Millaista johtamista tarvitaan tukemaan systeemistä, monitoimijaista asiakastyötä lapsi- ja perhepalveluissa

Transkriptio

1 Millaista johtamista tarvitaan tukemaan systeemistä, monitoimijaista asiakastyötä lapsi- ja perhepalveluissa Matti Kaivosoja, LT, kliininen opettaja, Turun yliopisto

2 Sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön asettamat selvityshenkilöt Olli-Pekka Heinonen, Opetushallituksen pääjohtaja, pj. Anna-Kaisa Ikonen, Työelämäprofessori, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Matti Kaivosoja, Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän perheiden palveluiden toimialuejohtaja Timo Reina, Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Selvityshenkilöiden toimikausi on Lape-yhdyspinnat

3 Tehtävänä oli Yhdyspinnat.Selvitystyön sisältö 1. tunnistaa yhdyspinnat lasten ja nuorten palveluiden kokonaisuudessa sivistys- ja opetustoimen ja koulutuksen järjestäjien sekä sote-palveluiden sekä tarpeellisilta osin työvoima- ja kotouttamis-palveluiden yhdyspintoja uudessa toiminta-ympäristössä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. 2. tehdä ehdotuksia mahdollisista muutostarpeista toimintakulttuurissa, joilla varmistetaan lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuuden ohjaaminen ja toimivuus millaista maakuntien ja kuntien uuden toimintakulttuurin muutoksen tukea tarvitaan lapsi-, nuori- ja perhelähtöisen palvelun ja tuen varmistamiseksi verkostoivan ja yhteen sovittavan johtamisen malleista 3 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

4 Yhdyspintojen näkökulmat LAPE-palveluissa 4 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

5 Toimintaympäristön muutoksen ymmärrys Ennakoitavuuden heikkeneminen ovat kyseenalaistaneet aikaisemmin hyvin toimineet julkisen palvelun toimintamallit. Pyrkimys tehokkuuteen on kääntynyt osaoptimoinniksi. Asiakasrajapinnan on mahdollistettava mukautuneisuus Lasten, nuorten ja perheiden tarpeita tarkasteltaessa on tärkeä ymmärtää muiden kuin maakunta- ja soteuudistusten vaikutukset. Siirtyminen organisaation operatiivisen tehokkuuden johtamisesta verkostomaiseen asiakasymmärrykseen perustuvaan johtamiseen ja ohjaukseen. Emme ole tekemässä yhtä organisaatiomuutosta, vaan isoa systeemin toimivuuteen perustuvaa kulttuurimuutosta. 5 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

6 Muutoksen keskeiset lähtökohdat LAPE-palvelut syntyvät moninaisten toimijoiden verkostossa, joka on luonteeltaan systeeminen. Systeemin eri osat ja toimijat ovat toisistaan riippuvaisia, ja yhdessä kohtaa tehtävät muutokset heijastuvat koko systeemin toimintaan. Tärkeimpiä ovat toimet ja kannusteet, jotka rakentavat eri toimijoiden keskinäistä sekä kansalaisten ja hallinnon välistä luottamusta. Systeemisen kulttuurimuutoksen synnyttäminen vaatii uusia työkaluja, rooleja, foorumeja, kannusteita sekä budjetointiin ja tavoitteenasetantaan liittyviä ratkaisuja. 6 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

7 Muutoksen keskeiset lähtökohdat Lapsen, nuoren ja perheen hyvinvointitieto, sekä yksilön tasolla että yhteisöllisenä tutkimus- tai rekisteritietona päätöksenteon tukena antaa mahdollisuuden kokonaisuuden näkyväksi tekemiseen. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa tulevia palvelutarpeita tulee kyetä ennakoimaan ja kohdistamaan resursseja paremmin tarpeiden mukaan, myös turvata jo syntyneiden ongelmien tai sairauksien laadukas hoito. Tarvitsemme toimintakulttuurin syvällistä muutosta, joka mahdollistaa eri professioiden, viranomaisten ja hallinnontasojen lapsen ja nuoren parhaaksi tekemän verkostomaisen yhteistyön. 7 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

