MAATILOJEN BIOENERGIAYRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN POHJOIS-POHJANMAALLA. Tuomo Pesola. Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Transkriptio

1 MAATILOJEN BIOENERGIAYRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN POHJOIS-POHJANMAALLA Tuomo Pesola Oulun seudun ammattikorkeakoulu Maaseutututkijatapaaminen Karstulassa Tuomo Pesola,

2 Esitys perustuu tutkimukseen Maatilojen alueelliset tukipalvelut bioenergiayrittäjyyden edistäjinä Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Tutkimus liittyy Suomen Akatemian rahoittamaan Oulun yliopiston maantieteen laitoksen tutkimushankkeeseen Bioenergiayrittäjyys suomalaisilla maatiloilla: tukipalvelujen verkostoanalyysi (projekti ). Tutkimuksen johtaja on tutkimusprofessori Toivo Muilu

3 SISÄLTÖ Lyhyesti bioenergiasta Maatilojen bioenergiapäätöksiin vaikuttavia tekijöitä Tapaustutkimus Pohjois-Pohjanmaalta

4 Energialähteet Uusiutumaton energia Uusiutuva energia Fossiiliset Kaasu Ydinvoima Turve Jäte Geoterminen energia Vesivoima Aurinkoenergia Öljy Bioenergia Tuulienergia Hiili Biokaasu Peltoenergia Puuenergia Kaasu Neste Kiinteä Neste Kiinteä Polttopuu Hake Puristeet Lähde: Pesola 2002

5 ENERGIAN KOKONAISKULUTUS SUOMESSA 2008 Lähde: Energiatilasto Vuosikirja Tilastokeskus

6 PRIMÄÄRINEN BIOENERGIAPOTENTIAALI EUROOPASSA Lähde: Copyright EEA, Copenhagen, 2006

7 MAATILOJEN BIOENERGIAPÄÄTÖKSENTEKOON VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Lähde: Pesola 2008

8 TILAKOHTAISET TEKIJÄT Käytettävissä olevat bioenergialähteet Tilan sijainti Taloudelliset resurssit Muuhun tilan tuotantoon liittyvät tekijät Työvoima Yrittäjän osaaminen ja motiivi

9 ALUETEKIJÄT Aluetekijät ovat maatilan ympäristössä olevia maatilasta riippumattomia tekijöitä, jotka luovat edellytyksiä tai asettavat rajoituksia alan yritystoiminnalle maatilalla Alueella tarkoitetaan tässä bioenergia-alalla toimivan maatilayrittäjän kannalta tarkoituksenmukaista toiminta-aluetta Alueellisia tekijöitä ovat esimerkiksi: Maatilan käytössä olevat tilan ulkopuoliset työvoima- ja bioenergiaresurssit Luonnonolot Alueen infrastruktuuri Paikalliset ja alueelliset energiamarkkinat

10 YHTEISKUNNALLINEN OHJAUS Ilmasto- ja energia-, maatalous-, maaseutu- ja aluepolitiikat EU:n, kansallinen ja maakunnallinen ohjaus EU:ssa kukin jäsenmaa vastaa itse energiapolitiikastaan, mutta yhteistyö on tiivistynyt ja EU:n ohjaus lisääntynyt viime vuosina

11 EU:N JA KANSALLISIA LINJAUKSIA RES direktiivi (2009/28/EC ) Suomen ilmasto- ja energiastrategia, Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta syksyllä 2009 Hallituksen uusiutuvan energian velvoitepaketti keväällä 2010 Kansallinen uusiutuvan energian toimintaohjelma kesäkuu 2010

12 ALUEELLINEN OHJAUS POHJOIS-POHJANMAALLA Pohjoisen luonnonvara-alan kehittämisohjelma Pohjois-Pohjanmaan maatilatalouden strategia Alueellinen maaseutuohjelma Pohjois-Pohjanmaan energiastrategia 2015,

13 PÄÄTÖKSENTEON TUKIPALVELUT Julkiset yrityspalvelut Yksityiset asiantuntijapalvelut Esim. konsultointi, tilitoimistopalvelut, pankin palvelut Kehittämisprojektit Epämuodolliset yhteydet Esim. kauppias, toinen yrittäjä, media Päätöksentekoon maatilayrittäjä tarvitsee tietoa mm: Markkinoista ja hinnoista Käytettävissä olevista raaka-aineista ja teknologioista rahoitusmahdollisuuksista

14 TAPAUSTUTKIMUS BIOENERGIA-ALALLA AKTIIVISISTA MAATILOISTA POHJOIS-POHJANMAALLA

15 POHJOIS-POHJANMAAN MAATILAT maatilaa Keskimääräinen peltoala 40 ha ja metsäpinta-ala 61 ha Tiloista 35 % on lypsykarjatiloja, keskilehmäluku 21

