YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä kehittymisen ja liiketoiminnan näkökulmista
|
|
- Heikki Mäkelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä kehittymisen ja liiketoiminnan näkökulmista Ulla Hytti Lenita Nieminen Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön julkaisusarja A Publication of Turku School of Economics, Pori Unit
2 YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä kehittymisen ja liiketoiminnan näkökulmista Ulla Hytti Lenita Nieminen Turun kauppakorkeakoulu
3 TIIVISTELMÄ Tämä tutkimus on osa laajempaa yksinyrittäjille suunnattua Ytyä yksinyrittämiseen! -projektia, jonka tarkoituksena oli kehittää yrittäjän valmiuksia ja laajentaa yhteistyöverkostoja. Projektin kohderyhmänä olivat satakuntalaiset ensisijaisesti asiantuntijapalveluja tarjoavat yksinyrittäjät. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia yhteisön syntymisen edellytyksiä kehittämisprojektin yhteydessä sekä yhteisön tuomaa lisäarvoa yksinyrittäjille. Toiseksi tutkittiin yhteisön merkitystä yrittäjänä kehittymisen ja yrittäjän oman hyvinvoinnin näkökulmasta. Kolmanneksi tutkittiin yhteisön merkitystä liiketoiminnan kehittymisen näkökulmasta. Tutkimuksessa asiantuntijapalveluja tarkasteltiin myös asiakkaan - asiantuntijapalvelujen ostamisen - näkökulmasta. Aiemmassa tutkimuksessa on todettu, että kehittämisprojektin kautta yhteisön syntyminen on mahdollista, mutta ei automaattista. Yhteisön syntyminen edellyttää luottamusta, jota tukee osallistujiin ja näiden tarpeisiin liittyvät yhtymäkohdat, projektin johtajien aktiivisuus ja prosessin joustavuus sekä osallistujien sitoutuminen yhteisöön ja yhdessä tekemiseen. Ytyä -projektissa syntyi toimiva käytännön yhteisö, jossa solmittiin yhteistyösuhteita, ymmärrettiin yhteinen tavoite ja tuotettiin yhteisiä kokemuksia ja tarinoita. Yhteisöä ei voi synnyttää eikä odottaa siltä laajakantoisia hyötyjä lyhyessä ajassa. Tutkimuksen perusteella Ytyä -projektin synnyttämä yhteisö toi yrittäjille sparraus- ja tukijoukon, jonka kanssa voi vaihtaa ja saada uusia ajatuksia sekä saada konkreettista tukea ja ideoita omaan yrittäjyyteen ja hyvinvoinnin kehittämiseen. Osallistuminen Ytyä -projektiin vahvisti osallistujien itseluottamusta ja uskoa omaan yrittäjyyteen. Omien ideoiden varhaista esittelyä sekä muiden ottamista mukaan ideaan ja sen kehittämiseen on korostettu uusimmassa yrittäjyyden tutkimuksessa. Tämä voi olla vaikeaa erityisesti yrittäjyyden alkuvaiheessa, jolloin helposti vetäydytään yritystoiminnan pohjustamiseen ja suunnitteluun. Tässäkin yhteisöllä oli iso merkitys: vertaiset antoivat palautetta ja kannustivat ottamaan yhteyttä asiakkaisiin. Tutkimuksessa yhteisön merkitystä liiketoiminnan kehittymiselle tarkasteltiin kahdesta näkökulmasta: miten yhteisö tuki yksittäisen osallistujan oman liiketoiminnan kehittymistä ja toisaalta miten yhteisössä eri toimijat vuorovaikutuksessa kehittivät uutta liiketoimintaa yhdessä. Ytyä -projekti ja yhteisö tukivat yrittäjien liiketoiminnan kehittymistä. Yrittäjät saivat konkreettista apua ja tukea oman liiketoimintansa tueksi. Yrittäjät kokivat, että projekti vahvisti esimerkiksi kykyä oman palvelun tuotteistamiseen. Erityisesti jo aiemmin syntyneet yhteistyösuhteet konkretisoituivat yhteisiksi liiketoiminnallisiksi projekteiksi. Vahvin hyöty yhteisöstä tuli kuitenkin kunkin yrittäjän oman liiketoiminnan kehittymiselle, eikä niinkään yhteisöstä kummunneisiin yhteisiin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Yhteistyön ja yhteisön merkitys korostui myös yrityspalveluasiakkaiden näkemyksissä. Asiakkaat toivoivat asiantuntijayrityksiltä pitkäaikaista kumppanuutta ja sparraavaa otetta. Pienten yritysten olisikin tärkeää tehdä yhteistyötä tai toimia verkostoissa, koska potentiaaliset asiakkaat hakivat uusia kumppaneita oman alan kollegoiden kautta ja hyödyntämällä näiden kokemuksia. Yrityspalveluasiakkaat kokivat epävarmuutta pienten tai aloittavien yritysten toimituskyvystä, joten tämänkin vuoksi yhteistyö on tärkeää.
4 Tutkimuksen tulosten perusteella raportissa annetaan toimenpidesuosituksia, joita voidaan hyödyntää yksinyrittäjien valmennus- ja kehittämisohjelmissa laajemminkin.
5 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Ytyä yksinyrittämiseen! -projekti Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusraportin rakenne TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusaineistot Tutkimusmenetelmät ja aineistojen analysointi YHTEISÖJEN MERKITYS YRITTÄJYYDELLE Yhteisöt: luottamus, osaaminen ja johtajuus Yhteisön merkitys yrittäjänä kehittymiselle ja yrittäjän hyvinvoinnille Yhteisön ja yhteistyösuhteiden merkitys liiketoiminnalle TUTKIMUKSEN TULOKSET Ytyä -yhteisö: luottamus, osaaminen ja johtajuus Ytyä -yhteisön merkitys yrittäjänä kehittymiselle ja hyvinvoinnille Ytyä -yhteisön merkitys liiketoiminnalle YHTEENVETO JA TOIMENPIDESUOSITUKSET Yksinyrittäjäyhteisön synty ja rakentuminen Yksinyrittäjäyhteisön merkitys yrittäjänä kehittymiselle ja hyvinvoinnille Yksinyrittäjäyhteisön merkitys liiketoiminnan kehittymiselle Toimenpidesuositukset yksinyrittäjien kehittämisohjelmille Jatkotutkimustarpeet LÄHDELUETTELO Kuvioluettelo Kuvio 1 Luottamuksen rakentuminen yrittäjien kehittymisyhteisön syntymiseksi Kuvio 2 Yrittäjyysmahdollisuuksien rakentuminen, effectuation logic Taulukkoluettelo Taulukko 1 Tutkimuksen aineistot... 7
