Sisällys LEMPÄÄLÄN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET. Lempäälän kunnanvaltuuston päätös XX.XX.2018

Transkriptio

1 LEMPÄÄLÄN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Lempäälän kunnanvaltuuston päätös XX.XX.2018 Sisällys 1 LUKU - YLEISET MÄÄRÄYKSET Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten antaminen ja valvonta Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin Erityiset paikalliset olosuhteet LUKU - JÄTEVEDET Talousjätevesien käsittely viemäriverkostojen ulkopuolella Mattojen ja muiden tekstiilien pesu Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu ja huolto Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen ja käyttö Työmaavesi LUKU - KEMIKAALIT JA JÄTTEET Kemikaalien varastointi ja käsittely Lisämääräykset kemikaalien varastoinnista pohjavesialueella Käytöstä poistetun säiliön käsittely Rakennusten ja rakennelmien kunnostustöissä syntyvät jätteet Maalämmön hyödyntämisestä johtuvan ympäristön pilaantumisen estäminen Kuivakäymälä LUKU ILMANSUOJELU Savuhaitat Kunnostus- ja puhtaanapitotöistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen torjunta Tilapäinen kiven poraus, louhinta ja murskaus sekä betonin pulverointi Rakennus- ja purkutyöt LUKU - TILAPÄISEN MELUN JA TÄRINÄN TORJUNTA Tiedottaminen ja kirjanpito erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta toiminnasta Ilmoitusvelvollisuus erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta toiminnasta Poikkeukset ilmoitusvelvollisuudesta Erityisen häiritsevä melu tai tärinä yöaikaan Äänentoistolaitteiden käyttö LUKU - MUUT TOIMINNOT Jätteen hyödyntäminen maanrakentamisessa LUKU - MUUT MÄÄRÄYKSET Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta tai laiminlyönnistä LUKU - VOIMAANTULO- JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET...9

2 28 Määräysten voimaantulo Siirtymäsäännös...9 LEMPÄÄLÄN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT...9 LIITEKARTTA LUKU - YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista siten kuin ympäristönsuojelulaissa on säädetty. 2 Ympäristönsuojelumääräysten antaminen ja valvonta Lempäälän kunnanvaltuusto on antanut ympäristönsuojelumääräykset ympäristönsuojelulain 527/ nojalla. Ympäristönsuojelumääräysten noudattamista valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Lempäälän kunnassa toimii viranomaislautakunta. Ympäristönsuojeluviranomainen voi siirtää sille näissä määräyksissä kuuluvaa ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin Ympäristönsuojelulain (527/2014) täytäntöön panemiseksi on Lempäälän kunnassa noudatettava näitä ympäristönsuojelumääräyksiä. Määräykset ovat voimassa koko kunnan alueella, jollei jäljempänä toisin määrätä. Määräykset eivät koske ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraista tai rekisteröitävää toimintaa taikka kyseisen lain: 31 :ssä tarkoitettua koeluonteista toimintaa; 120 :ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita; 136 :n 1 momentissa tarkoitettua pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamista koskevaa ilmoitusmenettelyä. Määräykset eivät myöskään koske puolustusvoimien eivätkä rajavartiolaitoksen toimintaa. Ympäristönsuojelumääräyksiä noudatetaan muiden kunnallisten määräysten rinnalla ja tarvittaessa niiden kanssa samanaikaisesti. Tällaisia määräyksiä ovat mm. rakennusjärjestys, terveydensuojelujärjestys, kunnalliset jätehuoltomääräykset sekä kaavamääräykset. Muiden viranomaisten tulee lupa-asiaa ratkaistaessa tai muuta viranomaispäätöstä tehtäessä ottaa huomioon mitä näissä määräyksissä säädetään. 4 Erityiset paikalliset olosuhteet Lempäälän kunnan paikalliset olosuhteet ja alueet, joilla pilaantumisen ehkäiseminen, poistaminen ja vähentäminen edellyttävät tarkennettuja määräyksiä, ovat seuraavat: pohjavesialue, joka on luokiteltu yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeäksi (I luokan), vedenhankintaan soveltuvaksi (II luokan) pohjavesialueeksi (Liitekartta). rantavyöhyke, jolla tarkoitetaan vesilain (587/2011) mukaiseen vesistöön rajoittuvaa maa-aluetta, joka ulottuu 100 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta.

3 2 LUKU - JÄTEVEDET 5 Talousjätevesien käsittely viemäriverkostojen ulkopuolella Puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittamisessa kiinteistöllä tulee noudattaa seuraavia vähimmäissuojaetäisyyksiä (purkupaikka on piste, josta jätevettä pääsee ympäristöön kuten purkuputken pää tai maaperäkäsittelykenttä): Kohde Talousvesikaivo tai lähde Lämpökaivo Vesistö Rakennus Kiinteistön raja Vähimmäisetäisyys m m m 5 m 5 m Maahanimeyttämössä imeytysputkiston on sijaittava vähintään yksi metri ylimmän pohjavedenkorkeuden pinnan yläpuolella. Maasuodattamon alapinnan on sijaittava vähintään 0,25 metriä ylimmän pohjavedenkorkeuden pinnan yläpuolella. Ympäristönsuojeluviranomainen voi edellyttää suurempiakin suojaetäisyyksiä silloin, kun olosuhteet sitä vaativat. Vähäiset pesujätevedet voi imeyttää maahan em. suojaetäisyyksistä poiketen, mikäli niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Vähäisiäkään pesujätevesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön. Umpisäiliö tulee varustaa täyttymishälyttimellä. Jätevesijärjestelmän huolloista ja säiliöiden tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Sellaiselle jätevesien käsittelyjärjestelmälle, jonka asukasvastineluku on yli 20, tulee laatia järjestelmän käyttöä ja huoltoa koskeva tarkkailusuunnitelma, joka on hyväksytettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella. Jätevesien käsittelyjärjestelmälle on myös nimettävä sen hoidosta vastaava henkilö. Uuden vesikäymälän rakentaminen on kielletty, jos talousjätevesisäiliöiden tyhjentäminen ei ole mahdollista tieyhteyden puuttumisen tai jonkun muun syyn vuoksi. Jätevesien käsittely ja johtaminen rantavyöhykkeellä Käymäläjätevedet on johdettava tiiviiseen säiliöön tai johdettava käsiteltäväksi rantavyöhykkeen ulkopuolella. Vaihtoehtoisesti käymäläjätevedet voidaan käsitellä rantavyöhykkeellä, mikäli käsitellyt jätevedet saadaan johdettua rantavyöhykkeen ulkopuolelle. Rantavyöhykkeellä kaikkien käymäläjätevesien käsittelyyn ja johtamiseen käytettävien rakenteiden tulee olla tiiviitä. Rantavyöhykkeellä jätevesien imeytys- ja kokoomaputkistot tulee sijoittaa vähintään puoli metriä ylivedenkorkeuden (HW1/50) yläpuolelle. Jätevesien käsittely ja johtaminen pohjavesialueella Jätevedet on johdettava tiiviiseen säiliöön tai johdettava käsiteltäväksi pohjavesialueen ulkopuolella. Vaihtoehtoisesti jätevedet voidaan käsitellä pohjavesialueella, mikäli käsitellyt jätevedet saadaan johdettua pohjavesialueen ulkopuolelle. Pelkät suihkussa ja saunassa syntyvät käsitellyt jätevedet voidaan purkaa pohjavesialueella edellyttäen, ettei niistä aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Kaikkien jätevesien käsittelyyn ja johtamiseen käytettävien rakenteiden tulee olla tiiviitä. 6 Mattojen ja muiden tekstiilien pesu Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu tulee järjestää siten, että pesuvedet eivät joudu suoraan vesistöön tai ojaan. Yleiseltä mattojenpesupaikalta jätevedet on johdettava viemäriverkostoon tai käsiteltävä muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä jätevesien käsittelyjärjestelmällä.

