Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 14/2017 Yhteinen kirkkoneuvosto

Transkriptio

1 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 14/2017 Yhteinen kirkkoneuvosto Aika klo 16:30-17:25 Paikka Seurakuntien talo, Helsinki Saapuvilla olleet jäsenet Jarmo Leppiniemi, puheenjohtaja Riitta Asikanius Pertti Hyvärinen Ville Jalovaara Lauri Kopponen Maritta Laiho Johanna Laisaari Jaakko Ojala Hanna Mithiku Christoffer Perret Caroline Sandström Tuula Pontela Juha-Pekka Sihvonen Hedvig Stenman Pertti Sundberg Tuulikki Vuorinen Muut saapuvilla olleet Kaisa Raittila Teemu Laajasalo Jussi Muhonen Poissa 233 Petteri Leinonen Pentti Miettinen Poissa 233 Seppo Simola Juha-Pekka Ollila Poissa 233 Kirsi Wickström Katriina Salo Leo Glad Poissa 233 valtuuston puheenjohtaja yhtymän johtaja hallintojohtaja kiinteistökehityspäällikkö, kiinteistöjohtajan sijainen yht. seurakuntatyön johtaja viestintäjohtaja sis. tarkastuksen päällikkö lakimies, sihteeri asianhallintasihteeri kirkkoherra, Munkkiniemi Alkuhartaus jäsenet Ville Jalovaara ja Pertti Hyvärinen

2 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 2 (22) Puheenjohtaja antoi oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoituksen. Allekirjoitukset Jarmo Leppiniemi puheenjohtaja Kirsi Wickström sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty. Helsinki Helsinki Pertti Hyvärinen Ville Jalovaara Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä seurakuntayhtymän kirjaamossa, Kolmas linja 22, ja sen nähtävänä pitämisestä on ilmoitettu seurakuntayhtymän ilmoitustaululle laitetulla ilmoituksella. Viran puolesta todistetaan, että näin on menetelty.

3 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 3 (22) Käsitellyt asiat Liite Otsikko Sivu 227 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Ilmoitusasioita Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajan päätöksiä Yhteisen seurakuntatyön johtajan päätöksiä Seurakuntayhtymän johtajan päätöksiä Seurakuntayhtymän johtajan valinta (toinen käsittely) Seurakuntien talon kehitysvaihtoehtojen vertailu, suunnitteluvalinnan linjaaminen 14

4 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 4 (22) 227 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 5 (22) 228 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Pertti Hyvärinen ja Ville Jalovaara.

6 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 6 (22) 229 Ilmoitusasioita Ilmoitusasia "Hallintojohtajan katsaus yhtymän yksiköihin, henkilöstöstrategiaan ja säästötavoitteisiin" siirretään päätösasiaksi seuraavaan kokoukseen. Muita ilmoitusasioita ei ollut.

7 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 7 (22) 3/ Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajan päätöksiä Päätösehdotus Seurakuntayhtymän johtaja Teemu Laajasalo Merkitään tiedoksi. Päätös Merkittiin tiedoksi. Selostus Mahdollisen siirtämispäätöksen harkitsemista varten annetaan tiedoksi yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajan päätösluettelo : henkilöstöpäätös 6 /2017 Liitteet 1 Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajan päätösluettelo

8 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 8 (22) 61/ Yhteisen seurakuntatyön johtajan päätöksiä Päätösehdotus Seurakuntayhtymän johtaja Teemu Laajasalo Merkitään tiedoksi. Käsittely Merkittiin, että asia jaettiin pöydille ja otettiin käsittelyyn ennen esityslistan asianroa 5. Päätös Merkittiin tiedoksi. Selostus Mahdollisen siirtämispäätöksen harkitsemista varten annetaan tiedoksi yhteisen seurakuntatyön johtajan päätösluettelo : henkilöstöpäätös 100 / 2017 (salainen) Liitteet 2 Yhteisen seurakuntatyön johtajan päätösluettelo (salainen)

9 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 9 (22) 1/ Seurakuntayhtymän johtajan päätöksiä Päätösehdotus Seurakuntayhtymän johtaja Teemu Laajasalo Merkitään tiedoksi. Päätös Merkittiin tiedoksi. Selostus Mahdollisen siirtämispäätöksen harkitsemista varten annetaan tiedoksi yhtymän johtajan päätösluettelo : henkilöstöpäätös 21 / 2017 hankintapäätös 1 /2017 Liitteet 3 Seurakuntayhtymän johtajan päätösluettelo

