Elina Haverinen VAIHTOEHTOPEDAGOGIIKOIDEN KÄYTTÖ PÄIVÄKO- TIRYHMISSÄ OSANA SUUNNITTELUA JA TOIMINTAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elina Haverinen VAIHTOEHTOPEDAGOGIIKOIDEN KÄYTTÖ PÄIVÄKO- TIRYHMISSÄ OSANA SUUNNITTELUA JA TOIMINTAA"

Transkriptio

1 Elina Haverinen VAIHTOEHTOPEDAGOGIIKOIDEN KÄYTTÖ PÄIVÄKO- TIRYHMISSÄ OSANA SUUNNITTELUA JA TOIMINTAA Opinnäytetyö KESKIPOHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan koulutusohjelma Toukokuu 2009

2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Koulutusohjelma Tekijä/tekijät Elina Haverinen Sosiaalialan koulutusohjelma Työn nimi Vaihtoehtopedagogiikoiden käyttö päiväkotiryhmissä osana toimintaa ja suunnittelua Työn ohjaaja Sivumäärä KT Pirjo Forss-Pennanen 32+4 Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, miten vaihtoehtopedagogiikat ovat tänä päivänä mukana päiväkodeissa osana toimintaa ja suunnittelua. Tutkimukseni on kvantitatiivinen, jonka toiminnallinen osa toteutettiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Lähetin kyselyn satunnaisotannalla kahdeksaan Rovaniemen ja Kokkolan päiväkotiin. Kysely tehtiin huhtikuussa Tutkimukseni osoittaa sen, että päiväkodeissa käytetään vaihtoehtopedagogiikkaa sen mukaan, miten henkilökunta on itse niistä kiinnostunut. Mikäli henkilökunnalla on kiinnostusta paljon vaihtoehtopedagogisia suuntauksia kohtaan, se näkyy myös hänen työssään. Mikäli henkilökunta ei ole kiinnostunut vaihtoehtopedagogiikoista, eivät ne myöskään näy hänen työssään. Päivähoidossa myös tunnetaan yleisimmät vaihtoehtopedagogiset suuntaukset. Nämä ovat Montessoripedagogiikka, Steinerpedagogiikka ja Reggio Emilia pedagogiikka. Vaihtoehtopedagogiikkojen näkyminen osana suunnittelua ja toimintaa perustuu henkilökunnan omaan kiinnostukseen niitä kohtaan. Asiasanat Vaihtoehtopedagogiikka, Montessoripedagogiikka, Steinerpedagogiikka, Reggio Emilia pedagogiikka, Freinet pedagogiikka, Friere pedagogiikka

3 ABSTRACT Unit Unit of Health Care and Social Services Degree programme Date 14th April 2009 Author Elina Haverinen Degree Programme of Social Works Name of thesis Alternative Pedagogies as Part of Planning and Action in Day Care Centre Instructor Pages D.Ed. Pirjo Forss- Pennanen 32+4 Purpose of my thesis was to solve how alternative pedagogies are part of planning and action in day care centres these days. Thesis is quantitative functional part of which has been conducted by structured questionnaire. I sent questionnaires to day care centres in Rovaniemi and Kokkola. Day care centres were chosen by random sample. Enquiry was made in April The study indicates that alternative pedagogies are in use at day care centres by how interested the staff is about them. If the staff is very interested about alternative pedagogies and it will show in their work. If on the other hand staff isn t interested about alternative pedagogies it does not show at all in their work. Study also indicates that most common pedagogy trends are known in day care. Those are Montessori pedagogy, Steiner pedagogy and Reggio Emilia pedagogy. Alternative pedagogies being visible in the planning and action is based on staff interest level for them. Keywords Alternative pedagogy, Montessori pedagogy, Steiner pedagogy, Reggio Emilia pedagogy, Freinet pedagogy, Friere pedagogy.

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 1 2 VARHAISKASVATUKSEN TOIMINNAN SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTIA SUOMALAISEN PÄIVÄHOIDON HISTORIASSA 2 3 PÄIVÄHOIDON VAIHTOEHTOPEDAGOGISET SUUNTAUKSET Steinerpedagogiikka Montessoripedagogiikka Reggio Emilia pedagogiikka Freinet pedagogiikka Freire pedagogiikka 9 4 VAIHTOEHTOISTEN PEDAGOGIIKKOJEN SUUNTAUSTEN MERKITYS Varhaiskasvatuksessa Päivähoidon toiminnassa sisällöllisesti Lapsen yksilöllisen kasvun ja oppimisen näkökulmasta 12 5 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET 14 6 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET 15 7 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen kohderyhmä Kyselylomakkeen laadinta ja aineiston hankinta Aineiston analysointi ja tutkimuksen luotettavuus 17 8 TUTKIMUSTULOKSET Kyselyn tulokset Kyselyn avoimien kysymysten vastaukset 20 9 JOHTOPÄÄTÖKSET TUTKIMUSTULOKSISTA Henkilökunnan tuntemus vaihtoehtopedagogiikoista Vaihtoehtopedagogiikkojen käytön ilmentyminen suunnittelussa ja toteutuksessa Vaihtoehtoisten pedagogiikkojen käyttö päiväkodeissa POHDINTA 28 LÄHTEET 31 LIITTEET

5 1 1 JOHDANTO Laki lastenpäivähoidosta asettaa päivähoidon kasvatuksellisiksi tavoitteiksi lapsen kehityksen ja oppimismahdollisuuksien edistämisen. Laki 1973/ Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tavoitteena on edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteuttamista koko maassa, ohjata sisällöllistä kehittämistä ja luoda osaltaan edellytyksiä varhaiskasvatuksen laadun kehittämiselle yhdenmukaistamalla toiminnan järjestämisen perusteita. (Stakes 56, 5.) Varhaiskasvatussuunnitelmassa (2003) vaihtoehtoisista pedagogiikoista sanotaan: Varhaiskasvatus voi perustua erilaisille pedagogisille tai kasvatusfilosofisille ratkaisuille, joita ovat mm. Steiner-, Montessori-, Freinet- ja Reggio Emilia pedagogiset ratkaisut. Vaihtoehtopedagogiikoista ei ole viimeaikoina ollut oikein mitään asioita esillä enemmälti, siksi on hyvä tarkastella, että mitä vaihtoehtopedagogiikoita tänä päivänä käytetään. Käytetäänkö niitä enää päivähoidossa mukana vai ovatko ne unohtuneet vuosien varrella pois. Viime vuosina vaihtoehtopedagogiikoista on alettu kiinnostua yhä enemmän. Vaihtoehtoiset pedagogiikat tarjoavat erilaisia kasvatusnäkemyksiä ja painottavat erilaisia ajattelutapoja. Kiinnostukseni vaihtoehtopedagogiikkoja kohtaan lähti aikaisempien opintojeni aikana, jolloin tutustuin vaihtoehtopedagogiikkoihin ensimmäisen kerran. Uudemman kerran törmäsin vaihtoehtopedagogiikkaan sosionomi opintojeni aikana ja kiinnostuin niistä uudelleen. Keskusteltuani opettajani kanssa päädyin valitsemaan vaihtoehtopedagogiikat tutkimukseni kohteeksi. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, miten vaihtoehtopedagogiikat ovat mukana päiväkodeissa osana toimintaa ja suunnittelua. Tutkimukseen valitsen yleisimmin tunnetut suuntaukset, joita ovat Steinerpedagogiikka, Montessoripedagogiikka, Reggio Emilia pedagogiikka, Freinet pedagogiikka ja Freire pedagogiikka.

6 2 2 VARHAISKASVATUKSEN TOIMINNAN SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTIA SUOMALAISEN PÄIVÄHOIDON HISTORIASSA Suomalainen varhaiskasvatus perustuu fröbeliläiseen näkemykseen lasten kasvatuksesta. Fröbelin mukaan lastentarhan tehtävänä on kodin kasvatustyön tukeminen, lasten kasvattaminen ja opettaminen antamalla heille heidän ikäänsä ja kehitystään vastaavaa toimintaa joka rakentuu suunnitelmallisesti leikin varaan sekä kouluun valmistautumisena (Komiteamietintö1980:31, 39). Uno Cygnaeus toi suomeen ensimmäisenä lastentarhaidean. Hänen tarkoituksenaan oli tuoda suomalaiseen kotikasvatukseen uudistusta lastentarhoilla. Hänen perhekasvatuksen ideansa oli sata vuotta aikaansa edellä eikä sitä ole toteutettu myöhemminkään. (Komiteamietintö 1980:31, 39.) Hanna Rothman yhdisti Fröbelin lastentarha pedagogiikan ja lastentarhan sosiaalisen tehtävän. Hän perusti maahamme kansanlastentarhoja, joiden tarkoituksena oli järjestää köyhien perheiden lapsille hoitoa. John Dewey on vaikuttanut pedagogiseen ajatteluumme 1900-luvulla. Deweyn näkemykset ovat vaikuttaneet erityisesti kansa- ja peruskoulun opetussuunnitelman uudistamistyöhön, jossa on korostunut moniarvoisuus ja eettisen kasvatuksen väljyys. (Komiteamietintö 1980:31, ) Suomessa tuli lastenpäivähoidon valtakunnallinen suunnittelu ajankohtaiseksi ja 1960-luvuilla, kun elinkeinorakenne lähti nopeasti muuttumaan. Työpaikkojen ja työvoiman tarpeen lisääntyessä pienten lasten äidit siirtyivät kodin ulkopuolelle työhön. (Ojala 1993, 174.) 1966 aloitettiin päivähoidon valtakunnallinen suunnittelu, joka lopulta johti päivähoitolain säätämiseen vuonna 1973: laki lasten päivähoidosta 1973 säätämisen jälkeen maassamme käynnistyi laajempi keskustelu päivähoidon kasvatustyön tavoitteista ja sisällöistä julkaistiin päivähoidon kasvatustavoitteita käsittelevä mietintö; komiteamietintö 1980:31. (Ojala 1993, 178.) Päivähoidon kasvatustavoitteiden toteuttamiseksi on laadittu kolme toimintasuunnitelmaa: Kuusivuotiaiden lasten esiopetussuunnitelma (1984) Alle kolmivuotiaiden lasten päivähoidon toimintasuunnitelma (1986) Kolme - viisivuotiaiden lasten päivähoidon toimintasuunnitelma (Salminen 1988) (Ojala 1993, 179).