6 5 1 JOHDANTO 1.1 Ytyä yksinyrittämiseen! -projekti Satakunnassa toimiville yksinyrittäjille suunnatun Ytyä yksinyrittämiseen! -projektin tarkoituksena oli kehittää yrittäjän valmiuksia ja laajentaa yhteistyöverkostoja. Kehittämishankkeen tavoitteina oli asiantuntijapalveluita tuottavien yksinyrittäjien yritystoiminnan kehittäminen, työhyvinvoinnin lisääntyminen sekä liiketoimintaa tukevan osaamisyhteisön kehittyminen. Projektin varsinaisena kohderyhmänä olivat satakuntalaiset ensisijaisesti asiantuntijapalveluja tarjoavat yksinyrittäjät. Projektissa aloitti vuoden 2012 alussa seitsemäntoista yrittäjää ja myöhemmin syksyllä kahdeksantoista yrittäjää. Osallistujat olivat esimerkiksi mainos-, markkinointi-, viestintä-, konsultointi-, ICT-, henkilöstö- ja talouspalveluita tarjoavia asiantuntijoita. Projektin keskeisiä toimenpiteitä olivat yrittäjyyden eri osa-alueisiin keskittyvät pienryhmävalmennukset, tietyn aihepiirin ympärille keskittyvät vapaamuotoisemmat kuukausitreffit, yrityskohtainen konsultointi sekä laajemmallekin yleisölle avoimet teemapäivät. Projektilla oli oma tila Porissa ja virtuaalinen kohtaamispaikka Internetissä. Hankkeen toteutusaika oli , ja sitä rahoittivat Satakunnan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella sekä osallistuvat yrittäjät. Projektia hallinnoi ja koordinoi Develooppi Oy, joka on yrittäjien koulutukseen, konsultointiin ja fasilitointiin keskittynyt yritys. Hankkeen suunnittelijana ja vastuullisena toteuttajana toimi yrityksen omistaja ja yksinyrittäjä Tytti Laine. Hankkeeseen palkattiin projektiassistentiksi Kati Granroth. Ytyä yksinyrittämiseen! -projekti viittaa tässä raportissa koko projektikokonaisuuteen. Toiston välttämiseksi raportissa käytetään synonyymeinä käsitteitä Ytyä -projekti tai Ytyä -hanke. Valmennuksella viitataan eri teemojen ympärille koostettuihin pienryhmävalmennuksiin. Tämän lisäksi raportissa viitataan hankekokonaisuuteen kuuluviin muihin toimintamuotoihin, joita ovat yrittäjien kuukausitreffit, laajemmalle yritysjoukolle kohdennetut teemapäivät sekä yrityskohtainen konsultointi. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusraportin rakenne Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia yhteisön syntyä kehittämisprojektin yhteydessä sekä yhteisön tuomaa lisäarvoa yksinyrittäjille. Lisäarvoa tarkastellaan sekä yrittäjänä kehittymisen/yrittäjän hyvinvoinnin että yrittäjien liiketoiminnan kehittymisen näkökulmista. Yhteisöllä viitataan tässä tutkimuksessa erityisesti Ytyä -projektissa syntyneeseen yksinyrittäjien verkostoon. Tästä käytetään myös nimeä Ytyä -yhteisö. Tämä raportti rakentuu seuraavista luvuista. Luvussa kaksi esitellään tutkimuksen toteutus, aineistot ja niiden hyödyntäminen tutkimuksessa. Luvussa kolme esitetään tutkimuksen keskeiset
7 6 teoreettiset viitekehykset, joiden varaan tutkimus rakentuu tässä raportissa. Ensiksi pohditaan yhteisön syntymisen edellytyksiä yrittäjyyden kehittämisprojektin yhteydessä. Toiseksi yhteistyön merkitystä tarkastellaan yrittäjänä kehittymisen ja yrittäjän oman hyvinvoinnin näkökulmasta. Kolmanneksi pohditaan yhteistyön ja yhteistyösuhteiden merkitystä liiketoiminnan kehittymiselle. Luvussa neljä esitetään tutkimuksen tulokset edellä esitetyn teoreettisen viitekehyksen mukaisesti jäsennettyinä. Luvussa viisi esitetään tutkimuksen yhteenveto ja tuotetaan toimenpidesuosituksia yrittäjävalmennusohjelmien toteuttamiseksi tulevaisuudessa sekä tuodaan esiin jatkotutkimustarpeita.
8 7 2 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen toteutuksesta vastasi Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Tutkimuksen sisällöllisestä ohjauksesta vastasi yrittäjyyden professori Ulla Hytti. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastasi projektitutkija, KTM Lenita Nieminen. Tässä luvussa esittelemme tutkimuksessa käytetyt aineistot ja tutkimuksen menetelmät. 2.1 Tutkimusaineistot Tutkimuksessa kerättiin erilaisia aineistoja, jotka esitellään taulukossa 1. Taulukko 1 Tutkimuksen aineistot Osallistuva havainnointi Pienryhmävalmennukset Yksinyrittäjien myyntivalmennus Vähemmällä enemmän Havainnoitiin kahdeksan (3 h) valmennuskertaa maaliskesäkuussa yrittäjää ilmoittautui; käytännössä 3 6 osallistujaa. Tilaisuudet (ei kahta ensimmäistä kertaa) nauhoitettiin. Tutkija litteroi tallenteet havainnointimuistion kirjoittamisen tueksi. Tuotteistuspaja Havainnoitiin kaksi ensimmäistä (4 h) valmennuskertaa marraskuussa Nauhoitettu, ei kirjoitettu havaintomuistiota. Kuukausitreffit Havainnoitiin neljä (3 h) kuukausitreffiä: Viestintä/medianäkyvyys maaliskuu 2012 Tutkija litteroi tallenteen havainnointimuistion kirjoittamisen tueksi. Matching-keskustelut huhtikuu 2012 Tutkija litteroi tallenteen havainnointimuistion kirjoittamisen tueksi. Yritykseni ilman minua? toukokuu 2012 Tallennettiin. Miten bisnekseni etenee? lokakuu 2012 Tallennettiin ja tutkija litteroi tallenteen havainnointimuistion kirjoittamisen tueksi. Teemapäivät Tuotteistus -teemapäivä marraskuu 2012 Projektitutkija Tanja Lepistö havainnoi ja kirjoitti havainnointimuistion. Haastattelut Ensimmäinen haastattelukierros Joulukuussa yrittäjää Teemahaastattelu Haastattelut (á noin 1,5 h) tallennettiin ja litteroitiin. Toinen haastattelukierros Kesäkuussa yrittäjää: kuusi ns. vanhaa ja kuusi uutta yrittäjää Teemahaastattelu Haastattelut (á noin 1,5 h) tallennettiin ja litteroitiin.
9 8 Asiakastyöpajat Ensimmäinen asiakastyöpaja lokakuu 2012 Potentiaalisilta asiakkailta kysyttiin asiantuntipalvelujen hankinnasta. Osallistujina kahdeksan yrityksen/yhteisön ostotoiminnan ammattilaista ja päättäjää. Asiakasyritysten toimialat: alueellinen päivittäistavarakauppa, kansainvälinen teollisuuden suunnittelupalvelu, metallialan tuotteiden suunnittelu/alihankinta, mainostoimisto, seurakunta, henkilöstön ja yrittäjyyden kehittäminen, projektijohtosuunnittelu, alueellinen rahoituslaitos, myymälätilojen suunnittelu ja projektinjohto Ryhmäkeskustelu/teemahaastattelu (2 h), joka nauhoitettiin. Tutkija litteroi tallennuksen ryhmähaastattelumuistion kirjoittamisen tueksi. Kooste toimitettiin osallistujille. Analyyttiset työpajat Ensimmäinen analyyttinen työpaja kesäkuu 2012 Ryhmäkeskustelu kevään 2012 havainnoinnin tuloksista tutkijoiden tekemän koosteen pohjalta. Läsnä Ytyä -projektin toteuttajat, kaksi Ytyä -yrittäjää ja tutkijat Toinen asiakastyöpaja huhtikuu 2013 Aiheena asiakasyritysten ja asiantuntijapalveluyritysten välinen vuorovaikutus Kolmen asiakasyrityksen (henkilöstö > 50) asiantuntijapalvelujen ostotoiminnan