Pyhtää Långkärrsskogen 2 Kivikautisen kohteen koekaivaus valtatie 7 uudella linjalla Kreetta Lesell 2009

Transkriptio

1 Pyhtää Långkärrsskogen 2 Kiikautisen kohteen koekaiaus altatie 7 uudella linjalla Kreetta Lesell 2009 M U S E O V I R A S T O

2 Sisällys: Sisällysluettelo Arkistotiedot. Johdanto Peruskarttaote 2. Sijainti, maisema ja esistöhistoria 3. Tutkimushistoria 4. Kaiauksen tarkoitus ja haainnot 4.. Kaiauksen metodit 4... Koekuopat, likamaat ja löydöt 5. Yhteeneto löydöistä 6. Yhteeneto Lähteet Valokuat Negatiiiluettelo Digitaalikualuettelo Karttaluettelo Kartat Liite Luuanalyysi/Kristiina Mannermaa

3 2 Arkistotiedot Kohteen nimi: Pyhtää Långkärrsskogen 2 Muinaisjäännösrekisteri: Peruskartta: Heinlahti pkoo , ikoo , z 5 7 Alueen keskipiste. Kaiausraportti: Museoirasto / arkeologian osasto Koekaiausten johtaminen ja raportin laatiminen: FM Kreetta Lesell, Museoirasto Tila: Slangus, Omistaja: Björkas Leif Gusta oikeudenomistajat, os. Vindalsgränden 25 bst, Broby Tutkimuskustannukset: Tiehallinto Budjetti: ,0 Kenttätyöaika: yhdessä Långkärrsskogen ja Nygård 2 kanssa. Tutkitun alueen laajuus: 0 x 40 m Kaietun alueen laajuus: 2,25 m² Löydöt: KM 37965: 7, hioin, saiastianpaloja, kartsi-iskoksia ja palanutta luuta diar Aikaisemmat löydöt: KM 39458: Saiastianpaloja, kiilaji-iskos, kartsi-kaain ja -iskoksia, ja palanutta luuta. Aikaisemmat tutkimukset: Sirkka Seppälä 2006 inentointi Peruskarttaote s. 4 Lähteet s. 8 alokuat s. 9 0, negatiiit: F4578:, digitaalikuat: D675: 3 Kartat: s. 3 Liite Luuanalyysi/Kristiina Mannermaa

4 3. JOHDANTO Tiehallinto suunnittelee altatien 7 uutta linjausta Loiisasta Kotkaan. Samalla tie muutetaan moottoritieksi. Tulealle linjalle tehtiin arkeologinen inentointi uonna 2007 (Lesell ja Vuoristo 2005). Tulealla tielinjalla tai sen läheisyydessä on kolme kiikautista asuinpaikkaa, joita moottoritien rakentaminen uhkaa. Näissä kohteissa tehtiin koekaiaukset, joiden tarkoituksena oli tutkia kohteiden laajuus tienlinjaan nähden ja määritellä jatkotutkimusten tare. Kohteet, jotka koekaiettiin oliat Pyhtään Långkärrsskogen ja 2 ja Nygård 2. Jokaisesta kohteesta on tehty oma kaiauskertomus. Tämä kertomus on Pyhtään Långkärrsskogen 2 asuinpaikasta Pyhtään Långkärrsskogen 2 asuinpaikan löysi arkeologian harrastaja Rune Nygård joka ilmoitti siitä Kymenlaakson maakuntamuseoon. Sirkka Seppälä käi tarkastamassa sen inentoidessaan Pyhtään kuntaa uonna Koska kaiaukset oliat muinaismuistolain 5 mukaiset, kustannukset rahoitti hankkeen toteuttaja, Tiehallinnon Kaakkois-Suomen tiepiiri. Kustannukset oliat Kaiausten johtajana toimi FM Kreetta Lesell, piirtäjänä Huk Piritta Häkälä ja tutkimusaustajana Ulla Moilanen. Kaiajina oli kolme arkeologian opiskelijaa Toni Paukku, Laura Seä ja Niko Latakoski. Kaiaukset toteutettiin älisenä aikana. Långkärrsskogen 2:ssa oltiin Tutkitun alueen laajuus kohteessa oli 0 x 40 m, josta kaiettiin 2,25 m². Pyhtään Långkärrsskogen 2 on tulean tielinjan ulkopuolella, mutta läjitysalue 24 tulee sen kohdalle. Jos läjitysaluetta ei siirretä, koko asuinpaikka täytyy tutkia. Helsingissä Kreetta Lesell

