ESPOON KIPINÄN TOIMINTAKERTOMUS 2013

Transkriptio

1 Ryhmätoimintaa, Väyliä työelämään, Hyvinvointia ja Mielekästä tekemistä sekä Kaupungin palveluja ESPOON KIPINÄN TOIMINTAKERTOMUS 2013 Kaijus Varjonen Ryhmätoimintojen koordinaattori, aikuisten sosiaalipalvelut, Espoon kaupunki

2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. MIKÄ ON ESPOON KIPINÄ? 1.1 ESPOON KIPINÄN TARINA 1.2 KIPINÄ ON YHTEISTYÖTÄ JA PIENIÄ KOKEILUJA 1.3 TAUSTALLA ON ESPOON ARVOT 2. ESPOON KIPINÄN KOORDINOINTI 2.1 OHJAUSRYHMÄ VUONNA RYHMÄN RAKENTAJAT FOORUMI 3. ESPOON KIPINÄN TOIMINTA VUONNA KIPINÄ -RYHMÄN PERUSRUNKO VUONNA KIPINÄ -RYHMÄT VUONNA KIPINÄ -RYHMIEN KOHDERYHMÄT 3.4 RYHMIÄ ERI PUOLILLA ESPOOTA: 3.5 RYHMIEN ESITTELYT MUUTOSTA ELÄMÄÄN, MAAHANMUUTTAJAMIESTEN RYHMÄ YHDESSÄ KOHTI MIELEKÄSTÄ ASUMISTA, RYHMÄ TILAPÄISMAJOITUKSESSA ASUVILLE NUORTEN KIPINÄ -RYHMÄ ETELÄ NUORTEN KIPINÄ POHJOINEN SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS KIPINÄ -RYHMÄSTÄ 5. KUSTANNUSSÄÄSTÖJÄ KIPINÄ -RYHMÄSTÄ 6. AJATUKSIA RYHMISTÄ VUONNA JATKOKEHITTÄMISTÄ VUODELLE 2014

4 1. MIKÄ ON ESPOON KIPINÄ Espoon Kipinä on ryhmämuotoisen sosiaalityön toimintamalli, jota koordinoi Espoon kaupungin aikuisten sosiaalipalvelut. Toiminta on tarkoitettu yli 18 -vuotiaille espoolaisille, jotka eivät ole työssä tai koulutuksessa tai kaipaavat potkua elämäänsä. Espoon Kipinän toiminta on tavoitteellista ryhmätoimintaa, jota toteutetaan yhteistyössä mm. Espoon kaupungin eri toimijoiden, seurakunnan, eri järjestöjen ja kuntalaisten kanssa. Espoon Kipinän tavoitteena vuonna 2013 oli suunnitella, kehittää ja toteuttaa ryhmämuotoista sosiaalityötä niin, että siitä on hyötyä asiakkaille ja sitä on mielekästä toteuttaa. 1.1 ESPOON KIPINÄN TARINA Espoon kaupungin aikuissosiaalityössä on kehitetty ryhmätoimintaa osaksi asiakastyötä jo useamman vuoden ajan. Ryhmätoiminnan kehittäminen tiivistyi vuosien aikana, kun sitä kehitettiin kolmen eri kehittämishankkeen yhteistyöllä. Tavoitteena oli mm. kehittää kuntouttavaan työtoimintaan liittyviä osallistavia työmenetelmiä ja luoda toimintamalleja, joiden avulla edistetään asiakkaiden elämänhallinta- ja toimintakykyä ja katkaistaan syrjäytymiskierrettä. (Nimi ovessa -hanke ). Ryhmämuotoisella työllä pystyttiin tarjoamaan asiakkaille mielekästä tekemistä ja toimintaa matalalla kynnyksellä. Ryhmätoiminnalle keksittiin asiakkaiden kanssa nimeksi Kipinä -ryhmät. Jo ensimmäisissä ryhmissä asiakkaat toivoivat, että ryhmistä tulisi sellaisia, joita jokainen haluaisi käydä. Asiakkaiden kanssa keksittiin myös yhdessä sisältöjä ryhmille. Ryhmiä kokeiltiin eri kohderyhmille ja kokemukset olivat hyviä kohderyhmistä riippumatta. Kipinä -ryhmät toimivat mm. nuorille, työttömille ja pitkäaikaisasunnottomille ja niiden avulla voitiin myös kehittää kaupungin palveluja. Ryhmien hyvien tulosten perusteella Espoon kaupunki resursoi ryhmätoimintaan vuonna 2012 palkkaamalla aikuisten sosiaalipalveluihin ryhmätoimintojen koordinaattorin. Samalla ryhmämuotoisen sosiaalityön kokonaisuudesta alettiin käyttämään nimeä Espoon Kipinä. Vuosi 2013 oli ensimmäinen vuosi, kun Espoon Kipinää ja ryhmämuotoista sosiaalityötä koordinoi ja kehitti siihen erikseen palkattu koordinaattori. 1.2 YHTEISTYÖTÄ JA PIENIÄ KOKEILUJA JATKUVAN PARANTAMISEN MALLILLA Espoon Kipinän tavoitteena on ollut rakentaa yhteisöä, jossa tehdään töitä yhdessä kuntalaisten kaupungin, järjestöjen, seurakunnan ja muidenkin toimijoiden kanssa. Vuosi 2013 on ollut mielenkiintoinen, koska Espoon Kipinän toiminta on ensimmäistä kertaa ollut vakinaista. Aiemmin toimintaa toteutettiin kehittämisprojekteissa ja erillisellä projektihenkilöstöllä. Vuonna 2013 Kipinä -ryhmiä ohjasivat perustyön työntekijät. Kipinä ryhmissä on ollut tärkeää pienten kokeilujen periaate. Kun on kokeiltu uutta toimintaa, se on tehty riittävän pienesti, arvioitu miten homma toimi, parannettu ja tehty uudelleen. Jatkuvan parantamisen malliin saatiin hyvää osaamista Espoon kaupungin OSAKE (osallistavan asiakastyön kehittäminen) työpajasarjasta, jossa Kipinä -ryhmän mallia kehitettiin eteläisen aikuissosiaalityön tiimin toimesta. Sosiaalityössä resurssit ovat tiukilla, joten ryhmiä on toteutettu yhdessä kuntalaisten ja yhteistyökumppanien kanssa. Yhdessä tekemällä toiminta on ollut mahdollista.

5 1.3 ESPOON KIPINÄN TAUSTALLA ON ESPOON ARVOT Espoon Kipinän taustalla on Espoon arvot. Arvot ovat asioita, joita kaupungin toiminnassa pidetään tärkeimpinä. Espoon arvoissa kannustetaan kumppanuuteen ja yhteisöllisyyteen ja kaikkia hyödyttävään avoimeen yhteistyöhön ja verkostomaiseen työtapaan sekä monipuolisiin liittoumaja kumppanisuhteisiin. Espoon arvoissa esitetään myös asiakkaiden mukanaolo ja osallistuminen palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen tasaveroisina osallistujina. (Espoo 2008) Espoon Kipinän toiminta noudattaa myös Espoo strategiaa ja se on aikuisten sosiaalipalvelujen palveluverkkouudistuksen yksi toimintamuoto.