ammattilaista/päättäjää ja neljä Ytyä -hankkeen yrittäjää Pienryhmä- ja ryhmäkeskustelu (2h), joka nauhoitettiin. Tutkija litteroi tallennuksen ryhmähaastattelumuistion kirjoittamisen tueksi. Kooste toimitettiin osallistujille. Toinen analyyttinen työpaja joulukuu 2012 Aiheena ensimmäisen asiakastyöapajan tulokset tutkijoiden tekemän koosteen pohjalta Läsnä Ytyä -projektin toteuttajat, kuusi Ytyä -yrittäjää ja tutkijat 2.2 Tutkimusmenetelmät ja aineistojen analysointi Tutkimushankkeessa aineistojen keruu ja analyysivaihe limittyivät toisiinsa koko tutkimusprosessin ajan. Tutkimuksen aluksi tehtiin osallistuvaa havainnointia, jossa tutkija osallistui ja havainnoi Ytyä -hankkeen toimintaa. Tätä kautta muodostui ymmärrys projektin toteutuksesta ja yrittäjien toiminnasta. Lisäksi tutkija haastatteli osallistujayrittäjiä kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin kahtatoista yrittäjää, jotka kaikki olivat osallistuneet myynnin pienryhmävalmennukseen (pl. yksi yrittäjä, joka osallistui Ytyä -projektiin alusta lähtien). Toisessa vaiheessa kesäkuussa 2013 tutkija haastatteli kahtatoista yrittäjää, joista kuutta haastateltiin myös ensimmäisellä kierroksella ja kuusi oli hankkeessa myöhemmin aloittaneita ns. uusia yrittäjiä. Uudet haastateltavat pyrittiin valitsemaan siten, että he edustaisivat eri-ikäisiä yrityksiä ja erilaisia toimialoja. Tutkimuksen perusteella syntyneitä havaintoja ja tutkijoiden esiin nostamia kysymyksiä reflektoitiin yhdessä Ytyä -hankkeen henkilöstön ja yrittäjien kanssa analyyttisissä työpajoissa. Palautetilaisuuksien tavoitteena oli tuottaa ideoita liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisprosessin kehittämiseksi sekä tukea yhteisön toiminnan kehittämistä ja tätä kautta yrittäjien työhyvinvointia. Ensimmäisessä analyyttisessä työpajassa pohdittiin kevään 2012 havainnoinnin tuloksia, ja vaikka paikalla oli Ytyä -hankkeen henkilöstön lisäksi vain kaksi
10 9 yrittäjää, keskustelu lisäsi kaikkien kolmen tahon (yrittäjät, hankkeen toteuttaja, tutkijat) yhteistä ymmärrystä asiantuntijapalveluyritysten ja -yrittäjien haasteista. Toisessa analyyttisessä työpajassa aiheena olivat ensimmäisen asiakastyöpajan tulokset, joista keskusteltiin tutkijoiden tekemän koosteen perusteella. Palautetilaisuuteen osallistui hankkeen henkilöstö ja kuusi osallistujayrittäjää. Keskustelun pohjalta esiin nousi erityisesti vuorovaikutus asiakkaan ja asiantuntijapalveluyrityksen välillä. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella asiantuntijapalveluja myös asiakkaan - asiantuntijapalvelujen ostamisen - näkökulmasta. Tätä tarkoitusta varten tutkijat toteuttivat kaksi asiakastyöpajaa, joihin kutsuttiin hankkeen yrittäjien potentiaalisia asiakkaita. Ensimmäisen asiakastyöpajan tavoitteena oli tunnistaa asiakkaan näkökulmasta asiantuntijapalvelun käyttämiseen liittyviä kapeikkoja ja esittää kehittämisehdotuksia. Ytyä -hankkeen yrittäjien toivomuksen perusteella toisessa asiakastyöpajassa pureuduttiin syvemmälle vuorovaikutusteemaan. Yrittäjät ja asiakasyritysten ostajat/päättäjät jakoivat saman pöydän ympärillä avoimesti kokemuksiaan ja näkemyksiään yhteistyösuhteita estävistä ja edistävistä käytänteistä. Tutkimuksen eri aineistojen kautta syntyneet tulokset, tieto ja ymmärrys yhteisön synnystä ja sen merkityksestä yksinyrittäjille, raportoidaan tässä tutkimusraportissa. Tutkimus on ollut luonteeltaan laadullista tutkimusta, jossa tavoitteena on ymmärtää monimutkaista yrittäjyyden ilmiötä sen omassa kontekstissaan, tuottaa tästä tulkintoja ja muodostaa kokonaisnäkemys. Tutkimuksen tuloksia ei voi empiirisesti yleistää, mutta tulkinnat voivat olla teoreettisesti siirrettäviä, toisin sanoen tutkimustulokset voivat tarjota osviittaa myös yksinyrittäjyyteen liittyvien yhteisöjen kehittymiseen ja niiden merkitykseen vastaavissa tapauksissa. (Eriksson & Kovalainen, 2008)
11 10 3 YHTEISÖJEN MERKITYS YRITTÄJYYDELLE Yrittäjyydessä korostuu usein yksilön näkökulma ja toisinaan yrittäjyys esitetäänkin yrittäjäksi ryhtyvän ja yrittäjänä toimivan sankaritarinana (Mitchell, 1997). Viime aikoina on kuitenkin nostettu esiin yhteistyön ja yhteisöjen merkitys yrittäjänä toimimiselle ja siten yrittäjyyden kollektiivinen luonne. Tässä luvussa tarkastellaan yhteisöä ja yhteisön merkitystä eri näkökulmista. Ensinnäkin pohditaan yhteisön syntymisen edellytyksiä yrittäjyyden kehittämisprojektin yhteydessä (vertaa myös Hägg, 2011; Zhang & Hamilton, 2010). Toiseksi tarkastellaan yhteisön merkitystä yrittäjänä kehittymisen ja yrittäjän oman hyvinvoinnin näkökulmasta. Kolmanneksi tarkastellaan yhteisön merkitystä liiketoiminnan kehittymisen uusien liiketoimintamahdollisuuksien, uusien asiakkaiden tai liiketoiminnan laajenemisen nykyisille asiakkaille näkökulmasta. Yksinyrittäjyydessä nämä kaksi ulottuvuutta - yrittäjänä toimiminen ja hyvinvointi sekä liiketoiminta - myös limittyvät, eikä niitä ole mahdollista kokonaan erottaa toisistaan. Jos yrittäjä ei voi hyvin, voi liiketoiminta kärsiä tai päinvastoin, hyvinvoivalla yrittäjällä on oletettavasti enemmän resursseja myös liiketoiminnan kehittämiseen. Toisaalta ongelmat liiketoiminnassa vaikuttavat myös yrittäjän hyvinvointiin tai vastaavasti onnistumiset liiketoiminnassa tuottavat hyvinvointia yrittäjälle. 