Suomalaisten nuorten lukutaito kansallisten oppimistulosarviointien valossa
|
|
- Lasse Leppänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Suomalaisten nuorten lukutaito kansallisten oppimistulosarviointien valossa Opetushallitus on arvioinut kansallisissa oppimistulosarvioinneissa viime vuosina monin tavoin oppilaiden lukemisen ja kirjoittamisen ja suullisen viestinnän taitoja sekä muita keskeisiä äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelun osa-alueita. Lukutaidon taso on kansallisissa oppimistulosten arvioinneissa osoittautunut yleensä suhteellisen hyväksi. Arvioinneissa on noussut näkyville puutteita ennen muuta oppilaiden kirjallisten ja suullisten viestintätaitojen sekä kielen ja kirjallisuuden peruskäsitteiden hallinnassa. Huomio on kiinnittynyt myös tyttöjen ja poikien oppimistulosten suuriin eroihin ja siihen, etteivät pojat ole pitäneet äidinkieltä ja kirjallisuutta kiinnostavana oppiaineena samaan tapaan kuin tytöt. Kansalliset arvioinnit ovat tuoneet näkyville myös oppilasarvioinnin ongelmia sekä suuria eroja ammatillisessa ja yleissivistävässä koulutuksessa jatkavien oppilaiden äidinkielen taidoissa. Lukutaidon kansalliset arvioinnit Suomalaisten koululaisten lukutaitoa tai lukuharrastusta on selvitetty äidinkielen ja kirjallisuuden kansallisissa oppimistulosarvioinneissa vuosina Perusopetuksen 7. tai 9. luokilla järjestettyjen arviointien otoksiin on kuulunut yli oppilasta, joista noin on opiskellut suomenkielisissä kouluissa. Kaikkiaan oppilasta on näiden arviointien yhteydessä osallistunut lukutaidon eri puolia selvittäviin kokeisiin. Arvioinnit on järjestetty otantaperusteisina niin, että tulokset voidaan yleistää koskemaan koko yleisopetuksen oppilasikäluokkaa. Syksyllä 2005 on lisäksi arvioitu noin oppilaan lukutaitoa perusopetuksen 3. luokan alussa suomenkielisissä kouluissa. Peruskoulun päättävien lukutaidon taso 1999 Vuonna 1999 peruskoulun päättöluokan oppilaiden lukutaitoa arvioitiin erityyppisten tekstien pohjalta kaikkiaan 64 tehtävän avulla. Suomenkieliseen otokseen kuului oppilasta 125 koulusta eri puolilta maata. Oppilaat hallitsivat erityisen hyvin tiedonhakuun liittyviä sekä sellaisia tehtäviä, joissa piti löytää tietoa tekstin pohjalta. Vaikeammiksi osoittautuivat päättelyä ja luetun pohdintaa edellyttävät tehtävät. Lukutaidon yleistaso oli hyvä ja suhteellisen tasainen koko maassa, joskaan Euroopan yhteisön tukea saavilla harvaan asutuilla ja maaseudun kehittämisalueilla oppilaiden taidot eivät yltäneet aivan samalle tasolle kuin EU:n nollatukialueilla tai taantuvilla teollisuusalueilla. Tyttöjen ja poikien taitotasojen välillä tuli näkyville huomattavan suuri ero. Alueellinen ja sosiaalinen tausta vaikutti sukupuolten välisen taitoeron rinnalla: EU:n 0- ja 2-tukialueella kouluaan käyvät pojat menestyivät paremmin kuin pojat maaseudun kehittämisen alueilla ja harvaan asutuilla
2 2 alueilla. Kaupunkien ja maaseudun kouluissa opiskelevien nuorten lukutaidon erot tulivat näkyville tämän arvioinnin yhteydessä mm. Etelä- ja Länsi-Suomen kaupunkimaisten kuntien ja Länsi- Suomen tai Lapin maaseutumaisten kuntien oppilaiden koetuloksia tarkasteltaessa. Lukutaidon eri ulottuvuuksia Vuonna 1999 järjestetyn arvioinnin perusteella tuli näkyville, että välitön tekstin ymmärtäminen oli peruskoulun päättövaiheen oppilaille yleensä helppoa. Yksittäisten tietojen löytäminen, tekstin keskeisten tilanteiden ja pääaiheen tunnistaminen ei tuottanut ongelmia. Kohtalaisen hyvin hallittiin myös tekstin sisäisiä väittämiä ja loogisia yhteyksiä ja löydettiin tekstin kertoja ja todennäköinen yleisö. Vaikeammiksi luetun ymmärtämisen puoliksi osoittautuivat sellaiset, joissa oppilaan piti tehdä päätelmiä tekstin sävyyn vaikuttaneista kerrontaratkaisuista ja muista kirjoittajan käyttämistä tekstin rakentamisen keinoista tai hallita kirjallisuuden ja kielen peruskäsitteitä. Oppilaiden oli myös vaikeaa päätellä ja tulkita sisältöä koko tekstin perusteella, ottaa tekstin ulkopuolisesta todellisuudesta yleistietoa mukaan tulkitsevaan päättelyyn, löytää mielekkäin ratkaisu useiden oikeiden vaihtoehtojen väliltä tai löytää useita yhteisiä teemoja eri