6 2. ESPOON KIPINÄN KOORDINOINTI Espoon Kipinän toimintaa ohjaa ohjausryhmä. Vuonna 2013 perustettiin myös ryhmän rakentajat foorumi tueksi ryhmämuotoisen sosiaalityön tekijöille 2.1 ESPOON KIPINÄN OHJAUSRYHMÄ VUONNA 2013 Espoon Kipinän ohjausryhmän tehtävänä on linjata Kipinän toimintaa ja käydä keskustelua ryhmämuotoisesta sosiaalityöstä ja matalankynnyksen ryhmätoiminnasta ja sen kehittämisestä Espoossa. Ohjausryhmä kokoontui viisi kertaa vuonna 2013: 28.1, 8.4, 11.6, 2.9, 9.12 Ohjausryhmään kuuluivat edustajat seuraavista tahoista: Pasi Sipola, aluepäällikkö, aikuisten sosiaalipalvelut, (puheenjohtaja) Tapio Nieminen, aluepäällikkö, aikuisten sosiaalipalvelut Virpi Lajunen, johtava sosiaalityöntekijä, eteläinen aikuissosiaalityö Hanna Elo, johtava sosiaalityöntekijä, pohjoinen aikuissosiaalityö Therese Karen, johtava sosiaalityöntekijä, Espoon työvoiman palvelukeskus Hilla-Maaria Sipilä, projektisuunnittelija, Koppi kohti kuntouttavampia työelämäpalveluja -hanke Kaj Järvisalo, toiminnanjohtaja, Espoon Mielenterveysyhdistys Emy ry Anna-Liisa Saukkonen, johtava asumisneuvoja, Espoon Asuntojen asumisneuvonta Anne-Mari Maunuksela, johtava diakoniasihteeri, Espoon seurakunnat Minna Latonen, yksikln esimies, Espoon Vamos, Helsingin Diakonissalaitos Janne Niemi, Kokemusasiantuntija Kaijus Varjonen, ryhmätoimintojen koordinaattori, aikuisten sosiaalipalvelut (sihteeri) 2.2 RYHMÄN RAKENTAJAT FOORUMI Vuonna 2013 perustettiin ryhmien kanssa työskenteleville oma foorumi, jotta työntekijät voivat kokoontua keskustelemaan ryhmämuotoisesta sosiaalityöstä. Ryhmän rakentajat foorumi kokoontui Mukaan kutsuttiin myös ryhmiin osallistuneita asiakkaita. Ensimmäinen ryhmän ohjaajien foorumi keräsi 16 ryhmissä työskennellyttä henkilöä. Ryhmään osallistui yksi kokemusasiantuntija. Foorumissa käytiin keskustelua ohjaajien kokemuksista ja tarpeista ryhmän ohjaamiseen liittyen. Sosiaalityön opiskelija Saara Lipponen teki yhden ryhmän osallistujien kokemuksista sosiaalityön käytäntötutkimuksen (Lipponen 2013), jonka tuloksia hän esitteli foorumissa. Vuoden 2013 Foorumissa keskusteltiin Kipinä -ryhmien raportoinnin yhtenäistämisestä, ryhmätoiminnan budjetin laatimisesta sekä työnajanseurannan pohjasta. Foorumissa käytiin läpi vuoden 2013 aikana kehitetty Kipinä -ryhmän perusrakenne, 2 kuukautta ja 8 kertaa. Foorumissa keskusteltiin myös ryhmiin ilmoittautumisen helpottumisesta ja ns. yhden numeron mallista, josta voi tiedustella ryhmistä. Keskusteltiin myös markkinoinnista ja houkuttelevien mainosten tekemisestä. Ensimmäisen foorumin kokemus oli osallistujien mukaan hyvä ja foorumin toimintaa päätettiin jatkaa myös vuonna 2014.

7 3. ESPOON KIPINÄN TOIMINTA VUONNA KIPINÄ -RYHMÄN PERUSRUNKO VUONNA 2013 Vuonna 2013 työstettiin Kipinä -ryhmällä perusrunko, jota käytetään pohjana eri ryhmissä. - Alkuhaastattelut, yksilöhaastattelut - 8 ryhmäkertaa - Ryhmän kesto 2 kuukautta - Lopuksi yksilökeskustelut, joissa loppuarviointi - Yhteiskeskustelu noin kuukausi ryhmän jälkeen - Osallistujille 9 euroa + bussilippu ryhmän ajalle, ryhmän kustannukset max 500 euroa - Kustannusseuranta ja työajanseuranta ryhmän aikana - Kipinä -ryhmään kuuluu tietyt työvälineet: - Väline ryhmän suunnitteluun - Alkuhaastattelulomake - Osallistujalista - Ohjaajien ohjelmarunko - Loppuhaastattelulomake - Väline ryhmän raportointiin Kipinä ryhmän perusrunko - prosessikuvaus Alkuhaastat telut Tutustu minen Arki & Asuminen (asunnottomien palvelut & Espoon Asunnot) Työpolku I (Työllisyyden kuntakokeilu & Etyp) Terveyden hoito & Talouden hallinta Työhön tutustumiset Sosiaalityöntekijän erityistuki asumisasiassa Alustavat suunnitelmat Ajat terveyden hoitajalle/ talouteen Tutustumiskohteet Kaupungin liikuntapalvel ut Järjestöt ja vapaa-aika Työ/ jatkopolut ryhmän jälkeen Ryhmän päättäjäiset Yksilökeskustelut ja yhteisarviointi Kuntosalikortti Tutustumisia järjestöihin jne Yhdessä & yksilöllisesti työstetään Ruokailu ja todistukset Sosiaalityöntekijä koordinoi ryhmän jälkeisiä jatkopolkuja sosiaaliohjaajien & yhteistyötahojen kanssa