3.1 Yhteisöt: luottamus, osaaminen ja johtajuus Yrittäjyyttä on näihin päiviin asti pidetty etupäässä taloudellisena eikä niinkään inhimillisenä toimintana. Näin ollen yrittäjyysvalmennuskin on keskittynyt yritystoiminnan kehittämiseen, jossa yksilö, yrittäjä, on jäänyt vähemmälle huomiolle. Talouselämän muutoksen myötä on korostunut tarve paremmin ymmärtää yrittäjäidentiteetin olemusta ja yrittäjän roolia sosiaalisena toimijana monimutkaisissa ja alati muuttuvissa verkostoissa. Yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen käyttäytymiseen oppimista - yrittäjämäistä tapaa toimia ja kommunikoida - on alettu pohtia enemmän yrittäjyyden tutkimuksessa vasta 2000-luvulla. Tämän viimeaikaisen tutkimuksen mukaan yrittäjyyteen kehittyminen tapahtuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. (Rae, 2004; Pittaway & Cope, 2007; Hägg, 2011) Useissa tutkimuksissa on tuotu esiin, että yhteistyö tarjoaa erityisesti pienille yrityksille parempia kehittymismahdollisuuksia kuin mihin yritys pystyisi yksinään. (Florén & Tell, 2004). Johtamis- ja kehittämiskoulutuksissa onkin usein tarjolla aktiviteetteja, jotka tähtäävät suhteiden luomiseen muihin yrityksiin. Tyypillistä pienille ja varsinkin mikroyrityksille on se, että niiden omistajajohtajat mielellään suuntaavat kiinnostuksensa kiireellisiin ja erityisesti omaa erityis- ja ammattiosaamista vaativiin tehtäviin, eivätkä he välttämättä pysähdy tietoisesti pohtimaan ja kyseenalaistamaan tekemistään ja toimintatapojaan. (Kolb, 1984). Niinpä yrittäjien koulutus- ja kehittämisvalmennukset pyrkivät tarjoamaan areenan, jossa on mahdollisuus sekä toimintaan että reflektointiin muiden usein vertaisten kanssa. Voidaan ajatella, että yhteisöllä on merkitystä
12 11 yrittäjyyden ja liiketoiminnan kehittymisessä, mutta mitä nämä yhteisöt ovat ja mitä niiden syntyminen edellyttää? Yrittäjäyhteisöjä on tarkasteltu esimerkiksi Wengerin (1998) kehittämän käytännön yhteisön viitekehyksen ( community of practice ) kautta. Wenger (1998) esittää kolme tekijää, jotka erottavat käytännön yhteisön muista yhteisöistä. Ensinnäkin yhteisön jäsenet solmivat keskenään yhteistyösuhteita ja muodostavat yhteiselle toiminnalleen normeja. Toiseksi keskinäisen työskentelyn ja kommunikoinnin kautta yhteisön jäsenet saavuttavat ymmärryksen yhteisestä tavoitteesta tai hankkeesta. Kolmanneksi yhteisö tuottaa toimintansa kautta ja sitä varten yhteisiä käytäntöjä tai resursseja, esimerkiksi yhteisiä kokemuksia, rutiineja ja tarinoita. Wengerin (2002, 239) mukaan me määrittelemme itsemme yhtä hyvin kuulumalla yhteisöön kuin irtisanoutumalla tietyistä yhteisöistä. Käytännön yhteisön viitekehystä soveltaneissa tutkimuksissa korostuu näkemys, jonka mukaan me voimme kuulua samanaikaisesti useaan käytännön yhteisöön, mikä voi aiheuttaa jännitteitä yhteisön jäsenten oman identiteetin rakentumisessa mutta myös kyseisissä yhteisöissä. (Fuller & Warren, 2006; Handely ym., 2006; Roberts, 2006; Warren, 2004). Yhteisössä toimiminen edellyttää luottamusta. Luottamus on liima, joka pitää yhteisön koossa. (Anderson & Jack, 2002). Pk-yritysten verkostoyhteisöjä koskevassa tutkimuksessaan Florén ja Tell (2004) tunnistivat kolme tekijää, jotka vaikuttavat luottamuksen syntymiseen yhteisössä. Ensiksi yhteisön jäsenien täytyy toimia vastavuoroisesti ja kehittää yhteistoimintaan perustuvia työskentelytapoja niin, että jokainen osallistuu. Toiseksi yhteisön jäsenet kannustavat toisiaan ja ovat valmiita omaksumaan muiden esittämiä uusia näkemyksiä. Kolmanneksi yhteisön kommunikoinnin tulee olla läpinäkyvää ja välittää myös hiljaista tietoa. Zhang ja Hamilton (2010) korostavat luottamuksen merkitystä edellytyksenä sellaisen yhteisön rakentumiselle, jossa yrittäjät vahvistavat varmuuttaan omista kyvyistään ja taidoistaan sekä paremmin hyödyntävät mahdollisuuksia kasvattaa liiketoimintaansa. Kyseiset tutkijat kyseenalaistavat aiemman tutkimuksen olettamuksen, jonka mukaan valmennusohjelmassa muodostetusta ryhmästä automaattisesti tulee toimiva yhteisö, ja he esittävät mallin, jossa luottamuksen rakentumisen kautta, vaiheittain, yrittäjäjoukosta voi muodostua yrittäjyyttä ja yrityksen liiketoimintaa tukeva yhteisö (Kuvio 1). Zhang ja Hamilton tutkivat yhteisön kehittymistä pienten yritysten yrittäjyysvalmennuksessa, jossa oli samanlaisia elementtejä kuin Ytyä -hankkeessa.
13 12 Kuvio 1 Luottamuksen rakentuminen yrittäjien kehittymisyhteisön syntymiseksi (lähde: Zhang & Hamilton, 2010, s. 259) Zhangin ja Hamiltonin (2010) tutkimuksen tulokset osoittavat, että perustan luottamuksen syntymiseen luo se, että osallistujat mieltävät samankaltaisia tarpeita. Kun he esimerkiksi kokevat yrittäjinä samanlaista yksinäisyyden tai epävarmuuden tunnetta, tämä on omiaan lisäämään ns. henkilökohtaisiin ominaisuuksiin perustuvaa luottamusta. Luottamussuhteen syntymiselle esitetään perusedellytykseksi, etteivät yrittäjyysvalmennuksen osallistujat kilpaile keskenään vaan edustavat eri toimialoja. Luottamusta voidaan edistää monilla ns. institutionaalisilla tekijöillä. Erilaisilla sopimuksilla, esimerkiksi vaitiolovelvollisuussopimuksella ja muilla hallinnollisilla järjestelyillä, kehittämisprojektissa voidaan luoda turvallinen ilmapiiri, joka edesauttaa luottamuksen syntymistä. Yrittäjien aktiivinen osallistuminen projektiin ja sellaisen kulttuurin luominen, jossa osallistujat vilpittömästi ja avoimesti jakavat omaa osaamistaan ja kokemuksiaan muiden kanssa, syventävät tätä luottamusta. Sama vaikutus luottamuksen syvenemiseen on osallistujapalautteen huomioimisella ja mahdollisuudella vaikuttaa jo projektin aikana sen sisältöön ja rakenteeseen. Zhangin ja Hamiltonin yhteisön kehittymisen prosessimallin mukaan osallistujien väliset luottamukselliset ja läheiset suhteet kehittävät kykyä reflektoida, toisin sanoen arvioida omaa ja muiden osaamista, sekä kasvattaa sosiaalista pääomaa osallistujien välille. Yhteisö auttaa yrittäjiä kehittymään yksilöinä, ja tietojen ja taitojen tarjoaminen muille ja yhteistyö muiden yrittäjien kanssa mahdollistaa liiketoiminnan kehittymisen. Luottamuksen syntyminen osallistujien välille on edellytys sille, että henkilö avoimesti uskaltaa ottaa esiin sellaisia sekä henkilökohtaisia että yritystoimintaan liittyviä kokemuksia, joista kertominen muilla areenoilla voisi olla riski. Virheiden ja epäonnistumisten läpikäynti muiden kanssa sekä oman osaamisen puutteiden ja ennakkoluulojen tunnustaminen muille ääneen tukevat yrittäjän kehittymistä. Ajan myötä rakentuvat luottamukselliset suhteet yhteisössä myös edesauttavat uskaltamaan ja kokeilemaan uusia ja erilaisia asioita. (Florén & Tell, 2004).