tekstilajeja edustavista kirjoituksista. Argumentoivien asiatekstien lukeminen osoittautui kaikilla lukutaidon tasoilla vaativaksi, eikä päättelevä ymmärtäminen ollut helppoa kertovien tai kuvailevien tekstienkään lukijoille. Myös kansainvälisen PISA-tutkimuksen havainnot ovat olleet samansuuntaisia: Suomalaisten nuorten ei ole ollut helppoa pohtia lukemiensa tekstien ilmaisutapoja ja sanavalintoja tai näiden yhteyksiä tekstien tarkoituksiin. Tyylin, rakenteen ja kielellisten ilmaisujen erittely on tuottanut vaikeuksia myös kansainvälisessä tutkimuksessa mukana olleille oppilaille. Lukuharrastus yhteydessä tuloksiin Opetushallituksen vuonna 1999 järjestämän arvioinnin myötä saatiin monenlaista tietoa myös oppilaiden lukuharrastuksesta: 63 % pojista ja 23 % tytöistä ei kertomansa mukaan lukenut vapaaaikanaan lainkaan kaunokirjallisuutta. Tietokirjallisuutta ei lukenut vapaa-aikanaan lainkaan 43 % pojista ja 44 % tytöistä. Sanoma- ja aikakauslehtien sekä sarjakuvien lukeminen oli harrastuslukemisena selvästi suositumpaa. Myös kuudensien luokkien oppilaille vuonna 2000 järjestetyn arvioinnin yhteydessä saatiin tietoa oppilaiden lukuharrastuksen eriytymisestä sukupuolen mukaan. Tällöin tuli näkyville myös suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa opiskelevien oppilaiden vapaa-ajan lukuharrastuksen eroja. Erilaisten tekstien lukeminen vapaa-aikana ja lehtien tai kirjojen lainaaminen kirjastosta on ollut yhteydessä oppilaiden koetuloksiin monissa arvioinneissa. Vapaa-ajan lukemisaktiivisuus on noussut yhtenä koetuloksia selittävänä tekijänä esille varsinkin tytöillä; pojilla puolestaan tuloksiin on ollut selkeästi yhteydessä myös työskentely tekstien ja kirjoittamisen parissa äidinkielen oppitunneilla. Lukemista vai kirjoittamista? Vuoden 1999 arvioinnin yhteydessä havaittiin, että peruskoulun päättöluokan pojat olivat menestyneet tyttöjä selvästi heikommin sellaisissa päättelevän ja tulkitsevan lukutaidon
3 3 koetehtävissä, joihin tuli vastata kirjoittamalla. Arvioinnin jälkeen on pohdittu sitä, liittyivätkö tuossa tehtävätyypissä näkyville tulleet poikien ja tyttöjen tulosten suuret erot juuri kirjoittamisen taitojen harjaantuneisuuteen ja tyttöjen suurempaan kirjoitusmotivaatioon. Tämä havainto oli myös yhtenä sysäyksenä sille, että kirjoittamisen taitoja päätettiin selvittää tarkemmin seuraavina vuosina monentyyppisiä ja vaihtelevia kirjoitustehtäviä käyttämällä. Lukemista osataan yhtenäisemmin kuin kirjoittamista Vuonna 2001 perusopetuksen 9. luokalla järjestetyssä arvioinnissa tulokset olivat samansuuntaiset kuin aikaisemmassa perusopetuksen päättövaiheen oppilaille järjestetyssä arvioinnissa: Oppilaiden lukutaito oli suhteellisen hyvä, ja lukemista ja tekstin vastaanottamista hallittiin keskimäärin paremmin kuin kirjoittamista ja kielentuntemusta. Tiedon hakeminen ja taulukko- ja dokumenttitekstin ymmärtämien oli yleensä helpompaa kuin päättelevä lukeminen. Epälineaarisen tekstin lukutaito pojilla oli lähes yhtä hyvää kuin tytöillä. Yleistä kirjojen ja kirjaston käyttöön liittyvää tietoa sekä tekstilajeja tunnettiin paremmin kuin kirjallisuuden käsitteitä tai kotimaista kirjallisuutta. Lukemisen taitoja hallittiin kummassakin arvioinnissa (1999, 2001) keskimäärin 7 8 prosenttiyksikköä paremmin kuin kirjoittamista. Tyttöjen ja poikien väliset taitoerot ovat olleet lukemisen osalta näissä arvioinneissa keskimäärin 8 10 prosenttiyksikön, kirjoitustaitojen osalta jopa prosenttiyksikön suuruusluokkaa. Alueelliset erot maan eri osien ja erityyppisten kuntien välillä olivat suhteellisen pienet. Joka läänissä on niin tulokseltaan hyviä kuin heikompiakin kouluja. Koulujen välisen vaihtelun osuus lukemisen pistemäärien kokonaisvaihtelusta on ollut 8 prosenttiyksikön suuruusluokkaa. Oppikirjat lukemisen ja lukuharrastuksen tukena Tytöt selviytyivät lukutaidon, kirjallisuuden ja tekstitiedon tehtävistä vuonna 2001 järjestetyssä arvioinnissa 9. luokalla keskimäärin hyvin, pojat tyydyttävästi. Lukemisen, kirjallisuuden ja tekstitiedon tehtäviä hallittiin otoskouluissa yleensä sekä paremmin että yhtenäisemmin kuin muita arvioinnissa mukana olleita oppiaineen osa-alueita. Lukutaidon