7 3 3 PÄIVÄHOIDON VAIHTOEHTOPEDAGOGISET SUUNTAUKSET Varhaiskasvatuksen kentällä tänä päivänä on erilaisia pedagogisia vaihtoehtoja, sillä ne kaikki tuovat esiin erilaisia näkemyksiä lasten kasvatuksesta. Suomessa varhaiskasvatus on alun perin pohjautunut fröbeliläiseen pedagogiikkaan, jonka näkemyksen toi Suomeen kansakoululaitoksen perustaja Uno Cygnaeus jo 1860-luvulla. (Ojala 1993, 23.) Cygnaeuksen ja Fröbelin varhaiskasvatusta koskevat ajatukset olivat yhtenäisiä suurilta osilta. Kummankin näkemykset varhaiskasvatuksesta lähtivät jo lapsen varhaisesta elämästä. Heidän pyrkimyksenään oli kiinnittää huomiota henkiseen ja ruumiilliseen kasvatukseen. (Ojala 1993, 25.) Fröbeliläisen pedagogiikan lisäksi on myös olemassa muita pedagogisia suuntauksia, joilla on vakiintunut asema varhaiskasvatuksessa. Nämä vaihtoehtopedagogiikat tuovat osaltaan varhaiskasvatuksen kentälle vaihtelua lasten kasvatuksen näkemyksiin. Seuraavassa esittelen lyhyesti eri kasvatusideologioiden esittäjiä, joiden kasvatusajatus on jättänyt jälkensä nykyiseen kasvatukseen. Peltosen 2000, 117 mukaan nämä vaihtoehtoiset kasvatusajatukset ova yllättävän ajattomia ja sopivat näin ollen myös nykyiseen kasvatusajatteluun luvulle tultaessa oli syntynyt uusia varhaiskasvatuksellisia suuntauksia. John Deweyn, Ovide Decrolyn ja Ellen Keyn olivat vuosisadan alun merkittäviä pedagogisia uudistajia. Näistä kolmesta Deweyn pedagogiikka rakentui lapsen perustarpeiden tyydyttämiseen. Deweyn mukaan kasvavalla yksilöllä on neljä perustarvetta, jotka määräävät hänen toimintaansa. Nämä perustarpeet ovat: sosiaalisuuden tarve, halu tehdä jotakin, luoda ja rakentaa, halu taiteelliseen toimintaan ja halu tutkia ja keksiä asioita. (Ojala 1993, 103.) Decrolyn pedagogiikka puolestaan rakentui näkemyksiin ihmisen tarpeista ja pyrkimyksenä hahmottaa maailmaa kokonaisvaltaisesti, globaalisti. Elämäntarve on Decloryn mukaan keskeinen asia. Vaikutteita Declory on pitkälti ottanut Deweyltä. Decloryn näkemyksen mukaan on kasvatuksessa elämäntarpeen lisäksi mentävä vielä pidemmälle aina elämänongelmiin asti, tähän päästään lapsen työskennellessä kokonaisuuksien parissa. (Ojala 1993, 104.)

8 4 Keyn lähtökohtana on kunnioitus lasta kohtaan, jossa vanhemmat ymmärtävät lastaan. Key otti kantaa myös lastentarhojen toimintaan. Hänen mukaansa kotikoulu pienine lapsiryhmineen on ihanteellinen kasvuympäristö lapselle, jossa voidaan ottaa huomioon jokaisen lapsen omalaatuisuus ja pystytään antamaan lapselle tämän vaatima tapa opettaa jokin asia. (Ojala 1993, 106.) 1900-luvun alussa oli myös muita merkittäviä erilaisia pedagogisia suuntauksia käytössä. Näitä ovat steinerpedagogiikka, montessoripedagogiikka, Reggio Emilia pedagogiikka, Freinet pedagogiikka ja Freire pedagogiikka. Nämä vaihtoehtoiset pedagogiset suuntaukset ovat vuosien varrella vakiinnuttaneet paikkansa osana varhaiskasvatuksen kenttää. Näitä vaihtoehtopedagogisia suuntauksia esitän tarkemmin seuraavaksi sillä nämä suuntaukset ovat mukana tutkimuksessani. 3.1 Steinerpedagogiikka Steinerpedagogiikan perusti itävaltalainen pedagogi Rudolf Steiner. Steinerin näkemys lapsen kehittymisestä perustuu juuri hänen omaksumaansa ihmiskäsitykseen. Lapsen kehitys on tietyllä tavalla uudestisyntymistä, joka tapahtuu tietyssä järjestyksessä ajoittuen määrättyihin ikävaiheisiin. (Ojala 1993, 116.) Steinerpedagogiikan kasvatusfilosofisena perustana on antroposofinen ihmiskäsitys, jonka mukaan ihminen koostuu neljästä perusominaisuudesta. Fyysinen ruumis kuuluu mineraalimaailmaan, kasvu ja lisääntyminen kuuluvat ihmisen elämänruumiiseen eli eteeriseen ruumiiseen, sielunruumiin muodostavat puolestaan aistimukset, halut ja tunteet. Neljäs ihmisen perusominaisuus on minä, jonka avulla ihminen voi toimia henkimaailmassa. (Ojala 1993, 117.) Seitsenvuotisrytmi on keskeinen Steinerin kehitysnäkemyksessä. Se jäsentää lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden kehityksen kolmeen pääkauteen, joista kukin kestää noin seitsemän vuotta (Ståhle 1993, 45). Kehityksen tarkastelu rytmeinä auttaa hahmottamaan ja ymmärtämään elämänkaarta, sillä hämmästyttävän usein ihmisen kriisit sattuvat näiden seitsenvuotiskausien taitteeseen tai niiden läheisyyteen. (Ståhle 1993, 45.)

9 5 Ihmisen sisäinen perusrytmi perustuu seitsenvuotisrytmiin ja siksi Steinerpedagogiikan perusoivalluksia on, että ihmisen sisäistä rytmiä tuetaan opetuksen avulla. Ihminen rakentaa ensimmäisten kolmen seitsenvuotiskautensa aikana fyysisen olemuksensa. Samalla ne ovat myös tahdon, tunteen ja ajatuksen kehitysvaiheita. Ensimmäiset kolme seitsenvuotiskehityskautta: 0-7 v tahdon eli toiminnallisuuden päävaihe syntymästä hampaiden vaihtoon v tunteen kehittymisen päävaihe hampaiden vaihdosta murrosikään v ajattelun kehittymisen päävaihe murrosiästä täysi-ikäisyyteen. (Ståhle 1993, 46.) Kasvatusnäkemyksen mukaan opetus sovelletaan kunkin kehitysvaiheen tietoisuustilaa vastaavaksi samalla kun pyritään ravitsemaan ja tukemaan kullekin kehitystasolle ominaista kasvua. (Ståhle 1993, 48.) Tässä pedagogiikassa korostuu taide. Lähtökohtana on, että jokainen lapsi omaa luovaa mielikuvitusta. Jos lapsi ei saa käyttää sitä, hän ei ole vapaa vaan sidottu toisten asettamiin rajoihin (Ojala 1993, 120). Lapsen mielikuvitus kehittyy lapsen kasvaessa, jolloin kasvatuksessa pysyy sama perusidea, lapsi tarvitsee vain vähän materiaalia, mielikuvitus täydentää puuttuvat osat. (Ojala 1993, 120.) Taiteen ohella mielikuvitus ja sen kehittäminen on oleellista sekä sadut ja leikit ovat tärkeitä lapsen kehityksen kannalta. Steinerpedagogiikassa tyypillistä on leikki ja näytteleminen sekä omien käsikirjoitusten tekeminen. Myös valmista materiaalia vältetään ja omien työkirjojen tekeminen on tyypillistä. (Peltonen 2000, 121.) 3.2 Montessoripedagogiikka Montessoripedagogiikan perusti italialainen pedagogi Maria Montessori. Montessorilainen pedagogiikka perustuu näkemykseen lapsesta ja lapsen kehittymisestä. Montessorin näkemys lapsesta lähtee liikkeelle siitä, että hän kykenee aktiivisesti hankkimaan kokemuksia huolellisesti suunnitellusta kasvatus- ja oppimisympäristöstä. (Ojala 1993, 107.) Lapsen kehityksellä on Montessorin mukaan kaksi ehtoa. (Ojala 1993, 107.) Hän näki, että kypsä inhimillisyys rakentuu asteittain, pienistä alkeista, joita enemmän tai vähemmän onnistuneesti integroidaan monitasoiseen kokonaisuuteen (Björksten 1982, 12). Tähän kasvatusfilosofiaan pohjautuu Montessorin näkemys lapsesta ja lapsen kehittymisestä. (Ojala 1993, 107.)

