Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten opetusjärjestelyjä koskeva selvitys ( Varhaiskasvatus- ja koulutuskeskus)

Transkriptio

1 Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten opetusjärjestelyjä koskeva selvitys ( Varhaiskasvatus- ja koulutuskeskus)

2 2 1. Johdanto Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten opetusjärjestelyjä koskeva selvitys on osa rakennemuutosohjelmaa ja liittyy lasten ja nuorten kärkihankkeen osioon Tukea tarvitsevien kasvatus- ja opetusjärjestelyt (liite 1). Painopisteenä selvityksessä on perusopetus. Perusopetuslainsäädännön mukaan oppilaille annettava tuki jaetaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Yleinen tuki tarkoittaa kaikkea sellaista tukea, jota annetaan lapselle ja nuorelle tavallisissa oppimistilanteissa ja lyhytaikaisesti. Tehostettua tukea annetaan oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja. Hänelle laaditaan tehostettua tukea varten oppimissuunnitelma. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa sovitusta tuesta. Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityisestä tuesta tehdään aina hallinnollinen päätös. Joensuussa päätöksen tekee varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja. Joensuun kouluissa on tällä hetkellä n. 23 laaja-alaista erityisopettajaa ja 66 erityisluokanopettajaa. Karkeasti voidaan ajatella, että laaja-alainen erityisopetus on yksi tehostetun tuen muoto ja kokoaikainen erityisopetus on yksi erityisen tuen muoto. Yleisenä tavoitteen on se, että lapsen ja nuoren tuki aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa (kuvio 1). Tämä tarkoittaa sitä, että yleisellä ja tehostetulla tuella voidaan auttaa lapsia ja nuoria, jotta ei tarvitse turvautua erityiseen tukeen. Erityinen tuki on aina kalliimpaa ja lapsen ja nuoren kannalta hankalampaa. Resursoinnin painopiste pitäisi siis olla yleisessä ja tehostetussa tuessa. Joensuussa erityisen ja tehostetun tuen resursointi ovat kuitenkin vaihtaneet paikkaa. Erityisluokanopettajia on lähes kolminkertainen määrä laaja-alaisiin erityisopettajiin verrattuna. Vuonna 2013 varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen perusopetuksen laaja-alaisten erityisopettajien kulut olivat ja perusopetuksen pienryhmien kulut olivat erityinen tuki tehostettu tuki yleinen tuki Kuvio 1. Tavoite tuen toteuttamisen ja tuen resursoinnin painopisteeksi

3 % % 3 2. Nykytilan kuvaus Tehostettu tuki JNS vs. muu Suomi tt muu Suomi 3,3 6,5 tt JNS 3 6,6 7,9 Erityinen tuki JNS vs. muu Suomi et muu Suomi 8,1 7,3 et JNS 9 8,5 7,8 Kuvio 2 Kuvio 3 Verrattaessa tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden määrän kehitystä Joensuun ja koko maan välillä huomataan, että tehostettu tuen määrä on Joensuussa ja koko muussa maassa kehittynyt samansuuntaisesti vuosina (kuvio 2). Erityisen tuen oppilaiden määrä ei vastaavana aikana ole Joensuussa laskenut ihan yhtä paljon muuhun maahan verrattuna (kuvio 3). Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten opetusjärjestelyjä koskevaan selvitykseen on perus- ja lukioopetuksen osalta laskettu kuuluvaksi perusopetuksen iltapäivätoiminta, peruskoulujen ohjaajat,

4 4 kasvatusohjaajat, psykologit ja kuraattorit, perusopetuksen ja lukioiden laaja-alainen erityisopetus, perusasteen ja lukioiden opinto-ohjaajat, perusopetuksen pienryhmät, perusopetuksen MMT opetus sekä sijoituslasten opetus, yhteensä (TP 2013). Em. lisäksi ns. ennakoimattomiin korvauksiin on varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen talousarviossa vuosittain varattu n e. Näihin kuluihin on laskettu kuuluvaksi mm. Joensuun ulkopuolelle sijoitettujen oppilaiden opetuksesta aiheutuvat kulut, sairaalaopetuksen kulut (Alava, Niuva), valtion erityisoppilaitoksissa opiskelevien (Muhos) ja Honkalampikeskuksessa opiskelevien oppilaiden opetuksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. Joensuussa olevat pienluokat on esitetty liitteissä 2 ja Sairaalaopetus Kuusi pienluokkaresurssiamme (sairaalaopetus) palvelee koko sairaanhoitopiiriä. Sairaalaopetuksessa työskentelee kuusi erityisluokanopettajaa ja kaksi koulunkäynninohjaajaa. Opettajien määrä on kasvanut kahdella kuluneen vuoden aikana, koska uudistetussa lainsäädännössä säädetään muun kuin sairaalassa potilaana olevan erikoissairaanhoidon piirissä olevan ns. avopotilaan oikeudesta päästä sairaalaopetukseen. Perusopetuslain 4a mukaan Hoidosta vastaavan sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään myös muulle erikoissairaanhoidossa olevalle oppivelvolliselle oppilaalle opetusta ja tukea siinä määrin kuin se hänen terveytensä, pedagogiset erityistarpeensa ja erikoissairaanhoidon hoidolliset ja kuntoutukselliset toimenpiteet huomioon ottaen on perusteltua, jos opetuksen järjestäminen muutoin ei ole tämän tai muun lain mukaisista tukitoimista huolimatta oppilaan edun mukaista. Avohoidossa olevan oppilaan opetus järjestetään ensisijaisesti oppilaan omassa koulussa normaalia kolmiportaista tukea hyödyntäen. Mikäli nämä tukitoimenpiteet ovat oppilaan edun kannalta riittämättömiä, tulee myös avohoidossa olevan saada sairaalaopetusta siinä määrin kuin hänen terveytensä, pedagogiset erityistarpeensa ja erikoissairaanhoidon hoidolliset ja kuntoutukselliset toimenpiteet huomioon ottaen on perusteltua. Tämä uudistus tarkoitti käytännössä sitä, että sairaalaopetukseen tuli uuden opetusryhmän verran oppilaita. Opetus on interventioperusteista, joten oppilas säilyy sairaalaopetusjakson ajan oman koulunsa oppilaana ja sairaalaopetusjakso on kestoltaan rajattu oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain 41 mukaisesti Kunta, joka on perusopetuslain 4a :n 1 momentissa tarkoitettua esiopetusta ja perusopetusta saavan oppilaan kotikuntalaissa tarkoitettu