4 7 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu ja huolto Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu ja huolto katu- ja tiealueilla sekä muilla yleisessä käytössä olevilla alueilla on kielletty. Ajoneuvoja, veneitä, koneita ja vastaavia laitteita saa pestä muilla kuin liuotinta sisältävillä pesuaineilla kiinteistöllä satunnaisesti, kun pesuvedet voidaan imeyttää kiinteistön maaperään edellyttäen, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista. Pesujätevesiä ei saa johtaa sadevesiviemäriin, naapurikiinteistölle tai suoraan vesistöön. Em. määräykset koskevat myös veneiden pesua talvisäilytyspaikoilla. Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu liuotinpesuaineilla, ammattimainen tai muu vastaava usein toistuva pesu sekä pesu pesuaineilla pohjavesialueella on sallittu vain tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerottimien kautta jätevesiviemäriverkostoon tai tähän tarkoitukseen hyväksyttyyn jätevesien käsittelyjärjestelmään. Veneiden myrkkypitoinen pohjamaali on poistettava tiiviillä alustalla, joka estää ympäristölle haitallisten maalijätteiden pääsyn maaperään ja jolta maalijäte voidaan kerätä mahdollisimman tarkoin talteen. 8 Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen ja käyttö Lumen vastaanottopaikkaa ei saa sijoittaa pohjavesialueelle eikä vesistöön. Lumen vastaanottopaikka tulee sijoittaa ja sitä tulee hoitaa siten, ettei toiminnasta aiheudu ympäristön pilaantumista, kohtuutonta haittaa asutukselle tai muulle maankäytölle, roskaantumista tai vettymishaittaa naapurikiinteistöille. Sulamisvesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön. Lumen vastaanottopaikan haltijan on huolehdittava alueen siivoamisesta viipymättä lumen sulamisen jälkeen. 9 Työmaavesi Rakennustyömailla ja muissa tilapäisissä toiminnoissa syntyviä ympäristölle tai viemäriverkoston toiminnalle haitallisia vesiä ei saa johtaa vesistöön tai hulevesiviemäriin ilman esikäsittelyä, jolla haitta saadaan poistettua tai riittävästi vähennettyä. Maahan imeyttämisen edellytyksenä on, ettei siitä aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Merkittäviä määriä haitallisia aineita, ph-arvoltaan neutraalista poikkeavia tai kiintoainetta sisältävien poistovesien johtamisesta tai maahan imeyttämisestä on ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. 3 LUKU - KEMIKAALIT JA JÄTTEET 10 Kemikaalien varastointi ja käsittely Kemikaalien varastointi ja käsittely tulee järjestää kiinteistöllä siten, että kemikaalien pääsy viemäriin, maaperään, pinta- ja pohjaveteen sekä muuhun ympäristöön estetään myös vahinkotilanteessa. Vaarallisten nestemäisten kemikaalien varastoinnissa on huolehdittava vuodonhallinnasta. Vaarallisia nestemäisiä kemikaaleja ovat mm. polttoaineet, öljyt, maalit, torjunta-aineet ja liuottimet sekä näiden nestemäiset jätteet. Ulkona olevien vaarallisten kemikaalien varastojen ja säiliöiden on oltava lukittuja tai ulkopuolisten pääsy käsiksi vaarallisiin kemikaaleihin on estettävä muulla tavoin. Kemikaalien varastointiin käytettävistä säiliöistä tai astioista pitää ilmetä, mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Säiliön haltijan on tarkkailtava säännöllisesti säiliön, suojauksen ja yhteiden kuntoa mahdollisten vaurioiden ja vuotojen havaitsemiseksi. Havaitessa vaurioita tai vuotoja on ryhdyttävä välittömästi tarpeellisiin toimenpiteisiin. Säiliön alustan tulee olla kantava ja säiliön tulee olla alustastaan riittävästi irti. Säiliön täyttö- ja kaluston tankkauspaikat tulee sijoittaa tai rakentaa siten, että vahinkotilanteessa vuotojen pääsy maaperään, vesiin ja viemäriin estyy. Täyttö- ja kaluston tankkauspaikat on päällystettävä tiiviillä, kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella tai suojattava muulla tavalla. Määräys ei koske kiinteistöjen lämmitysöljysäiliöiden täyttöpaikkoja. Tankkaus- ja täyttöpaikoilla on oltava imeytysainetta ja kalustoa mahdollisten vuotojen keräämistä ja säilyttämistä varten.

5 Öljyjen, vaarallisten kemikaalien ja vaarallisten jätteiden käsittelyssä ja varastoinnissa tapahtuneesta onnettomuudesta on ilmoitettava välittömästi hätäkeskukseen (112) ja ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. 11 Lisämääräykset kemikaalien varastoinnista pohjavesialueella Maanalaiset säiliöt Pohjavesialueelle ei saa sijoittaa uusia maanalaisia vaarallisten nestemäisten kemikaalien säiliöitä. Lämmitysöljysäiliöön liitettävä öljylämmityslaitteisto on varustettava yksiputkijärjestelmällä. Pohjavesialueella sijaitsevaa maanalaista öljy-, polttoneste- tai muuta kemikaalisäiliötä ei saa kunnostaa pinnoittamalla. Säiliöiden tarkastaminen Säiliön haltijan tai omistajan on tarkastutettava maanalainen öljysäiliö siten kuin kauppa- ja teollisuusministeriön maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksia koskevassa päätöksessä (KTMp /344) edellytetään. Tarkastuksen saa suorittaa vain Turvallisuus ja kemikaaliviraston päteväksi arvioima tarkastaja. Säiliön haltijan tai omistajan on tarkastutettava maanpäällinen sekä maanalainen muu kuin edellä mainitussa momentissa tarkoitettu öljysäiliö ja vaarallisten kemikaalien sekä vaarallisten nestemäisten jätteiden säiliö varusteineen ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta ja siitä eteenpäin 5 vuoden kuluessa edellisestä tarkastuksesta, ellei säiliön kunnon vuoksi ole tarpeen tehdä tarkastusta useammin. Muilla kuin metallisäiliöillä tarkastusväli voi olla 10 vuotta, ellei säiliön kunto muuta edellytä. Tarkastuksesta on laadittava tarkastuspöytäkirja, joka on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Tarkastuksen tekijällä on oltava tehtävän edellyttämä ammattitaito. 12 Käytöstä poistetun säiliön käsittely Säiliön omistajan tai haltijan on poistettava maaperästä käytöstä poistettu öljy-, polttoaine- tai muu kemikaalisäiliö putkistoineen. Säiliö on ennen poistamista puhdistettava. Todistus puhdistuksesta ja säiliön pois toimittamisesta on toimitettava Pirkanmaan pelastuslaitokselle. Säiliötä ei tarvitse poistaa, mikäli se on ennen tyhjennetty, puhdistettu ja täytetty hiekalla tai muulla hyväksyttävällä aineella. Säiliön täyttöputki on kuitenkin katkaistava ja tulpattava luotettavalla tavalla. Ympäristönsuojeluviranomainen voi yksittäistapauksissa myöntää poikkeuksen velvollisuudesta poistaa käytöstä poistettu öljy-, polttoaine- tai muu kemikaalisäiliö maaperästä, mikäli poistaminen on teknisesti hyvin vaikea tai siitä voi aiheutua kohtuutonta vahinkoa muulle omaisuudelle. Tällöin säiliö on puhdistutettava ja tarkastutettava Turvallisuus- ja kemikaaliviraston päteväksi arvioimalla tarkastajalla ja sen täyttöputki on katkaistava ja tulpattava luotettavalla tavalla. Mikäli maaperään on päässyt öljyä tai muuta kemikaalia, on siitä ilmoitettava välittömästi Pirkanmaan ELYkeskukseen. Säiliön poistossa tulevasta öljyisestä tai kemikaalijätteestä on huolehdittava asianmukaisella tavalla. Kiinteistön haltijan vaihtuessa haltijan on annettava tarkka tieto maaperään jätetystä säiliöstä uudelle haltijalle merkitsemällä säiliön sijainti tontin asemapiirrokseen tai muulla vastaavalla tavalla. 13 Rakennusten ja rakennelmien kunnostustöissä syntyvät jätteet Maalinpoistossa, rakennusten ja rakennelmien suihkupuhalluksessa, poistettaessa polykloorattuja bifenyylejä (PCB) tai lyijyä sisältäviä saumausaineita taikka purettaessa tai pestäessä yli 50 bar paineella asbestia sisältäviä rakenteita on työkohde ja maanpinta suojattava esimerkiksi tiiviillä peitteellä siten, että jätteiden pääsy maaperään, vesistöön ja viemäriin estetään. Työn jälkeen piha- ja katualueet on siivottava ja syntyneet jätteet on toimitettava jätteiden laadun edellyttämään käsittelyyn. 14 Maalämmön hyödyntämisestä johtuvan ympäristön pilaantumisen estäminen Maalämmön ja vesistöstä otettavan lämmön käyttöönotossa on varmistuttava siitä, ettei putkistoissa johdettava aine ole terveydelle tai ympäristölle vaarallista. Putkistot tulee merkitä asemapiirrokseen sekä maastoon.

