Lähiliikuntapaikkojen arviointitutkimus. Nuori Suomi ry:n julkaisusarja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähiliikuntapaikkojen arviointitutkimus. Nuori Suomi ry:n julkaisusarja"

Transkriptio

1 Lähiliikuntapaikkojen arviointitutkimus Nuori Suomi ry:n julkaisusarja

2 ILOA LIIKKEELLE! Nuori Suomi ry on sitoutumaton järjestö, jonka tehtävänä on lisätä lasten ja nuorten elämäniloa ja hyvinvointia liikunnan avulla. Lapsen parhaan edistäminen, kasvun ja kehityksen tukeminen sekä lapsuuden kunnioittaminen on Nuoren Suomen toiminnan arvopohja. Nuori Suomi on mukana perheiden arjessa ja auttaa lasta lähellä olevia aikuisia varmistamaan, että liikkuminen on oleellinen osa lapsen ja nuoren jokaista päivää. Nuori Suomi tukee ja innostaa, kouluttaa ja kehittää toimintatapoja, kampanjoi, sekä tarjoaa suunnitteluapua, tutkimustietoa, vinkkejä ja kirjoja. Käytännön työtä tehdään edistämällä liikuntaa kotona, päivähoidossa, iltapäivätoiminnassa, koulussa, liikuntakerhoissa ja urheiluseuroissa sekä lapsen päivittäisessä lähiympäristössä. Nuori Suomi -ohjelma syntyi vuonna Vuonna 1993 perustetun Nuori Suomi ry:n jäseninä on 53 valtakunnallista liikuntajärjestöä. Ajankohtaista asiaa lasten ja nuorten liikunnasta: Lähiliikuntapaikkojen arviointitutkimus Julkaisija: Nuori Suomi ry ISBN: Taitto: Pirjo Uusitalo-Aura

3 ESIPUHE iikkumista suosiva arkiympäristö edistää liikunnan muodostumista kiinteäksi osaksi elämäntapaa. Erityisesti lasten päivittäisen liikunnan kannalta on tärkeätä, että omatoimiseen liikuntaan innostavat liikuntapaikat löytyvät läheltä kotia. Tästä lähtökohdasta on valtion liikuntapaikkarakentamisen tukemista suuntaavissa strategia-asiakirjoissa korostettu vuodesta 2001 alkaen lähiliikuntapaikkojen merkitystä. Lähiliikuntapaikka -termin yksityiskohtaista määrittelemistä ei ole valtionhallinnossa nähty tarkoituksenmukaisena, vaan tilaa on haluttu jättää lähiliikuntapaikkahankkeeseen osallistuvien omille tarpeille ja luovuudelle. Yleisellä tasolla lähiliikuntapaikoilla on kuitenkin tarkoitettu lasten ja nuorten liikuntaan sekä aikuisten terveyttä edistävään liikuntaan tarkoitettuja liikuntapaikkoja, jotka sijaitsevat asuinalueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä. Tämän väljän määrittelyn lisäksi lähiliikuntapaikkojen keskeisinä ominaisuuksina on korostettu mm. monikäyttöisyyttä, ympärivuotisuutta, maksuttomuutta ja vapaata käytettävyyttä. Yleisenä tavoitteena on ollut, että lähiliikuntapaikat palvelisivat mahdollisimman laajoja käyttäjäryhmiä. Lähiliikuntapaikkarakentamista on pyritty viime vuosina edistämään useilla erilaisilla opetusministeriön toimenpiteillä. Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustuksia myönnettäessä lähiliikuntapaikkahankkeet on valittu yhdeksi valtionavustamisen painoalueeksi ja niiden osalta on pyritty myös korotettuun valtionavustusosuuteen. Lähiliikuntapaikkarakentamista on kehitetty ja vauhditettu läänien liikuntatoimien koordinoimien esimerkkihankkeiden kautta. Informaatioohjauksen osalta lähiliikuntapaikkarakentamista on edistetty tuottamalla lähiliikuntapaikkojen suunnittelua tukevia oppaita sekä luomalla yhteistyössä Nuori Suomi ry:n kanssa www-sivusto ( joka sisältää mm. lähiliikuntapaikkarakentamisen esimerkkihankkeita. Opetusministeriö pitää tärkeänä, että liikuntapaikkarakentamisen avustamisen suuntaamisen tueksi löytyy myös kysyntä ja tarjonta- sekä vaikuttavuustyyppisiä tutkimuksia. Siksi on arvokasta, että Nuori Suomi ry on tällä tutkimuksellaan selvittänyt, miten eräät lähiliikuntapaikat ovat onnistuneet vastaamaan kysyntään ja lisänneet liikkumista vaikutuspiirissään. Esimerkkihankkeiden arviointitutkimuksesta saadut tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että liikuntapaikkarakentamisen strategiaan valitut linjaukset lähiliikuntapaikkojen osalta ovat olleet oikeansuuntaisia. Lähiliikuntaolosuhteita kehittämällä voidaan vaikuttaa kansalaisten liikuntakäyttäytymiseen positiivisella tavalla. Toivottavasti tämän tutkimuksen tulokset ja sen johtopäätökset antavat liikuntapaikkarakentamisen viitekehyksessä lisävauhtia keskusteluille lähiliikuntapaikkarakentamisen merkityksestä ja kehittämistarpeista. Risto Järvelä Rakennusneuvos Opetusministeriö 3

4 SISÄLLYS 1 Johdanto 1.1 Lähiliikuntapaikat lasten arkiliikunnan näkökulmasta Lähiliikuntapaikat valtion liikuntapaikkarakentamisen painopistealueena Lähiliikuntapaikkarakentamisen esimerkkihankkeet Tutkimuksen toteutus 7 2 Toteuttajakyselyn tulokset 2.1 Lähiliikuntapaikkahankkeiden toteuttamisen vastuutahot Lähiliikuntapaikkojen suunnittelun toteutus Lähiliikuntapaikkahankkeille suunnitteluvaiheessa asetetut tavoitteet Lähiliikuntapaikkahankkeiden toteutus Lähiliikuntapaikkojen käyttöönotto ja kunnossapito Toteuttajatahojen tyytyväisyys valmistuneisiin lähiliikuntapaikkahankkeisiin Lähiliikuntapaikkahankkeen onnistumiset ja epäonnistumiset toteuttajien näkökulmasta Lähiliikuntapaikkarakentamisen kehitysnäkymät kunnissa 18 3 Koulukyselyn tulokset 3.1 Koulujen tyytyväisyys toteutettuihin lähiliikuntapaikkahankkeisiin Lähiliikuntapaikan vaikutukset koulun toimintaan Lähiliikuntapaikkahankkeen onnistumiset ja epäonnistumiset koulujen näkökulmasta.22 4 Vanhempien kyselyn tulokset 4.1 Taustatietoja Lähiliikuntapaikkojen käyttö Lähiliikuntapaikan käytön syyt ja esteet Lähiliikuntapaikan vaikutus vanhempien liikunta-aktiivisuuteen Vanhempien tyytyväisyys lähiliikuntapaikkahankkeisiin Lähiliikuntapaikkahankkeen onnistumiset ja epäonnistumiset vanhempien näkökulmasta Lasten kyselyn tulokset 5.1 Lasten kyselyn taustatietoja Lähiliikuntapaikat lasten välituntiliikunnan ympäristöinä Lähiliikuntapaikat lasten vapaa-ajan liikuntaympäristöinä Lähiliikuntapaikan käytön syyt ja esteet lapsilla Lähiliikuntapaikan vaikutus lasten liikunta-aktiivisuuteen Lasten antamat yleisarvosanat lähiliikuntapaikoille.49 6 Johtopäätökset 6.1 Lähiliikuntapaikkoihin uudenlaisena liikuntapaikkatyyppinä ollaan erittäin tyytyväisiä Lähiliikuntapaikat löytäneet käyttäjänsä Lähiliikuntapaikoilla positiivista vaikutusta liikunta-aktiivisuuteen ja lasten koulukäyttäytymiseen Lähiliikuntapaikat tasa-arvoisia liikuntapaikkoja Helppo saavutettavuus, liikuntamahdollisuuksien monipuolisuus ja vapaa käyttö hyvän lähiliikuntapaikan keskeisimmät ominaisuudet Lähiliikuntapaikkarakentamisessa edelleen kehittämistarpeita.56 LIITTEET 4