hyviin tuloksiin lienee myötävaikuttanut opettajien kiinnostuksen ja ammattitaidon rinnalla se, että kirjalliset tekstit, kirjallisuuden perusasiat ja kirjallisuusnäytteet olivat opettajien mielestä hyvin tai ainakin riittävästi esillä käytetyissä oppikirjoissa. Opetuksessa paljon käytettyjen oppikirjojen tekstisisällöstä yli puolet liittyi juuri lukemiseen, mediateksteihin ja kirjallisuuteen; oppiaineksen painotus rinnastui luontevasti nuorten lukutaidon hyvästä tasosta kertoviin arviointituloksiin. Otoskoulujen äidinkielen opettajat raportoivat vuoden 2003 oppimistulosarvioinnin yhteydessä, että kirjallisuuden tuntemus ja monipuolinen lukuharrastus sekä kirjallisuuden lajeihin ja oman maan kirjallisuuteen tutustuminen olivat kaiken kaikkiaan olleet opetuksen painopistealueina valtaosassa kouluja vuosina Vuoden 2005 oppimistulosarvioinnin yhteydessä kävi ilmi, että kirjallisuus ja lukeminen oli ollut painopistealueena 90 %:ssa otoskouluja vuosina
4 4 Taitojen erot lukioon ja ammatilliseen koulutukseen lähtevillä Perusopetuksen päättövaiheen oppimistulosarviointien tuloksissa (1999, 2001 ja 2005) oppilaiden lukutaidon taso on eriytynyt sukupuolen ja koulutussuunnitelmien mukaan. Lukioon pyrkivät tytöt ovat ratkaisseet arviointien tehtävistä oikein keskimäärin 77 %, kun taas lukioon pyrkivillä pojilla taso on ollut keskimäärin 7 prosenttiyksikköä matalampi, ammatilliseen koulutukseen hakeutuvilla tytöillä 14 prosenttiyksikköä matalampi ja ammatilliseen koulutukseen hakeutuvilla pojilla jopa 24 prosenttiyksikköä matalampi kuin lukioon menevillä tytöillä. Koulut luku- ja kirjoitustottumuksen virittäjinä Vuonna 2003 järjestetyssä äidinkielen ja kirjallisuuden kansallisessa oppimistulosarvioinnissa (9. luokalla) keskityttiin toisen asteen koulutukseen lähtevien kirjoitustaitojen tason selvittämiseen sekä oppiaineen peruskäsitteiden ja jatko-opinnoissa tarvittavan tietopohjan kartoittamiseen. Samassa yhteydessä oppilaat antoivat myös lukuharrastustaan koskevaa tietoa. Koulujen välisen vaihtelun osuus oppilaiden vapaa-ajan lukuharrastukseen liittyvien vastausten vaihtelusta oli suhteellisen vähäistä (3 4 %). Tämän perusteella voitiin päätellä, että koulut olivat onnistuneet yleensä kauttaaltaan tasaisesti virittämään oppilaiden lukuharrastusta. Koulun ja kirjaston yhteistyö ja toimivat koulukirjastot ovat olleet viime vuosina näkyvästi esillä. Sen sijaan tietyntyyppisten tekstien kirjoittamisen osalta (mm. raportit, asia-artikkelit, tutkielmat tms. asiatekstit, lukupäiväkirjat, kokousasiakirjat, kirja-, näytelmä- tai elokuva-arvioinnit) koulujen välisen vaihtelun osuus oli huomattavan suurta (15 26 %). Tilanne oli vuonna 2003 samantapainen, kuin oli ollut vuoden 2001 arvioinnin otoskouluissakin: toisissa kouluissa oppilaat olivat työskennelleet keskimäärin selvästi aktiivisemmin mm. näiden tekstilajien parissa, millä oli myös osaltaan yhteyttä saavutettuihin tuloksiin. Nuorempien oppilaiden lukutaidon arviointituloksia Seitsemännen vuosiluokan alussa 2002 järjestetyssä arvioinnissa oppilaiden lukutaito osoittautui hyväksi, mutta tyttöjen ja poikien taitotasojen ero oli 9 prosenttiyksikön suuruinen. Lukemisen, kirjallisuuden ja tekstitiedon tehtäviä hallittiin kouluissa sekä paremmin että yhtenäisemmin kuin muita arvioituja oppiaineen osa-alueita. Koulujen väliset erot tulivat näkyville ennen muuta kirjoitustaitojen tason suurena vaihteluna. Arvioinnin tulokset olivat 6. kouluvuoden jälkeen samansuuntaiset kuin aikaisemmissa perusopetuksen äidinkielen oppimistulosten arvioinneissa: oppilaat hallitsivat lukemista ja tekstin vastaanottamista paremmin kuin kirjoittamista ja kielentuntemusta. Alueelliset erot olivat lääneittäin ja kuntaryhmittäin tarkasteltuna suhteellisen pienet. Sekä sanaston ja kielentuntemuksen opetus oppitunneilla että oppilaiden aktiivinen vapaa-ajan lukuharrastus olivat selkeästi yhteydessä oppilaiden lukemisen tehtävissä saavuttamiin tuloksiin. Kolmannen luokan alussa vuonna 2005 järjestetyssä arvioinnissa tyttöjen ja poikien lukutaito osoittautui keskimäärin tyydyttäväksi, mutta kirjoittaminen sujui pojilta keskimäärin selvästi tyydyttävää tasoa heikommin.