10 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 10 (22) 575/ Seurakuntayhtymän johtajan valinta (toinen käsittely) Päätösehdotus Seurakuntayhtymän johtaja Teemu Laajasalo Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle seurakuntayhtymän johtajantehtävään asettamansa valintatyöryhmän yksimielisesti ehdottamaa kirkkoherra Juha Rintamäkeä. Käsittely Merkittiin, että esityslistan asianro 7 käsiteltiin ennen esityslistan asianroa 6. Vaalikelpoisina paikalta poistuivat Leo Glad, Pentti Miettinen ja Jussi Muhonen. Merkittiin, että esittelijä muutti päätösehdotuksen kuulumaan seuraavalla tavalla: Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle 1) että se valitsee seurakuntayhtymän johtajan tehtävään asettamansa valintatyöryhmän yksimielisesti ehdottaman kirkkoherra Juha Rintamäen 2) että valinta on ehdollinen, kunnes tehtävään valittu on saanut tuomiokapitulilta kyseistä tehtävää koskevan sivutoimiluvan ja kunnes tehtävään valitun yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajuus on peruutettu. Jäsen Jaakko Ojala ehdotti yhtymän johtajaksi kirkkoherra Jukka Pakarista. Ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi. Päätös Yhteinen kirkkoneuvosto päätti esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle 1) että se valitsee seurakuntayhtymän johtajan tehtävään asettamansa valintatyöryhmän yksimielisesti ehdottaman kirkkoherra Juha Rintamäen 2) että valinta on ehdollinen, kunnes tehtävään valittu on saanut tuomiokapitulilta kyseistä tehtävää koskevan sivutoimiluvan ja kunnes tehtävään valitun yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajuus on peruutettu.

11 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 11 (22) Päätöshistoria Yhteinen kirkkoneuvosto Päätösehdotus Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle seurakuntayhtymän johtajan tehtävään asettamansa valintatyöryhmän yksimielisesti ehdottamaa kirkkoherra Juha Rintamäkeä. Päätös Asia palautettiin yksimielisesti valmisteluun. Selostus Seurakuntayhtymän johtaja Teemu Laajasalo on valittu Helsingin hiippakunnan piispaksi. Tästä johtuen seurakuntayhtymälle on valittava uusi johtaja alkaen. Hallinnon johtosäännön mukaan yhtymän johtajan valintaa valmistellaan yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan ehdottaman ja yhteisen kirkkoneuvoston asettaman valintaryhmän toimesta. Hallinnon johtosäännön mukaan yhteisen kirkkoneuvoston on myös erikseen määrättävä asian esittelijä. Varsinaisen päätöksen yhtymän johtajan valinnasta tekee yhteinen kirkkovaltuusto. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan asettaa varapuheenjohtaja Leppiniemen kokoaman valintaryhmän, jossa puheenjohtajana on Jarmo Leppiniemi ja jäseninä Kaisa Raittila, Christoffer Perret, Riitta Asikanius, Johanna Laisaari ja Lauri Kopponen. Kokouksessa päätettiin myös, että asia esitellään normaalissa esittelyjärjestyksessä. Valintatyöryhmä on kokoontunut täysilukuisena. Valintatyöryhmän muistio ja yksimielinen esitys olivat käsittelyssä yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessa Kokouksessa asia päätettiin palauttaa valmisteluun ja tuoda käsiteltäväksi ylimääräisessä kokouksessa Valintatyöryhmä on kokoontunut kokouksen jälkeen ja laatinut seuraavan esittelymuistion: Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto valitsi Kallion kirkkoherran Teemu Laajasalon seurakuntayhtymän johtajaksi kaksivuotiskaudeksi Vuoden 2017 elokuussa Laajasalo valittiin Helsingin hiippakunnan piispaksi. Hän aloittaa tässä tehtävässä marraskuun 1. päivänä Yhteinen kirkkoneuvosto ehdottaa Laajasalon vajaaksi jäävän yhtymänjohtajakauden jatkajaksi ajalle yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajaa, Lauttasaaren kirkkoherraa Juha Rintamäkeä. Yhtymän johtajan tehtävään kelpoisia ovat seurakuntayhtymän osastojen johtajat ja Helsingin seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien

12 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 12 (22) kirkkoherrat. Yhteisen kirkkoneuvoston palautettua yhtymän johtajan valinnan valintatyöryhmälle uuteen valmisteluun, työryhmä toimitti tiedon avoimeksi tulleesta tehtävästä sähköpostitse kaikille vaalikelpoisille. Tiistaina klo 16 päättyneeseen määräaikaan mennessä tehtävää haki neljä kirkkoherraa, Heikki Arikka Malmin seurakunnasta, Marja Heltelä Haagan seurakunnasta, Jukka Pakarinen Vartiokylän seurakunnasta ja Juha Rintamäki Lauttasaaren seurakunnasta. Kaikki hakijat haastateltiin. Valintatyöryhmä päätti soveltaa yhtymän johtajan valinnassa samoja kriteerejä kuin syksyllä Tuolloin kriteereiksi kirjattiin: 1. Sitoutunut, yhteistyökykyinen muutosjohtaja, kyky johtaa kokonaisuutta, taitavuus kokouksien johtamisessa ja asioihin paneutumisessa, innostuu ja innostaa, osaa tehdä itse ja osaa delegoida. 2. Uudistusmielinen eteenpäin katsoja, kehittämiseen ja muutokseen puskeva, ei jarru, ideoiva ja kokeilunhaluinen. 3. Verkostoituja, ulospäinkin näkyvä (yhtymä, seurakunnat, muut toimijat, yhteiskunta): on keulakuva, kyky saada näkyvyyttä seurakunnille ja niiden kannanotoille ja toiminnalle, nauttii laajaa luottamusta, pitkälle ja syvälle ulottuvat tuntosarvet. 4. Henkilökohtaisia johtajaominaisuuksia: Kantti kestää ristipaineet, kyky erottaa eri mittaluokan asiat, ihmisjohtaja, hyvä tyyppi, joustavasti jämäkkä, vastoinkäymiset kestävä, kestää myös yksinäisyyttä (ei voi olla kaikille mieliksi), osaa johtaa ajassa ja muuttuvissa tilanteissa. Riittävän nöyrä ja ahkera. Yksittäisiä kriteereitä tärkeämpänä valintatyöryhmä piti sitä, että nyt valittavalla seurakuntayhtymän johtajalla on parhaat mahdolliset valmiudet käynnissä olevan toimintakulttuurin muutosprosessin johtamiseen ja eteenpäin viemiseen. Haastattelujen ja haastateltujen toimittamien ansioluetteloiden perusteella kaikki hakijat ovat sekä työkokemukseltaan että saavutuksiltaan monipuolisia osaajia. Heikki Arikan, 46, vahvuuksia ovat muun muassa monipuolinen kansainvälinen kokemus, toiminta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän keskusrekisterin johtajana, Malmin seurakunnassa toteutettu organisaatiouudistus ja laajat yhteiskuntasuhteet. Marja Heltelä, 56, on ennen Haagan seurakunnan kirkkoherraksi valitsemistaan johtanut nykyisen Tuomiokirkkoseurakunnan yhdistymisprosessin jumalanpalveluselämän ja papiston osalta sekä pannut vt. kirkkoherrana alkuun Lohjan seurakunnan organisaatiouudistuksen. Hänen