10 6 Ensimmäisessä ehdossa kehitys ja kasvu ovat yhteydessä esinemaailmaan ja ihmisiin. Lapsi pystyy vain ymmärtämään itseään ja ympäristöään vain olemalla kanssakäymisessä ympäristönsä kanssa. Toisena ehtona kehitykselle on lapsen herkkyys ja ainutlaatuisuus, jotka eivät pääse esiin, mikäli kehitys ei voi tapahtua vapaasti ja luonnollisesti. (Ojala 1993, 107.) Montessorin kasvatusteoria sisältää kuvauksen ihmisen kehityskausista. Ihmisellä on kehityksessä erilaisia herkkyyskausia, joiden mukaan määräytyvät kulloinkin ajankohtaiset kehitystavoitteet. (Ojala 1993, 107.) Montessorin mukaan yksilön kehitys ei seuraa mitään ennalta määrättyä kasvatusfilosofiaa, vaan se etenee sen mukaan, mikä tapa tai tarpeet ovat hallitsevia kullakin kehityskaudella. (Hayes & Höynälänmaa 1985, 21.) Kehityskaudet ovat I kehityskausi 0-6 v. Herkkyyskaudet ovat liike, kielijärjestys, yksityiskohdat ja käytöstavat. II kehityskausi 6-12 v. Herkkyyskaudet ovat kulttuuri, mielikuvitus, sosiaalisuus ja moraali. III Kehityskausi v. Tavoite on kohti taloudellista itsenäisyyttä, Käytännöllinen palkallinen työ liitettynä kirjallisiin töihin, sekä yhteiskunnan toimivaksi jäseneksi kehittyminen. IV Kehityskausi18-24 v, jonka tavoitteena on emotionaalisesti itsenäinen, ehjä ihminen. (Ståhle 1993, ) Montessoripedagogiikan perusajatukset ovat yksilöllisyyden kunnioittaminen, herkkyyskausien hyväksi käyttäminen, vapauden ilmapiiri, työn merkitys, itseohjautuva oppiminen, kokonaisopetus ja yhteistyö ja keskinäinen kunnioitus. Menetelmä painottaa ihmisen kulttuurin tutkimista suhteessa ympäristöön ja ihmiskunnan historiaan. Montessori menetelmässä opiskelu on itseohjautuvaa ja sen tukena on erityinen Montessori-välineistö. (Ståhle 1993, 21.)

11 7 3.3 Reggio Emilia pedagogiikka Reggio Emilia pedagogiikka on tullut tutuksi pohjoisitalialaisen Reggio Emilian kaupungin päiväkodeissa kehitetystä työskentelytavasta. Reggio Emilian henkinen isä on ollut Loris Malaguzzi. Reggio pedagogiikan keskeisenä ajatuksena on lähes rajaton usko lapsen kaikenpuoliseen kehittymiseen. Keskeistä on myös lapsen mielikuvitus ja fantasia, joita tuetaan erityisesti lasten kuvataiteen avulla. (Ojala 1993, 130.) Reggio Emilia päiväkotien keskeisenä toiminta-ajatuksen lähtökohtana pidetään sitä, että lapsilla kaikki on saatavilla silloin kun lapsi välineitä tarvitsee. Lapsella on mahdollisuus piirtää ja maalata, leikkiä ja käyttää materiaaleja. Sillä ne on sijoitettu niin, että lapsen on helppo ne löytää. Lapselle tarjotaan mahdollisuutta tutkia ympäristöä oman kiinnostuksen mukaan. Mikäli lapsi haluaa tutustua veteen, hänellä on mahdollisuus siihen kaikkine välineineen ja tarpeineen. (Peltonen 2000, 124.) Reggiolaisuuden mukaan aikuinen ei ole aktiivisessa roolissa, vaan hänellä on passiivinen ja tarkkaileva rooli. Lapsi saa itsenäisesti pohdiskella ja ihmetellä asiaa, ja keksiä itse niihin ratkaisuja. Lapsen luontainen uteliaisuus ja uuden oppiminen ovat reggiolaisuuden lähtökohtana. Lasta aikuinen ohjaa ainoastaan silloin, kun lapsen ajatus ei kulje eteenpäin ongelmassa, tai siitä on lapselle jotain haittaa tai vaaraa. (Ojala 1993, 130.) Reggiolaisen mielestä lasta ei voi kasvattaa pumpulissa, vaan hänen kanssaan täytyy voida käsitellä kaikkia lapsia kiinnostavia, elämään kuuluvia asioita. (Liimola 1993, 14.) Pedagogiikassa on hylätty opettajajohtoisuus, oppimisprosessit lähtevät lapsista. Pedagogiikkaa luonnehditaan jatkuvaksi prosessiksi, dialogiksi, joka etenee koko ajan ja lasten tahdissa. (Ojala 1993, 131.) Reggiolaisissa päiväkodeissa työskentely tapahtuu projektiluonteisesti. Projektien kesto riippuu lasten mielenkiinnosta asiaa kohtaan ja siten ne voivat kestää muutamasta päivästä jopa kuukausien mittaisiin projekteihin. (Aaltonen ym. 1998, 62.) Kasvatusoptimismi koskee sekä aikuista että lasta, molemmat omaavat enemmän kykyjä ja mahdollisuuksia kuin oletamme. Periaatteena on, että lapsen puhetta ja ilmauksia arvostetaan, mutta myös lapsen hiljaista puhetta kuunnellaan, tällä tarkoitetaan sellaisia ajatuksia, mielipiteitä, pohdintoja, joita lapsi ei yleensä ilmaise. Hiljaisella puheella pyritään saamaan

12 8 kosketus lapsen yksityisyyteen, intiimiin, epäviralliseen ajatusmaailmaan, jota tavanomaisessa pedagogiikassa ei yleensä tavoiteta (Ojala 1993, 131). 3.4 Freinet pedagogiikka Freinet pedagogiikan ajatus perustuu ranskalaisen Celestin Freinet n ajatuksiin. Freinet n keskeisenä lähtökohtana ovat lapsen tarpeet, joissa korostuvat terveys, elinvoima, luovuus ja aktiivisuus. Lapsen persoonallisuus kehittyy parhaiten järkevässä demokraattisessa yhteisössä, jossa lapsi toimii ja joka kehittää lapsen itsetuntoa ja voimaa. Työ on aktiviteetti, joka on perusta kaikille valmiuksille. Freinetin mukaan lapsista tulisi mieluummin kasvaa nokkelia ja taitavia kuin kirjaviisaita. (Ojala 1993, ) Freinetin mukaan kasvatuksen tulisi perustua kokemuksille ja elämiselle, sillä hänen mukaansa lapsella on mahdollisuus kohdata esteitä ja näitä itse kokeilemalla lapsi pystyy selviytymään ongelmista. Mikäli aikuinen estää lasta itse kokeilemasta tekee hän lapselle hallaa, sillä Freinetin mukaan sivistys, joka ulottuu pintaa syvemmälle edellyttää hapuilevaa kokeilua. (Aaltonen ym. 1998, 66.) Keskeinen tavoite on kasvattaa demokraattinen, kriittinen ja kantaa ottava ihminen, joka luottaa itseensä ja muihin. Ensimmäinen avainkäsite on lapsikeskeisyys eli luottamus lapseen. Toinen keskeinen seikka on luottamus siihen, että lapsi oppii parhaiten kokemalla, tekemällä ja kirjoittamalla. Kolmantena korostetaan tiedon merkityksellisyyttä; kaikki tieto mikä, rakentaa lapsen itsetuntoa ja jäsentää hänen maailmaansa. Oppilaat tuottavat itse omaa oppimateriaalia, sillä silloin asia on sisäistetty, ymmärretty ja tekee siten tiedosta merkityksellistä oppijalle. (Ståhle 1993, ) Freinet pedagogiikka seuraa lapsen ikäkausia, varhaiskasvatusikä jaetaan kolmeen osavaiheeseen, varhaislapsuus 0-2 v, jonka aikana lapsi oppii ja kehittyy ennen kaikkea hapuilevan tutkimuksen ja kokeilun avulla. Kehittymisen varhaiselle vaiheelle tunnusomaista on mekaaninen kokeilu, jonka avulla lapsi oppii yksinkertaisia toimintatapoja. Vähitellen se muuttuu älylliseksi kokeiluksi. (Ojala 1993, 124.)