5 5 kotikunta hoidon aikana, on velvollinen maksamaan oppilaasta sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunnalle korvauksen, joka lasketaan kertomalla opetuksesta opetuspäivää kohden aiheutuva keskimääräinen todellinen vuosikustannus niiden päivien määrällä, jolloin sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunta järjestää oppilaalle opetusta. Perusopetuslain 4 a :n 3 momentissa tarkoitettua tukea saavan oppilaan kotikunta on velvollinen maksamaan tukitoimenpiteistä aiheutuneita kustannuksia vastaavan korvauksen tukea tarjoavan sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunnalle. Lisäresursointia aiheutti myös se, että muuttuvan lain myötä kotikunnat velvoitetaan myös maksamaan sairaalaopetusta edeltävää ja sen jälkeistä tukea saavan oppilaan tukitoimenpiteistä aiheutuneet kustannukset vastaavana kotikuntakorvauksena sairaalakoulua ylläpitävälle kunnalle. Joensuun kaupunki sairaalaopetusta järjestävänä kuntana on sitoutunut siihen, että sairaalaopetuksessa olevan oppilaan vastaanottoon ja palauttamiseen käytetään yksilöllisten tarpeiden mukaisesti keskimäärin kolme koulupäivää. Kun oppilaan oma opettaja on tekemässä tätä erittäin hyödyllistä niveltyötä, muuta ryhmää opettaa resurssierityisopettaja (palkattu alkaen). Viime vuosina (ennen avo-oppilaiden oikeutta sairaalaopetukseen) on sairaalaopetuksessa ollut vuosittain n. 60 oppilasta koko sosiaali- ja sairaanhoitopiirin alueelta. Oppilaista vajaa puolet on ollut joensuulaisia, loppujen tullessa muun Pohjois- Karjalan ja Heinäveden alueelta. Avo-oppilaaksi oppilaaksiotto tapahtuu yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa Lastensuojeluyksiköt Kahden lastensuojeluyksikkömme (Mehiläinen ja Messi) oppilaista vain osa on joensuulaisia lapsia ja nuoria. Muista kunnista Mehiläisen ja Messin yksiköihin sijoitettujen oppivelvollisuusikäisten opetuksen järjestämisestä oppilaan kotikunta on velvollinen maksamaan Joensuun kaupungille kuntien peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain mukaisen kotikunnan maksuosuuden. Näin ollen opettajien palkkakustannukset jakautuvat sen mukaan, kuinka monta prosenttia oppilaita kustakin kunnasta on

6 Sosiaalista sopeutumista ja tunne-elämän kehityksen tukea ja kuntoutusta tarvitsevien pienluokat Nepenmäen koulussa tarjotaan luokkamuotoista pienluokkaopetusta sosiaalista sopeutumista ja tunneelämän kehityksen tukea ja kuntoutusta tarvitseville oppilaille (kolme pienluokkaa). Tavoitteena on pyrkiä mahdollisimman monien oppilaiden osalla huolella valmisteltuun ja toteutettuun yleisopetusintegrointiin. Viimeisen 17 vuoden aikana Nepenmäen koulun pienluokkaopetuksesta vain viidennes on jatkanut yläkoulussa sopeutumista tukevassa ja kuntouttavassa pienluokkaopetuksessa. Menestyksellinen luokkamuotoinen erityisopetus Nepenmäen koulussa perustuu siihen, että oppilas pääsee luokkamuotoiseen erityisopetukseen riittävän ajoissa (vuosiluokilla 1-3), henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelman (HOJKS), tavoitteet kiinnittyvät ennen muuta hyväksyttävän sosiaalisen itsekontrollin opetteluun ja yhteistyö luokkamuotoisen erityisopetuksen ja yleisopetuksen kanssa on luontevaa ja runsasta. Tyypillinen Nepenmäen koulun pienluokan oppilas siirtyy pienluokkaan pääasiassa tunne-elämän häiriön tai sosiaalisen sopeutumattomuuden vuoksi ja lisäksi hänellä on mahdollisesti tarkkaavaisuushäiriö (esim. ADHD). Karsikon koulussa ja Lyseon peruskoulussa toimivat koko kaupungin kouluja palvelevat EMO luokat (2 kpl), joissa opiskelee vaativaa sosioemotionaalista kuntoutusta edellyttäviä lapsia ja nuoria. Oppilaat ovat tyypillisesti sellaisia, etteivät he hyödy ryhmäkuntoutuksesta, vaan heidän koulunkäyntinsä räätälöidään hyvinkin yksilölliseksi mm. ohjaajien avustamana. Luokissa on yleensä maksimissaan viisi oppilasta yhtä aikaa. Alakoulujen EMO luokka on mukana VARKO:n osalta LEAN projektissa. Tavoitteena on kehittää EMO luokan toimintaa niin, että kuntoutuminen ja sitä kautta integroituminen omaan lähikouluun tehostuisi sekä EMO luokassa olevan asiantuntemuksen hyödyntäminen tehokkaammin koko VARKO:ssa esim. eri kouluissa tapahtuvan konsultoinnin kautta.

