TEM raportteja 7/2012

Transkriptio

1 TEM raportteja 7/2012 Selvitys palkkatuetun työn laatua ja vaikuttavuutta mittaavista arviointijärjestelmistä Mikko Valtakari, Toni Riipinen, Mikko Kesä & Minna Joutsen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Selvitys Maaliskuu 2012

2 1 Selvitys palkkatuetun työn laatua ja vaikuttavuutta mittaavista arviointijärjestelmistä Mikko Valtakari, Toni Riipinen, Mikko Kesä & Minna Joutsen 2012

3 2 SAATESANAT Mikko Valtakari, Toni Riipinen, Mikko Kesä ja Minna Joutsen: Selvitys palkkatuetun työn laatu mittaavista arviointijärjestelmistä Välityömarkkinat tarjoavat tuettuja työpaikkoja, jossa työnhakijoilla on mahdollisuus parantaa työelämävalmiuksia ja osaamista. Välityömarkkinoilla toimivia työnantajia ovat lähinnä yhdistykset ja työllistävät säätiöt. Koska työhallinto maksaa välityömarkkinoilla suurimman osan palkkauskustannuksista, se odottaa, että työntekijälle tarjotaan normaalityömarkkinoita enemmän työnohjausta ja tukea työmarkkinavalmiuksien kehittymisessä sekä tukea myös jatkotyöllistymiseen liittyvissä asioissa. Euroopan Sosiaalirahaston Välityömarkkinat kehittämisohjelman keskeinen tavoite on välityömarkkinoiden toiminnan vaikuttavuuden parantaminen. On tiedossa, että palkkatukijaksolla on monia myönteisiä vaikutuksia: se parantaa työ- ja toimintakykyä, työelämävalmiuksia ja ammatillista osaamista. Ongelmana on se, että työttömiksi työnhakijoiksi palaavien asiakkaiden osalta ei ole käytettävissä yhtenäistä palkkatuetun työn vaikutuksia mittaavaa palautejärjestelmää. Järjestelmän avulla TE-toimisto voisi arvioida, mitä vaikutusta palkkatuetun työn jaksolla on ollut henkilön osaamiseen ja muihin työmarkkinavalmiuksiin. Palautejärjestelmä voisi auttaa TE-toimistoja palkkatuetun työn tarjoajien valinnassa ja palveluprosessin jatkon suunnittelussa. Tehdyssä selvityksessä tuodaan kattavasti esille tiedossa olevat Suomessa kehitetyt tuetun työn vaikutuksia mittaavat järjestelmät ja arvioidaan niiden soveltuvuutta TE-toimiston työvälineeksi. Selvitystyön tuloksilla toivotaan olevan käyttöä arviointi- ja palautevälineiden kehittämisessä sekä ESR hankkeissa että kansallisessa toiminnassa. Selvitys on tehty työ- ja elinkeinoministeriön toteuttamassa ESR:n valtakunnallisen Välityömarkkinat kehittämisohjelman koordinointihankkeessa. Ko. koordinointihankkeen yhtenä toimintamuotona on seurata kolmannella sektorilla toimivien palveluntuottajien toimintaa koskevan arviointivälineistön kehittämistä ESR -hankkeissa ja vastaavaa kansallista kehittämistyötä Päivi Haavisto-Vuori Neuvotteleva virkamies työ- ja elinkeinoministeriö

4 3 Sisällysluettelo SAATESANAT Selvitystyön tavoitteet ja toteutustapa Selvitystyön tavoitteet Selvitystyön toteutus sekä pääasialliset aineistot ja menetelmät Palkkatuetun työn laatua mittaavia järjestelmiä Käytössä olevia työelämävalmiuksien ja ammatillisen osaamisen sekä työ- ja toimintakyvyn arviointiin liittyviä järjestelmiä Hankkeissa kehitettyjä järjestelmiä ja työkaluja Yhteenveto eri järjestelmistä ja työkaluista Tupal-järjestelmä Käyttäjäkokemuksia Tupalista Yhteenvetoa Tupal-kyselyistä Palkkatuetun työn seurannan ja arvioinnin haasteita ja kehittämisehdotuksia LIITE 1. Palkkatuetun työn laadun arviointiin sekä työelämävalmiuksien ja ammatillisen osaamisen sekä työ- ja toimintakyvyn mittaamiseen kehitettyjä järjestelmiä... 28

5 4 1. Selvitystyön tavoitteet ja toteutustapa 1.1. Selvitystyön tavoitteet Taustaa selvitystyölle Työllistymistä edistävien aktiivitoimenpiteiden, kuten palkkatuetun työn, vaikutusten mittaaminen on erityisesti laadullisten vaikutusten osalta haasteellista. Vaikutusten mittaaminen on erityisen haasteellista välityömarkkinoilla 1, jossa toimenpiteiden aikaansaamat vaikutusprosessit ovat monimuotoisia, mutta suorat työllistymisvaikutukset alhaiset. Lisäksi toimenpiteiden vaikutusten mittaamista hankaloittaa se, että palkkatuettuun työhön ohjatut työnhakija-asiakkaat ovat välityömarkkinoilla useasti monenlaisen tuen sekä toimenpiteiden yhdistelmien kohteena. Työ- ja elinkeinohallinto käyttää nykyisin palkkatuetun työn vaikuttavuuden mittaamisessa indikaattorina palveluihin osallistuneiden henkilöiden työllisyystilannetta kolme kuukautta palkkatuetun työn jälkeen. Tilastotietojen perusteella heikointa vaikuttavuus on edellä mainitulla mittarilla ollut juuri välityömarkkinoilla. Kyseiseen mittariin liittyy kuitenkin useita epävarmuustekijöitä 2, minkä lisäksi se kuvaa huonosti toimenpiteiden vaikutusdynamiikkaa välityömarkkinoilla. Luotettavien arviointimenetelmien ja mittareiden puuttuessa systemaattinen ja yhteismitallinen tieto palkkatuetun työn vaikutuksista välityömarkkinoilla työelämävalmiuksiin, osaamiseen ja työllistymisprosessiin sekä työllisyysvaikutusten ohella myös toimintakykyyn, työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäisyyn sekä osallisuuden lisääntymiseen on toistaiseksi ollut puutteellista. Kolmannen sektorin työllistymistä tukevan toiminnan vaikuttavuuden seuranta ei ole nykyisin riittävän kattavaa eikä systemaattista. Mikäli käytettävissä olisi yhtenäinen palautejärjestelmä siitä, miten palkkatuettu työ on parantanut siihen osallistuneiden työelämävalmiuksia ja osaamista sekä vienyt työllistämisprosessia eteenpäin, voisivat TE-toimistot arvioida paremmin palveluiden laatua ja asiakasvaikutuksia, suunnitella paremmin palveluprosessia sekä kehittää rooliaan työllistämispalvelujen järjestäjänä. 1 Välityömarkkinoilla tarkoitetaan työskentelymahdollisuuksia työttömyyden ja avointen työmarkkinoiden välissä. Välityömarkkinoilla tarjotaan työskentelymahdollisuuksia sekä työhön sijoittumista edistäviä ja työssä selviytymistä tukevia palveluja. 2 Yleinen mittariin liittyvä ongelma on se, että se kertoo toistaiseksi varmuudella vain sen, kuinka moni toimenpiteissä ollut palaa takaisin työhallinnon rekistereihin esimerkiksi työnhakijaksi (ei esimerkiksi sitä, moniko on työllistynyt avoimille markkinoille). Lisäksi 3 kuukauden tarkastelujaksoa voi yleisesti pitää liian lyhyenä aikana tarkasteltaessa toimenpiteiden lopullisten vaikutusten syntyä.