5 4

6 5 2. SIJAINTI, MAISEMA JA VESISTÖHISTORIA Pyhtään Långkärrsskogen 2 sijaitsee noin 6,3 km itään Pyhtään kirkosta. Se on altatiestä 7 pohjoiseen meneän hiekkatien arrella, joka lähtee altatien ja Munapirttiin ja Purolaan meneän tien risteyksestä noin 600 metriä länteen. Hiekkatietä mennään pohjoiseen ajaat 500 m, jolloin tullaan risteykseen, jossa hiekkatie haarautuu kahdeksi. Itäisempää tietä jatketaan ielä 270 m puron yli, tällöin asuinpaikka näkyy koillisessa hakkuuaukeamalla olealla mäellä hiekkatiestä noin 20 itään. Asuinpaikka on selkeästi erottualla kapealla mäellä. Alueen puut on kaadettu lukuun ottamatta muutamaa suurta mäntyä. Puita on jätetty sikin sokin maahan ja niiden joukkoon on kasanut adelmaa ja pensaikkoa. joka aikeutti koordinaatiston tekoa ja työskentelyä alueella. Alueella on myös paljon tuulenkaatoja. Niemestä etelään rinne on jyrkkä, rinteen alapuolella maa on tasaista ja maaperä etistä. Asuinpaikan alueella maaperä on hiekkaa. Kaakkois-Suomessa maankohoaminen on hitainta koko Suomen alueella. Mesoliittisella ajalla ainoastaan Pyhtään korkeimmat kohdat oliat kohonneet merenpinnan yläpuolelle, tällöin merenpinta on ollut 27,5 30 m korkeudessa. Litorina-transgression ( BP) aiheuttama meren pinnan nousu on tuhonnut osan anhemmista asuinpaikoista. Varhaiskampakeramiikan aikana meren pinta on ollut hieman alle 25 m korkeudessa, tyypillisen kampakeramiikan aikana noin 20 m ja myöhäiskampakeramikan aikana alle 20 m. Nuorempi kiikausi olisi noin 7,5 5 m korkeuskäyrän kohdalla. Pronssikauden alku olisi noin 2,5 m korkeuskäyrällä ja loppu noin 0 m korkeuskäyrällä. (Seppälä 2006:4) Pyhtään Långkärrsskogen 2 asuinpaikka on noin 5 7 korkeudessa mpy. Löydölliset koekuopat oliat 5,55 6,70 metrin korkeudella. Korkeutensa puolesta se ajoittuu nuorempaan kiikauteen. Myös keramiikka-aineisto astaa tätä aikaa. Tähän aikaan asuinpaikka on sijainnut pienellä niemellä merenrannassa. Asuinpaikka on hyin pienialainen. 3. TUTKIMUSHISTORIA Pyhtään Långkärrsskogen 2:n löysi arkeologian harrastaja Rune Nygård, joka metsä-äestyksen jälkeen löysi paikalta saiastianpaloja, hioimen, palanutta luuta, kiilaji-iskoksen, kartsikaapimen ja -iskoksia. (KM 39458). Hän ilmoitti löydöistään Kymenlaakson maakuntamuseoon, josta tieto saatiin Museoirastoon. Vuonna 2006 Sirkka Seppälä käi kohteella Pyhtään esihistoriallisten kohteiden inentoinnissa. 4. KAIVAUSTEN TARKOITUS JA HAVAINNOT Pyhtään Långkärrsskogen 2 asuinpaikka aikutti alun perin olean niin kaukana tuleasta tielinjasta, ettei tien rakentaminen aarantaisi sitä. Kun altatien 7 tulea linjaus tarkentui, tehtiin asuinpaikalle ja sen ja tielinjan äliin koekaiaus, jolla haluttiin tutkia, ulottuuko asuinpaikka tielinjalle. Koska aikaa oli niin ähän (2 iikkoa/3 kohdetta), sen laajuutta pohjoiseen, itään ja länteen ei ehditty selittää. Itään ja länteen asuinpaikka ei todennäköisesti jatku mäen eli 5 m korkeuskäyrän alapuolelle. Rinteet näihin suuntiin oat melko jyrkkiä, arsinkin länteen. Jyrkin rinne on etelään. Pohjoiseen asuinpaikka oi hyin jatkua ainakin topografiansa puolesta. Etelään päin asuinpaikan laajuus tutkittiin koekuopituksin. Se rajoittui tähän suuntaan selkeästi 5 m korkeuskäyrän yläpuolelle.