6 Kallioporakaivon ja energiaporakaivon porauksessa syntyvä karkea kiviaines sekä veden ja kiintoaineen muodostama liete tulee käsitellä siten, ettei siitä aiheudu haittaa ympäristölle tai naapureille. Kiviainesta tai lietettä ei saa johtaa sellaisenaan suoraan vesistöön, ojiin tai yleisiin viemäreihin. Mikäli lietettä johdetaan porattavan tontin maaperään imeytettäväksi tai lähiojiin, tulee se tehdä niin, ettei siitä aiheudu naapuritontin vettymistä tai ojien tukkeutumista. Kiviaines tulee varastoida työn aikana siten, ettei se pölyä tuulen mukana tai leviä sateen mukana lietteenä hallitsemattomasti ympäristöön. 15 Kuivakäymälä Kuivakäymälä on rakennettava ja hoidettava siten, ettei sen käytöstä aiheudu haittoja. Kuivakäymälän rakenteiden tulee olla tiiviitä. 4 LUKU ILMANSUOJELU 16 Savuhaitat Polttamisesta ei saa aiheutua naapurustolle kohtuutonta savu-, noki-, haju- tai terveyshaittaa. Kitupoltto sekä tuoreen ja märän puun poltto on kiellettyä. Rakennusten hävittäminen polttamalla on kiellettyä. Ympäristönsuojeluviranomainen voi yksittäistapauksissa myöntää poikkeuksen kohteissa, joissa rakennuksen poltto liittyy aluepelastuslaitoksen harjoitusohjelmaan ja siten palvelee kiinteästi pelastushenkilöstön koulutusta. 17 Kunnostus- ja puhtaanapitotöistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen torjunta Suihkupuhalluksessa, kemiallisessa maalinpoistossa ja muissa kunnostustöissä on käytettävä tiivistä suojausta siten, että haitallisten aineiden pääsy ilmaan, maaperään, vesistöön ja viemäriin estetään. Työn jälkeen työkohteen ympäristö on siivottava ja syntyneet jätteet toimitettava jätteiden laadun edellyttämään käsittelyyn. Kiinteistön haltijan tai toimenpiteen suorittajan on ilmoitettava kunnostustöiden aloittamisesta kiinteistön asukkaille ja naapureille. Hiekoitushiekan poistamisen tai muun koneellisen kunnossapito- ja puhtaanapitotyön aiheuttama haitallinen pölyäminen on estettävä. Lehtipuhaltimien käyttö hiekoitushiekan poistamiseen on kielletty. 18 Tilapäinen kiven poraus, louhinta ja murskaus sekä betonin pulverointi Kiven porauksesta, louhinnasta ja murskauksesta tai betonin pulveroinnista ei saa aiheutua kohtuutonta pölyhaittaa ympäristöön. Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviäminen on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Mikäli murskauslaitos sijaitsee alle 500 metrin päässä pölylle herkästä kohteesta, on pölyn joutumista ympäristöön estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä. 19 Rakennus- ja purkutyöt Rakennus- ja purkutyöt on tehtävä siten, että pölyhaitat ovat kaikissa olosuhteissa mahdollisimman vähäisiä. Rakentamisessa ja purkamisessa käytettävä kalusto on varustettava tarkoituksenmukaisella pölyntorjunnalla silloin, kun työtä tehdään herkkien kohteiden läheisyydessä. Rakennustyömailla toiminnanharjoittajan on huolehdittava raskaan liikenteen ajoväylien ja kuormien riittävästä pölyntorjunnasta.

7 5 LUKU - TILAPÄISEN MELUN JA TÄRINÄN TORJUNTA 20 Tiedottaminen ja kirjanpito erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta toiminnasta Erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta toiminnasta on aina etukäteen tiedotettava melun tai tärinän vaikutuspiirissä olevia asukkaita, hoito- ja oppilaitoksia sekä muita herkkiä kohteita. Toiminnanharjoittajan tulee neuvotella myös riittävästä melun- tai tärinäntorjunnasta sellaisten herkkien kohteiden kanssa, joille toiminnasta voi aiheutua kohtuutonta haittaa. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnasta, josta aiheutuu erityisen häiritsevää melua tai tärinää. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristönsuojeluviranomaiselle. 21 Ilmoitusvelvollisuus erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta toiminnasta Toiminnanharjoittajan on tehtävä erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toimenpiteestä tai tapahtumasta ympäristönsuojelulain 118 :n mukainen kirjallinen ilmoitus ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli työn toteutus poikkeaa ilmoitetusta, on toiminnanharjoittajan viipymättä ilmoitettava muutoksesta ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitus on tehtävä ainakin seuraavista toiminnoista: 1. tilapäinen kivenmurskaamo, kun: työtä tehdään muuna aikana kuin arkisin maanantaista perjantaihin kello , tai työpäiviä on yli 5 2. louhinta (poraus, räjäytys, louheen lastaus ja kuljetus) tai kiven iskuvasararikotus tai paalutus, kun: työtä tehdään muuna aikana kuin arkisin maanantaista perjantaihin kello , tai työpäiviä on yli edellisissä kohdissa mainittujen töiden yhdistelmä tai muu työ, joka aiheuttaa yli 85 db:n (LAeq) melutason 10 metrin etäisyydellä melulähteestä, kun työtä tehdään muuna aikana kuin arkisin maanantaista perjantaihin kello , tai työpäiviä on yli erityisen häiritsevää tilapäistä melua aiheuttava tapahtuma, joka järjestetään muualla kuin asemakaavassa siihen varatulla alueella, esimerkiksi: ulkoilmakonsertti tai yleisötapahtuma, jossa käytetään äänenvahvistimia ja joka järjestetään klo moottoriurheilukilpailu Ympäristönsuojeluviranomainen voi velvoittaa toiminnanharjoittajaa tekemään ilmoituksen muistakin tilapäisistä tapahtumista tai töistä, jos niiden arvioidaan aiheuttavan erityisen häiritsevää melua. 22 Poikkeukset ilmoitusvelvollisuudesta Ympäristönsuojelulain 118 :n mukaista ilmoitusta ei tarvitse tehdä: maa- ja metsätaloudelle välttämättömästä tilapäisestä ja lyhytaikaisesta häiritsevää melua aiheuttavasta toiminnasta, kuten esim. leikkuupuimurin, heinän/viljankuivurin tai sadetuslaitteen käytöstä liikenneväylien ja yhdyskuntateknisten laitteiden kunnossapitotyöhön liittyvästä työstä, kun työpäiviä on enintään 25 ja jos työn suorittamista on liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden tai muun perustellun syyn vuoksi pidettävä välttämättömänä. 23 Erityisen häiritsevä melu tai tärinä yöaikaan Erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavien koneiden ja laitteiden käyttö on kielletty yöaikaan klo asuntojen ja muiden sellaisten kohteiden läheisyydessä, joille työstä saattaa aiheutua haittaa tai häiriötä. Jätekuormaus on kielletty klo Rajoitus ei koske 22 lueteltuja toimintoja. 24 Äänentoistolaitteiden käyttö Äänentoistolaitteiden jatkuva käyttö ulkotiloissa yöaikaan klo on kielletty. Äänentoistolaitteiden jatkuva käyttö sairaalan, vanhainkodin, päiväkodin tai muun vastaavan hoitolaitoksen läheisyydessä on kielletty.

8 Häiritsevää melua aiheuttavasta yleisötapahtumasta on etukäteen tiedotettava ympäristön asukkaille ja muille herkille kohteille. Yleisötilaisuuksien ja muiden tilapäisten tapahtumien järjestäjien on huolehdittava siitä, että tapahtuma tai musiikin esittäminen ei kohtuuttomasti häiritse naapurustoa. 6 LUKU - MUUT TOIMINNOT 25 Jätteen hyödyntäminen maanrakentamisessa Pienimuotoisessa (ei ammattimainen tai laitosmainen) maarakentamisessa voidaan käyttää kertaluontoisesti puhtaita betoni- ja tiilimurskeita, asfalttimursketta tai -rouhetta tai rengasrouhetta tai uudelleen hyödyntää rakenteesta poistettua hyödynnettyä jätettä vähäisessä määrin (alle 500 tonnia) korvaamaan neitseellisiä luonnonaineksia valleissa, väylissä, kentissä ja näiden rakennekerroksissa. Jätteiden sijoittamisesta maaperään on tehtävä valvontailmoitus Lempäälän ympäristövalvontaan. Ilmoitus on tehtävä vähintään 30 vuorokautta ennen jätteen sijoittamista. Jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa on mahdollista seuraavin edellytyksin: materiaali ei sisällä ympäristölle tai terveydelle haitallisia aineita eikä aiheuta muutakaan haittaa tai vaaraa ympäristölle; materiaali ei sisällä betoniterästä; materiaali on murskattu tai pulveroitu käyttötarkoitukseen sopivaksi (maks. 150 mm palakoko); jätettä käytetään vain tasauksen, kantavuuden ja kestävyyden kannalta tarpeellinen määrä (maks. 150 cm); sijoituspaikka ei ole pohjavesialueella, tulvanalaisella alueella eikä rakennuksen alla tai putkikaivannossa; jätettä sisältävän rakennekerroksen etäisyys vesistöön, talousvesikäyttöön tarkoitettuun kaivoon tai lähteeseen on vähintään 30 metriä; jätettä sisältävä rakenne peitetään tai päällystetään lukuun ottamatta pintakerroksessa käytettävää asfalttimursketta tai -rouhetta; jätteen sijoittamiselle on kiinteistön omistajan ja haltijan kirjallinen hyväksyntä. Ilmoituksesta on käytävä ilmi vähintään seuraavat seikat: hyödyntämispaikan ja väliaikaisen varastointiin tarkoitetun paikan haltijan nimi ja yhteystiedot; tiedot hyödyntämispaikan sijainnista merkittynä asemapiirrokseen tai karttaan, johon rakenne on rajattu sekä sen läheisyydessä sijaitsevista vesistöistä, talousvesikaivoista ja lähteistä; jätteen luovuttajan nimi ja yhteystiedot; jätteen nimike sekä mahdollinen selvitys jätteen sisältämistä haitallisten aineiden pitoisuuksista; jätteen määrä; selvitys jätettä sisältävästä rakenteesta poikkileikkauspiirroksineen, peittämiseen tai päällystämiseen käytettävästä materiaalista, varastoinnista ja muusta toiminnasta hyödyntämispaikalla sekä näihin liittyvistä tarpeellisista ympäristönsuojelutoimista; ajankohta, jolloin hyödyntäminen maarakentamisen aikana alkaa ja päättyy. Jos valvontailmoitus tehdään hyödyntämispaikan omistajan puolesta, omistajalta saatu kirjallinen hyväksyntä on liitettävä ilmoitukseen. Hyödyntämispaikan haltijan on maarakentamisen yhteydessä dokumentoitava valvontailmoituksen mukainen mukainen jätteiden hyödyntäminen ja pyydettäessä esitettävä dokumentointi valvontaviranomaiselle. Kiinteistön haltijan vaihtuessa on kiinteistön uudelle haltijalle annettava tiedot maaperään sijoitetuista jätteistä. 7 LUKU - MUUT MÄÄRÄYKSET 26 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi erityisestä syystä myöntää hakemuksesta yksittäistapauksessa luvan poiketa näistä määräyksistä. 27 Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta tai laiminlyönnistä Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin seuraamuksista ja pakkokeinoista säädetään ympäristönsuojelulain 13 luvussa.