5 5 Samansuuntaiset tulokset kansallisissa ja kansainvälisissä arvioinneissa Kansainväliseen vertailuun perustuva raportti Suomen tulevaisuuden osaajat PISA 2000 Suomessa toi vuonna 2002 lukutaidon osalta näkyville samanlaisia tuloksia kuin kansalliset lukutaidon arvioinnit ovat tuoneet: sekä kansallisten että kansainvälisten arvioiden mukaan heikkojen lukijoiden 1 osuus jää Suomessa alle 10 %:iin ikäluokasta. Vuoden 2003 kansainvälisen arvioinnin mukaan heikkoja lukijoita olisi 9 % suomalaisista pojista ja vain 2 % tytöistä. Vuonna 2005 järjestetyssä kansallisessa äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arvioinnissa 9 % otosoppilaista selviytyi heikosti lukemisen ja kirjallisuuden tehtävistä. Kansainvälisen vertailun perusteella neljäsosa suomalaisista nuorista on yltänyt korkeimmalle taitotasolle sellaisissa lukutaidon tehtävissä, jotka liittyvät tiedonhakuun, luetun ymmärtämiseen ja tulkintaan. Kansallisten arviointien antama kuva on ollut samansuuntainen: kiitettäviin tuloksiin on päässyt eri arvioinneissa % oppilaista. Luetun pohdinnan ja arvioinnin osalta huipputuloksiin on kansainvälisessä vertailussa päässyt 14 % oppilaista; vastaavasti kansallisten arviointien tulosten mukaan %:lla oppilaita päättelevä lukutaito on ollut kiitettävällä tasolla. Tyttöjen ja poikien koetulosten erot ovat kaikkien arviointien perusteella olleet melko suuret. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan suomalaistytöt ovat olleet myös huomattavasti kiinnostuneempia lukemisesta kuin pojat; kansallisten arviointien tulosten perusteella suuri osa pojista ei ole yleensä ollut kiinnostunut äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineesta. Myös vapaa-ajan lukuharrastuksesta kertovat tiedot ovat kansallisissa ja kansainvälisissä arvioinneissa olleet samansuuntaisia. Alueelliset erot ovat olleet sekä kansallisten että kansainvälisen tutkimuksen perusteella pienet, ja koulujen välinen vaihtelu on lukutaidon osalta ollut suomalaisessa peruskoulussa suhteellisen pientä. Arvioinnit täydentävät toisiaan Kansallisten arviointien antamaa kuvaa täydentää koulusaavutusten kansainvälinen vertailututkimus mahdollisuudella vertailla tasoa muiden maiden samanikäisten oppilaiden osaamiseen. Oppimistulosten erot ja hajonnat ja eri maiden lukemiskulttuurin profiilit tulevat näkyville, kun tuloksia voidaan verrata saman arvioinnin tuloksiin toisissa maissa. Kansalliset opetussuunnitelmat, opetuksen painopisteet ja menetelmät ovat erilaisia, joten kansainväliset vertailukokeet joudutaan suunnittelemaan sentyyppiseksi kartoitukseksi, joka sopii toteutettavaksi mitä erilaisimmissa kulttuureissa. Kokeiden yhteydessä toteutettavat laajat taustakyselyt antavat mahdollisuuden kerätä myös sellaista vertailutietoa, joka tarjoaa syventävän analyysin mahdollisuuksia ja virikkeitä kansallisellekin tutkimukselle. Vaikka suomalaisten oppilaiden lukutaidon hyvä taso on tullut näkyville samansuuntaisena niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin arvioinneissa, kansallisten arviointien myötä on voitu havaita monia keskeisiä äidinkielenopetuksen ja opettajankoulutuksen kehittämiskohteita. Näkyviin on tullut suuria eroja poikien ja tyttöjen viestintätaidoissa, monenlaisia kielen ja kirjallisuuden peruskäsitteiden tuntemuksen puutteita sekä huomattavia koulujen välisiä eroja mm. kirjoitustaitojen ja oppilasarvioinnin yhdenvertaisuudessa. Nämä opetuksen kansalliset 1 Heikkojen lukijoiden joukossa on monenlaisia oppilaita. Osalle heikkoja lukijoita itse tekstien sisällöt tai päätarkoitus saattavat jäädä epäselviksi, mutta lukijat osaavat kuitenkin etsiä teksteistä yksittäisiä tietoja. Usein he osaavat myös verrata yksityiskohtia lukemastaan omiin kokemuksiinsa, mikäli luettavat tekstit ovat olleet selkeitä ja lyhyitä.
6 6 kehittämistarpeet eivät olisi voineet tulla samaan tapaan näkyville kansainvälisissä arvioinneissa, jotka ovat keskittyneet lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden osaamiseen eri maissa. Kansalliset arvioinnit ovat osoittaneet opetuksen ja opettajankoulutuksen kehittämistarpeita erityisesti kirjoitustaitojen ja kielitietouden opettamiseen. Kirjoitustaidon ongelmat ovat tulleet esille samansuuntaisina eri arvioinneissa riippumatta siitä, ovatko oppilaat kirjoittaneet kertomuksia, uutisia, referaatteja, kirjeitä, kuvauksia vai runoja. Suuret erot ovat nousseet näkyville myös silloin, kun tehtävänä on ollut pohtivan tekstin laadinta tai valmiin tekstin viimeistelytehtävä. Arviointi kansallisten tavoitteiden pohjalta Kansallisten oppimistulosarviointien tehtävien laadinnassa sovelletaan voimassaolevia opetussuunnitelman perusteita ja perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerejä. Opettajien mielestä kansallisten kokeiden vaikeustaso ja tehtävät ovat vastanneet yleensä hyvin koulujen opetussuunnitelmissa määriteltyjä tavoitteita. Kokeet eivät kuitenkaan ole opetusta ohjaavia päättökokeita, joita tehtäisiin kaikissa kouluissa. Äidinkielen opiskelun eri osa-alueiden tehtävien suunnittelussa kansallisen oppimistulosarvioinnin mahdollisuudet ovat jossakin määrin suotuisammat kuin kansainvälisten vertailukokeiden yhteydessä. Kansainvälisten vertailukokeiden tehtävien tulee sopia käytettäväksi yhtä lailla Meksikossa, Venäjällä, Uudessa-Seelannissa, Koreassa kuin Pohjoismaissakin. Kansainvälisiin arviointeihin joudutaan valitsemaan