5 1 Johdanto Lähiliikuntapaikkojen arviointitutkimus on tehty Nuori Suomi ry:n toimesta. Nuoressa Suomessa tutkimuksen suunnitteluun ja toteutukseen ovat osallistuneet kehitysjohtaja Reijo Ruokonen, kehitysjohtaja Jukka Karvinen, kehityspäällikkö Jan Norra, kehityspäällikkö Marko Kantomaa sekä tutkimusassistentti Anu Orjala. Tutkimushanketta ovat ulkopuolisina asiantuntijoina kommentoineet professori Kimmo Suomi Jyväskylän yliopistosta, johtaja Mikael Fogelholm UKKinstituutista, kulttuuriasianneuvos Seppo Paavola ja rakennusneuvos Risto Järvelä opetusministeriöstä, sivistystoimentarkastaja Keijo Kuusela Länsi-Suomen lääninhallituksesta, nuoriso- ja liikuntatoimentarkastaja Matti Ruuska Itä-Suomen lääninhallituksesta sekä liikuntajohtaja Ari Karimäki Jyväskylän maalaiskunnasta. Lähiliikuntapaikkojen arviointitutkimuksen toteuttamiseen on saatu avustusta opetusministeriön tutkimus- ja kehittämismäärärahoista. 1.1 Lähiliikuntapaikat lasten arkiliikunnan näkökulmasta Lasten ja nuorten riittämätön liikunta on noussut keskeiseksi huolenaiheeksi kansallisessa liikunta- ja terveyspolitiikassa. Asia nähdään useiden eri asiantuntijatahojen näkökulmasta kasvavana uhkana lasten hyvinvoinnille ja terveydelle. Huoli lasten liian vähäisestä liikunnasta on tutkimustiedon valossa hyvin perusteltua. Jyväskylän yliopiston pitkään toistuneiden koululiikuntatutkimusten (esim. Kannas & Tynjälä 1998, 5-10) perusteella voidaan arvioida vain kolmasosan pojista ja viidesosan tytöistä liikkuvan riittävästi, jos kriteerinä pidetään liikunnan harrastamista neljä kertaa viikossa ja riittävänä kokonaisliikuntamääränä olevan vähintään neljä tuntia viikossa. Myös laajojen vuotiaille tehtyjen Nuorten terveystapatutkimusten (esim. Hämäläinen ym. 2000, 4-11) tulokset ovat olleet samansuuntaisia. Tutkimusvuodesta riippuen pojista 34-40% ja tytöistä 19-27% on täyttänyt suosituksen, kun vähimmäismääränä on pidetty hengästymistä aiheuttavaa liikunnan harrastamista vähintään neljä kertaa viikossa. Johtopäätöksenä lasten liikuntaa kartoittaneista tutkimuksista voidaan pitää sitä, että enemmistö suomalaislapsista liikkuu terveytensä ja hyvinvointinsa näkökulmasta liian vähän. Tämän toteavat myös laaja-alaiseen Terveyttä edistävän liikunnan - toimikuntatyöhön vuonna 2001 osallistuneet asiantuntijat mietinnössään: Terveyttä edistävän liikunnan kannalta tutkimusten päähavainto on se, että alle puolet kouluikäisistä pojista ja alle kolmasosa tytöistä liikkuu riittävästi viikoittain asiantuntijasuositusten valossa. Lasten ja nuorten terveysliikunnan kehittämisen suuri haaste onkin saada liian vähän liikkuvat lisäämään liikuntaa (Terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunnan mietintö 2001, 29) Suomalaislasten liikuntaa selvittäneiden tutkimusten huomiota herättävä piirre on kuitenkin se, että samaan aikaan kun on raportoitu edellä kuvatun kaltaisia tuloksia liian vähän liikkuvista lapsista, on urheilun harrastaminen lasten keskuudessa jatkuvasti lisääntynyt. Esimerkiksi Suomen Gallupin säännöllisesti tekemien liikuntatutkimusten mukaan vuonna vuotiaista lapsista 79% harrasti urheilua ja liikuntaa ja vastaavasti vuonna 2005 määrä oli noussut jo 93%:iin. Samalla aikavälillä em. ikäisten lasten urheiluseurassa tapahtuva harrastaminen lisääntyi 44%:sta 51%:iin (Kansallinen liikuntatutkimus : Lapset ja nuoret). Nykylasten riittämätön liikunta-aktiivisuus ei siten ole ainakaan yhdistettävissä liikunnan ja urheilun organisoidun harrastamisen vähenemiseen vaan muun liikunta-aktiivisuuden, lasten omaehtoisen arkiliikunnan vähentymiseen. Yleisen elämäntavan muutoksen ohella lasten arkiliikunnan väheneminen on yhdistetty vahvasti lasten liikuntaympäristöihin liittyviin kysymyksiin. Valtakunnallisessa Liikuntapaikkapalvelut ja kansalaisten tasa-arvo -tutkimuksessa (Suomi, K. 2000) selvitettiin laajasti liikuntapaikkapalveluiden tasoa Suomessa eri väestöryhmien, myös lasten ja nuorten, näkökulmasta. Osana tutkimusta selvitettiin lasten liikuntaa vaikeuttavia tekijöitä. Tutkimuksen mukaan vuotiaiden lasten liikuntaa eniten vaikeuttavat tekijät liittyivät juuri liikuntapaikkoihin. Eniten liikuntaa vaikeuttaviksi tekijöiksi ko. ryhmässä nousivat välimatkat liikuntapaikoille sekä sopivien liikuntapaikkojen puute. Lisäksi myös liikuntapaikkaproblematiikkaan yhdistettävä tekijä, kuljetusongelmat, nousi tutkimuksessa neljän eniten liikuntaa vaikeuttavan tekijän joukkoon. (Suomi, K. 2000, 146) Liikuntapaikkojen läheisyys ja helppo saavutettavuus ovat tärkeitä omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen vaikuttavia tekijöitä - erityisesti lapsilla. Yhdyskuntarakenteissa tapahtuneet muutokset ovat viime vuosikymmeninä kuitenkin ohjanneet kehitystä Suomessa pitkälti vastakkaiseen suuntaan. Yhdyskuntarakenteet ovat kunnissa kasvaneet useasti hallitsemattomasti ja liikuntapaikat on jouduttu yhä useammin sijoittamaan asuinalueiden reunamille, vaikeasti saavutettaville alueille (Suomi, K. 2000, 191). Liikuntapaikkarakentamisen keskeiseksi haasteeksi 5

6 Suomessa on siten noussut liikuntapaikkojen toteuttaminen jo ennestään tiiviisti rakennetuille asuinalueille. 1.2 Lähiliikuntapaikat valtion liikuntapaikkarakentamisen painopistealueena Valtionhallinnon toimenpitein edellä kuvattuihin haasteisiin on pyritty viime vuosina vastaamaan erityisesti ns. lähiliikuntapaikkarakentamisen kehittämisen ja edistämisen kautta. Vuonna 2000 valmistuneessa, opetusministeriön laatimassa valtion liikuntapaikkarakentamisen strategiassa lähiliikuntapaikat nostettiin painopistealueeksi (Liikuntapaikkarakentamisen suunta ). Mallia tehdylle strategiavalinnalle saatiin erityisesti Norjasta, jossa 1990-luvun aikana toteutettiin voimakasta lähiliikuntapaikkojen rakentamisohjelmaa ( närmiljöanleggsordning ). Valtionavustusten vauhdittamana syntyi Norjassa vuosien välisenä aikana yli 2000 lähiliikuntapaikkaa eri puolille maata (Jones, K. ym. 2000, 11). Lähiliikuntapaikkarakentamisen Suomessa vuosina saama strateginen painopisteasema merkitsi lähiliikuntapaikkahankkeille ensisijaisuutta valtionavustuksella tuettavien liikuntapaikkahankkeiden välisissä valintatilanteissa sekä mahdollisuutta korotettuun valtionavustusosuuteen. Vuonna 2005 valmistuneessa strategian päivityksessä (Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2007, 2005) lähiliikuntapaikat säilyttivät edelleen korostetun asemansa. Valtionhallinnossa lähiliikuntapaikkarakentamisen valtionapuviranomaisina toimivat läänien liikuntatoimet. Läänien liikuntatoimista saatujen tietojen perusteella voidaan arvioida Suomessa käynnistyneen vuoteen 2006 mennessä yhteensä noin 270 valtionavustusta saanutta lähiliikuntapaikkahanketta (Nuoren Suomen läänien liikuntatoimiin tekemä sähköpostikysely joulukuussa 2006). Suomessa lähiliikuntapaikkarakentamisen toteutusmalleja ei ole haluttu valtionhallinnon toimenpitein tiukasti säädellä. Valtionavustuskelpoisen lähiliikuntapaikan ominaisuuksien tarkkaa määrittelyä ja normittamista on haluttu välttää ja jättää tilaa luovuudelle ja paikallisille ratkaisumalleille. Yleisellä tasolla lähiliikuntapaikat on määritelty seuraavasti: "Lähiliikuntapaikat ovat lasten ja nuorten liikuntaan sekä yleiseen kunto- ja terveysliikuntaan tarkoitettuja liikuntapaikkoja tai -alueita, jotka sijaitsevat asuinalueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä" (Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2004, 2000). Lisäksi lähiliikuntapaikkoihin on määritelmissä liitetty erityisesti seuraavia tavoiteltavia ominaisuuksia: liikunnallinen monikäyttöisyys, ympärivuotisuus, vapaa käytettävyys, soveltuvuus kaikille ikäryhmille, käyttömaksuttomuus sekä rakentamis- ja käyttökustannusten edullisuus. Lähiliikuntapaikkarakentamisen tavoitteiden ja kriteereiden määrittelyyn on joissakin yhteyksissä (esim. Länsi-Suomen läänin lähiliikuntapaikkojen kokeiluhankkeet -loppuraportti, 2001 & Lasten liikuntapaikkojen suunnittelu, 2002) käytetty myös taulukkomuotoa, jossa ominaisuuksia on kuvattu ulottuvuuksina (taulukko 1). Yhteenvetona edellä kuvatusta voidaan sanoa lähiliikuntapaikkarakentamisen olevan Suomessa yksi keskeisimmistä liikuntapoliittisista keinoista, jolla on pyritty viime vuosina puuttumaan erityisesti lasten ja Lähiliikuntapaikka on enemmän..kuin Monikäyttöinen Vapaasti käytettävissä Ympärivuotinen Pienimuotoinen Mitoitukseltaan vapaa Rakennusteknisesti helppo Huoltovapaa Luovasti toteutettu Osallistuvaan suunnitteluun perustuva Saavutettavissa kotiovelta Puku- ja pesutiloja ei tarvita Käyttäjille maksuton Ympäristöön sulautuva Kaikille ikäryhmille sopiva Lajikohtainen Käyttövuoroihin perustuva Käytössä vain osan vuotta Laitostyyppinen Sääntöjen mukaan mitoitettu Rakennusteknisesti vaativa Henkilöstöä sitova Perinteinen Määräyksiin perustuva Liikenneyhteyden takana Puku- ja pesutiloja tarvitaan Maksullinen Ympäristöstä erottuva Ikäryhmittäin rajaava Taulukko 1. Lähiliikuntapaikan määrittely ominaisuusulottuvuuksilla 6

