NÄKÖVAMMAISET JA RIPPIKOULU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NÄKÖVAMMAISET JA RIPPIKOULU"

Transkriptio

1 NÄKÖVAMMAISET JA RIPPIKOULU Susanna Hannu Opinnäytetyö, syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 2 TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU, JÄRVENPÄÄN YKSIKKÖ Susanna Hannu NÄKÖVAMMAISET JA RIPPIKOULU Järvenpää sivua, 4 liitettä Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten näkövammaiset ovat rippikoulun kokeneet ja miten heidän erityistarpeensa on otettu tai olisi pitänyt ottaa huomioon. Kun näkövammaiset kävivät peruskoulunsa omissa oppilaitoksissaan, heille järjestettiin myös omia rippikouluja ja -leirejä. Näkövammaisten integroiduttua samoihin kouluihin näkevien ikätovereidensa kanssa, he ovat integroituneet myös rippikoulun yleisopetukseen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten tämä integraatio on onnistunut. Haastattelin puhelimitse kahdeksaa rippikoulun käynyttä näkövammaista nuorta ja viittä heidän isostaan. Lisäksi haastattelin sähköpostitse kahta näiden näkövammaisten nuorten rippikouluopettajaa. Haastattelin suullisesti myös näkövammaista nuorisotyöntekijää, Leena Siponkoskea, joka on aiemmin tehnyt työtä näkövammaisten rippikoululaisten parissa. Lisäksi haastattelin suullisesti kirkon vammaistyön sihteeriä, Ari Suutarlaa, joka on työskennellyt näkövammaisten rippikouluasioiden parissa jo 1960-luvulta lähtien. Teoriaosiossani käsittelen mm. tietoa näkövammaisuudesta ja rippikoulusta. Tutkimustuloksia analysoidessani pyrin yhdistämään molemmat asiat ehyeksi kokonaisuudeksi. Näkövammaisen nuoren omista valmiuksista ja vamman asteesta riippuu, millaisia erityisjärjestelyjä mahdollisesti tarvitaan. Näitä ovat esimerkiksi oppimateriaalin järjestäminen näkövammaiselle soveltuvassa muodossa eli piste- tai isokirjoituksella, äänitteenä tai digitaalisena versiona sekä apuvälineiden käyttö ja liikkumisessa tarvittava opastus. Nimenomaan sopiva materiaali ja apuvälineasiat aiheuttivat eniten ongelmia. Monenlaista materiaalia on kyllä mahdollista saada, mutta se täytyy järjestää jo ennen rippikoulun tai leirin alkamista. Nykyään on olemassa monenlaisia apuvälineitä, joiden avulla näkövammaiset voivat sekä lukea että kirjoittaa. Niiden saaminen ei aina ole helppoa, mutta koululaiset saavat apuvälineitä kuitenkin esimerkiksi työikäisiä näkövammaisia helpommin. Nuoret eivät välttämättä halua käyttää apuvälineitä, koska se usein herättää liikaa huomiota. Rippikoulutyöntekijöillä ei välttämättä ole tietoa apuvälineistä tai materiaalin saatavuudesta, eikä näkövammainen nuori itse osaa, tohdi tai tahdo sitä antaa. Näin ollen olemassa olevia resursseja ei välttämättä käytetä. Tutkimustulokset vahvistavat itsekin näkövammaisen tutkijan käsityksen siitä, että tiedot näkövammaisuudesta vähentävät ennakkoluuloja. Näkövammaisuudesta tiedottaminen vaikuttaa suuresti näkövammaisten elämänlaatuun ja lisää heidän mahdollisuuksiaan kokonaisvaltaiseen osallistumiseen yhteiskunnan tasavertaisina jäseninä. Asiasanat: rippikoulu, näkövammainen, heikkonäköinen, sokea, apuvälineet, integraatio Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, kirjasto