8 3.2 KIPINÄ -RYHMÄT VUONNA 2013 Espoon Kipinän toteuttamaa ryhmämuotoista sosiaalityötä vuonna 2013 olivat Kipinä -ryhmät, joita järjestettiin 4 vuonna Kipinä -ryhmät vuonna 2013 olivat: 1. Muutosta elämään - Maahanmuuttajamiesten työllisyyttä ja pysyvää asumista edistävä ryhmä 2. Kohti mielekästä asumista - Pysyvän asunnon saantia edistävä ryhmä tilapäismajoituksessa asuville espoolaisille 3. Nuorten Kipinä etelä, alle 25-vuotiaiden nuorten ryhmä syrjäytymisvaarassa oleville nuorille 4. Nuorten Kipinä pohjoinen, Alle 25 -vuotiaiden nuorten ryhmä syrjäytymisvaarassa oleville nuorille Kipinä -ryhmiä oli vuoden 2013 aikana 4 ja niissä oli yhteensä 40 ryhmäläistä. Yhteensä Kipinä - ryhmissä oli vuosien aikana 115 ryhmäläistä. 3.3 KIPINÄ -RYHMIEN KOHDERYHMÄT Kipinä -ryhmien kohderyhmät valittiin seuraavasti. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on sekä valtakunnallinen että espoolainenkin painopiste, joten puolet ryhmistä oli suunnattu alle 25- vuotiaille nuorille. Yli 26-vuotiaille tarkoitetuista ryhmistä toinen oli suunnattu yksinäisille maahanmuuttajamiehille ja toinen tilapäismajoituksessa asuville espoolaisille. Maahanmuuttajamiesten ryhmän perusteluna oli se, että maahanmuuttajamiehille suunnattua ryhmätoimintaa ei ollut Matinkylän alueella eikä myöskään Matinkylän asukastalossa Kylämajassa. Maahanmuuttajamiehiä on paljon sosiaalityön asiakkuudessa. Kuitenkaan maahanmuuttajamiesten tarpeista ei ollut tarkkaa tietoa sosiaalipalvelutoimistossa, joten tavoitteena oli myös, että Kipinä -ryhmä työskentely maahanmuuttajamiesten kanssa parantaa myös tietoa asiakkaiden tarpeista. Asunnottomien tilapäismajoitus on iso haaste aikuissosiaalityössä ja ryhmää tilapäismajoituksessa asuville kokeiltiin jo syksyllä 2012 ja pilotti oli onnistunut. Hyvää kokemusta päätettiin jatkaa ja järjestettiin ryhmä tilapäismajoituksessa asuville. 3.4 RYHMIÄ PIDETTIIN ERI PUOLILLA ESPOOTA: Ryhmiä toteutettiin vuonna 2013 eri puolilla Espoota: Kylämajassa Matinkylässä Seurakunnan Siipi asukastilassa Leppävaara Seurakunnan Nestorissa Espoon Keskuksessa Diakoniasäätiön pajaympäristössä Suomenojalla + lukuisissa vierailukohteissa

9 3.5 RYHMIEN ESITTELYT MUUTOSTA ELÄMÄÄN, MAAHANMUUTTAJAMIESTEN RYHMÄ RYHMÄN TAVOITE Maahanmuuttajamiehille suunnatun ryhmän tavoitteena oli, että miehet saavat mahdollisuuden parantaa sosiaalista toimintakykyään ryhmän avulla. Tavoitteena oli, että miehet ovat mukana ryhmän joka vaiheessa: suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Osallistavan asiakastyön kehittäminen (OSAKE) Maahanmuuttajamiesten ryhmää työstettiin espoolaisessa OSAKE (osallistavan asiakastyön kehittäminen) -työpajasarjassa, jossa on tarkoituksena kehittää työtä jatkuvan parantamisen mallin avulla, yhdessä asiakkaiden kanssa. RESURSSIT: - 2 Eteläisen aikuissosiaalityön sosiaaliohjaajaa, yksi sosiaalityöntekijä ja Emy ry:n järjestötyöntekijä RYHMÄN TUKIKOHTA: - Asukastalo Kylämaja Matinkylässä OSALLISTUJAT: - 7 osallistujaa sekä yksi kokemusasiantuntija OSALLISTUMISPROSENTTI: - 91 % Muutosta elämää -ryhmän suunnitteluvaiheessa työskenneltiin yhteistyössä maahanmuuttajapalvelujen kanssa. Lisäksi suunnitteluvaiheessa mukaan tuli Espoon mielenterveysyhdistys Emy ry:n kaksi maahanmuuttotaustaista työntekijää. Heidän kanssaan suunniteltiin ohjelmaa. Asiakkaita kutsuttiin paikalle hyvissä ajoin ennen ryhmän alkua ja ohjelmaa suunniteltiin yhdessä heidän kanssaan. Ryhmän tilaksi valittiin Kalliolan setlementin ylläpitämä asukastalo Kylämaja, jossa on paljon erilaista toimintaa alueen asukkaille. Työttömille maahanmuuttajille suunnattuja ryhmiä Kylämajassa ei ollut. VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI: Ennen ryhmän alkua kehitettiin alkuhaastattelu- ja loppuhaastattelulomakkeet, joiden avulla haastateltiin ryhmäläisiä, mutta myös pyrittiin mittaamaan ryhmän vaikutuksia ryhmäläisten elämään. Jokainen ryhmäläinen haastateltiin ennen ja jälkeen ryhmän. Noin kuukausi ryhmän loppumisen jälkeen toteutettiin yhteisarviointi, jossa keskusteltiin ryhmästä osallistujien ja ohjaajien kanssa. ALKUHAASTATTELUT: Ryhmäläiset halusivat alkuhaastatteluiden mukaan elämäänsä tekemistä ja työtä. Yksi kaipasi selkeyttä opiskelutilanteeseensa. Hän halusi tehdä lopputyön, ettei opiskelu menisi hukkaan. Osa oli huolissaan terveydestään. Jotkut kokivat, että pystyvät auttamaan muita työhön ja liikkumiseen

10 liittyvissä asioissa. Ryhmässä oli kolme asunnotonta ja he toivoivat asuntoa. Kaikki paitsi yksi ryhmäläinen kaipasivat tietoa eri palveluista, kuten terveyspalveluista, työllisyyspalveluista, liikuntapalveluista ja harrastusmahdollisuuksista, ja kokivat etteivät ole saaneet niistä riittävästi tietoa. RYHMÄN OHJELMA: 1 Ke Aloituskerta 2 Ke Arki, Asuminen ja vapaa-aika 3 Ke Espoon kaupungin liikuntapalvelut 4 Ke Työllisyys 5 Ke Terveys ja talous 6 Ke Ruoanlaittoa yhdessä 7 Ke Jatkopolut ryhmän jälkeen 8 Ke Ryhmän päättäjäiset LOPPUHAASTATTELUT: Kaksi kolmesta 2/3 asunnottomasta ryhmäläisestä oli saamassa asunnon ryhmän jälkeen ja yksi jatkaa työskentelyä Espoon asuntojen kanssa asunnon saamiseksi. Hän sai tietoa mm. siitä, miten kannattaa täyttää asuntohakemus. Lisäksi yksi ryhmäläinen sai ryhmän aikana asunnon ja tukea sosiaalityöstä asumisen alkuvaiheessa. Yksi ryhmäläinen sai tietää ryhmän aikana että hän joutuu muuttamaan asunnostaan pois. Hän sai heti kerrottua tilanteesta ryhmän sosiaalityöntekijälle. Ryhmäläiset kokivat, että saivat tietoa työllisyyspalveluista, liikuntapalveluista ja talous- ja velkaneuvonnasta. Yksi ryhmäläinen sai apua siihen, miten pätevöityä omaan ammattiin Suomessa. Yksi kertoi saaneensa palveluista hyvän kokonaiskuvan. Tutustuin ryhmän aikana ihmisiin, joilta voi saada apua. Ryhmäläisistä jotkut kokivat, että liikkuminen lisääntyi ja että ryhmän toiminta tuki omaa terveydenhoitoa. Lisäksi ryhmäläiset kertoivat, että muiden kanssa keskustelu ja muiden ongelmien ja asioiden kuuleminen auttoivat miettimään omaa tilannettaan. Asumispalveluinfoa ja talous- ja velkaneuvonnan infoa pidettiin hyvinä. Ryhmäläisistä yksi perusti shakkikerhon kylämajaan, jota tarjottiin myös muille ryhmäläisille. Osalle tuli ryhmän jälkeen uusia harrastuksia ja osa jatkaa käymistä Kylämajassa. Jatkopolkuja ryhmän jälkeen Ryhmä poiki mm. kolmelle ryhmäläiselle asunnonhaun etenemistä, terveydenhoitajan tapaamisia ja kokemuksia siitä, että ryhmä oli askel eteenpäin. Yhden ryhmäläisen mukaan ryhmä oli hyvä tönäisy siihen, ettei jää paikalleen. RYHMÄLÄISTEN KOMMENTTEJA: Kielen käyttö on tärkeä asia maahanmuuttajien kanssa. Luennoitsijoiden täytyy varmistaa, että kaikki ymmärtävät mistä puhutaan. Alussa en halunnut tulla, mutta tilanne parani ja halusin osallistua. Opin uusia asioita ja pääsin pois neljän seinän sisältä. Ryhmä olisi pitänyt olla alle 5 vuotta Suomessa olleille. Mamu -sana pois. Kurssi antaa positiivisen tunteen itsestä, energiaa, että jaksaa tehdä seuraavan jutun.