13 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 13 (22) erityisiä vahvuusalueitaan ovat asiantuntijayhteisön muutosjohtaminen ja henkilöjohtaminen. Jukka Pakarisen, 55, työura poikkeaa jossakin määrin muista hakijoista. Maan suurimman kodinkoneliikkeen varatoimitusjohtajana hän on hankkinut monipuolisen kokemuksen henkilöstöstä ja hallinnosta. Neljä vuotta lähetystyössä Taiwanilla on vahvistanut kansainvälistä näkökulmaa. Juha Rintamäki, 48, on toiminut seitsemän vuotta kirkkoherrana ja kaksi ja puoli vuotta yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana. Hänen vahvuutenaan on Helsingin seurakuntayhtymän organisaation, johtajiston ja henkilöstön hyvä tuntemus. Hänellä on myös hakijoista paras käsitys yhtymässä tällä hetkellä kesken olevista prosesseista ja jäsentynein agenda yhtymän johtajan keskeisiksi tehtäviksi tulevalla 14 kuukauden toimikaudella. Rintamäen valmistelemana ja johtamana Helsingin seurakuntayhtymässä on käynnissä merkittävä toimintakulttuurin ja ajattelutavan muutos. Työntekijä- ja menetelmäkeskeiseen työtapaan etsitään entistä yhteisöllisempää otetta ja syvempää vaikuttavuutta. Talouden kiristymisen vähentämät voimavarat kohdistetaan sinne, missä tarve on suurin. Muutoksen tekijänä Rintamäki on osoittanut kykyä nopeisiin ratkaisuihin ja esimerkillä johtamiseen, kuten turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa ja kotouttamisessa sekä kodittomien hätämajoittamisessa. Muutosjohtajuudesta Rintamäellä on seitsemän vuoden kansainvälinen kokemus Lontoon suomalaisen kirkon organisaation ja toimintakulttuurin uudistaneena johtajana. Lauttasaaren kirkkoherrana Rintamäki on haastanut hitaaksi tunnetun kirkollisen kulttuurin kokeilemalla rohkeasti uusia toimintatapoja ja tarttumalla yllättäen tarjoutuneisiin yhteistyön mahdollisuuksiin. Rintamäen erityisenä vahvuutena on hänen laaja, yhteiskunnan vaikuttajiin ulottuva verkostonsa ja kykynsä käyttää sitä seurakuntien hyväksi. Rintamäen puheenjohtajakaudella Helsingin seurakuntayhtymälle on auennut luonteva ja käytännönläheinen yhteistyö Helsingin kaupungin virkamiesjohdon lisäksi useiden ministeriöiden kanssa. Valtuusto päätti toimintakulttuurin muutoksen konkreettisista linjauksista kokouksessaan Yhteinen kirkkoneuvosto nosti niistä kärkeen Kuoleman kohdatessa -hautausportaalin ja koko Helsingin aluetta koskevan diakoniahankkeen. Etenkin jälkimmäisessä Rintamäen rooli yhteistyön rakentajana kaupungin kanssa on merkittävä. Toimintakulttuurin muutoksen varmistaminen on Teemu Laajasalon johtajakauden jatkajan tärkein tehtävä. Se vaatii prosessin epäonnistumisten ja tavoitteiden hyvää tuntemusta, mutta ennen kaikkea yhtymänjohtajan tehtävään liittyvää toimeenpanovaltaa.

14 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 14 (22) 588/ Seurakuntien talon kehitysvaihtoehtojen vertailu, suunnitteluvalinnan linjaaminen Päätösehdotus Seurakuntayhtymän johtaja Teemu Laajasalo Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää Yhteiselle kirkkovaltuustolle, että valtuusto päättää käynnistää seurakuntien talon kehittämisen siten, että seurakuntientalo säilytetään ja se muutetaan osin monikäyttötiloiksi, asunnoiksi sekä liiketilaksi ja valtuuttaa kiinteistöosaston valmistelemaan vaadittua kaavamuutosta ja toteuttamaan varsinaiset suunnittelutyöt. Käsittely Merkittiin, että pöydille jaettiin oheismateriaalina seurakuntien talon tilakaaviopiirustukset. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Helsingin seurakunnissa ja seurakuntayhtymän yksiköissä on ryhdytty toimintakulttuurin muutosprosessiin, jonka yhtenä osana on arvioitu seurakuntien ja yhteisten työalojen kaikkia keskeisiä toimintoja ja seurakunnallisen toiminnan tulevaisuutta. Muutostyö on koskenut myös kaikkia käytössä olevia toimitiloja ja tähtäin toimitilojen kehittämisessä on ollut osin sopeuttaa toimitilakantaa pieneneviin taloudellisiin resursseihin ja toisaalta niin turvata kuin kehittää sekä seurakuntien että yhteisten työalojen toimintaedellytyksiä tulevaisuuden haasteita silmällä pitäen. Tämän muutosprosessin ytimessä on aluksi toiminut kiinteistöjohtajan johdolla kokoontunut toimitilatyöryhmä, jossa on arvioitu kaikkien seurakuntayhtymään kuuluvien yksiköiden tulevaisuudessa tarvitsemat resurssit ja toimitilat, peilaten niitä nykyisin käytössä oleviin toimitiloihin. Useat seurakunnat ja yhteisten työmuotojen yksiköt ovat sittemmin päätyneet toimitilatyöryhmässä laadittujen suositusten perusteella vähentämään käytössään olevia toimitiloja joko luopumalla kokonaisista rakennuksista tai niiden huoneistoista. Samalla palveluverkkoon jäävien tilojen toiminnallisuutta on arvioitu uudestaan ja päädytty tekemään tulevaisuuden työympäristön edellyttämiä muutoksia näihin rakennuksiin.