7 Muut yhteiset pienluokat Esi- ja perusopetuksessamme toimii yhdeksän kehitysvammaisille lapsille ja nuorille tarkoitettua pienluokkaa. Luokat sijaitsevat Utran koulussa (2), Niinivaaran koulussa (3), Enon koulussa (1), Hammaslahden koulussa (1) sekä Pataluodon koulussa (2). Kolme starttiluokkaa on tarkoitettu lapsille, joiden perusopetuksen aloittamista on psykologin tai lääkärin tutkimusten perusteella lykätty vuodella. Starttivuoden aikana lapset harjoittelevat koululaisen perustaitoja. Suuri osa näistä lapsista kuntoutuu ja siirtyykin yleisopetuksen ryhmään starttivuoden jälkeen. Starttiluokat ovat kuitenkin viime vuosina muuttuneet yhdessä kouluissa olevien alkuopetuksen luokkien kanssa joustavan alkuopetuksen luokiksi, joissa voidaan tukea myös yleisopetuksen luokkien oppilaita. Starttiluokat sijaitsevat Karsikon, Niittylahden ja Rantakylän kouluissa. Lisäksi kaupungissamme toimii kolme valmistavan opetuksen luokkaa. Valmistava opetus on tarkoitettu sellaisille oppilaille, joiden suomenkielentaito ei riitä eri oppiaineiden opiskelemiseen perusopetuksen ryhmässä. Opetukseen voivat osallistua sekä vasta maahan muuttaneet että Suomessa syntyneet maahanmuuttajataustaiset lapset. Valmistava opetus edistää oppilaan tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Opetus antaa suomalaisessa koulussa tarvittavia sosiaalisia, kielellisiä ja tiedollisia valmiuksia. Perusopetuksen valmistavan opetuksen laajuus vastaa yhden lukuvuoden oppimäärää. Siirtymisestä perusopetukseen keskustellaan yhteistyössä huoltajien sekä oppilasta opettavien opettajien ja koulun oppilashuoltoryhmän kanssa. Mikäli oppilaalla on riittävät valmiudet, hänellä on oikeus siirtyä perusopetukseen jo ennen valmistavan opetuksen täyttymistä. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilaat siirtyvät perusopetukseen omaan lähikouluunsa. Valmistavan opetuksen luokat sijaitsevat Rantakylän koulussa (2) ja Pataluodon koulussa (1) Koulukohtaiset pienluokat Koulujen omia pienluokkia on 38 (joiden lisäksi erityisopettajia palkattu myös POP rahoilla). pienluokat palvelevat tukea tarvitsevia oppilaita koulujen omilla oppilaaksiottoalueillaan. Nämä

8 Tämän hetken kehittämistyö Kansainvälisenä, valtakunnallisena ja Joensuun kaupungin varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen tavoitteena on, että kaikki oppilaat saavat käydä koulua omalla lähikoulualueellaan riippumatta siitä, onko heillä kasvun ja oppimisen tuen tarvetta. Keskitetyissä pienluokissa opiskelevien oppilaiden kohdalla tämä ei kuitenkaan toteudu tuen voimakkuuden/ erityispiirteiden vuoksi. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010 määräävät, että Tuki annetaan oppilaalle ensisijaisesti omassa luokassa ja koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei oppilaan etu tuen antamiseksi välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Tätä periaatetta oppilaaksioton suhteen on noudatettu vuodesta 2011 alkaen. Tämä tarkoittaa myös sitä, että tukea tarvitsevien oppilaiden ohjautuessa vuosi vuodelta omiin lähikouluihinsa, on myös erityisopetusresurssien vähän kerrassaan siirryttävä lähikouluihin. Selvimmin tämä on nähtävissä Rantakylän koulun osalta, koska Pihlajapihan koulun (entinen erityiskoulu) ja Rantakylän koulun yhdistyessä vuonna 2005 myös erityisluokanopettajaresurssi jäi Rantakylään. Tällä hetkellä resurssia on oppilaiden lähikouluihin siirtymisen seurauksena siirretty Rantakylästä (Noljakkaan ja Utraan) kahden erityisluokanopettajan, Enosta (Uimaharjuun) yhden erityisluokanopettajan sekä Lyseon peruskoulusta (Pielisjoen kouluun) yhden erityisluokanopettajan verran. Lainsäädännöstä (PoL 17 ) johtuen Normaalikoululla ei ole velvollisuutta järjestää erityistä tukea, jolloin Normaalikoulun oppilaaksiottoalueen erityisen tuen oppilaat ohjautuvat kaupungin kouluihin. Syyslukukauden 2015 alusta lähikouluperiaatteen edetessä (ensimmäiselle luokalle tulevat tukea tarvitsevien oppilaiden ohjautuessa edelleen lähikouluihinsa) myös erityisopetusresurssin siirtämistä lähikouluihin jatketaan. Karsikon koulusta siirtyy yksi erityisopetusresurssi Nepenmäen kouluun, Suhmuran koulun erityisluokanopettajaresurssi siirtyy Hammaslahden kouluun ja Rantakylän koulun yksi erityisluokkaresurssi profiloidaan EMO toiminnaksi. Koska myös pienluokkien ulkopuolelle jää aina oppilaita, jotka tarvitsevat tukea, on pienluokkien toimintaa viime vuosina kehitetty tukemaan aiempaa enemmän myös pienluokkien ulkopuolelle jääviä oppilaita. Seuraavassa on kerrottu hieman kehitystyön tuloksista. - Niittylahden starttiluokka muutettiin syksystä 2013 alkaen joustavan alkuopetuksen luokaksi, joka toimii yhteistyössä ensimmäisen luokan kanssa ja lapset siirtyvät joustavasti yleisopetuksen ja pienryhmän välillä. Lapsia siirtyi lukuvuoden aikana joustavasta luokasta useita yleisopetuksen luokkaan eli he kuntoutuivat. Toisaalta yleisopetuksen luokalla olevat saivat tukea joustavien järjestelyjen myötä. - Nepenmäen koulu on aiemmin syöttänyt tukea tarvitsevat (oppimisvaikeuksiset) lapset Karsikkoon. Lukuvuodesta alkaen Nepenmäki on ottanut myös erityistä tukea tarvitsevat