6 5 Selvitystyön tavoitteet Tämän selvitystyön kohteena ovat olleet palkkatuetun työn laadun mittaamiseen soveltuvat Suomessa käytettävät tai kehitetyt arviointijärjestelmät. Selvityksessä on tehty kartoitus palkkatuetun työn vaikuttavuuden arviointiin kehitetyistä järjestelmistä Suomessa sekä arvioitu järjestelmien käyttöominaisuuksia ja hyödyntämismahdollisuuksia palkkatuetun työn laadun ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Erityisen mielenkiinnon kohteena selvityksessä on ollut se, miten eri järjestelmät soveltuisivat TE-toimistojen työvälineeksi, kun tarvitaan tietoa asiakkaan työ- ja toimintakyvyn sekä työelämävalmiuksien ja ammatillisen osaamisen kehittymisestä palkkatuetussa työssä. Selvitystyön sisältöä jäsentäviä kysymyksiä ovat olleet: Millaisia järjestelmiä on olemassa työelämävalmiuksien ja ammatillisen osaamisen sekä työ- ja toimintakyvyn arviointiin? Miten järjestelmät soveltuisivat TE-toimiston ja/tai työnantajina toimivien yksiköiden työvälineeksi? Millaiseksi työnantajat kokevat /arvioivat kartoitettujen järjestelmien käyttökelpoisuuden? Millaiseksi TE-toimiston asiakkaat/palkkatuetussa työssä olevat kokevat/arvioivat kartoitettujen järjestelmien käyttökelpoisuuden? Millaiseksi TE-toimistot kokevat/arvioivat ko. järjestelmien käyttökelpoisuuden? Millaisen järjestelmän eri toimijat kokevat tarkoituksenmukaisimmaksi, kun tarkastelussa on järjestelmän sisältö ja tekniset ratkaisut? Asiakaskokemuksia työnantajilta ja palkkatuetussa työssä olleilta kartoitettiin työssä ainoastaan Tupal-järjestelmän osalta Selvitystyön toteutus sekä pääasialliset aineistot ja menetelmät Selvitystyö toteutettiin neljän toisiaan täydentävän osatehtävän kautta. Nämä olivat: i. Palkkatuetun työn vaikuttavuuden arviointiin kehitettyjen järjestelmien kartoitus ii. Arviointi järjestelmien käyttöominaisuuksista ja soveltuvuudesta palkkatuetun työn iii. seurantaan Tupal-järjestelmän asiakaskokemusten kartoitus pilottitoimistoissa, sekä iv. Yhteenveto ja ehdotukset järjestelmien soveltuvuudesta TE-toimistojen työvälineeksi 3. Selvitystyön pääaineiston muodostivat Webropol-kysely TE-toimistoille, TYPeille ja Välityömarkkinat ohjelman hankkeille palkkatuetun työn laatua tukevista järjestelmistä ja työkaluista, tapaustutkimukset Tupal-pilottitoimistoista, dokumenttianalyysit eri järjestelmistä sekä näitä tukevat eri järjestelmien kehittäjien ja käyttäjien haastattelut. 3 Yhteenvetotaulukko eri järjestelmistä ja niiden soveltuvuudesta palkkatuetun työn seurantaan ja TE-toimistojen työvälineeksi on tämän raportin lopussa liitteenä 1.

7 6 Webropol-kysely lähetettiin kaikille TE-toimistoille, TYPeille ja Välityömarkkinat-ohjelman hankkeille. Sen avulla kartoitettiin millaisia järjestelmiä on käytössä ja kehitteillä työelämävalmiuksien ja ammatillisen osaamisen sekä työ- ja toimintakyvyn arviointiin sekä laajemmin palkkatuetun työn laadun ja vaikuttavuuden mittaamiseksi. Kyselyn perusteella TE-toimistojen ja TYPin asiakkaiden ammatillisen osaamisen sekä työ- ja toimintakyvyn arviointiin sekä laajemmin palkkatuetun työn laadun ja vaikuttavuuden mittaamiseksi kehitettyjä järjestelmiä on käytössä (pääosin palvelutuottajilla) reilut kymmenkunta. Lisäksi muutamassa Välityömarkkinat ohjelman hankkeessa on käytössä tai kehitteillä prosesseja ja lomakkeistoja näiden mittaamiseksi. Näiden järjestelmien kehittäjille ja käyttäjille tehtiin selvitystyön aikana yhteensä 17 järjestelmän sovellettavuutta ja käyttökelpoisuutta koskevaa haastattelua (9 kehittäjää ja 8 käyttäjää). Tapaustutkimusten avulla selvitettiin Tupal-järjestelmän käyttäjäkokemuksia Tupalpilottikokeilussa mukana olleissa Jyväskylän, Joensuun sekä Kouvolan TEtoimistoissa 4. Tapaustutkimukset koostuivat pilottitoimistojen edustajien haastatteluista (3 toimistoa, 5 haastateltua), Tupal-arviointilomakkeiden läpikäynnistä 5 sekä 25 työnantajan 6 ja 4 tukityössä olleen haastatteluista. Selvityksen tulokset koottiin yhtenäisiksi johtopäätöksiksi tutkija-palavereissa sekä yhteisissä työkokouksissa toimeksiantajan kanssa. Selvitystyön etenemisprosessi työvaiheineen on kuvattu oheisessa kuvassa 1. 4 Jyväskylän toimistossa pilotointi ei edennyt toteutusvaiheeseen, joten asiakaskokemuksia Tupal-järjestelmästä sieltä ei kertynyt. 5 TUPALin pilotointivaiheessa järjestelmään kirjautui Joensuun ja Kouvolan TE-toimistojen alueelta yhteensä 33 välityömarkkinoiden työnantajaa. Kaikki työnantajat eivät kuitenkaan tehneet arviointeja, joita kuitenkin kaikkiaan kertyi pilotin aikana 63 kpl 6 33 järjestelmään kirjautuneesta työnantajasta tässä selvityksessä tavoitettiin 25 ja heiltä tiedusteltiin käyttäjäkokemuksia. Koska järjestelmän käyttämisestä on kulunut jo puolitoista vuotta, enemmistöllä haastatelluista ei ollut enää selkää muistikuvaa arviointijärjestelmän käytöstä. Lisäksi järjestöissä henkilöstön vaihtuvuus suurta, noin 30 % pilotoinnin aikaisista henkilöistä ei enää töissä ko. järjestössä.

8 7 Metodivaihe Analyysivaihe Suositus- ja raportointivaihe Aineistojen ja metodien täsmentäminen Aloituskokous TEM:ssä Palkkatuetun työn vaikuttavuuden arviointiin kehitettyjen järjestelmien kartoitus Alkuhaastattelut Sähköinen kysely TE-toimistoille Kokonaiskuva olemassa olevista ja kehitteillä olevista järjestelmistä Arvio järjestelmän käyttöominaisuuksista ja luotettavuudesta Tapaustutkimukset TUPAL-toimistoissa -Haastattelut TE-toimistoissa -Työnantajahaastattelut - Työntekijähaastattelut Käyttäjä ja asiakaskokemukset ja näkemykset Eri järjestelmien käyttökelpoisuuden arviointi Yhteenveto ja ehdotukset järjestelmien soveltuvuudesta TE-toimistojen työvälineeksi Tulosten kokoaminen Yhteenveto aiempien työvaiheiden tuloksista Tulosten iterointi Selvitystyön tulosten ja suositusten loppuraportointi Kuva 1. Selvitystyön etenemisprosessi Selvitystyön on toteuttanut loppuvuoden 2011 aikana Tempo Economics Oy yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa. Tutkijaryhmän muodostivat tutkimusjohtaja Mikko Valtakari (Tempo Economics Oy), toimitusjohtaja Toni Riipinen (Tempo Economics Oy), tutkimusjohtaja Mikko Kesä (Innolink Research Oy) sekä tutkimuskonsultti Minna Joutsen (Innolink Research Oy). Toimeksiantajan puolelta selvitystyön ohjausryhmän muodostivat hallitusneuvos Päivi Kerminen (TEM), neuvotteleva virkamies Päivi Haavisto-Vuori (TEM) sekä ylitarkastaja Susanna Piepponen (TEM). Ohjausryhmällä on ollut keskeinen rooli sekä selvityksen painotusten rajaamisessa että aihealueeseen liittyvän asiantuntemuksen välittämisessä selvitystyöhön. 2. Palkkatuetun työn laatua mittaavia järjestelmiä Välityömarkkinoilla käytössä tai kehitteillä olevia palkkatuetun työn laadun arviointiin sekä laajemmin työelämävalmiuksien ja ammatillisen osaamisen sekä työ- ja toimintakyvyn mittaamiseen kehitettyjä järjestelmiä kartoitettiin tässä selvityksessä TE-toimistoille, TYPeille ja Välityömarkkinat-ohjelman hankkeille suunnatun kyselyn avulla. Kyselyn perusteella välityömarkkinoilla, etenkin palvelutuottajilla, on käytössä useita erityyppisiä työkaluja ja menetelmiä työ- ja toimintakyvyn mittaamiseen. Sen sijaan palkkatuetun työn laadun arviointiin soveltuvia menetelmiä on käytössä huomattavasti vähemmän. Työelämävalmiuksien ja ammatillisen osaamisen sekä työ- ja toimintakyvyn arviointiin on käytössä erilaisia järjestelmiä. Tämän tyyppisiä asiakastuloksia mittaavia järjestelmiä ovat mm.