15 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 15 (22) Tämä prosessi on edennyt hyvin ja tavoitteet tilankäytön tehostamisen osalta tullaan saavuttamaan vaaditussa ajassa. Yhteiset työalat ja seurakuntien yhteiset hallinnolliset yksiköt ovat toimineet nykyisellään varsin keskitetysti Kolmannella linjalla sijaitsevassa seurakuntien talossa. Rakennus on valmistunut -70 luvun lopulla, eikä sille ole tehty sen käyttöaikana merkittäviä peruskorjauksia. Rakennuksen teknisen käyttöiän perusteella peruskorjaussykli on lähestymässä noin 15 vuoden aikajänteellä. Seurakuntien talossa on myös varsin vähän varsinaista toimitilaa verrattuna rakennuksen lattiapinta-alaan, joten sitä voidaan luonnehtia monille julkisille rakennuksille tyypilliseen tapaan tehottomasti suunnitelluksi, mikäli arvioinnin lähtökohtana pidetään tilatehokkuutta. Edellä mainituista syistä päädyttiin tarkastelemaan seurakuntien talon tulevaisuutta, tarkoituksena löytää seurakuntien näkökulmasta parhaat käytettävissä olevat vaihtoehdot tulevaisuuden toimitilaratkaisun tekemiseen. Arviointiprosessin aikana on tutkittu päävaihtoehtoina keskitettyä ja hajautettua toimintaa. Seurakunnilta vapautuu ympäri kaupunkia paljon tiloja, jotka jo valmiiksi omistetaan, joten on luonnollista arvioida näiden tilojen käyttömahdollisuudet yhtymätasolla ja toimintojen hajauttamisen mahdolliset hyödyt ja haitat sekä vaihtoehtoiskustannukset. Hajautetussa toimintamallissa käytettäisiin näitä muilta yksiköitä vapautuneita tiloja ja luovuttaisiin keskitetyn toimitalon mallista kokonaan tai osittain. Seurakunnilta vapautuneet toimitilat ovat pääsääntöisesti osoittautuneet olevan keskikooltaan hyvin pieniä tai pienehköjä, usein alle 500 m2 kokoisia tiloja. Nämä tilat sijaitsevat eri puolilla kaupunkia eikä seurakuntayhtymän toiminnan näkökulmasta vapaat tilat muodosta sellaisia yhtenäisiä kokonaisuuksia, joihin voitaisiin järkevästi ja keskitetysti sijoittaa yhtymän tukipalveluja tai yhteisiä työaloja. Lisäksi nämä tilat näyttävät soveltuvan pienyritystoimintaan varsin hyvin, ja niihin on kohdistunut hyvin kaupallista kysyntää. Vaikeasti realisoitavat tilat, jotka sijaitsevat pääsääntöisesti kirkkorakennuksissa on kuitenkin hyödynnetty mahdollisimman tarkkaan, koska näitä tiloja on todella vaikea myydä tai vuokrata markkinoilla. Toimitilojen kustannusvaikutuksia erityisesti henkilöstömenoihin on seurattu useissa toteutetuissa hankkeissa (mm. Senaatti-kiinteistöt ja Tuusulan kouluverkkoselvitys ja Kirkon palvelukeskus). Toiminnan keskittämisen on näissä osoitettu vähentävän henkilöstömenoja 10-20% hajautettuun, mutta tehottomaan toimitilaratkaisuun verrattuna (vastaa nykyistä seurakuntien taloa). Toiminnan keskittäminen ja toiminnan tehostaminen muuttamalla koppikonttorimalliin perustuva toimisto avoimeksi ja nykyaikaiseksi monitoimitilaksi on osoittautunut olevan kaiken kaikkiaan henkilöstömenoiltaan 20-30% edullisempi vaihtoehto kuin toimintojen hajauttaminen useaan toimipisteeseen. Lisäksi hyvin suunnitellut, viihtyisät ja modernit työtilat parantavat tilatehokkuuden lisäksi työn tuottavuutta ja työtyytyväisyyttä. Kirkkohallituksenkin palvelukeskuksen perustamiseen liittyvän selvityksen mukaan hajauttaminen heikentää tuottavuutta ja lisää hallinnon ja työnjohdon tarvetta.