globaalisti sopivia tekstejä ja tehtäviä. Kansallisissa oppimistulosten arvioinneissa kaikki tehtävät voidaan laatia alun perin äidinkielisiksi ja eri arviointien yhteydessä monipuolisesti kansallisen opetussuunnitelman tavoitteita ja oppisisältöjä kartoittaviksi. Etuna on sekin, että tehtävien laadinnassa voidaan käyttää tutkijoiden rinnalla kentällä toimivien suomalaisten opettajien asiantuntemusta. Tehtäviin liittyviä kirjallisia tekstejä ei tarvitse kääntää suurista valtakielistä suomeksi, niin kuin kansainvälisissä koulusaavutusten vertailututkimuksissa joudutaan väistämättä tekemään. Kansalliset arvioinnit voidaan myös toteuttaa taloudellisesti huomattavasti kevyemmin resurssein kuin pitkäkestoiset kansainväliset vertailututkimukset. Kansainvälisten vertailututkimusten tulosten samansuuntaisuus kansallisten kokeiden kanssa vahvistaa testien antavan hyvän yleiskuvan osaamisen tasosta. Tulos vakuuttaa siitäkin, että suomalaiset tutkijat ja äidinkielen opettajat ovat onnistuneet myös suunnitellessaan tehtäviä kansallisiin arviointikokeisiin. Kansallisten arviointien suunnitteluverkostoissa on ollut opettajien lisäksi mukana oppiaineen, opetuksen ja käyttäytymistieteellisen mittaamisen asiantuntijoita Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Tampereen, Turun ja Oulun yliopistoista sekä kansallisten opettajajärjestöjen ja tutkimuslaitosten edustajia. Koulujen kehittämistyön tukena Kansallisten oppimistulosten arviointien yhtenä tärkeänä tehtävänä on opetuksen kehittäminen ja luotettavan vertailutiedon tarjoaminen koulujen ja opetuksen järjestäjän käyttöön koulujen itsearvioinnin tueksi. Mukana olevat koulut saavat nopeasti arvioinnin jälkeen alustaviin tuloksiin perustuvaa palautetietoa koulunsa tilanteesta opetuksen kehittämisen tarpeisiin. Palautteeseen sisältyy mm. vertailutietoa koulun ja koko maan tuloksista, oppilaiden opiskeluun liittyvistä käsityksistä sekä oppilaiden saamista arvosanoista. Koulujen toivotaan hyötyvän kansallisten
7 7 arviointien tuloksista ja käyttävän saamaansa palautetta hyväkseen arvioidessaan oppiaineen osaamisen profiilia ja arvosana-asteikon käyttöä sekä muokatessaan tarvittaessa paikallista oppiaineen opetussuunnitelmaa tai parantaessaan käytännön opetusjärjestelyjä. Opetushallitus, opettajajärjestöt, kaupungit ja kunnat ovat järjestäneet koulutustilaisuuksia, joissa opetussuunnitelmien tekijät, opettajat, arvioinnin toteuttajat ja koulutoimen edustajat ovat pohtineet arviointien esiin nostamia kysymyksiä. Miten koulut käyttävät kansallisia arviointituloksia? Opettajat saavat tietää yksittäisen oppilaansa koetulokset tehtävien tarkastamisen yhteydessä välittömästi kokeen jälkeen, ja oppilaskohtaiset tulokset jäävätkin vain heidän käyttöönsä. Kaikkien koulujen alustavat tulokset (keskiarvotasolla) tiedetään yleensä muutaman viikon kuluttua arvioinnin järjestämisestä. Esimerkiksi vuonna 2003 järjestetyn äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arvioinnin keskeisiä tuloksia oli valtaosassa kouluja esitelty koko opettajakunnalle. Joka toisessa koulussa tuloksia oli selvitelty myös oppilaiden kanssa, ja vanhempia ja kunnan kouluasioista vastaavia oli myös monesti informoitu. Opetushallitus on toimittanut tietoa arviointien tuloksista myös opetuksen järjestäjälle. Kouluissa on pidetty myönteisenä arvioinnin tarjoamaa mahdollisuutta vertailla koulun tulosta ja arvosanojen antamisen käytäntöä kansalliseen tasoon ja mahdollisuutta käyttää arviointia välineenä oppiaineen opetuksen kehittämiseen. Äidinkielenopettajien ja rehtorien keskusteluissa koulun koemenestystä on yleensä suhteutettu kunnan tai valtakunnallisiin tuloksiin. Arvioinnin perusteella on mm. tarkasteltu oppiaineen opetuksen työtapoja ja järjestelyjä ja opetuksen painopisteitä. Arvioinnin tuoma tieto joidenkin osaalueiden hallinnan tai oppilaiden asenteiden osalta on opettajien kertoman mukaan antanut pohtimisen aihetta. Tietoa koetuloksista on aiottu käyttää mm. oppiaineen paikallisen opetussuunnitelman tarkistamisen ja seuraavan lukuvuoden työn suunnittelun pohjana. Arviointien tuloksia käytetään koulujen lisäksi muuallakin monin tavoin opetuksen ja oppimateriaalien kehittämiseen. Esimerkiksi vuoden 2003 kansallisen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arvioinnin tuoma informaatio oppilaiden lehti- ja mediatekstien tuntemuksesta viritti kiinnostusta Sanomalehtien Liitossa, jonka piirissä kehitellään monenlaisia mediakasvatukseen liittyviä aineistoja koulujen äidinkielenopetuksen ja lukuharrastuksen tueksi. Arviointien tuloksia esitellään Opetushallituksen verkkosivuilla Koulutuksen arviointi ja tutkimus Arviointien tuloksia. Arviointiraportteja on saatavissa Opetushallituksen myyntipalvelusta Hakaniemenkatu 2, PL 380, Helsinki, puhelin (09) Julkaisuhakemisto on sähköisessä muodossa Internet-osoitteessa Lisätietoja äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten kansallisista arvioinneista antaa suomenkielisten koulujen osalta opetusneuvos Hannu-Pekka Lappalainen, sähköposti puhelin (09) , ruotsinkielisten koulujen osalta erikoissuunnittelija Chris Silverström, sähköposti puhelin (09)
Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi
Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi keväällä 2010 Utvärderingen av inlärningsresultat i modersmål och litteratur våren 2010 Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset 9.
LisätiedotOppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä
Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää
LisätiedotTässä arviointia koskevassa yhteenvedossa esitellään lyhyesti mm:
1 Tiivistelmä Opetushallituksen raportista Ei taito taakkana ole Perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointi 9. vuosiluokalla 2005 Opetushallitus arvioi huhtikuussa 2005 äidinkielen
LisätiedotElina Harjunen Elina Harjunen
Elina Harjunen 28.4.2015 Elina Harjunen 28.4.2015 Äidinkielen ja kirjallisuuden 9. luokan oppimistulosten arviointi vuonna 2014: keskiössä kielentuntemus ja kirjoittaminen Kielentuntemuksen viitekehys
LisätiedotMiten äidinkieltä osataan 7. luokan alussa?
Miten äidinkieltä osataan 7. luokan alussa? Perusopetuksen 6. vuosiluokan suorittaneiden äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointi 2002 Opetushallitus arvioi lokakuussa 2002 äidinkielen ja
LisätiedotSANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009.
SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009. Sanomalehteä useita kertoja lukevat suomalaisnuoret menestyivät kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa
LisätiedotPentti Yrjölä 6.10.2005 MITÄ KANSALLISET OPPIMISTULOKSET KERTOVAT
1 6.10.2005 MITÄ KANSALLISET OPPIMISTULOKSET KERTOVAT Jouni Välijärveen viitaten voisin todeta, että PISAn tulokset kertovat, että tulevaisuuden osaaminen meillä on kunnossa ja että PISA tulee arvioineeksi
LisätiedotRomanikielen oppimistulokset vuosiluokilla Mari Huhtanen
Romanikielen oppimistulokset 7. 9. vuosiluokilla 2015 Mari Huhtanen Arvioinnin toteuttaminen Romanikielen arviointi toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa. Arviointiin pyrittiin saamaan kaikki romanikieltä
LisätiedotYhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä
LisätiedotSaamen kielten oppimistulokset vuosiluokilla 2015
Saamen kielten oppimistulokset 7. 9. vuosiluokilla 2015 Saamen kielten oppimistulosten arviointi toteutettiin ensimmäistä kertaa. Arviointiin pyrittiin saamaan kaikki saamea äidinkielenä ja A-kielenä opiskelevat
LisätiedotMitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto
Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Lukutaidon määritelmä PISA-arvioinnissa Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia
LisätiedotKuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma
TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana
LisätiedotKäsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta
Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten
LisätiedotLÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT
LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2015 Arvioinnin tulokset Oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % arviointitehtävien kokonaispistemäärästä
LisätiedotSummanen Anna-Mari TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013
TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013 OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI Kevät 2013 Perusopetuksen päättövaihe Arviointiin osallistui 3 652 oppilasta, joista 1. tyttöjä 1 754 (48,0 %)
LisätiedotTiivistelmä yhteiskunnalliset aineet
Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 11 (Ouakrim- Soivio, N. & Kuusela, J.) Opetushallitus arvioi keväällä 11 historian ja yhteiskuntaopin
LisätiedotSuomalaisnuoret ovat kansallisissa ja
ÄIDINKIELENOPETUKSEN KYSYMYSMERKKEJÄ Suomalaisnuoret ovat kansallisissa ja kansainvälisissä arvioinneissa osoittautuneet hyviksi lukijoiksi, mutta kirjoitustaidon osalta tilanne ei ole yhtä hyvä. Huomio
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla
LisätiedotPisan 2012 tulokset ja johtopäätökset
Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012
LisätiedotLasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi
Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001
LisätiedotOppimistulosten arviointeja koskeva selvitys tuntijakotyöryhmälle
Oppimistulosten arviointeja koskeva selvitys tuntijakotyöryhmälle Valtioneuvoston asetuksessa perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (1435/2001)
LisätiedotKirjavinkkaussuunnitelmat ja -pohdinnat!
Merja Kauppinen Kehitystehtäväryhmät & aiheet Katja & Liisa: kirjoitustaidot Eeva-Maija & Saara-Sofia: vuorovaikutustaidot/tunnetaidot Tapani & Marianne: lukutaito Mira Hu & Annika: tiedonhallintataidot
LisätiedotSuomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, Jorma Kauppinen. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Suomi oppimisen maailmankartalla Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, 7.8.2013, Helsinki, Opetushallitus Jorma Kauppinen Johtaja Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta maailmalta. Why do Finland's
LisätiedotElina Harjunen Elina Harjunen
Elina Harjunen 28.4.2015 Elina Harjunen 28.4.2015 Äidinkielen ja kirjallisuuden 9. luokan oppimistulosten arviointi vuonna 2014: keskiössä kielentuntemus ja kirjoittaminen 28.4.2015 Erityispiirteet Kuudes
LisätiedotSuomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka
Suomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka Mitä arvioitiin? Mitä tarkasteltiin? Kielitaidon osa-alueet > hyvän osaamisen kriteeri B1.1-B1.2 kuullun ymmärtäminen
LisätiedotÄidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto
Äidinkieli ja kirjallisuus Tuntijakotyöryhmän kokous 20.1.2010 Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 20.1.2010 1 Äidinkieli ja kirjallisuus tieto-, taito- ja taideaine - Äidinkieli
LisätiedotMuistio 20.1.2010. Liite 3
Muistio 20.1.2010 Liite 3 Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon työryhmälle ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI Pirjo Sinko Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä yleissivistyksen kokonaisuudessa
LisätiedotOpettajalle. Merisuo-Storm & Storm Sammakon loikka
Merisuo-Storm & Storm Sammakon loikka Opettajalle Sammakon loikka -kirjan testit on tarkoitettu alkuopetusluokille. Standardoitu kielellisen tietoisuuden testi tehdään ensimmäisen kouluvuoden alussa. Standardoitu
LisätiedotKuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014
Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin
LisätiedotSuomalaislasten ja -nuorten lukutaito kansainvälisessä vertailussa
Suomalaislasten ja -nuorten lukutaito kansainvälisessä vertailussa Sari Sulkunen Yliopistonlehtori, FT Kielten laitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi PISA 2009 -arviointi Lukutaito on kirjoitettujen tekstien
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa.
