Uudenmaan metsästäjien. palvelumuistio K-80 Sporting kuvan ase titaanioptiolla, valikoidulla kaiverruksella ja puilla.

Transkriptio

1 Uudenmaan metsästäjien palvelumuistio 2017 K-80 Parcours kuvan ase asiakkaan valitsemalla kaiverruksella ja puilla. Krieghoff Trumpf drillinki, standardi kaiverrus ja puut. K-80 Sporting kuvan ase titaanioptiolla, valikoidulla kaiverruksella ja puilla. Krieghoff Classic tuplakivääri, pieni eläinkaiverrus ja 1-luokan puut. RADALLE JA METSÄLLE Täydellinen esite / hinnasto netistä Pohjoisranta 22, Helsinki puh ,

2 Uudenmaan Metsästäjien palvelumuistio 2017 Suomen Metsästäjäliitto Uudenmaan piiri ry Finlands Jägarförbunds Nylands Distrikt rf Julkaisutoimikunta: Timo Tanner, Mauno Mynttinen, Bo-Krister Lindholm, Touko Koivisto, Harri Ulmanen ja Esko Lehtola Taitto: Visumark Oy, Esko Lehtola Paino: PunaMusta Oy 2017, Painos kpl SISÄLLYSLUETTELO Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin varapuheenjohtajan tervehdys 4 Aktiivista kesää Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirille. 5 Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin toimisto, piirihallitus ja toimikunnat 6 Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin vuosikokous 7 Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin tarkoitus ja tehtävät 8-9 Uudenmaan Erätulet Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin tapahtumakalenteri Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin jäsenseurat Uudenmaan Ampumaradat Kivikon sisäampumaurheilukeskushanke etenee myötätuulessa Afrikkalainen sikarutto (ASF) leviää Euroopassa - varaudu! Koirakuriin littyvää lainsäädäntöä Näinkin voi telkänpöntön rakentaa Riistametsänhoidon ABC Metsästysjousella sorkkaeläinjahtiin Ampumakokeet, metsästäjäkoulutus ja -tutkinnot Ansiomerkki säännöt 47 Varatkaa ajoissa pönttösorvi kevään pönttötalkoisiinne PÖNTTÖSORVI ON NYT VALMIINA KÄYTTÖÖN Pönttösorvi on nyt asennettu perävaunuun ja jäsenseurat voivat lainata sitä käyttöönsä edulliseen hintaan. Ylläpitokorvaus peritään vain käyttövuorokausilta, ei siirtopäivistä. Ylläpitokorvaus on: 50,00 / vrk jäsenseuroilta 100,00 / vrk ei jäsenseuroilta 200,00 / vrk yrityksiltä, säätiöiltä ja muilta yhteisöiltä Tietoja laitteesta: Laitteella voidaan sorvata putkiterällä sisähalkaisijaltaan noin Ø 90 mm, 140 mm, 200 mm, 240 mm ja 270 mm pönttöjä. Pöllin pituus noin mm. Pöllin kiristys ja sorvauksen nopeus hoituu hydrauliikalla. Terää pyörittää 5,5 KW kolmivaihemoottori kiilahihnakäytöllä Sorvi on varustettu purunpoistoimurilla. Sorvi asennettu kaksiakseliselle, jarrulliselle, trailerille ja konaispaino on noin 1700 kg. Pönttösorvin varaukset ja tiedustelut: Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Sähköposti: uusimaa@metsastajaliitto.fi Puh Lue piirin kotisivuilta: Pönttösorvin käyttö- ja turvallisuusohje: Pönttösorvin käyttöönoton valmistelu ja puhdistus käytön jälkeen. 2 3

3 - Lukijalle Hyvä ampumataito ja turvallinen aseen käyttö ovat metsästyksen perusedellytys. Ampumataito kehittyy ainoastaan harjoittelemalla ja metsästystilanteiden harjoittelemiseen suunnitellut metsästysampumalajit soveltuvat tähän erinomaisesti. Metsästäjäliitto vastaa metsästysampumatoiminnasta Suomessa. Valikoimasta löytyy lajeja niin sorsastajalle, kanalinnunmetsästäjälle, hirvenpyytäjälle kuin muillekin jahtimiehille ja -naisille. Metsästysammunnassa on yhteensä kaksitoista haulikko-, kiväärija ilmakiväärilajia, myös hikilajeja löytyy. Metsästysammunta sopii kaikenikäisille tytöille ja pojille, miehille ja naisille. Usein unohdetaan, että kaikki eivät suinkaan halua kilpailla. Oman ampumataidon kehittäminen on se, minkä vuoksi jokaisen metsästäjän kannattaa tulla harjoittelemaan radalle. Kaikille metsästäjätutkinnon juuri suorittaneille tarkoitettu vapaaehtoinen Metsästysammunnan ABC ampumakoulutus antaa perustiedot haulikon ja kiväärin turvallisesta käytöstä metsästyksessä. Tästä olisi hyvä jatkaa ammunnan harjoittelua metsästysampumalajien parissa. Suomen Metsästäjäliitossa on jäseninä noin metsästysseuraa ja näiden jäsentä. Jos ajatellaan, että Suomessa on noin metsästäjää, niin aika pieni prosentti on mukana metsästysampumatoiminnassa. Ongelma ei ole pelkästään nuorten saaminen metsästysampumatoimintaan, vaan ylipäätään kenen tahansa saaminen mukaan. Kynnys osallistumiselle koetaan turhankin korkeaksi. Metsästäjäliitto on omalta osaltaan pyrkinyt alentamaan osallistumiskynnystä ottamalla virallisiksi kilpailulajeiksi tämän vuoden alusta hirvikävelyn ja hirvenhiihtelyn. Kävellään tai hiihdetään metsässä pieni lenkki, jonka varrella arvioidaan etäisyyksiä ja ammutaan kiväärillä 100 metrin etäisyydellä oleviin tauluihin. Ampuma-aseena voi olla myös pienoiskivääri. Näissä lajeissa pääsee mukaan ja pystyy kilpailemaan metsästysasein ja -varustein. Metsästäjäliiton jäsenyys tuo mukanaan monia etuja, joista yksi on mahdollisuus kilpailla metsästysammunnassa piiri-, alueja SM-tasolla sekä kansainvälisissä lajeissa jopa PM- ja EM-tasolla asti. SM-kilpailuissa on sarjoja alle 13 vuotiaista 80 vuotiaisiin saakka. Kilpailujen osallistujamäärät ovat olleet laskusuunnassa viime vuosina. Eniten kuitenkin huolestuttaa se, että kilpailujen järjestyshalukkuutta ei tunnu löytyvän kuten ennen. Varsinkin halukkaat SM-kisojen järjestäjät ovat olleet kiven alla. samme, eli varmistetaan SM-kisojen järjestäminen lähitulevaisuudessa. Tätä kirjoitettaessa metsästysampumalajien SM-kisajärjestäjät ovat tiedossa vuoteen 2020 saakka, kansainvälisiä lajeja lukuun ottamatta. Eniten kysyntää on tullut hirvenjuoksun SM-kisajärjestäjien suunnalta ja varauksia on tehty jo vuoteen 2022 saakka. Toivotaan, että valtakunnallisella tasolla havaittavissa oleva positiivinen vire kisajärjestäjien piirissä välittyy myös Uudellemaalle ja halukkaita kisajärjestäjiä löytyy jatkossa niin piiri-, alue- kuin SM-tason kisoille. Jäsenseurat ja niiden aktiiviset jäsenet ovat kuitenkin ne, joiden ympärillä toiminta pyöriin. Piiri koordinoi, tukee, luo edellytyksiä ja kouluttaa, mutta jäsenseurat järjestävät kilpailutapahtumat. Tänä vuonna järjestetään ensimmäistä kertaa metsästyshirven, -luodikon, -haulikon ja -trapin SM-kilpailut kahdella eri paikkakunnalla. Haulikkolajien kilpailut ammutaan Hyvinkään ampumaurheilukeskuksessa ja luotilajit Mäntsälän ampumaurheilukeskuksessa heinäkuun lopussa järjestetään Uudenmaan piirin alueella n. 30 Metsästäjäliiton kilpailukalenteriin merkittyä kilpailua. Tämän lisäksi piirin alueella on useita kilpailuja, joita ei ole ilmoitettu kilpailukalenterissa. Kilpailukalenteri löytyy piirin kotisivuilta ja tästä palvelumuistiosta. Luodaan positiivista mielikuvaa metsästysampumalajeista ja yritetään yhdessä saada uusia harrastajia lajien piiriin. Metsästysampumatoimikunnan jäseniltä saa lisätietoja lajeista ja harrastusmahdollisuuksista. Metsästysampumalajien esittely löytyy Metsästäjäliiton kotisivuilta osoitteesta (Metsästäjäliitto -> Metsästysammunta -> Metsästysampumalajit). Timo Minkkinen Varapuheenjohtaja Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri Puheenjohtaja Suomen Metsästäjäliiton metsästysampumatoimikunta Aktiivista kesää Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirille. Uudenmaan ampumaradoilla alkaa tapahtua talven jälkeen; urheilijat ja metsästäjät hiovat taitojaan muun muassa Sipoossa ja Hyvinkäällä. Keväällä luonnossa tapahtuu ja tehdään paljon. Taas on sorsanpesien rakentamisen ja kunnostamisen aika. Telkät saavat pönttöjä Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin pönttösorvitapahtumista, samoin pienet kolopesijät - osana miljoonan linnunpöntön kampanjaa. Metsästysaikojen puitteissa pienpetopoistolla tuemme muun muassa kosteikkojen lintujen pesintää. Luonnonhoitoa kehitetään ja tehdään laajalti ja vaikutukset näkyvät. Hyvät kevätsäät suosivat kanalintujenkin, mukaanlukien Uudenmaan piirin tunnuslinnun fasaanin, pesintää. Leudon talven jälkeen arvostetut sorkkaeläimemme kauris ja valkohäntäpeura, hirveä unohtamatta, ovat hyvässä kunnossa ja lisääntymiskausi mennee hyvin. Pidetään koirat lain mukaisesti kytkettyinä ja taataan luonnolle rauhallinen lisääntymisaika. Hyvä lienee myös villisikakannan tilanne. Kannan hoitamiseksi on asetettu valtakunnallinen tavoite ja lainlaatija on tarkistanut pyynnin sääntelyä sen helpottamiseksi. Pidetään siis aktiivisesti painetta yllä - toki muistaen lisääntymisajan eettiset ja juridiset päätökset. Kesällä toteutamme taas nuorille suomen- ja ruotsinkielisiä Metso-leirejä, joita varten Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirillä tehdään paljon työtä. Kaikki tämä on tekemisen arvoista, sillä nuorissa on tulevaisuus. Aidosti. Ja satavuotiaan Suomemme luonto tarjoaa vuodesta toiseen hienot puitteet metsästykselle ja luonnonhoidolle. Nauttikaamme siitä ja sen antimista. Aktiivista kesää Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirille. Det börjar hända igen på de Nyländska skjutbanorna efter vintern; tävlingsskyttarna och jägarna upprätthåller sina färdigheter på bland annat Sibbo och Hyvinge banorna. På våren händer det och görs mycket i naturen, man bygger och reparerar bon åt änderna, kniporna får nya holkar från Finlands Jägarförbunds Nylands distrikts holksvarv. Det samma gäller även andra fåglar som häckar i holkar ett resultat av miljonholkar kampanjen. Smårovdjurs decimering utförs över stora områden, resultatet syns. Det goda vårvädret gynnar skogshönsfåglarnas och fälthönsfåglarnas (även för Nylands ditrikts fasanens) häckning. Efter en mild vinter kan vi konstatera att våra uppskattade klövdjur rådjuret och vitsvanshjorten, älgen inte att glömma, mår väl och kalvningen borde gå bra. Nu bör vi igen komma ihåg att hålla hundarna kopplade enligt lagen och garantera viltet och naturen en lugn reproduktionstid. Bra verkar även vildsvinets läge. För skötseln av stammen har staten givit klara mål och lagfattarna har granskat bestämmelserna för att underlätta fångsten. Vi bör aktivt hålla jakttrycket uppe självklart skall vi under reproduktionstiden noggrant följa våra etiska regler och juridiska beslut. Under sommaren ordnar vi åter finsk- och svenskspråkiga Tjäder läger, för vilka Finlands Jägarförbunds Nylands distrikt gör mycket arbete. Allt detta är viktigt, för ungdomarna är vår framtid. Värkligen. Den hundraårige Finlands natur bjuder år efter år på fina förutsättningar för jakt och naturvård. Vi skall njuta av den och dess gåvor. En aktiv sommar åt Finlands Jägarförbund Nylands distrikt. Tuomas Hallenberg Hallituksen puheenjohtaja Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund Liiton metsästysampumatoimikunnan uudelleenjärjestelyjen myötä saatiin laajempi kontaktipinta jäsenseuroihin ja kilpailujen järjestäjiin. SM-kilpailujen liittoveron poistaminen, hirviurheilu. com tuloslaskentaohjelma liiton jäsenseurojen vapaaseen käyttöön sekä aktiivinen toiminta kisajärjestäjien suuntaan, ovat tuottamassa tulosta. Olemme onnistumassa yhdessä keskeisimmässä tavoittees- 4 5

4 SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON UUDENMAAN PIIRI RY Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin vuosikokous Sipoossa Toimisto, piirihallitus ja toimihenkilöt 2017 Toimikunnat 2017 Toimisto: Keskuskatu 12 B Mäntsälä. Puh uusimaa@metsastajaliitto.fi Toimisto on avoinna sopimuksen mukaan Y-tunnus Hallinto 2017 Kilpailutoimikunta: Erätulitoimikunta: Piirihallitus: Jäsen Asta Jaakkola Bo Fred Bo-Krister Lindholm Esko Lehtola Harri Ulmanen Tapani Koskela Tarja Nihtilä Tiina Eklund Timo Minkkinen Tomas Landers Touko Koivisto Rauno Pekkola Varajäsen Piirin puheenjohtaja Timo Tanner timo.tanner@pp1.inet.fi Mikko Piirtola Carl-Gustav Ljungger Rune Lindström Tero Järvenpää Jarmo Pöndelin Seppo Teränen Kyösti Oksanen Tarja- Liisa Peltola Heikki Ruohonen Mikael Fröberg Juha Koivisto Mika Willström Piirin varapuheenjohtaja Timo Minkkinen timo.minkkinen@msoynet.com Piirin toiminnanjohtaja Mauno Mynttinen , mauno.mynttinen@metsastajaliitto.fi, uusimaa@metsastajaliitto.fi Piirin varainhoitaja ja jäsenrekisterin ylläpitäjä Tuula Tanner , tuula.tanner@pp.inet.fi Piirin kotisivujen vastuuhenkilö Timo Ristimäki , timo.ristimaki@saunalahti.fi Toiminnantarkastajat Matti Tervas Simo Toivonen varatoiminnantarkastajat Ismo Heiliö Ismo Paananen. Puheenjohtaja Timo Minkkinen timo.minkkinen@msoynet.com Hirvenhiihdon- ja juoksun lajijohtaja Timo Minkkinen Hirven- ja luodikon lajijohtaja Matti Kainulainen Haulikon ja trapin lajijohtaja Kari Sankala Ilma-aseiden lajijohtaja Tapani Koskela KV-lajit lajijohtaja Asta Jaakkola Tuomarikoulutuksen vastuuhenkilö: Asta Jaakkola. Riistanhoito- ja koulutustoimikunta: Puheenjohtaja Bo- Krister Lindholm bobi@surfnet.fi Jäsen Markku Ahonen Jäsen Tomas Landers Naistoiminnanjohtaja Tarja Nihtilä Nuorisotoiminnanjohtaja Kyösti Oksanen Fasaani Klubi: Puheenjohtaja Tiina Eklund tiina.s.eklund@gmail.com Varapuheenjohtaja Mikko Piirtola Jäsen Klaus Nygård Jäsen Tomas Landers Puheenjohtaja Timo Tanner timo.tanner@pp1.inet.fi Jäsen Mauno Mynttinen Jäsen Bo-Krister Lindholm Työtoimikunta Puheenjohtaja Esko Lehtola esko.lehtola@pp1.inet.fi Jäsen Harri Ulmanen Jäsen Touko Koivisto Jäsen Bo-Krister Lindholm Jäsen Rauno Pekkola Jäsen Timo Tanner Jäsen Tomas Landers Julkaisutoiminnan johtaja Esko Lehtola Jäsenhankinnan johtaja Harri Ulmanen Sorvimestari Mauno Mynttinen , uusimaa@metsastajaliitto.fi Muut tehtävät Pelastuspalvelutoiminnan yhteyshenkilö: Mauno Mynttinen Pääkaupunkiseudun ampumaratatyöryhmä: Harri Ulmanen Länsi Uudenmaan ampumaratatyöryhmä: Harri Ulmanen Tiina Eklund Suomen Metsästäjäliiton hyljeprojekti Bo-Krister Lindholm , bobi@surfnet.fi Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin vuosikokous Sipoossa Kokouksen puheenjohtajana toimi Simo Toivonen ja sihteerinä Mauno Mynttinen. Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg kertoi kokoukselle liiton tuoreimmat kuulumiset. Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannas esitteli Sipoon kunnan toimintaa. Uudenmaan piirin kunniajäseniksi on kutsuttu pitkän hallitustyön tehneet Veijo Karvonen ja Håkan Mansner. Luovuttajina Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg ja Uudenmaan piirin puheenjohtaja Timo Tanner. Uudenmaan piirin hallituksen jäsen Tiina Eklundille luovutettiin Metsästäjäliiton kultainen ansiomekki. Luovuttajina Suomen Metsästäjäliiton puheen- varapuheenjohtaja Timo Minkkinen, Piirin kultainen fasaaniansiomerkki Uudenmaan piiri palkitsi ansioituneita jäseniä. Merkkejä luovuttamassa piirin johtaja Tuomas Hallenberg ja Uudenmaan piirin puheenjohtaja Timo Tanner. Bo-Krister Lindholm, Piirin kultainen fasaaniansiomerkki Tuula Tanner, Piirin kultainen fasaaniansiomerkki Simo Toivonen, Metsästäjäliiton hopeinen ansiomerkki Tero Järvenpää, Metsästäjäliiton hopeinen ansiomerkki Mauno Mynttinen ja Metsästäjäliiton hopeinen ansiomerkki Tapani Koskela. 6 7