16 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 16 (22) Keskitetyssä päävaihtoehdossa on ensimmäisenä vaihtoehtona tutkittu luopumista seurakuntien talosta myymällä vanha rakennus ja hankkimalla joko ostamalla tai vuokraamalla uudet, mutta nykyistä pienemmät ja tilatehokkuudeltaan paremmat toimitilat markkinoilta. Toisena vaihtoehtona on tutkittu seurakuntien talon säilyttämistä ja tilojen modernisointia paremman tilatehokkuuden ja käyttäjien viihtyvyyden parantamiseksi. Samalla on lisäksi tarkasteltu kiinteistön potentiaalia rakennusoikeuksien osalta ja mitä taloudellista merkitystä näillä tekijöillä on sekä mitä asioita päätöksenteossa on järkevä ottaa huomioon eri vaihtoehtojen osalta. Kiinteistöosasto on teettänyt laajan kiinteistötaloudellisen selvityksen erilaisista mahdollisista toiminnallisista vaihtoehdoista. Toimeksiannon on saanut kiinteistökehityskonsultti ISS Proko Oy, jolla on ollut käytettävissään seurakuntien talousarviot, henkilöstökertomukset ja valtuuston hyväksymät toimintakulttuurin muutoshankkeen myötä päätetyt linjaukset. Kokonaistaloudellisesti ja toiminnallisesti parhaimman ratkaisun löytämiseksi on verrattu valittuja 7 erilaista vaihtoehtoa paitsi tilakustannusten osalta, myös niiden välillisten henkilökuntakustannusten osalta. Vaihtoehtoja on tarkasteltu seuraavasti: Esityksen liitteenä on ISS Proko Oy:n hahmottamat vaihtoehtoiskustannukset erilaisten valintojen seurannaisina. Myös mahdolliset uhat ja mahdollisuudet on pyritty käsittelemään mahdollisimman kattavasti, erityisesti maankäytön sekä investointitarpeen osalta. Nyt valittavaksi ehdotettu hybridiratkaisuvaihtoehto (Nro 7), jossa toimintaa tiivistetään, taloa kehitetään ja realisoidaan hajautetut tilat, on 10 vuoden tarkastelussa laskennallisesti edullisin vaihtoehto. Myös Kirkkohallitus on tutkinut palvelukeskuksen keskittämisvaihtoehtoa ja todennut, että se on kustannustehokkain ja pieniriskisin vaihtoehto. Keskittämiseen liittyvä monikäyttötoimisto sisältää erilaisia paikkoja eri

17 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 17 (22) työtehtäviä varten, kuten rauhallisia työtiloja yksilötyöhön, vetäytymistiloja puheluille, projektihuoneita intensiiviseen yhteistyöhön ja kohtaamispaikkoja keskusteluille ja tauoille. Hybridiratkaisu sisältää lisärakentamista n m2. Lisärakentaminen edellyttää kaavamuutosta, jonka saaminen vie vuosia. Asiaa on käsitelty sijoitusneuvottelukunnan kokouksessa ja se on päättänyt suosittaa tässä päätettäväksi esitettävää hybridiratkaisua (Nro 7), jossa seurakuntien talo säilytetään seurakuntayhtymän käytössä ja osa tiloista muutetaan monitoimitiloiksi ja osaan rakennetaan asuntoja. Liitteet 4 Seurakuntien talo Vaihtoehtotarkastelu 5 Vaihtoehtojen 1-7 laskelmat 6 Hajasijoituksen kustannukset 7 Laskelmien perusteena olevia lukuja