11 YHTEISARVIOINTI KUUKAUSI RYHMÄN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN: Mukana 5 ryhmäläistä, sosiaaliohjaajat, sosiaalityöntekijä, johtava sosiaalityöntekijä Yhteisarvioinnissa ryhmäläiset kertoivat kokemuksiaan ryhmästä ja keskustelivat niistä ryhmän toteuttaneen työryhmän kanssa. Ryhmässä käytettiin hymynaamapalautteita. Ne koettiin hyväksi, niiden koettiin mittaavan tunnelmaa joka ryhmässä oli ollut. Muuten koettiin että palautetta kerättiin liikaa. Ryhmän alussa oli hyvä olla aikaa kahvikupin ääressä, se auttoi vapautumisessa. Palautetta tuli siitä, että työntekijöiden pitää puhua riittävän hitaasti ilman vaikeita termejä. Ryhmän tavoite ei aluksi ollut selkeä, nyt voisi jo paremmin kertoa ryhmästä muillekin. Enemmän pitäisi puhua työllistymisestä, koska se oli tärkeää ryhmäläisille. Mukaan toivottiin monia eri kansallisuuksia. Asumisasioista pyydettiin kysymään suoraan tarvitseeko tukea asumiseen. Ryhmäläiset myös kaipasivat tarkempaa tietoa siitä, miten Espoon asunnot valitsevat asukkaansa ja miksi ryhmäläinen ei ole saanut asuntoa moneen vuoteen. Ryhmässä otettiin valokuvia itselle tärkeistä asioista, joita jokainen vuorollaan esitteli ryhmälle. Valokuvaustehtävää pidettiin hyvänä, valokuvien käyttö auttoi tutustumisessa. Pitäisi antaa 2-3 viikkoa aikaa valokuvata, ei liian rajattua teemaa kuviin. Suurin osa toi kuvansa sähköisesti. Kurssilla pitäisi olla materiaalia, johon voi kirjoittaa muistiinpanoja. Työllisyys Ryhmäläiset kokivat, että työllisyyteen pitäisi panostaa enemmän. Olisi ollut hyvä käydä pajoilla. Enemmän käytännön harjoituksia, miten katsotaan töitä mollista, mihin voi hakea minkälaisella tutkinnolla. Kaikkien pitäisi päästä yksilölliselle ajalle. TE-toimistoa toivottiin enemmän mukaan. Ryhmään toivottiin myös enemmän tietoa opiskelumahdollisuuksista. Suomen kielen lisääminen tärkeää, suomen kieltä oppii hyvin tekemisen kautta. Yksilökeskustelut olivat hyviä. Liikunta Liikuntatietous liian yleisellä tasolla, mutta hyvä kun sai 10 kerran maksusitoumuksen kuntosalille. Terveys- ja talous Ravitsemustietoutta pitäisi olla enemmän, mitä huomioida ruokavaliossa. Velkakierteeseen pitäisi saada apua. Terveysasioissa psyykkisen terveyden osuus jäi liian pieneksi, onko vaikea puhua aiheesta. Yhteinen ruokailu ja pelejä Kiva kerta ja peleistä voi oppia vaikka mitä. Jatkopolut Hyvä kerta ja kuvien käyttö oli hyvää. Päättäjäiset Hieno tilaisuus jonka muistaa koko loppuelämänsä. Oltiin kuin kaverit. Todistukset toivat itseluottamusta. Työntekijöiden välittäminen oli jo aiemminkin tiedossa, mutta nyt tuki ja inhimillisyys saivat kasvot.

12 Ryhmässä työstettiin sosiaalityöntekijän roolia ryhmämuotoisessa työssä. Sosiaalityöntekijä vastasi ryhmäläisten jatkopoluista ja oli mukana kaikissa loppuhaastatteluissa.. Maahanmuuttajamiehet olivat aktiivisesti mukana kehittämistyössä. Muutosta elämään -ryhmän yhteydessä mallinnettiin Kipinä -ryhmän runko ja ryhmäkerrat YHDESSÄ KOHTI MIELEKÄSTÄ ASUMISTA, RYHMÄ TILAPÄISMAJOITUKSESSA ASUVILLE (OHJELMA LIITTEENÄ) RYHMÄN TAVOITE Tavoitteena oli toteuttaa tilapäismajoituksessa asuville tarkoitettu pysyvään asumiseen tähtäävä ryhmä, jossa tavoitteena oli, että ryhmään osallistuvat ja ryhmänohjaajat työskentelevät yhdessä, jotta madollisuudet pysyvän asunnon saamiseksi paranevat. Tavoitteena oli myös vertaistuen hyödyntäminen. Ryhmä oli tarkoitettu miehille ja naisille, maahanmuuttajille ja kantasuomalaisille RYHMÄN OHJELMA Alkuinfot klo Tutustuminen ja ryhmän säännöt klo Tavoitteet, omat suunnitelmat ja asunnottomien yö klo Asuntoasiat klo Liikuntapalveluiden esittäytyminen klo Asuntoasiat klo Asuntoasiat klo Työllisyyspalvelut klo Terveydenhoitaja ja talous- ja velkeneuvonta klo Työllisyyspalvelut II klo Ryhmän jälkeisen ajan suunnittelua klo Yhdessä tekemistä ja ryhmän päätös klo n. 11 Emyn Joululounas Yhdessä kohti mielekästä asumista -ryhmä järjestettiin ensimmäisen kerran syksyllä Syksyn 2013 ryhmä oli toisinto vuoden 2012 ryhmästä. Ryhmään lisättiin työllisyys teemaksi, koska vuoden 2012 ryhmäläiset toivoivat sitä yhteisarvioinnissa. Ryhmän ohjaajat vaihtuivat Emyn järjestötyöntekijää lukuun ottamatta ja yhteistyökumppaniksi tuli Espoon tuomiokirkkoseurakunnan diakonit. Muuten ryhmän ohjelma oli suurin piirtein samanlainen kuin vuonna Ohjelmaan oli lisätty Väinölän tukiasuntojen esittelyt, koska Espooseen valmistui vuoden 2013 lopulla uusia tukiasuntoja ja niistä haluttiin infota ryhmäläisiä. RESURSSIT - pohjoisen aikuissosiaalityön sosiaaliohjaaja, - Espoon tuomiokirkkoseurakunnan diakoni - Emy ry:n järjestötyöntekijä TILA - Seurakunnan tila Nestori Espoon keskuksessa