5 PIIRIN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT PIIRIN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT KOULUTUSTOIMINTA Piirin tarkoituksena on sopeuttaa maamme ikivanha eränkäynti ja sen perinteet nykyaikaan mukautuvaksi henkistä ja ruumiillista kuntoa kehittäväksi ja luonnon läheisyyteen vieväksi urheilumuodoksi. Näitä päämääriä silmälläpitäen se vaalii eränkäyntikulttuuria, edistää ja kehittää alueensa metsästys- ja riistanhoito-oloja ja on liiton ja niiden yhteisöjen ja henkilöiden yhdyssiteenä, jotka harrastavat metsästystä ja riistanhoitoa sekä niiden edellyttämää luonnonsuojelua. Tarkoituksensa toteuttamiseksi piiri pyrkii: 1. Liittämään jäsenikseen alueellaan toimivat metsästysyhdistykset ja toimimaan niiden yhteenliittymänä. Piirissä on nyt 241 jäsenseuraa ja 7834 jäsentä. 2. Saattamaan järjestyneet metsästysolot aikaan alueellaan edistämällä tarkoitustaan vastaavien metsästys- ja riistanhoitoalueiden muodostamista jäsenyhdistystensä perustettavien uusien metsästysyhdistysten sekä yksityisten metsästäjien ja riistanhoitajien toimesta. Metsästysseurojen edustajia Vuosikokouksessa Sipoossa 2017 Metsästysseurat järjestävät Riistapolkuja keväisin Uudellamaalla. Järjestötoiminta Yhdistyslakiin ja -rekisteriin liittyvät asiat Metsästyslakiin liittyvät asiat Seuratoiminta ja sen toimihenkilöiden koulutus Metsästysperinteen keruu ja tallennus Arkistointikurssit Esineistön keruu Riistanhoitokoulutus Riistanhoidon teemapäivät (talvi-, kevät-, kesä- ja syyspäivä riistalle). Tilaisuuksissa annetaan riistanhoitokoulutusta ja tutustutaan maastossa riistanhoitomenetelmiin Opastetaan jäsenyhdistyksiä riistanhoitosuunnitelmien laadinnassa Metsästysammuntatuomareiden koulutus metsästysammuntojen tuomareiden koulutustilaisuuksien ja tutkintojen järjestys Nuorisotyö kurssit ja leirit aiheena riistanhoito, metsästystaidot yhdistystoiminta ja aseenkäsittely KILPAILUTOIMINTA 3. Harjoittamaan toimintaa, joka edistää jäsenistön mahdollisuuksia päästä osalliseksi metsästyksen suomasta virkistyksestä, edistää aktiivista riistanhoitoa ja riistakantojen säästeliästä ja järkevää verotusta päämääränä metsästysmahdollisuuksien lisääminen ja jatkuvuuden turvaaminen, edistää valistuneisuutta metsästyslain määräysten noudattamiseksi ja metsästyskulttuurin kohottamiseksi sekä edistää metsästystaitoa ja metsästysaseiden käyttötaitoa asianmukaisella luvalla. 4. Valvomaan jäsenistönsä harrasteeseen liittyviä etuja. Päämääriinsä piiri pyrkii järjestämällä kokouksia, neuvottelu- ja valistustilaisuuksia, kursseja, kilpailuja, näyttelyjä ja työskentelemällä yhteistoiminnassa muiden harrasteesta kiinnostuneiden liittojen yhteisöjen ja henkilöiden kanssa. Vuoden ampujien palkitseminen Paras nuori ampuja 2016 Daniel Torsell Paras naisampuja 2016 Asta Jaakkola Paras miesampuja 2016 Risto Laine Huomionosoitukset luovutti piirin varapuheenjohtaja Timo Minkkinen Metsoleirin Karjaalla 2016 järjesti Karjalohjan Metsästysyhdistys ry. Mahdollisuus osallistua lukuisiin metsästysammuntojen kilpailuihin ja valintakilpailujen kautta met-sästysammuntojen Suomenmestaruuskilpailuihin. Kilpailujen järjestelyoikeuden antaa Suomen Metsäs-täjäliitto vuosittain anomuksesta, joillekin liiton 16 piiristä. Mestaruusammunnoissa kilpaillaan: metsästyshirviammunnassa metsästysluodikkoammunnassa metsästyshaulikkoammunnassa hirvenhiihdossa hirvenjuoksussa ilmahirviammunnassa ilmaluodikkoammunnassa Suomen Metsästäjäliiton Mega Metsoleiri Nurmeksen Sotinpurossa Kolme parasta joukkuetta (vasemmalta oikealle) Satakunta, Varsinais-Suomi ja Uusimaa

6 SUOMEN METSÄSTÄJÄ-LIITON JÄSENETUJA UUDENMAAN ERÄTULET RAASEPORISSA 2016 JAHTI - JAKT JÄSENLEHTI julkaisija Suomen Metsästäjäliitto jäsenille maksuttomana jäsenetuna ilmestyy viisi kertaa vuodessa monipuolista tietoa metsästyksestä, riistanhoidosta, metsästysseura- ja kilpailutoiminnasta nettijäsenrekisteri jäsenkortti SML:n yhteistyökumppanit OY ERÄKONTTI AB Suomen Metsästäjäliiton ja sen piirien omistama verkkokauppayhtiö Laadukas ja edullinen tuotevalikoima - metsästysampumataulut - mitaleja, merkkejä - lomakkeita, kilpailukortteja - metsästysasuja - kirjallisuutta - erätarvikkeita, loukkuja, riistakameroita ym. Yhteistyökumppanit Tilaisuuden avauksen suoritti Raaseporin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Andres Wallas Seurakunnan tervehdyksen lausui kappalainen Wille Westerholm PIIRIN TOIMISTO MÄNTSÄLÄSSÄ Toimisto sijaitsee Mäntsälän keskustassa hyvien liikenneyhteyksien varrella Osoite: Keskuskatu 12 B 12, 2. krs. Toimisto on avoinna sopimuksen mukaan. Käynti toimistolle on pihan puolelta. Puhelinnumero on: , uusimaa@metsastajaliitto.fi Toimisto on avoinna sopimuksen mukaan - Hanko Raasepori Orimattila Hyvinkää Mäntsälä Pukkila Lapinjärvi Myrskylä Karkkila Askola Järvenpää Loviisa Nurmijärvi Pornainen Vihti Tuusula Kerava Lohja Porvoo Vantaa Sipoo Espoo Siuntio Helsinki Kauniainen Inkoo Kirkkonummi Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Finlands Jägarförbunds Nylands distrikt rf JÄRJESTETYT ERÄTULET Paikkakunta vuosi kävijäm. Artjärvi Askola Espoo Hanko Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää Karjaa Karjalohja Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi Lapinjärvi Liljendal Lohja Loviisa Myrskylä Mäntsälä Nummi-Pusula Nurmijärvi Orimattila Pornainen Porvoo Pukkila Raasepori TULEVAT ERÄTULET Raaseporin kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Thomas Blomqvistin tervehdyksen lukee kaupungin sihteeri Thomas Flemmich uusimaa@metsastajaliitto.fi Työtä metsästyksen hyväksi 60-vuotta uusimaa Raaseporin kkaupungin rakotulen sytyttivät Raaseporin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anders Walls ja mittauspäällikkö Roger Nybergg ja metsätalousinsinööri carl-juhan Jansson 10 11

7 - TERVETULOA UUDENMAAN ERÄTULILLE SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON UUDENMAAN PIIRI RY: N JA SEN JÄSENYHDISTYSTEN TAPAHTUMAKALENTERI 2017 Pvm Aika Paikka Tapahtuma Yhteyshenkilö Paikka ja aika myöhemmin SML Jäsenrekisterin käyttökoulutus Paikka ja aika myöhemmin Paikka ja aika myöhemmin Paikka ja aika myöhemmin Metsästäjän hygieniakoulutus Suomi Metsästäjän hygieniakoulutus Ruotsi Villisikaseminaari Ruotsinkielinen Pienpetopyyntikilpailu kaikille piirin jäsenille 14.1 klo 9:00, valmistelut klo 20:00-22:00 Pienpetopyyntikilpailu kaikille piirin jäsenille Mauno Mynttinen uusimaa@metsastajaliitto.fi Porvoo Kokonhalli SML katsastus ilmahirvi ja -luodikko Tapani Koskela Fanfaarit soitti Andres Borgström Raaseporin seudun Erähenkilöksi nimitettiin Ralf Flemmich Virallisen ohjelman päätti SML:n Uudenmaan piiri ry:n riistanhoito- ja koulutustoimikunnan puheenjohtaja Bo-Krister Lindholm UUDENMAAN ERÄTULET NYLANDS VILDMARKSELDAR SIPOOSSA I SIBBO klo 9:00, valmistelut klo 20:00-22:00 Porvoo Kokonhalli SML katsastus ilmahirvi ja -luodikko Tapani Koskela klo Jokela, JEK PM-hirvenhiihto, avoin Eero Nyberg klo Jokela, JEK Etelä-Suomen mestaruuskilpailu,avoin Eero Nyberg klo 9:00 ilmoittautuminen klo 9:00-10: klo 18:00-21:00 Ennakkoilmoittautuminen 4.3 klo 9:00 (ratojen laitto 3.3. klo 20:00) Inkoo, Breds SML katsastus ilmahirvi ja -luodikko Anders Holmberg Upinniemi varuskunta Sotilaskoti Porvoo Kokonhalli Talvipäivä riistalle ja nahoituskurssi Mauno Mynttinen SML ilmahirven ja luodikon piirinmestaruuskilpailu uusimaa@metsastajaliitto.fi Tapani Koskela klo 18:00 Jussaksentie 18, Sipoo SML Uudenmaan piirin vuosikokous Mauno Mynttinen Kajaani SM-hirvenhiihto 18.3 klo 9:00, ilmoittautuminen klo 8:30-10:00 (ratojen laitto klo 20:00-22:00 Porvoo Kokonhalli SML Etelä-Suomen mestaruuskilpailu ilmahirvi ja -luodikko Tapani Koskela Raaseporin kaupungin edustajat luovuttivat Erätuliviestin Sipoolle vuodeksi klo 18:00-21:00 Aleksanterinkatu 20 Ennakkoilmoittautuminen Ravintola Iris Tahko Liikkuvan maalin putoavat taulut SAL ja SVA mestaruuskilpailut Porvoo klo 10-14:00 Suomen Metsästysmuseo Riihimäki Hylkeen metsästyskurssi Suomenkielinen Pönttöpäivä Mauno Mynttinen uusimaa@metsastajaliitto.fi Mauno Mynttinen uusimaa@metsastajaliitto.fi

8 klo 18:00-21:00 Eteläharju Loviisa Hylkeen metsästyskurssi Ruotsinkielinen Mauno Mynttinen uusimaa@metsastajaliitto.fi Ennakkoilmoittautuminen Keskus-Sentralen klo 18:00 Jokelan Eränkävijät Jokela Hirvenjuoksu/kävely sarjakilpailu Eero Nyberg klo9-16:00 Ennakkoilmoittautuminen SSG Sipoo Ampumaradantie 100 Metsästäjän hätäensiapukurssi Helsingi Palomiesten MS Janne Kopra jannekopra@gmail.com Tampere SML ilmahirven ja -luodikon SM-kilpailut klo 18:00 Jokelan Eränkävijät Jokela Hirvenjuoksu/kävely sarjakilpailu Eero Nyberg klo :00 SSG Sipoo Luotilajien tuomarikurssi Tapani Koskela Ennakkoilmoittautuminen klo 18:00-21:00 Ennakkoilmoittautuminen klo18-21:00 Ennakkoilmoittautuminen Ampumaradantie 100 Aleksanterinkatu Porvoo Ravintola Iris Hy-Ma ry Hyvinkää Kaidanpääntie 236 SML Villisikaseminaari Suomenkielinen Haulikkolajien tuomarikurssi Ylistaro, Pohjanmaa Pohjoismainen metsästysammunta * 2 krt Ylistaro, Pohjanmaa Eurooppalainen metsästysammunta * 2 krt SML bspa.rahastonhoitaja@gmail.com Mauno Mynttinen uusimaa@metsastajaliitto.fi Kari Sankala info@hyma-ry.fi Kari Louko Kari Louko klo 18:00 Jokelan Eränkävijät Jokela Hirvenjuoksu/kävely sarjakilpailu Eero Nyberg klo 18:00 Lukon Metsästysseura Mäntsälän Petula Kevätpäivä riistalle Mauno Mynttinen uusimaa@metsastajaliitto.fi 30.4 Vappuaatto klo 18:00 Jokelan Eränkävijät Jokela Hirvenjuoksu/kävely sarjakilpailu Eero Nyberg klo 18-21:00 MKMS ry Mäntsälä Luotilajien tuomarikurssi Matti Kainulainen 4.5 To 4.5. Ennakkoilmoittautuminen klo Hirvihaarantie 725 Nummi-Pusula, Keräkankare Keräkankareen Erä SML 4 osainen Hirvikävelyn sarjakilpailu Kolme parasta lopputulokseen Salo, Varsinais-Suomi Pohjoismainen metsästysammunta * 2 krt Salo, Varsinais-Suomi Eurooppalainen metsästysammunta * 2 krt klo 18:00 Jokelan Eränkävijät Jokela Hirvenjuoksu/kävely sarjakilpailu (palkintojen jako) 11.5 To Keräkankare Pm-hirvikävely klo La klo matti.kainulainen@pp.inet.fi Martti Mela Marko Laine Marko Laine Eero Nyberg Martti Mela Hirvikävelyn sarjakilpailu Sipoo SSG 1. katsastus Hirvi Luodikko Kristian Torsell Äitienpäivä 16.5 Ti klo Ke klo To klo La klo Ti klo Ke klo Su klo Ke klo To 1.6. klo Koulujen päättäjäiset 8.6 To 8.6. Karjalohja Härjänvatsan ampumarata Karjalohjan My Hyvinkään Ampumaurh.keskus NaMe 88 Keräkankare 2 osainen Hirvenjuoksun sarjakilpailu Parempi tulos lopputulokseen Päivi Lainio katsastus M-trap ja M-haulikko Reijo Ahtola Hirvikävelyn piiriottelu EH-VS-UM Martti Mela Hirvikävelyn sarjakilpailu Inkoo Breds 2. katsastus Hirvi Luodikko Anders Holmberg Karjalohja Hirvenjuoksun sarjakilpailu Päivi Lainio Mäntsälä MKMS 2. katsastus M-trap ja M-haulikko Juha Yliluoma Sipoo SSG 3. katsastus Hirvi Luodikko Kristian Torsell Hyvinkään Ampumaurheilukeskus HyMa katsastus M-trap ja M-haulikko Kari Sankala Keräkankare Hirvenjuoksun sarjakilpailu Martti Mela Jokela 4 osainen Hirvenjuoksun sarjakilpailu Simo Toivonen klo Jokelan Eränkävijät Kolme parasta lopputulokseen Laitila, Varsinais-Suomi SM-kilpailu, Pohjoismaiset kts. erillinen kisakutsu Laitila, Varsinais-Suomi SM-kilpailu, Eurooppalaiset kts. erillinen kisakutsu 15.6 To Jokela Hirvenjuoksun sarjakilpailu Simo Toivonen klo La klo La klo Su Ilmoittautuminen mennessä 27.6 Ti Ilmoittautuminen Mäntsälä MKMS Hyvinkään Ampumaurheilukeskus HyMa Orimattila Salusjärven leirikeskus Orimattilan Eränkävijät Katteluksen tila Karjalohjan Metsästysyhdistys ry SM-esikisa ja E-S aluemestaruuskilpailut. Ilm.paikan päällä tai matti. kainulainen@pp.inet.fi SM-esikisa ja E-S aluemestaruuskilpailut ja Pmkilpailu M-trap ja M-haulikko Metso riistaleiri nuorille vuotiaille Länsi-Uudenmaan Metsoleiri Tytöt ja pojat, ikäluokka Maribor, Slovenia EM-kilpailut Eurooppalainen metsästysammunta Matti Kainulainen Kari Sankala Pertti Oksanen pertti.oksanen@phnet.fi Mikko Piirtola mikko.piirtola@hotmail.com 14 15