1 SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS -OPPIMÄÄRÄ Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Vuorovaikutustilanteissa
LisätiedotPERUSOPETUKSEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTIPALVELUT SYKSYLLÄ 2018
PERUSOPETUKSEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTIPALVELUT SYKSYLLÄ 2018 Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteuttaa kansallisia perusopetuksen oppimistulostenarviointeja, joiden otos on yleensä 5-10
LisätiedotPISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena
LisätiedotSuomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa
Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija
LisätiedotPISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena
LisätiedotArviointi äidinkielen, S2:n ja. opetussuunnitelmien perusteissa,
Arviointi äidinkielen, S2:n ja maahanmuuttajien äidinkielen opetussuunnitelmien perusteissa, ajatuksia tulevista painotuksista Opetusneuvos Pirjo Sinko Opetusneuvos, yksikön päällikkö Leena Nissilä 9.8.2012
LisätiedotSuomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE
1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen
LisätiedotPERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004
DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki
LisätiedotÄidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka
Keväällä 2013 Puumalan yhtenäiskoulussa järjestettiin valtakunnalliset kokeet englannista ja matematiikasta 6.luokkalaisille ja heille tehtiin myös äidinkielen lukemisen ja kirjoittamisen testit. 9.luokkalaisille
LisätiedotUutta tietoa suomen kielen opetukseen
Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =
LisätiedotKielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa
Kielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto Myönteinen kehitys kielikoulutuksessa Lisää ääntynyt panostus kielikoulutukseen koko koulutusjärjestelm
LisätiedotMATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere
MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden
LisätiedotArviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen
Arviointikulttuuri Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Katriina Sulonen Hyvä arviointikulttuuri keskeisiä piirteitä ovat yhteisesti laaditut selkeät tehtävät ja periaatteet
LisätiedotPISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista
PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö 1 PISA -tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) on OECD:n tutkimusohjelma jota koordinoi
LisätiedotViittomakielen oppimistulokset vuosiluokilla Mari Huhtanen ja Riitta Vivolin-Karén
Viittomakielen oppimistulokset 7. 9. vuosiluokilla 2015 Mari Huhtanen ja Riitta Vivolin-Karén Arvioinnin toteuttaminen Viittomakieli äidinkielenä -oppimäärän oppimistulosten arviointi toteutettiin ensimmäistä
LisätiedotEspoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotKOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan
KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULU: Karamzinin koulu SUUNNITELMAN LAATIMINEN Koulut laativat oman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Se on tärkeä
LisätiedotMAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla
MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa
LisätiedotOppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.
1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan
LisätiedotLuku- ja kirjoitustaitojen parantaminen
Luku- ja kirjoitustaitojen parantaminen Sari Hyytiäinen puheenjohtaja Äidinkielen opettajain liitto ry Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto 13.10.2017 Luku- ja kirjoitustaitojen nykytilanne ja merkitys
LisätiedotPIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?
1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:
LisätiedotNuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo
Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.
LisätiedotÄidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi perustekstitaidot kuntoon
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi perustekstitaidot kuntoon Minna Harmanen, minna.harmanen@hyl.fi Äidinkielen opettajain liitto ry. Helsingin yhteislyseo 2. 3.8.2011, Helsinki, Paasitorni
LisätiedotPISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?
PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen
LisätiedotPISA JA TULEVAISUUS. Jouni Välijärvi, professori. Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA JA TULEVAISUUS Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Koulutusmessut Yhtheen tulhaan ja etheenpäin menhään! Rovaniemi 20.9.2014 19.9.2014 PISA 2012 Programme for
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-2010
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994- WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Professori Lasse Kannas, Jyväskylän yliopisto Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus
LisätiedotLukion opetussuunnitelman perusteet 2015
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot
LisätiedotPerusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I. Työryhmän yhteenveto MOKU hanke
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I Työryhmän yhteenveto 18.9.2009 MOKU hanke Toimintamalleja 1 Oppilaan aiempi koulutausta otetaan huomioon. Esimerkiksi jos oppilas on
LisätiedotTeemat ja sisällöt Oma asema median maailmassa oman mediasuhteen pohtiminen ja omien mediankäyttötapojen reflektoiminen
Kuvaukset 1 (8) Äidinkieli, valinnainen Kriitikkokurssi, 1 ov (YV1AI1) Tavoitteet hahmottaa asemansa median maailmassa osaa hyödyntää kriittisesti mediaa ja arvioida sitä sekä ilmaista itseään luovasti
LisätiedotSuomen koululaitos Maailman paras? Tuusulan rotaryklubi, Kauko Hämäläinen, professori emeritus
Suomen koululaitos Maailman paras? 16.01.2019 Tuusulan rotaryklubi, 24.4.2019 Kauko Hämäläinen, professori emeritus Sisältö Miten Suomella menee? Koulutuksemme vahvuuksia Haasteitakin riittää Koulutuksemme
LisätiedotMiten peruskoululaiset tuntevat kielen ilmiöitä ja kielentuntemuksen peruskäsitteitä?