9 8 vajaakuntoisten henkilöiden työkyvyn ja työtehtävien vaativuuden arviointiin käytettävät IMBA ja MELBA-menetelmät, valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä VAT, sosiaalisen työllistämisen asiakasarviointijärjestelmä ARVI, palvelutarpeiden arviointiohjelma PALTA sekä välityömarkkinoilla valmennuksessa olevan asiakkaan seuranta-, arviointi- ja palautejärjestelmä OsaajaPlus. Näiden lisäksi kolmessa TE-toimistossa on pilotoitu työhallinnon omaa palkkatuetun työn mittaamiseen kehitettyä Tupal-järjestelmää. Työvoimakoulutuksen opiskelijapalautteeseen perustuva työvoimakoulutuksen vaikutuksia ja laatua seuraava OPAL järjestelmä on puolestaan laajalti käytössä työhallinnossa. Myös Välityömarkkinat-ohjelman hankkeissa, kuten Oulun seudun välityömarkkinat hankkeessa, Suunto projektissa, Nuotta 2011 hankkeessa, TOIMIA hankkeessa sekä Etappi-hankkeessa on kehitetty tai käytössä asiakastuloksia mittaavia järjestelmiä tai lomakkeistoja. Seuraavassa on kuvattu lyhyesti kunkin järjestelmän luonnetta, toteutustapaa ja soveltuvuutta palkkatuetun työn laadun mittaamisessa. Yhteenvetotaulukko eri järjestelmistä ja niiden soveltuvuudesta palkkatuetun työn seurantaan ja TE-toimistojen työvälineeksi on tämän raportin lopussa liitteenä Käytössä olevia työelämävalmiuksien ja ammatillisen osaamisen sekä työja toimintakyvyn arviointiin liittyviä järjestelmiä TUPAL Tupal on työ- ja elinkeinoministeriön toimesta kehitetty välityömarkkinoiden työnantajien ja tuella palkattujen henkilöiden itsearviointien kirjaamisjärjestelmä. Arviointi perustuu palkkatuetun työjakson aikaansaamiin vaikutuksiin asiakkaassa. Arvioinnissa työnhakijalla on myös mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä työjaksosta. Tupalin perustana on tietokantaohjattu verkkopohjainen lomakekyselyyn pohjautuva järjestelmä. Arviointitapana siinä on työntekijän itsearvionti ja työnantaja-arviointi. Työntekijä täyttää itsearviontina kyselylomakkeet työsuhteen alussa ja lopussa. Myös työnantaja arvioi työntekijää työsuhteen lopussa. Työsuhteen alussa työntekijä arvioi työhön kohdistuvat odotukset; lopussa: muutokset omassa tilanteessa, toiminta työpaikalla, työnantajan tuki, arviot työkyvystä/ammatillisen osaamisesta, tulevaisuuden näkymät sekä arvio avoimille työmarkkinoille työllistymisen edellytyksistä). Työnantaja arvioi työn vaikutuksia tytöntekijälle, työpanoksen itsenäisyyden astetta ja ohjauksen tarvetta, tarjottua tukea, työkykyä ja osaamista sekä työllistymisedellytyksiä Järjestelmä kirjaa palkkatuetun työjaksoon liittyviä arviointilomakkeiden tietoja, jossa asiakkaan ja työnantajan vastaukset on sovitettu yhteen loppuarvioinnin osalta. Näitä on mahdollista ottaa TE-toimistojen käyttöön ja hyödyntää asiakkaan jatkotyöllistämisen suunnittelussa. Tupalin pilotointi toteutettiin kolmessa TE-toimistossa

10 9 (Jyväskylä, Joensuu ja Kouvola). Jyväskylässä pilotointi ei edennyt toteutusvaiheeseen asti, joten tuloksia siitä saatiin ainoastaan Joensuusta ja Kouvolasta (asiakkaiden arvioita 66 kpl ja työnantajien 63 kpl). TE-toimistoilla ei toistaiseksi ole kokemusta raporttien hyödyntämisestä Palvelu ei vielä valmis sovellus, vaan on kehitettävissä tarpeen mukaan. Tupal-järjestelmää ja siihen liittyviä asiakaskokemuksia on käsitelty tarkemmin tämän raportin luvussa 3. OPAL OPAL -järjestelmä on työhallinnon tietokantapohjainen työvoimakoulutuksen opiskelijapalautteen hallinnoinnin ja raportoinnin atk-sovellus. Järjestelmää käytetään työvoimapoliittisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden seurannassa. Periaatteena OPALjärjestelmässä on koulutuksen laadun jatkuva seuranta ja laadun kehittäminen asiakaslähtöisesti internet-sovellusta hyödyntäen. OPAL-järjestelmä sisältää työhallinnon URA-tietojärjestelmästä poimitut työvoimakoulutuksen perustiedot. Tähän tietoon liitetään opiskelijoiden antama palaute koulutuksesta. Palautetta kerätään kaikilta koulutuksessa olleilta koulutuskohtaisesti koulutuksen loppuvaiheessa (päättöpalaute) sekä koulutuksen kuluessa (välipalaute). Palautteen avulla mitataan oppimisen ja opiskelun edellytyksiä, opiskelijatyytyväisyyttä ja työvoimakoulutushankintojen onnistuneisuutta. Järjestelmä tuottaa ennalta sovitut valmiit taulukkopohjaiset perustulosteet, joita koulutuksen järjestäjät, ELY-keskukset, työvoima- ja elinkeinotoimistot ja TEM voivat hyödyntää koulutuksen suunnittelussa. OPAL-järjestelmä on rakennettu v aikana. Se on otettu käyttöön koko maassa Järjestelmän hallinnosta ja jatkokehittämisestä vastaa Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). IMBA-MELBA IMBA ja Melba ovat WHO:n ICD-10- ja ICIDH-2-luokituksiin (ICF-luokituksen osia) pohjautuvia vajaakuntoisten henkilöiden työkyvyn ja työtehtävien vaativuuden arviointiin käytettäviä menetelmiä. Menetelmillä voidaan vertailla osatyökykyisten työvalmiuksien ja työpaikkojen työtehtävien vaatimusten vastaavuutta. IMBA (Intergration von Menchen mit Behinderung in die Arbeitswelt) soveltuu arviointiin esimerkiksi silloin, kun työhön sijoittumisen esteenä ovat henkilön fyysiset rajoitteet. Melba (Merkmalsprofile zur Eingliederung Leistungsgewandelter und Behinderter in Arbeit) on tarkoitettu arviointimenetelmäksi henkilöille, joiden työllistymisen esteet ovat pääasiassa psykososiaalisella alueella. Arvioinnit antavat vastauksia kysymyksiin: millaisia taitoja henkilöllä on, mitä osaamisaluetta taitojen kehittämisessä tulee painottaa, millaisiin tehtäviin henkilö soveltuu, millaisia psykososiaalisia ja/tai fyysisiä vaativuustekijöitä työtehtävä sisältää sekä millä osa-alueilla työtä pitäisi/voisi mahdollisesti keventää?