9 3.7 Ma I Syndalen på Hangöudd TJÄDERLÄGER FÖR UNGDOMAR 13.7 to 13.7 klo 18:00 Osallistumismaksu 20,00 /henkilö Ennakkoilmoittautuminen La klo To Orimattila Maatila-Liha Meronen år Bo-Krister Lindholm bobi@surfnet.fi Riistaruokaa grillissä -kurssi Tarja Nihtilä tarja.nihtila@gmail.com Sipoo SSG PM-kilpailut Hirvi ja Luodikko Kristian Torsell Jokela klo Hirvenjuoksun sarjakilpailu Mäntsälä MKMS SML SM-kilpailut Hyvinkään Ampumaurheilukeskus HyMa Pm-hirvenjuoksu Hirvi ja Luodikko SML SM-kilpailut Metsästyshaulikko ja Metsästystrap Hämeenlinna lasten ja nuorten leiri Kaupunki Jamboreen Ikaalinen SM-kilpailut Hirvenjuoksu Simo Toivonen Matti Kainulainen Kari Sankala Henri Mutanen SML Norja PM-kilpailut Pohjoismainen metsästysammunta 10.8 To Jokela Hirvenjuoksun sarjakilpailu Simo Toivonen klo La klo 8: pe Salusjärven leirikeskus Orimattila la klo 14-18:00 Nikkilä Sydän Inkoo Breds Hirvi 75 m 4+6 avoin Anders Holmberg Iso Kylätie 12 Sipoo Koppelokurssi, naisille suunnattu tapahtuma Pertti Oksanen pertti.oksanen@phnet.fi Uudenmaan Erätulet 2017 Mauno Mynttinen uusimaa@metsastajaliitto.fi Haulikko: Keskiviikon katsastuskilpailuihin ilmoittautuminen paikan päällä, klo mennessä. SM esikisaan ilmoittautuminen ennakkoon nettisivujen kautta tai sähköpostilla info@hyma-ry. fi mennessä. Karsintakilpailujen kilpailumaksu on 10,00 /25 kiekon kilpailu. SM esikisan osanottomaksu on 15,00, joka voidaan maksaa ilmoittautumisen yhteydessä netissä tai paikan päällä ennen kilpailun alkua. Uudenmaan SM kisajoukkue valitaan karsintakilpailuiden tulosten perusteella. Kolme parasta tulosta otetaan huomioon. Lajijohtajalla on oikeus esittää joukkueeseen kilpailijaa, jolla on näyttöjä edellisiltä vuosilta ja hän ei ole pystynyt osallistumaan vaadittaviin karsintoihin laillisen esteen vuoksi, työ, sairaus tms. Karsintakilpailuissa ei jaeta palkintoja, vaan Piiri kerää järjestäjiltä 2,50 per kilpailija pottiin, josta maksetaan Uudenmaan Piirin joukkueeseen valittujen urheilijoiden SM-kilpailumaksuja; M sarja x kpl, Nuoret X kpl, Naiset X kpl. M50-M60-M70-M80 sarjan paras. E-S aluemestaruuskilpailussa jaetaan mestaruusmitalit ja SM esikisassa panoksia. Hirvi ja Luodikko: Katsastuskilpailuissa voi ampua kaksi alkukilpailusarjaa/laji, osallistumismaksu 10 /sarja, nuoret 5 /sarja. M-esikisa/E-S aluemestaruuskilpailut ja pm-kilpailut 20 /sarja, nuoret 10 /sarja. Järjestäjä tilittää kilpailijoiden osalta 2,5 /lajin normaalisarja ns. palkintorahaa kilpailutoimikunnan tilille FI Lajijohtajat hankkivat palkinnot, jotka jaetaan pm-kilpailussa kilpailijan kolmen parhaan sarjan yhteistuloksen perusteella. Muista palkinnoista vastaa järjestäjä. SM kisajoukkue valitaan karsintakilpailujen tulosten perusteella. Kolme parasta tulosta otetaan huomioon. Lajijohtajalla on oikeus esittää joukkueeseen kilpailijaa, jolla on näyttöjä edellisiltä vuosilta ja hän ei ole pystynyt osallistumaan vaadittaviin karsintoihin hyväksyttävän esteen vuoksi, työ, sairaus tms. SM-joukkueeseen ilmoittautuminen: Metsästyshaulikko ja -trap: Kari Sankala Ilmoittautumiset ja maksut viimeistään Hirvi ja Luodikko: Matti Kainulainen Ilmoittautumiset ja maksut viimeistään Hirvenjuoksu: Timo Minkkinen Ilmoittautumiset ja maksut viimeistään SM joukkueeseen valitut maksavat osanottomaksunsa piirin kilpailutoimikunnan tilille FI Viestikenttään merkintä: SM 2017 ja osallistujan nimi sekä laji. Joukkueeseen ei ilmoiteta, ellei maksua ole suoritettu määräaikaan mennessä. Järjestäjä toimittaa kilpailujen tulokset mahdollisimman pian sähköpostiin: timo.ristimaki@saunalahti.fi Kaikki kilpailut ovat avoimia Hyvinkään Ampumaurheilukeskus HyMa SML SM-kilpailut Metsästyshaulikko ja Metsästystrap Kari Sankala Mäntsälä MKMS SML SM-kilpailut Hirvi ja Luodikko Matti Kainulainen KOPPELOKURSSI Orimattila Salusjärven Leirikeskus Kurssi on tarkoitettu metsästysharrastuksesta kiinnostuneille naisille. Kurssimaksu on Metsästäjätutkinto 20 + Ampumakoe 20 Ilmoittautumiset: pertti.oksanen@phnet.fi Kurssille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä 25 osanottajaa. Tiedustelut: Maija Tavia mp maija.tavia@kolumbus.fi 16 17

10 Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin jäsenseurat 2017 AAA-Erä ry Tatu Hämäläinen Espoo Ahdenkallion Seudun Hirvimiehet Ry. Timo Valtonen HYVINKÄÄ Ahmon Eräveikot Ry Jari Siren Karkkila Ajokoiramiehet Ry Pekka Liusvaara Noormarkku Andersböle-VECKOSKI Jf Rf Sam Johansson ANDERSBÖLE Arolammen Erämiehet Ry. Matti Liljeström VIHTI Artjärven Metsästysseura ry Pekka Dufva Artjärvi Kk Askolan My Ry Seppo Teränen JUORNAANKYLÄ Borgby Jaktförening Rf Fred Henriksson SIBBO Borgå Skyttar - Porvoon Ampujat Ry. Tapani Koskela KERKKOO bspa.rahastonhoitaja@gmail.com Breds Jaktförening Rf Egon Bäckman INGÅ erab38@gmail.com Bw Riistakerho Kenneth Forsblom BORGÅ kenneth.forsblom@bookwell.fi Degerby-INGÅ Jf Rf Karl Karlsson DEGERBY kg.grefvas@elisanet.fi Diana Jf Rf Teemu Naumanen Loviisa teemu.naumanen@live.com Dickursby Jaktvårdsförening Rf Toni Sohkanen VANTAA toni.sohkanen@outlook.com Dragsvik Jägare R.f. Johan Nyholm TAMMISAARI johan@surfnet.fi Eken Erä ry Mikko Rislakki Siuntio Kk mikko.rislakki@vr.fi Ekenäs JAKTVÅRDS- Förening Rf Johan Fagerlund DRAGSVIK johan.fagerlund@sba.fi Epoon Ms Ry Juhani Lindblad PORVOO juhani.lindblad@porvoo.fi Erkylä Jaktvårdsföreningr.f. Mats Grenner HELSINGFORS mats.grenner@carbonex.fi Erä-80 Ry Heikki Malkamäki HYVINKÄÄ sihteeri.era80@gmail.com; heikki@visido.fi Erä-Karjut ry Olli Neuvonen Kerava oneuvonen@gmail.com Eräkirurgit Ry Mikko Heinänen HELSINKI mikko.heinanen@welho.com Eräveikot-10 Ry Miika Kähärä TURKU mkahara@saunalahti.fi Espoon Erämiehet R.y. Ilpo Tapio Korhonen Espoo ilpo.korhonen@icloud.com Espoon Seudun Metsästäjät Ry. Petri Cavander Espoo petri.cavander@htj.fi Fiskars Jägarförening Rf Thomas Stenström Skuru thomas.stenstrom@fiskars.com Gammelby Jf Rf Mika Rantamäki TOLKKINEN mika.rantamaki@rtv-yhtyma.fi Haaviston Hirvimiehet Ry Kyösti Lautanen KARKKILA kyosti.lautanen@mhy.fi Haaviston Jahti Ry Ilkka Mettälä RUOTSINPYHTÄÄ petesalmela@hotmail.fi Haddom Jf Rf Jouni Määttä Kuggom jouni.maatta@sulo.fi Halkian Metsästysyhdistys Ry Jyrki Nieminen HALKIA jyrak@pp.inet.fi Hangon Rannikkopatteriston Merilinnustajat Ry Veijo Kalmari HANKO POHJOINEN hangonpatteristonlinnustajat@gmail.com Hangö Jf Rf Bo-Krister Lindholm Ekenäs bobi@surfnet.fi Hangöudds skärgårdsjaktförening rf Ari Collanus Hanko ari.kollanus@pp.inet.fi Haran Metsästysseura Ry Ulf Gerkman ESPOO ulf.gerkman@luukku.com Hautjärven My Ry Pekka Tuulensuu HAUTJÄRVI pekka.tuulensuu@pp.inet.fi Helsingin Erä-Ämmät ry Sirpa Auvinen Kerava myrskytuuli@hotmail.fi Helsingin Lentoaseman Eränkävijät Ry Tero Myllynen NURMIJÄRVI tero.myllynen@elisanet.fi Helsingin Merilinnustajat Ry Ville Wikström HELSINKI ville@wikstroem.org Helsingin Palomiesten Metsästysseura Ry Jorma Katajisalo Haarajoki jorma.katajisalo@hel.fi Helsingin Taksierämiehet Ry Harri Mantila Helsinki harri.mantila@kolumbus.fi Hiisi My Ry Pekka Suontaka Jokikunta pekka.suontaka@kolumbus.fi Hindsby Jaktförening Rf Stefan Mattsson SIBBO sgmattsson@gmail.com Hirvihaaran Eräveikot Ry Jouko Matalamäki HIRVIHAARA hirvihaaran.eraveikot@gmail.com Hoikkalammen Erä R.y. Paavo Pasanen SIILINJÄRVI ppj.pasanen@gmail.com Horma Ry Ms Harry Lehtonen LOHJA harry.lehtonen@e-weber.fi Huhdanojan Ms Ry Mika Lehtinen LUHTIKYLÄ huhdanojanms@hotmail.com Hyrylän Metsästysseura Ry Vesa Tuominen TUUSULA hyrylanms@gmail.com Hyvinkään ANSA-VEIKOT Ry Pakka Laine MÄNTSÄLÄ koneistuspekkalaine@wippies.fi Hyvinkään Metsänkävijät Ry Jarmo Rantanen HYVINKÄÄ jarmo.rantanen@hyvinkaa.fi Hyvinkään Metsästysampujat Ry Kari Sankala Nurmijärvi karisankala@hotmail.com Hyvinkään-PALOJOEN My Ry Teemu Kettunen HYVINKÄÄ teemu.e.kettunen@gmail.com Hämeenkylän Ms Ry Retu Kohtanen VANTAA retu.kohtanen@gmail.com Högforsin Riistamiehet Ry Antero Rantanen Karkkila antero.rantanen@iki.fi Illby Jaktförening Rf Joachim Bergqvist Illby joa.bergqvist@gmail.com Jahtikaverit Ry Merja Lipponen Vantaa merja.lipponen@elisanet.fi Jakt Och Viltvårdarna Rf Pontus Soramäki Pohjankuru pontus.soramaki@alandsbanken.fi Jokelan Eränkävijät Ry Kyllikki Helminen JOKELA kyllikki_helminen@hotmail.com Jokikunnan Metsästäjät Ry Jukka Iirola Jokikunta jukka.iirola@kolumbus.fi Jokimäen Metsästysyhdistys Ry Jan-Krister Kauno Hinthaara jan.kauno@pp.inet.fi Tapio Juornaankylän METSÄSTYS-SEURA R.y. Jari Nirvi JUORNAANKYLÄ jarinirvi@gmail.com Juornaankylän Riistamiehet Ry Jorma Linna JUORNAANKYLÄ jorma.linna@pp.inet.fi Järvans Jf Rf Björn Ekström Sjundeå bvekstrom@gmail.com Järvenpään Metsästysseura ry Markus Saarelainen Järvenpää markus.saarelainen@honka.com Kaakkois-Vihdin Metsästysseura ry Sami-Pekka Hiltunen Otalampi sami-pekka.hiltunen@orion.fi Kaanaan Erämiehet Ry Heini Teppo KELLOKOSKI heini.teppo@hotmail.com Kaarenkylän Ms Ry Jami Voutilainen KAARENKYLÄ jami.voutilainen@borealisgroup.com Kaitalan Ms Ry Jukka Tapiomaa LAHTI jukka.tapiomaa@pp.inet.fi Kalkkivuoren Erä Ry Jorma Westlund HELSINKI jorma.westlund2@gmail.com Kankkilan Ms Ry Åke Smolander HELSINKI ake.smolander@atexor.com Kanteleen My Ry Markku Kauppinen MALLUSJOKI markku.kauppinen@nesteoil.com Karhunkorven Metsästysseura Ry Tapani Kuparinen Perttula tapani.kuparinen@luukku.com Eräluvat.fi Yksi askel erälle. Metsästys- ja kalastuslupien nettikauppa on siirtynyt uusille sivuille Eräluvat.fi. Sivuille on nyt koottu myös kaikki muut Metsähallituksen metsästystä, kalastusta, erälupia, moottorikelkkailua ja erävalvontaa koskevat asiat. Villi Pohjola keskittyy jatkossa eräkämppien ja mökkien välitykseen. Erälupien uusi palvelunumero on