14 13 Johtajuus on keskeinen kysymys verkoston ja yhteisön rakentumiselle ja jatkuvuudelle. Kuten edellä kuvattiin, valmennuksen johdon/järjestäjän ja osallistujien välisellä vuorovaikutuksella ja luottamussuhteella on merkittävä vaikutus yhteisön kehittymiselle. Valmennusjohdon aktiivinen osallistuminen ja herkkä korva osallistujien palautteelle lisäävät luottamusta yhteisössä. Suositus onkin, että johtajan tai asiantuntijan roolin sijaan valmennuksen toteuttaja olisi kuuntelija, havainnoija ja fasilitaattori. (Zhan & Hamilton, 2010). Paitsi käytännön järjestelyihin (kokoukset, muistiot ym.) yhteisön johtajuus liittyy läheisesti siihen, minkälaiseksi osallistujat mieltävät yhteisön, toisin sanoen kokevatko osallistujat yhteisön ilmapiirin turvalliseksi tai onko yhteisöllä ylipäätään legitimiteettiä. (Floren & Tell, 2004). Uusimmassa yrittäjyysvalmennuksen tutkimuksessa painotetaan sellaista lähestymistapaa, joka auttaa valmennettavaa löytämään omat voimavaransa ja vahvistaa hänen itsetuontoaan ja itseluottamustaan. (Hägg, 2011). Kun valmennusjohdon rooli nähdään yhteistuottajana, joka muiden jäsenten kanssa osallistuu yhteisön kehittämiseen (Nieminen & Lemmetyinen, tulossa), se edistää horisontaalisten ja tasa-arvoisten suhteiden syntymistä yhteisössä, mikä vahvistaa valmennettavien varmuutta omista kyvyistään. Seuraavissa alaluvuissa tarkastellaan yhteisön merkitystä yrittäjän kehittymiselle ja hyvinvoinnille sekä uuden liiketoiminnan kehittymiselle (ks. myös Zhang & Hamilton, 2010). 3.2 Yhteisön merkitys yrittäjänä kehittymiselle ja yrittäjän hyvinvoinnille Yhteisön syntyminen ja yhteistyö eivät ole itsetarkoituksia, vaan niillä tavoitellaan hyötyjä yrittäjyyden ja hyvinvoinnin kehittymiselle. Rae (2004) samoin kuin Hägg (2011) ovat tutkineet luovien alojen asiantuntijoiden yrittäjyyttä. Luovilla aloilla yrittäjyys on usein ainoa mahdollisuus toimia alalla. Se on myös houkutteleva vaihtoehto, koska yrittäjyyden kautta asiantuntijat voivat varmimmin toteuttaa osaamistaan, unelmiaan ja arvojaan. Tutkijoiden mukaan luovien alojen ammattilaisten yrittäjyysidentiteetin kehittyminen on yrittäjämäistä draamaa, jossa opetellaan epävarmuuden sietokykyä, itseluottamusta ja uskoa omiin kykyihin (ks. myös Hytti & Nieminen, 2011; 2013). Ytyä -projektin yksinyrittäjillä ja luovien alojen yrittäjillä on monia yhtäläisyyksiä ja useat Ytyä -yrittäjät voidaan jo toimialansakin perusteella luokitella luovan alan yrittäjiksi, joten edellä kuvattujen tutkimustulosten voidaan ajatella pätevän myös heihin. Yksinyrittäjän kokemusmaailma on erilainen kuin suurempien yritysten omistajayrittäjien. Yksinyrittäjä kokee usein olevansa huolineen ja murheineen yksin, ja tunne voi olla hyvin voimakas. Keskustelukumppanin tai sparraajan tuen puuttuminen vaikeissa päätöksissä tai ylipäätään kannustus yrittäjän arjessa saattaa rasittaa yrittäjää. Toisaalta asiantuntijayksinyrittäjillä on useita rooleja, joissa täytyy osata toimia. Tämä vaatii tasapainoilua ammattispesifisen osaamisen ja moniosaamisen välillä. (Hägg, 2011). Yrittäjyystaidoista on pitkiä listoja, mutta useimmissa korostetaan yksilön ammatillisen osaamisen lisäksi kykyä toimia monimutkaisissa ja epävarmoissa tilanteissa, kykyä nähdä ja ratkoa ongelmia, kykyä oppia ja uudistua sekä kykyä toimia verkostoissa ja hallita niitä. Pienyritysten omistajajohtajilla on paljon kehittämistarpeita, joita he eivät osaa tai
15 14 ehdi toteuttaa arjen rutiinien pyörittämisessä. Erityisesti yksinyrittäjällä yrittäjyyden ja liiketoimintavalmiuksien saumaton yhteenkietoutuminen merkitsee yksilön ja yritystoiminnan samanaikaista kehitysprosessia. (Cope & Watts, 2000). Tutkimuksissa on todettu, että roolien epäselvyys ja roolien väliset konfliktit voivat kuormittaa ja vähentää yrittäjän työtyytyväisyyttä (Wincent ym., 2008). Tutkimusten perusteella yrittäjyys on sekä fyysisesti että henkisesti kuluttavaa työtä, mitattiinpa sitä tehtyjen työtuntien määrällä, koetun stressin, vastuun tai riskin määrällä, vapaa-ajan tai työhön liittyvien etuuksien vähyydellä. (Akande, 1992; Chay, 1993; Alstete, 2008; Shaw, 2000). Moni asiantuntijayrittäjä toimii kotoa käsin, ainakin osittain. Kansainvälisesti tämä on erityisesti naisten yrittäjänä toimimisen taustalla, koska tavoitteena on työn ja perhe-elämän joustava yhdistäminen. Toisaalta tutkimusten perusteella työskentely kotoa käsin saattaa nostaa esiin työn ja perhe-elämän konflikteja, erityisesti naisilla, joilla on pieniä lapsia. (Jurik, 1998). Näistä yrittäjätyön kuormittavuustekijöistä huolimatta tutkimuksissa on havaittu, että yrittäjät ovat pääsääntöisesti tyytyväisempiä työhönsä kuin palkansaajat (Hytti ym., 2013). Joissakin tutkimuksissa on lisäksi havaittu, että yksinyrittäjät ovat tyytyväisempiä työhönsä kuin yrittäjät kokonaisuutena (Blanchflower, 2004; Taylor, 2004). Nämä tulokset kertovat yrittäjätyön palkitsevuudesta. Työn itsenäisyys, vaihtelevuus ja kokemus sen merkittävyydestä suojelevat työn kuormittavuudelta ja vaikuttavat positiivisesti yrittäjien työtyytyväisyyteen (Hytti ym., 2013). Toisaalta yrittäjien mahdollisuus toimia joustavasti eri rooleissa ja vastata haastaviin rooliodotuksiin on parempi kuin palkansaajien (Wincent ym. 2008). Yrittäjien ja erityisesti yksinyrittäjien työtyytyväisyyttä voi selittää myös se, että yrittäjä kuuluu erilaisiin verkostoihin ja yhteisöihin, jotka kompensoivat puuttuvaa työyhteisöä. Allenin (2000) tutkimuksessa havaittiin, että yrittäjäksi ryhtyvällä on yleensä laajemmat sosiaaliset verkostot, toisin sanoen sosiaalisen verkoston laajuus on yksi yrittäjäksi ryhtymistä selittävä tekijä. Yhteisöt voivat tarjota yrittäjälle paikan, jossa yrittäjät auttavat toinen toistaan, kykenevät arvioimaan omia ja muiden vahvuuksia ja heikkouksia ja oppivat hyödyntämään muiden tarjoamia mahdollisuuksia. Kehittämisprojektit voivat tarjota yrittäjille ideaalisen ympäristön ja yhteisön, joka vahvistaa yrittäjänä kehittymistä. Projektiin ja siten yhteisöön osallistuminen nähdään kasvamisen prosessina, jonka aikana yksilö vähitellen omaksuu yhteisön ajattelu- ja toimintakäytäntöjä, uskomuksia ja arvoja sekä luo samalla uudestaan omaa identiteettiään (Hägg 2011). 3.3 Yhteisön ja yhteistyösuhteiden merkitys liiketoiminnalle Liiketoiminnan kehittyminen voi tarkoittaa monia eri asioita: uusia asiakkaita, uusia tai parempia palveluja tai liiketoiminnan laajenemista nykyisille asiakkaille. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnämme tässä viimeaikaisessa yrittäjyystutkimuksessa käytettyä liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisen ja hyödyntämisen prosessia. (Shane & Venkatamaran, 2000).
