3.1 Oleskeluvyöhyke ja seurattavat indikaattorit lämmityspuolella

Transkriptio

1 3 HUONETILA 3.1 Oleskeluvyöhyke ja seurattavat indikaattorit lämmityspuolella Oleskeluvyöhykkeen käsite Oleskeluvyöhykkeellä tarkoitetaan sitä osaa huonetilasta, jossa sisäilmastovaatimukset on suunniteltu toteutuviksi ja jonka alapinta rajoittuu lattiaan, yläpinta on 1,8 metrin korkeudella lattiasta ja sivupinnat ovat 0,6 metrin etäisyydellä ulko- tai sisäseinästä tai vastaavasta kiinteästä rakennuksen osasta. 12 Se on se huoneen osa, jossa ihmisten oletetaan suurimman osan ajastaan olevan. Kuvassa esitetään oleskeluvyöhyke eräässä huonetilassa. huonetilassa. Kuva Oleskeluvyöhyke 12 Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta. 1009/2017. Helsinki s. HUONETILA 41

2 3.1.2 Yleisimmät ihmiseen vaikuttavat indikaattorit lämmityspuolella Oleskeluvyöhykkeen sisältä mitattavia, ihmiseen vaikuttavia ja yleisesti tunnustettuja sisäilman laadusta kertovia indikaattoreita ovat: 13 sisäilman lämpötila operatiivinen lämpötila ilman nopeus sisäilman kosteus äänitaso ulkoilmavirta formaldehydipitoisuus radonpitoisuus hiilidioksidipitoisuus rikkidioksidipitoisuus typpidioksidipitoisuus hiilimonoksidipitoisuus hiukkaspitoisuus asbestipitoisuus mikrobien määrä ilmassa lyijypitoisuus ammoniakki- ja amiinipitoisuus styreenipitoisuus tupakansavu. 13 Suomen rakentamismääräyskokoelma. D2: Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Määräykset ja ohjeet Sisäasiainministeriö. Helsinki 1987; D2 Suomen Rakentamismääräyskokoelma: Sisäilmasto ja ilmanvaihto. Määräykset ja ohjeet Ympäristöministeriön asetus, Helsinki 2002; D2 Suomen rakentamismääräyskokoelma: Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Määräykset ja ohjeet Ympäristöministeriön asetus, Helsinki 2012; Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015). 42 lämmitys hoito ja huolto

3 Sisäilman lämpötila -termi on muuttunut viimeisimmässä asetuksessa huonelämpötilaksi, jonka määritelmä on ilman lämpötila oleskeluvyöhykkeellä. 14 Edellä mainituista indikaattoreista etenkin sisäilman lämpötilaa, operatiivista lämpötilaa, ilman nopeutta ja sisäilman kosteutta seurataan kiinteistöissä yleisesti. Äänitason mittauskaan ei ole käytännössä vaikeaa, kunhan käytettävissä on oikeanlaiset laitteet. Lämmitykseen liittyvät keskeiset indikaattorit ovat: ilman liike lämpötilasäteily lämpötilan vaihtelu lämpötilaerot pintalämpötilat. 14 Rakennuksen huonelämpötilan on oltava suunniteltuna käyttöaikana viihtyisä, eivätkä edellä mainitut lämmitykseen liittyvät indikaattorit saa heikentää sitä. 3.2 Sisäilmaston omatoiminen mittaus lämmitysongelmassa Sisäilmastoa mitattaessa on suositeltavaa käyttää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen, SFS:n ja Suomen LVI-liitto SuLVI ry:n 15 ohjeita soveltuvin osin. 14 Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta. 1009/2017. Helsinki s. 15 Sisäilman kuntotutkimusohje. Suomen LVI-liitto SuLVI ry, julkaisu 4, Helsinki s. HUONETILA 43