11 Karis Norra Jf Rf Christian Juslin MUSTIO Karjaan ERÄ-VEIKOT Ry Tuomo Eelis Kemppainen Pohjankuru Karjalohjan My Ry Risto Kuittinen ESPOO Karkalinniemen Erämiehet Ry Ari Hjelm LOHJA Karkkilan Ampujat Ry Heikki Mikkola KARKKILA Karkkilan Sunnuntaimetsästäjät Ry Mereta Laukkanen VIHTI Kartanon Erä Ry Juha Korhonen Vantaa Kaukalammen Ms Ry Asta Jaakkola KAUKALAMPI Kaukoilan Erä Ry Asko Tienhaara Nummela Kellokosken Metsästysseura Ry Jussi Taruma JOKELA Keravan Ms Ry Kari Saari VANTAA Kerkkoon Ms Ry Juha-Pekka Siltala KERKKOO Keräkankareen Erä Ry Martti Mela NUMMELA Keski-UUDENMAAN Erämiehet Ry Hannu Kesänen Kerava Keski-VIHDIN Metsästysseura R.y. Keijo Laine HYVINKÄÄ Kirkkonummen Ampuma & Metsästysseura Ry Timo Laasio KAUNIAINEN Klaukkalan Ms Ry Jukka Pihko KLAUKKALA Klemetskog Jaktförening Rf Jukka Vepsäläinen Vantaa Komet-ERÄ Ry Kari Ruohomaa KAUNIAINEN Korson Ms Ry Timo Hanka VANTAA Koskis Bruks Jf Rf Fredrik Limburg-Stirum KOSKI AS Von Kotikulman Erä R.y. Erkki Aaron Venho NURMIJÄRVI Koukjärvi - Hallilan Erä Jukka Lehtola Helsinki jukka.lehtola@kolumbus.fi Kovelanjärven Ms Ry Mikko Aarnio NUMMI ritarinlahti@luukku.com Koverharin METSÄSTYS- Ja Ampumaseura Ry Urpo Hyttinen Lappohja urpo.hyttinen@2me.fi Kuivannon Ms Ry Antti Tuomala ORIMATTILA antti.tuomala@pp.phnet.fi Kuninkaankylän Metsästysseura Ry Arto Johannes Stam Kuninkaankylä arto.stam@pp.inet.fi Kuovilan Ms Ry Ville Porkka POHJANKURU ville@debearings.fi Kyläjoen Ms Ry Jukka Kumpulainen HYVINKÄÄ J.a.kumpulainen@gmail.com Kytäjän Kytät Ry Kari Ratilainen ESPOO kari.ratilainen@kolumbus.fi Kytäjärven Erämiehet Ry Antti Rinta-Harri JÄRVENPÄÄ antti.rinta-harri@kolumbus.fi Käinby Jf Rf Jari Moilanen HELSINKI jari.k.moilanen@gmail.com Laakspohjan Metsästysyhdistys Ry Antti Kärki Lohja antti.karki@lohjandigimarkkinointi.fi Lahelan Ms Ry Jaakko Kettunen TUUSULA jaakko.kettunen@elisanet.fi Leppäkorven My Ry Martti Lehti LOHJA martti.lehti@xerox.com Liljendal Jf Rf Bror Wahlroos LILJENDAL bror.wahlroos@gmail.com Lindkoski Jaktförening R.f. Dan Nybondas LINDKOSKI d.h.nybondas@gmail.com Lintin Ms Ry Jussi Harju Nuppulinna juci85@gmail.com Lohjan Ampujat R.y. Ursula Klemetti LOHJA ursula.klemetti@gmail.com Lohjan Itäinen Metsästysyhdistys Ry Erkki Metsäaho Lohja erkki.metsaaho@gmail.com Lounais-ESPOON Metsästysseura R.y. Tero Pietikäinen ESPOO tero.pietikainen@orion.fi Lukon Ms Ry Ritva Koskinen JÄRVELÄ ritva.koskinen@netti.fi Lusilan Erä R.y. Seppo Arento LAHTI seppo.arento@pp.inet.fi Länsi-ORIMATTILAN Metsästäjät Ry Jaakko Mattila ESPOO jaakko.mattila@megaareena.fi Länsi-UUDENMAAN Eränkävijät Ry Markku Lempinen Espoo lempinen.markku@gmail.com Malarby Jaktförening Rf Jan Lindbom Ekenäs jan.lindbom@lindbom.fi Mallusjoen Ms Ry Jari Kataja Mallusjoki jarikataja73@gmail.com Metsäkylän Riistamiehet Ry Markku Ruusuvirta RAJAMÄKI markku.ruusuvirta@gmail.com Metsästysseura Esplanadin Erä Ry Markku Luoma-Aho Kerava Markku.Luoma-aho@tieto.com Metsästysseura Hirvimiehet Ry Harri Suominen KLAUKKALA suominen.h@gmail.com Metsästysseura Kairassa ry Marko Kyllönen Numminen marko.kyllonen@hotmail.com Metsästysseura Kettu R.y Reijo Rauvala TERVALAMPI reijo.rauvala@gmail.com Metsästysseura Mela Ry Pekka Jusenius SAUKKOLA pekka.jusenius@teora.fi Metsästysseura Riista Ry Risto Marola LAHTI risto.marola@pp.inet.fi Metsästysseura Riistamiehet Ry Mikko Levämäki HELSINKI mikko.levamaki@kolumbus.fi Metsästysseura Ruotsinkylän Ajo Ry Harri Ranta Ruotsinkylä harri.ranta@lumon.fi Metsästysseura Supiveikot Ry Antti Puokka Nurmijärvi apuokka@gmail.com Metsästysseura Toverila R.y. Lari Piirainen HINTHAARA lapi_86@hotmail.com Metsästysyhdistys VAINU-VEIKOT R.y. Ville Wikström HELSINKI ville@wikstroem.org Monninkylän Erämiehet Ry Eeva-Maria Uljas MONNINKYLÄ emmumaria@gmail.com Myrskylän Erämiehet Ry Erkki Puisto ESPOO erkki.puisto@gmail.com Myrskylän Pohj Ms Ry Jouko Hyvärinen MYRSKYLÄ jouko.hyvarinen@pp1.inet.fi Mårtensby Jaktförening -MARTINKYLÄN Ms R.f. Eka Tuomainen TALMA eka.tuomainen@keoy.fi Mäntsälän KENNEL- Ja Metsästysseura Ry Juha Yliluoma Sääksjärvi juha.yliluoma@sff.fi Mörskom Södra Jf Rf Ulf Nyström MÖRSKOM ulf.nystrom@pp.inet.fi Nahkelan Metsästysseura ry Oskari Saari Nahkela oskari.saari@perisuomi.fi Nalle Jf Rf Tom Stenvall PORVOO tom.stenvall@sulo.fi Niemenkylän Metsästysseura R.y. Lasse Ilola ORIMATTILA lasse.ilola@gmail.com Niinikosken Ms Ry Katja Leino Niinikoski katja.leino@phnet.fi Nimrod Ry Janne Kesseli KEURUU janne.kesseli@gmail.com Nordsjö Jf Rf Cösta Nyberg HELSINKI Norra Paipis Jaktförening Rf Lasse Karjalainen PAIPIS lasse.karjalainen@elisanet.fi Norrby Jaktvårdförening Rf Hannes Vickholm LAPINJÄRVI hannes.vickholm@gmail.com Metsästyskortilla vapaa pääsy Varatkaa ajoissa pönttösorvi kevään pönttötalkoisiinne Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry uusimaa@metsastajaliitto.fi Puh

12 Nummenpään Ms Ry Jukka Vartiainen Perttula Nummisten Metsästysseura Ry Jari Järvinen Numminen Nurmijärven AMPUMA- Ja Metsästysseura Kauko Vehma HYVINKÄÄ Ry Nygårds Jf Rf Olli Knaapinen POHJANKURU Näsen Kartanon My Ry Urban Silen PERNIÖ Obbnäsin Eräseura Ry Antero Kuhalampi ESPOO Ohkolan Ms Ry Seppo Lepola OHKOLA Ojakkalan Metsästysseura R.y. Ilkka Vainikainen Ojakkala Olkkalan Seudun My Ry Juha Kölhi Vihti Orimattilan Eränkävijät Ry Pertti Oksanen Orimattila Orimattilan Ms Ry Pasi Kivimäki Pennala Paijalan Metsänkävijät Ry Heikki Torppa TUUSULA Pakaan Seudun Metsästysseura R.y. Markku Nikula PAKAA Palajärven Metsästysseura R.y. Jani Kolari NUMMELA Pernå Jaktförening Rf Johan Wiik PERNÅ Petjärven Metsot Ry Tommi Kallonen LAPPEENRANTA Pohjois-ESPOON Eräveikot Ry Ari Ahlfors ESBO Pohjois-ORIMATTILAN Metsästysseura Ry Pasi Sahervo Orimattila Poliisi-ERÄMIEHET Ry Ahti Eränen HELSINKI Porkkalan Ampujat Ry Jari Into KIRKKONUMMI Porlammin Metsästysseura Ry Irma Korppi Porlammi Porvoon Kaupungin LUONTO- Ja Riistakerho Sune Forss BORGÅ R.y. Puistolan Jahti Ry Reijo Niemi HELSINKI Pukaron Metsästysseura Pockar Jaktförening Ry Joakim Lindroos POCKAR Pukkilan Erämiehet ry Erkki Kuosa Pukkila Pum-PUM Ms Ry Petteri Salo VEIKKOLA Pusulan Riistamiehet Ry Carola Pitkänen Pusula Susanna Pyhäjärven Metsästysseura Ry Harri Nurvala VANTAA Rajamäen Erämiehet Ry Kai Nikander RAJAMÄKI Rannikkoerästäjät R.y. Risto Räisä HANGONKYLÄ Rh-ERÄ Ry Kauko Kalske HELSINKI Ridasjärven My Ry Anne-Maria Vallinkivi HYVINKÄÄ Robin Hood Bowhunting Team Ry Antti Saarenmaa Espoo Rusutjärven Ms Ry Sirpa Fallström RUSUTJÄRVI Ruukin Erämiehet Ry Ilpo Riihimäki RUOTSINPYHTÄÄ Räikkä My Ry Tapani Tiira JÄRVENPÄÄ Röykän Metsästysseura Ry Pekka Kivi RÖYKKÄ Saaren Ms Ry Jarmo Kandelin MÄNTSÄLÄ Saavajoen Erä Ry Lasse Kämpe ESPOO Sammatin Seudun My Ry Veikko Kallio Lohja Sarfsalö Jf Rf Magnus Nylander Härpe Savijoen My Ry Heikki Mäenrinta PUKKILA Scjc Helsinki Finland Ry Ari Kiianlehto Helsinki Seitlax Jf Rf Jarkko Silander BORGÅ Seutulan My Ry Petri Lindstedt VANTAA Sibbo Skyttegille R.f. Curt Sjöblom Vantaa Siikajärven Metsästäjät Ry Antero Koponen ESPOO Siippoon Ms Ry Jorma Uronen Rusutjärvi Sikilän Metsästysseura ry Sebastian Tennberg MYNÄMÄKI Siuntion Pohjoinen Metsästysseura Ry Ismo Hertzberg Espoo Skall Jf Rf Antti Mällinen PORVOO Skogby Jaktförening R.f. Fredrik Limburg-Stirum KOSKI AS Von Skogbyn Erä Ry Jarmo Savolainen TESJOKI Skogsvandrarna Jf Rf Mikael Fröberg Lojo Smy:n Haulikkokerho Ry Sami-Pekka Eskelinen Pornainen Smy:n Riistamaalikerho Jarmo Pöndelin Helsinki Snappertuna Jf Rf Ann-Britt Stenström SNAPPERTUNA Sommaröarnas Jf Rf Tom Åkerlund Esbo Soneran Metsästysseura Ry Petri Lappalainen HELSINKI Sottungsby Jaktförening - Metsästysseura rf Curt Sjöblom Vantaa sihteeri@ssg-shooting.fi; contender@kolumbus.fi Soukkion Ms Ry Touko Koivisto Mäntsälä touko.koivisto@pp.inet.fi Starkom-HÖGBEN Jf Rf Jan-Erik Ahlblad KARIS tmi.nane@hotmail.com Sulkavan Ms Ry Pasi Mikkola SAHAKYLÄ pmikkola@suomi24.fi Suomelan Samoojat Ry Jouni Nyström NUMMI jouni.nystrom@saunalahti.fi Suomen Reservin Metsästysseura ry Tomi Haimelin Helsinki tomppa@helicopter.fi Suomen Riistamestarit Ry Vesa Paldanius LAPINLAHTI vesa.paldanius@suomi24.fi Suomenlinnan Eränkävijät Ry Ritva Rautiainen Vantaa sihteeri.slek@gmail.gom Suomiehen Ms Ry Jarmo Lindström HYVINKÄÄ jarmo.lindstrom@rta-yhtiot.fi Swecon Eränkävijät R.y. Sami Källi Espoo sami.kalli@sweco.fi Svedja Jf Rf Jan Wessman Tammisaari janne@taxi42.inet.fi Sääksjärven Erämiehet Ry Juha Malmi Mäntsälä pasuri@msoynet.com Laadukkaat pannut, padat ja muurikat Kaasuvalosta! Kaasuvalon laajasta valikoimasta löydät Petromaxin pitkäikäiset ja laadukkaat valu- ja takorautapannut, valurautapadat ja ruostumattomasta teräksestä valmistetut muurikat. Osta verkosta tai tule paikanpäälle palvelevaan myymäläämme! Valikoimastamme löydät myös muut ulko- ja sisäkeittiön laitteet t ja tarvikkeet! Vantaa Porttipuisto - Porttikaari 18 - p. (09) kaasuvalo@kaasuvalo.fi 22 23

13 Sääksjärven Metsästysyhdistys Ry Olli Hannu Kalliomaa SÄÄKSJÄRVI Ilari Södra Sjundeå Jaktlag Rf Johan Sirén Esbo Tammisalo Hunting Club Ry Juuso Kivinen HELSINKI Tapiolan Metsästysyhdistys ry Heikki Teittinen Espoo Tavolan Ms Ry Miikka Heinonen SAUKKOLA Tessjö Jf Rf Walter Aaltonen TESSJÖ Tikkurilan ERÄ-KERHO Ry Jyri Mäkelä HELSINKI Tilikala R.y. Veli-Pekka Mattila VIHTI Turha-Toivo Ms Ry Jani Kauppinen HALKIA Täktom Jaktlag R.f. Tor-Björn Ekholm HANGÖ Vahijärven Riistamiehet Ry Arto Talander Vakkola Vakolan Eränkävijät Ry Esko Virolainen VIHTI Vanda Jaktvårdsförening Rf Peter Örthén VANDA Vanhamoision Ms Ry Jarno Saarela KOTKA Vanjärven Erämiehet Ry Sari Javanainen Vihti Vaskijärven Hirvimiehet Ry Terttu Klemola KARKKILA Venatores Ry Alexander Hornborg ESPOO Wessö Norra Jf Rf Peter Johansson PORVOO Viikin Akateemiset Metsästäjät R.y. Kari Karhula HELSINKI Villi Etelä ry Esa Kauppinen Kirkkonummi Väri-ERÄ Ry. Yrjö Paajanen Vantaa Västra Paipis Jf Rf Dick Oljemark PAIPIS Väänteen Ms Ry Martti Skyttä MILLOLA Östersundom Jf Rf Bjarne Wahlman VANDA ERÄKONTTI ESHOP Mukana jahdissa jo vuodesta 1976 Verkkokauppa auki 24 h Hyvä metsästäjä, erä-alan ammattilainen ja luonnossa liikkuja! Suomen Metsästäjäliiton jäsenpiirien omistama, vuonna 1976 perustettu Eräkontti palvelee juuri sinua! Meiltä löydät metsästykseen, eränkäyntiin, ampumaharjoitteluun, seuratoimintaan sekä riistanhoitoon liittyvät erikoistuotteet markkinajohtajan laajalta paletilta. Riihimäellä sijaitseva kivijalkamyymälämme palvelee sinua arkisin klo 10 17, sekä nopeat ja edulliset toimitukset tarjoava verkkokauppamme 24 tuntia vuorokaudessa! Metsästäjäliiton jäsenille myönnämme luonnollisesti ostoalennusta. Metsästystä Uudellamaalla. Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin 60-vuotishistoriikki. - Piirihistoriikki kirjaa on saatavana piirin rajoitetun erän verran huokeaan 25 euron omakustannushintaan, Puh , toiminnanjohtaja Mauno Mynttinen sähköposti: uusimaa@metsastajaliitto.fi Valikoimistamme löydät kattavasti mm. seuraavat tuotteet: Ampumataulut kaikkiin Loukut ja pyydykset. Metsästysjouset SML:n lajeihin. Metsästys ja erävarusteet. ja jousitarvikkeet. Mitalit ampumalajeihin. Erävaatteet ja jalkineet. Asiantuntevan ja ystävällisen palvelun. Lomakkeet ja adressit seuratoimintaan. Metsästysaiheiset oppaat, kirjat ja DVD-elokuvat. Lahjatavarat, pöytäviirit ja vuosipinssit. Diana-riistapeltosiemenet. Booster koiranruoat. Tarvikkeet lahtivajoille ja lihankäsittelyyn. Trofeetarvikkeet ja taustalevyt. Metsästyaseet ja asetarvikkeet. Patruunat. Metsästysoptiikan. Riistakamerat ja kameratarvikkeet. Eräkontin omistaa Suomen Metsästäjäliiton ja sen piirit. ERÄKONTTI, Kinturinkuja 4, Riihimäki Ma pe 10 17, puhelinpalvelu 10 16, Tervetuloa ostoksille metsästäjien omaan, palvelevaan erikoiskauppaan! 24 25