9 8 LUKU - VOIMAANTULO- JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET 28 Määräysten voimaantulo Nämä määräykset tulevat voimaan XX.XX.XXXX ja niillä kumotaan aiemmat, XX.XX.XXXX voimaantulleet ympäristönsuojelumääräykset. 29 Siirtymäsäännös Jätevesien käsittelyjärjestelmää koskevia 5 :n sijoittamismääräyksiä sovelletaan näiden ympäristönsuojelumääräysten voimaantulon jälkeen rakennettaviin tai peruskorjattaviin järjestelmiin. Ennen ympäristönsuojelumääräysten voimaantuloa käyttöön otettuun, pohjavesialueella sijaitsevaan maanpäälliseen lämmitysöljysäiliöön liitettävä öljylämmityslaitteisto on varustettava yksiputkijärjestelmällä kahden vuoden kuluessa ympäristönsuojelumääräysten voimaantulosta. LEMPÄÄLÄN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Näissä määräyksissä vesistöllä tarkoitetaan vesilain (587/2011) mukaisesti järveä, lampea, jokea, puroa ja muuta luonnollista vesialuetta sekä tekojärveä, kanavaa ja muuta vastaavaa keinotekoista vesialuetta; vesistönä ei kuitenkaan pidetä noroa, ojaa ja lähdettä. LUKU 1 Yleiset määräykset 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Kunnan ympäristönsuojelumääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain tai sen nojalla annettujen säännöksien konkretisointiin ympäristön suojelemiseksi paikallisesti. Määräykset täydentävät osaltaan lakia ja sen nojalla annettuja asetuksia. 2 Ympäristönsuojelumääräysten antaminen ja valvonta Ympäristönsuojelulain (527/2014) 202 :n mukaan kunnanvaltuusto voi antaa ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä. Määräykset eivät voi koskea ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraista tai rekisteröitävää toimintaa eivätkä 31 :ssä, 120 :ssä, tai momentissa tarkoitettua toimintaa tai puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen toimintaa. Ympäristönsuojelulain 22 :n mukaan kunnalle kuuluvista ympäristönsuojelulain mukaisista lupa- ja valvontatehtävistä huolehtii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Viimeksi mainitun lain 5 :n 1 momentin mukaan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät hoitaa kunnan määräämä toimielin. Lempäälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii viranomaislautakunta. Ympäristönsuojelulain 22 :n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi siirtää toimivaltaansa edelleen viranhaltijalle. Joustavan ja sujuvan toiminnan varmistamiseksi on perusteltua, että merkitykseltään vähäisiä asioita ei tarvitse viedä lautakunnan käsittelyyn. 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin Ympäristönsuojelumääräykset ovat voimassa pääosin koko kunnan alueella. Lisäksi on annettu joitakin vain 4 :ssä mainittua rantavyöhykettä tai pohjavesialuetta koskevia määräyksiä. Ympäristönsuojelumääräykset ovat ympäristönsuojelulain mukainen ohjauskeino. Laissa on lueteltu ne asiat, joista kunnallisia ympäristönsuojelumääräyksiä voidaan antaa. Ympäristönsuojelumääräyksiä vastaavia kunnallisia säädöksiä ovat jätehuoltomääräykset, terveydensuojelujärjestys ja rakennusjärjestys. Lisäksi järjestyslaissa on joitakin ympäristönsuojelua sivuavia määräyksiä ja myös kaavamääräykset voivat koskea ympäristönsuojelua.

10 Ympäristönsuojelumääräysten valmistelussa on huolehdittu siitä, ettei ristiriitaisuuksia eri kunnallisten määräysten suhteen tule. 4 Erityiset paikalliset olosuhteet Pohjavesialueiden pilaantumisriskin vuoksi annetaan määräyksiä talousjätevesien käsittelystä, kemikaalien varastoinnista ja käsittelystä kunnan tärkeillä pohjavesialueilla, jotka on määritelty pykälässä. Rantavyöhykkeille on annettu erityismääräyksiä jätevesien käsittelystä vesistöjen pilaantumisen ehkäisemiseksi. LUKU 2 Jätevedet Ympäristönsuojelulain 16 luvussa säädetään muun muassa talousjätevesien puhdistuslaitteista ja riittävästä puhdistustasosta. Valtioneuvosto on antanut asetuksen, VNA 157/2017 (ns. hajajätevesiasetus), jolla säädellään kiinteistöjen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitoksen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Asetus tuli voimaan korvaten aiemman hajajätevesiasetuksen (209/2011). Asetuksen tarkoitus on asettaa yhtenäinen vähimmäistaso jätevesien käsittelylle kaikilla alueilla, jotka eivät kuulu viemäriverkon piiriin. Jätevesiin liittyvät ympäristönsuojelumääräykset koskevat vesihuoltolaitoksen toimintaalueen ulkopuolella olevia viemäriverkostoon liittymättömiä kiinteistöjä. 5 Jätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella Pykälän käsitteellä talousjätevesi tarkoitetaan ympäristönsuojelulain (527/2014) 154 :n määritelmää vastaavasti asuntojen, toimistojen, liikerakennusten ja laitosten vesikäymälöistä, keittiöistä, pesutiloista ja niitä vastaavista tiloista ja laitteista peräisin olevaa jätevettä sekä ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan vastaavaa karjatilojen maitohuoneista tai muusta elinkeinotoiminnasta peräisin olevaa jätevettä. Jätevesien purkupaikan sijoittamisen etäisyysvaatimukset pykälässä perustuvat melko yleisesti käytössä oleviin suojaetäisyyksiin. Etäisyysvaatimusten perusteet ovat ensisijaisesti vesiensuojelullisia sekä terveydensuojelullisia ja toisaalta niillä voidaan ehkäistä muuta ympäristönsuojelulain 5 :n 1 momentissa määriteltyä pilaantumista, esimerkiksi mahdollisia hajuhaittoja. Momentin 4 vähäisillä pesujätevesillä tarkoitetaan paineettomalla vesijärjestelmällä varustettujen tai muuten huomattavan vähäisiä pesujätevesiä tuottavien rakennusten ja kiinteistöjen pesujätevesiä. Tällaisia rakennuksia ovat esim. saunat, joihin vesi kannetaan. Tapauskohtaisesti vähäisten pesujätevesien piiriin voivat lukeutua myös esim. kiinteistöt, jotka saavat vetensä järvestä pumpattuna pieneen lämminvesivaraajaan (esim. 20 l) astioiden pesua varten. Kiinteistöt, joiden varusteluun kuuluu esim. pyykinpesukone tai astianpesukone, eivät koskaan ole pesujätevesimäärältään vähäisiä. Pykälän 5 momentin mukainen umpisäiliön täyttymishälytin on katsottu olevan aina tarpeellinen lisävaruste. Täyttymishälytin on mahdollista säätää siten, että umpisäiliössä on vielä riittävästi täyttymisvaraa siihen asti, että umpisäiliö pystytään tyhjentämään. Pykälän 6 momentti täsmentää hajajätevesiasetuksen kiinteistölle antamia kirjanpitovaatimuksia. Käyttöpäiväkirjaan tulee merkitä kemikaalin lisäykset, ylijäämälietteen tyhjennykset, laskeutuvuuskokeen tulokset, maaperäkenttien huuhtelut, saostussäiliöiden tyhjennykset, puhdistetun jäteveden silmämääräiset tarkkailut jne., jotta voidaan seurata jätevesijärjestelmän toimivuutta luotettavasti. Pykälän 7 momentin määräys on tarpeen valvontaa varten. Jätevesien käsittelyjärjestelmä, jonka asukasvastineluku on suurempi kuin 20, on annettu erityismääräys, koska niiden jätevesien määrä on tyypillisesti selvästi suurempi kuin tavallisella asuinkiinteistöllä. Myös jätevesien koostumus saattaa poiketa normaalin asuinkiinteistön jätevesistä. Tällaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät liittyvät useimmin leirikeskusten, oppilaitosten tai matkailualan taikka muun sellaisen elinkeinotoiminnan toimintaan. Pykälän 8 momentin mukainen kielto on annettu tyhjennyskelvottomista laitteistoista ympäristölle aiheutuvan ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Rantavyöhykkeelle on annettu erityismääräys jätevesien käsittelystä vesistöjen pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Rannoilla on pääosin vapaa-ajan asuntoja, joilla jätevesien syntyminen on epäsäännöllistä. Jätevesien epäsäännöllinen määrä ja laatu vaikeuttavat yleensä jätevesien käsittelyjärjestelmän toimintaa. Jotta vajaasti puhdistetut käymäläjätevedet eivät aiheuttaisi hygieenistä haittaa tai rehevöitymistä, käymäläjätevesiä ei ole syytä johtaa ranta-alueelle. Määräyksellä halutaan myös edistää kuivakäymälän käyttöönottoa rantavyöhykkeellä. Laitteistot tulee vesistön