3 3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC, JÄRVENPÄÄ TRAINING UNIT Susanna Hannu THE VISUALLY IMPAIRED AND CONFIRMATION CLASSES Järvenpää pages, 4 appendices The aim of this study is to find out how the visually impaired have experienced confirmation classes and how their special needs have been or should have been taken into account. When the visually impaired went to comprehensive school in their own schools separate confirmation classes and camps were also organised for them. As they integrated to the same schools with their normal-sighted peers they have also integrated to general confirmation classes. The study aims to find out how this integration has succeeded. I interviewed by phone eight visually impaired young persons who had attended confirmation classes and five of their group leaders. I also interviewed two of their confirmation class teachers by . Furthermore I interviewed face to face a visually impaired youth leader, Leena Siponkoski, who had earlier been working among visually impaired confirmation class students. I also interviewed face to face Ari Suutarla, the secretary of the work with the disabled in the Church, who has been working among the confirmation classes for the visually impaired since the 1960s. In the theory part of my study I discuss information about visual impairment and confirmation classes. In analysing the results the aim is to combine these things into a harmonious whole. The quality of the special arrangements needed depends on the abilities of the visually impaired young person and the degree of his impairment. These special needs include things like study materials in a form that suits the visually impaired, e.g. embossed printing, large printing, tape recordings and digital versions. Furthermore the visually impaired may need special devices and guidance in moving. Particularly these suitable arrangements and devices caused most problems. Many kinds of materials are available but these things have to be organised before confirmation classes or camps. Nowadays there are many kinds of devices with the help of which the visually impaired can both read and write. Getting them is not always easy but students get devices easier than for example working people. However, young people may not be willing to use the devices as it often arouses too much attention. Confirmation class teachers do not necessary have knowledge about the devices and the availability of materials and the visually impaired themselves may not be able, have the courage or be willing to give it. Thus the existing resources are not necessarily used. The results confirm the understanding of the visually impaired researcher about the matter that information about visual impairment reduces prejudice. Informing has a significant effect on the quality of life of the visually impaired by increasing the opportunities to comprehensive participation in society. Keywords: confirmation classes, a visually impaired person, a partially sighted person, a blind person, devices, integration Deposited: Diaconia Polytechnic, Library of Järvenpää Training Unit

4 4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TIETOA NÄKÖVAMMAISUUDESTA Näkövammaisuus ja sen ilmenemismuotoja Yleisimmät näkövammaisuuden syyt ja näkövammaisten määrä Suomessa Mitä teet, kun kohtaat näkövammaisen? Näkövammaisten apuvälineet NÄKÖVAMMAISTEN NUORTEN SOSIAALINEN KEHITYS JA INTEGRAATIO Näkövammaisten nuorten sosiaaliset suhteet Näkövammaisten nuoren integroituminen näkevien nuorten joukkoon RIPPIKOULU Mitä on rippikoulu? Rippikoulun tavoitteet Rippikoulun toteutus KIRKKO JA NÄKÖVAMMAISET Kirkon näkövammaistyö Näkövammaisten rippikouluhistoriaa Näkövammaisten rippikoulunkäynnin nykytilanne TUTKIMUS JA SEN SUORITTAMINEN Tutkimustehtävä Tutkimusote Tutkimuksen suorittaminen ja tutkimusmenetelmät Tutkimuksen luotettavuus TUTKIMUSTULOKSIA RIPPIKOULULAISTEN KOKEMUKSISTA Taustatietoja Ennakko-odotukset rippikoululta... 35

5 5 7.3 Suhtautuminen näkövammaiseen rippikoululaiseen Näkötilanne ja erityistarpeiden huomiointi Odotukset seurakunnalta Käsityksiä kirkon näkövammaistyöstä Ajatuksia rippikoulun jälkeen TUTKIMUSTULOKSIA ISOSTEN KOKEMUKSISTA Taustatietoja Aikaisemmat kokemukset näkövammaisuudesta Näkövamman vaikutus leirijärjestelyihin Isosten odotukset seurakunnan näkövammaistyöltä Näkövamman vaikutukset rippikouluun RIPPIKOULUOPETTAJIEN KOKEMUKSIA Näkövamman vaikutus rippikouluvalmisteluihin Rippikouluopettajien odotukset seurakunnan näkövammaistyöltä ja näkövamman vaikutus oppitunteihin sekä oheisohjelmaan Näkövamman aste ja siihen suhtautuminen Näkövammaisuudesta aiheutuvat erityisjärjestelyt Näkövammaistiedon määrä ja näkövamman vaikutus koko rippikouluun JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA...61 LÄHTEET...67 LIITTEET Liite 1: Näkövammaistyön historian merkkivuosia...69 Liite 2: Kysymykset näkövammaisille rippikoululaisille...72 Liite 3: Kysymyksiä isosille...74 Liite 4: Kysymyksiä rippikouluopettajille...75