14 Uudenmaan ampumaradat 2017 ARTJÄRVI Niinikosken Metsästysseura ry, Kuutintie 20, NIINIKOSKI Rata: Niinikoskenväylä 486, ARTJÄRVI Vuokraaja: Jukka A. ( Allu ) Mannertie, Köylintie 8, NIINIKOSKI 1 hirvirata 75 m, 1 ap 1 haulikkorata (skeet) ASKOLA, Onkimaa Hiidenkirnuntie Askolan-Pukkilan Rhy Harri Snirvi Seppo Teränen hirvirata, 1 villikarjurataa ESPOO, Lahnuksen ampumarata, Espoon Ampumaratayhdistys ry Lahnuksentie 37, Espoo index.php?page=yhteystiedot HANKO, Koverhar Kantatie 51 Koverharin Metsästys- ja ampumaseura ry Timo Virtanen liikkuva hirvi 75/100 m 1 Pistoolirata Haulikkorata (skeet, trap, kompack) HELSINKI, Santahamina Puolustusvoimat Santahaminan Erämiehet ry Vain Helsingin RHY:n sopimat ampumakoetilaisuudet. 1 hirvirata 75 m, 1 ap 2 haulikkorata (skeet,trap) 2 kiväärirataa 150 m, 60 ap 1 kiväärirata 300 m, 30 ap 1 pistoolirata 25 m, ap taisteluampumarata, sporting HELSINKI, Vuosaari, (Lopetettu) HYVINKÄÄ, Uusikylä Uudenkyläntie 263 Jokelan Eränkävijät ry Eero Mässeli seisovan hirven rata, 2 ap 1 liikkuvan hirven rata, 2 ap 1 haulikkorata (trap) 1 luodikkorata, 10 ap (hirvenhiihto ja -hölkkä) HYVINKÄÄ, Ridasjärvi Hyvinkään Ampumaurheilukeskus, Kaidanpääntie 236 Luotiradat: Hyvinkään RHY Hannu Järvenpää Ratojen- ja majan vuokrauksesta huolehtii Tomi Rolig , tomi.rolig@iki.fi 2 hirvirataa Luodikkorata 23 paikkaa 8 kohdistuspaikkaa Haulikkoradat: Hyvinkään Metsästysampujat ry pj. Jukka Tuloisela Ampumaradan puhelin; nettisivut; s-posti; info@hyma-ry.fi vpj. Hanna-Leena Wejberg haulikkorataa (5 skeet, 3 trap) Compak INKOO, Puheenjohtaja Ralf Wide hirvirata 75/100 m 2 p. 1 luodikkorata 100 m 6 p. 1 haulikkorata Skeet/trap 2 villikarju 50 m 2 p. 1 pistoolirata 25/50 m 1 pienoishirvirata 50 m 2 p. 1 pienoiskiväärirata 50 m 32 p. KARJAA, Backgränd Backgrändin metsästysseura 1 hirvirata KARJALOHJA, Härjänvatsa Karjalohjan Metsästysyhdistys ry Mikko Piirtola mikko.piirtola@gmail.com 1 hirvirata 75/100 2 p. KARKKILA, Kovelo Kovelon Ampumaratayhdistys ry Hirvi: Antti Sahlstedt Luodikko 150 m: Matti Savolainen Haulikko: Esa Einistö Pistooli ja pienoiskivääri: Erkki Lehtinen hirvirata 100 m, 4 ap 1 luodikkorata 100 m, 10 ap 2 haulikkorataa (1 skeet, 1 trap) 1 villikarjurata 50 m, 2 ap 1 pistoolirata 25 m, 35 ap 1 pienoiskiväärirata 50 m, 25 ap KIRKKONUMMI, Upinniemen varuskunta Obbnäsin Eräseura ry Ratavastaava Harri Hassinen Haulikkoradat Skeet, Trap ja Compak (radat vielä 2015) 1 hirvirata LAPINJÄRVI, Pukaro Koivistontie Pockar Jaktförening r.f. Matti Vilen hirvirata 50/75/100 m, 1 metsästysluodikkorata, 5 ap 2 haulikkorataa (trap/autom. trap metsästysammunta/skeet) LAPINJÄRVI, Hindersby Hindersby Jaktförening r.f. Leif Wallen Hindersby 1 hirvirata 75 m LILJENDAL, Sävträsk Liljendal Jaktvårdsförening Ampumarata hirvi 75 m Yhdyshenkilö Tomas Nyström Puh liljendal@rhy.riista.fi LOHJA Ristenintie 190 Lohja Lohjan Rhy Jukka Lönnqvist liikkuvan hirvenrata 75/100 m, 2 ap LOVIISA, Loviisan Ampumaurheilukeskus Loviisan Ampumaseura Lovas, 1 pistoolirata 25 m, 32 ap 1 haulikkorata (trap), 6 ap LOVIISA, Loviisa-Pernaja rhy 1 hirvirata 75 m 2 ap. Loviisan Ampumaseura ry 1 pistoolirata 30 ap. 1 haulikkorata (skeet) 1 pienoiskiväärirata 30 ap. MYRSKYLÄ, Myrskylän ampumarata Koukjärventie, Myrskylä Myrskylä-Artjärvi riistanhoitoyhdistys Ari Ketonen Markku Fabritius Ammunta sallittu vain kiväärillä ja pistoolilla. MYRSKYLÄ, Grevnäs Grevnäs- Mickelspiltom Jaktförening r.f. Haulikkorata MÄNTSÄLÄ, Mäntsälän Ampumaurheilukeskus Hirvihaarantie HIRVIHAARA Mäntsälä Kennel- ja Metsästysseura ry Haulikkoradat 6 kpl. (skeet-trap-compak) Luodikkorata 100 m 20 ap. Mäntsälän Riistanhoitoyhdistys ry Mikko Kylmäniemi Villikarjurata 2 ap. 1 Liikkuva hirvirata 100/75 m 2 ap. Mäntsälän Urheilijat ry Toni Karlsson Pienoiskiväärirata 50 m 50 ap. 1 Pistoolirata 50 ap. NUMMI-PUSULA, Hauhula/Keräkankare Big Bore Club ry 1 siluettirata, 4+16 ap NUMMI-PUSULA, Keräkankare/ Mansikkakuopat Nummi-Pusulan Rhy Ville Saukkola ville.saukkola@dnainternet.net Toinen 2 haulikkorataa pois Haulikkorata Trap Riistapolkurata hirvi 75/100 m luodikkorata Villikarju/pienoishirvirata NURMIJÄRVI, Alkon ampujien rata Alkon ampujat Pistooli Pienoiskivääri ORIMATTILA, Salolan ampumaradat Orimattilan Seudun Urheiluampujat ry, Olympiavoittajantie Heikki Romppanen, Radan valvojan ja kilpailun johtajan matkapuhelin haulikkorataa Trap ja skeet Orimattilan Rhy Pertti Oksanen hirvirata 75/100 m, liikkuva 1 ap 1 hirvirata 100 m, 1/10 ap POHJA, Starrböle Karjaan-Pohjan Rhy Johan Österlund hirvirata 75 m 1 ap. Pornainen/Halkia hirvirata 75/100 m 1/2 ap. Haulikkorata (skeet/trap) Pornainen Halkia Pornaisten rhy Keijo Peltola Luotikuja Pornainen/Halkia 1 hirvirata 75 m 2 ap. 1 haulikkorata (Skeet/Trap) (luodikkorata poistunut) PORVOON, Munkkala Tungträskvägen 160 Porvoon riistanhoitoyhdistys Bror Talberg Yrjö Ignatius hirvirata 75 m 1 pistoolirata 25 m,25 ap 3 haulikkorataa (2 trap, 1 skeet) 2 Villikarjurataa 50 m Pienoiskiväärirata 10 ap PUKKILA, Savijoki Porrassuontie Iilijärvi/Savijärvi Savijoen Metsästysyhdistys ry Henri Keskipasma Hautjärventie 183 A PUKKILA Puh Sähköp. hkeskipasma@gmail.com Raine Keskipasma Teuvo Inkinen Rauli Arminen maanantaina metsästysammunta ja torstaina trap Aukioloajat muina aikoina sopimuksen mukaan. RUOTSINPYHTÄÄ, Rhy:n ampumarata (Petjärvi) Ruotsinpyhtään Riistanhoitoyhdistys ry, Ruukin erämiehet ry Erkki Paavola , Arto Rautio hirvirata 2 haulikkorataa (skeet, trap) SAMMATTI, Haukka Sammatin riistanhoitoyhdistys 1 hirvirata, 1 ap Ampumarata lopetettu 2016 SIPOO, Savijärvi, SSG Ampumaradantie 105, Sipoo 60o21 30 N, 25o22 05 E Sibbo Skyttegille ry., Elof Juselius , puheenjohtaja@ssg.shooting.fi Jarmo Rosenqvist pupejarmo@gmail.com, (haulikko) Kristian Torsell riistamaali@ssg-shooting.fi (riistamaali+ilma-ase ) Matti Kivi puheenjohtaja@ssgpractical.fi (practical) Juhani Lehtosaari (siluetti+kasa-ammunta) Reijo Näätänen (mustaruuti+pienoiskivääri) 6 haulikkorataa (skeet, trap), 1 sporting- ja 2 compaksportingrata luodikkorata, 10 ap, 1 hirvirata (100/75 m), 2 karjurataa 1 pienoiskiväärirata 15 ap, ilma-aserata, 2 ilmahirvirataa 1 mustaruutirata 1 siluettirata + kasa-ampumarata (100/200 m), ampumapaikkaa 1 ampumahiihtorata, 10 ampumapaikkaa 1 practical-rata, 15 ampumapaikkaa 15 ampumapaikkaa SIPOO, Savijärvi Sibbo Jaktvårdsförening Sipoon Riistanhoitoyhdistys Toiminnanohjaaja Lasse Karjalainen hirvirata 75/100 SIPOO, Savijärvi, SMY Suomen Metsästysyhdistys ry Puheenjohtaja Pasi Siikaluoma smy.haulikkokerho@gmail.com 4 Haulikkorataa Skeet/Metsästysammunta Trap / O-trap, compak TAMMISAARI, Vikby Tenholan riistanhoitoyhdistys Jarmo Laiho Hirvirata 75/100 m 2/1 ap. Villikarju/pienoishirvirata 2 ap. Haulikkorata (skeet) TAMMISAARI, Baggby Puolustusvoimat Tom Nilsson hirvirata 75 m kiväärirata 300 m 4 ap. kiväärirata 150 m 30 ap. 2 pistoolirataa 20 ap. TAMMISAARI, Snappertuna Garantiförening för Snappertuna 26 27

15 Kivikon sisäampumaurheilukeskushanke etenee myötätuulessa Viime vuoden palvelumuistiossa kirjoitin Helsingin Kivikon kaupunginosaan suunnitellusta valtakunnallisesta sisäampumaurheilukeskushankkeesta. Vuoden aikana hanke on edistynyt suotuisissa tuulissa merkittävästi. Kivikon ja Jakomäen urheilualueen asemakaavamuutos tuli lainvoimaiseksi joulukuussa, ja opetus- ja kulttuuriministeriö pitää hanketta valtakunnallisesti merkittävänä liikuntapaikkahankkeena. Kivikon sisäampumaurheilukeskushanke täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Pitkien pohdintojen kristallisoituneet ajatukset mielikuvineen kirjoitettiin ja piirrettiin ruutupaperille ensimmäistä kertaa vuonna Usean eri vaiheen kautta olemme edenneet nykyiseen toteuttamiskelpoiseen malliin sisäampumaurheilukeskuksesta (Uudenmaan metsästäjien palvelumuistio 2016, ss ). Heti suunnittelun alussa lähestyimme Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupunkien virkamiehiä esitellen hanketta ja etsien sopivaa tonttia. Mahdollisia rakennuspaikkoja olisi löytynyt sekä Espoosta että Vantaalta mutta Tämä on se oikea paikka. -elämys jäi kokematta. Vuonna 2012 Helsingin kaupungin liikuntajohtaja Anssi Rauramo ilmoitti meille hankkeen vetäjille, että Helsingin Kivikosta voisi löytyä sopiva rakennuspaikka sisäampumaurheilukeskukselle. Nyt löytyi se oikea paikka. Kaksi vuotta myöhemmin Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto aloitti Kivikon ja Jakomäen urheilualueen asemakaavan muutostyön. Tähän prosessiin kuului vuonna 2015 julkinen kuuleminen asemakaavan muutoksesta sekä käsittely kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Vuoden 2016 aikana olivat käsittelyt sekä kaupunginhallituksessa että kaupunginvaltuustossa. Asemakaavamuutos tuli lainvoimaiseksi joulukuussa 2016 sisältäen 2,5 hehtaarin rakennuspaikan sisäampumaurheilukeskukselle ja rakennusoikeutta kerros-m 2. Asemakaavan muutokseen ja lainvoimaisuuteen kului viisi vuotta ensimmäisestä tonttipalaverista. Me olimme osin huolissamme siitä, vastustettaisiinko sisäampumaurheilukeskushanketta eri käsittelyvaiheissa ideologisista syistä. Osa väestöstämme ei suhtaudu myötämielisesti metsästykseen, ammunnan harrastamiseen ja aseiden omistamiseen. Asemakaavamuutoskäsittelyt menivät kuitenkin kaikissa eri portaissa yksimielisesti läpi. Ilmapiiri on ollut hyvin myönteinen ja siihen lienee vaikuttanut se, että tämä on yksityinen hanke ja olemme maksaneet kaikki tähän astiset kulut omista lompakoistamme. Sisäampumaurheilukeskus on myös ympäristövaikutukseton vaihtoehto ampumaurheilulle. Valtakunnallisesti merkittävä liikuntapaikkahanke Norjalainen A-TEC esitteli messuilla 12 kaliiperin haulikoille suunnitellun äänenvaimentimen, joka kiinnittyy supistajan kierteisiin. Tästä voisi olla apua ulkoampumaratojen melurajojen alittamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen hyväksyi joulukuussa 2015 Kivikon sisäampumaurheilukeskushankkeen valtakunnallisesti merkittäväksi liikuntapaikkahankkeeksi (Liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma vuosille ). Ministeri Grahn-Laasonen uudisti päätöksensä marraskuussa Tässä päätöksessä sisäampumaurheilukeskushankkeelle on varattu rahoitusta 2 miljoonaa euroa vuodelle Valtion tuki tulisi olemaan kuitenkin vain murto-osa hankkeen kokonaiskustannuksista. Olemmekin valmistelun edetessä kartoittaneet samalla myös hankkeen rahoittajia. Syksyllä 2016 aloitimme yhteistyön Rakennuttajatoimisto HTJ Oy:n kanssa. HTJ on yksi Suomen johtavista rakennuttajatoimistoista, ja se on rakennuttamista, työmaavalvontaa, energia- ja ympäristökonsultointia sekä erilaisia projektinjohtopalveluja tuottava yritys. HTJ kartoittaa tällä hetkellä hankkeelle sopivia yhteistyökumppaneita. Tavoitteemme on, että sisäampumaurheilukeskus on toiminnassa vuonna 2020, jolloin siellä voitaisiin järjestää sotilasammuntojen MM-kilpailut. Osallistuin maaliskuun alussa ensimmäistä kertaa Saksassa pidettäviin asealan ammattimessuihin IWA Yhtenä matkan päätavoitteistani oli löytää mahdollisia yhteistyökumppaneita, jotka valmistavat tai edustavat sisäampumaratalaitteita. Erityisinä mielenkiinnon kohteinani olivat luotiloukut, kimmokesuojat, maalitaululaitteet (mekaaniset/elektroniset), simulaattorit (laser/live fire) ja ilmansuodatuslaitteistot. Matkani tavoitteet onnistuivat hyvin. Luotan siihen, että sisäampumaurheilukeskushanke toteutuu ja tulee lisäämään ammunnan harrastamisen yleistä hyväksyttävyyttä. Juha-Pekka Ripatti Amerikkalainen Polycase valmistaa lyijyttömiä kuparipolymeeriluoteja useissa eri pistoolikaliipereissa. Nämä luodit hajoavat osumasta pölyksi. Shotnet verkot keräävät haulikkoradoilla haulit ja vähentävät laukausmelua