13 9 Lastentarhakausi 2-4 v jolloin lapsen hapuileva kokeilu kehittyy tässä iässä jäsentämisvaiheeseen, joka saattaa jatkua pikkulastenkoulun alkuun. Tässä vaiheessa lasta ei kiinnosta tieto tietämisen vuoksi, vaan lasta kiinnostaa asioiden jäsentäminen. (Ojala 1993, 125.) Pikkulastenkoulu 4-7 v Pikkulasten kouluun siirtynyt lapsi on tarkkaillut ja jäsentänyt ympäristöään ja tehnyt siitä alustavia löytöjä ja päätelmiä. Nyt kehityksessä alkaa uusi vaihe, lapsi pyrkii hallitsemaan ympäristöään työn avulla. Freinet erottaa työssä kaksi toisiaan täydentävää komponenttia: työleikki, joka on todellista työtä ja leikkityö, joka on todellisen työn korvike. (Ojala 1993, 126.) 3.5 Freire pedagogiikka Freire pedagogiikka pohjautuu Brasilialaisen Bablo Freiren näkemykseen kasvatuksesta. Hänen näkemyksensä kasvatuksesta on muotoutunut hänen työskennellessään pedagogisen filosofian professorina kotimaassaan. (Ojala 1993, 138.) Freire kirjoitti ensin sorrettujen pedagogiikan, jonka hän myöhemmin nimesi uudelleen toivon pedagogiikaksi. Toivonpedagogiikassa hän korostaa toisen välittämisen ja rakkauden tärkeyttä. (Peltonen 2000, 124.) Freire kasvatusteorian ydin on seuraava, kasvatuskäytäntö perustuu aina johonkin kasvatusteoriaan huolimatta siitä, miten selvästi itse teoria on ilmaistu (Ojala 1993, 139). Kasvatusteoria puolestaan perustuu aina tiettyyn käsitykseen ihmisestä ja hänen yhteydestään kulttuuriin (Ojala 1993, 139). Perusajatus Freire pedagogiikassa on ihmisten vapauttaminen yhteiskuntaa muuttavaan toimintaan. Pedagogiikan tehtävänä on hiljaisuuden kehän ja alistuneisuuden murtaminen, jolloin alistetussa asemassa olevat ihmiset löytäisivät keinot purkaa myytit ja vääryydet, joita he kohtaavat. (Ståhle 1993, 33.) Freiren mukaan voidaan erottaa kolme kehitysvaihetta tietoisuuden kehittymisestä. Ensimmäisessä vaiheessa ihminen on biologisesti olemassa, mutta sosiaalisesti ihminen ei vielä ole olemassa tässä vaiheessa. Toisessa vaiheessa aletaan vähitellen tajuta yhteisössä vallitsevia syy-yhteyksiä. Tätä vaihetta kutsutaan naiivis-transatiiviseksi. Syy-yhteydet ovat vielä hyvin yksinkertaisia, joka saattaa Freiren mukaan johtaa fanaattisuuteen. Kolmannessa vaiheessa pystytään havainnoimaan ympäristöä kriittisesti, ottamaan sosiaalista

14 10 vastuuta ja tekemään johtopäätöksiä. Tätä vaihetta kutsutaan kriittis-transitiiviseksi v aiheeksi. (Ståhle 1993, ) Kahden tai useamman ihmisen välisessä kanssakäymisessä, esimerkiksi keskustelussa tapahtuu dialogi. Vahva tasa-arvoisuuden kokeminen onkin hallitseva piirre, jossa luottamus ja kunnioitus heijastuvat vuorovaikutustilanteessa. (Peltonen 2000, 124.) Freiren mukaan kasvatuksen tulisi kehittää ihmisen tietoisuutta, jonka pohjalta ihminen on kasvatuksessa subjekti eikä objekti. Subjektina olo antaa mahdollisuuden kehittää ihmisen kriittistä asennoitumista ja tietoisuutta. (Ojala 1993, 139.)

15 11 4 VAIHTOEHTOPEDAGOGISTEN SUUNTAUSTEN MERKITYS PÄIVÄHOI- TOON 4.1 Suuntausten merkitys varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatus on etsinyt uusia muotoja, tämä merkitsee entistä syvällisempää tietoisuutta lapsen olemuksesta ja pedagogiikan mahdollisuuksista. Lilian Katz teki seuraavanlaisen havainnon; Varhaiskasvattajat käyttävät pedagogista oveluuttaan lapsiin, sillä alle kouluikäiset lapset ottavat vastaan melkein mitä tahansa kasvattajaltaan. Montessorin mukaan vuotiaat lapset ottavat ympäristöstä vaikutteita hyvin paljon tiedostamattaan. Lapsi oppii tekemään lähes kaiken sen mitä aikuinen haluaa ja tahtoo eikä vain ota vastaan maailmaa, jonka aikuinen hänelle tarjoaa. (Ojala 1993, 234.) Varhaiskasvatuksen tavoitteena onkin järjestää päivähoidossa yksilöllistä kasvua tukevaa kasvatusta lapsille, jolloin huomioidaan lapsen tarpeet, kehitysaste ja toimintaedellytykset. (Sosiaalihallituksen julkaisuja 4/1986, 12.) Vaihtoehtoisista pedagogiikoista saadaan varhaiskasvatukseen erilaisia ideoita ja näkemyksiä toteuttaa päivähoitoa. Suomessa vakiintuneet vaihtoehtoiset pedagogiikat ovat lapsikeskeisiä kasvatussuuntauksia, joiden tavoitteena on se, ettei lasta aseteta mihinkään ennalta määrättyyn standardimuottiin. Lapsi erilaisine kiinnostuksenkohteineen ja tarpeineen on kasvattajalle samanarvoisia ja yhtä tärkeitä. (Hytönen 1992, 14.) Erilaiset toimintamallit mahdollistavat lapsen kehityksen tapahtuvan siten, mikä on lapsen kehitystasolle ominaista. 4.2 Suuntausten merkitys päivähoidon toiminnassa sisällöllisesti Päivähoidossa on yleismaailmallisesti ollut aikaorientoitunut pedagoginen ajattelu. Tämä on tarkoittaa sitä, että lapsen päivä on yleensä varsin katkonainen. Tästä aikaorientoituneesta ajattelutavasta seuraa se, että lapsella on vähän aikaa kuhunkin aktiviteettiin, jolloin päivän kokonaiskulusta muodostuu katkonainen. Aikaorientoitunutta oppimista on kehitetty pitäisi kohti tehtäväorientoitunutta oppimista. Tämä oppiminen perustuu lapsen ajatuksiin, mielenkiintoon ja ajoitukseen. Oppimisesta tulee pitkäjänteistä, prosessikeskeinen

16 12 tapahtuma, joka etenee oma-aloitteisuuden, valinnan ja tehtävän mielenkiintoisuuden mukaan. (Ojala 1993, 235.) Vaihtoehtopedagogiikoiden näkemykset tarjoavat mahdollisuuksia toteuttaa tehtäväorientoitunutta oppimismallia päivähoidon toiminnassa aikaorientoituneen oppimismallin sijaan. Esimerkiksi Reggio Emilia pedagogiikka korostaa lapsen omaa ajattelua ja tukee hänen luovuuttaan. Päiväkodeissa voidaan ottaa Reggio Emilia pedagogiikasta vaikutteita paneutumalla yhteen projektiin pidemmäksi aikaa, niin kauaksi aikaa kuin lasten mielenkiinto ja innostus asian tutkimista kohtaan säilyy. ( Aalto ym. 1998, 62.) Päivähoidossa parasta olisi, ettei käytettäisi päivähoidossa tapahtuvassa toiminnassa ainoastaan yhtä suuntausta, vaan käytettäisiin vaihtoehtoisista ne toimintamuodot, jotka sopivat opettajan tyyliin hänen toimiessaan lapsiryhmässä ja vallitseviin persoonallisiin olosuhteisiin. Vaihtoehtopedagogiikat usein painottavat yhtä kasvatuksen osa-aluetta enemmän kuin kokonaisuutta, joten on vaikea arvioida niiden tehokkuutta. Yhdistelemällä osa-alueita eri vaihtoehtopedagogiikoista saadaan opetusta rikastettua, sekä arkirutiineihin vaihtelua. (Peltonen 2000, 126.) Pedagoginen toiminta päivähoidossa kattaa toimintatuokioiden lisäksi myös perushoidon, eli kaiken toiminnan, mitä päivänaikana tapahtuu. Päivähoidossa otetaan huomioon lapsen yksilöllisyys ja sitä pyritään toteuttamaan. Tällöin lapsi ryhmä jaetaan, jotta kehitystä tukevaa toimintaa voidaan järjestää iän ja kehityksen mukaan, erityistaipumusten mukaan sekä erityistilanteiden mukaan. Tällöin vaihtoehtopedagogisilla suuntauksilla voidaan kohdentaa toimintaa lapsien tarpeiden mukaiseksi. Esimerkiksi lapsi, joka harjoittelee aistien käyttöä, voidaan avuksi ottaa montessorimateriaali. (Salminen 1988, 67.) 4.3 Suuntausten merkitys lapsen yksilöllisen kasvun ja oppimisen näkökulmasta Vaihtoehtoisella oppimiskäsityksellä on merkitystä lapselle. Se rohkaisee lasta ajattelemaan ja havaitsemaan asioita. Tämä edellyttää sitä, että lapsella on mahdollisuus käyttää hyväkseen omia käsityksiään ja mielikuviaan. Oppimiskäsitys perustuu aktiiviseen oppimiseen. Instrumenttina ei ole lapsen toiminta sinänsä, vaan toimintaan tulee liittyä mielek-

17 13 kyyttä, merkitystä, ajattelua, pohdintaa, hypoteesien testausta, arviointia sekä erehtymisen mahdollisuus. (Ojala 1993, 237.) Reggio Emilian pikkulapsipedagogiikassa korostetaan, että lapsen on voitava muokata tietoa aisteillaan. Tiedosta tulee lapselle merkityksellistä ja persoonallista ja lapsi sisäistää sen paremmin. Lapselle tieto on myös fantasiaa, tunteita ja mielikuvia. (Ojala 1993, 238.) Pikkulapsipedagogiikassa on vain kaksi ulottuvuutta, joilla on merkitys todellisuuspohjainen ja looginen, epäloogisuudelle ja fantasialle ei puolestaan ole tilaa. Yhtä tärkeää on lasta ohjata tutustumaan ympäristöön ja todellisuuteen kuin myös tukea lasta käyttämään mielikuvitusta ja hyppäämään pois todellisuudesta. (Ojala 1993, 238.)