13 OSALLISTUMISPROSENTTI - 69 %. YHTEENVETO ALKU- JA LOPPUARVIOINNEISTA: ASUMINEN Lähtötilanne oli 5 henkilön ryhmä, joka oli tilapäismajoituksessa Finso, Forenom, Kotikumpu Ryhmäläisillä ei ollut vuokravelkaa. Näin ollen maksusuunnitelmia vuokravelkoihin ei tarvittu. Kaikki hakivat asuntoja ennen ja jälkeen ryhmän. Kaikki ryhmäläiset kokivat saaneensa apua asunnon hakemiseen. Jokainen ryhmäläinen koki tarvitsevansa apua asunnon hakemiseen myös ryhmän jälkeen. TYÖPOLKU Yksi ryhmäläinen oli eläkkeellä, kaikki muut ryhmäläiset halusivat asunnon ja työpaikan Ryhmän aikana loppuarvioinnin täyttäneistä 1 sai työtoimintapaikan, hän pääsi sinne työpajafestareiden tutustumiskäynnin ansiosta. Yksi oli eläkkeellä, yksi ei kokenut saaneensa apua tai hänelle ei ollut apua niistä työllisyyspalveluista, joita ryhmän kautta oli tarjolla. Yksi ryhmäläinen kertoi menevänsä kuntouttavaan työtoimintaan kun lastenhoito on järjestyksessä. UUTTA TEKEMISTÄ ELÄMÄÄN Yksi ryhmäläinen oli aloittanut ryhmän aikana suomen kielen kurssin. Kaikki vastanneet harrastivat ryhmän jälkeen liikuntaa, 2/3 koki saaneensa ryhmästä vinkkejä liikunnan aloittamiseen TERVEYS Kaikki vastanneet olivat huolissaan omasta terveydestään, ja yksi henkisestä jaksamisestaan. Ryhmäläiset saivat ryhmästä vinkkejä terveyden hoitoon ja 1 käynyt lääkärissä ryhmän aikana. LOPPUKESKUSTELUT, SOSIAALIOHJAAJA + SOSIAALITYÖNTEKIJÄ Ryhmäläisille järjestettiin lopuksi keskustelut, joissa oli ryhmän sosiaaliohjaaja ja oma sosiaalityöntekijä. Näin varmistettiin, että tieto siirtyy ryhmästä sosiaalityöntekijälle. Kaikille viidelle ryhmäläiselle varattiin ajat ryhmän jälkeen ja heille oli jatkosuunnitelma. Yhteisarviointi , 2 ryhmäläistä, johtava sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, diakoni, ryhmätoimintojen koordinaattori Yksi ryhmäläinen kertoi olevansa masentunut asuntolassa, jossa asuu. Ryhmäläiset kertoivat, että ryhmä on ollut aktivoiva, ryhmäläiset saivat puhua asuntoasioista toistensa kanssa. Ei käsitelty vain asuntoasioita, vaan työasioitakin jne. En saanut tästä ryhmästä asuntoa, mutta saan voimaa! Sai tietoa muustakin kuin asumisesta Sain olla lähempänä sosiaalityöntekijää, hän ymmärtää nyt minua paremmin.

14 Ryhmässä hyvää oli henkilökohtaisuus ja henkilökohtainen kontakti työntekijöihin. Raha ei ole ainoa asia mitä minulla on ja nyt sain käsitellä muitakin asioita. ASUNTOINFOT, ESPOON JA ASUNNOT JA VÄINÖLÄ Väinölän infossa painottuivat vähän liikaa esimerkiksi paloturvallisuusasiat ja ryhmäläiset eivät kokeneet Väinölää houkuttelevana paikkana. Espoon asuntojen osuutta ryhmäläiset pitivät liian lyhyenä, käytiin läpi vain ovatko asuntohakemukset voimassa. LIIKUNTAPALVELUT Liikuntapalveluiden osuutta pidettiin hyvänä ja oltiin yhtä mieltä, että se kannattaa pitää jatkossakin mukana. TYÖLLISYYS Pajafestarit olivat hyödylliset, yksi ryhmäläinen meni kuntouttavaan työtoimintaan ja toinen kiinnostui työtoiminnasta. Konkreettiset yhteystiedot, johon voi ottaa yhteyttä olivat hyviä. TERVEYS JA TALOUS Terveydenhoitaja koettiin hyväksi, osa oli saanut terveysneuvontaa jo aiemmin. Talous- ja velkaneuvoja antoi innostusta alkaa taas hoitamaan velkoja pois. Kaikki mikä aktivoi on hyvää KOMMENTTEJA RYHMÄN KOKOONPANOSTA Ryhmäläisten mielessä ryhmässä voi olla miehiä ja naisia, ja eri kansallisuuksia. Ryhmäläiset korostivat, että kun asutaan Suomessa, täytyy tietää millaista on elää Suomessa. Voimme yhdessä oppia toistemme kulttuureista. Olen asunut pitkään Suomessa, enkä tiennyt paljon mitään palveluista, nyt tiedän. TYÖNTEKIJÖIDEN OMA ARVIOINTI Olemme oppineet toisiltamme. Tilapäismajoitus ja maahanmuuttajien työllisyys ovat haastavia asioita, joihin voidaan edelleenkin ryhmien avulla panostaa. Työntekijät olivat sitä mieltä, että ryhmäläisten ja työntekijöidenkin tietotaito kasvaa ryhmän aikana. Kipinä -ryhmän ohjelma on laaja, täytyy pitää huolta että punainen lanka säilyy. Keskusteltiin ryhmiin osallistujista ja siitä, voidaanko ryhmään ottaa sekä naisia että miehiä. Yhdessä täytyy kuvata sekä työntekijöille että ryhmäläisille se iso tavoite, jota kohti mennään.

15 PROSESSIKUVAUS: Kipinä ryhmä Tilapäismajoittujille Alku info Tutust umine n Tavoitteet, omat suunnitelmat ja asunnottomien yö Tuettu asuminen ja Väinölä koti + Espoon Asunnot info Liikunta kerta, kuntosali Oma asumis tilanteen edistäminen Alustavat suunnitelmat Mahdollis uus kuntosali korttiin Työpajafestari t Terveys ja talous Työpolut II Kuntakokeil u ja Etyp Ryhmän jälkeisen ajan suunnittelu Päättäj äisruo kailu Emyn joulu ruoka Työllisyyspalvelut Ajat terveydenhoitajalle Yhdessä & yksilöllisesti työstetään Sosiaalityöntekijän ja ryhmän sosohjaajan yhteis ajat Sosiaalityöntekijät koordinoivat ryhmän jälkeisiä jatkopolkuja ryhmän sosiaaliohjaajan & yhteistyötahojen kanssa SEURANTA HUHTIKUUSSA 2014 Kolme viidestä 3/5 ryhmäläistä oli saanut asunnon, yhden perhetilanne oli epäselvä asunnon saamisen kannalta ja yksi ryhmäläinen odotti edelleen asuntoa. Hänelle tehtiin kotikäynti huhtikuussa 2014, ja hänen kanssaan käytiin tutustumassa Väinölään. Asiakas jäi pohtimaan laittaako hakemuksen Väinölään.