16 Afrikkalainen sikarutto (ASF) leviää Euroopassa - varaudu! Afrikansk svinpest (ASF) sprids inom Europa - var beredd! Afrikkalainen sikarutto (African Swine Fever, ASF) on helposti leviävä, viruksen aiheuttama sikojen, villisikojen sekä mini- ja mikrosikojen verenvuotokuumetauti. ASF-virukseen ei ole olemassa rokotetta eikä hoitokeinoa. Afrikkalainen sikarutto ei tartu ihmiseen. Afrikansk svinpest (African Swine Fever, ASF) är en viral blödarfebersjukdom som sprids med lätthet bland svin, vildsvin samt mini- och mikrosvin. Det finns varken vaccin eller någon behandlingsmedel för ASF-viruset. Afrikansk svinpest smittar inte till människan. Afrikkalaista sikaruttoa esiintyy yleisesti Afrikassa. Vuonna 2007 tauti levisi Georgiaan, todennäköisesti Afrikasta tulleen laivan ruokajätteen mukana. Sen jälkeen ASF on levinnyt mm. Venäjälle, Ukrainaan, Valko-Venäjälle ja vuonna 2014 EU-maihin Puolaan, Liettuaan, Latviaan ja Viroon. Euroopan alueella afrikkalaista sikaruttoa on ollut Sardiniassa vuodesta 1978 lähtien. Afrikkalaista sikaruttoa ei ole koskaan todettu Suomessa. Afrikansk svinpest förekommer allmänt i Afrika. År 2007 spreds sjukdomen till Georgien, troligen med matavfall som kommit med båt från Afrika. Sedan dess har ASF spridits bl.a. till Ryssland, Ukraina, Vitryssland och år 2014 till EU-länderna Polen, Litauen, Lettland och Estland. Inom Europa har afrikansk svinpest förekommit i Sardinien sedan år Afrikansk svinpest har aldrig påvisats i Finland. OIREET MILLOIN ON SYYTÄ EPÄILLÄ SYMPTOM DET FINNS ANLEDNING ATT MISSTÄNKA ASF OM Äkillinen kuolema ilman edeltäviä oireita Sioilla on afrikkalaisen sikaruton oireita Plötsligt dödsfall utan föregående symptom Svinen uppvisar symptom på afrikansk svinpest Korkea kuume ( C), apaattisuus Ihon punoitus, verenpurkaumat iholla Ruokahaluttomuus, oksentelu, (verinen) ripuli, ummetus Ontuminen, takajalkojen jäykkyys, horjuminen, vapina tai kouristukset Silmä- ja sierainvuoto Luomiset Kuolleisuus jopa 100 %, kooma, kuolema 1 7 vrk:ssa Sikoja kuolee äkillisesti tai sairastuu lyhyen ajan sisällä Sioilla on kuumeinen suolisto- tai hengitystiesairaus, johon antibioottihoito ei tehoa Luonnosta löytyy kuollut villisika Villisialla on ollut sairauden oireita ennen kaatoa Villisiassa havaitaan suolistamisen yhteydessä normaalista poikkeavaa verekkyyttä Hög feber (40,5-42 C), apati Huden rodnar, blodutgjutningar på huden Aptitlöshet, uppkastningar, (blodig) diarré, förstoppning Hälta, styva bakben, ostadig gång, skakningar eller kramper Flöde ur ögon och näsborrar Kastningar Upp till 100 % dödlighet, koma, djuret dör inom 1-7 dygn Plötsliga dödsfall eller snabba sjukdomsfall inträffar Svinen har en sjukdom i tarmarna eller luftvägarna och även feber, och antibiotikabehandling saknar effekt Ett dött vildsvin hittas i naturen Vildsvinet uppvisade sjukdomssymptom innan det fälldes Mer blodighet än normalt observeras vid urtagning av vildsvin Sairastuneiden määrä voi vaihdella ja oireet voivat olla myös lievempiä Antalet insjuknade svin kan variera och symptomen kan också vara mildare Tavallisin aika tartunnasta oireiden ilmaantumiseen on 3-15 vuorokautta. Symptomen uppstår vanligen inom 3-15 dygn efter att svinet har smittats

17 Koirakuriin littyvää lainsäädäntöä Hunddichiplin och dit hörande lagstiftning Lait ja määräykset asettavat omat vaatimuksensa koiranpidolle. Koiranomistajan on hyvä tutustua koiriin liittyvään lainsäädäntöön, jossa määrätään muun muassa koirien kiinnipitovelvollisuudesta, koirakurista ja monista muista koiranpitoon liittyvistä asioista. Järjestyslaki ( /612) Vuoden 2003 puolivälissä voimaan astunut järjestyslaki korvasi kuntien omat järjestyssäännöt. Järjestyslaissa on oma pykälänsä koskien koirakuria (14 ). Koirakuri Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseksi koiran omistajan tai haltijan on: 1) pidettävä koira taajamassa kytkettynä; 2) pidettävä huolta siitä, ettei koira pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua; ( /1195) 3) pidettävä huolta siitä, että koiran uloste ei jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa. Mitä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetään, ei koske virantoimituksessa käytettävää valtion omistamaa koiraa, vartiointitehtävässä olevaa vartijan koiraa, palvelutehtävässä olevaa koulutettua pelastuskoiraa, liikuntavammaisen avustajakoiraa eikä näkövammaisen opaskoiraa. Mitä 1 momentin 1 kohdassa säädetään, ei koske suljettua pihaa, koirien harjoituspaikkaa eikä erityisesti osoitettua aidattua jaloittelualuetta. Koiran tulee kuitenkin näissäkin paikoissa olla omistajansa tai haltijansa valvonnassa. Lakiin perustuen, mutta myös vastuuntunnosta koiranomistajien tulee kerätä koiriensa jätökset pois taajaan asutuilla alueilla ja yleisillä ulkoilualueilla, kuten puistoissa. Monelta ristiriidalta vältytään, kun koiranomistajat totuttelevat keräämään koiransa jätökset roska-astioihin. Metsästyslaki (615/1993) Metsästyslaissa säädetään muun muassa koiran kiinnipitovelvollisuudesta, koirakokeista, koiran kouluttamisesta sekä koiran talteenotosta. Näistä asioista kerrotaan lain 8. luvussa (51 55 ). Kaikkia koiranomistajia koskevat yleiset lainkohdat ovat: Maaliskuun 1. päivästä elokuun 19. päivään ulkona oleva koira on pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä. (Metsästyslaki 51 ) ja Ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa koiraa ei saa pitää irti toisen alueella. (Metsästyslaki 53 ) Yleinen järjestyslaki antaa tarkentavia määräyksiä koirien kiinnipidosta taajama-alueilla, mutta muutoin kiinnipitovelvollisuus perustuu metsästyslakiin. Koiranomistajilla on monesti se harhaluulo, että metsässä ja maaseudulla koiria voi pitää kytkemättöminä ilman valvontaa. Metsästyslain mukaan koiraa ei kuitenkaan saa pitää irti toisen alueella ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa. Eero Lehto Lagar och förordningar ställer egna krav på hundhållningen. Det vore bra om hundägarna bekantade sej med lagstiftningen gällande hundarna, där man bla. bestämmer om fasthållningen av hundarna och många andra saker som berör hundhållningen. Ordningslagen ( /612) I mitten av 2003 trädde ordningslagen i kraft och ersatte kommunernas ordningsstadgar. I ordningslagen finns en egen paragraf gällande hunddichiplin ( 14). Hund dichiplin För att säkra den allmänna ordnin- gen och säkerheten bör hundägaren eller innehavaren: 1) hålla hunden kopplad i tätorterna 2) ombesörja att hunden inte rör sej o kopplad på löpbanor och andra dylika platser inte heller på allmänna sim stränder, barnens lekplatser, på torg under torgtid eller på för allmänheten gjorda skidspår eller idrotsplaner om det inte tillåts skilt ( /1195). 3) ombesörja att det inte lämnas hundavföring på skötta områden i tätorterna. De i 1 momentet 1 och 2 punkterna stadgas, gäller inte av staten ägda tjänstehundar, på vaktuppdrag varande vakthund, på arbetsuppdrag varande räddningshund, rörelseskadades hjälphund icke heller synskadades led hund. Det i 1 moment 1 punkten stadgat, gäller inte inhägnade gårdar, hundars övningsplatser ej heller inhägnade rastplatser. Ägaren eller innehavaren bör även på dessa platser övervaka sina hundar. Med stöd av lagen, men även som ansvarsfull hundägare skall man alltid städa efter sin hundar i bebodda delar av tätorten och allmänna uteområden såsom parker. Många stridigheter undviks, då hundägarna vänjer sej att städa efter sina hundar och sätta spilningen i för endamålet befintliga kärl. Jaktlagen(615/1993) I jaktlagen stadgas bla om hundens fasthållning, hundprov, hundens skolning och fasttagande. Om dessa saker nämns i lagens 8punkt(51 55 ). De allmänna lagpunkterna som berör alla hundägare: Från första Mars till 19 augusti skall hund som är ute vara kopplad eller kunna kopplas omedelbart. (Jaktlagens 51 ) och Utan markägarens eller jakträttsinnehavares lov får inte hunden vara o kopplad på annans mark. (Jaktlagens 53 ) Den allmänna ordningslagen ger noggranna bestämmelser om hundarnas fasthållning i tätorterna, men förövrigt grundar sej fasthållningsskyldigheten på jaktlagen. Hundägarna har ofta en felaktig uppfattning, att hunden får vara lös och oövervakad i skogen och på landet. Enligt jaktlagen får inte hunden hållas lös på annans mark utan markägarens eller jakträtts innehavarens lov. Djuren i naturen föder snart sina ungar och det är en orsak varför vi bör vara extra noga då vi rör oss i skog och mark. De nyfödda små varelserna har ingen möjliget att klara sej undan våra hundar och andra predatorer! Önskare er alla en fin varm vår och en ännu varmare sommar! Viltvård och utbildningskommitténs ordförande Bobi Lindholm 32 33

18 NÄINKIN VOI TELKÄNPÖNTÖN RAKENTAA Kuvat ja teksti Timo Tanner Sorvataan Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin pönttösorvilla 240 mm terällä sopivista 55 cm pitkistä pölleistä pönttöaihioita. Puiden halkaisija on oltava noin 300 mm, jolloin pöntön seinämän vahvuudeksi jää mm. Neljän ruuvin avulla, noin kolme senttiä pohjasta saadaan tukipisteet, joiden päälle voidaan asettaa vanerista sahattu pohjakiekko. Pohjalevy lukitaan vielä neljällä ruuvilla kuvan osoittamalla tavalla, ettei pohja putoa. Pöntön katto sahataan vanerilevystä ja ruuvataan paikoilleen. Pöntön puuhun ripustamista varten voi kairata pöntön takaseinän suuntaisesti reiän, jonka kautta voi pujottaa ripustuslangan tai narun. Koko pöntön ympäri kiedottu ripustuslanka voi vuosien kuluessa rutistaa pöntön puun kasvaessa. Ripustuslangan ja puun väliin on syytä laitta palikat puunrungon vaurioitumisen estämiseksi. Tähän tolppaan vaihdettiin uusi pönttö vanhan tilalle, jossa vuodesta toiseen telkät ovat pesineet. Näin lähelle rantaa asennetulle telkän pöntön asukkaille on vaarana minkki, joka voi tuhota pöntön asuk-kaat. Pöntön voi asentaa jopa 50 m päähän rannasta, mieluiten varjoisaan paikkaan. Pöntön alla ei saa olla teräviä risuja, joihin telkän poikaset voivat loukata itsensä hypätessään pöntöstä. Pöllistä voi jättää myös sorvaamatta noin 50 mm, jonka jälkeen moottorisahalla sahataan pöntön kyljestä sahaus ja otetaan purilas pois. Tällöin pönttöön jää valmiiksi pohja mutta pöntöstä tulee tällä menetelmällä hieman painavampi. Pönttöaihion avulla voidaan piirtää pohjakiekko vaneriin, josta se on helppo sahata pistosahalla. Kun pönttö käännetään normaaliin pystyasentoon vesisateella pöntön sivuja pitkin valuva vesi ei kulkeudu pohjalevyn sisäpuolelle. Pöntön voi myös keväisin puhdistaa paikoillaan puussa pohjan kautta ruuvaamalla muutaman ruuvin auki ja irrottaa pohjalevy. Pöntön pohjalle on muistettava laittaa kuivia sammaleita, sahajauhoa tai ruohoa pehmusteeksi, koska telkkä ei itse tuo pönttöön pehmusteita ja kovalle pohjalle jäävät alimmaiset munat eivät pysy lämpimänä haudonnan aikana, Pönttösorvin voitte lainata käyt-töönne. Yhteystiedot alla. Levy asetetaan tuki ruuvien päälle. Toisena vaihtoehtona pöntön pohjan voi tehdä käyttämällä 6 mm vaneria tai muuta vastaavaa levyä. Jos levyn kiinittää suoraan pöntön pohjaan on vaarana, että vesi kulkeutuu levyn reunasta pöntön sisälle. Lopuksi piirretään pöntön ylälaidasta 10 cm alaspäin noin 10 cm ympyrä, jonka avulla pistosahalla sahataan lentoaukko. Puolessa päivässä saa tehtyä monta pönttöä valmiista aihioista. Varatkaa ajoissa pönttösorvi kevään pönttötalkoisiinne Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry uusimaa@metsastajaliitto.fi Puh