16 15 Perinteisen näkökulman mukaan liiketoimintamahdollisuudet ovat olemassa markkinoilla (Shane, 2003). Tämän ajattelutavan mukaan mahdollisuuden olemassaolo, sen löytäminen, päätös hyödyntää mahdollisuus, resurssien hankinta, yrittäjämäisen strategian laatiminen ja organisointiprosessi etenevät peräkkäisinä vaiheina ja johtavat haluttuun tulokseen (uusi liiketoiminta, voitto) (Mäki, 2007). Vaikka mallissa tuodaan esiin, että mahdollisuudet ovat kaikille olemassa, niin kaikki eivät niitä välttämättä tunnista. Tunnistamisen esteenä saattaa olla puuttuva valppaus tai puuttuva osaaminen ja kokemus. Esimerkiksi nanoteknologia voi tarjota lukuisia mahdollisuuksia, mutta ne jäävät useimmilta havaitsematta, koska meillä ei ole alaan liittyvää koulutusta ja työkokemusta. Tästäkin näkökulmasta verkostoilla ja verkoston jäsenten toisiaan täydentävällä osaamisella ja kokemuksella voi olla merkitystä. Toisaalta vaikka tunnistaisimme mahdollisuuden olemassaolon, se ei välttämättä realisoidu, jos emme päätä hyödyntää mahdollisuutta. (Shane, 2003) Uusimmassa yrittäjyystutkimuksessa Shanen kuvaamaa lineaarista prosessia on myös kritisoitu tai se on esitetty tavaksi jälkikäteen kuvata liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisen prosessi. Kritiikin mukaan se ei kuitenkaan ole hyvä kuvaus siitä, miten yrittäjät reaalimaailmassa oikeasti toimivat (Mäki, 2007). Sarasvathy (2008) on tuonut vaihtoehtoisen ajattelumallin, jonka mukaan kyse ei ole liiketoimintamahdollisuuksien löytämisestä markkinoilta vaan niiden rakentumisesta (Kuvio 2). Kuvio 2 Yrittäjyysmahdollisuuksien rakentuminen, effectuation logic (Sarasvathy 2008) Sarasvathyn (2008) tutkimuksessa kokeneet yrittäjät eivät lähtökohtaisesti hakeneet mahdollisuuksia markkinoilta, vaan lähtökohtana mahdollisuudelle oli usein yrittäjän omat
17 16 resurssit: Kuka olen? Mitä tiedän? Kenet tunnen? Tästä lähtökohdasta käsin johdetaan ne mahdollisuudet, joita yrittäjänä osaa tai voi tehdä. Sarasvathyn ajattelussa vuorovaikutus muun muassa potentiaalisten asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa on vahvassa roolissa. Vuorovaikutuksen myötä mahdollisuuteen sitoutuu uusia toimijoita. Yhteistyökumppanin osaaminen lisää niitä mahdollisuuksia, joita voidaan yhteisesti tavoitella. Tämän vuoksi tavoiteltava liiketoimintamahdollisuus ei pysy staattisesti paikallaan, vaan muuntuu ja uudistuu jatkuvasti. Klassisena esimerkkinä kirjallisuudessa esitetään usein Kiirunan jäähotelli. Idea lähti liikkeelle jääveistoskilpailusta ja eri kumppaneiden ja vaiheiden kautta laajeni jäähotelliin ja siitä edelleen jääbaariliiketoimintaan. Sarasvathy (2008) tarjoaa siis erinomaisen viitekehyksen myös yhteistyön ja yhteisöjen merkityksen tarkasteluun liiketoiminnassa. Prosessi on dynaaminen ja interaktiivinen. Hankkeeseen sitoutuvat vaikuttavat prosessiin, jotka johtavat tai eivät johda uusien markkinoiden syntyyn. Siten yhteisössä tapahtuvat kohtaamiset voivat tuottaa tuloksenaan yllättäviä, täysin uusia mahdollisuuksia, joita kukaan yksittäinen yrittäjä ei lähtökohtaisesti olisi pystynyt kehittämään. Mäen (2007) tutkimuksessa havaittiin, että uusi liiketoiminta muotoutuu yhteistyösuhteiden kannattelemana. Yhteistyökumppaneilla on merkittävä rooli liiketoimintamahdollisuuden pohjustuksessa ja hyödyntämisessä. Yrittäjä reagoi vuorovaikutuksessa syntyneisiin ja kumppanin tarjoamiin yhteistyömahdollisuuksiin. Mäen tutkimuksen käytännön toimenpidesuosituksina esitettiin, että yrittäjyyden kehittäjien, muun muassa yrityshautomoiden tehtävänä on pyrkiä korjaamaan yrittäjien suhteiden rakenteellisia aukkoja. Tutkimuksessa esitettiin tarve myös yhteistyösuhteisiin liittyvälle valmennukselle, esimerkiksi erilaisten yhteistyömuotojen ja olemassa olevien ja uusien suhteiden hyödyntämiseen liittyvistä eduista ja ongelmista. Yhteistyön avulla yrityksissä voidaan hankkia resursseja ja pyrkiä hallitsemaan epävarmuutta. Yhteistyö ei kuitenkaan ole ongelmatonta, vaan yhteistyöhön sitoutuminen edellyttää aikaa ja muita panostuksia ja siihen liittyy riskejä (palvelun kopioiminen, epäedulliset sopimukset ja niiden tulkintaerimielisyydet). Verkostoihin liittyvässä tutkimuksessa tarkastellaan sosiaalisten suhteiden voimakkuutta ja toisaalta sosiaalisten suhteiden rakennetta. Suhteet jaetaan usein vahvoihin ja heikkoihin suhteisiin ja suhteisiin tuntemattomien kanssa. Perinteisesti on korostettu erityisesti vahvojen suhteiden merkitystä (läheiset ja pitkäkestoiset suhteet, ml. sukulaiset tai pitkäaikaiset yhteistyökumppanit) myös uusien liiketoimintamahdollisuuksien synnyssä. Toisaalta on tuotu esiin suhteiden monipuolisuuden tarve: samankaltaiset suhteet tuovat samaa informaatiota, mutta eivät tuota lisähyötyä. (Mäki, 2007) Hite (2005) on laajentanut erilaisten suhteiden tarkastelun yrittäjyysprosessissa kokonaan uusiin suhteisiin. Luottamus on tärkeä syy siihen, miksi aiemmassa tutkimuksessa on korostettu vahvoja suhteita ja niiden merkitystä liiketoiminnassa, joten on syytä pohtia, millä tavoin kokonaan uusiin suhteisiin voidaan sitoutua. Tutkimusten perusteella luottamus perustuu paitsi aiempaan kokemukseen ja henkilökohtaiseen tuntemiseen, myös käsitykseen kumppanin pätevyydestä tai ominaisuuksista. Tapauksissa, jossa suhteen toisesta osapuolesta ei ole tietoa, voi syntyä ns. pikaluottamus. Toisaalta on tunnistettu, että toimija voi toimia luottaen, eli toimija kohdistaa
18 17 toiseen osapuoleen kokemukseen pohjautuvaa myönteistä odotusta. Kun yhteistyöhön ryhdytään tuntemattomien kanssa, kiinnitetään usein huomiota siihen, kenen kanssa mahdollinen kumppani jo toimii yhteistyössä (maine). Yhteistyöhön voidaan ryhtyä myös vähitellen, jolloin kerätään kokemuksia kumppanin luotettavuudesta. (Mäki, 2007) Yhteistyö ei liity vain yrittäjien toimintaan, vaan yhteistyönäkökulma ulottuu myös suhteisiin asiakkaiden kanssa. Myös näissä asiakkaiden ja toimittajien muodostamissa yhteisöissä luottamus on kaikki kaikessa. Jos ei ole luottamusta, ei ole myöskään legitimiteettiä, toisin sanoen yritys ei ole olemassa markkinoilla. (Welter & Smallbone, 2006). Luottamuksen rakentaminen ja luottamusta herättävän yrittäjäidentiteetin luominen on erityisen tärkeää varsinkin silloin, kun markkinoille tarjotaan jotakin uutta ja innovatiivista (Aldrich, 2000). Tämä pätee erityisesti palvelujen tarjoamiseen. Uusimmassa asiantuntijapalvelujen hankintaa ja tarjontaa koskevassa tutkimuksessa (Aarikka-Stenroos ja Jaakkola, 2012) korostuu myyjän ja ostajan välinen syvällinen vuorovaikutus ja yhteistyö, johon molemmat osapuolet aktiivisesti osallistuvat. Arvolupaus syntyy yhteisen neuvottelun tuloksena, mikä tarkoittaa, että ostaja ja myyjä tuovat avoimesti esiin ne hyödyt, joita yhteistyöltä tavoitellaan. Tutkimukseen perustuen asiakkaat panevat painoa paitsi palvelujen tarjoajien asiantuntemukseen, myös palveluntarjoajan reagointikykyyn, joustavuuteen, luotettavuuteen ja kommunikointitaitoihin. Ostajan näkökulmasta voi olla vaikea arvioida myyjän taitoja, joten ostajat etsivät sopivaa laatutietoa palvelujen tarjoajasta luotettavina pitämistään lähteistä. Tuore tutkimus (Aarikka- Stenroos ja Jaakkola, 2013) kokemustiedosta asiantuntijapalvelujen ostamisen tukena esittää, että ostajat arvostavat oman alan kollegoiden ja ammattikunnan kokemuksia arvioidessaan asiantuntijan osaamista. Tämä asiantuntijapalveluasiakkaiden näkökulma haastaa asiantuntijapalveluyrittäjät toimimaan yhteistyössä ja verkostoitumaan laajasti: mitä paremmin yrittäjä on verkottunut, sitä varmemmin potentiaalinen asiakas saa tietää yrityksestä ja sen palveluista kollegoidensa kautta. Sopivaa kumppania valitessaan ostajat painottavat myös asiakasreferenssejä, toisin sanoen aikaisempia onnistuneita töitä sekä kokemusta ja tietoa asiakkaan alalta. Kyseisen tutkimuksen mukaan puskaradio ja asiantuntijan imago (mainetieto) merkitsevät ratkaisevasti asiantuntijapalvelujen ostopäätöksissä hinnan merkityksen ollessa vähäisempi. Asiakas saattaa pitää hintaa myös laadun mittarina. Tutkimus suosittelee asiantuntijapalvelujen myyjiä arvioimaan kokemustiedon merkitystä omassa toiminnassa ja hyödyntämään asiakkaiden kokemuksia liiketoimintansa kehittämisessä. Tämä näkökulma haastaa myös yrittäjät uudenlaiseen toimintaan oman liiketoimintansa ja palvelujensa kehittämisessä. Blank (2007) on esittänyt, että yksikään liiketoimintasuunnitelma ei kestä kosketusta asiakkaan kanssa. Blankin kritiikin kärki osuu siihen, että erityisesti uudessa liiketoiminnassa suunnitelmalla ei tuoteta riittävää tietoa mahdollisuuden olemassaolosta ja siten siihen käytettävä aika on hukkaan heitettyä. Mahdollisuuden olemassaolo testataan aina markkinoilla, sitä ei etukäteen pysty luotettavasti arvioimaan. Tästä syystä muun muassa Blank on esittänyt, että nopean suunnittelujakson jälkeen pitäisi hyödyntää asiakkaita mahdollisuuden arvioinnissa ja oman idean ja palvelun kehittämisessä ( customer development ). Potentiaalista
19 18 asiakasta lähestytään nopeasti ja pyritään vakuuttumaan asiakkaan avulla palvelun tarpeellisuudesta ja palvelun sisällöstä. Mikäli asiakas ei vakuutu palvelusta, hyödynnetään asiakkaan antama palaute palvelun kehittämiseksi (Osterwalder & Pigneur, 2010).