7 nuorten arkiliikunnan problematiikkaan. Hyviä lähiliikuntapaikkoja rakentamalla on uskottu edistettävän lasten ja nuorten päivittäisen, omaehtoisen liikunnan toteutumisedellytyksiä. Edellä kuvatuista lähtökohdista lähiliikuntapaikkarakentaminen tarjoaa siten myös yhteiskunnallisesti merkittävän arviointitutkimuksen kohteen. 1.3 Lähiliikuntapaikkarakentamisen esimerkkihankkeet Tutkimuskohteina tässä tutkimuksessa ovat lähiliikuntapaikkarakentamisen ns. esimerkkihankkeet, joita on toteutettu vuosina opetusministeriön, läänien liikuntatoimien sekä Nuori Suomi ry:n tukitoimenpiteiden vauhdittamina eri puolilla Suomea. Tällaisia hankkeita on käynnistynyt ko. vuosien aikana yhteensä 37. Perustiedot suurimmasta osasta näitä hankkeita on löydettävissä lähiliikuntapaikkojen www-tietopankista ( Lähiliikuntapaikkarakentamisen esimerkkihankkeiden avulla tavoitteena on ollut hankkia kokemusperäistä tietoa erilaisista lähiliikuntapaikkarakentamisen toteutusmalleista sekä toisaalta tehdä lähiliikuntapaikkarakentamista tunnetuksi kaikkien läänien alueella. Esimerkkihankkeita on tuettu suunnitteluvaiheessa Nuoren Suomen asiantuntijatuella sekä rakentamiskustannusten osalta läänien myöntämillä valtionavustuksilla, joissa on pyritty tavanomaista liikuntapaikkarakentamista korkeampaan valtionavustusosuuteen. Huolimatta em. tukitoimenpiteistä, kaikki hankkeet ovat kuitenkin toteutuneet itsenäisinä paikallisina hankkeina, paikallisista lähtökohdista ponnistaen. Lähiliikuntapaikkarakentamisen suomalaisten toteutusmallien arviointiin esimerkkihankkeet muodostavat siten luontevan tutkimuskohteen. 1.4 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen aineisto on kerätty monitahoarvioinnin lähtökohdista. Monitahoarvioinnissa kantavana ajatuksena on, että arvioitavalla toiminnalla tai asialla on Kuva 1. Lähiliikuntapaikkojen esimerkkihankkeet lähiliikuntapaikkojen www-tietopankin sivuilla ( 7

8 erilaisia merkityksiä eri osapuolille ja siten esimerkiksi osapuolten näkemykset toiminnan vaikuttavuudesta voivat poiketa toisistaan. Eri osapuolet, kuten esimerkiksi lähiliikuntapaikkahankkeissa hankkeiden toteuttajat ja lähiliikuntapaikkojen käyttäjät, tarkastelevat asioita eri näkökulmista. Monitahoarvioinnissa pyritään muodostamaan kokonaiskuvaa yhdistämällä eri tahojen näkökulmia. (Suikkanen, A. ym. 2004, 23.) Monitahoarvionti toteutettiin tässä tutkimuksessa retrospektiivisesti. Eri osapuolten kokemuksia lähiliikuntapaikoista ja niiden toteuttamisprosesseista kerättiin kyselylomakkeilla lähiliikuntapaikan valmistumisen jälkeen. Keskeisimmät kysymykset, joihin tutkimuksessa haettiin vastauksia olivat; kuinka lähiliikuntapaikkarakentaminen uudenlaisena liikuntapaikkarakentamisen toteutusmallina on kohdepaikkakunnilla koettu (mm. tyytyväisyys hankkeisiin, lähiliikuntapaikkojen käyttö ja siihen liittyvät syyt ja esteet) ja onko lähiliikuntapaikoilla ollut vaikutusta lasten ja heidän vanhempiensa liikunta-aktiivisuuteen sekä lasten koulukäyttäytymiseen. Tavoitteena tutkimuksessa on lisäksi ollut pyrkiä selvittämään lähiliikuntapaikkarakentamiseen liittyviä vahvuuksia ja hankkeiden onnistumisten keskeisiä avaintekijöitä sekä toisaalta myös hankkeiden toteuttamiseen liittyneitä ongelmia ja näin luomaan näkemystä lähiliikuntapaikkarakentamisen erityisistä kehittämistarpeista tulevaisuutta silmällä pitäen. Arviointitietoa tutkimuksessa kerättiin neljältä eri taholta : lähiliikuntapaikkahankkeiden toteuttajilta, lähiliikuntapaikkojen lähiympäristön lapsilta ja heidän vanhemmiltaan (= lähiliikuntapaikan käyttäjät ) sekä kouluilta, joiden piha-alueet oli kunnostettu asuinalueen lähiliikuntapaikoiksi. Toteuttajatahoille ja kouluille suunnatut kyselyt toteutettiin sähköisenä kyselynä syksyllä Toteuttajakyselyt lähetettiin kaikkien vuosien välillä valmistuneiden lähiliikuntapaikkojen esimerkkihankkeiden (37) vastuuhenkilöille. Hankkeiden vastuuhenkilöille lähetetyt kyselyt olivat ohjeistettu siten, että vastuuhenkilön toivottiin kokoavan kyselylomakkeen vastauksiin hankkeen koko toteuttajaryhmän yhteistä näkemystä, eikä pelkästään vastaajan omia näkemyksiä. Merkittävä osa (19 kpl) lähiliikuntapaikkojen esimerkkihankkeista on toteutettu koulupihaympäristöön. Tästä syystä koulujen näkemysten ja kokemusten mukaan saaminen arviointiin koettiin tärkeäksi. Ko. kouluille suunnatut sähköpostikyselyt osoitettiin koulujen rehtoreille, mutta myös koulukyselyssä ohjeistettiin kokoamaan kyselyyn koko koulun henkilökunnan yhteistä näkemystä, ei pelkästään rehtoreiden omia näkemyksiä. Lähiliikuntapaikkojen käyttäjille tarkoitettuja kyselyitä ei käytännön syistä ollut mahdollista toteuttaa kaikissa esimerkkihankekohteissa, joten kyselyt toteutettiin seitsemässä valikoidussa kohteessa. Näissä kohteissa tehtiin lapsille ja heidän vanhemmilleen suunnatut kyselyt vuosien 2004 ja 2005 aikana. Ko. lähiliikuntapaikkakohteet valittiin yhteistyössä läänien liikuntatoimien ja tutkimushankkeen käynnistämisvaiheessa mukana olleen ulkopuolisen asiantuntijaryhmän kanssa. Valintojen keskeisenä lähtökohtana oli se, että kohteiden välille saatiin vaihtelua lähiliikuntapaikan rakentamiskohteen ja hanketyypin (uudisrakennushanke tai kunnostamishanke ) sekä kohdealueen yhdyskuntarakenteen (haja-asutusalue, taajama, kaupunkikeskusta) ja sijainnin suhteen (= eri puolilta Suomea). Näillä perusteilla esimerkkihankkeiden joukosta valittiin seuraavat lähiliikuntapaikkakohteet: Paimentien lähiliikuntapaikka, Nurmijärvi. Lähiliikuntapaikka toteutettu uudisrakennushankkeena pientalovaltaisen asuinalueen yhteyteen. Ester Koskelaisen lähiliikuntapuisto, Vantaa. Lähiliikuntapaikka toteutettu pientalovaltaisen asuinalueen keskellä sijaitsevaan, olemassa olevaan puistoon Tähtiniemen lähiliikuntapaikka, Heinola. Lähiliikuntapaikka toteutettu uudisrakennushankkeena uuden valmistuvan pientaloasuinalueen yhteyteen (Heinolan asuntomessualue). Amospuiston lähiliikuntapaikka, Kemiö. Lähiliikuntapaikka toteutettu kuntakeskuksen läheisyydessä olevan alakoulun pihaympäristöön. Lohtajan lähiliikuntapaikka, Kajaani. Kaupunkirakenteen yhteydessä olevan alakoulun pihaympäristöön toteutettu lähiliikuntapaikka Kauppis-Heikin koulun lähiliikuntapaikka, Iisalmi. Lähiötaajamassa sijaitsevan yhtenäiskoulun pihaympäristöön toteutettu lähiliikuntapaikka Kortteisen lähiliikuntapaikka, Kaavi. Haja-asutusalueella sijaitsevan kyläkoulun pihaympäristöön toteutettu lähiliikuntapaikka Lapsille suunnatut kyselyt toteutettiin lähiliikuntapaikan välittömässä yhteydessä olevan koulun tai sitä lähinnä olevan koulun kautta. Kyselylomakkeet täytettiin kouluilla oppituntien aikana, tutkijan läsnä ollessa, jolloin lomakkeen täyttäminen voitiin toteuttaa ohjatusti ja valvotusti. Lasten vanhemmille suunnatut kyselyt toimitettiin kotiin omaan kyselyynsä koulussa vastanneiden lasten toimesta. Vanhempien kyselyt palautettiin postitse Nuoreen Suomeen. 8