4 3.2.1 Mittauskalusto Lämpötilamittareiden mittauslaitetarjonta on runsas. Mittarien toiminta voi perustua nesteen lämpölaajenemiseen tai mittarit voivat toimia elektronisesti. On tärkeää viedä käytettävä mittari säännöllisesti kalibroitavaksi esimerkiksi VTT:n tai Aalto-yliopiston laboratorioon tai valmistajalle. Mittauslaitteen tyyppi ja kalibrointitiedot (esim. korjaukset lukemaan) merkitään mittauspöytäkirjaan. Mittaria hankittaessa tulee huomioida laitteen näytön tarkkuus. Asteikon pienin jakoväli määrää lukematarkkuuden puolet tästä jakovälistä on lukematarkkuus. Kiinteistössä tehtävissä mittauksissa käytettävien laitteiden tulee olla kevyitä ja iskunkestäviä. Sopivimpia ovat elektroniset pika- ja pintalämpötilamittarit, elohopea-lasiputkilämpömittarit, kannettavat termoelementtipotentiometrit ja termoelementtipiirturit sekä termohygrografit. Infrapunasäteilyn avulla toimivilla lämpömittareilla voidaan taas mitata kätevästi pintalämpötiloja ilman pintakosketusta Mittauskaluston käyttö Lämpötilan mittauskaluston käytössä tulee noudattaa laitteen ohjeita ja ainakin seuraavia periaatteita: Avointen mittausantureiden säteilysuojaus (esim. alumiinifoliolla) tulee järjestää. Ilmavirtaus anturin ohi ei saa olla merkittävää. Huoneessa tulee olla stationääritila eli rauhoittuneet olosuhteet eikä ihmisten liikettä. Mittauksessa käytetään standardia SFS ASHRAE Handbook. Fundamentals Chapter 14, Measurement and Instruments. American society of heating, Refrigerating and Air Conditioning Engineers, inc. Atlanta lämmitys hoito ja huolto

5 Mittaus tulee tehdä ensisijaisesti asunnon tai muun oleskelutilan tavanomaista käyttöä vastaavissa oloissa. Terveyshaittaa selvitettäessä on mittauksessa käytettävä standardoituja menetelmiä tai vastaavia muita luotettavia menetelmiä. Mittaus- ja näytteenottolaitteiden pitää olla valmistajan ohjeiden mukaisesti kalibroituja 17. Huoneilman lämpötila mitataan mistä tahansa oleskeluvyöhykkeeltä 1,1 metrin korkeudelta. Tämä sosiaali- ja terveysministeriön määritelmä poikkeaa vanhemmasta insinöörien ohjeesta, jossa huonelämpötila mitattiin huoneen keskeltä. Toimenpiderajan ylittymistä arvioitaessa on tehtävä mittaus- tai näytteenottotapahtumaa ja jatkoanalyysiä koskeva epävarmuustarkastelu. Toimenpideraja ylittyy, jos asetuksessa tarkoitettujen altisteiden numeeriset arvot ylittyvät mittausepävarmuus huomioon ottaen. Mittaus- ja analyysituloksista tehdään lausunto, jossa on aina ilmoitettava käytetty mittaus-, näytteenotto- ja analysointimenetelmä sekä määritysraja ja tulosten tulkinnassa noudatetut periaatteet. Aivan aloittelijan ei kannata alkaa tehdä huonelämpötilojen mit tauksista lausuntoa, koska sen laatiminen vaatii ammattitaitoa ja lausuntoa voidaan käyttää myöhemmin eri instansseissa, kuten kokouk sissa, tilaisuuksissa tai jopa oikeusistunnossa. Omaan käyttöön ja toimenpiteiden arviointia varten voi tehdä omia ei-julkisia muistiinpanoja, jotka pidetään luottamuksellisessa paikassa ja luotettujen henkilöiden käytössä. Mittauskaluston käyttöohjeet ja tarvittaessa teoriaa oppikirjasta tulee lukea ennen kohteeseen menoa. Tavanomainen käyttö on päätettävä tapauskohtaisesti ja kiinteistön käyttötarkoitus huomioiden. On kuitenkin kirjattava ylös mittausraporttiin mitattavassa tilassa havaitut seikat ja poikkeavuudet, jotta toimistolla tehtävä tarkempi analysointi on mahdollista. Myös ulkolämpötila, auringonpaiste ja arvio tuulen voimakkuudesta ja suunnasta on hyvä kirjata. 17 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015). HUONETILA 45