16 POSTIKYSELY 150 JA HAASTATTELU 39 MAATILALLE: 26 tilalla oli puuenergiaan liittyvää toimintaa: polttopuun tuotanto (15) energiapuu (rangat) (6) hake (3) lämpöyrittäjyys (8) urakointi (8) 13 maatilaa liittyivät pelkästään peltoenergiaan tai biokaasuun

17 TULOKSIA Bioenergia-alan toiminnan käynnistäminen liittyy usein tilan energiaraakaaineiden hyväksikäyttöön, maa- ja metsätaloustuotteiden sekä energian hintakehitykseen, perusmaatalouden epävarmuuteen ja henkilökohtaiseen kiinnostukseen Bioenergian suhteen aktiiviset maatilayrittäjät uskoivat bioenergia-alan tulevaisuuteen Yrittäjät olivat kiinnostuneita käyttämään hyväkseen tilansa kaikkia bioenergiaresursseja Tyypillisesti yrittäjät arvioivat bioenergian tuotantoon kuluvan työn osuuden tilan koko työmäärästä suuremmaksi kuin bioenergiasta saatavan tulon osuus tilan kaikista tuloista

18 Polttopuun tuotanto oli yleisin bioenergian yritystoiminnan muoto, tuotanto on kuitenkin vielä kehitysvaiheessa Energian hinnan nousun arveltiin yleisesti lisäävän polttopuun kysyntää ja sen kilpailukykyä hinta ei kuitenkaan välttämättä suoraan riipu energian hintatasosta Uhkina nähtiin markkinoiden kyllästyminen ylitarjonnan seurauksena, polttopuun hinnan lasku ja siihen liittyvä riski yli-investoinnista Osa maatilayrittäjistä oli kiinnostunut polttopuun viennistä Norjaan tämä vaatisi yhteistyötä tuottajien kesken riittävän suurten vientierien tuottamiseksi Maaseudulla polttopuun käyttäjien maksuhalukkuus on kaupunkilaisia alhaisempi Laatu on tärkeää koneellinen kuivaus on tulossa Harmaa talous vaivaa alaa Maaseudulla on käynnissä hidas siirtyminen omavaraisuusajattelusta polttopuumarkkinoihin

19 Suuret maitotilat ovat kiinnostuneita biokaasun tuotannosta Maatilojen energiaomavaraisuus nousi esiin haastatteluissa Maatilayrittäjät olivat kiinnostuneet sekä lämmön ja sähkön että myös liikennepolttoaineen tuotannosta biokaasusta Energian hinnan nousu ja hajuongelmat olivat keskeiset syyt kiinnostukseen biokaasusta Suuret investointikustannukset herättivät epävarmuutta Yhteislaitoksia pidettiin toteuttamiskelpoisina ratkaisuina Valtion tukea pidettiin kynnyskysymyksenä investointeja lykätään, koska valtiovallalta ei ole tullut selkeää viestiä tukea biokaasun tuotantoa maatiloilla Suomessa kaivataan lisää biokaasun tuotannon pioneereja Biokaasuinvestoinnit eivät yleisty ilman riittävää tukea

20 Lämpöyrittäjyys Mahdollisuudet lämpöyrittäjyyteen alueella riippuvat ainakin alkuvaiheessa suuresti alueen kunnista Metsäkeskuksen puuenergiaprojektilla on ollut Pohjois-Pohjanmaalla suuri merkitys lämpöyrittäjyyden edistämisessä Edellyttää erityistaitoja koulutusta Perustuu tarjouskilpailuun Lämpöyrittäjät näyttäisivät olevan laajennushakuisia

21 MAATILOJEN BIOENERGIAYRITTÄJÄTYYPIT: (1) SIJOITTAJAT Panostaminen bioenergian tuotantoon nähdään investointina tulevaisuuteen Ei suuria tuotto-odotuksia lähivuosina Pitkällä tähtäimellä luotetaan investoinnin kannattavuuteen Tilalla on jokin toinen pääasiallinen tulonlähde kuten suuri lypsykarja Riittävästi omaa pääomaa investointeihin Innovatiivisia bioenergiatekniikan edelläkävijöitä Roolimalleja muille maatilayrittäjille

22 (2) YRITTÄJÄT Maatiloilla ei ole muuta merkittävää liiketoimintaa Bioenergiainvestoinnin odotetaan tuottavan välittömästi Valmius ottaa taloudellisia riskejä Urakoitsijat ovat tyypillisesti tällainen ryhmä Ovat myös usein edelläkävijöitä, ainakin toimialan kehityksen alkuvaiheessa