18 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 18 (22) MUUTOKSENHAKUKIELLOT Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevat asia Pöytäkirjan pykälät: Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kirkkolain 24 luvun 5 :n, eikä hallintolainkäyttölain 5.1 :n mukaan hakea muutosta. Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa hankintalain :n mukaan valittaa, jos päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Alistusasia Pöytäkirjan pykälät: Kirkkolain 24 luvun 3.2 :n mukaan oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka alistetaan tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Kirkkolain 24 luvun 14 :n mukainen asia Pöytäkirjan pykälät: Kirkkolain 24:14.1,9: Muutosta ei saa hakea työnantajan viranhaltijalle antamaan varoitukseen. Kirkkolain 24:14.1,10: Muutosta ei saa hakea työnantajan esittämään pyyntöön tiedoista työ- ja toimintakyvyn selvittämiseksi tai määräykseen osallistua terveydentilansa toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos se on välttämätöntä tehtävän hoitamisen edellytysten selvittämiseksi Kirkkolain 24:14.2 : Muutosta ei saa hakea oikaisuvaatimuksella tai valittamalla päätökseen, joka koskee väliaikaista viran toimituksesta pidättämistä tai väliaikaista pappisviran toimituksesta pidättämistä. Kirkkolain 24:14.3 : Seurakunnan jäsenellä ei ole oikeutta tehdä oikaisuvaatimusta tai valitusta kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvoston päätöksestä, jos se koskee toiseen henkilöön kohdistuvaa diakoniaa, kristillistä kasvatusta tai opetusta. Sisäinen määräys Pöytäkirjan pykälät: Hallintolainkäyttölain 5.2 :n mukaan valitusta ei saa tehdä hallinnon sisäisestä määräyksestä, joka koskee tehtävän tai muun toimenpiteen suorittamista. Kirkkolain 6 luvun 72.3 :ään perustuva valituskielto ja palvelussuhteen ehtoja koskeva valituskielto Pöytäkirjan pykälät: Kirkkolain 6 luvun 72.3 :n mukaan viranhaltija ei saa valittamalla hakea muutosta virkaehtosopimuksessa sovittuihin palvelussuhteen ehtoja koskeviin päätöksiin (palkkaus, vuosiloma, matkakorvaukset, työaika, henkilöstökoulutus) taikka saattaa sitä oikaisuvaatimuksin tai hallintoriita-asiana käsiteltäväksi, jos hänellä tai viranhaltijayhdistyksellä on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa. Muutoksenhakukielto ei koske virkaehtosopimuksen ulkopuolella olevaa viranhaltijaa. Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimesta annetun lain 1 :n mukaan työtuomioistuin käsittelee ja ratkaisee työntekijöiden työehtosopimuksia koskevat riita-asiat. Saman lain 12 :n mukaan työtuomioistuimessa työehtosopimusta koskevissa asioissa kanteen vireille panee ja sitä ajaa työehtosopimukseen osallinen yhdistys. Työsuhteeseen ottamista tai irtisanomista koskeva asia Pöytäkirjan pykälät: Työsuhteeseen valitsemista tai siitä irtisanomista koskevat päätökset ovat luonteeltaan yksityisoikeudellisia työsopimuslain soveltamiseen liittyviä päätöksiä. Niihin liittyvät riitaisuudet käsitellään oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 1 :n mukaisesti siviilikanteina käräjäoikeudessa, eikä hallinto-oikeudellisessa lainkäyttömenettelyssä. Hankinta-asia Pöytäkirjan pykälät: Päätökseen hankinta-asiassa ei saa hakea muutosta kirkkolain nojalla oikaisuvaatimuksella tai kirkollisvalituksella, jos asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 25 :n mukaisen kynnysarvon, asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Soveltamisen kynnysarvot ovat (alv 0 %): euroa tavarat, palvelut ja suunnittelukilpailut, euroa rakennusurakat, euroa sosiaali- ja terveyspalvelut (liitteen kohdat E 1-4), muut erityiset palvelut (liitteen kohdat E 5-15), euroa käyttöoikeussopimukset. Muu peruste, mikä? Pöytäkirjan pykälät:

19 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 19 (22) OIKAISUVAATIMUSOHJEET Pöytäkirjan pykälät, joista oikaisuvaatimuksen voi tehdä: Edellä mainittuihin yhteisen kirkkoneuvoston päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikeus oikaisuvaatimuksen tekemiseen Oikaisuvaatimusviranomainen Oikaisuvaatimusaika Tiedoksisaanti Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä seurakuntayhtymän viranomaisen päätöksestä oikaisuvaatimuksen saa tehdä myös seurakuntayhtymän jäsenseurakunta ja sen jäsen. Oikaisuvaatimus osoitetaan Helsingin seurakuntayhtymän yhteiselle kirkkoneuvostolle. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa. Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kirkkoneuvostolle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - muutoksenhakijan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa. Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava jäljempänä olevaan osoitteeseen virka-aikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille Helsingin seurakuntayhtymän kirjaamoon oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa virka-aikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä myös sähköpostilla lähettäjän omalla vastuulla. Kirjaamon osoite on: Käyntiosoite: Kolmas linja 22 B, Helsinki Aukioloaika: 9-15 Postiosoite: Kolmas linja 22 B, Helsinki Sähköposti: kirjaamo.hsrky@evl.fi HANKINTAOIKAISUOHJE Hankintaoikaisuoikeus Hankintaoikaisuaika Viranomainen Pöytäkirjan pykälät: Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön asianosainen voi tehdä hankintayksikölle kirjallisen hankintaoikaisun. Hankintaoikaisu on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