1 Miten peruskoululaiset tuntevat kielen ilmiöitä ja kielentuntemuksen peruskäsitteitä? Opetushallitus on tutkinut peruskoululaisten kielentuntemusta viisi kertaa äidinkielen ja kirjallisuuden kansallisissa
LisätiedotKielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta
Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi
LisätiedotPerusopetuksen matematiikan oppimistulosten kansallinen arviointi 9. vuosiluokalla 2002
Perusopetuksen matematiikan oppimistulosten kansallinen arviointi 9. vuosiluokalla 2002 Opetushallitus arvioi kolmannen kerran perusopetuksen päättövaiheen matematiikan oppimistuloksia huhtikuussa 2002.
LisätiedotLahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma
Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas
LisätiedotPitkä ja monivaiheinen prosessi
Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu
LisätiedotLukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla
Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus
LisätiedotVieraiden kielten ja ruotsin A- oppimäärän oppimistulosten arviointi 2013 Opetushallitus
Vieraiden kielten ja ruotsin A- oppimäärän oppimistulosten arviointi 2013 Opetushallitus 16.9.2014 Dosentti Raili Hildén (Helsingin yliopisto) Yliopistotutkija Marita Härmälä (Jyväskylän yliopisto) Tausta
LisätiedotTyöskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet
Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi
Lisätiedot1.8.2008. Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos. 4.8.2008 Jyväskylän Kesäkongressi. JoJo / TaY 2
Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos 2 Tv-maailma nro 30, s. 2-3 1 4 Matematiikkakuva (View of Mathematics) koostuu kolmesta komponentista: 1) Uskomukset itsestä matematiikan
LisätiedotHorisontti
Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää
LisätiedotPerusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
LisätiedotKotitalouden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa. Salla Venäläinen
Kotitalouden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Salla Venäläinen Oppimistulosten arviointi Kansallinen koe 20-21.3.2014 (9.vuosiluokan oppilaille) Kynä-paperiosuus (Tehtävävihko, joka sisälsi
LisätiedotÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE
ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE ERITASOISTEN SUORITUSTEN TUNTOMERKKEJÄ o pistettä vastaus ei täytä tehtävänantoa vastaus osoittaa, että kokelas ei ole ymmärtänyt lukemaansa vastauksessa ei ole tehtävän edellyttämiä
Lisätiedot26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan
LisätiedotARVIOINTIKIRJA. Arviointikirja sisältää lukuvuoden aikana toteutettavia. arviointikeskusteluja ja väliarviointeja varten:
ARVIOINTIKIRJA Arviointikirja sisältää lukuvuoden aikana toteutettavia arviointikeskusteluja ja väliarviointeja varten: - oppilaan itsearvioinnin ja - opettajan arvioinnin oppilaasta. Välitodistus annetaan
LisätiedotPISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena matematiikan
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa
Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta
LisätiedotOpetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016
Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen
LisätiedotKirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista
Kirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista Kirjastopalvelut peruspalvelujen arvioinnissa 22.11.2018 Kuopio 1 Pääasiat Mikä peruspalvelujen arviointi? Miksi lukeminen ja lukutaidot arvioitavana juuri
LisätiedotKASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille
KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Vuosille 2017-18 1 KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Tasa-arvolaki koulussa 3. Yhdenvertaisuuden
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotKoulu sukupuoli oppimistulokset. Opetushallitus
Koulu sukupuoli oppimistulokset Opetushallitus Tekijät ja Opetushallitus Taitto Pirjo Nylund ISBN 952 13 2153 9 Helsinki 2004 Sisältö 1 Johdanto 5 Anna-Kaisa Mustaparta & Kari Nyyssölä Kehittämishanke
LisätiedotTIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus
TIMSS 2015 Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus TIMSS 2015 TIMSS (Trends in Mathematics and Science Study) Joka neljäs vuosi järjestettävä 4.- ja 8.-luokkalaisten
LisätiedotSUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus
OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN
LisätiedotOsallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto
Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
LisätiedotOppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee
AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan
LisätiedotOULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI
OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Diplomivihko 3. - 4. lk Tämän vihkon omistaa: OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Oulun kouluissa on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi. Diplomin suorittaminen
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotEräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen
Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa
LisätiedotPerusopetuksen matematiikan kansalliset oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2004
Perusopetuksen matematiikan kansalliset oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2004 YHTEENVETO KESKEISISTÄ TULOKSISTA Keväällä 2004 Opetushallitus arvioi neljännen kerran matematiikan oppimistuloksia perusopetuksen
LisätiedotARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa
ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen
Lisätiedotkehittämässä: -oppimäärä Arvioinnin kielitaitoa suomen kieli ja kirjallisuus
Arvioinnin kielitaitoa kehittämässä: suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä Minna Harmanen opetusneuvos, Opetushallitus Oppimisen arvioinnin kansallinen konfrenssi 11.4.2017, Ryhmä C4, https://urly.fi/la1
LisätiedotMitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen
Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että
LisätiedotOsaamisen arviointi taito- ja taideaineissa KÄSITYÖ Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija
Osaamisen arviointi taito- ja taideaineissa KÄSITYÖ 13.3.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Taustaa Perusopetuslain 1998/628 11 mukaan peruskoulussa opetetaan kaikille yhteisenä aineena käsityötä
LisätiedotOppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen.
3.- 4. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET (säilytä) 1 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.
Lisätiedot