11 pilaantumisen estämiseksi rakentaa sellaisille paikoille rantavyöhykkeellä, että veden tulvakorkeudenkin aikana puhdistuslaitteisto toimii normaalisti eivätkä tulvavedet pääse jätevesien käsittelylaitteistoihin. Pirkanmaan ympäristökeskus on vuonna 2003 julkaissut oppaan Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Pirkanmaalla. Oppaan tietoja voidaan soveltaa myös jätevesirakennelmiin. Ohessa on oppaassa Lempäälän järvet ja niille määritetyt kerran 50 vuodessa esiintyvät ylimmät tulvavedenkorkeudet (HW 1/50): HW 1/50 Ahtialanjärvi 79,80 Höytämönjärvi 111,00 Iso Kausjärvi 104,90 Liponselkä 79,85 Mäyhäjärvi 94,45 Pyhäjärvi 77,50 Tervajärvi 115,60 Vanajavesi 79,80 Ympäristönsuojelulain 17 :n mukaisen pohjaveden pilaamiskiellon vuoksi talousjätevesien käsittelylle pohjavesialueella on annettu tiukemmat määräykset. Lempäälän pohjavesialueet ovat yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeät. Leukamaan pohjavesialueella sijaitsee yksi ja Lempäälä-Mäyhäjärven pohjavesialueella kaksi Lempäälän kunnan vesihuoltolaitoksen pohjavedenottamoa. Hennerin pohjavesialueella on tarkoitus selvittää pohjavedenottamon perustamisen mahdollisuuksia. Lempäälässä Sotavallan (LSVEO 12/1982 D) ja Lempoisten (LSVEO 35/1984/2) pohjavedenottamoille on olemassa vesioikeuden määräämät suoja-aluepäätökset. Leukamaan pohjavedenottamolle ei ole vastaavaa vesioikeuden suoja-aluepäätöstä. Suoja-aluepäätöksissä on määrätty vedenottamoiden kauko- ja lähisuojavyöhykkeet sekä vedenottamoalueet ja niitä koskevat määräykset. 6 Mattojen ja muiden tekstiilien pesu Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien tavaroiden pesu vesistössä tai maalla siten, että pesuvedet pääsevät suoraan vesistöön tai ojaan, aiheuttaa ylimääräistä vesistön kuormitusta ja siten myös ympäristön pilaantumisen vaaraa. Pesu- ja lika-aineita sisältävien jätevesien pääseminen puhdistamatta vesistöön aiheuttaa mm. vesistön virkistyskäyttö- arvon alenemista loma-asutusalueilla ja vesistöjen rehevöitymistä. Mattojen pesu järvessä tai joessa likaa vesistöjä myös silloin, kun pesuaineena käytetään vähäfosfaattista saippuaa. Paikallisia mattopyykin aiheuttamia haittoja ovat veden sameneminen ja likaantuminen, rannan roskaantuminen ja levien kasvun voimistuminen. Tämän vuoksi matot, tekstiilit ja muut vastaavat tulee pestä kuivalla maalla siten, että pesuvedet eivät pääse suoraan vesistöön tai ojaan, vaan suotautuvat maaperän läpi. 7 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu ja huolto Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesusta voi aiheutua ympäristön pilaantumista, kuten esimerkiksi yleisen viihtyvyyden ja alueen virkistyskäyttöön soveltumisen vähentymistä. Tämän vuoksi ajoneuvojen ym. pesu ja huolto kielletään pykälän 1 momentissa yleisillä, muilla kuin tähän tarkoitukseen varatuilla alueilla. Autojen ym. pesuvedet ovat jätevesiä, jotka on käsiteltävä kuten muutkin jätevedet. Pestäessä autoja ym. vedellä ja miedoilla pesuaineilla satunnaisesti 2 momentin mukaisesti muodostuvat jätevedet kuitenkin sisältävät niin vähän epäpuhtauksia, että jätevedet voidaan imeyttää maaperään. Tällöin on kuitenkin varmistuttava, ettei ympäristön pilaantumista aiheudu. Jätevesiä ei myöskään tule johtaa sadevesiviemäriin tai vesistöön vesistöhaittojen välttämiseksi eikä naapurikiinteistölle. Veneiden talvisäilytyspaikkoja koskeva tarkennus on tarpeen epäselvyyksien välttämiseksi. Satunnaisella pesulla tarkoitetaan kiinteistöllä esimerkiksi kerran viikossa tapahtuvaa yhden ajoneuvon, veneen, koneen tai vastaavan laitteen pesua. Pestäessä autoja ym. liuottimia sisältävillä tai muilla pesuaineilla voi etenkin suurien jätevesimäärien johtamisesta maastoon tai sadevesiverkostoon aiheutua ympäristön pilaantumista. Vaikkei liuottimia tai muita pesuaineita käytettäisikään, ammattimaisessa tai muussa usein toistuvassa pesussa jätevesimäärät ovat suuria. Muu jätevesien johtamistapa kuin pykälän 3 momentissa määrätty johtaminen jätevesiviemäriin tai tarkoitukseen hyväksyttyyn jätevesien käsittelyjärjestelmään riittävästi esikäsiteltynä ei voi tulla kysymykseen. Viemäriverkoston ja kiinteistökohtaisten puhdistuslaitteistojen toiminnan kannalta on tarpeen,

12 että jätevedet esikäsitellään ennen viemäriin johtamista öljyn- ja hiekanerotuskaivoissa. Useat kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät eivät toimintaperiaatteensa tai mitoituksensa takia sovellu liuotinpitoisten jätevesien tai ammattimaisessa pesussa syntyvien jätevesimäärien käsittelyyn. Tarkoitukseen hyväksytyllä jätevesien käsittelyjärjestelmällä tarkoitetaankin järjestelmää, joka on sitä koskevassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa (132/1999) luvassa hyväksytty myös liuotinpitoisten pesujätevesien tai ammattimaisesta pesusta syntyvien jätevesimäärien käsittelyyn. Mikäli tällaista hyväksyntää ei ole, voidaan järjestelmä katsoa tarkoitukseen hyväksytyksi myös, mikäli laitteiston valmistajalta tai suunnittelijalta saadaan kirjallinen lausunto siitä, että laitteisto sopii siihen johdettavaksi esitettyjen jätevesien käsittelyyn. Pohjavesialueilla ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu pesuaineilla, mikäli jätevedet pääsevät imeytymään maahan, aiheuttaa aina pohjaveden pilaantumisvaaran. Tästä johtuen pesuaineiden käytön kieltäminen pesemisessä pohjavesialueilla muualla kuin tähän tarkoitukseen erikseen rakenne-tuilla ja viemäröidyillä paikoilla, on ympäristön pilaantumisen vaaran vuoksi perusteltua. Veneiden talvisäilytyspaikoilla hiotaan veneitä, joiden pohjissa käytetään ainakin toistaiseksi yleisesti myrkyllisiä maaleja. Hiontajätteet jäävät maaperään ja aiheuttavat maaperän pilaantumista. Maaperän pilaantumisen estämiseksi maalijätteet tulisi saada ainakin pääosin talteen. Ympäristönsuojelulain 16 :n mukaan maaperään ei saa päästää mitään ainetta siten, että seurauksena on maaperän pilaantumista. Vaikka haitallisten aineiden käyttöä veneiden niin sanotuissa anti-fouling -maaleissa on rajoitettu, ne sisältävät edelleen muun muassa kupariyhdisteitä. Veneitä kunnostettaessa haitta-aineet joutuvat kunnostuspaikan maaperään, ellei sitä estetä tiiviillä alustalla. 8 Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen ja käyttö Lumen vastaanottopaikalla tarkoitetaan aluetta, joka on tähän tarkoitukseen erikseen varattu ja johon lunta tuodaan loppusijoitusta varten. Esimerkiksi kiinteistön parkkipaikan laidalle kasattavaan lumipenkkaan ei siten sovellettaisi tätä määräystä. Lunta ei luokitella jätteeksi, mutta lumen varastoinnilla ja sulamisvesillä saattaa kuitenkin olla ympäristön kannalta haitallisia vaikutuksia, joita pyritään näillä määräyksillä ennalta ehkäisemään. Pysäköintialueilta, liikennealueilta ja muilta vastaavilta alueilta poistettu lumi sisältää roskia ja muita lika-aineita, kuten ajoneuvoista valunutta öljyä, joista saattaa aiheutua roskaantumista ja muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Lumenkaatoalue on tämän vuoksi tarpeen sijoittaa ja sitä tulee käyttää siten, että haitalliset vaikutukset voidaan ehkäistä. Ympäristönsuojelulain 14 :n mukaisesti pilaantumisen aiheuttaja tai toiminnan harjoittaja vastaa toiminnasta syntyvien haittojen ennaltaehkäisemisestä ja ympäristöhaittojen poistamisesta. 9 Työmaavesi Rakennustyömailla ja muissa tilapäisissä toiminnoissa voi syntyä huomattavia määriä esim. ph-arvoltaan tai muulta koostumukseltaan ympäristölle haitallisia vesiä, jotka voisivat käsittelemättöminä aiheuttaa ympäristön pilaantumista. Ilmoitusvelvollisuudesta ympäristönsuojeluviranomaiselle on määrätty, jotta viranomainen voi arvioida esikäsittelyn riittävyyden. LUKU 3 Kemikaalit ja jätteet 10 Kemikaalien varastointi ja käsittely Säännöksen määräyksillä pyritään ehkäisemään kemikaalien varastoinnista ja käsittelystä aiheutuvia päästöjä ja niiden haitallisia vaikutuksia, jotka ilmenevät ympäristön, kuten maaperän ja pohjaveden pilaantumisena sekä haitallisten aineiden kulkeutumisena viemäriin. Momentin 2 mukaisesti vaarallisten nestemäisten kemikaalien ja niiden nestemäisten jätteiden varastoinnille asetettava yleinen vuodonhallintavaatimus on tarpeen, koska varastoinnista aiheutuu merkittävä maaperän ja pohjaveden pilaantumisriski. Yksivaippaiset säiliöt ovat riski maaperälle ja pohjavedelle. Niiden sijoittamisella suoja-altaaseen ja suoja-altaan riittävällä tilavuudella voidaan estää vaarallisen kemikaalin tai vaarallisen jätteen pääsy maaperään tai viemäriin onnettomuustilanteissa. Yksivaippaisen säiliön kattamisella estetään sadevesien pääsy suoja-altaaseen. Kaksivaippaista tai kiinteästi valuma-altaallista säiliötä voidaan pitää yksivaippaisena, ellei säiliötä ole varustettu esim. ns. kurkistusluukulla, josta voidaan todeta sisäsäiliön eheys. Tietoa vuotojenhallinnan hyvistä käytännöistä ympäristönsuojelun kannalta löytyy mm. Elinkeino- liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja 7/2018 sekä pelastuslaitoksen internet-sivuilta.

