Seurakuntaneuvosto

Transkriptio

1 1 PÖYTÄKIRJA 9/2017 Aika Ke klo Paikka Läsnä Kiihtelysvaaran seurakuntatalo, Tohmajärventie 31, KIIHTELYSVAARA Angervo Anne, kirkkoherra, puheenjohtaja Meriläinen Anne Piipponen Jorma Röning Mirja Sagulin Kaija Seppänen Antero Sirainen Esko Tikka Sari Turunen Reetta Vepsäläinen Veli-Matti Väistö Eevi Lisäksi läsnä Hämäläinen Pirkko, seurakuntasihteeri 91 KOKOUKSEN AVAUS Alkuhartaus Jorma Piipponen. 92 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Seurakunnan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. KL 7: 4,1 Kutsu kokoukseen toimitetaan jäsenille viimeistään kahta päivää ennen kokousta. Kutsuun on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista päätösesityksineen. Vaara-Karjalan seurakunnan seurakuntaneuvoston ohjesääntö 2 1 mom. Kokouskutsu ja esityslista päätösehdotuksineen tähän seurakuntaneuvoston kokoukseen on lähetetty sähköpostitse. Ehdotus (pj.) Seurakuntaneuvosto Todetaan kokous laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätösehdotus hyväksyttiin.

2 2 93 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAT Ehdotus (pj.) Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat tarvittaessa myös ääntenlaskijoina. Tarkastusvuorossa ovat Veli-Matti Vepsäläinen ja Eevi Väistö. Seurakuntaneuvosto Päätösehdotus hyväksyttiin. 94 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Ehdotus (pj.) Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi Seurakuntaneuvosto Päätösehdotus hyväksyttiin. 95 VUODEN 2018 TALOUSARVIO JA SUUNNITELMAT VUOSILLE ; SEURAKUNTANEUVOSTON LAUSUNTO Yhteinen kirkkoneuvosto , 161 Seurakunnan ja seurakuntayhtymän toiminnassa ja talouden hoidossa on noudatettava talousarviota ja hyvän talouden hoidon periaatteita. Omaisuutta on hoidettava tuottavasti ja riskit halliten. KJ 15:1 Talousarviossa sekä siihen liittyvässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kolmeksi vuodeksi. Talousarvio on toiminta- ja taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviovuosi (tilikausi) on kalenterivuosi. Talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset tehtävien hoitamiseen turvataan. Tulojen ja menojen on oltava tasapainossa kolmen vuoden suunnittelukauden tai perustellusta syystä tätä pidemmän, kuitenkin enintään viiden vuoden ajanjakson aikana. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla taseen osoittama alijäämä katetaan ottaen huomioon myös talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu yli- tai alijäämä. Talousarvioon otetaan tehtävien hoitamisen ja toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarviossa on osoitettava, miten rahoitustarve katetaan. Määrärahat ja tuloarviot otetaan talousarvioon bruttomääräisinä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. KJ 15:2 Kirkkovaltuuston on hyväksyttävä seurakunnan ja yhteisen kirkkovaltuuston seurakuntayhtymän talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma viimeistään edellisen vuoden joulukuussa. KJ 15:3 Seurakunnan ja seurakuntayhtymän varoja saadaan käyttää ainoastaan niiden tehtävien toteuttamiseen. KL 15:1.1 Yhteisen kirkkoneuvoston on kirkkolain 10 luvun 1 :n 2 momentin ja ohjesääntönsä 9 :n 1 momentin 5 kohdan mukaan valmisteltava yhteisessä kirkkovaltuustossa käsiteltävät asiat.