9 2 Toteuttajakyselyn tulokset Lähiliikuntapaikkahankkeita, joille toteuttajatahoille suunnatut kyselyt kohdistettiin, oli yhteensä 37. Vastaukset määräaikaan mennessä saatiin 33 hankkeesta, joten vastausprosentiksi toteuttajakyselyssä saatiin 89%. Toteuttajakyselyyn vastanneista suurin osa, noin puolet, työskenteli kunnan teknisen tai puistotoimen johtotehtävässä (esim. teknisen toimen johtaja, kaupunginpuutarhuri, työpäällikkö) ja kolmasosa kunnan liikunta- tai vapaa-aikatoimen johtotehtävässä (liikuntatoimen johtaja, liikuntapäällikkö, liikuntasihteeri tms.). Lopuista vastanneista pääosa toimi muissa kunnallisissa ympäristön suunnitteluun ja kunnossapitoon liittyvissä tehtävissä. Lisäksi yksi vastanneista hankkeen vastuuhenkilöistä toimi koulun rehtorina ja yksi asukasyhdistyksen puheenjohtajana. 2.1 Lähiliikuntapaikkahankkeiden toteuttamisen vastuutahot Toteutetuissa lähiliikuntapaikkahankkeissa ideoijina ja aloitteentekijöinä ovat olleet pääosin kuntien omat hallintokunnat. Noin neljännes hankkeista on käynnistynyt kunnan liikuntatoimen aloitteesta ja noin neljännes kunnan teknisen tai puistotoimen aloitteesta. Kunnan sivistys / koulutoimesta on hankeidea ollut lähtöisin n. 15%:ssa hankkeista. Kunnan hallintokuntien ulkopuolelta on alkusysäyksensä saanut 12% hankkeista, pääosin vanhempain- ja kyläyhdistysten tms. toimesta ja yhden hankkeen osalta liikunnan aluejärjestön toimesta. Vajaa viidennes hankkeista on ollut sellaisia, että hankkeen käynnistykselle ei yksittäistä kotipesää pystytty määrittelemään vaan hanke on syntynyt esim. yhteistyönä useamman hallintokunnan välillä. Ideointivaiheen jälkeen lähiliikuntapaikkahankkeet ovat useimmiten organisoituneet useamman hallintokunnan yhteishankkeeksi (kuvio 1). Yli puolessa hankkeista on suunnittelu- ja toteutusvastuu jakautunut useammalle hallintokunnalle. Yhteishankkeiden osapuolina vaihtelevat hankkeesta riippuen pääosin liikunta-, puisto- ja tekninen toimi. Pelkästään teknisen tai puistotoimen yksinään toteuttamia hankkeita oli kolmannes lähiliikuntapaikoista ja vastaavasti pelkästään liikunta/vapaa-aikatoimen hieman alle 10% lähiliikuntapaikoista. Vain yhdessä hankkeessa, Vantaalla toteutetussa Ester Koskelaisen lähiliikuntapaikkahankkeessa, hankkeen vetovastuu oli kuntaorganisaation ulkopuolella, lähiliikuntapaikka-alueen omakotitaloyhdistyksellä. Hallintokuntien yhteishanke Tekninen- / puistotoimi Liikunta- / vapaa-aikatoimi Jokin muu 3% 9% 33 % 55 % 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 1. Lähiliikuntapaikkahankkeiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastanneet tahot 2.2 Lähiliikuntapaikkojen suunnittelun toteutus Lähiliikuntapaikkojen suunnittelu toteutettiin yleisimmin kuntien omina töinä (kuvio 2). Vain kolmasosassa hankkeita lähiliikuntapaikan suunnittelussa oli käytetty kunnan ulkopuolisia ostopalveluja. Ulkopuolista suunnitteluapua hyödyntäneistä hankkeista suurimmassa osassa koko lähiliikuntapaikka oli suunniteltu kunnan ulkopuolisen suunnittelutoimiston toimesta, pienessä osassa suunnitteluapu koski jotakin yksittäistä toiminta-aluetta, kuten skeittipaikkaa. Ei Kyllä Käytettiinkö lähiliikuntapaikan suunnittelussa kunnan ulkopuolisia ostopalveluja? 33 % Kuvio 2. Kunnan ulkopuolisten ostopalvelujen käyttö lähiliikuntapaikan suunnittelussa Tarvittavan suunnittelutiedon hankinnan osalta, toteuttajatahoista noin 80% ilmoitti saaneensa suunnittelutietoa hyödyntämällä lähiliikuntapaikkojen valtakunnallisen www- tietopankin tarjoamia tietoja tai muita Nuoren Suomen tarjoamia suunnitteluapuja (kuvio 3). Välinevalmistajien oppaita ja konsultointia hyödynnettiin 73 %:ssa lähiliikuntapaikkahankkeita. Lisäksi suunnittelutietoa saatiin useassa hankkeessa vierailemalla muualla toteutetuilla esimerkkilähiliikuntapaikoilla sekä erilaisten koulutusten, julkaisujen ja lehtien yms. kautta. 67 % 0% 20% 40% 60% 80% 9

10 NuoriSuomiry (www-tietopankkiyms) Välinevalmistajat (oppaat, konsultoinnit yms) 73 % 79 % Kohdevierailut 45 % Muut (seminaarit, julkaisut, lehdet yms.) 45 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 3. Lähteet, joista lähiliikuntapaikkojen toteuttajatahot saivat suunnittelutietoa Eri sidosryhmien osallisuutta suunnitteluun selvitettiin kysymällä, mitä tahoja tai sidosryhmiä suunnitteluprosessin aikana kuultiin (kuvio 4). Yleisin taho, jota suunnitteluvaiheessa lähiliikuntapaikkahankkeissa kuultiin, oli lähiliikuntapaikan yhteydessä tai sen lähellä olevan koulun oppilaat ja opettajat. Lähes 70%:ssa hankkeista koulut olivat osallisena suunnitteluprosessiin. Seuraavaksi yleisintä oli alueen asukkaiden kuuleminen asukasyhdistysten tms. kautta sekä kunnan omien, hankkeen ulkopuolisten hallintokuntien kuuleminen ja konsultointi, jota toteutti 45% hankkeista. Myös ulkopuolisten asiantuntijaryhmiä kuultiin yli 40%:ssa hankkeita. Tällaisia olivat mm. välinevalmistajat, läänien liikuntatoimet, Nuori Suomi ry, vammaisjärjestöt tms. Oheisessa kuviossa (kuvio 4) on lueteltuna eri tahoja, joita eri hankkeissa suunnitteluprosessien aikana kuultiin. Lähikoulu(t) - opettajat & oppilaat 69 % Alueen asukkaat (asukasyhdistykset ym s ) 45 % Kunnan hallintokunnat 45 % Ulkopuolisia asiantuntijoita 42 % Päiväkodit 30 % Vanhempainyhdistykset ym s 30 % Lajiharrastajia 18 % Muita tahoja 15 % Paikalliset liikuntaseurat 9% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 4. Yhteistyötahot ja sidosryhmät, joita kuultiin suunnitteluprosessin aikana 10

11 Osallistamisesssa käytettyjen keinojen osalta yleisintä oli erilaisten lasten ja nuorten tekemien suunnitelmien ja ideointien (piirrokset, pienoismallit yms.) käyttäminen osana suunnitteluprosessia. Tällaista toimintamallia oli hyödynnetty hieman yli puolessa hankkeita. Vajaassa kolmanneksessa hankkeita oli osallistamista toteutettu järjestämällä asukasiltoja tms. Erilaisia käyttäjäkyselyjä oli myös käytetty noin kolmanneksessa hankkeita. Suunnitteluvaiheen ongelmia kysyttäessä, noin puolet hankkeista ilmoitti jonkinlaisista ongelmista. Noin puolella näistä ongelmat liittyivät tiedon puutteeseen. Tietämättömyyttä koettiin joissakin hankkeissa esimerkiksi lähiliikuntapaikkojen tavoitteiden, hyvien toiminnallisten ratkaisujen osalta tai erilaisten turvanormien osalta. Noin neljänneksellä ongelmia ilmoittaneista, ongelmat liittyivät joihinkin yksittäisiin suunnitteluratkaisuihin, kuten liikennejärjestelyihin lähiliikuntapaikalla. Yksittäisissä hankkeissa suunnitteluvaiheen ongelmat liittyivät prosessin aikataulujen tiukkuuteen tai hankebudjetin niukkuuteen. Suunnitteluvaiheesta saatujen hyvien kokemusten osalta (kuvio 5) 88 % hankkeiden toteuttajista oli sitä mieltä, että lähiliikuntapaikkahankkeen suunnitteluprosessi tuotti heille jotain positiivista uutta ja 12% oli sitä mieltä, että ei tuottanut. Tällaisina positiivisina asioina nostettiin esiin erityisesti hankkeen kautta löytynyt tai tiivistynyt yhteistyö kunnan eri hallintokuntien ja toimijoiden (koulut, valtuustot yms.) välillä. Myös kunnan ulkopuolisten toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä korostettiin joissakin hankkeissa erityisen positiivisena asiana. Tällaisina nostettiin esiin esim. yhteistyö kotien, kylä- ja asukasyhdistysten, välinevalmistajien sekä paikallisen yritysmaailman kanssa. 2.3 Lähiliikuntapaikkahankkeille suunnitteluvaiheessa asetetut tavoitteet Hankkeelle asetettuja tavoitteita selvitettiin kysymällä toteuttajatahoilta mm. erilaisten lähiliikuntapaikkojen toiminnallisten tavoitteiden ja ominaisuuksien painottumista suunnitteluvaiheessa. Lähtökohtaisesti lähiliikuntapaikan tulee olla lähellä käyttäjiään. Hankkeiden toteuttajilta kysyttiin tähän liittyen, miten pitkältä etäisyydeltä heidän lähiliikuntapaikan on tarkoitus palvella käyttäjiään (kuvio 6). Lähiliikuntapaikoista neljäsosassa suunniteltu käyttöetäisyys on 1 km lähiliikuntapaikasta, hieman vajaassa puolessa 2 km lähiliikuntapaikasta. Noin viidenneksessä hankkeista on suunniteltu käyttöetäisyys yli 3 km säteellä lähiliikuntapaikasta. Tuottiko lähiliikuntapaikkahankkeen suunnittelu toteuttajataholle jotain positiivista uutta (työtapoja, osaamista tms.)? Kyllä 88 % Ei 12 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 5. Lähiliikuntapaikkahankkeen suunnittelun tuomat positiiviset kokemukset 0-0,5 km 0-1 km km km 12 yli 3 km % Kuvio 6. Lähiliikuntapaikan suunniteltu käyttöetäisyys 11