13 Kemikaaliturvallisuusasetuksessa 856/2012 säädetään tarkemmin vaarallisten kemikaalien varastoinnista. Tätä asetusta valvoo pelastusviranomainen. Ulkopuolisten pääsy kemikaalien varastopaikoille on estettävä. Näin voidaan estää ilkivaltaa ja siitä aiheutuvaa ympäristön pilaantumista. Kemikaalisäiliöiden ja -astioiden päällysmerkintöjen avulla on mahdollista arvioida varastointiin liittyviä riskejä ja tarvittaessa onnettomuustilanteessa suorittaa oikeita torjunta- ja puhdistustoimia. Säännöllisellä tarkkailulla ehkäistään tehokkaasti säiliön, suojauksen ja laitteistojen huonosta kunnosta ja kulumisesta aiheutuvaa ympäristön pilaantumista. Mikäli säiliössä havaitaan vaurio tai kemikaalia on päässyt vuotamaan ympäristöön, säiliön haltijan on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin lisävahingon estämiseksi ja ympäristöhaitan torjumiseksi. Kemikaalilla saastunut aines on toimitettava vaarallisten jätteiden käsittelypaikkaan. Säiliön suositellaan olevan irti alustastaan vähintään 100 mm havainnoinnin mahdollistamiseksi. Säiliön täyttö- ja kaluston tankkauspaikoilla riskinä ovat täytön ja tankkauksen yhteydessä tapahtuvat kemikaalien ylivuodot. Siksi on tärkeää, että täyttö- ja tankkauspaikat sijoitetaan ja rakennetaan niin, että ympäristön pilaantumista voidaan ehkäistä mahdollisimman hyvin ja mahdollisten vuotojen pääsy viemäriin estää. Täyttö- ja tankkauspaikan pinnoittamisella tai muulla suojaamisella parannetaan ylivuodon talteenottoa ja ehkäistään kemikaalin pääsyä ympäristöön. Siirrettävien säiliöiden täyttö- ja kaluston tankkauspaikkaa ei ole aina mahdollista pinnoittaa tai muutoin suojata tiiviisti. Tällöin kemikaalien pääsy maahan tulee estää muulla tavoin, käyttämällä esim. imeytysmattoja. Pinnoitevaatimus ei koske kiinteistöjen lämmitysöljysäiliöiden täyttöpaikkoja, joiden osalta tiiveysvaatimus voidaan katsoa täyttötapahtumien vähäisestä määrästä johtuen kohtuuttomaksi. Asianmukainen varautuminen vahingon torjuntaan vähentää ympäristön pilaantumisen riskiä ja vahingon laajuutta, mikäli saatavilla on nopeasti riittävä määrä vahingon torjuntaan soveltuvaa imeytysainetta ja kalustoa. Momentissa 8 tarkoitetuissa ympäristövahingoissa ja -onnettomuuksissa ensisijainen vastuu pelastustoimissa on Pirkanmaan pelastuslaitoksella. Ympäristövahingon sattuessa on soitettava hätänumeroon 112. Ilmoituksen onnettomuudesta voi tehdä esimerkiksi toiminnanharjoittaja, kiinteistön haltija tai havainnon tekijä. 11 Lisämääräykset öljyjen, vaarallisten kemikaalien ja vaarallisten jätteiden varastoinnista tärkeällä pohjavesialueella Pohjavesialueella on maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi noudatettava erityistä varovaisuutta. Säiliöiden sijoittamiseen, huoltoon ja kunnossapitoon on kiinnitettävä erityistä huomiota, joten niille on pohjavesialueella asetettu tiukempia teknisiä vaatimuksia. Näissä määräyksissä maanalaisella säiliöllä tarkoitetaan säiliötä, joka on maan alla suorassa kosketuksessa maahan tai se sijaitsee bunkkerissa maanpinnan alapuolella, ei kuitenkaan rakennuksen sisällä sijaitseva säiliö. Öljylämmityslaitteistolta edellytettävän yksiputkijärjestelmän avulla estetään sellaiset vaikeasti havaittavat öljyvuodot, joita voi aiheutua kaksiputkijärjestelmän paluuöljyputken rikkoutumisesta. Pinnoituksen jälkeen säiliön vaipan kuntoa ei voi enää luotettavasti tarkastaa, eikä siten säiliön luokitusta ja luokitukseen perustuvaa tarkastusväliä määrittää. Pinnoitettu säiliö muodostaa pohjaveden pilaantumisriskin, koska sen kuntoa ei voi luotettavasti valvoa. Momentissa 3 viitataan kauppa- ja teollisuusministeriön päätökseen (344/1983), jonka mukaan tärkeillä pohjavesialueilla maanalaiset poltto- ja dieselöljysäiliöt tulee tarkastaa 10 vuoden kuluessa asennuksesta ja tämän jälkeen säiliön kuntoluokan mukaan 2 10 vuoden välein. Momentissa 4 laajennetaan säiliöiden tarkastusvelvollisuutta edellä kuvatusta. Huonokuntoiset maanpäälliset öljy-, vaarallisten kemikaalien ja vaarallisten jätteiden säiliöt tai muut kuin edellä esitetyn KTM:n päätöksen tarkoittamat maanalaiset kemikaalisäiliöt voivat rikkoutuessaan ja vuotaessaan aiheuttaa maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Säännöllisellä säiliöiden ja niihin liittyvien varusteiden tarkastamisella voidaan ennalta ehkäistä mahdollinen ympäristön pilaantuminen. Vuotavan säiliön aiheuttama ympäristön pilaantumisriski on merkittävä, joten tarkastuksen on oltava luotettava. Pohjavesialueella sijaitsevan säiliön tarkastusmääräys ei koske IBC-pakkauksia, joiden tyyppihyväksynnästä ja tarkastuksesta säädetään erikseen.