11 10 IMBA ja Melba -arvioinnit koostuvat kolmesta osiosta, joista ensimmäisessä kootaan yhteen aiemmin tehtyjen toimintakyvyn arviointien tuloksia ja arvioidaan asiakkaan toimintakykyä. Toisessa vaiheessa arvioidaan alustavasti sopivaksi suunnitellun työn vaativuutta. Kolmannessa vaiheessa vertaillaan työkyvyn ja työn vaativuuden yhteensopivuutta. IMBA ja Melba -arviointivälineiden avulla laaditaan profiilit, jotka mahdollistavat asiakkaan työkyvyn ja työn vaativuuden vertailun. Keskeistä on, että työn vaatimukset arvioidaan samoilla kriteereillä kuin henkilön kyvyt, jolloin välineen avulla voidaan suhteuttaa ja vertailla henkilön kykyprofiilia tietyn työn vaatimusprofiiliin. Merkittävä osa arvioinnista tehdään Likertin-asteikkoa hyödyntäen. Menetelmän sovellusalueita Suomessa ovat olleet esimerkiksi työkyvyn tehtäväkohtainen arviointi, työkuormituksen yksilöllinen kartoitus ja seuranta (ennaltaehkäisy), ammatinvalinnanohjaus, urasuunnittelu, henkilön valinta ja sijoittaminen tehtäviin. IMBA-MELBA käyttöön liittyvien lisenssien haltijoita ovat Suomessa useat välityömarkkinoilla toimivat säätiöt, tietyt kunnat ja työvoiman palvelukeskukset sekä terveys - ja hyvinvointialalla toimivat liitot. Käyttökoulutusta antaa Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, joka otti menetelmät Suomessa ensimmäisenä käyttöön OTE-projektissa, joka käynnistyi vuonna Soveltuvuus palkkatuetun työn laadun ja vaikuttavuuden mittaamiseen ja TE-toimistojen Asiantuntijoiden mukaan IMBA-MELBA arviointia voisi tietyiltä osin soveltaa ja kehittää palkkatuetun työntekijän kehityksen tarkasteluun, mikäli haluttaisiin kyseisestä arvioinnista tietoa. Pääasiassa arviointi perustuu kuitenkin työkyvyn ja työn vaativuuden arviointiin, joten se keskittyy eri asiaan kuin palkkatuetun työn arviointiin ja seurantaan. Menetelmä on myös turhan raskas palkkatuetun työn seurantaan. IMBA-MELBA arviointia on käytetty osassa TE-toimistoista. Arviointi on kuitenkin työläs ja vaatii perehtymistä ja asiantuntijaosaamista, jota on käytössä esim. erilaisilla työllistämispalveluja tarjoavilla säätiöillä. Arviointi vaatii havainnointia työolosuhteissa, joten TE-toimistojen se ei sellaisenaan sovellu. VAT Valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä Valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmän soveltamisalueet ovat ensisijaisesti sosiaalisen kuntoutuksen ja kuntouttavan työtoiminnan alueilla. VAT-menetelmä tuottaa ICF-luokituksen mukaista yhdisteltävää ja eri työ- ja toimintaympäristöihin sopeutettavaa tietoa kuntoutettavan henkilön toimintakyvyn eri osa-alueista. Järjestelmä tuottaa systemaattista tietoa asiakkaasta, jonka avulla päästään kiinni tekijöihin, jotka estävät tai rajoittavat asiakkaan kuntoutusprosessin etenemistä. Tätä tietoa voidaan päivittää prosessin aikana, jotta kuntoutuksessa voidaan keskittyä oleellisiin ja vaikuttaviin, eri vaiheissa muuttuviin, kuntoutettaviin tekijöihin. Toimintakyvyn ja työssäsuoritumisen arvioinnin tavoitteet ovat selvittää ja kuvata asiakkaan toimintakykyä ja suoriutumista tunnetussa toimintaympäristössä,

12 11 tukea moniammatillisten työryhmien päätöksentekoa, auttaa kuntoutuksen tai valmennuksen kohdistamista oikeisiin asioihin, tukea palaute- ja tavoitekeskusteluja sekä osoittaa kuntoutuksen ja valmennuksen vaikuttavuutta. Käytännön arviointitoiminnassa asiakas tekee itsearviointia ja ulkopuoliset arvioijat (1-2 kpl, työ- ja yksilövalmentaja) tarkastelevat ja arvioivat asiakkaan kuntoutuksen kehittymistä kuntoutusprosessissa. Arviointi toteutetaan ICF-luokituksen 7 kuvauskohteiden alle muodostetuilla osoittimilla, joista muodostuu kulloinkin tarvittavan tiedon mittareita, osoitinryhmittäin. Näitä arvioitavia tekijöitä voidaan muuttaa asiakaskohtaisesti, toimintaympäristön mukaan, selvitettävän tietotarpeen tai kuntoutumisprosessin etenemisen mukaan. Arviointi perustuu työtoiminnan havainnointiin, jota voidaan arvioida sijoittamalla havainto arviointimittaristolle. Arvio toimintakyvystä muodostuu asiakkaan itsearvioinnista, työvalmentajan havainnoista, yksilövalmentajan erilaisten keskustelujen ja sosiaalisten tilanteiden yhteydessä tehdyistä havainnoista sekä itsearvioinnin ja asiantuntija-arvioinnin eroista. Eroja voidaan havainnoida käytetyssä mittaristossa ilmenevistä eroista. Tärkein syy VAT-järjestelmän kehittämisen taustalla, on ollut tarve saada työkalu, joka toisi esille kuntoutettavan henkilön kannalta ne toimintakyvyn osa-alueet, jotka estävät tai haittaavat merkittävimmin työhön tai koulutukseen integroitumista. Järjestelmän kehitystyö aloitettiin vuonna 2004 kajaanilaisessa Kumppaniksi ry:ssä. Sen käyttäjinä toimivat useat välityömarkkinoilla toimivat säätiöt sekä työpajat. VAT-järjestelmä toimii arviointivälineen lisäksi asiakasrekisterinä, johon voidaan kirjata järjestelmän mukaisia tietoja. VAT-järjestelmän tuottamia tietoja voidaan verrata muihin ICF-luokituksen mukaisesti tehtyihin tutkimuksiin ja arviointeihin. Soveltuvuus palkkatuetun työn laadun ja vaikuttavuuden mittaamiseen ja TE-toimistojen VAT keskittyy yksinomaan toimintakyvyn ja kuntoutumisen arviointiin, eikä siten ole tarkoituksenmukainen palkkatuettuun työhön liittyvässä arvioinnissa. Tiettyjä osia siitä voisi tarvittaessa soveltaa myös palkkatuetun työn arvioinnissa, mikäli olisi tarvetta tutkia ICFluokituksen mukaisesti työn vaikusta asiakkaan toimintakykyyn. TE-toimistojen se ei sovellu sellaisenaan suoraan, koska menettelytapa raskas. Arvioinnin tekeminen vaati useita asiantuntijanäkemyksiä (esim. lääkäri) ja ammattilaisen tekemää tulkintaa, kuten esimerkiksi havainnointien kirjausta. 7 (International Classification of Functioning, Disability and Health) ICF-luokitusta kutsutaan käsitteelliseksi sanakirjaksi. Se luokittelee 1) toimintakykyä, 2) toiminnanvajausta ja 3) terveyttä koskevaa tietoa systemaattisesti. Asia koskettaa varsinkin terveydenhuoltoa, sillä sen työtehtävien hoitaminen edellyttää näiden kolmen konstruktion käsitteellistä ja kvantitatiivista hallintaa. Konstruktioita koskevan kielenkäytön epäyhtenäisyys on kuitenkin vaikeuttanut verkottuvaa, moniammatillista yhteistyötä. ICF-luokitus on tuotettu yhtenäistämään toimintakykyyn liittyvää kieltä ja kommunikaatiota eri hallinnon aloilla.