7 6 4.. KAIVAUSTEN METODIT Alueelle tehtiin koekuoppia alkaen asuinpaikasta kohti tuleaa tielinjaa, joka kulkee kaiauspaikan eteläpuolella. Koekuoppia jatkettiin niin pitkälle tielinjaa kohti, että armistettiin asuinpaikan laajuus tähän suuntaan. Ajan puutteen uoksi koekuoppia ei oitu laajentaa lupaaille alueille. Turekerros poistettiin lapiolla, tämän jälkeen maata kaiettiin pelkalla. Maa seulottiin. Välillä maata lapioitiin suoraan seulaan kiireen uoksi, kuitenkin niin, että löytöjen syyys tiedettiin. Koekuopat kaiettiin niin syälle kuin löydöt tai likamaa ulottuiat, yleensä ähintään 40 cm syyyteen. Lisäksi tutkittiin tuulenkaadot, joita alueella oli useita. Aluetta myös kairattiin. Koordinaatisto sidottiin GPS-lukemilla, koska lähettyillä ei ollut rakennuksia tai muita peruskarttaan merkittyjä kohteita, joihin sen olisi oinut sitoa. Paalu 458/000 on pkoo ja ikoo ja paalu 458/000 pkoo ja ikoo Korkeus paikalle tuotiin tiehallinnon korkeuspisteestä nro 6524 (pkoo , ikoo 3480 ja z 7,403). Korkeuspiste on keltainen muoiputki. joka on pultattu rautanielellä kieen. Koordinaatiston x-linja on 0 goonia pohjoiseen. Kohteesta piirrettiin yleiskartta ja leinneisyyskartta. Kohteesta otettiin mustaalko- ja digikuia KOEKUOPAT, LIKAMAAT JA LÖYDÖT Tutkittaalle alueelle tehtiin yhteensä 9 koekuoppa, joiden koko oli 50 x 50 cm. Lisäksi tutkittiin iisi tuulenkaatoa. Suurin osa löydöistä tuli koekuopasta 493/000. Kaikki saiastianpalat tuliat tästä koekuopasta ja niitä oli yhteensä 296 palaa. Suurin osa tämän kuopan löydöistä, arsinkin keramiikasta tuli 0 20 cm syyydestä. Tällä syyydellä oli punertaa rikastumiskerros. Tämän jälkeen oli nokinen likamaa-alue, joka oli oimakkain kuopan pohjoisosassa. Se alkoi aihteleasti 20/30 cm syyydeltä ja loppui 40 cm syyyteen. Likamaa oli harmaanruskea ja paksuimmillaan noin 20 cm. Luut tuliat tältä syyydeltä. Tästä kuopasta tuli myös hioin. Asuinpaikan alueella maaperä oli hiekkaa, eikä siellä ollut kiiä kuten ympäristössä. Löytökuopissa oli podsolimaannos paitsi eteläisimmissä koekuopissa mäen alapuolella. Näissä koekuopissa (458,470, 480/000 ) maaperä oli saea. Koekuoppaan 458/000 tuli että iiden cm kaiamisen jälkeen, joten sen kaiaminen jouduttiin keskeyttämään. Koekuoppien pintaaaitus ja syyys X Y Z=pinta , , , , , , , , ,50