14 12 Käytöstä poistetun säiliön käsittely Käytöstä poistetut ja vanhat vielä käytössä olevat polttoöljysäiliöt ovat riski maaperälle ja pohjavesille. Käytöstä poistettujen säiliöiden määrää ei tiedetä. Viranomaisilla ei ole myöskään tietoja siitä, miten poistaminen on aikanaan tapahtunut. Säiliötä ei ole aina välttämättä puhdistettu, joten on olemassa vaara, että maaperä pilaantuu säiliöiden aikaa myöten rikkoutuessa. Poistamalla säiliöt maaperästä 1 momentin mukaisesti estetään huonokuntoisista vanhoista säiliöistä aiheutuva maaperän pilaantuminen. Lisäksi maaperä vanhojen säiliöiden ympärillä voi olla pilaantunut vuotojen seurauksena ja edellyttää puhdistamista. Ennen hiekalla tai muulla hyväksyttävällä materiaalilla täytettyjä säiliöitä ei 2 momentin mukaan kuitenkaan edellytetä nostettavaksi. Täyttöputki on katkaistava ja tulpattava niistä säiliöistä, joita ei edellytetä nostettavaksi, jotta niihin ei vahingossa johdettaisi polttoaineita tai muita kemikaaleja. Vanhat öljysäiliöt voivat sijaita maaperässä sellaisessa paikassa, että niitä on teknisesti hyvin vaikea poistaa. Poistamisesta voi tällöin aiheutua esimerkiksi kohtuutonta vahinkoa muulle omaisuudelle, jolloin poistamisvelvollisuus saattaa muodostua kohtuuttomaksi. Poikkeusta säiliön poistamisvelvollisuudesta voi momentin 3 mukaan hakea ympäristönsuojeluviranomaiselta määräyksessä mainitulla perusteella. Hakemus tulee perustella huolellisesti. Ympäristönsuojeluviranomainen harkitsee poikkeuksen myöntämistä tapauskohtaisesti. Poikkeamisesta tehtävässä päätöksessä annetaan yksityiskohtaiset määräykset siitä, mitä toimenpiteitä maahan jätettävään säiliöön liittyen on tehtävä. Pilaantuneeseen maaperään ja sen puhdistamiseen liittyvissä asioissa toimivaltainen valvontaviranomainen on Pirkanmaan ELY-keskus. Tästä johtuen pykälän 4. momentissa edellytetään ilmoitusta ELY-keskukseen, mikäli maaperässä todetaan öljyä tai muuta kemikaalia. ELY-keskus antaa tällaisessa tapauksessa ohjeet siitä, miten tapauksessa on meneteltävä. Vastuu säiliöstä siirtyy kiinteistön uudelle omistajalle, joten tieto siitä on annettava momentin 5 mukaisesti. 13 Rakennusten ja rakennelmien kunnostustöissä syntyvät jätteet Polyklooratut bifenyylit (PCB) ovat pysyvyydeltään ja kertyvyydeltään pahimpia ympäristömyrkkyjä. PCB:tä sisältävät tuotteet ja laitteet ovat vaarallista jätettä. PCB:tä tai lyijyä sisältävien saumausaineiden poisto on suoritettava siten, että syntyvät jätteet saadaan mahdollisimman hyvin talteen. Asbestitöiden luvanvaraisuus on määritelty asbestilainsäädännössä. Esimerkiksi mineriittikaton pesu painepesurilla 50 bar paineella on asbestilainsäädännön ja aluehallintoviraston tulkinnan mukaan luvanvaraista asbestityötä. Tällöin katsotaan, että kuituja saattaa irrota levyn pinnasta. Kemiallisessa maalinpoistossa käytettävät liuottimet ja työssä syntyvä liuottimia sisältävä maalinpoistojäte ovat yleensä vaarallisia jätteitä, jotka on kerättävä talteen ja toimitettava vaarallisten jätteiden käsittelyyn. 14 Maalämmön hyödyntämisestä johtuvan ympäristön pilaantumisen estäminen Maalämpöpumpuissa voidaan käyttää nesteitä, joiden ominaisuuksia tai riskejä pohjavedelle ei riittävästi tunneta. Suunniteltaessa maalämmön käyttöä kiinteistön lämmitysmuotona on etukäteen varmistuttava käytettävän nesteen haitattomuudesta. YSL 17 :n mukaan pohjaveden pilaaminen sekä pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on kielletty. Porausliete voi joutuessaan esim. sadevesiviemäriin saostua kaivoihin ja tukkia viemärin. Hienojakoinen liete voi sadevesiviemärin tai ojien kautta vesistöön joutuessaan aiheuttaa likaantumista ja veden värjäytymistä laajalla alueella. Kuivuessaan liete voi levitä hienojakoisena pölynä laajalle alueelle ja varsinkin asuntoalueilla aiheuttaa huomattavia viihtyvyys- ja jopa terveyshaittoja. Myös huolimattomasti läjitetty liete voi sateiden aiheuttamana pintavalunta levitä tiealueille ja ojiin. Liete voidaan joko imeyttää porattavalle kiinteistölle tai johtaa ojiin, mikäli se voidaan tehdä ilman edellä kuvattuja haittavaikutuksia. Muutoin se tulee kuljettaa pois kiinteistöltä sellaiseen paikkaan, jossa se voidaan luvallisesti käsitellä ilman ympäristö- ja terveyshaittoja. 15 Kuivakäymälä Huonosti perustetusta ja hoidetusta kuivakäymälästä voi aiheutua merkittävää lähiympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, joten käymälän rakentamista, käyttöä ja hoitoa on tarpeen säädellä paikallisesti. Käymälän pohjan tiiveys ehkäisee haitta-aineiden kulkeutumista maaperään ja pohjaveteen. Esimerkiksi riittävällä ilmastoinnilla ja kuivikkeiden käytöllä voidaan vähentää kuivakäymälästä syntyvää hajua.

15 LUKU 4 Ilmansuojelu Taajamailmassa olevat hiukkaset ovat liikenteen, energiantuotannon ja teollisuuden hiukkaspäästöjä, katupölyä, erilaisesta rakennustoiminnasta syntyvää pölyä sekä kaasumaisista yhdisteistä muodostuvia hiukkasia. Ilmassa leijuva pöly lisää astmaoireita, karkeajakoinen pöly ärsyttää silmiä, ja pienet hengitettävät hiukkaset pääsevät keuhkorakkuloihin saakka. Erityisen haitallisia hiukkaset ovat allergisille ja astmaa sairastaville. Pienemmät hiukkaset voivat lisätä hengitystietulehduksia ja astmakohtauksia sekä heikentää keuhkojen toimintakykyä. Suuremmat hiukkaset likaavat ja voivat merkittävästi haitata viihtyisyyttä. Säännösten tarkoituksena on estää erilaisista rakennus- ja kunnostustöistä, kuten uudisrakennus- ja korjaustöistä, rakennusten purkutöistä, katujen kunnossapidosta ja murskauksesta aiheutuvia pölyhaittoja. Näissä töissä käytettävien suojausmenetelmien tulee olla sellaisia, että pölyn ja haitallisten aineiden leviäminen ympäristöön estetään. Jos pölyhaittoja ei pystytä kokonaisuudessaan ehkäisemään, ne on pidettävä mahdollisimman pieninä. 16 Savuhaitat Pykälän 1 momentissa kielletään polttoon soveltumattoman tuoreen ja märän puun polttaminen sekä kitupoltto, jotka voivat aiheuttaa ympäristön pilaantumista, ympäristön viihtyvyyden vähenemistä sekä terveyshaittoja herkimmille väestöryhmille. Puhtaan, kuivan, kyllästämättömän ja maalaamattoman tai muuten käsittelemättömän, käytöstä poistetun puutavaran polttaminen on kuitenkin mahdollista samoin kuin paperin ja pahvin käyttö sytykkeenä, kunhan siitä ei aiheudu terveyshaittaa, vahinkoa tai haittaa lähikiinteistöille tai niiden käytölle eikä muutakaan ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Määräys on yhteneväinen kunnallisten jätehuoltomääräysten kanssa. 17 Kunnostus- ja puhtaanapitotöistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen torjunta Erilaisissa rakennus-, korjaus- ja purkutöissä, kuten rakennusten julkisivujen hiekkapuhalluksessa syntyy runsaasti pölyä. Pykälän 1 momentin mukaisen määräyksen tavoitteena on estää terveyshaittojen syntyminen ja ympäristön pilaantuminen huolehtimalla työn suojauksesta mahdollisimman tehokkaasti ja estämällä jätemateriaalin pääsy ympäristöön. Pykälän 2 momentin mukaan rakennusten kunnostustyötä tekevä on velvollinen tekemään ilmoituksen kiinteistön asukkaille ja naapureille. Ilmoitus on tarpeen, jotta lähiympäristön asukkaat voivat varautua etukäteen töistä mahdollisesti aiheutuviin haittoihin. Momentin 3 mukaisella pölyämisen estolla estetään muun muassa keväisen koneellisen katuhiekan poistamisen aiheuttamaa ilmanlaadun heikkenemistä. Momentin mukainen lehtipuhaltimien käytön kieltäminen hiekoitushiekan poistamisessa on tarpeen niiden aiheuttaman erittäin runsaan pölyämisen takia. Lehtipuhaltimet on tarkoitettu lehtien poistamiseen eivätkä ne aiheuttamansa haitan vuoksi sovellu hiekoitushiekan poistoon. 18 Tilapäinen kiven poraus, louhinta ja murskaus sekä betonin pulverointi Määräyksen mukaiset toiminnot voivat synnyttää ympäristöä pilaavaa pölyhaittaa, mitä estetään momenteilla 1 ja 2. Momentilla 3 suojellaan erityisen herkkiä kohteita, joita voivat olla esimerkiksi asunnot, päiväkodit, koulut, sairaalat ja vanhainkodit. Pölyävän maa-aineksen kuljettamisesta ja säilyttämisestä voi aiheutua merkittäviä haittoja rakennustyömailla ja niiden läheisyydessä sekä ajoreittien varrella, ellei pölyntorjunnasta huolehdita. Haitat ovat kuitenkin helposti torjuttavissa 4 momentissa esitetyillä tavoilla 19 Rakennus- ja purkutyöt Määräyksen tavoitteena on estää terveyshaittojen syntyminen, ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentyminen ja ympäristön pilaantuminen huolehtimalla pölyn torjunnasta mahdollisimman tehokkaasti ja estämällä pölyn leviäminen ympäristöön tällaisista kohteista. LUKU 5 Tilapäisen melun ja tärinän torjunta