8 Johtopäätökset ja esitykset (yhteensä 39) 1. Johtamisen rakenteet ja ohjaus Yhteisen kansallisen tahtotilan saaminen, kuntien ja maakuntien yhteistyö sekä rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän kehittäminen 2. Tieto ja innovaatiot Tiedolla johtamisen vahvistaminen ja yhdyspintainnovaatioiden edistäminen 3. Osaaminen Uudistuviin osaamistarpeisiin vastaaminen ja yhdyspintaosaamisen vahvistaminen kunta- ja maakuntatasolla 4. Palvelujen kehittäminen Integroitujen joustavien palvelujen saaminen, vaativan ja erityisen tuen, lastensuojelun, mielenterveyspalvelujen ja harvinaisten sairauksien hoito sekä ohjaamon toiminnan kehittäminen 5. Ehdotusten jalkauttaminen Lisäksi on joitakin toimivia esimerkkejä yhdyspinnoilta 8

9 1. Johtamisen rakenteet ja ohjaus Yhteinen kansallinen tahtotila Laaditaan vaalikausittain maan hallituksen toimesta kansallinen Lapsi- ja perhestrategia, jonka eduskunta käsittelee ( ) Tukee YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ja lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikan koordinaation välineenä Kyse systeemisestä näkökulmasta ei voida velvoittaa systeemiseen näkökulmaan palveluissa, jos palveluiden ohjausrakenne ei tunnista koko systeemiä Johtaminen ei ole toiminnasta irrallaan ei kansallisesti, maakunnallisesti eikä tiimitasolla 9

10 1. Johtamisen rakenteet ja ohjaus Kuntien ja maakunnan muodostama systeemi Maakunnan ja kuntien yhteinen LAPE-yhteistyöryhmä osana maakuntalaki-esityksen mukaista maakuntien ja kuntien neuvottelumenettelyä (4) Maakuntakonsernin ja kuntien LAPE-asioista vastaavat viranhaltijat Valtuustokausien alussa laadittaviin lakisääteisiin kuntien ja maakunnan strategioihin yhteinen palvelu- ja hyvinvointilupaus (5) Maakunnan ja jokaisen kunnan on suositeltavaa tehdä yhteinen LAPE-sopimus, (keskeisimmät yhteistyö-, työnjakoja resurssikysymykset) (6) Sekä tilakysymykset (7 8) 10 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

11 2. Tieto ja innovaatiot Tiedolla johtaminen Saumaton tiedonvaihto ja yhtenäinen LAPE-tieto tulee saada yhteiseksi valtakunnalliseksi tahtotilaksi. ITLA:n toimintaa tulisi harkita suunnattavaksi osaltaan tukemaan yhteisen valtakunnallisen tietopohjan rakentumista Lainsäädäntöä uudistetaan tukemaan LAPE-palveluiden yhteistä tiedonhallintaa(10) Tietojärjestelmä tai tietojärjestelmiä integroiva alusta mahdollistamaan lapsen yksilöllisen opetussuunnitelman, koulussa annettavan psykososiaalisen tuen, terveydenhuollon kuntoutus-suunnitelman ja/tai lastensuojelun näihin liittyvien interventioiden koordinoinnin (11) Eri ammattilaisten välisen tiedon kulun, salassapidon sekä yhteistyövelvoitteiden sisältöjä tulee selventää (12) LAPE-palveluiden tiedolla johtamiselle edellytykset yhteisellä tietopohjalla, jotka mahdollistaa valtakunnallisen vertailtavuuden ja kokonaiskuvan muodostamisen (13) 11 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