12 erittäin tärkeä tärkeä vähän tärkeä ei ollenkaan tärkeä Parantaa alle kouluikäistenlasten liikuntamahdollisuuksia Parantaa alakouluikäisten lasten liikuntamahdollisuuksia Parantaanuorten liikuntamahdollisuuksia Parantaa aikuisten liikuntamahdollisuuksia Parantaa ikääntyvien liikuntamahdollisuuksia Parantaa perheliikunnan mahdollisuuksia Lisätä asuinalueen asukkaiden yhteishenkeä Luodaviihtyisäja sosiaalinenkohtaamispaikka asuinalueen asukkaille Vähentäälastenja nuortenhäiriökäyttäytymistä lähiliikuntapaikan vaikutusalueella Luoda yhteistyötä ja uudenlaisia työtapoja eri hallintokuntien välille % Kuvio 7. Toiminnallisten ja sosiaalisten tavoitteiden painottuminen lähiliikuntapaikkahankkeiden suunnittelussa Lähiliikuntapaikkarakentamiseen on erilaisissa julkisissa asiakirjoissa ja keskusteluissa liitetty monenlaisia toiminnallisia ja sosiaalisia tavoitteita. Hankkeiden toteuttajilta kysyttiin näiden erilaisten tavoitteiden merkityksestä heidän hankkeessaan (kuvio 7). Arviointia eri tavoitteiden osalta tehtiin asteikolla erittäin tärkeä, tärkeä, vähän tärkeä tai ei ollenkaan tärkeä. Kaikissa hankkeissa yleisiä lähiliikuntapaikoille asetettuja toiminnallisia ja sosiaalisia tavoitteita pidettiin pääsääntöisesti vähintäänkin tärkeinä. Toiminnallisten tavoitteiden osalta erityisesti korostui alakouluikäisten lasten liikuntamahdollisuuksien parantaminen, jota pidettiin 88%:ssa hankkeita erittäin tärkeänä sekä perheliikuntamahdollisuuksien parantaminen, jota pidettiin 70%:ssa hankkeita erittäin tärkeänä. Sosiaalisten tavoitteiden osalta korostuivat lähiliikuntapaikan merkitys häiriökäyttäytymisen vähentämisessä, jota pidettiin 61% hankkeita erittäin tärkeänä sekä lähiliikuntapaikan merkitys asuinalueen asukkaiden viihtyisänä kohtaamispaikkana, jota pidettiin erittäin tärkeänä hieman yli puolessa hankkeita. Vähän tärkeinä tavoitteina nousivat joissakin hankkeissa esiin lähinnä ikääntyvien liikuntamahdollisuuksien lisääminen, jota pidettiin vähän tai ei ollenkaan tärkeänä 40%:ssa hankkeita sekä lähiliikuntapaikan merkitys asukkaiden yhteishengen lisääjänä, jota pidettiin vähän tai ei ollenkaan tärkeänä viidesosassa hankkeita. Oheisessa kuviossa (kuvio 7) on esitetty tarkemmin toiminnallisten ja sosiaalisten tavoitteiden painottuminen hankkeissa. 12

13 erittäin tärkeä tärkeä vähän tärkeä ei ollenkaan tärkeä Lähiliikuntapaikan monikäyttöisyys 94 6 lähiliikuntapaikan viihtyisyys Lähiliikuntapaikka palvelee kaikkia ikäryhmiä Lähiliikuntapaikka palvelee kumpaakin sukupuolta tasavertaisesti Lähiliikuntapaikan ympärivuotinen käyttömahdollisuus Lähiliikuntapaikan vapaa käytettävyys Lähiliikuntapaikan rakenteiden turvallisuus Lähiliikuntapaikan rakenteiden kestävyys Lähiliikuntapaikan esteettisyys Lähiliikuntapaikan käytön maksuttomuus Lähiliikuntapaika ekologisuus Lähiliikuntapaikan esteettömyys Lähiliikuntapaikan helppo kunnossapito ja huollettavuus Lähiliikuntapaikan toteutuskustannusten "edullisuus" % Kuvio 8. Eri tavoiteominaisuuksien ja näkökulmien painottuminen lähiliikuntapaikkojen suunnittelussa Edellä käsiteltyjen tavoitteiden lisäksi toteuttajatahojen toimesta nostettiin esiin joitakin yksittäisiä hankekohtaisia tavoitteita, kuten lähiliikuntapaikan merkityksen mm. koululiikunnan monipuolistamisessa, koulukohtaisen opetussuunnitelman tukemisessa, asuinalueen arvostuksen nostamisessa, talkootyön pilotoinnissa, erityisryhmien liikunnan monipuolistamisessa sekä uusien lähiliikuntapaikkahankkeiden vauhdittamisessa kunnassa. Raportin johdanto-osiossa tuotiin esiin, että lähiliikuntapaikan toteuttamista ei ole Suomessa tiukoin normein pyritty ohjaamaan vaan tilaa on jätetty erilaisille paikallisille toteutusmalleille. Tiettyjä ominaisuuksia ja näkökulmia on kuitenkin lähiliikuntapaikkojen osalta korostettu mm. asiaan liittyvissä läänien ohjeistuksissa sekä valtion liikuntapaikkarakentamista ohjaavissa strategia-asiakirjoissa. Toteuttajatahoilta kysyttiin näihin määrittelyihin liittyen, mitä ominaisuuksia heidän hankkeessa on painotettu (arviointiasteikko sama kuin edellä). Lähiliikuntapaikan ominaisuuksista hankkeissa erityisesti korostuivat lähiliikuntapaikan monikäyttöisyys, vapaa käytettävyys sekä rakenteiden yms. turvallisuus, joita kaikkia pidettiin vähintään 85%.ssa hankkeita erittäin tärkeänä. Yleisistä tavoiteominaisuuksista vain hyvin harvat olivat sellaisia, että niitä olisi edes joissakin hankkeissa pidetty vähän tai ei ollenkaan tärkeänä. Ainoastaan lähiliikuntapaikan ekologisuutta pidettiin hieman alle viidesosassa hankkeita vähän tärkeänä ominaisuutena ja vastaavasti lähiliikuntapaikan toteutuskustannusten edullisuutta hieman alle 10%:ssa hankkeita. Kuviossa 8 on tarkemmin eritelty erilaisten tavoiteominaisuuksien painottuminen lähiliikuntapaikkahankkeissa. 13

14 alle 12 kk 1 vuosi - 1,5 vuotta 1,5 vuotta - 2 vuotta 2vuotta-2,5vuotta yli 2,5 vuotta 2.4 Lähiliikuntapaikkahankkeiden toteutus Lähiliikuntapaikkahankkeiden toteutuksen osalta toteuttajatahoilta kysyttiin mm. hankkeiden kestoon, kustannuksiin, valtionavustukseen ja rakentamiseen liittyviä kysymyksiä. Lähiliikuntapaikkahankkeiden kokonaiskesto, ensimmäisestä suunnittelupalaverista lähiliikuntapaikan valmistumiseen, oli alle vuosi noin viidesosassa hankkeita (kuvio 9). Hieman alle puolessa hankkeita kokonaiskesto jäi 1-2 vuoden välille. Noin kolmannes hankkeista oli sellaisia, joissa lähiliikuntapaikan valmistuminen kesti yli kaksi vuotta ensimmäisestä suunnittelupalaverista. Suunnitelman mukaisessa aikataulussa hankkeista toteutui 75% ja neljäsosassa hanke viivästyi. Hankkeen viivästymisen syinä esiin nostettiin mm. talkootyöhön ja rahoitukseen liittyviä ongelmia, asioiden jumiutumista byrokratiaan sekä henkilöstön vaihtumista projektin aikana. 9% 18 % 15 % 21 % 36 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 9. Hankkeiden kesto ensimmäisestä suunnittelupalaverista lähiliikuntapaikan valmistumiseen Lähiliikuntapaikkojen kustannusten osalta, 15%:ssa hankkeita kokonaiskustannukset jäivät alle euron, 27 %:ssa kustannukset olivat euron välillä ja 31 %:ssa euron välillä (kuvio 10). Yli euron hankkeita oli kaikkiaan hieman yli neljännes. Budjetin ylittymisen syynä olivat useassa tapauksessa maapohjatöiden odotettua suuremmat kustannukset. Myös hankkeen laajeneminen alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen tai jonkin yksittäisen alueen odotettua suuremmat kustannukset aiheuttivat joissakin hankkeissa budjetin ylittymisen. Kyllä Ei Olivatko hankkeen kokonaiskustannukset suunnitellun budjetin mukaisia? 37 % 63 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 11. Hankkeen suunnitellun budjetin toteutuminen Hankkeiden rahoituksen osalta, yli 60% hankkeista oli sellaisia, joissa rahoitukseen osallistui useampi kuin yksi hallintokunta. Liikunta- tai vapaa-aikatoimi oli ainoana rahoittajana noin 10%:ssa hankkeita, muissa vajaassa 30%:ssa hankkeita rahoitus tuli teknisen toimen tai puistotoimen tai tilapalvelun budjetista. Valtionavustusten osuus hankkeiden rahoituksesta on esitetty kuviossa 12 (huom. osuus hankkeiden kustannusarvioista - ei toteutuneista kustannuksista). Noin viidesosassa hankkeita valtionavustusosuus oli alle 25% hankkeen suunnitelluista kokonaiskustannuksista. Yli 60%:ssa hankkeita valtionavustus oli 25-40%:n välillä hankkeen suunnitellusta kustannusarviosta. Yli 40%:n valtionavustuksen sai 19% lähiliikuntapaikkahankkeista. Valtionavustusten osuus on siten suurimmassa osassa lähiliikuntapaikkahankkeita ollut merkittävästi suurempaa kuin liikuntapaikkarakentamisessa keskimäärin ja oletettavasti tutkituissa hankkeissa esimerkkihanke-statuksen takia myös vielä hieman korkeampaa kuin lähiliikuntapaikkarakentamisessa yleisesti. alle alle 25 % yli % 25-29,9 % % 41 yli 40 % % Kuvio 10. Lähiliikuntapaikkahankkeiden toteutuneet kokonaiskustannukset Kuvio 12. Valtionavustusten prosenttiosuus hankkeiden suunnitelluista kokonaiskustannuksista Suunnitellun budjetin raameissa pysyttiin kaikkiaan 63 %:ssa lähiliikuntapaikkahankkeista, yli kolmanneksessa hankkeen suunniteltu budjetti ylittyi (kuvio 11). 14