18 14 5 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Aikaisempia tutkimuksia vaihtoehtoisten pedagogiikoiden käytön kartoittamisesta ei löytynyt kuin yksi. Tässä aikaisemmassa tutkimuksessa vaihtoehtopedagogiikat olivat yhtenä osana tutkimusta. Jyrki Reunamo on vuonna 2005 tehnyt tutkimuksen Päiväkotihenkilökunnan Vasunäkemyksiä Helsingissä Päiväkotien henkilöstö on tarkastellut neljästä eri näkökulmasta Vasun keskeisiä ajatuksia. Nämä neljä näkökulmaa ovat hyvät käytännöt (harmonia), ristiriidat (kaaos), tavoitteet ja mahdollisuudet. Yhtenä tarkastelun osana on ollut vaihtoehtopedagogiikoiden käytön kartoitus Helsinkiläisissä päiväkodeissa. (Reunamo 2005.) Tulokset esiteltiin nelikentän mukaisesti, vastaukset näkyivät lukumääräisesti jokaisessa kohdassa, miten on vastattu kysymykseen. Kysymykset vaihtoehtopedagogiikoiden osalta tässä tutkimuksessa olivat: Onko teillä pyrkimyksiä soveltaa vaihtoehtopedagogiikkaa? Millaisia? Millaisia asioita nousee houkuttelevimpina esiin, kun ajatellaan vaihtoehto pedagogiikasta saatavia virikkeitä ja vaikutteita? On erilaisia näkemyksiä (esim. vaihtoehtopedagogiikat) Millaisissa asioissa näkemyserot ovat haitanneet työtä? Mitä antia erilaiset näkökulmat (esim. vaihtoehtopedagogiikat) ovat antaneet työllesi? Entä päiväkodille? (Reunamo, J 2005). Vastauksia oli saatu monipuolisesti ja useita, kuitenkin hajonta ja kiinnostus vaihtelivat jokaisessa näkökulmassa, mikä kertoo vastauksien monipuolisuudesta ja vaihtoehtopedagogiikoiden antamista ajatuksista vastaajille.

19 15 6 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää vaihtoehtopedagogiikoiden tunnettavuutta päiväkodeissa tänä päivänä, sillä vaihtoehtopedagogiikoista ei ole viimeaikoina ollut puhetta. Toisena tarkoituksena on selvittää se, että miten vaihtoehtoiset suuntaukset ovat mukana suunnittelussa ja toiminnassa. Viimeisenä kysymyksenä haluan tutkimuksellani selvittää sen, minkä verran tänä päivänä vaihtoehtoiset pedagogiikat ovat käytössä päiväkodeissa. Tutkimukseni pohjautuu seuraaviin kysymyksiin, joihin pyrin etsimään vastauksia tutkimuksellani: Miten hyvin päiväkotihenkilökunta tuntee vaihtoehtopedagogiikkoja? Millä tavalla vaihtoehtopedagogiikkojen käyttö ilmenee suunnittelussa ja toteutuksessa? Minkä verran vaihtoehtoisia pedagogiikkoja käytetään päiväkodeissa?

20 16 7 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimukseni perustuu kvantitatiiviseen tutkimustapaan, jonka tarkoituksena on selittää ja selvittää, miten vaihtoehtopedagogiikat ovat tänä päivänä osana toimintaa ja suunnittelua päiväkodeissa. Tutkimuksessa otetaan otos joukolta päiväkotien työntekijöiltä vastaukset strukturoidun kyselylomakkeen avulla. Kyselyyn vastataan työpaikalla kyselyn keräämisen ajankohtana. Kyselylomakkeessa on mukana myös kolme avointa kysymystä, joihin vastaaja vastaa henkilökohtaisesti tuoden omia mielipiteitä esille. ( Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 1997, 130.) Tutkimusluvat hain Kokkolan perusturvan osastopäälliköltä (LIITE 2) ja Rovaniemen päivähoidon palvelupäälliköltä (LIITE 3). 7.1 Tutkimuksen kohderyhmä Tutkimukseeni valikoituivat Kokkolan ja Rovaniemen päiväkodit siksi, että ne olivat luonteva ratkaisu kohderyhmäksi. Kokkola on opiskelukaupunkini ja Rovaniemi kotikaupunkini, sekä kummatkin kaupungit ovat suurin piirtein samankokoisia kaupunkeja. Päiväkodit valittiin satunnaisesti, jotta saataisiin mahdollisimman kattava ja suuntaa antava otos. Kohderyhmäksi valitsin päiväkodin henkilökunnan siksi, että he vastaavat asetettuihin kysymyksiin totuudenmukaisesti. Tutkimukseeni osallistuu vain muutama päiväkoti, siksi valitsin siten, että jokaiselta päiväkodin osastolta yhden henkilön vastaamaan kyselyyn. Esim. Päivänkakkaran päiväkodissa on 5 osastoa, jolloin tästä päiväkodista vastaa jokaisesta viidestä osastosta yksi henkilö kyselyyn. Näin vastauksia tulee kyseisestä päiväkodista viisi. 7.2 Kyselylomakkeen laadinta ja aineiston hankinta Kyselylomakkeen laadin tutkimuskysymysten pohjalta ja työhön luettavan materiaalin avulla. Valitsin päiväkoteihin lähetettävän kyselylomakkeen koska, tutkimukseni on kvantitatiivinen tutkimus tämän hetken tilanteesta kentällä. Valitsin strukturoidun kyselylomakkeen toteutustavaksi, että saan vastaukset haluamiini kysymyksiin. Kyselylomakkeen lop-

21 17 puun laitoin kolme avointa kysymystä joilla saan myös todellisia mielipiteitä ja näkemyksiä esille työntekijöiltä. Kyselylomake (LIITE1) lähetettiin kahdeksaan satunnaisesti valittuun päiväkotiin Rovaniemen ja Kokkolan päivähoidon alueilla. Kyselyt lähetettiin postissa saatekirjeen(liite2) ja palautuskuorten kanssa. Kyselyn keruu tapahtui huhtikuussa Aineiston analysointi ja tutkimuksen luotettavuus Kyselyn tulokset kirjoitetaan koneelle puhtaaksi ja vastauksista tehdään yhteenveto, jolloin muodostuu kokonaiskuva tuloksista. Avoimet kysymykset kirjoitetaan puhtaaksi myös ja luokitellaan yhtenäisyyksien perusteella. Aineiston perusteella pystytään tekemään varovaisia tulkintoja yleisestä suunnasta, mikä vallitsee päivähoidon kentällä tällä hetkellä. Kyselylomake lähetettiin kahdeksaan päiväkotiin, josta puolet vastasi kyselyyn määräaikaan mennessä. Tällöin vastausprosentiksi muodostui 50 %. Vastausprosentin perusteella voidaan varovaisesti arvioiden pitää tutkimusta luotettavana.

22 18 8 TUTKIMUSTULOKSET Kyselyitä lähetettiin yhteensä Rovaniemellä ja Kokkolassa kahdeksaan päiväkotiin. Päiväkodit valittiin satunnaisotannalla. Neljä päiväkotia palautti kyselyn, jolloin vastauksia saatiin yhteensä 15 kpl. 8.1 Kyselyn tulokset Vastaajan ammattinimike LTO/ Sosionomi (AMK) 11 LH/ Lähihoitaja 3 Muu, (päivähoitaja) 1 YHTEENSÄ 15 Vastaajista 11 oli lastentarhanopettajia/ sosionomi (AMK), lähihoitajia vastaajista oli kolme ja päivähoitajia yksi. Yhteensä vastaajia oli 15. Ryhmien ikäjakauma alle 3 vuotiaiden vuotiaiden vuotiaiden 2 muu (3-6 v, 5v, 5-6v, 1-6v sisarusryhmä) 7 Ryhmien ikäjakaumat vaihtelivat vastaajien kesken suuresti, ryhmäjakoja oli useita erilaisia. Valmiiksi annettujen vaihtoehtojen lisäksi oli neljää erilaista ikäjakaumaa ryhmissä. Päiväkodin suuntaus Päiväkodin suuntautumista johonkin pedagogisen näkemyksen toteuttamiseen kysyttäessä yksikään vastanneista päiväkodeista ei ilmoittautunut suuntautuvansa minkään tietyn pedagogisen näkemyksen toteutukseen.

23 19 Sisältö Steinerpedagogiikka 14 Montessoripedagogiikka 14 Reggio Emilia pedagogiikka 10 Freinet pedagogiikka 4 Freire pedagogiikka 0 Sisällöltään tuttuja pedagogisia suuntauksia suurimmalle osalle vastaajista ovat steinerpedagogiikka ja montessoripedagogiikka, joista 14 vastasi molempiin tuntevansa sisällöllisesti nämä suuntaukset. Kolmanneksi sisällöltään tutuin oli Reggio Emilia pedagogiikka, jonka tunsi 10 vastaajaa sisällöllisesti. Freinet pedagogiikka oli vastaajista neljälle tuttu. Freire pedagogiikkaa kukaan vastaajista ei tunne sisällöllisesti. Vastaajilla oli mahdollisuus merkitä kaikki sisällöllisesti tuntemansa suuntaukset. Suuntausten kiinnostavuus Kyllä, mikä tai mitkä Montessoripedagogiikka 6 Reggio Emilia pedagogiikka 4 Steinerpedagogiikka 2 Freinet pedagogiikka 1 Freire pedagogiikka 0 Ei 8 Kuusi vastaajista oli sitä mieltä, että montessoripedagogiikka kiinnostaa erityisesti. Neljä oli sitä mieltä, että Reggio Emilia pedagogiikka kiinnostaa. Steinerpedagogiikka kiinnosti kahta vastaajaa ja Freinet pedagogiikka yhtä vastaajaa. Freire pedagogiikka ei kiinnostanut ketään vastaajista. Vastaajista kahdeksan ilmoitti, ettei mikään suuntauksista kiinnostanut ollenkaan.