13 12 ARVI ARVI on laaja-alainen aktiivisen sosiaalisen työllistämisen asiakasarviointijärjestelmä sekä toiminnan laatua ohjaava järjestelmä. Se perustuu internet-verkkopohjaiseen käyttöliittymään, jossa eri toimijat ovat yhteydessä toisiinsa järjestelmän kautta ja sen toimintaympäristössä. ARVI on kehitetty lähinnä työvalmennuksessa, työharjoittelussa sekä palkkatuetussa työssä olevien asiakkaiden arviointiin ja palautteenantoon. Samalla ARVI on myös asiakastietojen hallintajärjestelmä sekä toiminnan laatua ohjaava järjestelmä, joka mahdollista toiminnan kokonaisvaltaisen kehittämisen. ARVIn käyttäjistä voidaan eritellä käyttäjäasiakkaat (esim. työvalmennuksessa oleva), työvalmentajat, yksilövalmentajat, toiminnan tilaaja (esim. säätiö) sekä järjestelmää hallinnoiva taho. ARVIssa asiakas arvioi omaa toimintaansa päiväkirjojen kautta, joihin hän kirjaa haluttuja asioita arvioiden omaa toimintaansa sekä kirjaten hänen osallistumistansa tapahtumiin. Työvalmentajat sekä yksilövalmentajat antavat säännöllisesti palautetta asiakkaan toiminnasta esimerkiksi työtehtäviin liittyen. Järjestelmä pitää sisällään myös valmiit indikaattorit ja arviointipalvelimet eri tilanteisiin. Samalla siinä on kuitenkin myös mahdollista muokata arviointia tilaajan tarpeisiin sopivaksi. Järjestelmä mahdollistaa asiakkaan palveluprosessin seurannan erilaisilla aikaväleillä, esimerkiksi päivittäin tapahtuvilla havainnoilla, jotka kirjataan järjestelmään. Käytännössä ARVI on sosiaalisen työllistämisen tarpeita varten luotu järjestelmä, jota voidaan kehittää erilaisten tarpeiden ja tilanteiden mukaan. ARVI on käytössä yli kahdellakymmenellä paikkakunnalla etenkin erilaisissa välityömarkkinoilla toimivissa säätiöissä. Järjestelmän testauskäyttö aloitettiin keväällä vuonna 2006 ja virallisesti sen käyttöönotto tapahtui syyskuussa vuonna ARVI-järjestelmä on Rovaniemen monitoimikeskussäätiön kehittämä yhteistyössä Valtakunnallisen työpajayhdistyksen ja eri työvalmennusorganisaatioiden kanssa. Soveltuvuus palkkatuetun työn laadun ja vaikuttavuuden mittaamiseen ja TE-toimistojen ARVIa on käytetty myös palkkatuetun työjakson seurannassa ja arvioinnissa (esimiehet ja valmentajat seuraavat ja kirjaavat järjestelmään, miten asiakas pärjää). Parhaimmillaan se toimii järjestelmänä, joka mahdollistaa itsearviointiin, esimiehen arviointiin, työvalmennukseen sekä yksilövalmennukseen liittyvän tiedon kirjaamisen ja hallinnan sekä toiminnan kehittämisen. Arviointipatteristoa voidaan muuttaa järjestelmään tilaajan tarpeiden mukaan. ARVI voisi toimia mittausalustana palkkatuetun työjakson arviointiin, mutta seurannan työkaluna se on kuitenkin varsin raskas verrattuna esimerkiksi Tupaliin. Soveltuvuus TE-toimistojen : ARVIa on käytetty joissain TE-toimistoissa. Tietyissä tapauksissa se voisi olla hyödyllinen väline, esim. kun halutaan seuranta- ja arviointitietoja

14 13 työvalmennuksessa olevasta asiakkaasta. Lisäksi järjestelmässä on eri toimijoita yhdistäviä mahdollisuuksia (esim. tietyn säätiön ja TE-toimiston välillä käytetty tiedonvaihdon yhteytenä ja raportointivälineenä). Järjestelmää voidaan sovittaa eri tahojen tarpeisiin ja eri paikkakunnille. Arviointipatteristoja voidaan muuttaa tarpeen mukaan ja järjestelmään voidaan kirjata esim. arviointi- ja seurantatietoa työvalmentajien ja yksilövalmentajien kautta päivittäin. PALTA Palta-Palvelutarpeen arviointiohjelman tarkoituksena on toimia työttömien työnhakijoiden yksittäisten palvelutarpeiden arvioinnin välineenä. Ohjelmalla arvioidaan tieteellisiin menetelmiin pohjautuen asiakkaan elämäntilannetta ja siitä nousevia palvelutarpeita, joihin pyritään ohjelman avulla reagoimaan mahdollisimman nopeasti. Ohjelma toimii yksilövalmennuksen tukena, jossa jokaiselle työnhakijalle laaditaan raportti, jossa esitetään tutkimustietoon pohjautuen ne ydinkohdat, joihin vaikuttamalla edistetään työnhakijan ohjausta työmarkkinoille. Palta-ohjelman avulla selvitetään asiakkaan suhtautumista työelämään ja työttömyyteen, asiakkaan kykyä selvitä ja hallita työttömyystilanteessa elämän eri osa-alueita sekä asiakkaan selviytymiseen ja työmarkkina-aktiivisuuteen liittyviä tekijöitä. Etappi -hankkeessa Paltaohjelmaa on käytetty ohjauskeskustelun pohjana, jonka avulla asiakkaan tilanteeseen pyritään pääsemään nopeasti käsiksi. Ohjelman avulla muutosta voidaan ohjata ja arvioida tarkoituksenmukaisesti. Tällä nopeutetaan asiakkaan ohjauksen suuntaamista koulutukseen tai työmarkkinoille. Etappi-hankkeen mukaan Palta-ohjelmasta on tarkoitus kehittää myös laadullisia orientaatiotason muutoksia mittaava työkalu alku- ja loppukartoituksineen (ylläpitävä taho hankkeen jälkeen vielä avoin). Palta-ohjelman kehittäjä on Jyväskylässä toimiva WellWorks Oy. Ohjelma on käytössä välityömarkkinat kehittämisohjelman Etappi-hankkeessa Iisalmen seudulla. Soveltuvuus palkkatuetun työn laadun ja vaikuttavuuden mittaamiseen ja TE-toimistojen PALTA tuottaa palvelutarveselvityksen asiakkaalle, mutta ei sovellu sellaisenaan palkkatuetun työn arviointiin ja seurantaan. Saman kehittäjän PTA-ohjelmassa voisi olla soveltuvia MittausIlonan palvelutuotteita asiaan liittyen (lähinnä sosiaalisen työllistämisen yksiköille kuntouttavan työtoiminnan ja työvalmennuksen asiakkaiden ohjaukseen). PTA soveltuu työtoiminnan yksilölliseen arviointiin sekä ratkaisukeskeisen toimintatavan valmennusprosesseihin jalkauttamiseen.