12 2. Tieto ja innovaatiot Tiedolla johtaminen LAPE-palveluiden kokonaisuuden kustannusten seuraamiseksi tulee kerätä lasten ja nuorten kustannukset yhteen sekä sote- että sivistyspalveluista ja näitä tulee seurata yhdessä kunta-maakunta - mallissa. Tieto tulee koota yhteen valtakunnallisesti niin, että ministeriöiden tasolla voidaan seurata lasten ja nuorten palvelujen kustannuksia kokonaisuutena (sote, varhaiskasvatus, koulut, kulttuuri) alueittain. (14) LAPE-näkökulma toiminnanohjauksen ja päätöksenteon tieto- ja seuranta-aineistoihin. Varmistaa vähintään seuraavien kolmen elementin toteutuminen: Maakunnan yhteinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Maakunnan hyvinvointikertomukseen lasten ja nuorten osuus Lapsivaikutusten arvioinnin tulee olla kattavaa (15) 12 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

13 3. Osaaminen systeemistä ja dialogista Uudistuviin osaamistarpeisiin vastaaminen Yleisessä sosiaali- ja terveydenhuollon ja sivistyspalveluiden henkilöstön koulutuksessa (esim. täydennyskoulutus) tulee vahvistaa erityisesti LAPE-kokonaisuuden tuntemusta, uusien toiminta- ja palvelumuotojen osaamista, taitoa perheen kohtaamiseen sekä kykyä tunnistaa tuen tarve. (21) On tunnistettava yhdyspinnoilla ja useita eri palveluja käyttävien lapsiperheiden kanssa toimivat kriittiset ammattiryhmät, kuten palveluohjaajat, joita on koulutettava riittävä määrä kullekin alueelle. (22) Perustutkintoja on kehitettävä huomioimaan uudet osaamistarpeet: eri ammattiryhmien yhteisiä LAPE-moduuleja esimerkiksi ilmiöperusteisesti toteuttaen. Moniammatillisen työskentelyn oppimiselle edellytykset uudistamalla oppimisympäristöjä ja työssä oppimista. Tulee myös arvioida, edellyttääkö tavoiteltu toimintamalli uusia ammatteja tai vähintään uusia koulutusmoduuleja olemassa oleviin tutkintoihin. (23) 13 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

14 3. Osaaminen systeeminäkemys johtamiseen Yhdyspintaosaamisen vahvistaminen kunta- ja maakuntatasolla Toteutetaan 18 maakunnassa LAPE-Akatemiat vuosien aikana (24) LAPE-Akatemioiden sisällön suunnittelun tueksi olisi syytä koota ao. ministeriöiden ja muiden valtakunnallisten tahojen tukiryhmä sekä valmistella tarvittavaa aineistoa. (25) Jo käynnissä olevassa valtakunnallisessa Muutosjohdon akatemiassa on myös tarpeen käsitellä lasten, nuorten ja perheiden palveluihin ja yhdyspintaosaamisen vahvistamiseen liittyviä teemoja. (26) Olennaista on luottamuksen rakentaminen johtamisen tasolla joka tukee luottamusta rakentavia palveluja 14 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

15 4. Palvelujen kehittäminen Lastensuojelu Turvataan lastensuojelun laaja-alaisuus lainsäädännössä jatkossakin siten, että siihen liittyvät velvoitteet koskevat tarvittavilta osin sekä maakuntia että kuntia (sisältölainsäädäntö). (30) Varmistetaan johdon ja esimiestason koulutuksin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen esimiesten tuki lastensuojeluun liittyvään yhteistyöhön ja henkilöstön sitoutuminen ja riittävä osaaminen (mm. salassapito ja yhteistyövelvoitteet). (31) Uusia moniammatillisia psykososiaalisia työmuotoja levitetään OT-keskusten ja yliopistosairaaloita ylläpitävien maakuntien koordinoimana. (32) 15 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

16 Näkökulmia johtamiseen Ihmiset eivät väsy liikaan työhön vaan huonosti organisoituun työhön Johtaminen on ryhmän funktio ei johtohenkilön Lopulta johtaminen yksinkertaista Se on onnistumisten organisointia Hyvä ihmisten johtamisen malli riippuu johdettavan toiminnan/tehtävän laadusta YLE; Delegoi, Motivoi ja sano Moi Johtoryhmän tärkein tehtävä on perustehtävän kirkastaminen ja integraation suojelu osaoptimoinnilta 16 16