20 19 4 TUTKIMUKSEN TULOKSET Tässä luvussa esitetään tutkimuksen keskeiset tulokset jaoteltuina tutkimuksen viitekehyksen mukaisesti yhteisön syntymisen edellytyksiin, yhteistyön ja yhteistyösuhteiden merkitykseen yrittäjänä kasvamiselle/yrittäjän hyvinvoinnille sekä yrittäjien liiketoiminnalle. 4.1 Ytyä -yhteisö: luottamus, osaaminen ja johtajuus Tässä kappaleessa tuodaan esiin tuloksia yhteisön synnystä ja luottamuksen rakentumisesta projektin myötä sekä projektin johtajuudesta. Ytyä -projekti toteutettiin siten, että siinä limittyivät tietojen ja taitojen kehittämiseen keskittyvät pienryhmävalmennukset (esimerkiksi tuotteistus ja markkinointi) ja yrittäjien hyvinvointia tukevat pienryhmävalmennukset. Myös kuukausitreffien ja laajemmalle joukolle avoimien teemapäivien sisällöissä liiketoiminnan ja yrittäjän hyvinvoinnin teemat kulkivat rinnakkain tarjoten tukea näiden samanaikaiseen kehittämisprosessiin, toisin sanoen pöyhittiin yrittäjää ja yritystä. Haastattelujen perusteella yrittäjät olivat tyytyväisiä hankkeeseen ja sen tarjontaan. Osallistujat olivat tyytyväisiä projektin johtoon ja toteutukseen; erityisesti tyytyväisyyttä nosti toteuttajan aktiivisuus palautteen hakemisessa ja osallistujien toiveiden kuulemisessa. Palautetta kerättiin paitsi erilaisin kyselyin myös keskusteluissa ja erilaisissa ryhmätilaisuuksissa. Toteuttajan toimiminen itse yrittäjänä nousi esiin positiivisesti eri yhteyksissä. Kehittämisohjelmassa toteutettuihin valmennuksiin oltiin tyytyväisiä. Valmennuksista positiivisina esimerkkeinä nostettiin hyvinvointiin liittyvät, esimerkiksi Stressivapaa yrittäjä, mutta myös muista valmennuksista yksittäisissä haastatteluissa tuotiin esiin hyviä kokemuksia. Pienryhmävalmennuksista koettiin erityisen onnistuneiksi tuotteistuksen työpajat sekä esimerkiksi valmennus, jossa valmentajan johdolla työstettiin tai päivitettiin liiketoimintasuunnitelmaa. Ytyä -hankkeen valmennusten kirjo oli laaja, joten oli luontevaa, että kaikki yrittäjät eivät kokeneet koko tarjontaa mielekkääksi. Yrittäjälle mahdollisuus poimia tarjottimelta itselle soveltuvat osuudet oli hyvä ratkaisu, mikä kävi ilmi myös haastatteluista. Haastattelujen perusteella valmennuksiin, jotka eivät tarjonneet toteutushetkellään mitään uutta, ei lähdetty mukaan. Valmennuksista saatettiin luopua nopeastikin, jos niiden anti ei välittömästi osoittautunut hyödylliseksi itselle. Tämä asetti melkoisen haasteen valmentajille, joiden täytyi pystyä välittämään hyödyt osallistujille jo heti ensimmäisessä tapaamisessa. Toisaalta yrittäjän osaamisen kehittyminen vaatisi oman mukavuusalueen ylittämistä, joten tästä näkökulmasta nopea luopuminen ei haastanut yrittäjiä aktiivisesti hakemaan hyötyjä. Yrittäjät eivät ehkä arvioineet osallistumistaan tiettyyn valmennukseen verkottumismahdollisuutena tai investointina yhteistyön kehittämiseen, kun he priorisoivat pois aiheita, jotka eivät ensituntuman perusteella antaneet itselle uutta tai tuntuneet tärkeiltä. Yrittäjien oli eri syistä haasteellista osallistua valmennuksiin haluamassaan määrin. Perhesyyt olivat muutamilla esteenä osallistua tilaisuuksiin, mutta haastatteluissa todettiin myös työkiireet
YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!
YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä
LisätiedotYTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä kehittymisen ja liiketoiminnan näkökulmista
YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä kehittymisen ja liiketoiminnan näkökulmista Ytyä yksinyrittämiseen! tutkimuksen loppuraportti Raportti
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotYRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta
LisätiedotTieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän
LisätiedotYRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO
YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla
LisätiedotKeskity oleelliseen tuottavuuden kehityksessä. Leadership-tapahtuma
Keskity oleelliseen tuottavuuden kehityksessä Leadership-tapahtuma 2.2.2012 Minä olen tehokkaimmillani ja tuottavimmillani kun Olen asiantuntevassa työryhmässä, jossa kukin tietää roolinsa ja sparraa toisiaan
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotSaarijärven elinkeinostrategia.
Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset
LisätiedotSosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi
Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotVuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020
Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein Maitotiimi ProAgria Oulu ry MaitoManagement 2020 -hanke kehittää erityisesti isojen maitotilayritysten toimintamalleja sekä palveluja ja työvälineitä.
LisätiedotDesign yrityksen viestintäfunktiona
Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital
LisätiedotKäytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,
LisätiedotKirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009
Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla
LisätiedotUusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja pitchaus: Osa 1. tunnistaminen
2O16-1-DEO2-KA2O2-003277 Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja pitchaus: Osa 1 Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta
LisätiedotEspoon Avoimen osallisuuden malli
Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.
LisätiedotPäihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä
Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime
LisätiedotMuutoksessa elämisen taidot
Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys
LisätiedotProsessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi
Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät
LisätiedotWork Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa
Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan
LisätiedotKuinka turvaat työllisyytesi?
Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten
LisätiedotVerkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella
LisätiedotHiljaisen tietämyksen johtaminen
Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista
LisätiedotTulevaisuuden asumisen Koklaamo
Tulevaisuuden asumisen Koklaamo TERVETULOA TULEVAISUUDEN ASUMISEN KOKLAAMOON Millaisissa kodeissa asumme tulevaisuudessa? Onko koti täynnä elämää helpottavaa teknologiaa? Yleistyvätkö yhteiskäyttö, kierrättäminen
LisätiedotSoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke. Työpaja 5.9.
SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke Työpaja 5.9. Miten vastaamme sote-muutoshaasteeseen? Tarkentamalla yhdessä ja itsenäisesti, mitkä ovat juuri meidän osaamistarpeita
LisätiedotDigijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä
Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä VoimaNainen 2020-hankkeen naisyrittäjien työhyvinvointi ja liiketoimintakäytännöt - Tulosyhteenveto hankkeen 1. kyselystä Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Naisyrittäjien työhyvinvointi?
LisätiedotSustainability in Tourism -osahanke
25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen
LisätiedotTRIPLEWIN KEHITYSTARINA
TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotYhteensä sata Satakunnan sote- ja maku-uudistuksen muutoksen tuen hanke
Yhteensä sata Satakunnan sote- ja maku-uudistuksen muutoksen tuen hanke Sote- ja maakuntauudistus koskettaa sekä maakuntaan siirtyvää henkilöstöä, että myös vanhoihin organisaatioihin jäävää henkilöstöä.
LisätiedotMAASEUTU2030 -TULEVAISUUSTYÖ TIIVISTELMÄ
MAASEUTU2030 -TULEVAISUUSTYÖ TIIVISTELMÄ MITEN RAPORTTI TEHTIIN? Maaseutu2030 työskentely jakautui kahteen vaiheeseen. Vaihe 1) haki näkemyksiä tulevaisuudesta maaseudulla. Keskustelun sytykkeiksi pidettiin
LisätiedotEsimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto
Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä
Lisätiedot#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018
#tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotLuottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu
Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää
LisätiedotTulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi
Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä
LisätiedotJOHTAMISEN SUUNNANNÄYTTÄJÄ JOKO. Vahvista tulevaisuuden johtajuutta
JOHTAMISEN SUUNNANNÄYTTÄJÄ JOKO Vahvista tulevaisuuden johtajuutta 2018 Mikä on JOKO? JOKO on vuoden pituinen liikkeenjohdon valmennusohjelma asiantuntijoille ja johtajille, jotka haluavat kehittää omaa
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
Lisätiedotminä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start
minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start 2. painos 2019 Julkaisija ja kustantaja: Varsinais-Suomen Yrittäjät Tekijät: Johanna Vainio ja Hanna Tarvainen / Varsinais-Suomen Yrittäjät Valokuvat: Emmi
LisätiedotHevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki
Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Tällä mennään Tuotteistaminen & asiakaslähtöinen markkinointi Vähän teoriaa, enemmän käytäntöä. http://www.youtube.com/watch?v=uk0zrvzvtb4
LisätiedotMitäs peliä sitä oikein pelataan? Susanna Snellman Vyyhti-hanke
Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Case: Vyyhtipeli Susanna Snellman Vyyhti-hanke Pelillisyys vai peli? - Pelillistäminen tarkoittaa toiminnon tai menetelmän pelillistämistä (joskus se voi olla myös leikillistämistä)
LisätiedotTeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion
1 TYÖPAJAN ASKELEET 2 Valmistautuminen Alustus Tiimitilanteet Tiimiroolit Tulokset Analysointi Toimenpiteet Yhteenveto VALMISTAUTUMINEN 3 Työpajan luonti Fasilitoija luo tiimiroolityökaluun uuden työpajan.
LisätiedotTKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä
TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset
LisätiedotUnelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14
Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä
LisätiedotCanon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen
Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.
LisätiedotKuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja
Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja SenioriOsaaja.fi Teknologian ja sähköisten palvelujen käytön valmennusmalli ikäihmisille Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Sosiaali- ja
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
LisätiedotMYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE
MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotJOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.
JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä
LisätiedotYRITTÄJYYSPOLKU. Nuorten työllisyyspalvelut
YRITTÄJYYSPOLKU Lahden nuorisopalvelut Nuorten työllisyyspalvelut Matti Martikainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Lahti Tuija Oikarinen Yrittäjyyden ja työn murros - Yrittäjyys mahdollisuutena
LisätiedotGo Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi
Go Global Plus 2013-2014 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille Tavoitteena
LisätiedotKUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?
KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan
LisätiedotVerkostot kehittämistyössä
Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn
LisätiedotHyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi
Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto
LisätiedotWork Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa
Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan
LisätiedotWorkshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni
Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit
LisätiedotVapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT
Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?
LisätiedotKorkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen
Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotMiten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?
Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013
LisätiedotRakensimme myynnille jo omansa, joka toimii. Nyt on huollon vuoro. HUOLLON VALMENNUS- OHJELMA. yhteistyössä:
Rakensimme myynnille jo omansa, joka toimii. Nyt on huollon vuoro. HUOLLON VALMENNUS- OHJELMA yhteistyössä: Yhteistyössä räätälöimme tekniselle kaupalle Huollon uuden valmennusohjelman Emme ole myyjiä
LisätiedotOMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS
OMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS RYHMÄKOKO 2-8 RYHMIEN KOKOONPANO MIETITTÄVÄ TARKOIN, RATKAISEVINTA YHTEINEN ELÄMÄNTILANNE TOIMINNALLISET KEINOT JA RYHMÄLÄISTEN OMA AKTIIVINEN TOIMINTA RYHMIEN
LisätiedotKT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010
KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille
Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva
LisätiedotOppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä
Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston
LisätiedotTiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys
Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotTyöpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012
Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta
LisätiedotAseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
LisätiedotLapsiystävällinen maakunta pilotti Uusimaa
Lapsiystävällinen maakunta pilotti Uusimaa 18.9.2017 Tapaaminen 18.9. Esittäytymiset Lapsiystävällinen maakunta -pilotti (Ira) Osa LAPEa Palvelukuvaus, toimintatapa Lapsiystävällinen maakunta -ohjeistus
LisätiedotLOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke
1 2016 LOPPURAPORTTI DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke DNA Kauppa järjesti yhdessä valmennusyritys Kaswun kanssa henkilöstön kehittämishankkeen. Tästä syntyi oppimisen iloa, sitoutumista ja tuloksia.
LisätiedotGo Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi
Go Global Plus 2012-2013 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille
LisätiedotAALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus
AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla
LisätiedotVERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin
VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2 12.2.2015 /Minna Rajalin EMESSI2 11/2013 11/2015 Tavoite: edistää verkossa tapahtuvan vertaismentoroinnin avulla järjestötyöntekijöiden
LisätiedotTYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ
TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA
LisätiedotFuturex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen
Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu
LisätiedotEsikoulunopettajan ja huoltajan välinen
Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotAuditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014
Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa
LisätiedotTutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4
Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen
LisätiedotTässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.
28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta
Lisätiedot- Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä
- Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä MITÄ? Innobrokerit ovat innovaatiotoiminnan edistäjiä, toteuttajia ja välittäjiä. heidän tehtävänsä on: ottaa vastaan, jäsentää ja jakaa uutta tietoa sen erimuodoissa
LisätiedotTyöpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke
Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia
LisätiedotMistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala
Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön
LisätiedotFARAX johtamisstrategian räätälöinti
FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin
LisätiedotPikatreffit. Pikatreffien kuvaus
1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat
LisätiedotKeskijohdon käytännöt strategian toimeenpanossa
Keskijohdon käytännöt strategian toimeenpanossa Heini Ikävalko Ikävalko, H. (2005) Strategy process in practice. Practices and logics of action of middle managers in strategy implementation. 1 Tutkimuksen
LisätiedotAloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen
Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa
LisätiedotArjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen
Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja
LisätiedotMiten asiakas tekee valintansa?
Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja
LisätiedotYhteisen arvioinnin loppuraportti. Ikäihmisten perhehoidon valmennus
Yhteisen arvioinnin loppuraportti Ikäihmisten perhehoidon valmennus Ikäihmisten perhehoidon valmennuksen seitsemän tapaamista 1. Tietoa perhehoidosta Mitä ikäihmisten perhehoidon valmennus on? Ikäihmisten
LisätiedotElintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus
Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Vaikuttava elintapaohjaus Neuvokas perhe työvälineillä 1/2 Tutkimusnäytön mukaan vaikuttavan elintapaohjuksen elementtejä
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely
Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.
Lisätiedot