15 Valtionavustusten olemassa olevaa hakuprosessia aikatauluineen ja lomakkeineen piti noin 80% toteuttajatahoista toimivana (kuvio 13). Viidenneksen mielestä nykyinen hakuprosessi ei ole toimiva. Selvästi suurimpana ongelmana tyytymättömät hanketoteuttajat nostivat esiin avustuspäätösten ajoittumisen myöhään keväälle, mikä vaikeuttaa lähiliikuntapaikan rakennustöiden suunnittelua ja käynnistämistä. Valtionavustusten hakuprosessin arvionti lähiliikuntapaikkahankkeiden osalta Talkootyötä hyödynnettiin lähiliikuntapaikan rakentamisessa 40%:ssa hankkeita (kuvio 15). Suurimmassa osassa talkootyötä hyödyntäneitä hankkeita, talkootyön rooli oli erilaisia pieniä rakentamis- ja kunnostamistöitä, kuten aitojen tekemistä, alueen siistimistä ja raivaamista tai alueen ilmeen parantamista istutuksin tai koristelumaalauksin. Pienessä osassa hankkeita talkootyöllä rakennettiin kuitenkin myös varsinaisia liikuntapaikkoja, kuten palloseiniä ja seikkailuratoja. Hyödynnettiinkö hankkeessa talkootyötä? Nykyinen hakuprosessi on toimiva 79 % Ei 59 % Nykyinen hakuprosessi ei ole toimiva 21 % Kyllä 41 % 0% 20% 40% 60% 80% 100% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 13. Valtionavustusprosessin toimivuus Kunnan ja valtionavustuksen ulkopuolista rahoitusta oli mukana noin viidenneksessä hankkeita. Eniten ulkopuolista rahoitusta oli hyödynnetty Keravan lähiliikuntapaikkaprojektissa, jossa kolmeen hankkeeseen oli saatu sponsorirahoitusta. Sponsorirahoituksen ohella ulkopuolista rahoitusta oli joissakin hankkeissa saatu Palloliiton Hat Trick -avustuksen muodossa tai erilaisina välinelahjoituksina. Lähiliikuntapaikan rakentamiseen liittyen toteuttajatahoilta kysyttiin ostopalvelujen käytöstä (kuvio 14). Lähiliikuntapaikkahankkeissa vain 10%:ssa rakentaminen toteutettiin kokonaisuudessaan pelkästään kunnan omana työnä, 90%:ssa rakentamiseen liittyi ulkopuolisten palvelujen käyttöä. Kunnan ulkopuolisina töinä toteutettiin useimmiten erilaisia maansiirto- ja päällystystöitä, viherrakentamista, leikkivälineiden pystytyksiä sekä sähkö- ja valaistusasennuksia. Käytettiinkö lähiliikuntapaikan rakentamisessa kunnan ulkopuolisia palveluja? Kuvio 15. Talkootyön hyödyntäminen lähiliikuntapaikkahankkeessa Rakentamisvaiheeseen liittyviä ongelmia nousi esiin hieman alle 30%:sssa hankkeita. Ongelmia rakentamisvaiheessa aiheuttivat mm. lähiliikuntapaikan suunnittelun ja lähtötietojen puutteellisuus sekä huonot sääolosuhteet rakentamisvaiheen aikana. 2.5 Lähiliikuntapaikkojen käyttöönotto ja kunnossapito Lähiliikuntapaikkojen käyttöönottoon liittyen selvitettiin erilaisia viestinnällisiä toimenpiteitä, joilla uudesta lähiliikuntapaikasta on lähiympäristön tuleville käyttäjille tiedotettu. Lähiliikuntapaikan valmistumisen yhteydessä on 76%:ssa hankkeita järjestetty jonkinlainen avajaisjuhla (kuvio 16). Vastaavasti loput noin neljännes lähiliikuntapaikoista on siten sellaisia, että niiden osalta ei avajaistapahtumaa ole järjestetty. (Huom. osassa avajaisjuhlaa ei vielä vastaushetkellä oltu ehditty järjestää, mutta sellainen aiottiin järjestää). Kyllä 91 % Liittyikö lähiliikuntapaikan käyttöönottoon avajaisjuhlaa? Kyllä 76 % Ei 9% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ei 24 % Kuvio 14. Kunnan ulkopuolisten palveluiden käyttö lähiliikuntapaikan rakentamisessa 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 16. Avajaisjuhlien liittyminen lähiliikuntapaikan käyttöönottoon 15

16 Avajaisten lisäksi muuta tiedottamista lähiliikuntapaikan valmistumisesta oli hieman alle 80%:ssa hankkeita (kuvio 17). Pääosin tiedottaminen oli tältä osin tapahtunut paikallislehdistöä hyödyntäen tai erilaisina esim. koulujen kautta lähetettyinä tiedotteina. Noin viidenneksessä hankkeita ei lähiliikuntapaikan valmistumiseen liittynyt asukkaille tiedottamista. Päävastuu lähiliikuntapaikan kunnossapidosta ja huollosta on kaikissa hankkeissa vastuutettu kunnalle. Noin 10%:ssa hankkeita on kunnossapitoon vastuutettu lisäksi lähiliikuntapaikan käyttäjiä. Lähiliikuntapaikan kunnossapitoon ja huoltoon on viidesosassa hankkeita liittynyt ongelmia. Osassa hankkeita ongelmat ovat liittyneet lähiliikuntapaikan roskaantumiseen ja erityyppiseen ilkivaltaan, osassa yksittäisten liikuntapaikkojen huoltoon tai niiden käyttöön. Ilkivaltaa ja häiriökäyttäytymistä on esiintynyt 64 %:ssa lähiliikuntapaikkoja (kuvio 18). Kaljoitteluporukat, roskaaminen, paikkojen töhriminen, välineiden rikkominen sekä moottoriajoneuvoilla kentillä ajelut ovat tyypillisimpiä ilmoitettuja ilkivallan ja häiriökäyttäytymisen muotoja. Reilussa kolmanneksessa lähiliikuntapaikkoja ei ilkivaltaa tai häiriökäyttäytymistä ollut esiintynyt. Liittyikö lähiliikuntapaikan valmistumiseen asukkaille suunnattua tiedottamista? Kyllä 78 % Ei 22 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 17. Valmistuneesta lähiliikuntapaikasta tiedottaminen Onko lähiliikuntapaikalla esiintynyt ilkivaltaa tai häiriökäyttäytymistä? Kyllä 64 % Ei 36 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 18. Ilkivallan ja häiriökäyttäytymisen esiintyminen lähiliikuntapaikalla 16

17 2.6 Toteuttajatahojen tyytyväisyys valmistuneisiin lähiliikuntapaikkahankkeisiin Valmistuneiden hankkeidensa onnistumista eri näkökulmista toteuttajatahot arvioivat asteikolla erittäin tyytyväinen, melko tyytyväinen, melko tyytymätön ja erittäin tyytymätön sekä en osaa sanoa (kuvio 19). Eniten tyytyväisyyttä koettiin lähiliikuntapaikan onnistumiseen sijainnin, saavutettavuuden ja liikunnalliseen monikäyttöisyyden näkökulmista. Näiden osalta vähintään 70% toteuttajatahoista oli erittäin tyytyväisiä, eikä vastaavasti tyytymättömyyttä ilmaisseita ollut lainkaan. Myös esimerkkihanketoimintamalliin liittyneeseen yhteistyöhön läänien ja Nuoren Suomen kanssa oltiin hankkeissa suurimmalta osin erittäin tyytyväisiä. Selvästi eniten tyytymättömyyttä hankkeissa koettiin lähiliikuntapaikalla tapahtuvaan ilkivaltaan ja häiriökäyttäytymiseen. Reilu neljännes hankkeista koki ilkivallan määrän osalta olevansa melko tai erittäin tyytymätön. Myös valmistuneen lähiliikuntapaikan kunnossapitoon ja huollettavuuteen oli 15 % vastanneista melko tai eritäin tyytymättömiä sekä hankkeen osallistuvan suunnittelun toteutukseen 12 % oli melko tyytymättömiä. Tarkemmat hankkeiden toteuttajien arviot on esitetty kuviossa 19. erittäin tyytyväinen melko tyytyväinen melko tyytymätön erittäin tyytymätön en osaa sanoa Lähiliikuntapaikan sijainti Lähiliikuntapaikan saavutettavuus Osallistuvan suunnittelun toteutus hankkeessa Lähiliikuntapaikan toteutuksen luovuus ja innovatiivisuus Lähiliikuntapaikan rakennusteknisen toteutuksen helppous Hankkeen kustannukset suhteessa toteutukseen ("hintalaatu" -suhde) Lähiliikuntapaikan rakenteiden kestävyys Lähiliikuntapaikan turvallisuus Lähiliikuntapaikan viihtyisyys Lähiliikuntapaikan esteettisyys Lähiliikuntapaikan liikunnallinen monikäyttöisyys Lähiliikuntapaikan ympärivuotiset käyttömahdollisuudet Lähiliikuntapaikan huolettavuus ja kunnossapito Ilkivallan ja häiriökäyttäytymisen vähäisyys lähiliikuntapaikalla Yhteistyö Nuori Suomi ry:n kanssa Yhteistyö läänin liikuntatoimen kanssa % Kuvio 19. Lähiliikuntapaikkahankkeiden onnistumisen arviointi eri osa-alueilla 17