8 7 5. YHTEENVETO LÖYDÖISTÄ Saiastianpaloja löytyi yhteensä 296. Muutama paloista on koristeltu pienin pyörein painantein. Sekoitteena on hiekkaa ja joissakin paloissa hiukan orgaanista ainetta. Saiastioiden pinta on hyin sileä. Keramiikka aikuttaa olean nuoremmalta kiikaudelta, mutta koska palat oliat melkein koristelemattomia, tarkka tunnistaminen on aikeaa. Suurin osa paloista on todennäköisesti samasta astiasta. Muiden koekuoppien ja tuulenkaatojen löydöt oliat kartsi-iskoksia, joita oli 5 per kuoppa/tuulenkaato. Löydöt keskittyiät pienelle mäelle, jonka oi erottaa peruskartalta helposti 5 m korkeuskäyrän aulla. Tuulenkaadoista löytöjä tuli hieman alempaa. Koekuoppien mukaan löytöjä tuli 5,55 6,85 m korkeudelta. Tuulenkaato nro 3:sta tuli löytöjä hieman alempaa. Löytöjen ylintä korkeutta ei saatu, koska koekuoppia ei ajan puutteen uoksi oitu jatkaa ylemmäksi pohjoiseen päin. Tosin maa ei nouse enää koin paljoa korkeammalle ylimmän koekuopan jälkeen. Löytötaulukko KM LAJI MÄÄRÄ Saiastian paloja 296 Kartsi-iskoksia 39 Palanutta luuta 3 Hioin Kiilaji-iskoksia Kartsia 6. YHTEENVETO Pyhtään Långkärrsskogen 2 on pienialainen nuoremman kiikauden asuinpaikka. On hyin mahdollista, että se on äliaikainen leiripaikka, jossa on oleskeltu lyhytaikaisesti tiettynä uodenaikana. Kohteeseen on tultu kalastamaan tai pyytämään hylkeitä. Asuinpaikan alue rajoittuu 5 m korkeuskäyrän yläpuolelle, katso kartta siulla 2 ja 3. Sen laajuutta luoteeseen, pohjoiseen ja koilliseen ei ehditty selittämään. Asuinpaikka sijoittuu tulean altatien 7 pohjoispuolelle, mutta läjitysalue 24 tulee sen kohdalle. Jos läjitysaluetta ei siirretä, koko asuinpaikka täytyy tutkia. Arkistolähteet: Seppälä, Sirkka 2006: Pyhtää. Esihistoriallisten kohteiden inentointi. Museoirasto/ arkeologian osaston topografinen arkisto. Vuoristo, Katja ja Lesell, Kreetta 2005: Valtatien 7 uuden linjauksen inentointi Loiisa-Kotka. Museoirasto/ arkeologian osaston topografinen arkisto. Kirjalliset lähteet: Miettinen, Arto 2002: Relatie Sea Leel Changes in the Eastern Part of the Gulf of Finland during the Last 8000 Years. Annales Academiae Scientarum Fennicae Geologica-Geographica 62. Suomalainen Tiedeakatemia.

9 8 G675: Kiikautinen asuinpaikka. Lännestä. DG675:2 Siirtolohkare asuinpaikan lähistöllä. Etelästä.

10 9 DG657:3 Koekuoppa 493/000. Profiilista näkyy lika- ja nokimaata. Etelästä.