9 9 lapset omaan kouluunsa yleisopetuksen luokille ja heitä tukemassa on ollut POP rahoilla palkattu opettaja. Lukuvuodesta alkaen erityistä tukea tarvitsevia oppilaita tukemassa on myös toinen POP opettaja. Jatkossa, kun tukea tarvitsevat oppilaat ohjautuvat lähikouluihinsa, on tarkoitus siirtää yksi erityisopetusresurssi Karsikosta tai Rantakylän koulusta Nepenmäen kouluun. - Uimaharjussa aloitti lukuvuoden alusta vastuuerityisopettajakokeilu, jossa E-2, 3-6 ja 7-9 pienluokkaa tarvitsevilla oppilailla on oma erityisopettaja, joka huolehtii heidän tuen toteutumisesta. Oppilaita on myös tarkoitus siirtää yleisopetusluokkien kirjoille kuluvan lukuvuoden aikana. Uimaharjulaiset tukea tarvitsevat oppilaat siirtyivät Enon pienluokilta Uimaharjun kouluun lukuvuoden alusta ja heidän mukanaan siirtyi myös 1 PLK resurssi. Keväällä 2015 oppilaat on siirretty yleisopetuksen luokille ja erityisopetus järjestetään sinne. - Pielisjoen koulussa toimii täysin inklusiivinen malli, jossa kaikki oppilaat ovat kirjoilla yleisopetuksen luokilla ja tukea tarvitsevat oppilaat saavat tarvitsemansa erityisopetuksen luokkatasokohtaiselta erityisopettajalta. Mallia on kehitetty jo parin vuoden ajan. - Myös Marjalassa aloitti lv inklusiivinen malli, jossa kaikki oppilaat ovat kirjoilla yleisopetuksen luokissa. Tukea tarvitsevat oppilaat siirtyivät syyslukukauden 2013 alusta Noljakasta (jonne he olivat aiemmin ohjautuneet) Marjalan kouluun. Heitä tukevat erityisluokanopettaja (POP rahoilla palkattu) sekä laaja-alainen erityisopettaja. Inklusiivisessa opetuksessa kaikki oppilaat ovat kirjoilla yleisopetuksen luokissa, josta käsin he saavat tarvitsemaansa tukea ja erityisopetusta. - Rantakylän koulussa toimii jo toista vuotta tiimiopetusmalli, jossa erityisluokka ja yleisopetuksen luokka on yhdistetty yhdeksi tiimiluokaksi ja luokalla on kaksi opettajaa (erityisluokanopettaja ja luokanopettaja). Näin yleisopetuksen oppilaat saavat erityisopettajan tukea enemmän ja toisaalta pienluokan oppilaat oppivat mallioppimisen kautta monia taitoja yleisopetuksen oppilailta. Rantakylän koulussa on aloittanut syksyllä 2013 myös yhteiset ykköset malli, jossa starttiluokka ja yleisopetuksen ensimmäinen luokka sekä alkuopetuksen pienluokka ja yleisopetuksen ensimmäinen luokka tekevät yhteistyötä. Koska lapset ovat vielä koulupolun alkuvaiheessa kehitystasoltaan hyvin eri vaiheissa, pystytään näin oppilaita joustavasti ryhmittelemällä vastaamaan paremmin heidän tuen tarpeeseensa. - Myös muissa kouluissa pienluokkien ja yleisopetuksen luokkien välillä oppilaita integroidaan pienluokista yleisopetukseen ja yleisopetuksesta pienluokkiin. Pienluokkien oppilaat ovat jopa 30% oppitunneista yleisopetukseen integroituina. Tällöin pienluokkiin tulee oppilaita yleisopetuksen ryhmistä. Edellä mainittu kehitys on pitkälti mahdollistunut mm. sillä, että erityisluokanopettajien ja laaja-alaisten erityisopettajien työnkuvat ovat lähestyneet toisiaan ja työtä tehdään oppilaslähtöisesti joustaen. Taustalla