16 Melu on yksi yleisimpiä ja tärkeimpiä elinympäristön laatua ja viihtyisyyttä heikentäviä tekijöitä. Melu on ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä tai häiritsevänä tai joka on muulla tavoin ihmisen terveydelle vahingollista taikka hänen muulle hyvinvoinnilleen haitallista. Melu vaikuttaa monella tavalla kielteisesti ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Melu voi häiritä tai vaikeuttaa työskentelyä, lepoa ja nukkumista. Elinympäristössä yleisesti vallitseva melu on sen tasoista, että se voi aiheuttaa suoria ja epäsuoria terveyshaittoja. Meluilmoitusten käsittelyn yhteydessä annetaan määräyksiä mm. meluntorjuntatoimista, toiminnan alkamis- ja lopettamisajankohdista, melutasoista sekä tiedottamisesta. 20 Tiedottaminen ja kirjanpito erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta toiminnasta Tiedottamisvelvollisuudella vähennetään erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavista toiminnoista koettua haittaa ja varmistetaan se, että vaikutuspiirissä olevat asukkaat ja kohteet voivat tarvittaessa hankkia toiminnasta lisätietoja toiminnanharjoittajalta tai viranomaiselta. Kirjanpitomääräys erityisen häiritsevää melua ja tärinää aiheuttavasta toiminnasta on annettu valvonnallisista syistä. 21 Ilmoitus- ja tiedotusvelvollisuus erittäin häiritsevää melua ja tärinää aiheuttavasta toiminnasta Pykälän 1 momentilla tähdennetään ympäristönsuojelulain mukaista ilmoitusvelvollisuutta sekä velvollisuutta ilmoittaa muutoksista. Pykälän 2 momentin 1 4 kohdissa on lueteltu toimintoja, joissa ympäristönsuojelulain 118 :n mukainen meluilmoitusmenettely tulee aina sovellettavaksi. Kohdassa 3 tarkoitettu muu työ voi olla esim. ammattimaista purkutyötä, haketusta tms., joista aiheutuu erityisen häiritsevää melua. Määräykseen on sisällytetty toimintoja, joiden aiheuttaman melun tai tärinän on vakiintuneesti katsottu olevan erityisen häiritsevää ja siten aina edellyttävän ilmoitusmenettelyä. Luettelo ilmoitusvelvollisista toiminnoista ei ole tyhjentävä. Arvioitaessa melun häiritsevyyttä on otettava huomioon melun voimakkuuden (db) lisäksi mm. melun kesto, toistuvuus, mahdollinen kapeakaistaisuus ja iskumaisuus, vuorokauden aika, jolloin melua esiintyy sekä melun haitalliseksi kokevan kohteen erityispiirteet. Momentilla 3 alleviivataan, ettei momentti 2 ole tyhjentävä ja korostetaan viranomaisen harkintavaltaa. 22 Poikkeukset ilmoitusvelvollisuudesta Määräyksellä rajataan ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle työt, jotka esim. turvallisuuden tai maaseutuelinkeinon harjoittamisen kannalta ovat välttämättömiä ja joihin liittyvän melun vähentäminen on vaikeaa tai mahdotonta hankaloittamatta töitä kohtuuttomasti. Pitkäaikaiset liikenneväyliin tai yhdyskuntateknisten laitteiden kunnossapitotöihin liittyvät työt on kuitenkin sisällytetty ilmoitusvelvollisuuden piiriin, jotta viranomainen voi antaa näille, usein asutuksen lähistöllä tapahtuville, töille määräyksiä meluntorjunnasta. Näitäkin toimintoja kuitenkin koskee 19 mukainen tiedotus- ja kirjanpitovelvollisuus. 23 Erityisen häiritsevä melu tai tärinä yöaikaan Määräyksellä ohjataan työt tehtäväksi pääsääntöisesti päiväaikaan, jolloin kunnossapidossa ja muissa töissä käytettävien koneiden ja laitteiden melua ei katsottaisi erityisen häiritseväksi. Muun muassa jätehuolto sekä kiinteistöjen kunnossapito- ja huoltotyöt, kuten esimerkiksi lumen auraus ja jätteiden kuormaus yöaikaan asuntojen ja muiden vastaavien kohteiden läheisyydessä ovat kuitenkin luonteeltaan sellaisia, ettei niistä ole tarkoituksenmukaista vaatia meluilmoituksen tekemistä, vaikka työt aiheuttavatkin erityisen häiritsevää melua. Useimmiten ei voida etukäteen edes tietää milloin työtä joudutaan tekemään, joten ilmoituksen tekeminen etukäteen olisi käytännössä mahdotonta eikä vastaisi ympäristönsuojelulain 118 :n tarkoitusta. Tämän vuoksi määräyksellä rajataan jätekuormaus sekä 21 luetellut toiminnot määräyksen kiellon ulkopuolelle. 24 Äänentoistolaitteiden käyttö Äänentoistolaitteiden jatkuvasta käytöstä yöaikaan sekä niiden käytöstä päiväaikaan melulle herkkien häiriintyvien kohteiden läheisyydessä aiheutuu erityisen häiritsevää melua. Äänentoistolaitteita käytetään usein mainos- ja muissa vastaavissa tarkoituksissa, eikä niiden käyttäminen esimerkiksi ulkotarjoilualueella ole liikkeen toiminnan kannalta välttämätöntä. Siksi pykälän 1 ja 2 momenteissa on rajoitettu äänentoistolaitteiden käyttöä ulkotiloissa. Meluavaa toimintaa harjoittavan tulee huolehtia melusta

17 aiheutuvien ympäristöhaittojen ennaltaehkäisemisestä ja rajoittamisesta mahdollisimman vähäisiksi (aiheuttamisperiaate). LUKU 6 Muut toiminnot 25 Jätteen hyödyntäminen maanrakentamisessa Määräyksellä säädellään hyödyntämistä, joka tulkitaan pienimuotoiseksi eikä siksi ympäristölupaa tai ns. MARA-asetuksen (843/2017) mukaista ilmoitusta vaativaksi. Jätemateriaalin hyödyntäminen edellyttää selkeää hyötykäyttöä maanrakennus- tai maanparannusaineena sekä jätelain (646/2011) ja ympäristönsuojelulain (527/2014) vaatimusten noudattamista. Määräyksessä eriteltyjä ehtoja noudattamalla hyödyntämisestä ei ennakkoon arvioiden aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Ilmoituksen perusteella viranomaisen on mahdollista arvioida jätteen hyötykäytön soveltuvuus kohteeseen ilmoituksen tiedot huomioiden. Samalla jo ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen ja määräyksessä vaadittujen tietojen toimittaminen lisää toiminnan suunnitelmallisuutta. Lisäksi viranomainen voi tallentaa ilmoituksessa mainitut tiedot omaan tietojärjestelmäänsä jälkivalvontaa ja tilastointia varten. Tarvittaessa viranomainen voi antaa tarkentavia ohjeita, mikäli hyödyntämispaikkaan tai hyödynnettäviin jätteisiin liittyy erityisominaisuuksia, joiden johdosta ympäristön pilaantumisen vaaran estäminen vaatii erityistoimenpiteitä. Hyödyntämisen jälkeisestä selvitysvelvollisuudesta on määrätty valvonnallisista syistä, jotta voidaan varmistua siitä, että hyödyntäminen on tapahtunut suunnitellusti. Velvoite uudelle omistajalle annettavasta jätteen hyödyntämistä koskevasta ilmoituksesta perustuu ympäristönsuojelulain (527/2014) 139 :ään. LUKU 7 Muut määräykset 26 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä Kohtuuttomien tilanteiden välttämiseksi voi joskus olla tarpeen poiketa ympäristönsuojelumääräyksistä. Siksi ympäristönsuojeluviranomaiselle annetaan mahdollisuus käyttää yksittäistapauksessa näistä määräyksistä poikkeavaa harkintaa. 27 Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta Pykälän tarkoituksena on selventää ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen seuraamuksia viittauksella ympäristönsuojelulain vastaaviin säännöksiin. LUKU 8 Voimaantulomääräykset 28 Määräysten voimaatulo Päätös ympäristönsuojelumääräysten hyväksymisestä annetaan tiedoksi siten kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Päätös katsotaan annetun tiedoksi, kun kuulutus on asetettu yleisesti nähtäville. Samoin kuulutetaan ympäristönsuojelumääräysten voimaantulosta. Samalla kumotaan aiemmin voimassa olleet ympäristönsuojelumääräykset. 29 Siirtymäsäännös Siirtymäsäännöksellä vältetään kohtuuttomia tilanteita olemassa olevien järjestelmien osalta. Ympäristönsuojeluviranomainen voi säännöksestä riippumatta tarvittaessa velvoittaa kiinteistön uusimaan jätevesijärjestelmänsä, mikäli siitä aiheutuu ympäristön pilaantumista. Öljysäiliöille asetettavat uudet ympäristönsuojeluvaatimukset vaativat investointeja vanhoihin järjestelmiin tai niiden kokonaan korvaamista uusilla, minkä vuoksi siirtymäkautta voidaan pitää perusteltuna.

18 LIITEKARTTA