1-24 MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa: 66-68, Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: 69 Hallintolainkäyttölain 5 :n/muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: Seuraaviin päätöksiin liittyvien yksityisoikeudellisten asioiden käsittely kuuluu Helsingin käräjäoikeuden toimivaltaan: OIKAISUVAATIMUSOHJE Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimuskielto Oikaisuvaatimusviranomainen Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Kuntayhtymän viranomaisen päätöksestä oikaisuvaatimuksen saa tehdä myös kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen. Oikaisuvaatimus tehdään kirjallisena. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee päätöksen valmistelua tai täytäntöönpanoa, oikaisuvaatimuksen johdosta tehtyä päätöstä, eikä päätöksestä, johon haetaan muutosta muun lain nojalla. lautakunnan päätöksestä oikaisuvaatimus osoitetaan sairaanhoitoalueen lautakunnalle. HUS:n hallitus käsittelee oikaisuvaatimuksen silloin, jos se on käyttänyt

26 HELSINGIN JA UUDENMAAN Pöytäkirja 8/ (27) kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan lautakunnan päätökseen. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimuksen viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastossa ei työskennellä, oikaisuvaatimuksen saa toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta, postiosoite ja muut yhteystiedot, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa, päätös, johon haetaan oikaisua sekä miltä osin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja oikaisuvaatimuksen perusteet. Oikaisuvaatimuksen hakijan tai hänen laillisen edustajansa taikka asiamiehen on omakätisesti allekirjoitettava oikaisuvaatimus. Jos oikaisuvaatimuksen hakijan puhevaltaa käyttää muu kuin muutoksenhakija itse, on oikaisuvaatimuksessa mainittava myös tämän henkilön nimi, kotikunta, postiosoite ja muut yhteystiedot, johon asiaa koskevat ilmoitukset hakijalle voidaan toimittaa. lautakunnan päätösasiakirjoja voi tiedustella sairaanhoitoalueen kirjaamosta. Tiedon luovuttamiseen salassa pidettävistä asiakirjoista sovelletaan julkisuuslain (621/1999) säännöksiä. Asianosaisen tai hänen valtuuttamansa henkilön on toimitettava Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnalle osoitettu oikaisuvaatimus sairaanhoitoalueen kirjaamoon. Oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Omalla vastuulla oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai faksilla taikka sähköpostilla.

27 HELSINGIN JA UUDENMAAN Pöytäkirja 8/ (27) Sähköpostilla saapuneen oikaisuvaatimuksen katsotaan tulleen perille määräajassa, mikäli se on viranomaisen käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa ennen määräajan päättymistä. Tarvittaessa voidaan oikaisuvaatimuksen tekijää pyytää toimittamaan sähköpostilla saapuneesta oikaisuvaatimuksesta alkuperäinen allekirjoitettu kappale, mikäli on syytä epäillä asiakirjan aitoutta, eheyttä ja muuttumattomuutta (laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 13/2003. Yhteystiedot kirjaamo Osoite: Sairaalankatu 1, Hyvinkää (Käyntiosoite: Hyvinkään sairaala, Sairaalankatu 1, Hyvinkää) Puhelin: (vaihde) Telekopio: Sähköposti: Suora puh: Asiakaspalvelu klo (perjantaisin klo )