10 10 on lähikouluperiaate, tuen jakautuminen tasaisemmin myös yleisopetuksen luokkien oppilaiden käyttöön, vertaisoppimisen mahdollistaminen (jos samaan luokkaan laitetaan lapset, joilla kaikilla on esim. sosiaalisten taitojen oppimisessa pulmaa, heiltä puuttuu malli sosiaalisesti hyväksytystä käyttäytymisestä). Inklusiivinen malli tarvitsee riittävät resurssit toteutuakseen. Opetusryhmien tulee olla riittävän pieniä, tarvittaessa luokissa tulee olla koulunkäynninohjaaja ja erityisopetukseen käytettävän tuntimäärän riittävä. Mikäli tukea tarvitsevat oppilaat jäävät ilman erityisopettajan tukea suuriin yleisopetuksen luokkiin, oppilaat eivät kuntoudu ja syrjäytyminen lisääntyy. Joustavista järjestelyistä aiheutunut ongelma on, että joustavien järjestelyiden myötä sekä erityisluokanopettaja että osa-aikainen erityisopettaja tekevät samankaltaista työtä niin, että toisen opetusvelvollisuus samalla palkalla on 22t ja toisen 24t. Yhdessä rehtoreiden kanssa on avattu oppilaan tuen järjestämistä koskevia erilaisia toimintamalleja koko kaupungin tasolla. Vähän kerrassaan tavoitteena on myös resurssien siirtäminen perusopetustaan aloittavien tukea tarvitsevien oppilaiden mukana lähikouluihin. Lukuvuodesta alkaen pienluokilla olevien lasten kuntoutumista on aloitettu seuraamaan koko varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen tasolla. Ajatuksena on, että pienluokkaopiskelu on kuntoutumisjakso, jonka jälkeen oppilas mahdollisimman usein integroituu joko kokonaan tai osittain yleisopetukseen. Seurannalla pyritään saamaan selville mm. se, onko joillakin pienluokilla oppilaita esim. koko alakoulun ajan ilman, että heidän integroitumista yleisopetukseen edes kokeillaan. Useissa kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että oppilaiden oppimistulokset ja vanhempien sosioekonominen tausta ovat yhteydessä toisiinsa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt jo kahtena peräkkäisenä vuonna valtionavustusta (Dnr. 115/529/2012 ja 200/520/2013 ) tavoitteena puolittaa koulujen ja alueiden väliset erot, sukupuolten osaamistasoero sekä sosiaalisen ja etnisen taustan selitysosuus perusopetuksen oppimistuloksista vuoteen 2020 mennessä. Joensuu on saanut kyseistä avustusta kahtena vuonna yhteensä n e ja vuodelle 2016 n e. Rahoitus tulee kohdentaa heikommassa asemassa oleville kouluille ottaen huomioon kuntien sisäiset erot: vuotiaan väestönosan keskimääräistä heikompi koulutustaso, keskimääräistä suurempi työttömyysaste sekä keskimääräistä suurempi maahanmuuttajaosuus. Joensuussa nämä kriteerit/ jokin kriteereistä täyttyy kolmellatoista koululla. Nämä kriteerit myös suoraan kuvastavat alueen lasten/ oppilaiden tuen tarvetta päiväkodeissa/ kouluissa. Em. hankerahalla on lukuvuoden alusta alkaen hankekouluilla työskennellyt kolme psykologia, joiden tehtävänä on ollut tukea esi- ja alkuopetuksen luokanopettajia tarkkaamattomien ja ylivilkkaiden lasten koulunkäynnin tukemisessa omassa luokassaan. Hanketyöskentely luokassa on keskittynyt työrauhan

11 11 ylläpitämiseen, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen taitoihin, tunne-elämän taitoihin sekä sosiaalisiin taitoihin. Hankkeessa on ollut tavoitteena myös kokeilla käytännössä erilaista koulupsykologin työskentelytapaa. Lukuvuoden toiminnasta kerätty palaute on ollut pääosin positiivista, on koettu, että mm. työrauhaan on luokissa opittu kiinnittämään eri tavalla huomiota (oppilaat ja opettajat) ja n. 80% hankkeeseen osallistuneista opettajista koki, että luokkainterventio vaikutti luokkaan positiivisesti joko jonkin verran tai paljon. Lukuvuoden hankekokemusten perusteella todettiin, että alkuopetusikäisten lasten tukemisen ohella myös heidän vanhempansa tarvitsevat usein tukea, jotta lasten kanssa tehtävä työ olisi mahdollisimman tuloksellista. Niinpä lukuvuoden alusta on alkuopetukseen palkattu tasa-arvohankkeen mahdollistamana myös kaksi kuraattoria tekemään perhetyötä (ks. edellinen luku). Itä-Suomen yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin yhteishankkeessa ProKoulu:ssa on mukana yhdeksän kouluamme. Tavoitteena on luoda koko koulun toimintamalli positiivisen käyttäytymisen tukemiseksi. ProKouluille tarjotaan tutkimustietoon perustuvia ratkaisuja mm. työrauhaongelmiin ja käyttäytymisen pulmiin. Tavoitteena on kaikkien oppilaiden minäkäsityksen vahvistaminen positiiviseen suuntaan ja tätä kautta negatiivisen käyttäytymisen vähentäminen. Hanke ajoittuu vuosille Sekä valtakunnallisesti tarkasteltuna että Joensuun kaupungin tasolla erityisesti sosiaalisemotionaalisesti oirehtivien lasten määrä erityisen tuen piirissä on 10 viime vuoden aikana lisääntynyt. Viime vuosina onkin useissa kaupungeissa panostettu nimenomaan perhetyöhön ja saatu sillä mittavia säästöjä aikaan. Esim. nyt_uutena_palveluna_kirjastos ta_lainattava_perhevalmentaja/ Tämä on tiedostettu myös Joensuun varhaiskasvatuksessa. Muutama vuosi sitten aloitettu perheohjaus (perheiden tukeminen vanhemmuudessa, erotilanteessa jne.) on ollut erittäin tuloksellista ja tätä matalankynnyksen toimintaa tulisi lisätä varhaiskasvatuksessa, mutta myös laajentaa äitiys- ja lastenneuvolaan ajalle, jolloin lapsi ei ole varhaiskasvatuksen piirissä. Perheohjaajien työ ei ole niinkään perinteisen perhetyön kaltaista asiakkaiden kodeissa tapahtuvaa auttamista, vaan vanhempien tukemista kasvatustehtävässä. Perheohjausta tehdään pääsääntöisesti päiväkodeissa. Tavoitteena on vanhemmuuden tukeminen niin, että lapsen kasvuympäristö on vakaampaa ja turvallisempaa. Tätä kautta tavoitteena on, että sosiaalisemotionaalisesti oirehtivien lasten määrä kääntyy laskuun, jolloin pienluokkiin kohdistettuja resursseja voidaan käyttää laajemmin kaikkien oppilaiden tukemiseksi. Eheän opinpolun varmistamiseksi on