16 3.5.3 NUORTEN KIPINÄ -RYHMÄ ETELÄ RYHMÄN TAVOITE Nuorten Kipinä -etelän kohderyhmänä olivat vuotiaat nuoret, jotka ovat ilman työ- tai opiskelupaikkaa. Ryhmän tavoitteena oli pitkäaikaisen toimettomuuden katkaiseminen. Tavoitteena oli tukea nuoria mm. hakeutumaan kouluun. Tavoitteena oli myös hyödyntää ryhmäläisten vertaistukea. RESURSSIT : - Sosiaaliohjaaja eteläisestä aikuissosiaalityöstä ja Olarin seurakunnan diakoni - Nuorten Kipinä etelälle myönnettiin seurakunnan Korsi -hankkeen rahoitusta syksylle 2013 ja keväälle RYHMÄLÄISTEN MÄÄRÄ: Yhteensä 6 ryhmäläistä ja suunnittelussa apuna 1 kokemusasiantuntija TILA: Espoon Diakoniasäätiön työllistämispalveluiden tila KANNUSTIMET Espoon sisäinen bussilippu ryhmän ajaksi sekä 9 /ryhmäkerta NUORTEN KIPINÄ ETELÄN OHJELMA info ryhmästä 5.9. Ryhmän pelisäännöt ja ideat ja toiveet ryhmää kohtaan 12.9 Retki korkeasaareen 19.9 Elinvoimana nuoret -festivaali 26.9 Rahankäyttö ja tietoa diakoniatyöstä Kipinä-ryhmä kokkauskerta, työhakemukset ja CVt. Jaoimme kaikille muistitikut ja jokainen teki itselleen CV:n Lautta ry tutustuminen Tutustumiset Diakoniasäätiön pajoihin Elokuviin ja syömään Arviointi- ja palaute kerta Vamoksessa Kipinä -ryhmän ajateltiin aluksi olevan suhteellisen lyhyt ryhmä, jolla kannustetaan nuoria hakemaan kouluun ja hakeutumaan työelämään. Ennen kesää koottiin muutamia nuoria ja ohjelmaa suunniteltiin yhdessä heidän kanssaan. Nuoret pitivät ajatusta Nuorten Kipinästä hyvänä ja kyselivät voiko kavereitakin kutsua mukaan. Haasteena oli kuitenkin se, että lomien jälkeen kyseiset nuoret olivat päässeet joko kouluun tai työhön. Näin ollen ryhmän kokoaminen tuli haasteeksi. Nuorten Kipinää mainostettiin verkostojen kautta ja lopulta ryhmään tuli 4 osallistujaa. Alusta lähtien kävi selväksi, että ryhmäläiset olivat odotettua huonokuntoisempia. Päihde- ja mielenterveysongelmat ja erilaiset kasaantuneet ongelmat haittasivat nuorten elämää. Ryhmän ohjelma ei ollut valmiina ryhmän alkaessa, vaan sitä tehtiin vähitellen ryhmän edetessä. Tämä ja ryhmäläisten haastavuus teki ryhmästä huonosti hallittavan. Kuitenkin ryhmäläisistä 3 ohjautui Vamokseen tai sai tukihenkilön. Ryhmäkertojen lisäksi jokaiselle ryhmäläiselle annettiin yksilöaika työntekijän kanssa, jossa kartoitettiin tulevaisuuden haaveita ja suunnitelmia ja pohdittiin, mitä niiden eteen voitaisiin tehdä.

17 JATKOKEHITTÄMISIDEOITA Työntekijöiden jatkokehittämisajatuksia: Jatkossa on hyvä tehdä alkuhaastattelut ennen ryhmää. Ensi kerralla ohjelma valmiiksi hyvissä ajoin ennen ryhmää. Mietittävä Nuorten Kipinän suhdetta vielä tarkemmin pajoille ja Vamokseen NUORTEN KIPINÄ POHJOINEN RYHMÄN TAVOITE: Tavoitteena oli auttaa nuoria, joilla ei ole työ- tai opiskelupaikkaa löytämään suuntaa elämäänsä. Nuorille annettiin mahdollisuus toimia ja jakaa ajatuksia yhdessä muiden kanssa, pohtia omaa nykytilannettaan ja tulevaisuuttaan. Nuorille luvattiin antaa vastauksia asumiseen, terveyteen, velka- ja talousasioihin sekä koulutukseen ja työhön liittyen sekä antaa uusia kokemuksia ja elämyksiä. Nuorille luvattiin ryhmän tukea ja että he voivat harjoitella arkisia elämäntaitoja ja tutustua eri palveluihin ja työpajoihin. RYHMÄN OSALLISTUJAT: - Ryhmään osallistui 10 nuorta ja yksi kokemusasiantuntija, joka itse oli käynyt edellisen Nuorten Kipinä -ryhmän. - Ryhmään sitoutui 8 ryhmäläistä ja vertaisohjaaja. RESURSSIT: - Eteläisen aikuissosiaalityön nuorten tiimin sosiaaliohjaaja + Leppävaaran erityisnuorisotyöntekijä. Pohjoisen Nuorten Kipinä jatkui vuodelle 2014 ja sen tulokset kuvataan tarkemmin vuoden 2014 toimintakertomuksessa 4. SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS KIPINÄ -RYHMÄSTÄ 2013 TULOKSIA KIPINÄ -RYHMÄSTÄ Sosiaalityön opiskelija Saara Lipposen käytäntötutkimus: Ryhmämuotoista sosiaalityötä tutkimassa, Kipinää kartoittamassa valmistui vuonna Lipponen haastatteli syksyn 2012 tilapäismajoittujien ryhmässä olleita henkilöitä. Haastatteluiden mukaan kaikki ryhmäläiset kokivat asuntoasiansa edenneen ryhmän aikana, vaikka asuntoa ei heille luvattukaan. Ryhmäläiset kokivat työskentelyn yhteistyössä aikuissosiaalityön ja Espoon Asuntojen kanssa tärkeäksi. Osalle ryhmäläisistä selvisi ryhmässä, että vuokravelkaa pystyy lyhentämään ja asuntoon on vielä myöhemmin mahdollisuus. Lipposen haastatteluissa nousi esiin myös ryhmäläisten kokema luottamus muita ryhmäläisiä kohtaan. Kipinän ohjelmassa oli myös liikuntaa ja terveydenhoitajan käynti: ryhmäläisistä osa oli alkanut harrastaan liikuntaa, osa oli käynyt terveystarkastuksessa pitkästä aikaa. Ryhmäläisten kuvauksissa näkyi sosiaalitoimiston palvelujen lähemmäs tuleminen. Kaksi ryhmäläistä kuvasi oman arjen vaikutusmahdollisuuksien lisääntyneen ryhmään osallistumisen myötä siten, että sosiaalitoimistoon oli muodostunut parempi yhteys ja arjen ajattelussa oli tapahtunut muutoksia.