24 20 Asioiden/asioiden sisällön kiinnostavuus vaihtoehtopedagogiikoissa arvot 8 välineet 7 menetelmät 13 muu 0 Asioista/asioiden sisällöistä kysyttäessä 13 ilmoitti vaihtoehtopedagogiikoiden menetelmien kiinnostavan heitä eniten. Arvot kiinnostivat kahdeksaa vastaajaa ja välineet seitsemää vastaajaa. Kysymyksessä sai valita useamman vaihtoehdon, jonka kokee kiinnostavana vaihtoehtoisissa pedagogiikoissa. Näkyvyys toiminnan/tuokioiden sisällöissä paljon 0 jonkin verran 4 vähän 3 ei yhtään 8 Vaihtoehtoisten pedagogiikkojennäkyvyyttä toiminnan/tuokioiden sisällöissä kysyttäessä neljä vastaajaa sanoi vaihtoehtopedagogiikkojen näkyvän jonkin verran toiminnassa, vastaajista kolme sanoi niiden näkyvän vähän. Vastaajista kahdeksan vastasi, etteivät vaihtoehtopedagogiikat näy ollenkaan toiminnan/tuokioiden sisällöissä. 8.2 Kyselyn avoimien kysymysten vastaukset Minkälaisissa tilanteissa pedagogiset suuntaukset näkyvät tuokioissa? Vastaajista yhdeksän ei vastannut kysymykseen ollenkaan. Vastaajat kertoivat suuntausten näkyvän tuokioissa seuraavanlaisesti: Lapsilähtöinen ajattelutapa korostuu näissä vastauksissa, mikä on vaihtoehtoisten pedagogiikkojen ajattelun taustalla. Toiminnassa otetaan lasten mielipiteet ja kiinnostuksen kohteet huomioon. Eskari tuokioilla V4

25 21 Kun opetellaan uusia asioita V2 Erilaisissa projekteissa V12 Lapsille annetaan mahdollisuus valita millä tavalla he toteuttavat toiminnan (välineet, askartelutarvikkeet yms.) V5 Kun esimerkiksi tuokioissa huomioidaan lasten mielenkiinnon kohteet ja edetään niiden pohjalta. (lapsilähtöisyys) voidaan lähteä käsittelemään ja toteuttamaan jotain aihepiiriä monin tavoin (erilaisia työskentelytapoja) -> pajatyöskentelyä V15 Suhtautumista lapseen, toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa V8 Pienryhmätoiminnassa lasten omien ideoiden työstäminen. Havainnointi, dokumentointi, pienet projektit. V10 Vaihtoehtopedagogiikat mahdollistavat erilaisia tapoja työskennellä lasten kanssa, mikä ilmenee vastaajien vastauksista. Mikäli olette käyttäneet jotain pedagogista suuntausta työssänne, minkälaista vaikutusta arvioitte sillä olleen ryhmänne toimintaan? Vastaajista kahdeksan ei vastannut kysymykseen ollenkaan. Ryhmän toiminta on ollut vastaajien mielestä toimivampaa ja lapsia rauhoittavaa. Toimintatapoja eri suuntauksista käytetään ja ne muokataan omaan tilanteeseen sopiviksi. Rauhoittava V4 Joskus ryhmäjaossa steinerpedagogista ajattelua -> ryhmän leikki ollut toimivampaa. V7 En ole käyttänyt tietoisesti jotakin pedagogista suuntaa vaan sieltä täältä on poimittu sopivia asioita. Ehkä Reggio Emilia pedagogiikan toimintatapoja eniten. V10 Se on rikastuttanut ja monipuolistanut toimintaani lasten kanssa. Olen saanut uusia ideoita. V15 Lapset tekevät itse(haluavat), kokevat onnistumista ja keksivät uusia juttuja. V5

26 22 Yksi vastaajista sanoi käytön olleen melko satunnaista eikä ole huomannut vaikutusta. Ei erityistä vaikutusta, käyttö melko satunnaista. V12 En ole käyttänyt kyseisiä pedagogiikkoja. V7 Miten pedagogiset suuntaukset ovat rikastuttaneet työtänne? (esim. ideoita, monipuolisuutta, välineitä) Vastaajista kuusi ei vastannut kysymykseen ollenkaan. Neljä vastaajaa nimeää vaihtoehtopedagogisten suuntausten välineet osaksi, jonka he kokevat olevan hyödyksi työssään. Montessoripedagogiikan välineistö on käytössä vastaajien nimeämissä tavallisissa päiväkodeissa niissä, jotka eivät ole suuntautuneet minkään tietyn suuntauksen toteutukseen. Ideat, välineet, idea Montessori työskentelystä. V4 Välineitä on hankittu lisää ja ne ovat lasten saatavilla esim. pelit, askarteluja piirustus - sekä muut kädentöihin tarkoitetut välineet. V5 Ryhmän mielenkiinto säilyy ja muistavat oppimisen paremmin kuin käyttää apuvälineitä. V2 Kaikista tuntemistani vaihtoehtopedagogiikoista löytyy paljon hyviä käyttökelpoisia ideoita, joita voi sellaisenaan tai pienin muutoksin käyttää omassa työssä, myös esim. montessoriped. käyttämiä välineitä löytyy paljon myös tavallisista päiväkodeista. V15 Jonkin verran ideoita. V8 Vaihtoehtoiset pedagogiikat ja niiden kasvatusnäkemykset antavat vastaajille ymmärrystä lapsista. Suuntaukset myös rikastuttavat omaa työtä ja toimintatapoja, sekä monipuolistavat toimintaa. Steinerpedagogiikan temperamentti käsitykset tuoneet ymmärrystä lasten luonteista. V6 Erilaisista vaihtoehtopedagogiikoista on käytetty joitakin hyväksi tuntuneita toimintatapoja. Rikastuttaa ja monipuolistaa työtä. V10 Rikastuttaneet toimintaa, aikuisen motivaatio lisääntynyt uusien menetelmien myötä. V12 Omaa ajattelua rikastuttaa. V13

27 23 Koetteko, että vaihtoehtoisten pedagogisten suuntausten käytöstä on ollut hyötyä lasten oppimiskokemuksiin? Vastaajista kolme ei vastannut kysymykseen ollenkaan. Vastaajat, jotka kokevat että vaihtoehtoisten pedagogisten suuntausten käytöstä on ollut hyötyä perustelevat vastauksensa useimmiten sillä, että lapset saavat tuokioista irti enemmän ja he oppivat asioita kokeilun kautta. Myös lasten innostuneisuus on ollut näkyvissä paremmin. Vastaajista kuusi perusteli kyllä vastauksen. Perustelut, joita oli kirjattu kyllä vastauksiin. Itse oivaltanut Montessorin kautta käytännön/arjen tehtävien kautta mahd. ohjata lasta. V4 Lapset ovat innostuneita tekemään ja kokeilemaan eri asioita. V5 Kaikki mikä tuntuu mukavalta ja on kivaa, sen myös helpommin oppii. V2 Lasten omat ideat ovat tulleet paremmin esille. Oppimista toiminnan kautta. V10 Eri- ikäisille lapsille hyötyä -> jokaiselle on löytynyt jotakin mielekästä, mielikuvitus rikastuu. Aiheita on kyetty käsittelemään laaja-alaisesti. Lapset ovat voineet toteuttaa työt ikätasonsa mukaan. V12 Kuusi vastaajista vastasi ei, joista yksi ei perustellut vastaustaan. Ei vastanneiden perustelut ovat seuraavanlaisia. Vastauksista nousee esille se, etteivät vaihtoehtoiset pedagogiikat ole käytössä päiväkodeissa. Vastaajien oma kiinnostus vaihtoehtoisiin pedagogiikkoihin on myös oleellista, jotta niitä voisi käyttää työssään, vaikkei päiväkoti suoraan suuntautuisikaan minkään pedagogisen suuntauksen toteutukseen. En ole käyttänyt vaihtoehtoista pedagogiikkaa, mielestäni niihin pitäisi perehtyä enemmän ja systemaattisesti käyttää jotta voisi sanoa että niitä käyttää työssään. V1 Päiväkodissamme ei ole käytetty vaihtoehtopedagogisia suuntauksia, joten niistä ei ole kokemuksia. V3

28 24 En ole käyttänyt mitään suuntausta erityisesti. V8 Ei ole käytetty. V8 Yksi vastaajista vastasi, ettei osaa sanoa, onko vaihtoehtoisten pedagogiikkojen käytöllä ollut vaikutusta lasten oppimiskokemuksiin. En osaa sanoa. Olen tutustunut vaihtoehtopedagogiikkoihin syvällisemmin ihan vasta, joten on vaikea vielä arvioida niiden vaikutuksia. V15