3 3 Yhteinen kirkkoneuvosto on kokouksessaan (130 ) antanut ulkoisen toiminnan nettokehykset seurakuntayhtymän vastuuyksiköille seuraavasti: PÄÄLUOKKA ( ) TA 2016 TP 2016 Yleishallinto Seurakunn. toiminta Hautatoimi Kiinteistötoimi Yhteensä: Kehyksen loppusumma on euroa, mikä on euroa (2,0 %) edellistä vuotta pienempi. Tällä varaudutaan kirkollisverokertymän pienenemiseen. Vuonna 2018 muutos katetaan pääosin kilpailukykysopimuksen mukaisilla työntekijöiden 30 % lomarahan leikkauksilla ja kirkon eläkemaksun alentumisella. Seurakuntien seurakuntaneuvostojen määrärahat ovat sisältyneet yleishallinnon kuluihin. Vuonna 2018 määrärahat siirtyvät kunkin seurakunnan kehykseen, mikä tarkoittaa euron määrärahan siirtymistä yleishallinnosta seurakunnalliseen toimintaan. Esitys seurakuntien nettokehykseksi muodostuu euron seurakuntakohtaisesta kiinteästä osuudesta ja seurakuntien jäsenmäärien kolmen vuoden keskiarvon mukaisessa suhteessa jaetusta muuttuvasta osuudesta. Yhteisen seurakuntatyön kehys jaetaan viestinnälle, yhteiselle sielunhoidolle, yhteiselle kasvatukselle ja perheneuvonnalle yhteisen seurakuntatyön johtajan johdolla. Yhteisten projektien määräraha on sisällytetty yhteisen seurakuntatyön kehykseen. Seurakunnallisen toiminnan nettokehys vuonna 2018: TA 2017 TA 2018 Seurakunta Jäsenmäärä Jako-osuus % Kehys Kiinteä kehys Muutt. kehys Siirtymä Srk-neuv. Kehys yht. ka (ka.) v Yh. => Srk Joensuu , Pielisensuu , Rantakylä , Vaara-Karjala , Eno , Pyhäselkä , Seurakunnat yhteensä: , Yhteiset projektit Yht. seurakuntatyö Yht. seurakuntatyö yht Seurakunn. toiminta yht Talouden kehitys Suomessa on ollut alavireistä vuodesta 2009 alkaen. Valtionvarainministeriön ennusteen mukaan Suomen talous on nopeassa kasvuvaiheessa. Suomen talous kasvaa vuonna 2018 edelleen vahvasti aiempiin vuosiin verrattuna, tosin hieman hidastuen kuluvan vuoden kasvusta. Hidastuva kasvu johtuu pitkälti yksityisestä kulutuskysynnästä, sillä ostovoiman kasvu jää tätä vuotta hitaammaksi. Inflaation nopeutuminen heikentää palkansaajien ostovoimaa, vaikka samalla työllisyyden paraneminen tukeekin sitä. Inflaatio on kuluvana vuonna noin prosentin ja sen arvioidaan nousevan ensi vuonna noin 1,5 prosenttiin. Kuluttajahintojen nousu tulee olemaan edelleen vähäistä. Ansiotaso pysyy vuonna 2017