20 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 20 (22) Tiedoksisaanti Hankintaoikaisun sisältö Hankintaoikaisu osoitetaan hankintapäätöksen tehneelle toimielimelle tai viranhaltijalle. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä. Hankintaoikaisun toimittaminen Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Hankintaoikaisu pannaan vireille kirjallisesti ilmoittamalla: - oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi - tiedot hankintaoikaisun kohteena olevasta päätöksestä - millaista oikaisua päätökseen vaaditaan - millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa. Hankintaoikaisu on toimitettava jäljempänä olevaan osoitteeseen virka-aikana ennen oikaisuajan päättymistä. Postiin hankintaoikaisu on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille Helsingin seurakuntayhtymän kirjaamoon oikaisuajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Hankintaoikaisun voi toimittaa virka-aikana ennen oikaisuajan päättymistä myös sähköpostilla lähettäjän omalla vastuulla. Kirjaamon osoite on: Käyntiosoite: Kolmas linja 22 B, Helsinki Aukioloaika: 9-15 Postiosoite: Kolmas linja 22 B, Helsinki Sähköposti: kirjaamo.hsrky@evl.fi VALITUSOSOITUS Seuraaviin yhteisen kirkkoneuvoston päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikeus valituksen tekemiseen Valitusperusteet Valitusviranomainen Valitusaika Tiedoksisaanti Valituskirjelmän sisältö Kirkollisvalitus, pöytäkirjan pykälät: Hallintovalitus, pöytäkirjan pykälät: Valituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä seurakuntayhtymän jäsenseurakunta ja sen jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitus seurakunnan tai seurakuntayhtymän alistettavasta päätöksestä voidaan perustaa myös siihen, että päätös ei ole tarkoituksenmukainen. Helsingin hallinto-oikeus. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja tai alistus- tai valitusviranomaisen päätös on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun valitusaikaa laskettaessa. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta

21 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 21 (22) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta, sekä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaisesti. Valituskirjelmän toimittaminen Helsingin hallinto-oikeus, kirjaamo Radanrakentajantie 5, Helsinki Puhelin: Fax: Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Aukioloaika: VALITUS MARKKINAOIKEUTEEN Pöytäkirjan pykälät: Oikeus valituksen tekemiseen Valitusperusteet Valitusaika Tiedoksisaanti Valituskirjelmän sisältö Hankintaa koskevan asian voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen se, jota asia koskee. Valituksen markkinaoikeuteen voi tehdä vain hankinnoista, jotka ylittävät hankintalain 25 :ssä määritellyn kansallisen kynnysarvon. Päätös on julkista hankintamenettelyä koskevien oikeusohjeiden vastainen. Valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon asemaansa vaikuttavasta ratkaisusta tai tarjousmenettelyn ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi (valitusosoitus). Jos hankintayksikkö on tehnyt hankintapäätöksen jälkeen hankintasopimuksen hankintalain tai 3 kohdan nojalla noudattamatta odotusaikaa, valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut tiedon päätöksestä valitusosoituksineen. Valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun valitusaikaa laskettaessa. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

22 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 22 (22) Puitejärjestelyyn perustuvan hankinnan osalta valituskirjelmässä on esitettävä, minkä vuoksi käsittelylupa tulisi myöntää. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: - päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella ei voida saattaa hankintayksikön sellaista päätöstä tai muuta ratkaisua, joka koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua, hankinnan jättämistä osiin jakamatta tai yksinomaan halvimman hinnan käyttämistä kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaisesti. Valituskirjelmän toimittaminen Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle osoitettuna osoitteeseen: Postiosoite: Radanrakentajantie 5, Helsinki Puhelin: Fax: Sähköposti: markkinaoikeus@oikeus.fi Aukioloaika: Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjan otteeseen.