17 Integraation tasoja Kansallinen poliittinen taso Lape ohjelma, eri hallinnonalat kattava Poliittisesti asetetut tavoitteet ja linjaukset Alueellinen ja paikallinen suunnitteluintegraatio Soiten rakentamisprosessi Väestön tarpeiden analyysi ja palveluiden suunnittelu Palveluiden integraatio Rakennetaan integroituja palvelumalleja Soiten perheiden palveluissa eri palvelualueet yhdessä Tiimien ja moniammatillisen työn integraatio Palveluissa toimitaan monialaisesti Moniasiakkuudesta moniammatillisiin asiointeihin 17 17

18 Integraation tunnuspiirteitä lapsi- ja perhepalveluissa Perheet saavat helposti tietoa ja ohjausta Et tule koskaan väärälle ovelle asiasi kanssa Oikeaan palveluun ohjaus on palvelujen haaste, ei hakijan Palveluiden tavoitettavuus ja kattavuus Alueellisesti, kielellisesti, kulttuurisesti, digitaalisesti Leimaamattomat palvelut / universaalipalvelut Kouluruokailu Joustavia, monipuolisia interventioita saatavilla Palvelujen synergiaa luova toimintakulttuuri 18 18

19 Integraation johtaminen Voimavarakeskeisyys Ensimmäisenä asiakkaan voimavarat ja osaaminen Asiakkaan/läheisten pätevyyden hyödyntäminen Ns. one down periaate Lisäarvoa tuottamattoman minimointi Synergiaa edistävä johtaminen Yhteinen visio Eri ammattilaisten välinen kunnioitus ja luottamus Yhteiset prosessit Yhteiset mittarit ja raportointi Yhteisistä tavoitteista käsin johdettu ammattilaisten systemaattinen koulutus (ja työnohjaus) 19 19

20 Integraation onnistumista tukee Pitkäjänteinen ja vahva johtaminen Yhteinen visio Selkeät roolit ja vastuut (lisää myös työhyvinvointia) Sitoutuminen strategian, johdon ja työntekijöiden tasolla Osa voimavaroista varataan ylisektoriaaliseen työhön priorisoidaan haasteita, ei rutiinia Henkilökohtaiset suhteen kentällä panostettava niihin mm. yhteisillä koulutuksilla Kehittämistavoitteiden operationaalistaminen lapsitason ja perhetason hyödyiksi tulosten mittaaminen 20 20

21 Uudistuvan systeemin karikoista Uusien rajapintojen synnyttäminen Osaoptimointi rajapinnoilla Ammattilaisten /ammattikuntien arvostuskilpailu Ongelmien määrittelykilpailu Yhdessä tekemisen yliyrittäminen Liian vaikeita prosesseja Liian vaikea synnyttää päätöksiä Liikaa muuttujia liikkeellä Asiakkaiden passivoituminen Muutoksien viestinnän ongelmat 21 21

22 Soiten lähtökohta Soite - Ihminen keskiössä Perheiden palvelut kenelle Asiakas/potilas itse määrittelee Kunnioitetaan sitä perheen rajausta ja määrittelyä, jonka asiakas/hänen perheensä määrittelee Palvelemme myös yhden hengen talouksia 22 22

23 Perheiden palveluiden toiminta-ajatus Edistämme lasten, nuorten, aikuisten ja perheiden terveyttä, hyvinvointia ja osallisuutta laadukkailla, joustavilla ja moniammatillisilla palveluilla yhteistyössä yksilöiden, perheiden ja heidän läheistensä kanssa = asiakasymmärrys lähtökohtana 23 23

24 Toimialan arvot ja toimintaperiaatteet Ihmisarvo Yhdistää viisi arvoa: kumppanuus, osallisuus, lapsen etu, yksilöllisyys, oikeus oikeudenmukaiseen kohteluun Syrjäytymisen ehkäisy, päätöksenteon arvot, positiivinen syrjintä, peili omalle toiminnalle Perustavat arvot Kumppanuus Osallisuus Lapsen etu Yksilöllisyys Oikeudenmukaisuus mm. reiluus, läpinäkyvyys Välinearvot /toimintaperiaatteet Oikea-aikaisuus Tarpeenmukaisuus Hoidon/palvelun tarve Voimavarakeskeisyys Joustavuus 24 24