12 12 lukukaudesta 2014 alkaen varhaiskasvatuksen perheohjaajien työn jatkoksi palkattu hankevaroin kaksi kuraattoria, joiden työhön kuuluu myös perhetyö. Joensuun sosiaali- ja terveystoimessa on 2010-luvulla ryhdytty voimakkaasti uudistamaan kehitysvammaisten palvelurakennetta; selkeänä suuntana on kuntayhtymän palvelujen siirtäminen kaupungin omaksi toiminnaksi. Käytännössä kehittämisen kohteena ovat kaikki kehitysvammaisten palvelut: laitosasumisen vaihtuminen avohuollon asumispalveluksi, nykyisen asumispalvelun uudistaminen, työ- ja päivätoimintojen kehittäminen sekä kehitysvammaisten avopalveluiden toimintaprosessien, (mm. palvelujen suunnittelu, asumisen ohjaus jne.) uudistaminen. Kehitysvammaisten nuorten peruskoulun jälkeistä, elämään valmentavaa opetusta on kehitetty kaupungin omana toimintana. Lehmon koulun tiloissa aloitti vuoden määräaikaisena kokeiluna toimintansa vaikeasti kehitysvammaisten nuorten NUPA - ryhmä (5 nuorta). Ryhmässä voidaan tarvittaessa järjestää nuorille mahdollisuus (jatko-opetukseen) lisäopetukseen. Tavoitteena on, että NUPA:n toiminta vakiintuu ja laajenee niin, että vastaavia pienryhmiä saataisiin tarpeen mukaan eri puolille Joensuun yhteistoiminta-aluetta. Tässä samassa yhteydessä tulisi tarkastella myös kehitysvammaisten lasten- ja nuorten opetusratkaisuja niin, että kaupunki voisi hoitaa myös vaikeimmin vammaisten opetuksen omana toimintanaan. 3. Rakennemuutoksen tavoitteet Tavoitteet: a) Pienluokkamuotoiseen toimintaan käytettyjen resurssien kohdentaminen varhaisempaan tukeen - Vuoden 2015 aikana pienluokkatoimintaan käytetyistä resursseista ohjataan 5% oppilaiden tukemiseen muuten kuin pienluokkamuotoisessa opetuksessa. Pienluokkaopetukseen on TP 2013 resursoitu e. Vuoden 2015 lopussa em. summasta on saatu ohjattua n e ennaltaehkäisevään työhön, esim. laaja-alaiseen erityisopetukseen. - Vuosina pienluokkatoimintaan + TA ennakoimattomiin kuluihin käytetyistä resursseista säästetään e ja edelleen vuosina e, joista 50% suunnataan Varkon ennaltaehkäisevään työhön. - Pienluokkamuotoisen opetuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta seurataan vuosittain. Pienluokkien interventioluonnetta korostetaan. Mittari: erityisluokkamuotoiseen opetukseen käytetty resurssi vuosittain

13 13 b) Erityisen tuen oppilaiden määrän kehitys - Erityisen tuen oppilaiden määrä laskee niin, että tehostetussa tuessa olevien oppilaiden määrä on suurempi kuin erityisessä tuessa olevien määrä. Vuoden 2015 aikana erityisessä tuessa olevien oppilaiden määrä vähenee 5% vuoden 2014 määrään verrattuna. Laskeva trendi jatkuu myös vuoden 2014 jälkeen. Mittari: tehostetussa ja erityisessä tuessa olevien oppilaiden määrä vuosittain verrattuna Joensuun kaupungin sekä valtakunnalliseen tasoon. Vuoden 2014 osalta erityisen tuen oppilaiden määrä on laskenut 8,5%:sta 7,8%:iin. Vastaavasti tehostetun tuen määrä on noussut 6,6%:sta 7,9%:iin. Valtakunnalliset lukemat saamme kesäkuussa c) Honkalampikeskuksessa opiskelevien joensuulaisten oppilaiden opetuksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset - Honkalampikeskuksessa opiskelevien joensuulaisten oppilaiden opetuksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset kääntyvät laskuun. Koulukustannukset ovat olleet yhteensä e (12 713e opetus kuntoutusjaksoilla e avustajat e jäsenkuntien maksuosuus kevätlukukaudelta 2014 joensuulaisten lasten ja nuorten osalta) eli e/ kk. Mittari: Honkalampikeskuksen koulukustannukset vuosittain. Koulukustannukset ovat olleet e (7854e opetus e avustajat e jäsenkuntien maksuosuus syyslukukaudelta 2014 joensuulaisten lasten ja nuorten osalta) eli e/ kk. d) Erikoissairaanhoidon/ sairaalaopetuksen kustannukset - (Erikois)osastosairaanhoidosta/ sairaalaopetuksesta aiheutuvat kustannukset kääntyvät laskuun (yksi vrk hinta erikoissairaanhoidossa Joensuussa on n. 600e + sairaalaopetus 230e, Kuopiossa n. 900e + sairaalaopetuksen hinta) välisenä aikana Joensuussa avohoidossa olevien joensuulaisten oppilaiden sairaalaopetuksen kustannukset ovat olleet keskimäärin e/ kk. Kuopion Alavan koulussa opiskelevien joensuulaisten oppilaiden kustannukset ovat olleet e eli 4540e/ kk. Nämä ennakoimattomat kulut ovat yhteensä vuosittain olleet n e. Mittari: Varkon ennakoimattomat erikoissairaanhoidon ja sijoitusten kustannukset vuosittain Joensuussa avohoidossa olevien joensuulaisten oppilaiden sairaalaopetuksen kustannukset ovat olleet e eli keskimäärin 7 912e/ kk.