19 Riistametsänhoitaja voi katkaista pihlajia, pajuja tai haapaa vyötärön korkeudelta taimikkoon. Aikaansaadaan pusikkoa, jossa tuottaa hirvelle ruokaa ja alla on suojaa linnuille. Puskat jäävät kasvatettavien puiden varjoon vuosien saatossa ja kuihtuvat pois metsänhoitoa haittaamasta. Tehokasta metsätaloutta & paljon riistaa RIISTAMETSÄNHOIDON ABC Siemensyntyinen männyntaimikko on tiheä ja sieltä riittää hirvillekin hyvin ruokaa. Kuvan taimikko on pituudeltaan noin viisi-kuusimetristä, ja voidaan harventaa, sillä hirvi ei enää yltä taittamaan latvaa. Teksti ja kuvat: Tiina Eklund Tehokas metsänhoito ja riistan huomioiminen eivät ole toisiltaan pois. Riistaa voi huomioida pienillä teoilla ja silti saada kiitettävän tuoton omasta metsästä. Riistametsänhoitajan ahkeruus palkitaan. Riista tarvitsee suojaa ja ruokaa. Kun tämän muistisäännön pitää korvan takana, on riistametsänhoidon tärkein asia sisäistetty. Voit saada sekä hyvän tuoton metsästä, että paljon riistaa. Ne eivät sulje toisiaan pois. Suoja on tärkeää siksi, että petoja on Suomen metsissä runsaasti. Niitä liitelee niin taivaalla, kuin tallustaa neljällä jalalla kenttäkerrosta loputtomasti nuohoten. Osa on Suomessa tiukasti suojeltuja, eikä laki anna niiden vähentämiseen mahdollisuutta. Riistametsänhoitoon kuuluukin ahkera petopyynti ja riistametsänhoitajan ahkeruus tässä työssä palkitaan runsaina riistakantoina. Pienmetsätalous luo monimuotoisuuden Tasaikäisellä metsänhoidolla on metsiimme luotu monimuotoinen mosaiikki, joka tarjoaa ruokaa mm. hirville, valkohäntäpeuroille ja metsäkauriille. Myös ihmiset hyötyvät uudistushakkuista. Haastattelin kerran luonnonsuojelija Pentti Linkolaa, joka kehui hymyillen saaneensa kelpo saaliin vadelmia hakkuuaukealta. Kun suomalainen kuusimetsä ikääntyy, sen pohja kunttaantuu happamaksi ja pienilmasto kylmenee, kun valo ei pääse enää sulkeutuneeseen metsään. Marjoja aiemmin tuottanut varvusto kuihtuu pois ja riista katoaa. Metsän sadonkorjuun aika on tullut: aivan kuin kypsä porkkanapenkki, on se valmis poimittavaksi. Se uudistetaan jälleen kasvavaksi, hiiltä sitovaksi, biomassaa tuottavaksi, valoisaksi ja lämpimäksi metsäksi. Metson hakomismännyt ja ympärille riittävästi puita niitä suojaamaan. Suuret haavat metson ruokailupuiksi ja monimuotoisen eliöstön kodiksi. Ja eteläisessä Suomessa jalot lehtipuut, kuten tammet, vaahterat ja metsälehmukset luontoa rikastuttamaan. Ja notkoihin harmaalepät paikkauskollisen pyyn ruokailupuiksi. Taimikon oikea-aikainen hoito ratkaisee Kun metsä on uudistettu ja taimetettu, tai kuivat kankaat luontaisesti kylväytyneet männyn siemenpuista, on metsä riistasta tyhjä muutaman vuoden ajan. Metsän kehitys eli sukkessio on kuitenkin nopeaa ja parin vuoden päästä riista palaa taas alueelle. Ensimmäisenä hakkuun jälkeen vadelmikko riehaantuu kasvuun. Se on tuottoisin mettä heruttava kasvi Suomessa ja herkullisen marjasadon tuottaja. Vadelma houkuttelee hyönteisiä ja ne perässään pikkulintuja. Missä maa on käännetty, on paahteinen paikka sisiliskoille ja käärmeille lämmitellä, sekä korvasienen nousta keväällä. Ja kun vesaikko nousee parin vuoden kuluttua ja ohittaa vadelman, saapuvat sorkkaeläimet ruokailemaan. usta. Harvaksi raivatun kaksi-kolmimetrisen mänty- tai koivutaimikon omistaja on varsin rohkea pelatessaan tietoista uhkapeliä. Neli-viisimetrinen taimikko voidaan hyvin harventaa, kun hirvilehmä ei kykene enää taittamaan sieltä latvaa vasalleen talvella. Tiheänä pitkään kasvatettu taimikko tuottaa myös laadukasta puuainesta, kun oksat karsiutuvat luontaisesti ja puu pyrkii vauhdilla kohti valoa. Hirville jätetään sille mieluisia puita syötäväksi: pajua, pihlajaa ja haapaa. Vasta näiden puulajien jälkeen hirvi haluaa haukata mäntyä tai maistaa koivua, mutta paremman puutteessa se tyytyy myös näihin. Hirvien talvilaidunalueilta löytääkin usein pihlajikkoja, joiden tuoreen kasvun hirvi laiduntaa joka vuosi uudelleen. Mutta on hyvä muistaa, ettei haapaa jätä männikköön, sillä sen kantama sienitauti voi tuhota männyn uuden kasvun. Sekametsä on monimuotoisuuden lisäksi metsänomistajalle turvallinen vaihtoehto: jos tauti iskee tiettyyn puulajiin, jää muita puita metsäksi kasvamaan. tavan puun varjoon ja kuolee pois kasvatettavia puita haittaamasta. Harvennettu metsä on hedelmällinen Hyvin hoidetun taimikon seuraava vaihe on ensiharvennus, joka voidaan tehdä koneellisesti ja kannattavasti. Jos jossain on hankalasti korjattava tuuheikko, sen voi hyvin jättää riistalle tuulen ja petojen suojaksi. Harvennettu metsä saa sopivasti valoa ja on edelleen suojainen. Varvusto elpyy siellä vauhdilla ja metsä alkaa tuottamaan mustikka- ja puolukkasatoa riistan ja ihmisen iloksi. nut pääsevät marjaisiin ruokapöytiin ja poikaset hyönteisravinnosta lihomaan. Näihin metsiin riistametsänhoitajan on hyvä tuoda pedoille loukkuja, kaivaa pedot luolistaan ja perustaa kyttäyspaikkoja. Missä kanalinnut lisääntyvät, sinne myös pedot hakeutuvat. Riistametsänhoito on turhaa, jos riista päätyy pedon ruokapöytään, ja suuri riistamaa Suomi on jälleen vain legendaa. Mutta todellinen vihulainen on supikoira, Sekametsästä voidaan käydä kaatamassa talvella haapoja jänisten ruokapöydäksi. Eikä jonka suvun vähentämiseen on onneksi lukuisia keinoja. Supikoiran merkitystä metsä- Uudistettaessa on hyvä valita sopivia jättöpuita alueelle. Koivuja aukonlaidoille, joihin Jos hirven ruokapuu haittaa halutun taimen kanalintukatoon aiemmin vähäteltiin, mutta kasvua, voi riistametsänhoitaja katkaista sen aliskasvoskuusikkoa tarvitse kaikkialta perata teeriparvi huurteisessa pakkassäässä nousee uusimpien tutkimusten mukaan se on munarosvo numero yksi, josta kärsivät maassa pe- navan korkeudelta. Näin esimerkiksi pihlaja ennen harvennuksia. Riittää, että puiden tyvet raivataan puhtaaksi motokuskin näkymää ruokailemaan. Ryhmä mäntyjä saarekkeeksi Riistarikkautta vaaliva riistametsänhoitaja ja paju tuuhenee ja tuottaa enemmän ruokaa aukkoa maisemoimaan ja seisomaan paalujuurensa tukemana seuraavat vuosisadat. sien mukaan riittävän suureksi ennen raiva- varpukasvit kukoistavat metsässä. Kanalin- kasvattaa taimikon tiheänä ja mahdollisuuk- Kun päästään toiseen harvennusvaiheeseen, sivät lajit, kuten metso, teeri ja lehtokurppa. hirvelle, mutta jää vuosien saatossa kasvatet- estämästä. Harvennettu valoisa sekametsä on 36 37

20 - Juhlat ja Kokoukset Soukkion Seuratalo. Soukkiontie 558, Sälinkää Varaukset ja tiedustelut Juha Koivisto puh www. soukkionms.fi Rautarakenteet Hitsaus Putkityöt yms. RAUTARAKENNE TUOHILUOMA T:MI Pekka Tuohiluoma Naulasaarentie 47, Kuivanto Puh , Hienosti kasvava rauduskoivikko alueelta, missä on 12 hirveä/1000 hehtaaria. Taimikon raivaus tehtiin myöhäisessä vaiheessa, jolloin hirvet eivät enää yllä latvoihin. hedelmällinen siellä viihtyy moni riistalaji. Riistametsänhoitaja voi nyt tyytyväisenä kävellä kaikin puolin tuottavassa metsässään. Ja vähitellen jo suunnitella sen uudistamista sekä tulevia jättöpuita ja jättöpuuryhmiä. So be it olkoon niin! Taimia istutetaan puulajista riippuen hehtaarille. Kun vesaikko nousee alueelle, lisääntyy taimimäärä tuhansiin ellei pitkälti toiselle kymmenelle tuhannelle. Ja jätetyistä siemenpuista on voinut kylväytyä tuhansien taimien armeija. Tällaisen tiheän taimikon kasvukuntoon saattamiksi tarvitaan paljon raivaussahatunteja. Ensiharvennuksesta metsänomistaja voi saada pienen tulon ja harvennuksesta vähän enemmän. Mutta varsinainen tulon metsänomistaja saa päätehakkuusta. Metsää on siis hoidettava säännöllisesti, jos haluaa itselleen tuottoja. Eikä jälkipolvia manaamaan huonosta metsän- ja riistanhoidosta. Päätehakkuukypsässä metsässä on puita harvennusten jälkeen vain kappaletta. Eli metsänkierron aikana on päästävä tuhansista puista eroon. Itseasiassa valtaosasta taimia. So be it eli olkoon niin, kuten tuntemani suurmetsänomistaja totesi. Hänen mukaansa taimikossa on yllin kyllin hirvien syödä, koska valtaosa taimista pitää kuitenkin raivata. Hirvihän vain ojentaa auttavan turpansa urakkaan. Kunhan taimikko raivataan silloin, kun latvat ovat kasvaneet hirven ulottumattomiin. Siis myöhäinen taimikonhoito, sekametsä, jättöpuut ja petopyynti - siinä ainekset hyvään riistametsänhoitoon. Lisätietoja: Tapio 2014: Metsänhoidon suositukset riistametsänhoitoon, työopas. Verkkojulkaisu: Suomen Riistakeskus 2016/ Riistametsänhoito: Pedot hävittävät riistan metsistämme. Riistametsänhoitaja auttaa riistaa pääsemään pedoista eroon. INFOLAATIKKO: - Taimia istutetaan puulajista riippuen kappaletta hehtaarille. - Lisäksi uudistusalalle kasvaa lehtipuun vesaikkoa - Kasvata taimikko mahdollisimman tiheänä 2-3 metriin saakka - Anna hirven osallistua taimikon harvennukseen - Tee taimikonhoito vasta 4-5 metrin pituudessa, kun hirvi ei yltä latvoihin - Suosi sekametsiä, jotta hirvillä on pajua, pihlajaa ja haapaa ruokana Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Finlands Jägarförbunds Nylands distrikt rf Työtä metsästyksen hyväksi 60-vuotta UUDENMAAN ERÄTULET NYLANDS VILDMARKSELDAR SIPOOSSA I SIBBO

21 Suomen Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius Ruudin tuoksua vai nuolen viuhunaa; METSÄSTYSJOUSELLA SORKKAELÄINJAHTIIN? Teksti ja kuvat: Tiina Eklund Lakimuutos, jolla mahdollistetaan hirveä pienempien sorkkaeläinten jousimetsästys, on tätä kirjoitettaessa vireillä. Mitä jousimetsästäjän on hyvä huomioida, kun peurajahti siintää mielessä? Suomen Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simeniuksen mukaan metsästyslain muutoksen etenemisaikataulu on vielä avoin. Lakimuutoksella on tarkoitus sallia hirveä pienempien sorkkaeläinten jousimetsästys, joita ovat mm. valkohäntäpeura ja villisika. Metsäkauriin jousimetsästys on jo nykylailla sallittu. - Lakimuutoksessa säädetään sorkkaeläinten jousimetsästyksestä ja ampumakokeesta. Kaikki muu säädetään asetuksella, sanoo Simenius. Maa- ja metsätalousministeriö on pitänyt laista lausuntokierroksen, viimeistellyt lain ja lähettänyt sen eduskuntaan. Valiokuntakäsittelyjä ei ole vielä ollut ja etenemisaikataulu on avoin. - Jos halutaan metsästää ensi syksynä, tulisi laki käsitellä kahden seuraavan kuukauden aikana. Sen jälkeen pitää tehdä asetukset, joissa ovat yksityiskohtaiset säädökset, hän sanoo. Aikataulu näyttää tiukalta. Laki pitäisi käsitellä ennen eduskunnan kesälomia tai tuleva metsästyskausi ohitetaan. - On vielä täysin mahdollista, että laki ehtii syksylle. Mutta lain lisäksi tarvitaan käytännön toimia, kuten ampumakokeiden järjestäminen. Simeniuksen mukaan riistanhoitoyhdistykset järjestäisivät metsästysjousen ampumakokeet ja myös jousimetsästäjäliiton jäseniä on ehdotettu kokeiden vastaanottajiksi. Jokaista RHY:tä ei tarvittaisi talkoisiin, vaan muutama maakuntaa kohden riittäisi. Jousella voimaa kuin 308:lla Simenius pitelee käsissään metsästysnuolen kärkeä. Hän irrottaa yhden kolmesta terästä. - Nämä partaveitsen terävät terät läpäisevät eläimen helposti. Ampumisen jälkeen ei ole eroa, onko eläin puhkottu luodilla vai nuolella. Nuoli läpäisee esimerkiksi panssaria sujuvasti, kun taas luodin energiaa häviää törmäämiseen ja avautumiseen. Nuolen tappokyky on 308:n luokkaa. Simeniuksen mukaan metsästysjouselta vaaditaan nykyisen lain mukaan 180 newtonin (N) eli noin 40 paunan (lb) ja 18,5 kilon vetojäykkyys. Peuralle on suunniteltu 45 paunan vetojäykkyyttä. - Kokemusperäinen tieto on, että 40 paunaa riittäisi hyvin. Sitä käytetään USA:n eri osavaltioissa valkohäntäpeuralle. Jousimetsästys vaatii harjoittelua Harjoittelematta ei kannata lähteä pyyntiin: - Jos haluaa ensi syksynä ampua riistaa jousella, on syytä hankkia keväällä välineet ja harjoitella syksyyn asti. On kokeiltava välineet ja testattava metsästyskärjet, että lentävät hyvin. Ja sitten todettava omat kyvyt ja tarkkuus, mille matkalle osaa ampua. Ja kunnioittaa osaamistaan niin, että malttaa olla ampumatta riistaa sitä kauempaa. Myös eri matkoilta ja korkeuksilta kannattaa harjoitella ammuntaa: - Jos esimerkiksi ampuu 15 metriä suoraan eteenpäin tai 15 metriä jyrkästi ylhäältä alas ampuu jälkimmäisessä helposti yli eläimestä. Tähtäyspisteen pitää olla tällöin alempana. Alkuun on hyvä selvittää perusasioita jousiammunnasta, kuten oma vetopituus ja siihen tarvittava nuolenpituus. - Ja sitten jousi täytyy kokeilla ampumalla ja säätää tähtäin paikalleen. On kuin itselataus ruutiaseella: jos patruuna ei sovi aseeseen, se ei käy oikeaan kohtaan. Ja kun kiväärissä säädetään luotia ja ruutia, niin jousessa itse asetta. Jousimetsästys viettelee Kun jousella metsästetään, on eläin varsin lähellä. - Olen ampunut Amerikassa valkohäntäpeurat noin 25 metrin etäisyydelle. Osun kyllä 40 metriin, mutta jos eläin on valpas, voi pidemmällä matkalla tulla ongelmia. Simenius vinkkaa, että jos suunnittelee eläimen ampumista 25 metristä, kannattaa ruokinta sijoittaa noin 15 metrin päähän kyttäyspaikasta. Tällöin eläin on valtaosan ajasta hyvällä ampumahollilla ruokinnalla ollessaan. Simeniuksen mukaan on vain yksi mahdollisuus ampua nuoli. Siihen on keskityttävä. Siksi ammutaan vain paikallaan olevaa, rauhallista eläintä. - Ajometsästykseltä ampuminen on myös mahdollista. Mutta vain, kun eläin pysähtyy. Hiivintämetsästys on myös jännittävää. Mutta tehokkainta on kyttäysmetsästys. Kytispaikka pitää hänen mukaansa rakentaa jouselle soveltuvaksi: huomioida eläinten tulosuunta, tuulen suunta ja jousen vaatima tila. Lisäksi jousimetsästyksessä korostuu riistaeläimen tunteminen: sen käytös pitää tuntea paremmin. - Jousimetsästyksessä on hyvää valikoiva metsästys: eläintä ehtii tarkkailla jo tovin, joten laatu on hyvin selvillä ammuntapäätös tehtäessä. Mutta mikä jousimetsästyksessä erityisesti viehättää? - Metsästystilanteen intensiivisyys, koska riistaeläin on todella lähellä. On kuin pelaisit shakkia. Pitää valita jokainen siirto oikein, että eläin on oikeassa kohdassa ammuttaessa. Simenius uskoo, että myös pinttyneelle ruutimiehelle jousella kyttääminen on silmät avaava kokemus. Saati ison valkohäntäpeurapukin houkuttelu tai hiivintä se on aivan omaa luokkaansa