25 Resurssiorientaatio Palvelujärjestelmän resurssit Arvoperusta Tarpeenmukaisuus Asiakkaan/perheen voimavarat Osaaminen Oikea-aikaisuus Itsemäärääminen Joustavuus Tehokkuus - Taloudellisuus - Säästöt 25 25

26 Integraation etenemisen focus Kansallinen poliittinen taso Lape ohjelma, eri hallinnonalat kattava Poliittisesti asetetut tavoitteet ja linjaukset Alueellinen ja paikallinen suunnitteluintegraatio Soiten rakentamisprosessi Väestön tarpeiden analyysi ja palveluiden suunnittelu Palveluiden integraatio Rakennetaan integroituja palvelumalleja Soiten perheiden palveluissa eri palvelualueet yhdessä Tiimien ja moniammatillisen työn integraatio Palveluissa toimitaan monialaisesti Moniasiakkuudesta moniammatillisiin asiointeihin 26 26

27 Resurssiorientaatio Ammatillinen Systeemi - Arvoperusta Tarpeenmukaisuus Perheen systeemi Osaaminen Oikea-aikaisuus Itsemäärääminen Joustavuus Tehokkuus - Taloudellisuus - Säästöt 27 27

28 Mahdollistava henkilöstöpolitiikka Monialaisen/moniammatillisen ja uusien voimavarakeskeisten interventioiden osaaminen Toimialan yhteinen koulutusohjelma MDFT-koulutus yhdessä EKSOTEn ym kanssa Verkostotyön osaaminen / moniammatilliset koulutukset Työnohjaus, asenne & avoimuus työnohjauksen saatavuus psykososiaalisessa työssä Toimialan kattava ohjausjärjestelmä Ammattitaitoisen henkilöstön riittävyys Rekrytointitoimet, psykiatrikoulutuksen ja sosiaalityön koulutuksen yhteistyö yliopistojen kanssa Työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden parantaminen Varhaisen tuen mallin aktiivinen käyttö 28 28

29 Integraatio ja talous mitä maksaa Johtamisen keskeinen funktio on toiminnan tarkoituksellisuus ja päämäärän selventäminen Johtamisen tasolla on liian helposti hyväksytään asenteeksi kustannusten välttäminen ikään kuin olisi olemassa pankki, josta resursseja saadaan Todellisuudessa resursseja uusinnetaan ja sitä tulee tehdä kustannustehokkaasti Kustannustehokkuus on eettisesti perusteltua Ineffectivity kills (terveystaloustieteilijä Gavin Mooney) Tehokkain tapa hukata resursseja on unohtaa/laiminlyödä asiakkaan ja hänen luonnollisen verkoston resurssit = vastasysteemiset toimet energian hukkausta 29 29

30 Lopuksi Integraatiota tulee johtaa useilla tasoilla samanaikaisesti Eri tasoilla tarvitaan erilaisia keinoja, mutta eri tasojen päätökset ja interventiot tarvitsevat toisiaan Muutosten johtaminen tulee sitoa organisaation viralliseen suunnitelmaan Toimeenpanossa tulee nojata kaikkiin tehokkaisiin toimeenpanon keinoihin ja seurantaan Julkishallinnossa toimiessa myös tavoitteiden kirjoittaminen laajan organisaation tavoitteisiin ja laajan systeemin vahvuuksiin nojautuminen on taito = eriytyneiden tavoitteiden valtavirtaistaminen 30 30

31 Visiosta Muutoksessa on olennaista tehdä näkyväksi muutoksen välttämättömyys ja siitä saatavat edut Muutoksen johtamisessa tavoitetila pitää olla riittävän yksinkertainen, selkeä ja uskottava Muutostyön onnistumisia tulee tehdä näkyväksi ja epäonnistumiset nähdä oppimisprosessina Muutosvaihe keskittää vakiinnuttaminen delegoi, motivoi ja palauttaa autonomiaa 31 31

32 KIITOS!