18 2.7 Lähiliikuntapaikkahankkeen onnistumiset ja epäonnistumiset toteuttajien näkökulmasta Avoimena kysymyksenä toteuttajatahoilta kysyttiin lisäksi heidän hankkeensa suurimpia vahvuuksia ja onnistumisia sekä toisaalta heikkouksia ja epäonnistumisia. Lähiliikuntapaikkojen vahvuuksien arvioinnin osalta, suurimmassa osassa toteuttajatahojen vastauksia korostetaan onnistumisena erityisesti rakentuneen lähiliikuntapaikan monipuolisuutta ja saavutettavuutta. Myös lähiliikuntapaikan aktiivinen, eri ikäryhmät yhdistävä käyttö ja käyttäjiltä saatu hyvä palaute sekä toisaalta hankkeen toteuttamiseen liittynyt laaja yhteistyö koettiin useassa hankkeessa keskeisenä onnistumisena. Alla esimerkkejä toteuttajatahojen vastauksista liittyen hankkeiden onnistumisiin. Alue on erittäin monipuolinen ja kaikenikäisille sopiva. Se houkuttaa todella liikkumaan. Esteettisesti kaunis. Välituntikäyttäytyminen muuttui täysin alueen valmistuttua, koska nyt kaikilla on mieluista tekemistä - liikuntaa!! Eri-ikäiset temmeltävät yhdessä. Se on melko monipuolinen ja saanut hyvän vastaanoton. Sekä talvi- että kesäkäyttöä. Sijainti hyvä, koska päiväkoti ja koulu vieressä. Frisbeegolfista uusi laji paikkakunnalle. Onnistuneet välinevalinnat (monipuoliset),etenkin seikkailuradalle. Helppohoitoisuus ja vapaamuotoinen harrastaminen eri-ikäisille samassa paikassa, samaan aikaan, ilman kilpailullisia tavoitteita. Laaja eri tahojen sitoutuminen sekä yritysyhteistyö. Ympäröivän luonnon mahdollisuuksien hyödyntäminen. Kysymyksessä on lähiliikunta-alue, joka sisältää useita aktiviteetteja eri vuodenaikoina. Mahdollisuudet järjestää monipuolista toimintaa eri-ikäisille. Epäonnistumisia hankkeissa raportoi noin 60% toteuttajista. Tällaisiksi joissakin hankkeissa koettiin mm. lähiliikuntapaikan huoltoon ja kunnossapitoon liittyvät erilaiset ongelmat, kuten huoltohenkilöstön puute tai käyttäjien kunnossapitoon osallistamisen epäonnistuminen sekä toisaalta lähiliikuntapaikkoihin liittynyt ilkivalta. Osassa hankkeita koettiin toteutuneen lähiliikuntapaikan jääneen joiltakin toiminnallisilta osin (ympärivuotisuus, monipuolisuus tms.) puutteellisiksi ja joissakin hankkeissa lähiliikuntapaikkaprojektin pitkä kesto koettiin epäonnistumisena. Alla esimerkkejä toteuttajatahojen vastauksista hankkeiden ongelmiin liittyen. Ehkä huoltohenkilöstön puute. Usein lähiliikunta sulattautuu vain nykyisen henkilöstön töihin Kunnossapito, tietty ilkivalta, epäsiisteys skeittipaikan ympärillä. Lisäksi toistaiseksi ei ole pystytty hyödyntämään lähimaaston mahdollisuuksia. Liian kauan kestänyt rakentaminen. Ei ole voitu pitää asiallisia avajaisia, kun hanke on valmistunut vähitellen. Näiden puutteiden takia menetetty osa myönteisestä julkisuudesta En osaa sanoa vielä, mutta luulen, että ympärivuotinen käyttö tulee olemaan suurin heikkous, koska ollaan niin etelässä. 2.8 Lähiliikuntapaikkarakentamisen kehitysnäkymät kunnissa Toteuttajatahoilta kysyttiin myös lähiliikuntapaikkarakentamisen tilanteesta ja kehitysnäkymistä toteutetun hankkeen jälkeen. Esimerkkilähiliikuntapaikan jälkeen on pääosassa hankekuntia käynnistynyt uusia lähiliikuntapaikkahankkeita (kuvio 20). Suurimmassa osassa uusia hankkeita käynnistäneitä kuntia, uusia lähiliikuntapaikkaprojekteja oli käynnistynyt useita kappaleita. Vain yhteen uuteen hankkeeseen oli jääty noin kolmanneksessa kunnista. Kunnissa, joissa uusia hankkeita ei ollut käynnistynyt, esteeksi koettiin pääsääntöisesti rahoituksen puuttuminen. Uusia hankkeita oli joissakin tapauksissa pyritty käynnistämään, mutta tarvittavaa määrärahaa ei kunnan budjettiin oltu vielä saatu. Kyllä Ei Onko kunnassanne käynnistynyt uusia lähiliikuntapaikkahankkeita? 33 % 67 % 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 20. Uusien lähiliikuntapaikkahankkeiden käynnistyminen kunnissa Asukkaiden vastuunotto liittyen paikkojen kunnossapitoon ja käytön valvontaan. Ilkivallan määrä 18

19 Koko kunnan kattava lähiliikuntapaikkasuunnitelma oli tehtynä tai tekeillä noin neljänneksessä hankekunnista (kuvio 21). Yli 70%:ssa hankekunnista ei lähiliikuntapaikkasuunnitelmaa ole tehty eikä työn alla. Kuntakohtaisen lähiliikuntapaikkasuunnitelman puuttumisen syinä hanketoteuttajat nostivat esiin mm. suunnitelman tekemiseen vaadittavan aika- ja henkilöresurssien puutteen, kouluverkon supistumisen aiheuttaman epävakaan tilanteen kunnassa sekä epäselvyyden siitä, kenelle suunnitelman tekeminen kunnassa kuuluisi. Osassa hankkeita asia on vireillä lähivuosien suunnitelmissa ja osassa hankkeita lähiliikuntapaikkasuunnitelman tekemistä ei ole koettu tarpeelliseksi, esim. koska asia etenee kunnan normaalien rakennusohjelmien tms. puitteissa. Onko kunnassanne tehty koko kunnan kattava lähiliikuntapaikkasuunnitelma? Ei 73 % Kyllä 27 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 21. Kuntakohtaisten lähiliikuntapaikkasuunnitelmien tekeminen kunnissa 19

20 3 Koulukyselyn tulokset Kouluja, joiden pihaympäristöön on toteutettu lähiliikuntapaikka, oli esimerkkihankkeiden joukossa 19 kappaletta. Näille suunnattuun kyselyyn vastauslomake palautui kaikista kouluista, joten koulukyselyn vastausprosentiksi saatiin 100%. Lähes kaikki (17 kpl) kouluista ovat alakouluja (vuosiluokat 1-6). Vain yhdessä hankkeessa lähiliikuntapaikka oli toteutettu yläkoulun (vuosiluokat 7-9) ja yhdessä yhtenäiskoulun (vuosiluokat 1-9) yhteyteen. Sijainnin osalta kouluista vajaa viidennes (3 kpl) olivat ns. kyläkouluja, yli 60% (11 kpl) kouluista sijaitsi lähiö- tai taajama-alueella ja hieman yli viidennes (4 kpl) oli luokiteltavissa kaupunkikouluksi. Kokonsa osalta koulut jakautuivat siten, että lähes 60% kouluista oli oppilasmäärältään oppilaan kouluja ja reilu kolmannes yli 300 oppilaan kouluja. Vain yksi kouluista oli alle 100 oppilaan koulu. 3.1 Koulujen tyytyväisyys toteutettuihin lähiliikuntapaikkahankkeisiin Koulukyselyissä kouluja pyydettiin arviomaan oman toimintansa näkökulmasta toteutuneen lähiliikuntapaikkahankkeen onnistumista eri osa-alueilla (kuvio 22). Onnistumista arvioitiin asteikolla erittäin tyytyväinen, melko tyytyväinen, melko tyytymätön sekä erittäin tyytymätön. Tyytyväisyyttä kouluissa koettiin erityisesti lähiliikuntapaikkahankkeen tuomaan parannukseen koulupihojen liikunnallisessa monikäyttöisyydessä sekä toisaalta viihtyisyydessä. Näiden ominaisuuksien osalta lähes 75% kouluista oli erittäin tyytyväisiä. Koulupihan uusiin liikuntamahdollisuuksiin liittyen oli kuitenkin eroa siinä, kuinka tyytyväisiä oltiin piha- erittäin tyytyväinen melko tyytyväinen melko tyytymätön en osaa sanoa koulupiha-alueen huolto ja kunnossapito koulupihan liikunnallinen monikäyttöisyys koulupiha-alueen viihtyisyys liikunta- ja leikkipaikkojen turvallisuus liikunta- ja leikkipaikkojen sekä rakenteiden kestävyys liikunta- ja leikkipaikkojen toimivuus syksyllä liikunta- ja leikkipaikkojen toimivuus kesällä liikunta- ja leikkipaikkojen toimivuus keväällä liikunta- ja leikkipaikkojen toimivuus talviaikana koulupihan toimivuus liikunnan opetuksen näkökulmasta liikunta- ja leikkipaikkojen toimivuus nuorten näkökulmasta liikunta- ja leikkipaikkojen toimivuus lk. näkökulmasta liikunta- ja leikkipaikkojen toimivuus lk. näkökulmasta liikunta- ja leikkipaikkojen toimivuus poikien näkökulmasta liikunta- ja leikkipaikkojen toimivuus tyttöjen näkökulmasta Oppilaiden osallistumismahdollisuudet suunnitteluun Opettajien osallistumismahdollisuudet suunnitteluun % Kuvio 22. Koulujen arviot lähiliikuntapaikkahankkeen onnistumisesta 20

FSD2537 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: toteuttajat

FSD2537 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: toteuttajat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2537 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: toteuttajat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

FSD2537. Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: toteuttajat. Koodikirja

FSD2537. Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: toteuttajat. Koodikirja FSD2537 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: toteuttajat Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: toteuttajat [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen

Lisätiedot

Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Koulupäivän liikunnallistaminen seminaari 20.9. 2013, Lappeenranta

Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Koulupäivän liikunnallistaminen seminaari 20.9. 2013, Lappeenranta Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Koulupäivän liikunnallistaminen seminaari 20.9. 2013, Lappeenranta Miksi lähiliikuntapaikkoja Riittämätön (päivittäinen) liikunta-aktiivisuus

Lisätiedot

Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen

Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Työn sisältö Kuntastrategia ja kunnan hyvinvointiohjelma liikuntaa edistämässä Miten eri väestöryhmät liikkuvat ja Hollolan kunta liikunnan edistäjänä Kuvaus Hollolan

Lisätiedot

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 28.9.2017 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:

Lisätiedot

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 7.12.2016 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö

Monialainen yhteistyö Monialainen yhteistyö - miten toimialat voivat hyötyä toisistaan yhteisten ja toimialakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät 18.2.2016 Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

FSD2536. Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat. Koodikirja

FSD2536. Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat. Koodikirja FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Lisätiedot