15 14 Ohjelma on tarkoitettu työttömien työnhakijoiden kanssa työskenteleville sosiaaliviranomaisille, työllistämistoiminnasta vastaaville sekä asiantuntijoille apuvälineeksi työnhakijan elämäntilanteen ja siitä nousevien palvelutarpeiden kartoittamiseen. OSAAJAPLUS OsaajaPlus järjestelmä on välityömarkkinoilla valmennuksessa olevan asiakkaan seuranta-, arviointi- ja palautejärjestelmä. Järjestelmä on työnhakijan prosessinomainen työkyvyn arvioinnin ja sen kehittymisen seuraamisen väline valmennuksessa, erityisesti työpaja-, työllistämiskeskus-, työtoimintajaksoilla. Lähtökohtana järjestelmän kehittämisessä pidettiin välityömarkkinoilla käytettävien työvälineiden yhtenäistämistä sekä palautejärjestelmän kehittämistä välityömarkkinoiden ja asiakkaan lähettäneiden tahojen välillä. Kehitystyössä merkittäviä tekijöitä ovat olleet työnantajien näkemykset siitä, mikä on riittävä perustyökyky. Tavoitteena järjestelmässä on ollut erityisesti palkkatukityön kehittäminen entistä valmennuksellisempaan ja tavoitteellisempaan suuntaan. Käytännössä arviointia ja seurantaa tehdään työjakson aikana lomakkeiden ja ohjauskeskusteluiden kautta. OsaajaPlus -järjestelmä on rakennettu siten, että sitä voidaan käyttää joko kokonaisuutena, tai soveltuvin osin. Kokonaisuutena järjestelmä perustuu asiakkaan arviointiin kuuden kuukauden mittaisen prosessin eri vaiheissa, niin sanotun Case Management mallin mukaan. Se sisältää tarpeen arvioinnin, suunnitelman tavoitteineen, intervention, seurannan, arvioinnin sekä palautteen antamisen. Tämän prosessin kautta järjestelmässä voidaan arvioida tapahtunutta toimintaa suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja tehdä tästä uusia suunnitelmia ja jatkosuosituksia. Prosessi voidaan toistaa joko kuuden kuukauden jaksoissa tai nopeamminkin, mikäli valmennettavan tavoitteita on muutettava valmennusjakson aikana. OsaajaPlus -järjestelmässä asiakkaan työkykyä arvioidaan, seurataan ja kehitetään työjakson eri vaiheissa, joista voidaan erotella seitsemän merkittävää yksittäistä osaa (lomaketta tai keskustelua). Näitä ovat perustietolomake, jolla kartoitetaan asiakkaan tilanne ja joka toimi käytävän ohjauskeskustelun avaajana sekä valmennussuunnitelman pohjana; oma elämäni lomake, joka on asiakkaan oma näkemys tilanteesta, jossa hän on sekä tulevaisuuden suunnitelmista, joita hänellä on; valmennussuunnitelma, johon kirjataan työjakson tavoitteet ja aikataulutus valmennuksen tavoitteellisuuden ja laadun varmistamiseksi; kehityskeskustelu, jossa palataan asetettuihin tavoitteisiin (joita voidaan tässä vaiheessa vielä muuttaa) ja niiden toteutumiseen sekä annetaan palautetta valmennusorganisaatiolle; päätöskeskustelu, jossa käydään läpi tavoitteiden toteutuminen ja käydään läpi asiakkaan jatkosuunnitelmia; OsaajaPlus arviointi, jota voi tehdä useamman kerran työjakson aikana. OsaajaPlus -arvioinnissa asiakas, valmentajat sekä työnantaja arvioivat vastauslomakkeelle työntekijän työkykyjä (asenne työhön, osaaminen ja ammattitaito, työyhteisössä toimiminen, työssä jaksamisen ja työkykyisyyden ylläpito, työtehtävistä suoriutuminen). Valmennusjakson onnistuessa OsaajaPlus arvioinnin määritelmien sekä prosessin läpikäymisen muodossa,

16 15 voidaan asiakkaalle myöntää OsaajaPlus todistus, jonka tavoitteena on asiakkaan työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Todistus myönnetään lähtökohtaisesti vain niille valmennettaville, joita voidaan suositella avoimien työmarkkinoiden tehtäviin. Todistus ei korvaa työtodistusta, vaan toimii lisäarvona avoimien työmarkkinoiden työtehtäviin haettaessa. Järjestelmä on kehitetty Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n hallinnoiman Duunari-hankeen (ESR) ja sen yhteistyökumppaneiden toimesta vuosina Lomakkeet sekä toteutuksen ohjeet ovat saatavissa ilmaisina internetin kautta. Soveltuvuus palkkatuetun työn laadun ja vaikuttavuuden mittaamiseen ja TE-toimistojen OsaajaPlus on prosessinomainen systeemi työnhakijan työkyvyn arviointiin ja työkyvyn kehittymisen seurantaan valmennuksessa ja työjakson ajalta. Sitä on käytetty paja- /työllistämiskeskus-/työtoimintajaksoilla, mutta myös palkkatukityön seurannassa. Edellytyksenä toimivuuteen on vähintään 6 kuukauden työjakso. Systemaattisen seurannan tarpeisiin järjestelmä on kuitenkin varsin raskas keskusteluprosesseineen ja avoimine kysymyksineen. TE-toimisto on ollut mukana kehittämässä järjestelmää ja se sopisi haastateltujen mukaan TEtoimistojen laatutyövälineeksi, kun halutaan seuranta- ja arviointitietoja työvalmennuksessa, työharjoittelussa tai palkkatukijaksolla olevasta asiakkaasta työjakson eri vaiheissa ja työjaksosta kokonaisuutena 2.2. Hankkeissa kehitettyjä järjestelmiä ja työkaluja Oulun seudun välityömarkkinat hanke (ESR/valtakunnallinen osio/tl 2/välityömarkkinat) - seurantalomake palkkatuettuun työhön Oulun seudun välityömarkkinat hankkeessa on kehitetty palkkatuetun työn seurantalomake osana hankkeessa toteutettavaa palkkatuetun työn kehittämistä. Prosessi perustuu itsearviointiin ja työnantaja-arviointiin. Lomakkeella seurataan työntekijän kehittymistä palkkatuetuntyöjakson aikana suhteessa työsuhteen alkutilanteeseen. Lisäksi lomakkeen puitteissa esitetään suunnitelma asiakkaan tulevaisuuden suhteen. Lomake toimii tukivälineenä työjakson vaikuttavuuden parantamiseksi. Seurantalomake sisältää työntekijälle osiot alkukartoitus (työsuhteen alussa), itsearviointi (työsuhteen alussa) ja jatkosuunnitelma (työsuhteen aikana täytettävä). Työnantaja täyttää perehdytysosion työsuhteen alussa, joka lähinnä varmistaa, että työntekijää on perehdytetty työhön. Lisäksi työjakson keskivaiheilla työntekijä ja työnantaja täyttävät kehityskeskustelu- osion, jossa työntekijä ja työnantaja arvioivat työntekijän kehittymistä työsuhteessa. Tämän lisäksi työntekijä täyttää ennen kehityskeskustelua alkukartoituslomakkeessa arvioitujen