29 25 9 JOHTOPÄÄTÖKSET TUTKIMUSTULOKSISTA Johtopäätökset tuloksista selvitän tutkimuskysymyksiä apuna käyttäen. Tutkimuskysymyksinä tutkimuksessani on ollut ensimmäisenä: Miten hyvin henkilökunta tuntee vaihtoehtopedagogiikkoja. Toisena kysymyksenä tutkimuksessani on: Millä tavalla vaihtoehtopedagogiikkojen käyttö ilmenee suunnittelussa ja toteutuksessa. Kolmantena kysymyksenä tutkimuksessani on: Minkä verran vaihtoehtoisia pedagogiikoita käytetään päiväkodeissa. 9.1 Henkilökunnan tuntemus vaihtoehtopedagogiikoista Tutkimuksessa esille nousseista vastauksista päivähoitohenkilökunta tuntee vaihtoehtoisista pedagogiikoista perinteisimmin tunnetut ja käytetyt suuntaukset. Montessoripedagogiikka, Steinerpedagogiikka ja Reggio Emilia pedagogiikka ovat tunnetuimmat, joita vastaajat nimesivät, kun heiltä kysyttiin tuntemusta sisällön perusteella. Freinet pedagogiikka oli vähemmän tunnettu, kun taas kukaan vastaajista ei tunnistanut Freire pedagogiikkaa sisällöllisesti. Vastaajien mielestä tärkeimmäksi ja kiinnostavimmaksi asiaksi suuntauksista muodostui menetelmät. Vaihtoehtoisten pedagogiikkojen tarjoamat erilaiset menetelmät lähestyä asioita ovat ne, jotka antavat vastaajalle uusia näkökulmia sekä erilaisia toteutustapoja työhön. Kun esimerkiksi tuokioissa huomioidaan lasten mielenkiinnon kohteet ja edetään niiden pohjalta. (lapsilähtöisyys) voidaan lähteä käsittelemään ja toteuttamaan jotain aihepiiriä monin tavoin (erilaisia työskentelytapoja) -> pajatyöskentelyä. V15 Kaikista tuntemistani vaihtoehtopedagogiikoista löytyy paljon hyviä käyttökelpoisia ideoita, joita voi sellaisenaan tai pienin muutoksin käyttää omassa työssä, myös esim. montessoriped. käyttämiä välineitä löytyy paljon myös tavallisista päiväkodeista. V Vaihtoehtopedagogiikoiden käytön ilmentyminen suunnittelussa ja toteutuksessa Vastaajista noin puolet sanoi, etteivät vaihtoehtoiset pedagogiikat näy ollenkaan toiminnan/tuokion sisällöissä. Muutama sanoi niiden näkyvän jonkin verran tai vähän.

30 26 En ole käyttänyt vaihtoehtoista pedagogiikkaa, mielestäni niihin pitäisi perehtyä enemmän ja systemaattisesti käyttää jotta voisi sanoa että niitä käyttää työssään. V1 Vastaajista ne, jotka käyttävät vaihtoehtoisia pedagogiikoita työssään sanoivat, että niiden käyttö tulee silloin esille, kun opetellaan uusia asioita, suhtautumisessa lapseen toiminnan suunnittelussa ja erilaisten projektien kanssa. Kun opetellaan uusia asioita V2 Erilaisissa projekteissa V12 Suhtautumista lapseen, toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa V8 9.3 Vaihtoehtoisten pedagogiikkojen käyttö päiväkodeissa Vastausten perusteella voisi varovaisesti sanoa, että vaihtoehtopedagogiikkojrn käyttö päiväkodeissa on satunnaista ja riippuu pitkälti henkilökunnan omista intresseistä vaihtoehtopedagogiikkoja kohtaan. En ole käyttänyt vaihtoehtoista pedagogiikkaa, mielestäni niihin pitäisi perehtyä enemmän ja systemaattisesti käyttää jotta voisi sanoa että niitä käyttää työssään. V1 Päiväkodissamme ei ole käytetty vaihtoehtopedagogisia suuntauksia, joten niistä ei ole kokemuksia. V3 Niiltä, jotka käyttävät vaihtoehtopedagogiikkoja päiväkodissa osana toimintaa, saatiin positiivisia vastauksia, joista henkii positiivinen ajatus niiden käytöstä ja hyödyllisyydestä jokapäiväiseen toimintaan ja suunnitteluun. Omaa ajattelua rikastuttaa. V13 Eri- ikäisille lapsille hyötyä -> jokaiselle on löytynyt jotakin mielekästä, mielikuvitus rikastuu. Aiheita on kyetty käsittelemään laaja-alaisesti. Lapset ovat voineet toteuttaa työt ikätasonsa mukaan. V12 Rikastuttaneet toimintaa, aikuisen motivaatio lisääntynyt uusien menetelmien myötä. V12

31 27 Itse oivaltanut Montessorin kautta käytännön/arjen tehtävien kautta mahd. ohjata lasta. V4 Varovaisina johtopäätöksinä tulosten perusteella voisi todeta, että vaihtoehtopedagogiikat ovat edelleen käytössä päiväkodeissa. Niiden käyttömäärät vain määräytyvät sen mukaan, miten kiinnostunut henkilökunta on niistä. Jokaisen työntekijän henkilökohtainen kiinnostus vaihtoehtopedagogiikkoja kohtaan on ratkaisevana tekijänä niiden näkyvyys toiminnassa ja suunnittelussa. Ne, jotka käyttävät työssään vaihtoehtopedagogiikkoja satunnaisesti tai tarkoituksenmukaisesti, pitävät niiden tuomasta erilaisesta toteutustavasta ja erilaisista välineistä.

32 28 10 POHDINTA Vaihtoehtopedagogiikat tarjoavat päivähoidon henkilökunnalle vaihtoehtoja ja ideoita toteuttaa toimintaa ja suunnittelua erilailla. Päivähoidossa toiminnan suunnittelussa käytetään samoja perinteisiä aika orientoitunutta tapaa sekä tuokiokeskeistä tapaa. Vaihtoehtopedagogiset näkemykset toiminnan toteuttamiseen tuovat sisältöön rikastuttavaa näkökulmaa, sekä lapsilähtöistä ajattelutapaa. Vaihtoehtoiset pedagogiikat eivät ole uusia näkökulmia toteuttaa kasvatustoimintaa erilailla mitä tähän asti on tehty, vaan ne ovat aina olleet mukana päivähoidossa. Vaihtoehtopedagogiikoista oli vaikea löytää aikaisempia tutkimuksia, jotka olisivat olleet samantyylisiä kuin omani on. Vaihtoehtopedagogiikasta löytyneet tutkimukset keskittyvät yhteen suuntaukseen ja sen piirteisiin. Yleistä katsausta, jossa on mukana tunnetuimmat suuntaukset ei löytynyt. Ainoa, joka oikeastaan oli lähimpänä omaa tutkimustani, oli Jyrki Reunamon tutkimus varhaiskasvatussuunnitelman ajatuksista Helsingin päivähoidossa. Näistä yhtenä tutkimuksen osa-alueena olivat vaihtoehtopedagogiikat, joissa niiden synnyttämiä mielipiteitä ja ajatuksia tuotiin esille. Tässäkin tutkimuksessa yleisimmin tunnetut vaihtoehtoiset pedagogiikat tulivat esille vahvimmin. Vastaukset olivat myös hajanaisia ja selkeitä yhdensuuntaisia mielipiteitä ei vastauksista voida nostaa esiin. Tutkimukseni aikana huomasin tuloksia tarkastellessa, että vastaajien omilla asenteilla vaihtoehtopedagogiikkoja kohtaan on merkitystä. Mikäli vastaaja on ollut itse kiinnostunut vaihtoehtoisista pedagogiikoista, hänellä on niistä myönteistä kokemusta. Mikäli hän ei ole niihin törmännyt työpaikallaan, ei hänellä ollut juuri mitään positiivista sanottavaa suuntauksista. Parhaimmillaan vaihtoehtopedagogiikat antavat päivähoitohenkilökunnalle rikastuttavia kokemuksia tehdä työtä ja saavat lapset oivaltamaan asioita erilailla ja innokkaammin käyttämällä esimerkiksi Reggio Emilia pedagogiikan menettelytapaa lähteä tutkimaan lasta askarruttavia asioita. Aloittamalla projektin, jonka päätutkijana on lapsi, työntekijä mahdollistaa lapsen aktiivisen osallistumisen projektiin ja näin ollen tukee lapsen luontaisen uteliaisuuden säilymistä ja halua selvittää uusia asioita. Tutkimuksessani aiheen valinta oli helppo, kun suunta oli selvä. Suuntausten valinta tähän tutkimukseen oli myös helppoa, mutta teorian yhdistäminen tutkimukseen ja kyselylomakkeen laadinta olivat vaativia. Jälkeenpäin ajatellen kyselylomake olisi voinut olla erilainen,