6 3.2.3 Mittausten mahdollisia virhelähteitä Taulukkoon on kerätty esimerkkejä mittauksen mahdollisista virhelähteistä. Useat näistä ovat yksinään merkitykseltään vähäisiä, mutta yhdistyessään muihin virhelähteisiin ne voivat olla merkittäviä. Taulukon avulla mittaaja voi tarkistaa ennen mittausta, onko suurin osa virhemahdollisuuksista jo eliminoitu. Virheryhmä Mittauslaitteen valinta Mittauslaitteen kunto Mittauslaitteen kalibrointi Ympäristö Havainnointi Mittausten suunnittelu Asiat, jotka tulee tutkia ja tarkastaa Mittausalue, herkkyys ja asteikon pituus, asteikon ositus, mittauksen toistettavuustarkkuus, mittaustarkkuus (laatu, lukematarkkuus, vaimennus, reaktioaika, aikavakio) Mittausasentoon laittaminen, nollaus, kitka, kynän tai osoittimen laahautuminen, hystereesi, kuluminen ja näytön jälkeenjääminen, tukirakenteiden puuttuminen, kapillaari-ilmiö Kalibrointi ennen käyttöä ja jälkeen, tarkkuus kalibrointipisteissä, vahvistus ja lineaarisuus, toistettavuus, nollauksen siirtyminen, vaimennus Lämpötila, lämmönsiirto ja säteily, kosteus, ilman liike, ympäristön tai barometrinen paine, värinä, paikallinen painovoima, vuoto, maadoittuminen tai oikosulku, melu, luoksepäästävyys, järjestelyjen todenmukaisuus Parallaksivirhe, satunainen asteikon lukemavirhe, epätarkka keskimääräisen lukeman arvioiminen, huono ajoitus tai eriaikaiset lukemat, epätarkka interpolointi, epätarkka laatumuunnos, selvät virheet Olosuhteiden epävakaus, muuttujien riittämätön tarkkailu, epäedustavat näytteet, huono aikataulutus, olosuhteiden epätavanomaisuus Taulukko Mittauksen virhemahdollisuuksien tarkastuslista Vesivirtojen mittaus linjasäätöventtiileistä LVI-suunnittelija laskee tietylle lämmityslinjalle menevän vesivirran ja merkkaa arvon yleensä lämmityspiirustukseen kyseisen linjasäätöventtiilin kohdalle. Tämä vesivirta tulee toteutua valmiissa rakennuksessa, 46 lämmitys hoito ja huolto

7 vu t Kuva Linjasäätöventtiilin mittausyhteet. Kuva: Tapio Korkala. N äy te si jotta kyseinen lämmityslinja saa tarvitsemansa lämmitystehon tietyllä verkoston lämpötilalla. Linjasäätöventtiilillä on oma valmistajan laatima säätökäyrästönsä tai mitoituskäyrästönsä, jota käytetään vesivirtaamaan lukeman saamisessa. Eri venttiilin esisäädön asetusarvoille on oma virtauskäyränsä venttiilin mitatun paine-eron funktiona. Eli venttiilin mittausyhteisiin kiinnitetään perinteisesti mitattaessa painemittari, jonka lukeman avulla saadaan venttiilin kulloisenkin säätöarvon käyrän avulla luettuna läpi menevä vesivirta (dm3/s). Esisäätöä muutetaan tarvittaessa ja mitataan uudelleen ja luetaan käyrästä saatu vesivirta. Pyritään siis suunniteltuun vesivirtaukseen. Nykyisin on ammattilaisilla käytössä digitaalinen mittari, johon on Kuva Lämmitys- ja jäähdytysverkostojen paine-erojen, virtausten, lämpötilojen ja tehojen mittaus- ja dokumentointilaite ( HUONETILA 47