23 (3) HARRASTELIJAT Varovaisia ja pienen mittakaavan bioenergian tuottajia Ei halukkuutta ottaa suuria riskejä investoinneissa Tyypillinen harrastelija on ikääntynyt viljelijä, joka esimerkiksi tekee sopimuksen suuren energiayhtiön kanssa ruokohelpin kasvatuksesta tilallaan Toinen tyyppitapaus on viljelijä, joka tuottaa omasta metsästä pieniä määriä polttopuuta myyntiin paikallisesti

24 BIOENERGIA-ALALLA AKTIIVISTEN MAATILAYRITTÄJIEN LUOKITUS ALUEKESKUSALUEITTAIN Luokka Aluekeskusalue Yhteensä Oulun alue Raahen seutu Oulun eteläinen Koillismaa Sijoittaja Yrittäjä Harrastelija Yhteensä Kolmea tilaa ei voitu luokitella mihinkään ryhmään

25 ALUEIDEN VÄLILLÄ EROJA POHJOIS-POHJANMAALLA Bioenergia-alalla aktiivisia tiloja oli eniten Oulun eteläisellä alueella ja Koillismaata kohden mentäessä tällaisten tilojen määrä väheni (73/54/46/14) Pinta-alaan ja maatilojen määrään suhteutettuna Raahen seutukunnassa paljon bioenergiatiloja Oulun eteläinen erityisesti biokaasun edelläkävijäalue Koillismaa muita alueita huonommassa asemassa ei myöskään aktiivisesti mukana muun maakunnan kehittämistoimissa

26 TUKIPALVELUT Vakiintuneilla tukipalveluilla on ollut vähäinen merkitys bioenergia-alan kehittämisessä maatiloilla Hanketoiminnalla on onnistuttu edistämään toimialan kehitystä Tukitoimet toistaiseksi sidoksissa energiantuotantomuotoon tai raaka-aineeseen, kokonaisvaltaista tilalähtöistä suunnittelua ei ole juuri ollut Maatilalähtöinen tukipalvelujärjestelmä edellyttää tukipalveluja tarjoavien organisaatioiden yhteistyön systematisointia

27 MILLAISTA TIETOA TARVITAAN? Käytännön kokemuksia Puolueetonta tietoa Luotettavaa tietoa Kustannustehokasta tietoa Tietoa tukimahdollisuuksista, liiketoimintamalleista, markkinoinnista ja teknologiasta Tietoa on, kun osaa kysyä maatilayrittäjät näkivät yleisesti oman aktiivisuuden olevan ratkaisevaa tiedon hankinnassa

28 KUINKA LEVITTÄÄ INNOVAATIOITA? 1. Kiinnostuksen herättäminen 2. Muiden maatilayrittäjien käytännön kokemuksiin ja esimerkkeihin tutustuminen 3. Henkilökohtainen tilalle sovellettava asiantuntijaneuvonta

29 Three Farm Cases related to wood energy Farm case 1: Heating Entrepreneur and Chipping Service (1) A Farm dairy farm with 44 dairy cows and young stock field area 117 ha forest area 70 ha

30 Farm case 1: Heating Entrepreneur and Chipping Service (2) Heating Private limited company 1. step: heating plant produce heat to school center (2003) 2. step: district heating plant and network (2007) 3. step: heat production to local food processing industry? Kuvat eivät liity näihin maatilatapauksiin

31 Farm case 1: Heating Entrepreneur and Chipping Service (3) Chipping Farm s business wood chips to heating plant»raw material from local wood industry, and farm s own forest services for other farms chipper and transport equipment

32 Farm case 1: Heating Entrepreneur and Chipping Service (4) Other Ideas to produce biodiesel for farm s own use to produce wood pellets or briquettes to produce biogas Farmer has confidence in the increase in bioenergy sector during next decades

33 Farm case 2: Firewood Business (1) A Farm dairy farm with 24 dairy cows and young stock Firewood Production (1999) raw material mainly from private forests as stems, some from farm s own forest common firewood processor and tractor for transporting with neighbour farm aim is to expand firewood business

34 Farm case 2: Firewood Business (2) Marketing internet based market place, Halkoliiteri market and deliver also firewood produced by neighbour farm to private houses and summer cottages Other Ideas to expand milk production and to produce biogas firewood dryer later possible

35 Farm case 3: Chipping Service (1) A Farm pig production (sow piggery) with 60 sows field area 80 ha forest area 130 ha Chipping and transporting (2000) subcontractor (goal loose-m3/year) separete firm owned by farmer

36 Farm case 3: Chipping Service (2) Other Ideas wood chips delivery to district heating plant (heating entrepreneur) wood chips store and possible chip dryer to produce biogas bioenergy based heating system to own farm

37 Kiitos!