17 16 taitojen kehittymiseen liittyvän osion, ja työnantaja arvioi saman osion kehityskeskustelun yhteydessä. Itsearvioinnin ja työnantajan palautteen jälkeen käydään yhteinen kehityskeskustelu, jonka pohjana seurantalomakkeeseen täytetyt tiedot toimivat. Lisäksi työsuhteen päättyessä täytetään työntekijän tulevaisuuteen liittyviä osioita. Loppukeskusteluun osallistuvat työnantaja, työntekijä ja tarvittaessa TE-toimiston virkailija. Loppukeskustelussa käydään läpi jatkosuunnitelman arviointi ja toimenpiteet sen toteutumiseksi, esim. hakeminen koulutukseen tai työhön työjakson jälkeen. Asiakas toimittaa asiakirjan TE-toimistoon työnhaku- tai aktivointisuunnitelman tekemisen pohjaksi. Lomakejärjestelmä on tällä hetkellä kehitysvaiheessa, ja siitä on tarkoitus tehdä sähköinen internetissä täytettävä versio, josta saataisiin myös seuranta- ja palautetietoja. Tällä hetkellä lomakkeen pääasiallinen tarkoitus on toimia asiakkaan aktivoimisen, itsearvioinnin ja palautteen välineenä asiakkaan kehittymistä ajatellen. Sama lomakejärjestelmä on käytössä Oulun seudulla ainakin Kiimingin ja Tyrnävän kunnissa sekä muokattuna Tampereen kaupungin Välke-hankkeessa (ESR). Oulun kaupunki maksaa kuntalisää työntekijän palkkakuluihin työttömiä palkkatuella työllistäville yleishyödyllisille järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille. Kuntalisän maksun edellytyksenä on, että työnantaja ja työllistetty sitoutuvat palkkatuetun työn seurantalomakkeen käyttöön. Soveltuvuus palkkatuetun työn laadun ja vaikuttavuuden mittaamiseen ja TE-toimistojen Lomaketta käytetään palkkatuetun työn laadun mittaamiseen. Tällä hetkellä lomake toimii ensisijaisesti projektin ja asiakkaiden tarpeita ajatellen. Järjestelmää on tarkoitus edelleen kehittää siten, että siitä saataisiin myös seurantatietoja ja palautetta tuottava järjestelmä. Lomakkeen puitteissa on tehty yhteistyötä paikallisen TE-toimiston kanssa, jotta se sopisi myös TE-toimistojen käyttöön. Asiakkaan tietoturvakysymykset ovat käytännön työssä nousseet ongelmakohtana esille. Järjestelmän hyviä käytäntöjä ovat: a) lomakkeen kysymykset on muokattu työnantajalähtöisesti; b) kyselyn sisällössä tukityön jälkeinen aika vahvasti painottunut, millä on pidemmän tähtäimen sitouttava vaikutus toimenpiteeseen; c) työntekijän ja työnantajan sitoutumista vastaamiseen on vahvistettu sillä, että Oulun kaupungin lisätuki toimii kannusteena vastata kyselyyn. Suunto -projekti (ESR/valtakunnallinen osio/tl 2/välityömarkkinat) Suunto-projektin tavoitteet kohdistuvat sekä asiakaskohderyhmän palveluprosessin että asiakasta kohtaavan palveluverkoston toiminnan kehittämiseen. Projektin pääasiallinen tehtävä on työmarkkinoille kuntoutuvien asiakkaiden kuntoutumisprosessin kehittäminen tuotekehitystyön ja välityömarkkinoiden kehittymisen avulla. Projektin toteuttajana toimii Lapin ELY-keskus. Hankkeessa luodaan seuranta- ja arviointijärjestelmä niin asiakaskohderyhmän,

18 17 kuin myös verkostotoiminnan tavoitteiden kehittymisen tueksi. Asiakasprosessin seurannalla pyritään parantamaan toimenpiteiden kohdistamista asiakkaille oikeaan aikaan sekä parantaa toimenpiteiden vaikuttavuutta. Asiakaskohderyhmän mallia rakennetaan työvoimavirkailijoille asiakasprosessin seurantaan ja arviointiin. Projekti seuraa palveluprosessia ja prosessien etenemistä kaikista Suunnon hankkimista palveluissa olevista asiakkaista (jotka suostuvat seurantaan). Asiakasprosessin seurannassa kysytään ja seurataan seuraavia asioita: asiakkaan perustiedot (sukupuoli, ikä ), asiakkaan tausta (koulutus, työkokemus, sekä palvelujen, koulutusten ja palkkatukityön tausta), Suunnon hankkima palvelu/koulutus (johon osallistui ja ajankohta), edellä mainitun palvelun tulos, jatkosuunnitelma ja mahdollinen varasuunnitelma, tuen tarve ja odotusaika seuraavaan toimenpiteeseen sekä toiminta, johon lähti palvelun jälkeen. Aineistoa kerätään URA- ja TYPPI -järjestelmistä sekä sähköisellä Digium-kysymyslomakkeella, jossa palveluntuottaja tai kouluttaja kertoo asiakkaan palveluntarpeen, osaamisen, ammattitaidon ym. asiakkaan suostumuksella. Asiakasprosessin seurannan tulokset puretaan asia/koulutus/ palvelukeskeisesti raporteissa, joita Suunto tekee eri palveluista ja koulutuksista. Virkailijoille työvälineeksi kehitettävä asiakasprosessin seurantaan ja arviointiin liittyvä menetelmä aloitettiin vuonna Soveltuvuus palkkatuetun työn laadun ja vaikuttavuuden mittaamiseen ja TE-toimistojen Hankkeessa seurataan palveluprosesseja ja seurannan kautta niitä pyritään kehittämään ja tarjoamaan asiakkaille oikea-aikaisesti. Hankkeessa on kehitetty palveluprosessin seurantaa juuri työhallinnon käyttötarkoituksia ajatellen. Asiakasprosessin seurannan avulla työvoima- ja sosiaalivirkailijat voisivat ohjata asiakasta oikea-aikaisesti palveluiden piiriin sekä seurata asiakkaidensa työhön kuntoutumisen prosessia. Mm. TOPPIS-koulutuksessa on kartoitettu asiakkaan lähtötilanne ja lopputilanne ja tämän jälkeen seurattu 3 kk ja 6 kk tilastotietoja asiakkaasta. Hankkeeseen liittyvää palautejärjestelmää pyritään kehittämään. Järjestelmä ei tällä hetkellä sovellu palkkatuetun työn seurantaan. Nuotta 2011 hanke (ESR/Länsi-Suomi/TL 2) Nuotta2011-hankkeen tavoitteena on välityömarkkinoiden suunnitelmallinen kehittäminen osana työmarkkinoita siten, että ne muodostavat toimivan työllistymistä edistävän kokonaisuuden henkilöille, joilla on vaikeuksia kiinnittyä työmarkkinoille tai koulutukseen. Toinen hankkeen keskeinen tavoite on edistää vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä. Tarkennettuja hankkeen tavoitteita ovat esimerkiksi: yhteistyöverkostojen toiminnan vakiinnuttaminen ja edelleen kehittäminen (mm. kuntouttava työtoiminta, työpajat), kohderyhmän kanssa työskentelevien ammatillisen osaamisen kehittäminen ja ammattitaidon

19 18 syventäminen. Hankkeen asiakkaille kohdistuviin toimintakokonaisuuksiin kuuluu palveluohjausta ja neuvontaa, työvoimakoulutusta sekä palkkatuettu työ. Näiden tavoitteiden ja toimien tueksi hankkeessa toteutetaan tutkimus- ja seurantaosio, jossa kartoitetaan työelämän rakenteita ja kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuutta Pohjois- ja Keski- Pirkanmaan (Orivesi) TE-toimistojen alueilla sekä kerätään työnhakija-asiakkaisiin kohdistuvista toimenpiteistä ja niiden vaikuttavuudesta tarkempaa systemaattista tietoa eri menetelmin. Hankkeen puitteissa palkkatuettuun työjaksoon tai työvoimakoulutukseen osallistuva asiakas täyttää palautekyselyn työjakson/koulutuksen päättyessä. Kyselyn tarkoituksena on tuottaa tietoa hankeen palveluiden ja toimenpiteiden kehittämiseksi sekä asiakkaan kehittämisen tueksi. Kyselyssä asiakas arvioi palkkatuettua työjaksoa tai mahdollista koulutusjaksoa sekä näiden vaikutusta itseensä. Tämän lisäksi kyselyssä asiakas selvittä työllisyystilanteensa työjakson päättyessä sekä arvioi mahdollisuuksiansa työllistyä avoimille työmarkkinoille. Toteuttaja organisaatioina hankkeessa ovat Pohjois-Pirkanmaan TE-toimisto sekä Pirkanmaan aikuisopisto. Hanke on jatkoa sitä edeltäneelle Nuotta-hankkeelle. Soveltuvuus palkkatuetun työn laadun ja vaikuttavuuden mittaamiseen ja TE-toimistojen Hankkeessa käytettävällä lomakkeella asiakas tekee itsearviointia palkkatukijaksosta. Lomake on ensisijaisesti laadittu hankeen tarpeita sekä asiakasta varten. Lomake soveltuu palkkatuetun työn laadun seurantaan, mutta kysymyspatteristo lomakkeessa on hankkeen asiantuntijoiden mukaan pitkälti samantyyppinen muiden vastaavien lomakkeiden kanssa. TEtoimisto hyödyntää hankkeen puitteissa lomakkeen ja seurantajärjestelmän tuottamaa itsearviointi- ja seurantatietoa. TOIMIA hanke (toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin mittaristo) TOIMIA-hankkeen nelivuotinen hankevaihe päättyi vuoden 2010 lopussa. Hankkeen verkostoa koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Mukana verkostossa ovat sosiaali- ja terveysministeriö, Kela, Suomen Kuntaliitto, Kuntien eläkevakuutus, Työterveyslaitos sekä monet muut toimijat tutkimusta ja kliinistä työtä tekevistä laitoksista. Hankkeessa neljä moniammatillista asiantuntijaryhmää on syventynyt toimintakyvyn mittaamiseen ja arviointiin eri näkökulmista: työikäisten, iäkkäiden, vaikeavammaisten ja väestön toimintakyvyn mittaamisen osalta. Hankkeen tavoitteena oli parantaa toimintakyvyn arvioinnin ja mittaamisen yhdenmukaisuutta ja laatua sekä yhdenmukaistaa toimintakyvyn ja toimintaedellytysten kuvaamisessa käytettävää terminologiaa. Hankkeessa on kehitetty toimintakyvyn mittaus- ja arviointimenetelmiä sekä suosituksia toimintakyvyn eri osa-alueille. Näitä ovat fyysinen