Koulupihat kuntoon. Imatra Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Koulupihat kuntoon. Imatra Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Koulupihat kuntoon Imatra 15.4.2016 Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Lähiliikuntapaikka Liikuntapaikkarakentamisen painopisteenä vuodesta 2000 Korotettu valtionavustusmahdollisuus

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

FSD2538. Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: koulut. Koodikirja

FSD2538. Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: koulut. Koodikirja FSD2538 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: koulut Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: koulut [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

Espoo Active City Liikuntapalvelut

Espoo Active City Liikuntapalvelut E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta

Lisätiedot

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA -LIIKUTTAVAN HYVÄ KOULU- www.liikkuvakoulu.fi JYRÄNGÖN KOULU 1,5 sarjainen alakoulu Oppilaita noin 200 Opettajia ja avustajia n. 15 henkilöä Koulussa panostettu koululiikunnan kehittämistoimintaan

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Rovaniemi Reijo Ruokonen, erityisasiantuntija Kuntayhteistyö ja liikuntaolosuhteet

Rovaniemi Reijo Ruokonen, erityisasiantuntija Kuntayhteistyö ja liikuntaolosuhteet Rovaniemi 25.9.2013 Reijo Ruokonen, erityisasiantuntija Kuntayhteistyö ja liikuntaolosuhteet reijo.ruokonen@valo.fi Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle

Lisätiedot

Liikuntatoimen suuntaviivat liikuntapaikoille ja toiminnalle

Liikuntatoimen suuntaviivat liikuntapaikoille ja toiminnalle Liikuntatoimen suuntaviivat liikuntapaikoille ja toiminnalle 2017 2020 Riittävä liikunta on yksi tärkeimmistä keinoista terveyden ylläpitämiseksi. Tästä syystä esimerkiksi lasten tulisi voimassa olevien

Lisätiedot

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden

Lisätiedot

LOHJAN LÄHILIIKUNTAPAIKKOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LOHJAN LÄHILIIKUNTAPAIKKOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA LOHJAN LÄHILIIKUNTAPAIKKOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Sisällysluettelo KEHITTÄMISSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT... 1 Lähiliikuntapaikkojen käyttötarkoitukset ja visio... 1 Miksi lähiliikuntapaikkoja tarvitaan...

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä Viherseminaari 1.11.2012 Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Liikkuminen on luonnollista Leikki-ikäinen lapsi liikkuu luonnostaan, kuitenkin

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

asiakastyytyväisyystutkimus

asiakastyytyväisyystutkimus OVOn harrasteryhmien asiakastyytyväisyystutkimus 2010 Tutkimuksen toteutus Tutkimus tehtiin keväällä 2010 (sama tutkimus toteutettu myös keväällä 2007, 2008 ja 2009) Tutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Rahoituksen tukikeinot

Rahoituksen tukikeinot Rahoituksen tukikeinot Liikkuva koulu kiertue Vaasa 22.11.2012 Yksikön päällikkö Ismo Myllyaho Pohjanmaan ELY, Vaasa Pohjanmaa ELY-keskus: Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri työllisyyden edistäminen,

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

LÄHILIIKUNTAOLOSUHTEET JYVÄSKYLÄSSÄ Viherseminaari Jyväskylässä , Reijo Ruokonen.

LÄHILIIKUNTAOLOSUHTEET JYVÄSKYLÄSSÄ Viherseminaari Jyväskylässä , Reijo Ruokonen. LÄHILIIKUNTAOLOSUHTEET JYVÄSKYLÄSSÄ Viherseminaari Jyväskylässä 1.11.2012, Reijo Ruokonen LÄHILIIKUNTAOLOSUHTEET JYVÄSKYLÄSSÄ Viherseminaari Jyväskylässä 1.11.2012, Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan

Lisätiedot

Seuraseminaari OKM:n seuratuen 2018 haku

Seuraseminaari OKM:n seuratuen 2018 haku Seuraseminaari 28.10.2017 OKM:n seuratuen 2018 haku Hakuaika: alkaa 13.11.2017 ja päättyy 15.12.2017 klo 16.15. Hakemus täytetään sähköisesti www.seuraverkko.fi (tarkista täytyykö lähettää vielä sen jälkeen

Lisätiedot

Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri?

Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri? Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri? Liikkuva koulu -ohjelman kärkihankekauden tulokset Ohjelmajohtaja Antti Blom, opetushallitus Tutkimusjohtaja Tuija Tammelin, LIKES-tutkimuskeskus Lapset ja nuoret

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Liikuntaneuvonnan onnistumisen edellytykset

Liikuntaneuvonnan onnistumisen edellytykset Liikuntaneuvonnan onnistumisen edellytykset 27.3.2019 KKI-ohjelma Työikäisten liikuntaneuvonnan tila 2018 151 kuntaa tarjoaa liikuntaneuvontaa työikäisille (KKI:n selvitys 2018). Liikuntaneuvonta on yksilöön

Lisätiedot

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Liikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus. Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori

Liikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus. Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori Liikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori Sisällys 1. Liikkuva koulu -ohjelman laajeneminen valtakunnalliseksi 2. Oppilaiden fyysinen aktiivisuus 3. Aktiivisempia

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista 18.4.2002 Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista Hallitusohjelman mukaan tuetaan etenkin terveyttä edistävää ja lasten ja nuorten tervettä kasvua tukevaa liikuntaa.

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus

Perusopetuskysely Koko perusopetus Perusopetuskysely 2018 Koko perusopetus 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.4. 11.5.2018 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4278 oppilaan noin 8400:lle huoltajalle Kyselyyn vastasi

Lisätiedot

OKM:n seuratuen haku

OKM:n seuratuen haku Seuratuen 2018 haku Haku päättyy 15.12.2017 klo 16.15. Hakemus täytetään sähköisesti www.seuraverkko.fi Seuralla pitää olla päätös hakemiselle Kysy liiton toimistolta lisätietoja, vinkkejä ja apua Lähetä

Lisätiedot

Lähiliikuntapaikkarakentamisen seurantaselvitys

Lähiliikuntapaikkarakentamisen seurantaselvitys Lähiliikuntapaikkarakentamisen seurantaselvitys Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Lähiliikkumisella kohti - Koulupäivän kestävää liikunnallistaminen kehitystä -seminaari

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA

Lisätiedot

Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén

Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa 1 15.12.2017 Tea Hoffrén Mitä ja miksi? Kohderyhmä: vammaiset henkilöt, omaiset ja läheiset sekä vammaisneuvosto- ja vammaisjärjestötoimijat

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Liikkuva koulu etenee koulujen toimintakulttuurissa

Liikkuva koulu etenee koulujen toimintakulttuurissa liikkuvakoulu.fi Liikkuva koulu etenee koulujen toimintakulttuurissa Liikkuvan koulun eteneminen Rekisteröityminen Liikkuva koulu -ohjelman eri vaiheissa Pilottivaihe 2010 2012 21 kuntaa Ohjelmavaihe 2012

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 201 havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää Iisalmen kaupungin elinvoimapalveluiden vuoden 201 aikana asioineiden

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN LIIKKUMISOHJELMA Asukaskyselyn (2018) päätulokset

LAPPEENRANNAN LIIKKUMISOHJELMA Asukaskyselyn (2018) päätulokset LAPPEENRANNAN LIIKKUMISOHJELMA 2025 - Asukaskyselyn (2018) päätulokset TAUSTATIETOJA KYSELYSTÄ Kysely toteutettiin v. 2018 loka-marraskuussa avoimena nettikyselynä. Kyselyn linkki kaupungin nettisivuilla.

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013 LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA Liikunnallinen elämäntapa Valossa Matleena Livson 17.9.2013 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä

Lisätiedot

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN 23.9.2016 Matti Kettunen Vapaa-aikajohtaja Asikkalan kunnan toimenpiteet terveysliikuntaprosessissa 2005 2006 2008 2009 2011 Liikuntastrategian

Lisätiedot

Mervi Niemelä. Marika Niittykoski. Simo Saastamoinen, Jouko Savikoski, jäsen Marko Törmälehto, jäsen kaupunginhallituksen edustaja

Mervi Niemelä. Marika Niittykoski. Simo Saastamoinen, Jouko Savikoski, jäsen Marko Törmälehto, jäsen kaupunginhallituksen edustaja HAAPAVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Nro Sivu Vapaa-aikatoiminnan lautakunta 6/2010 29 KOKOUSAIKA Keskiviikko 3.11.2010 klo 12-12.40 KOKOUSPAIKKA Liikuntatoimisto, Haapaveden Uimahalli, Urheilutie 56, Haapavesi

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Aluejärjestöt Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 16 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 TUL:n 28. liittokokous 18-19.5.2013 Kemi Käsiteltyjä asioita: Liikuntapoliittinen ohjelma-asiakirja Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusraportti Liiton sääntö-ja päätöksentekorakenne,

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan vastuualue, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto

Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan vastuualue, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto Avustusmahdollisuuksia soveltavaan luontoliikuntaan OKM:n liikuntatoimen hallinnonalalla Soveltavan luontoliikunnan verkostotilaisuus 28.9.2018, Tarvaspää Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten urheilun laatutekijät

Lasten ja nuorten urheilun laatutekijät Lasten ja nuorten urheilun laatutekijät 29.11.2017 1 Johtamiseen ja hyvään hallintoon liittyvät lasten urheilun kysymykset Nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua seuran toiminnan toteuttamiseen

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

Seurakysely Liikunta-avustusten uudistaminen

Seurakysely Liikunta-avustusten uudistaminen Seurakysely 2015 Liikunta-avustusten uudistaminen Vastaajatyypit Vastaajia kaikkiaan 138 kpl 35 Seuran edustajana 59 Ryhmän/joukkueen edustajana Harrastaja 44 21.1.2015 2 Vastaajien taustaseurojen luokittelua

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17 J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Uudistuneet Sinettiseurakriteerit. versio 5

Uudistuneet Sinettiseurakriteerit. versio 5 Uudistuneet Sinettiseurakriteerit versio 5 Liikunnallinen elämäntapa Urheilijan polku Liikkujan polku Sinettiseurakriteerit Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa Organisointi ja toimintaperiaatteet

Lisätiedot