14 Kuopion Alavan koulussa opiskelevien joensuulaisten oppilaiden kustannukset ovat olleet e eli keskimäärin 7 096e/ kk. Toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi: - Johdettu moniammatillinen yhteistyö sekä tuki, joka suuntautuu arjen kasvuympäristöön (perhe, varhaiskasvatus ja koulu), mm. perheohjaus on ollut erittäin tuloksellista ja tätä toimintaa lisätään varhaiskasvatuksessa sekä laajennetaan äitiys- ja lastenneuvolaan ajalle, jolloin lapsi ei ole varhaiskasvatuksen piirissä. Kärkihankkeen myötä on suunnitteilla sosiaali- ja terveyskeskuksen sekä varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen yhteinen pilottihanke, joka tähtää perheiden tukemiseen rajatulla maantieteellisellä alueella Joensuussa. Pilotissa on tarkoitus kohdentaa olemassa olevia resursseja ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen ja arvioida toimenpiteiden vaikuttavuutta mm. lastensuojeluilmoitusten/ -asiakkuuksien määrän kautta. - Kartoitetaan vaikeimmin vammaisten opetuksen ottaminen vähän kerrallaan kaupungin omaksi palveluksi. Vaikeasti kehitysvammaisten nuorten perusopetuksen jälkeisten opintojen tarpeen huolellinen kartoitus ja elämään valmentavan opetuksen ottaminen laajemmin kaupungin omaksi toiminnaksi. Mm. NUPA toiminnan laajentaminen kaupungin toimintana sekä jatkoopiskelupaikan löytyminen jokaiselle nuorelle NUPA vuoden jälkeen. Sosiaali- ja terveyslautakunta ( 15) on käsitellyt Nuorten kehitysvammaisten päivätoimintaryhmän vakinaistamista. NUPAN toiminnan käynnistäminen ja vakinaistaminen ovat osa Joensuun kaupungin työikäisten palveluohjelmaa - kehitysvammaisten palveluiden uudelleen organisointia. Keskimääräinen päivähinta/ asiakas on kuntamaiseman mukaan ollut 176. Vastaava toiminta PKSSK:n palvelussa on kuntamaiseman mukaan 232 /vrk/ asiakas. Pelkästään nuorten osalta kuntayhtymän vaativan päivätoiminnan vuorokausikustannus on korkeampi (vuonna /vrk). Palaute perheiltä on ollut kaikilta osin erinomaisen hyvää; henkilöstö on ammattitaitoista, koulun tilat ovat hyvät, kuljetusjärjestelyt toimivat suunnitellusti ja mikä tärkeintä osa vanhemmista koki, että NUPAn toiminnalla on ollut positiivista vaikutusta nuorten toimintakykyyn. Tämä on erittäin tärkeä havainto, koska NUPAn toiminnan ei ole tarkoitus olla nuorilla liian pitkäaikaista, toimintakykyä vain ylläpitää päivätoimintaa, vaan NUPAn jälkeen nuorille pyritään löytämään muita jatkopolkuja (esim. koulutus). Toimintaa onkin tarkoitus laajentaa ja akuutein tarve on uudelle ryhmälle Uimaharjun alueella, jossa neljä nuorta tarvitsee vastaavan palvelun elokuusta 2015

15 15 lukien. Toiminta on taloudellisinta ja inhimillisintä näille nuorille järjestää Uimaharjussa, jolloin mm. kyydityskustannukset ja matkaan käytetty aika pienenevät. Tässä yhteydessä on tehty seudullisesti linjaus, ettei lisäopetusvuotta perusopetuksen päättäville oppilaille myönnetä, vaan toiminta pyritään järjestämään muiden oppilasta mahdollisimman hyvin tukevien järjestelyjen, mm. NUPA -toiminnan, kautta. - Alakoulun EMO luokan toiminnan kehittäminen osana LEAN -projektia niin, että tuki tarjotaan oppilaan lähikoulussa (EMO luokasta jalkautuu mahdollisuuksien mukaan työntekijä oppilaan lähikouluun) ja lähikoulun työntekijät saisivat ohjausta ja neuvoja siihen, kuinka kyseistä lasta voisi tukea. EMO toiminnan asiantuntemuksen tukeminen ja laajentaminen psykiatrian ja sosiaalitoimen osaamisella (perheiden tukeminen), jolloin EMO toiminnalla voidaan sille kohdennetuissa sopivissa tiloissa vastata mm. avosairaanhoidossa olevien oppilaiden sairaalaopetustarpeeseen. EMO toimintaa on tarkoitus laajentaa niin, että pystymme tukemaan sairaalaopetuksesta palaavia oppilaita kouluissamme aiempaa paremmin. Osa sairaalajaksolta palaavista sosiaalisemotionaalisesti oireilevista oppilaista tarvitsee tuetumman ryhmän, jonka kautta he voivat onnistuneesti siirtyä omaan lähikouluunsa. Tällä hetkellä sairaalaopetuksen avo-osastolla on oppilaita odottamassa sopivan koulupaikan löytymistä omasta lähikoulustaan. Yksi sairaalaopetuspäivä maksaa n. 230e/ oppilas. Tarkoitus on, että meillä on jatkossa kaksi EMO opettajaa/ -ryhmää alakouluikäisille. Näistä toisen on tarkoitus pystyä turvaamaan niiden vaikeimmin/ pitkäaikaisimmin sosiaalis-emotionaalisesti oireilevien oppilaiden alakouluvaiheen koulunkäynti siten, ettei pitkittyneitä sairaalaopetusjaksoja muodostuisi. Toinen resursseista toimisi ns. siltana sairaalaopetuksen ja lähikoulun välillä. Myös tällä pystytään nopeuttamaan sairaalaopetusjaksoilta omaan toimintaamme palaamista. Tähän toimintaan liitetään myös tasaarvohankerahoituksen kautta psykologin kuntouttavaa toimintaa sekä perhetyötä. Alakouluikäisten EMO -toiminnassa työskentelee myös kaksi koulunkäynninohjaajaa. Koska perusopetuksen alkaessa ensimmäisellä vuosiluokalla on jo selkeästi havaittavissa aggressiivista käyttäytymistä, sosiaalis-emotionaalista pulmaa, tarkoituksena on ulottaa kuntouttavaa toiminta myös varhaiskasvatukseen. Tarkoituksena on tukea lapsia ja perheitä mahdollisimman varhain, mahdollisesti ennaltaehkäisten lasten oireilu. Tähän toimintaan on suunniteltu kahden työntekijän resursointi. Tähän liittyy myös Rantakylän pilotti, jossa pyritään