20 19 toimintakyky (jossa mittareita 30 kpl), kognitiivinen toimintakyky (jossa mittareita 6 kpl), psyykkinen toimintakyky (jossa mittareita 15 kpl), sosiaalinen toimintakyky (jossa mittareita 6 kpl), työkyky (jossa mittareita 4 kpl) sekä yleinen toimintakyky (ADL/IADL) (jossa mittareita 11 kpl). Mittarit soveltuvat osa-alueillansa erityyppisiin tarpeisiin ja tilanteisiin. Tiedon jakelukanavaksi on kehitetty toimintakyvyn mittaus- ja arviointimenetelmien sekä suositusten tietokanta, joka on ilmainen ja kaikille avoin. TOIMIA-tietokannan ensimmäinen julkinen versio avattiin käyttäjille Verkoston toiminta jatkuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoimana hankkeen aikana luotujen hyvien toimintamallien mukaisesti niitä edelleen kehittäen Soveltuvuus palkkatuetun työn laadun ja vaikuttavuuden mittaamiseen ja TE-toimistojen Toimia-hankkeen mittarit keskittyvät lähinnä toimintakyvyn mittaamiseen eri toimintakyvyn ulottuvuuksien suhteen. Mikäli palkkatukijaksosta haluttaisiin tällaista tietoa, voisi mittareista olla joissain tapauksissa apua. Toimia-hankkeen mittarit eivät kuitenkaan koske suoranaisesti palkkatuetun työn laadun ja vaikuttavuuden arviointia. Etappi hankkeen asiakashallinta- ja työvoimatarpeen hallintasovellutus - Tutkainharava Tutkainharava on asiakashallintajärjestelmä Iisalmen seudun välityömarkkinahanke Etapissa. Sovellukseen dokumentoidaan reaaliaikaisesti kullekin hankkeeseen mukaan tulevalle työnhakijalle suunnatut valmennus- tai koulutustoimenpiteet. Lisäksi sovelluksekseen kirjataan ylös hankkeen kolmen toimiala-asiantuntijan henkilökohtaisten käyntien muodossa tekemien työnantajien tarvekartoitusten kautta saatava tieto. Sovellus tekee automaattisesti ehdotuksia niistä hankkeessa mukana olevista valmentautujista, jotka voisivat vastata ominaisuuksiltaan kulloinkin ilmenevään työvoimatarpeeseen. Sovellusta käytetään hankkeessa laajasti ja säännönmukaisesti verkoston yhteydenpitovälineenä ja välityömarkkinoilla toteutettavien toimenpiteiden dokumentoijana. Tietokanta on jaettu siten, että työnantajien tarvekartoitustietoihin on mahdollista jakaa käyttäjätunnuksia myös muille samansuuntaista tarkekartoitus tai neuvontatyötä alueella tekeville tahoille. Sivuilla on myös kalenteriominaisuus, josta yhteistyökumppanien on mahdollista tarkistaa hankkeen tekemien työnantajakäyntien varaustilanne ja ehdottaa mahdollisuutta yhteiskartoitukselle. Asiantuntijoiden mukaan sovellus on tuonut työnhakijoiden sekä valmentautujien tarpeista ja omakohtaisista tavoitteenasetteluista lähtevien työllistymis- sekä kouluttautumispolkujen toteuttamiseen johdonmukaisuutta. Lisäksi sovelluksen hyödyntämisen kautta kukin yhteistyötaho ymmärtää aiempaa paremmin oman roolinsa välityömarkkinatoimenpiteiden toimeenpanossa.

21 20 Tutkainharava kehitettiin edellisellä ohjelmakaudella Tutkain hankkeen tarpeisiin ja sitä on jalostettu Etappi hankkeeseen. Soveltuvuus palkkatuetun työn laadun ja vaikuttavuuden mittaamiseen ja TE-toimistojen Tutkainharavasta ei voida suoraan johtaa synteesiä esimerkiksi palkkatukijakson laadun ja vaikuttavuuden arviointiin. Tietoa kerätään tilanteesta päivittäin ja tehdään päiväkirjoja, joita ehkä jatkokehiteltynä voitaisiin hyödyntää palkkatuetussa työssä. Lähtökohdaksi tarvitaan kuitenkin yhteinen tietokanta, jota eri toimijat voivat käyttää ja päivittää. Mutta tällöin pitää kaikkien käytössä olla samat taustamuuttujat Yhteenveto eri järjestelmistä ja työkaluista Tämän päivän haasteisiin ja kehittämistarpeisiin nähden välityömarkkinoilla tehtävien toimenpiteiden vaikutusten seuranta on epäsystemaattista ja pirstaleista. Erilaisia mittaristoja ja lomakkeita on käytössä useita kymmeniä (esim. työ- ja toimintakyvyn mittaus), minkä lisäksi mittaus- ja arviointikäytännöt eri toimijoilla ovat epäyhtenäisiä. Järjestelmät eivät pääsääntöisesti huomioi asiakkaan historiatietoa tai mittaa asiakkaan etäisyyttä avoimista työmarkkinoista. Valtaosa järjestelmistä rakentuu palvelujen kohdistamisen tarpeista. Vain harvassa tapauksessa järjestelmän ja mittariston rakentamisen lähtökohtana on huomioitu työvoiman kysynnän tarpeet. Valtaosa järjestelmistä on luotu työkaluiksi projektihallintaan tai mittamaan pisteittäisesti asiakkaan tilannetta ja palvelutarvetta. Tässä roolissa järjestelmät toimivat hyvin esimerkiksi asiakkaan palvelutarpeen arviointimenetelminä sekä laatu- ja prosessinohjauksen työkaluina. Kokonaisvaltaisesti toimenpiteiden vaikuttavuutta tai erillisvaikutuksia sekä asiakkaan edistymistä välityömarkkinoilla ne mittavat kuitenkin vain rajallisesti - parhaimmillaankin järjestelmät mittaavat vain pientä pätkää työllistymispolusta. Työhallintoa palvelevan kokonaisvaltaisen vaikuttavuusseurannan ja palvelujen kohdentamisen näkökulmasta järjestelmän tulisi pystyä seuraamaan myös asiakkaiden polkujen syntymistä ja palveluketjujen kumuloituvia vaikutuksia. Osa käytössä olevista järjestelmistä mittaa asiakkaan etenemistä työllistymispolun tietyssä vaiheessa, mutta järjestelmät eivät esimerkiksi keskustele keskenään. Nykyiset käytössä olevat työelämävalmiuksien ja ammatillisen osaamisen sekä työ- ja toimintakyvyn arviointiin kehitetyt järjestelmät edellyttävät pääsääntöisesti moniammatillista arviointiotetta ja paikanpäällä tapahtuvaa havainnointia. Systemaattisen seurannan työkaluiksi ne ovat pääosin liian työläitä ja raskaita. Järjestelmissä on kuitenkin piirteitä, joita olisi mahdollisuus hyödyntää palkkatuetun työn laatuseurannassa esimerkiksi osana Tupal-prosessia.