33 29 tarkempi ja monipuolisempi. Kyselylomakkeen koen siinä määrin oikeanlaiseksi ratkaisuksi, koska tarkoituksena oli selvittää tämän hetken tilannetta vaihtoehtopedagogiikoiden esiintyvyydestä päiväkodeissa. Toisaalta avoimien kysymysten kyselylomake olisi voinut olla valottavampi, sillä silloin työntekijöiden omia ajatuksia olisi tullut enemmän esille. Tutkimukseni oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus, jonka tarkoituksena olikin selvittää tunnettavuutta ja käyttöastetta vaihtoehtopedagogiikoissa. Jos kuitenkin haluaisin päästä syvemmälle aiheeseen ja miettiä, että miksi näin on, olisi kvalitatiivinen tutkimus ja teemahaastattelu ollut parempi vaihtoehto. Tutkimukseni perusteella voisi jatkotutkimusta lähteä selvittämään syvemmältä, miksi asenteet ja käyttö on sitä mitä se tulosten perusteella on. Kyselyn vastausprosentin olisin toivonut olevan suurempi, vaikka kuitenkaan tutkimukseeni ei osallistunutkaan kuin muutama päiväkoti. Vastausten vähyyden perusteella voisi varovaisia johtopäätöksiä tehdä siitä, että aihe ei ole kiinnostava tai että se ei ole ajankohtainen. Olisinkin kaivannut enemmän vastauksia, tutkimuksessani luotettavuus olisi lisääntynyt ja olisin voinut esittää yleisiä oletuksia tutkimuksesta. Kaiken kaikkiaan opinnäytetyöni aihe on edelleen itselleni mielenkiintoinen aihe, sillä tulen työskentelemään päivähoidossa tulevaisuudessa ja tulen varmasti käyttämään jossain vaiheessa vaihtoehtoisia pedagogisia suuntauksia suunnittelussa ja sen toteutuksessa. Päivähoidossa voisi tutkimustulosten perusteella miettiä, voisiko henkilökuntaa kannustaa tutustumaan vaihtoehtopedagogiikkoihin siinä määrin, että ne voisi ottaa yhdeksi työvälineeksi toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Tuloksista ilmeni se, että vaihtoehtopedagogisia menetelmiä käyttämällä se rikastuttaa työntekijän omaa työtä, mutta vaikuttaa myös lapsiryhmän toimivuuteen, sekä lapsiin myönteisellä tavalla. Herääkin kysymys, että voitaisiinko perinteistä ajattelutapaa muokata vaihtoehtopedagogiikoiden käytöstä. Käyttöön otettaisiin osia suuntausten ajatuksesta sen sijaan, että käytettäisiin kokonaisuudessaan vaihtoehtoisen pedagogisen suuntauksen kasvatusajatusta. Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa voisi ottaa yhden toimivaksi havaitun asian esimerkiksi montessoripedagogiikasta ja toisen toteutustavan Reggio Emilia pedagogiikasta. Kuten Peltonen (2000) teoksessaan kasvattajana sosiaali- ja terveysalan ammateissa toteaa: Parasta olisikin, että ei valittaisi käyttöön yhtä suuntausta, vaan valittaisiin ne erilaiset toimintamuodot vaihtoehtopedagogiikoista, jotka sopivat opettajan persoonalliseen tyyliin

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityssä toimii 2 montessoriryhmää, joiden ikäjakauma on noin 2,5-5 v. Ryhminen nimet ovat Peilivuori ja Salasaari. Molemmissa ryhmissä

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Erityisyys vaihtoehtopedagogiikoissa

Erityisyys vaihtoehtopedagogiikoissa Erityisyys vaihtoehtopedagogiikoissa Kirjoittanut: Krista Hussi ja Johanna Kaukiainen Laurea/ammattikorkeakoulun Järvenpään yksikkö Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 Steiner- ja Montessoripedagogiikka 3 Reggio

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

Linnainmaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Linnainmaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Linnainmaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Linnainmaan päiväkodissa teemme työtä yhdessä isolla ja innostuneella joukolla lapsenne parhaaksi. Moniammatillisissa tiimeissä jokainen

Lisätiedot

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU HALLILAN PÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU Päiväkodissamme toimii 6 ryhmää: Nuput Pallerot Tenavat Naperot Nappulat Muksut Toiminta-ajatus Meille on tärkeää, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi

Lisätiedot

JOHDANTO. vasun käyttöopas

JOHDANTO. vasun käyttöopas JOHDANTO Keskustelu uuden Valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (Vasu) ympärillä on käynyt kiivaasti jo pitkään. Yhtäällä uusi Vasu nähdään mahdollisuutena kehittää varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO. Jari Paajanen

VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO. Jari Paajanen VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO Jari Paajanen Auralan kansalaisopisto Kurssiarviointi 2017 1 (7) Kyselyn vastausprosentti oli 41,1 %, joka oli ihan hyvä ja viimevuotisen kyselyn perusteella olikin

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Esitys löytyy Mollan sivuilta: Molla.ejuttu.fi Molla- media, osallisuus, lapsi. Kurkistus pienten lasten

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti!

Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Tämän vuoden Valtakunnallisen Varhaiskasvatuspäivän tavoitteena on lastentarhanopettajan, varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa

PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI on reggio emilian kunnallisissa päiväkodeissa kehitetty työskentelytapa.

Lisätiedot

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut MISTÄ SATAKIELIPEDAGOGIIKKA SAI ALKUNSA? Kuntaliitos 2009 Tulevaisuuden pedagogiikka? Intoprojekti Reggio Emilia

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle

Lisätiedot

Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa. Pohjanmaan varhaiskasvattaja 2015 messut Vaasa, 11.6.2015 Marjatta Kalliala

Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa. Pohjanmaan varhaiskasvattaja 2015 messut Vaasa, 11.6.2015 Marjatta Kalliala Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa Pohjanmaan varhaiskasvattaja 2015 messut Vaasa, 11.6.2015 Marjatta Kalliala Jos kysymyksen esittää tänään, vastaus saattaa kuulua

Lisätiedot

Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa

Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa Kati Rintakorpi LTO, KM kammi@dlc.fi www.ilmaisupaivakotiillusia.fi www.koulutuspalveluillusia.fi Kyseessä on kasvatustieteen (varhaiskasvatus) pro gradu

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Lapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina

Lapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina Lapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina Tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikuntakäytäntöihin Nuori Suomi ry 13.3.2012 Seppo Sarras seppo.sarras@gmail.com

Lisätiedot

METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA

METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA Lasta ei kasvateta siksi, että hän olisi mahdollisimman mukava ja vaivaton meille, vaan siksi, että hän terveenä ja väkevänä

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA (0-5 VUOTTA) 2 Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kuntien laatima yhteinen suunnitelma. Työryhmään on kuulunut virkamiehiä saaren päiväkodeista, perhepäivähoidosta ja neuvoloista.

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Lukijalle. Jarno Paalasmaa

Lukijalle. Jarno Paalasmaa Jarno Paalasmaa Lukijalle Kirjan nimellä Lapsesta käsin on kaksoismerkitys. Toisaalta se kuvaa lapsilähtöisyyttä eli lapsesta käsin lähtemisen periaatetta, toisaalta se korostaa käsin tekemistä eli toiminnallisuutta,

Lisätiedot

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio OPS-KYSELY Syksy 2015 Vetelin lukio KYSYMYKSET Mikä lukiossa on tärkeää? Millainen on unelmalukio? Missä ja miten opitaan parhaiten? VASTAAJAT 58 opiskelijaa 4 huoltajaa 7 opettajaa OPISKELIJAT Viihtyisät

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=319. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,64. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=319. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,64. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2013 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2013. Osalle vanhemmista päiväkodin johtaja lähetti kyselylinkin sähköpostilla. Kyselyyn

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme sijaitsee Pispalan harjulla vanhassa puutalossa. Talo pihapiireineen tarjoaa kauniin ja kodinomaisen toimintaympäristön lapsille. Päiväkodissamme

Lisätiedot

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta ajatus: Villilän päiväkoti toimii yhteistyössä perheiden kanssa lapsuutta ja lapsen tulevaisuutta kunnioittavan hyvän ja turvallisen leikki ja oppimisympäristön

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN STRATEGIA

HYVÄN KASVUN STRATEGIA HYVÄN KASVUN STRATEGIA 2010-2014 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu ARVIOINTI 2013 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla toukokuun 2013 aikana Vastauksia: Varhaiskasvatuksen huoltajat 120 kpl

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely huoltajille Varhaiskasvatus, perusopetus, lukio

Asiakastyytyväisyyskysely huoltajille Varhaiskasvatus, perusopetus, lukio Asiakastyytyväisyyskysely huoltajille 2017 Varhaiskasvatus, perusopetus, lukio Nostoja tuloksista yleisellä tasolla Huoltajat arvostavat opetushenkilöstön työn korkealle Myös kodin ja kasvatusta/opetusta

Lisätiedot

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen

Lisätiedot

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Joupin ryhmis sijaitsee Joupin viihtyisällä asuntoalueella hyvien ulkoilumahdollisuuksien läheisyydessä. Ulkoilemme paljon läheisillä leikkikentillä sekä teemme metsäretkiä Kultavuoressa.

Lisätiedot

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 Katajalaakson päiväkoti - päiväkotimme sijaitsee Katajalaaksossa rauhallisessa ympäristössä - päiväkodissamme on 96 hoitopaikkaa viidessä eri ryhmässä:

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen tulevaisuus

Varhaiskasvatuksen tulevaisuus Varhaiskasvatuksen tulevaisuus Kulttuurinen moninaisuus ja palvelut Työelämän muutokset ja palvelut Rahalliset tuet, palvelut Kenen tuottamat palvelut (julkinen, yksityinen) Lasten, vanhempien ja ammattilaisten

Lisätiedot

Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017

Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017 Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017 5.4 Opetuksen järjestämistapoja - OPS2016 -vuosiluokkiin sitomaton opiskelu - Oppilaan opinnoissa yksilöllisen

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Sosiaalilautakunta 16.2.2012 13/ liite no 4 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Kasvatus ja opetusmenetelmät 4. Yhteistyö 5. Erityinen tuki

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden

Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, 8.3.2012 Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden korkeakoulu, Ruotsi Kurssin esittely Opiskelijapalautteen

Lisätiedot