11 0 Pyhtää Långkärrsskogen 2, MV-negatiiiluettelo F4578: Kuan numero Aihe Valmistusaika Tekijä Kuatyyppi Tiedostonimi F4578: Kiikautinen asuinpaikka. Kaakosta kuaaja: Kreetta Lesell mnegatiii F4578_.jpg Pyhtää Långkärrsskogen 2, digitaalikualuettelo DG674: 3 Kuan numero Aihe Valmistusaika Tekijä Kuatyyppi Tiedostonimi DG675: Kiikautinen asuinpaikka. Lännestä kuaaja: Kreetta Lesell digitaalikua DG675_.jpg DG675:2 Siirtolohkare asuinpaikan lähistöllä. Etelästä kuaaja: Kreetta Lesell digitaalikua DG675_2.jpg DG675:3 Koekuoppa 493/000. Etelästä kuaaja: Kreetta Lesell digitaalikua DG675_3.jpg KARTTALUETTELO Pyhtää Långkärrsskogen 2 Karttojen piirtäminen ja digitointi Piritta Häkälä Peruskarttaote :0 000 A4, s. 4 Yleiskartta :000, A3 s. Kartta löytöjen leinnästä :500 s.2 Peruskarttaote :7 000 A4, s. 3

12 Pyhtää Långkärrsskogen 2 Kreetta Lesell 2009 Yleiskartta MK :000 Piirt. & digit. Piritta Häkälä 50 m A tuulenkaato koekuoppa. kiintopiste, sen numero, koordinaatit ja korkeus 20 korkeuskäyrä uusi moottoritielinjaus kuusikko ja metsän raja kii 7,5 hakkuuaukea oja 5 A 4A AA 2 A 5 3. kp 6524 pkoo: ikoo:3480 7,40 m mpy

13 2 Pyhtää Långkärrsskogen 2 Kreetta Lesell 2009 osasuurennos yleiskartasta ja löytöjen leintä tutkimusalueella MK :500 Piirt. & digit. Piritta Häkälä 25 m A tuulenkaato koekuoppa 20 korkeuskäyrä & ( kartsi-iskoksia/kappalemäärä keramiikkaa/kappalemäärä f c w kiilaji-iskoksia/kappalemäärä palanutta luuta/kappalemäärä kiiesine/kappalemäärä kuusikko ja metsän raja 5 hakkuuaukea hakkuuaukea & 2 oja & 2 & & A 4 A A A 2 3 & & f & 28 ( 296 w 3 c A 5 & oja 000 hakkuuaukea

14 PYHTÄÄ Långkärrsskogen PK Heinlahti 3 muinaisjäännöksen arioitu laajuus kiinteä muinaisjäännös, koordinaattipiste (Museoiraston ylläpitämä muinaisjäännösrekisteri) kiinteään muinaisjäännökseen kuulua erilliskohde. KP 6524 pkoo= ikoo=3480 Z=7,40 uusi moottoritielinjaus MK :7000 löytöpaikka löytöpaikka Nygård 2 2 Långkärrsskogen 2 löytöpaikka Långkärrsskogen

15 Pyhtää Långkärrskogen 2 (KM ) Kreetta Lesell 2009 Arkeologisen luuaineiston anal yysi/kristiina Mannermaa Tutkittaana olea kiikautinen aineisto koostuu kahdesta palaneesta luufragmentista joiden yhteispaino on,8 grammaa. Luut oat pinnaltaan aaleanruskeita ja tasaisen ärisiä. Yksi luunpalanen, jalan tai käden toinen sormiluu kuuluu hylkeelle, mutta lajia ei pysty määrittämään. Luusta puuttuu proximaalipään epifyysi eli kyseessä on keskenkasuinen yksilö. Toinen luu kuuluu tarkemmin tunnistamattomalle nisäkkäälle, todennäköisesti hylkeelle. Määritys Phocidae (hylkeet) Mammalia (nisäkkäät) Yhteensä NISP 2 Paino (g) 0,5,3,8 Helsingissä J,_.; - i!j~ :J.~ l)ll{ (L t~cl-0-lll\u.l~ Kristiina Mannermaa \rty-:/ Liite. ryhtää Långkärrskogen 2:n luista!

16 Taulukko! Pyhtää Långkärrskogen 2 (KM 37965) Kreetta Leseli 2009 Alanro Fr. määrä Luu 5 Phal. 2 excl. prox. epiph. 5 indet. Laji Phocidae Mammalia Paino Huom luuaines muistuttaa hyljettä Siu