18 KIPINÄ & RYHMÄMUOTOINEN SOSIAALITYÖ Lipposen mukaan Espoon ryhmämuotoisessa aikuissosiaalityössä, Espoon Kipinässä, näyttäisi olevan vaikutteita yhteisösosiaalityöstä, yhdyskuntatyöstä ja aluesosiaalityöstä, jossa jalkaudutaan asiakkaiden arjen pariin. Yhteisöllisen työn olennaisia periaatteita ovat sosiaalisten ongelmien ehkäisy, lähipalvelujen kehittäminen ja kansalaisten oma-aloitteisuuden tukeminen. Kansalaisyhteiskunta, jossa yhteisöllisyys toteutuu, liitetään usein kolmannen sektorin toimintaan, joka ei mahdu kunnallisen toiminnan piiriin. Toisaalta järjestöjen toiminta on alettu nähdä resurssina sosiaalityössä, jolloin yhteisöllistämisen näkökulma voidaan nähdä laajempana yhteistyön näkökulmana. Aikuissosiaalityö toimii Kipinä- toiminnan koordinoijana, mutta toiminnan kokonaisuus koostuu kiinteästä yhteistyöstä järjestöjen kanssa. Lipposen mukaan ryhmämuotoisella sosiaalityöllä voi nähdä liittymäkohtia myös kriittisen sosiaalityön perinteeseen, jossa valtaistuminen liitetään vertaisryhmätoimintaan ja itse organisoituun toimintaan, jolloin sosiaalityöntekijän ammatillinen rooli keskittyy asiakaslähtöiseen ja osallisuutta tukevaan toimintaan professiolähtöisen työorientaation sijasta. Lipponen pohtii myös resursseja. Kipinä -ryhmien kaltaisen tekemisen kannalta olennaiset resurssit ja jatkuva pula niistä, osoittaa tarpeen kriittiselle orientaatiolle. Miten voidaan tehdä eettisesti kestävää sosiaalityötä, jos työlle ei osoiteta tarvittavia resursseja? Resurssien kohdalla on myös tarpeen huomioida erilaiset sosiaalityön alueet: esimerkiksi toiminnalliseen yhteisösosiaalityöhön tarvitaan erilaisia resursseja, kuin toimistossa tehtävään sosiaalityöhön. Lipposen mukaan Espoon ryhmämuotoinen aikuissosiaalityö on vielä alkutaipaleella, mutta samalla se vaikuttaa olevan koko ajan liikkeessä. Juuri tässä on hänen mielestään Kipinätoiminnan ydin: rakennetaan ja liikutaan yhdessä rohkeasti kohti muutosta. 5. KUSTANNUSSÄÄSTÖJÄ KIPINÄ -RYHMÄSTÄ Tilapäismajoittujille vuonna 2012 järjestetystä Kipinä -ryhmästä tehtiin kaksi kustannuslaskelmaa. Vuonna 2012 ja vuonna 2013 toinen, jossa seurattiin tilapäismajoituksen kustannuksia vuosi ryhmän jälkeen. Kuuden osallistujan ryhmän osalta tilapäismajoituksen kustannukset olivat vuodessa tippuneet -46 % summan ollessa lähes euroa. Todelliset kulut 2012 Arvioitu majoituskulut 2013 Todelliset kulut 2013 maks. omavastuut 2013 säästö/v 2013 TILANNE? osallistuja , , ,87 0, ,85 Saanut kaupungin tukiasunnon osallistuja , , ,96 254,88 192,44 Edelleen tilapäismajoituksessa osallistuja , , ,16 0, ,36 Saanut EA asunnon osallistuja , , , , ,63 Saanut asunnon toisesta kunnasta osallistuja , , ,00 0, ,42 Saanut EA asunnon osallistuja , , ,64-256,55 Edelleen tilapäismajoituksessa YHTEENSÄ 88332, , , , ,15 Tilapäismajoituksen kulut -46% edellisvuodesta! Laskettu Laskettu ensin kaikki Laskettu Laskettu Laskettu Selitetty tilannetta sellaisena kuin se on nyt todellisten tiedossa olevat kulut yhteen todellisten todelliset arvion ja maksettujen ja sitten jaettu se / kk maksettujen meille tulleet todellisten laskujen perusteella keskimääräinen kk-summa laskujen perusteella asiakkaan suoritukset v 2013 kerrottu 12:lla kulujen erotus jolloin saadaan vuosiarvio

19 6. AJATUKSIA RYHMISTÄ VUONNA 2013 Ryhmätoimintaa, Väyliä työelämään, Hyvinvointia ja Mielekästä tekemistä sekä Kaupungin palveluja Ryhmämuotoista sosiaalityötä kehitetään, jotta aikuisten sosiaalipalvelujen asiakkaiden tarpeisiin pystytään vastaamaan kokonaisvaltaisemmin, kuin perinteisessä yksilötyössä. Ryhmien yksi tarkoitus on, että ryhmäläiset saavat vertaistukea toisilta samassa tilanteessa olevilta. Ryhmissä paitsi saadaan, niin myös annetaan vertaistukea. Joskus tuen antaminen toisille vertaisille saattaa olla tärkeämpää kuin avun saaminen. Voi tuntea itsensä taas tarpeelliseksi, kuin voi auttaa toista ryhmäläistä, vaikka pienestikin. Vertaistuen lisäksi ryhmäläiset saavat tukea ja ohjausta ammattilaisilta, jotka ohjaavat ryhmää. Kipinä -ryhmissä on tarkoitus myös tehdä monipuolista palveluneuvontaa ja palveluohjausta ja siksi Kipinä -ryhmissä vierailevat asiantuntijat muodostavat suuren osan. Ryhmä on kuin buffet -pöytä, jossa on tarjolla eri aiheita, kuten työllisyys tai liikuntapalvelut. Ryhmäläinen voi poimia pöydästä ne asiat, joita hän itse tarvitsee. -Maahanmuuttajamiesten ryhmän osallistuja Ehkä ryhmä voi olla buffet pöytä syrjäytymisen ehkäisyssä, tai siinä että ryhmäläiset löytäisivät itsellelleen mielekästä tekemistä tai uutta suuntaa elämäänsä. Kipinä -ryhmien idea on kuitenkin, ettei anneta valmiina, vaan tuodaan vaihtoehtoja ja palveluja lähelle. Ryhmäläiset ja ohjaajat muodostavat tiimin, jossa yhdessä opitaan käsiteltävistä teemoista lisää ja autetaan toisia, parhaimmillaan työtapa palvelee sekä ryhmäläisiä että työntekijöitä. Työntekijät ja ryhmäläiset työskentelevät yhdessä tasavertaisina ja molemmat oppivat. Tällaisesta yhteistyöstä myös syntyy uutta osaamista, jota kenelläkään ei ole ennen ryhmän alkua. Ryhmillä oli 2013 ns. päätavoite tai erityiskohderyhmät, jonka ympärille ryhmien ohjelmat rakentuivat. Nuorten ryhmien tarkoitus on ollut, että nuoret löytävät suuntaa elämäänsä ryhmän jälkeen, maahanmuuttajamiesten ryhmän tarkoitus oli sekä tuoda esimerkiksi työllisyyspalveluja lähemmäs heitä ja vahvistaa ryhmäläisten sosiaalista toimintakykyä. Ryhmäläisiä esimerkiksi autettiin löytämään pysyvät asunto tai helpotettiin talous- ja velkaneuvontaan pääsyä. Tilapäismajoituksessa asuvien ryhmissä pyritään parantamaan niitä tekijöitä, jotka mahdollistavat pysyvän asunnon. Ei luvattu asuntoa, mutta pyrittiin vähintään tekemään maksusuunnitelma vuokravelkoihin, tarkistettiin että asuntohakemukset ovat kunnossa. Ryhmiä on pidetty asukastaloissa ja kohtaamispaikoissa, sellaisissa tiloissa, joissa ryhmäläiset voivat käydä ryhmän ulkopuolellakin. Tarkoituksena ryhmämuotoisessa sosiaalityössä on jalkautua alueille pois sosiaalitoimistosta ja näyttää ryhmäläisille, millaisia mahdollisuuksia oma alue tarjoaa. Pääteemojen lisäksi Kipinä -ryhmissä on lisäksi ollut vierailijoita hyödyllisistä ja hyvää oloa lisäävistä palveluista, kuten liikuntapalveluista, terveydenhuollosta ja talous- ja velkaneuvonnasta. Ennen ryhmää koin olevani palvelujen ulkopuolella. Ryhmän aikana olin kerrankin keskellä palvelua ja ne tulivat minun luo ryhmän aikana. -Maahanmuuttajamiesten ryhmän osallistuja 2013.