22 Suomalainen LYNX luodikko luottaa Apelin kääntöjalkaan Meiltä kaikki tarvitsemasi ammuntaan ja metsästykseen! M aahantuomme Fabar m aseita ja Baschier i & Pellagr i patruunoita urheiluammuntaan ja metsästykseen Myymälä: Syrjäläntie Klaukkala, auki arkisin Puhelin: Sähköposti: Asepuuseppä Asko Valonen Alhonkuja 4, Jokela Puh , Fax Kelloliike info@juhanisinisalo.fi Apelin kääntöjalkoja on valmistettu jo yli 40 vuotta. Suoraan maahantuojalta tai jälleenmyyjien kautta. Asekorjaamo Klaus Götsch Mallusjoentie 224, Mallusjoki. Puh gotsch@phnet.fi Uusi 25- metrinen sisäampumarata Ruutisavu Oy Vantaalla osoitteessa Kiitoradantie 6, Vantaa. Kokeile ampumista käsiasekaliipereilla turvallisesti ja valvotusti. Meiltä mahdollisuus vuokrata sekä aseet että rata tai pelkästään rata omalla kalustolla ampuville. Ratavaraukset puhelimitse numeroon tai sähköpostilla info@ruutisavu.fi. Mahdollisuus myös yksityistilaisuuksiin ja sauna- ja kokoustilan vuokraukseen. Renkaat ja autohuolto AMMATTINA RENKAAT Mäntsälä, Maisalantie 16, p Keskuskatu Mäntsälä, puh Asehuolto Pentti Tiira Kirvesmiehentie 12, Kellokoski GSM Asemestari Kari Laurila Tmi Punkantie 211, FI Riihimäki Y-tunnus Alv rek. Lupa Nro Poliisihallitus puh , . asemestari@saunalahti.fi MEILLÄ VÄRISILMÄSSÄ OSUT KUNNON MAALIIN Monenlaista remonttiin ja rakentamiseen. Tervetuloa katsomaan. Palvelemme ma-pe la (019) , mantsalanvari@varisilma.inet.fi 42 43

23 Kuljetusjeesarit Tila- ja Invataksit pyörätuoli- ja paaripotilaat, autossa hissi 1+13 henkilöä Tervetuloa Välkomna kl Tilaukset: HYVINKÄÄ Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Finlands Jägarförbunds Nylands distrikt rf Työtä metsästyksen hyväksi 60-vuotta Ampumaradalle ja riistapolulle... Haulikon-, kiväärinpatruunat ja lataustarvikkeet AMPUMATARVIKE SOINI OY Voitie 32, Hikiä p PELTOLAN TAKSI Tarja-Liisa Peltola, Pornainen mp Tilataksi hlö, Ilmastoitu KESKUSTIEN KELLO JA KULTA Keskuskatu 8, MÄNTSÄLÄ Puh UUDENMAAN ERÄTULET N Y L A N D S V I L D M A R K S E L D A R Lisätietoja: sipoo.fi>kulttuuri ja vapaa-aika>liikunta- ja ulkoilu>erätulet Info: sibbo.fi>kultur och fritid>idrott och friluftsliv> Nylands Vildmarkseldar Mäntsälän Riistanhoitoyhdistys Nordbo Numminen mantsala(at)rhy.riista.fi Puheenjohtaja: Olli Kalliomaa Toiminnanohjaaja: Mikko Kylmäniemi METSÄSTÄJÄTUTKINNOT JA KOULUTUS Metsästäjätutkintoon valmistava koulutustilaisuus: klo 17:00 Mäntsälän ampumaurheilukeskuksessa Metsästäjätutkinnot: klo ja klo Mäntsälän ampumaurheilukeskuksessa Helsingin riistanhoitoyhdistys Kurssi Tutkinto Helsingin riistanhoitoyhdistyksen metsästäjäkurssit järjestetään Helsingin Tapanilassa Sompiontie 1, junaaseman kupeella. Kurssi-illat ti-to klo ja tutkinto ma klo 18. Kurssin hinta 60, tutkinto Ampumakokeet järjestämme Santahaminassa, seuraava klo (ennakkoilmoittautuminen kulkuluvan vuoksi välttämätön), syksyllä kokeet elokuusta marraskuuhun. Aikataulu löytyy varmistuttuaan osoitteesta: Haulikkokoulut aloittelijoille SMY:n radalla 8.5., 15.5., 5.6., 12.6., 7.8. ja Ilmoittautumiset tapahtumiin helsinki@rhy.riista.fi tai toiminnanohjaaja Paula Laukkanen Mäntsälän Ampumaurheilukeskus Mäntsälän Kennel- ja Metsästysseura ry Hirvihaarantie HIRVIHAARA AMPUMAKOE MAANANTAI-ILTAISIN klo l8-20 ja klo HIRVIRATA ja KAKSI KOHDISTUSPAIKKAA Tiistai sekä torstai- illat ovat yleisiä harjoitusiltoja heinäkuun loppuun saakka, elokuun alusta alkaen tiistai- illat. Yleiset harjoitusillat ovat maksullisia kaikille. Ampumarataa voi yleisten harjoitusiltojen lisäksi varata metsästysseurojen ja seurueiden omiin harjoituksiin ja kilpailuihin ampumataidon ylläpitämiseksi. Ajat varataan toiminnanohjaajalta. Mikko Kylmäniemi VILLIKARJURATA RHY:llä on villikarjurata/pienoishirvi, jota vuokrataan harjoitus- ja kilpailukäyttöön. Ajat varataan toiminnanohjaajalta. Mikko Kylmäniemi Mäntsälän ampumaurheilukeskuksen osoite: Hirvihaarantie 725, Hirvihaara. Kuusi haulikkorataa avoinna tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin; trap, skeet ja compak. Tiistaisin ja torstaisin 20 paikkainen luodikkorata ja kaksi kohdistuspaikkaa sekä hirvi 75/100 m ja sopimuksen mukaan 50 m villikarjurata. Paviljonkia voi myös vuokrata yksityistilaisuuksiin. Metsästyslajien kilpailuja: Katso tarkemmat tiedot Tervetuloa 44 45

24 Hangö udds jaktvårdsförening / Hankoniemen riistanhoitoyhdistys Skjutprov / Ampumakokeita klo 16:30 19:00 klo 16:30 19:00 klo 16:30 19:00 klo 16:30 19:00 klo 16:30 19:00 klo 16:30 19:00 klo 16:30 19:00 klo 16:30 19:00 klo 16:30 19:00 klo 16:30 19:00 klo 16:30-19:00 Övningar: Maj-, Juni-, Augusti- och Septembermånad, måndag och onsdag kl (på onsdagarna har provskyttarna företräde) Harjoittelu: Touko-, Kesä-, Elo- ja Syyskussa maanantaisin ja kesiviikkoisin klo ( keskiviikkoisin koe ampujiat ovat etusijalla) Lerduvbanan(samma månader som kula.)tisdag och torsdag (Inte blyhagel! ) Kiekkorata (samat kuukaudet kuin luotiradalla.) Tiistai ja torstai (Ei lyijyhauleja! ) Vidare info av : Verksamhetsledaren Bo-Krister Lindholm HYVINKÄÄN RIISTANHOITOYHDISTYS Hyvinkään Ampumaurheilukeskus, Kaidanpääntie 236, Hyvinkää, Metsästäjäkurssit RHY:n hirsimaja kiväärirata Kurssit alkavat klo 18.00, ilm. tilaisuuden alussa Kurssit alkaen klo 18: alkaen klo 18:00 Tutkinnot klo 18:00 ja klo 18: klo 18:00 ja klo 18:00 Ampumakoe klo klo klo klo klo klo klo klo Ratojen ja majan klo vuokrauksesta klo huolehtii klo Tomi Rolig klo klo tomi.rolig(at)iki.fi klo Avoinna: Valvonta ti-to klo16, , la Luotiradat: Hyvinkään RHY, Hannu Järvenpää hirvirataa, Luodikkorata 23 paikkaa, 8 kohdistuspaikkaa 46 ORIMATTILAN RIISTANHOITOYHDISTYS AMPUMAKOKEET Ampumakoe klo Niinikosken Hirvirata Osoite: Niinikoskenväylä 486, Artjärvi Ampumakoe klo Salolan Hirvirata Orimattila 4.8. Ampumakoe ( Jousi aseille) klo Salolan Hirvirata Orimattila Ampumakoe klo Salolan Hirvirata Orimattila Ampumakoe ( Jousi aseille) klo Salolan Hirvirata Orimattila ja 4.9. Ampumakoe klo ja Ampumakoe klo Ampumakoe klo Ampumakoe (Sää varaus) klo Ilmoittautuminen paikanpäällä. Osoite: Olympiavoittajantie 79 C, Orimattila Ampumakokeen aikana toisella Salolan hirviradalla kohdistus mahdollisuus 10,00 / max 10 laukausta. METSÄSTÄJÄTUTKINNOT klo 18 Orimattila RHY / Seppä Kallen Paja Niemenkylä klo 18 Orimattila RHY / Salusjärven Leirikeskus 3.7., 19.7., 2.8., 4.9. klo 18 Orimattila RHY / Seppä Kallen Paja Niemenkylä klo 15 Orimattila RHY / Salusjärven Leirikeskus Metsästäjä tutkintoon tulee ilmoittautua 7 pv ennen tutkintoa. Tutkinto järjestetään jos vähintään 5 ilmoittautuu. Ilmoittautuminen mieluummin sähköpostilla: pertti.oksanen@phnet.fi Tiedustelut Pertti Oksanen mp METSO NUORTEN RIISTALEIRI Orimattila Salusjärven Leirikeskus Leiri on tarkoitettu v. Pojille sekä tytöille. Leirimaksu 175,00 Leirillä voi suorittaa Metsästäjätutkinnon 20. Ilmoittautumiset sähköpostilla: pertti.oksanen@phnet.fi ANSIOMERKKISÄÄNNÖT Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Finlands Jägarförbunds Nylands Distrikt rf ohjesääntö piirin ansiomerkkien ja viirien myöntämiseksi sekä kunniapuheenjohtajaksi ja kunniajäseniksi kutsumisesta PRONSSINEN FASAANI ANSIOMERKKI Piirin pronssisen fasaani ansiomerkin myöntämisestä päättää piirihallitus tai piirin jäsenseuran hallitus. Pronssisen fasaanimerkki myönnetään kiitoksena ja huomionosoituksena metsästyksen ja riistanhoidon hyväksi tehdystä työstä tai toimenpiteestä ja seuran tai piirin toiminnan tukemisesta. Esityksen merkin myön tämisestä voi tehdä jokainen piirin jäsenorganisaatioon kuuluva henkilö. HOPEINEN FASAANI ANSIOMERKKI Piirin hopeisen fasaani ansiomerkin myöntämisestä päättää piirihallitus. Merkki myönnetään henkilölle, joka on toiminut yli kymmenen vuotta ansiokkaasti metsästyksen ja riistanhoidon hyväksi tai osallistunut aktiivisesti jäsenseuran taikka piirin työhön. Esityksen merkin myöntämisestä voi tehdä piirin jäsenseuran hallitus tai piirin hallituksen jäsen. KULTAINEN FASAANI ANSIOMERKKI Piirin kultaisen fasaani ansiomerkin myöntämisestä päättää piirihallitus. Merkki myönnetään henkilölle, joka on tehnyt maakunnallisesti merkittävää työtä metsästyksen ja riistanhoidon hyväksi tai on osallistunut pitkäaikaisesti ja aktiivisesti jäsenseuran tai piirin järjestötyöhön. Merkkiä ei voida myöntää ennen kuin on kulunut viisi vuotta siitä, kun asianomainen on saanut piirin hopeisen fasaani ansiomerkin tai liiton hopeisen ansiomerkin. Esityksen merkin myöntämisestä voi tehdä jäsenseuran hallitus tai piirin hallituksen jäsen. KULTAINEN FASAANI ANSIOMERKKI LAAKERINLEHVÄSEPPELEEN KERA Piirin kultaisen fasaani ansiomerkin laakerilehväseppeleen kera myöntää piirihallitus yksimielisellä päätöksellä. Merkki myönnetään maakunnallisesti merkittävästä työstä Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin tai maammemetsästysolojen hyväksi. Esityksen merkin myöntämisestä voi tehdä jäsenseuran hallitus, piirin hallituksen jäsen tai piirihallitus. Merkin saajalle tulee olla aiemmin myönnetty piirin kultainen fasaani ansiomerkki tai liiton kultainen ansiomerkki. PIIRIN FASAANIVIIRI Piirin fasaaniviirin myöntämisestä päättää piirihallitus. Fasaaniviiri myönnetään jäsenseuralle, yhteisölle tai henkilölle, joka on tehnyt vuosia merkittävää työtä Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin tai maamme metsästysolojen hyväksi. Esityksen fasaaniviirin myöntämisestä voi tehdä jäsenseuran hallitus, piirihallitus tai piirihallituksen jäsen. PIIRIN METSOVIIRI Piirin metsoviirin myöntämisestä päättää piirihallitus. Metsoviiri myönnetään jäsenseuralle, yhteisölle tai henkilölle, joka on tehnyt merkittävää työtä yli 30 vuotta Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin tai maamme metsästysolojen hyväksi. Esityksen metsoviirin myöntämisestä voi tehdä jäsenseuran hallitus, piirihallitus tai piirihallituksen jäsen. KUNNIAPUHEENJOHTAJA JA KUNNIAJÄSEN (Suomen Metsästäjäliitto Uudenmaan piiri ry. Finlands Jägarförbunds Nylands distrikt r.f. sääntöjen 8 mukaan.) Henkilö, joka erityisen ansiokkaasti on edistänyt piirin tarkoitusperien toteuttamista, voidaan piirin kokouksen päätöksellä kutsua piirin kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi. YLEISMÄÄRÄYKSIÄ Piirin toimistossa pidetään luetteloa myönnetyistä huomionosoituksista. Tämän ohjesäännön on vahvistanut piirihallitus SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITTO UUDENMAAN PIIRI RY. FINLANDS JÄGARFÖRBUNDS NYLANDS DISTRIKT r.f. 47

25 Harjoittelu ampumaradalla takaa onnistuneet riistalaukaukset Sipoon Keskusampumarata - Suomen monipuolisin ampumaurheilukeskus! Harjoittelu SSG:n radoilla on mutkatonta ja helppoa. Ase, patruunat ja kuulonsuojaimet mukaan ja radalle. Ratoja ei tarvitse varata etukäteen. Kaikki mahtuvat mukaan. Toki voit myös varata ennakkoon kokonaisen radan esim. seurasi tai työporukkasi käyttöön. Kaikki harjoitukset ovat valvottuja ja turvallisuudesta pidetään kiinni. Kun tulet radalle, ilmoittaudu valvojalle, hän ohjaa ja opastaa tarvittaessa. Kunkin radan harjoitusajat tarkistat seuramme kotisivuilta Huomaa, että haulikko- ja siluettiradat ovat auki myös talvisin. Ennakkovarauksista neuvoo kunkin jaoston vetäjä. UUTTA: Riistamaalissa on nyt karju-, hirvija 10 m radoilla elektroniset Sius Ascortaululaitteet. - Näet heti osumasi arvon ja paikan. Haulikko: Skeet Trap Sporting Compak Metsästyshaulikko Metsästystrap Riistamaali: 10 m ilmahirvi ja -luodikko 50 m karju 75/100 m hirvi 100 m luodikko (karju-, hirvi- ja 10 m radalla elektroniset taulut) Muut lajit: Siluetti Practical Mustaruuti Kasa-ammunta Pienoiskivääri Ampumahiihto Kiväärien kohdistusta riistamaaliradalla (100 m) ja siluettiradalla ( m) Haulikkoradalla harjoituspäivinä kahvila 48 Tervetuloa viihtymään! SIBBO SKYTTEGILLE (haulikko) Ampumaradantie 105, Sipoo