SUOMEN ILMASTOPOLIITTINEN VAPAAMATKUSTUSONGELMA

Transkriptio

1 Eduskunnan ympäristövaliokunta tiistaina Asiantuntijakuuleminen/ VNS 5/2005 vp: Energia- ja ilmastopolitiikan linjauksia - kansallinen strategia Kioton pöytäkirjan PROTOKOLLAN toimeenpanemiseksi SUOMEN ILMASTOPOLIITTINEN VAPAAMATKUSTUSONGELMA Ari Lampinen, ala@jyu.fi Jyväskylän yliopisto 1. Johdanto 2. Suomen vapaamatkustusongelman indikaattoreita 3. Hallituksen esityksen pääpuutteita 4. Yhteenveto

2 1. JOHDANTO g Hallituksen esityksessä on positiivisiakin piirteitä, mutta aikarajoituksen vuoksi tämä esitys käsittelee vain tärkeimpiä muutostarpeita g Suomen ilmastopolitiikkaa on hallinnut vapaamatkustajuus: omien toimenpiteiden vaatimattomuus ja hidas toteuttaminen sekä muihinkin maihin ulottuva ilmastopoliittinen passivointi, erityisesti EU:n energianeuvoston kautta g Uudessa strategiassa keskeisimmät piirteet ovat ongelman laajuuden ymmärtämisen puute ja haluttomuus toimia

3 2. SUOMI ILMASTOTALKOIDEN VAPAAMATKUSTAJANA g Alku oli hyvä: Suomi oli yksi 7:stä EU15-maasta, jotka saavuttivat Rion ilmastosopimuksen alkutavoitteen vuodelle 2000 (-4 %) g Mutta: Suomen todellinen tavoite on EU15- maiden toiseksi heikoin (+4 %) g Toteutus : Suomi on 40 teollisuusmaan joukossa sijalla 32 (+21,5 %) g Vrt : Suomi: päästöt +21,5 % ja BKT +28 % Ruotsi: päästöt -2,3 % ja BKT +27 %

4 Luxemburg Saksa Englanti Suomi Ranska Ruotsi Tanska Itävalta Hollanti Italia Belgia Kreikka Irlanti Portugali Espanja Kioton kaasujen CO eqv 2 -muutokset EU15-maissa vuosina (UNFCCC:n tavoite 0) (%) FCCC/WEB/2002/10

5 KHK-päästöjen muutostavoitteet EU15-maissa sisäisen taakanjaon (+Ruotsin muutoksen) mukaan vuoden 2000 todellisista päästöistä Kioton protokollan tavoitteeseen v (%) Tanska Itävalta Espanja Belgia Italia Hollanti Irlanti Saksa Portugali Englanti Ruotsi Kreikka Ranska Suomi 4 Luxemburg UNFCCC

6 Järjestysluku Maa Päästömuutos [%] 1. Liettua -66,2 2. Latvia -58,5 3. Eesti -50,8 4. Bulgaria -50,0 5. Ukraina -46,2 6. Romania -46,1 7. Valkovenäjä -44,4 8. Venäjä -38,5 9. Puola -34,4 10. Unkari -31,9 11. Slovakia -28,3 12. Tsekki -24,2 13. Saksa -18,2 14. Luxemburg -16,1 15. Englanti -13,0 16. Islanti -8,2 17. Kroatia -6,0 18. Ruotsi -2,3 19. Ranska -1,9 19. Slovenia -1,9 Kioton protokollan rajoittamien kasvihuonekaasujen kotimaisten päästöjen kehitys teollisuusmaissa (UNFCCC 2005) 21. EU15-1,4 22. Sveitsi -0,4 23. Belgia +1,3 24. Hollanti +1,5 25. Liechtenstein +5,3 26. Tanska +6,8 27. Norja +9,3 28. Italia +11,5 29. Japani +12,8 30. USA +13,3 31. Itävalta +16,5 32. Suomi +21,5 33. Uusi-Seelanti +22,5 34. Australia +23,3 35. Kanada +24,2 36. Irlanti +25,6 37. Kreikka +25,8 38. Portugali +36,7 39. Monaco +37,8 40. Espanja +41,7

7 Suomen vapaamatkustuspolitiikka ei rajoitu kasvihuonekaasuihin, vaan esiintyy selkeästi myös g Muissa energiantuotantoon liittyvissä ilmapäästöissä Rikkidioksidi Typen oksidit Hiilivedyt g Kestävän kehityksen politiikassa laajemminkin

8 Kreikka Saksa Itävalta Tanska Ruotsi Suomi Luxemburg Ranska Hollanti Belgia Italia Englanti Espanja (1996) Irlanti Portugali (1998) SO 2 -päästöjen muutos EU15-maissa (%) SO 2 -päästöjen muutostavoitteet EU15-maissa vuodesta 1996 Göteborgin protokollan tavoitteeseen v (%) Irlanti Englanti Tanska Hollanti Saksa Italia Belgia Ranska Luxemburg Espanja Portugali Itävalta Ruotsi Kreikka Suomi