20 7. JATKOKEHITTÄMISTÄ VUODELLE 2014 Vuosi 2013 oli ensimmäinen vuosi Espoon Kipinän vakinaista toimintaa. Vuonna 2014 tavoitteena on vahvistaa toimintaa osaksi sosiaalityön perustyötä. Vahvistamiseen kuuluvat rakenteelliset asiat. Ryhmän rakentajat foorumin toiminta, raportoinnin yhtenäistäminen, vaikuttavuuden arviointi ja toiminnasta tiedottaminen ja toiminnan näkyväksi tekeminen. Tärkeää on myös työstää Espoon Kipinän toimintamallia eteenpäin yhdessä ammattilaisten ja kuntalaisten kanssa. Kipinän ryhmien tavoitteena on olla sellaisia, joita ihmiset haluavat. Tavoitteena on myös, että ryhmistä tulee todellisia väyliä esimerkiksi asumiseen ja työllisyyspoluille tai että ryhmiin osallistuvat saavat niiden avulla konkreettisia suunnitelmia ja jatkopolkuja. Kipinä -ryhmien tavoitteena on myös työajan näkyväksi tekeminen, jotta nähdään kuinka paljon aikaa erilaisten ryhmien järjestäminen vaatii. Espoon Kipinä on ryhmämuotoisen sosiaalityön toimintamalli, joka kehittyy pienin askelin eteenpäin. Kun mukana ovat sosiaalityön osaajien lisäksi mm. järjestöt, seurakunnan edustajat ja ennen kaikkea asiakkaat ja kuntalaiset itse, voi Kipinästä syntyä yhteisvoimin mitä tahansa, sellaista joka vastaa ihmisten tarpeisiin, ja jota on mielekästä toteuttaa. LÄHTEET: Espoon kaupunki (2013): Espoo-tarina. Kuninkaantien varrelta kaupunkikeskusten verkostoksi. Lipponen, Saara (2013), Käytäntötutkimusraportti, sosiaalityön käytäntötutkimus 2013, Sosiaalityö Sosiaalitieteiden laitos, Helsingin yliopisto, Elokuu 2013

21 TERVETULOA MUUTOSTA ELÄMÄÄN - RYHMÄÄN (LIITE 1) Ryhmä on tarkoitettu espoolaisille maahanmuuttajamiehille Tavoitteena on löytää Tekemistä päiviin, Väyliä työelämään, Hyvinvointia, Hyvää seuraa ja Yhdessäoloa! Ryhmään osallistuvat ja ryhmänohjaajat työskentelevät yhdessä, jotta mahdollisuudet päästä töihin paranevat. Ryhmäläiset saavat tsemppiä ja vertaistukea myös toisiltaan. Lisäksi ryhmän ohjelmassa on mm. liikuntaa, terveytta ja taloutta sekä tietoa Espoon kaupungin ja järjestöjen palveluista. SYKSYN MUUTOSTA ELÄMÄÄN - RYHMÄ MAAHANMUUTTAJAMIEHILLE KE klo Aloituskerta KE ke Arki, asuminen ja vapaa-aika KE ke Espoon Kaupungin liikuntapalvelut KE ke Työllisyys KE ke Terveys ja talous KE ke Ruoanlaitto/ Kotitalous/ Työllisyys KE ke Jatkopolut ryhmän jälkeen ja yhteisarviointia KE ke Ryhmän päättäjäiset PAIKKA: KOKOONTUMINEN KYLÄMAJASSA OSOITTEESSA MATINKATU 7 Jokainen ryhmään osallistuva saa bussilipun ryhmän ajaksi sekä 9 /toimintakerta. Joka ryhmäpäivä osallistujat saavat kevyen lounaan. Otathan tilitietosi mukaan alkutapaamiseen! Lisätiedot: puh Toiminnan järjestää eteläinen aikuissosiaalityö, Työtäpäin - Espoon Kuntakokoilu, Emy ry ja Kylämaja.

22 YHDESSÄ KOHTI MIELEKÄSTÄ ASUMISTA (LIITE 2) KENELLE RYHMÄ ON TARKOITETTU: Tilapäismajoituksessa asuville espoolaisille RYHMÄN TAVOITE: Ryhmään osallistuvat ja ryhmänohjaajat työskentelevät yhdessä, jotta mahdollisuudet pysyvän asunnon saamiseksi paranevat. Ryhmäläiset saavat tsemppiä ja vertaistukea myös toisiltaan. Ryhmässä selvitämme mm. vuokravelkoja ja laadimme niihin maksusuunnitelmat. Ohjelmassa myös hyvää oloa ja terveyttä, liikuntaa ja edullista ruoan laittoa. Mottomme on: Yhdessä tekemisen ja keskustelun avulla kohti todellisia tuloksia. KIPINÄ - RYHMÄ KE klo Tutustuminen ja ryhmän säännöt TO klo Tavoitteet, omat suunnitelmat ja asunnottomien yö KE klo Asuntoasiat KE klo Liikuntaa MA klo Asuntoasiat KE klo Asuntoasiat KE klo Työllisyys KE klo Terveys ja talous KE klo Työllisyys KE klo Ryhmän jälkeisen ajan suunnittelua KE klo Yhdessä tekemistä ja ryhmän päätös PE klo n. 11 Emyn Joululounas KOKOONTUMINEN ALUKSI ESPOON KESKUKSESSA OSOITTEESSA TERVEYSKUJA 2 Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Arttu Pöyhtäri, ohjaaja, Emy ry tai johtava sosiaalityöntekijä hanna.elo@espoo.fi Jokainen ryhmään osallistuva saa seutuliikenteen matkalipun sekä 9 /toimintakerta. Joka ryhmäpäivä osallistujat saavat kevyen lounaan. Otathan tilitietosi mukaan tapaamiseen!!! Toiminnan järjestää pohjoinen aikuissosiaalityö, Emy ry, Espoon asunnot Oy ja Espoon seurakunnat