16 16 tukemaan perheitä perhetyön avulla niin, että lapsen kasvuympäristö olisi turvallisempaa ja vakaampaa. Pilotissa ovat mukana lastensuojelu, neuvolatyö ja varhaiskasvatus. Yksi em. opettajaresursseista saadaan profiloimalla Rantakylän koulun yksi pienluokka sosiaalisemotionaalisesti oireilevien oppilaiden toimintaan. Lisäksi meillä on ollut kaksi resurssia käytössä EMO toiminnassa ja tarkoituksena siis resursoida kolmen opettajan työpanos tähän toimintaan. Lisäksi tavoitellaan psykologiresurssin saamista varhaiskasvatukseen, jolloin voisimme puuttua mahdollisimman varhain ilmeneviin ongelmiin. Tämän toiminnan kautta tavoiteltavat taloudelliset säästöt näyttäytyvät Varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen lisäksi myös lastensuojelussa ja erikoissairaanhoidossa. - Alueellinen oppilaaksiotto, jota hoitavat erityisopettajat - Kartoitetaan mahdollisuudet henkilöstöresurssin siirtoon ennaltaehkäisevään työhön, mikä kouluissa tarkoittaa resurssin siirtämistä oppilaiden kotiluokan työskentelyn tukemiseen - Henkilöstörakennetta muutetaan siten, että erityisluokanopettajaresurssia muutetaan eläköitymisten ja uusien rekrytointien yhteydessä erityisopettajaresurssiksi. Koulunkäynninohjaajaresurssia muutetaan erityisopettaja-/ oppilashuoltohenkilöstöresurssiksi. Tällä hetkellä on yhden koulun kanssa sovittu koulunkäynninohjaajaresursin muuttamisesta erityisopettajaresurssiksi.

17 Liite 1. Lasten ja nuorten palveluiden kärkihankkeen kaavio 17

18 18 Liite 2. Yhteiset pienluokat Erityisluokka oppilaita (opettajia) Yksilöidyt toimenpiteet Alakoulun EMO -ryhmä 4 (1) LEAN: kuntoutumisen tehostuminen, toiminnan jalkauttaminen oppilaan kotikouluun Yläkoulun EMO -ryhmä 4 (1) Sairaalaopetus 60/ lukuvuosi (6) Lastensuojeluyksiköt 11 (2) Sosiaalista sopeutumista ja tunne-elämän kehityksen tukea ja kuntoutusta tarvitsevien pienryhmät 20 (3) Kehitysvammaisten luokat 62 (9) Starttiluokat 24 (3) Valmistavan opetuksen luokat 22 (3)

19 Pienluokkaresurssien tasaaminen kaupungin koulujen sisällä huomioiden alueen ominaispiirteet/ oppilaiden tuen tarve. 19 Liite 3. Koulukohtaiset pienluokat Koulu oppilaita (opettajia) pienluokkaresurssi alueella yht. (ei sisällä POP rahoilla palkattuja)/ oppilaita alueella yhteensä Joensuun lyseon 430 (1) 4/ 1044 peruskoulu Marjalan koulu 159 (1 POP) ehdotus toimenpiteeksi Noljakan koulu 377 (3) Kanervala 79 (0) Pataluodon koulu 481 (3) 13/ 1429 Mutalan koulu 135 (0) Rantakylän koulu 382 (6) Utran koulu 431 (4) Pielisjoen koulu 398 (1) 4/ 1211 Nepenmäen koulu 340 ( 2 POP) Iiksenvaaran koulu 63 (0) Karsikon koulu 268 (3) Niinivaaran koulu 142 (0) Kiihtelysvaaran koulu 171 (2) 5/ 439 Tuupovaaran koulu 120 (2) Heinävaaran koulu 148 (1) Pyhäselän koulu 327 (1) 5/1098 Hammaslahden koulu 194 (1) Reijolan koulu 166 (2) Rekivaara 61 (0) Niittylahti 234 (0) Suhmura 116 (1) Uimaharjun koulu 210 (1) 3/ 589 Enon koulu 293 (2) Louhiojan koulu 86 (0)

20 20