9 Saksa Englanti Ruotsi Hollanti Tanska Luxemburg Italia Itävalta Ranska Belgia Suomi Irlanti Espanja (1996) Kreikka (1998) Portugali +218 NO x -päästöjen muutos EU15-maissa (%) NO x -päästöjen muutostavoitteet EU15-maissa vuodesta 1996 Göteborgin protokollan tavoitteeseen v (%) Tanska Ruotsi Luxemburg Ranska Hollanti Irlanti Italia Belgia Saksa Englanti Suomi Itävalta Espanja Portugali Kreikka

10 Saksa 1996 Englanti 2000 Tanska 2000 Luxemburg 2000 Ruotsi 2000 Itävalta 2000 Suomi 1996 Italia 2000 Espanja 1993 NMVOC-päästöjen muutos EU15-maissa vuodesta 1988 (%) Espanja Belgia Portugali Saksa Irlanti Ruotsi Hollanti Ranska Englanti Luxemburg Tanska Italia Itävalta Kreikka Suomi NMVOCpäästöjen muutostavoitteet EU15-maissa vuodesta 1996 Göteborgin protokollan tavoitteeseen v (%)

11 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOTEUTUMISEN ANALYSOINTI 14 EU- MAASSA (TuKKK 2003) EDISTYKSELLISET g SAKSA g HOLLANTI g RUOTSI g ENGLANTI g RANSKA KESKINKERTAISET g BELGIA g TANSKA JÄLKEENJÄÄNEET g ITÄVALTA g SUOMI g ITALIA g IRLANTI g PORTUGALI g KREIKKA g ESPANJA

12 Vapaamatkustuksen energiapoliittista taustaa g Primäärienergian kulutuksen kasvuvauhti kehitysmaatasoa g Sähkön kulutuksen kasvu ylittää maailman keskiarvon g Energiaintensiivisellä teollisuudella heikko energiatehokkuus muihin teollisuusmaihin verrattuna g Paria poikkeusta lukuun ottamatta uusiutuvan energian käyttö erittäin vähäistä valtavista resursseista huolimatta

13 Primäärienergian kulutuksen kasvu g Graafit vuosille , paitsi EU25 vuosille g Lähde: OECD/International Energy Agency

14 + 104% + 8 % Kasvun pysäytys: 1. energiakriisi + 7 % Kasvun pysäytys: 1. energiakriisi + 11 % Kasvun pysäytys: 2. energiakriisi

15 + 104% + 43 % + 57 % + 89 %

16 EU25: +11 % (Suomi: +34 %)

17 + 104% % + 75 % + 70 %

18 Sähkön kulutuksen kasvu g Graafit vuosille , paitsi EU25 vuosille g Lähde: OECD/International Energy Agency

19 + 280 % + 53 % Kasvun pysäytys 1980-luvun lopussa + 79% Kasvun pysäytys 1980-luvun lopussa + 99 %

20 + 280 % % % %

21 EU25: +23 % (Suomi: +46 %)

22 2013 ON JUHLAVUOSI Miten niin juhlavuosi? Mikäs tuosta vuodesta tekisi erityisen? 2013 on juhlavuosi sen takia, että Finergyn uuden ennusteen mukaan silloin Suomen sähkön kokonaiskulutus ylittää 100 TWh:n rajan.... Pääkirjoitus Energia-lehdessä 1/2004

23 Energiaintensiivisen teollisuuden energiatehokkuus g Lähteet: CEPI = Confederation of European Paper Industries IISI = International Iron and Steel Institute

24 Suomen paperiteollisuuden primäärienergiatehokkuus on Euroopan toiseksi alhaisin (CEPI 2002) Suomen paperiteollisuuden sähköenergiatehokkuus on Euroopan alhaisin (CEPI 2002)

25 Suomen terästeollisuuden energiatehokkuus on teollisuusmaiden keskitasoa (IISI 1996)

26 Uusiutuvan energian käyttö g Vesivoima ja teollisuuden jätepuun hyödyntäminen ylivoimaisen kilpailukykyistä kaikkiin muihin vaihtoehtoihin verrattuna (jopa vanha venäläinen ydinvoima) g Halkojen kotitarvekäyttö on ilmaista (koska omaa työtä ei lasketa) g Muun bioenergian ja muiden uusiutuvien energianlähteiden käyttö (eli ne, joiden käyttö edellyttää poliittista tahtoa) on n. 1 % Suomen primäärienergian käytöstä ( äärimmäinen takapajula )

27 Bryssel on ongelma Turunen miettii EU:n taholta tulevia linjauksia. Kun meillä halutaan antaa markkinatalouden hoitaa kehitystä, Brysselin ideologia näyttää monelta osin olevan päinvastainen. Monet EU:n direktiiviehdotuksista eivät lähtökohtaisesti sovi markkinatalouteen, niissä on hyvin selvä käskyttämisen henki. Ylijohtaja Turusen haastattelu Energia-lehdessä 6/2002