4 4 ennallaan ja vuodelle 2018 odotetaan maltillista noin 1,0 1,5 prosentin kasvua. Työttömyysasteen ennustetaan alenevan ja työllisyyden kasvavan. Ansiotason vähäinen kasvu ja työttömyyden lisääntyminen leikkaavat kirkollisveron perustana olevia ansiotuloja. Lisäksi jäsenmäärän väheneminen leikkaa kirkollisverojen maksajien määrää. Kirkon jäsenmäärä on Suomessa alentunut viimeisten 10 vuoden aikana keskimäärin prosentin vuodessa. Vuonna 2007 kirkkoon kuului 81,7 % ja vuoden 2016 lopussa 71,8 % suomalaisista. Joensuussa jäsenmäärän muutos on ollut hieman maltillisempaa, viimeisen viiden vuoden aikana jäsenmäärä on laskenut keskimäärin 0,6 % vuodessa. Vuodeksi 2017 kirkollisverotulojen ennustettiin koko Suomessa alenevan noin kolme prosenttia. Alkuvuoden tilitysten perusteella verokertymä voi vähentyä jopa yli viisi prosenttia. Oletettua suurempi vähentyminen johtuu pääasiassa siitä, että veronkevennysten vaikutukset veronsaajille ovat olleet ennakoitua voimakkaammat, eikä talouden piristyminen ole ainakaan vielä vaikuttanut verotilityksiin. Joensuussa kirkollisverotulokertymä on vuoden 2017 toisen vuosikolmanneksen jälkeen 4,5 % edellistä vuotta pienempi. Alkuvuoden toteuman ja kirkkohallituksen syyskuussa päivittämän ennusteen mukaan on syytä varautua siihen, että vuoden 2017 kirkollisverokertymä voi jäädä noin euroon eli noin euroa aiempaa ennustetta ja euroa edellistä vuotta pienemmäksi. Kirkollisveron määrään vaikuttavat talouden yleisen kehityksen lisäksi veroperustemuutokset, kirkollisveroprosentin suuruus ja seurakuntatalouden jäsenten ansiotulojen määrä. Valtion talousarvioesityksen mukaan ansiotulojen verotukseen on tulossa joitakin maltillisia veronkevennyksiä. Veronkevennysten vaikutus verotuloihin on alle yksi prosentti. Mikäli veroperustemuutokset jäävät vähäisiksi, seurakuntien jäsenistön määrän muutos pysyy nykyisellä tasolla ja ansiotulot kasvavat, on mahdollista, että vuonna 2018 kirkollisveroja tilitettäisiin enemmän kuin kuluvana vuonna. Seurakuntien saama osuus yhteisöveron tuotosta poistui vuoden 2016 alussa ja nyt kirkko saa valtionrahoitusta eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin, joita ovat hautaustoimi, väestökirjanpito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Valtion rahoitusosuus jaetaan seurakunnille euroa/kunnan jäsen-jakoperusteen mukaan. Vuonna 2018 valtionrahoituksen osuus Joensuussa tulee olemaan noin euroa. Vuoden 2018 talousarvion ulkoisten toimintakulujen summa on ( ) ja ulkoisten toimintatulojen summa ( ). Kirkollisverotuloja arvioidaan kertyvän ( ). Henkilöstökulut ovat talousarvion suurin menoerä. Henkilöstökulujen arvioidaan olevan ( ), joka on 64,2 % kaikista käyttötalouden menoista. Vuoden 2017 talousarvion mukainen tilikauden alijäämä on Investointiosassa on investointeihin varattu Merkittävimmät vuonna 2018 toteutettavat investoinnit ovat Rantakylän kirkon ja Joensuun seurakuntakeskuksen vesikatteiden uusimiset ja krematorion uunin muuraus ja peruskunnostus. Näiden osuus investoinneista on Hautainhoitorahaston talousarvion toimintakulujen loppusumma on ( ), Vuokra- Louhelan talousarvion loppusumma ( ) ja Vuokra-Ollilan talousarvion loppusumma ( ).

5 5 Seurakuntayhtymän, hautainhoitorahaston, Vuokra-Louhelan ja Vuokra-Ollilan talousarvioehdotukset vuodelle 2018 ja suunnitelmat vuosille ovat liitteessä 2. Ehdotus (hj.) Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1. pyytää talousarviosta ja suunnitelmista Enon, Joensuun, Pielisensuun, Pyhäselän, Rantakylän ja Vaara-Karjalan seurakuntaneuvostojen lausunnot, 2. lähettää talousarvioehdotukset lausuntoineen, perusteluineen ja sitovuutta koskevine määräyksineen yhteisen kirkkovaltuuston vahvistettavaksi ja noudatettavaksi Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän vuoden 2018 talousarvioina sekä 3. lähettää toimintasuunnitelmat 2018 ja suunnitelmat vuosille yhteisen kirkkovaltuuston vahvistettavaksi. Kirkkoneuvosto Yhteinen kirkkoneuvosto päätti 1. pyytää talousarviosta ja suunnitelmista Enon, Joensuun, Pielisensuun, Pyhäselän, Rantakylän ja Vaara-Karjalan seurakuntaneuvostojen lausunnot, 2. lähettää talousarvioehdotukset lausuntoineen, perusteluineen ja sitovuutta koskevine määräyksineen yhteisen kirkkovaltuuston vahvistettavaksi ja noudatettavaksi Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän vuoden 2018 talousarvioina sekä 3. lähettää toimintasuunnitelmat 2018 ja suunnitelmat vuosille yhteisen kirkkovaltuuston vahvistettavaksi. 95 Seurakuntayhtymän, hautainhoitorahaston, Vuokra-Louhelan ja Vuokra-Ollilan talousarvioehdotukset vuodelle 2018 ja suunnitelmat ovat liitteessä 1. Esityslistan mukana on lähetetty suunnitelmasta ne osat, joista seurakuntaneuvostolla on mahdollisuus antaa lausunto. Kokonaisuudessaan talousarvioehdotukset ja toimintasuunnitelmat ovat nähtävinä kokouksessa. Seurakuntasihteeri lähettää pyydettäessä koko liitteen sähköisenä. Ehdotus (pj.) Seurakuntaneuvosto Seurakuntaneuvosto päättää todeta lausuntonaan, että se yhtyy yhteisen kirkkoneuvoston valmistelemiin talous- ja toimintasuunnitelmaehdotuksiin. Päätösehdotus hyväksyttiin.