28 3. ERÄITÄ HALLITUKSEN ESITYKSEN ONGELMIA g Energiankulutuksen kasvun pysäyttäminen tavoitteena vasta pitkällä tähtäimellä (vaikka eräät maat ovat pystyneet tekemään sen yli 30 v sitten) g Sähkön kulutuksen kasvun pysäyttäminen ei tavoitteena edes pitkällä tähtäimellä (vaikka eräät maat ovat pystyneet tekemään sen lähes 20 v sitten) g Oletetaan öljyn hinnan pysyvän vakaana pitkälläkin tähtäimellä eikä siis tarvetta valmistautua esim. öljyn tuotantohuipun saavuttamisen varalta (vaikka öljyn hinta on nytkin erittäin epävakaa ja öljyn tuotantohuippu tulee sijoittumaan ohjelman aikavälille, siis ennen v => rajuja toimenpidetarpeita liikennesektorille, joka on lähes 100%:sti raakaöljyriippuva)

29 Colin J. Campbell and Jean H. Laherrère: The End of Cheap Oil, Scientific American, March 1998 ASPO (Association for the study of peak oil and gas),

30 g Oletetaan, että Suomen kasvihuonekaasupäästöt kasvavat pitkälläkin tähtäimellä ilmastopoliittisista toimenpiteistä huolimatta (sekä WM- että WAMskenaarioissa), kun taas monilla muilla mailla on hyvin suuria vähennystavoitteita Eräiden maiden KHK-päästöjen vähentämistavoitteita Päästömuutos EU v % Tanska v % Englanti v % WM-skenaario Saksa v %

31 g Oletetaan energian omavaraisuuden pysyvän erittäin alhaisena (n. 30%) pitkälläkin tähtäimellä (vaikka alhainen omavaraisuus on akuutti ongelma ja olennainen syy EU:n yhteiseen energiapolitiikkaan siirryttäessä) g Valitaan ilmastopolitiikan kustannusanalyysin metodi siten, että päästöjen alentaminen näyttää kalliilta, ilmastopolitiikan hyötyvaikutuksia ei oteta huomioon ja teknologisia kehitysaskelia ei voi tapahtua g Jätetään mainitsematta skenaariot (mm. EU:n ja Suomen yliopistojen skenaariot), joissa Suomen päästöjä saadaan alennettua paljon ja kansantaloudellisesti kannattavasti; uusiutuvan energian lisäyksen ja voimakkaan teknologisen kehityksen skenaarioita ei haluta esittää

32 Suomen CO 2 -päästöjen muutos välillä EU:n ja Suomen BAU-skenaario sekä EU:n ja Suomen energiapolitiikkaskenaario. Lähde Päästömuutos EC (1996), markkinajohtoinen kehitys % (conventional wisdom.. hypermarket) EC (1996), energiapolitiikkaskenaario (forum) -19 % KTM (1997), markkinajohtoinen kehitys % KTM (1997), energiapolitiikkaskenaariot %

33 g 7 yliopiston uusiutuvan energian skenaarion (1999) vaikutus hiilidioksidipäästöihin (TTY, TaY, JoY, JY, HY, TKK, TuKKK) < (huom. aiemmin KTM:nkin esitti skenaarioita, joissa päästöt alenevat)

34 g Oletetaan, että päästöoikeuden hinta pysyy pitkälläkin tähtäimellä halpana g Painotetaan nykyisiä ohjauskeinoja g Kutsutaan turvetta harhauttavasti bioenergiamuodoksi ja annetaan harhauttava kuva sen ilmastotaseesta sekä sen kanssa kilpailevista energiamuodoista: turvetta halutaan tukea tavalla, joka heikentää bioenergian kilpailukykyä sen sijaan, että heikennettäisiin fossiilisten kilpailukykyä g Ei pystytä sanomaan, että energian huoltovarmuuden parantamisen tärkeimmät edellytykset ovat: Omavaraisuuden laskun kääntäminen nousuun (nyt Suomessa alle 30%, kun se on EU:ssa huolestuttava 50%) Sähköntuotannon keskittymistrendin kääntäminen hajautustrendiksi (mitenkään muuten verkkokatkos- ja hintapiikkiongelmia ei voida ratkaista) g Oleelliset ministeriöt TM, STM ja OPM olivat ulkona valmistelusta

35 4. YHTEENVETO g Suomen kansainväliseksi ilmastoimagoksi on valikoitunut ongelman aiheuttaja ongelman ratkaisijan sijaan; hallituksen uusi strategia tarjoaa tälle pitkäjänteistä jatkoa g Hallituksen esitys on hyvin suunniteltu ilmastouhan (= poliittinen paine päästöjen vähentämiseen) torjuntastrategia g Suomen ilmasto- ja energiapolitiikassa poliitikkojen ruorinohjausliikkeillä on vähäinen merkitys, sillä - heidän aavistamattaan - kiinteä yhteys peräsimeen on poikki ja peräsintä ohjaavat vankasti aivan muut