6 6 96 SEURAKUNTANEUVOSTON PUHEENJOHTAJAN / KIRKKOHERRAN TEKEMÄT PÄÄTÖKSET Seurakuntaneuvoston ohjesäännön 3 luvun 11 :n mukaan kirkkoherran 9 :n 1 momentin a e-kohtien nojalla tekemät päätökset annetaan seurakuntaneuvostolle tiedoksi, ei kuitenkaan päätöksiä alle 30 vuorokauden sairauslomista. Seurakuntaneuvosto voi kirkkoherran viranhaltijapäätöksen tiedoksi saatuaan kumota päätöksen, muuttaa sitä tai palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi. Seurakuntaneuvoston puheenjohtaja Anne Angervo on seurakuntaneuvoston ohjesäännön 3 luvun 9 :ään perustuen tehnyt seuraavat päätökset, mitkä ovat nähtävänä kokouksessa: Ehdotus (pj) Merkitään tiedoksi Seurakuntaneuvosto. Viranhaltijapäätöksiä ei ollut.. ILMOITUSASIAT 97 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös luonnonsuojelualueen perustamisesta koskien Hilmanmetsä RN:o 1:12 määräalaa. Vaara-Karjalan seurakunta on maanomistajana tehnyt aloitteen asiasta. Eevi Väistö toi terveiset Hiippakuntavaltuuston kokouksesta ja kirkolliskokouksesta. MUUT ASIAT 98 Suomi 100 +Reformaatio 500 määrärahaa on myönnetty Vaara-Karjalan seurakunnalle Tähän mennessä siitä on käytetty Helahulinoiden linja-autokuljetukseen Joensuun kirkkoon toukokuussa 750, tulevaisuuden kuusien hankintaan 200. Jäljellä jäävä osuus jaetaan Suomi 100 Kiihtelysvaaran kansalaisjuhlan ja Tuupovaaran Suomi 100 jouluruokailun kesken tasapuolisesti.

7 7 99 KOKOUKSEN PÄÄTÖS Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus liitettiin pöytäkirjaan. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo KOKOUKSEN PUOLESTA Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä ANNE ANGERVO Anne Angervo PIRKKO HÄMÄLÄINEN Pirkko Hämäläinen Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty VELI-MATTI VEPSÄLÄINEN EEVI VÄISTÖ Veli-Matti Vepsäläinen Eevi Väistö Pöytäkirja on ollut nähtävänä Vaara-Karjalan seurakuntatoimistoissa os. Koulutie 10, TUUPOVAARA ja Tohmajärventie 31, KIIHTELYSVAARA ajalla toimiston aukioloaikoina, mistä on kuulutettu Vaara-Karjalan seurakunnan ilmoitustauluilla ajalla Joensuussa Pirkko Hämäläinen seurakuntasihteeri

8 8 Vaara-Karjalan seurakunnan SEURAKUNTANEUVOSTO OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Kokouspäivämäärä Pöytäkirjan pykälät Kieltojen perusteet Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa tehdä julkisista hankinnoista annetun lain mukaista valitusta, koska päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Pöytäkirjan pykälät Oikaisuvaatimusoikeudesta aiheutuva valituskielto Koska päätöksestä voidaan tehdä kirkkolain 24 luvun 3 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pöytäkirjan pykälät Alistusasiaa koskeva muutoksenhakukielto Kirkkolain 24 luvun 3 :n 2 mom. mukaan oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka alistetaan tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Pöytäkirjan pykälät: Erikseen säädetyt muutoksenhakukiellot 1. Kirkkolain 24 luvun 14 :n 2 mom:n, 2. hallintolainkäyttölain 5 :n 2 mom:n, 3. kirkon virkaehtosopimuslain 19 :n, tai 4. muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pöytäkirjan pykälät ja valituskieltojen perusteet: Hankintoja koskevat muutoksenhakukiellot Hankintaa koskevista seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 8a :n 2 mom. nojalla saa tehdä kirkkolain mukaista oikaisuvaatimusta eikä kirkollisvalitusta, jos asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon 1. Pöytäkirjan pykälät: - OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaati musviranom ainen ja - aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään ja yhteystiedot: Vaara-Karjalan seurakunta Käyntiosoite: Koulutie 10, Tuupovaara Postiosoite: Koulutie 10, TUUPOVAARA Telekopio: -- Sähköposti: vaara-karjalan,seurakunta@evl.fi Pöytäkirjan pykälät Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon päätöksestä. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen 1 Kansallisen kynnysarvon suuruus on (tavarat ja palvelut), (terveydenhoito ja sosiaalipalvelut) ja (rakennus ja käyttöoikeusurakat)

9 9 myöhemmin. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Oikaisuvaatimuksen voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti (telekopioilla tai sähköpostilla). Oikaisuvaatimuksen on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaati - muksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi: oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi tiedot oikaisuvaatimuksen kohteena olevasta päätöksestä millaista oikaisua päätökseen vaaditaan millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan VALITUSOSOITUS Valitusviran omainen ja valitusaika Kirkollis- ja hallintovalitukset Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Itä-Suomen hallinto-oikeus Itä-Suomen hallinto-oikeus Minna Canthin katu 64, PL Kuopio puh: fax: ita-suomi.hao@oikeus.fi Kirkollisvalitus, pöytäkirjan pykälät: Valitusaika 30 päivää 30 päivää Hallintovalitus, pöytäkirjan pykälät: Kirkollisvalitus alistusasiassa Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Valitusaika 30 päivää Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli, pöytäkirjan pykälät: Käyntiosoite: Kuninkaankatu 22 A, Kuopio Postiosoite: PL 42, Kuopio Telekopio: (017) Kirkkohallitus, pöytäkirjan pykälät: 30 päivää PL 210 (Eteläranta 8), HELSINKI Telekopio: Sähköposti: kirkkohallitus@evl.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö, pöytäkirjan pykälät: 30 päivää Valitusviranomaine n PL 29 (Meritullinkatu 10), Valtioneuvosto Telekopio: (kirjaamo) Sähköposti: kirjaamo@minedu.fi Valitus markkinaoikeuteen Valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon asemaansa vaikuttavasta ratkaisusta tai tarjousmenettelyn ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen

10 10 ja valitusaika asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi (valitusosoitus). Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Hankinta-asiaan muutosta hakevan on lisäksi kirjallisesti ilmoitettava hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikön ilmoittamaan osoitteeseen viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeuteen. Hankintayksikön yhteystiedot ovat edellä hankintaoikaisua koskevassa kohdassa. Markkinaoikeuden yhteystiedot Valitusaika Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle osoitettuna osoitteeseen: Postiosoite: Radanrakentajantie 5, HELSINKI Käyntiosoite: Radanrakentajantie 5, HELSINKI Telekopio: Sähköpostiosoite: 14päivää Muutoksenh aku-ajan laskeminen Valituskirjelmä Valitus- ja oikaisuvaatimusaika lasketaan päätöksen tiedoksisaannista, tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. k Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Sen voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi sillä perusteella, että hankinnassa on menetelty julkisistahankinnoista annetun lain (1505/1992) tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai Euroopan yhteisön lainsäädännön tai maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti. Asia voidaan saattaa valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon. Valitusasiakirjojen toimittamine n Valitusasiakirjat on toimitettava valitusajassa päätöksessä mainitulle valitusviranomaiselle. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) 3 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu hallinto-oikeudessa 250 euroa ja markkinaoikeudessa 2000 euroa, jollei lain 6 tai 7 :stä muuta johdu. Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.

11 11