6 6 1 JOHDANTO Opinnäytetyössäni tutkin rippikoulua näkövammaisten näkökulmasta. Selvitän, miten näkövammaiset ovat rippikoulun kokeneet ja miten heidän erityistarpeensa on huomioitu tai olisi pitänyt huomioida. Otan selvää myös siitä, miten rippikouluopettajat ja isoset ovat kokeneet näkövammaisen rippikoululaisen mukanaolon ja miten kyseinen asia on heidän mielestään mahdollisesti vaikuttanut rippikouluun kokonaisuudessaan. Rippikoulua on tutkittu paljonkin, mutta ei näkövammaisten näkökulmasta. Toivon tutkimustulosteni olevan avuksi tuleville näkövammaisille rippikoululaisille sekä rippikouluopettajille ja isosille. Tutkimusmenetelmänäni on haastattelu sekä puhelimitse että sähköpostitse. Käsittelen työssäni näkövammaisten rippikoululaisten, rippikouluopettajien ja isosten kokemuksia rippikoulusta. Analysoin tuloksia ja pyrin kokoamaan eri osapuolten näkemyksistä ehjän kokonaisuuden. Olen itse näkövammainen. Rippikoulukokemuksia minulla on omalta rippileiriltäni yhdentoista vuoden takaa. Kesällä 2001 työskentelin rippileiriopettajana kotiseurakunnassani. Opinnäytetyöni tekemisessä omat kokemukseni näkövammaisuudesta ja rippikoulusta sekä rippikoululaisen että rippikouluopettajan näkökulmasta ovat varmasti suureksi avuksi. Työssäni tutustun näkövammaisten rippikoulunkäynnin historiaan ja nykytilanteeseen. Selvitän myös kirkon näkövammaistyön historiaa. Perehdyn aiempaan rippikoulututkimukseen ja siihen, miten näitä tutkimustuloksia voidaan soveltaa näkövammaisten rippikoululaisten tilanteeseen. Työssäni kerron näkövammaisuudesta; sen eri muodoista ja vaikutuksista arkielämään. Rippikoulua on tutkittu paljonkin, samoin näkövammaisuutta. Toivonkin oman tutkimukseni yhdistävän luontevasti nämä kaksi asiaa. Tulevassa ammatissani sosionomina ja diakonina tutkimustuloksista on minulle varmasti hyötyä. Rippikoulutyö on mielestäni erittäin keskeinen seurakunnan työmuoto, koska se tavoittaa lähes kaikki saman ikäluokan nuoret. Minusta on tärkeää, että näkövammaiset rippikoululaiset kohdataan yksilöinä, ja heidän erityistarpeensa huomioidaan. Toivon, että opinnäytetyöni rohkaisee rippikouluopettajia ja isosia kohtaamaan näkövammaiset rippikoululaiset aidosti ja luontevasti.

7 7 2 TIETOA NÄKÖVAMMAISUUDESTA 2.1 Näkövammaisuus ja sen ilmenemismuotoja Näkövammaisuudelle on erilaisia määrittelyjä. Yleisesti näkövammaisena pidetään henkilöä, jolla on näkökyvyn alentumisesta huomattavaa haittaa jokapäiväisissä toiminnoissaan. Vamman aiheuttamaan haittaan vaikuttavat monet tekijät, mm. vammautumisikä, vamman kesto, henkilön psyykkinen sopeutumiskyky ja uusien asioiden omaksumiskyky. Siihen vaikuttavat myös henkilön elämäntapa ja hänen tehtäviensä näkökyvylle asettamat vaatimukset, samoin ympäristöolosuhteiden ja yksilön oman toimintakyvyn välinen epäsuhta. (Näkövammarekisterin vuosikirja 1994, 5-7; Ojamo 2001, 11.) Dellgrenin (1984, 7) mukaan näkövammaisiksi kutsutaan henkilöitä, joiden näkökyky on siinä määrin alentunut, että se vaikuttaa heidän lukemis- ja/tai liikkumiskykyynsä. Näkövammainen henkilö voi siis olla täysin sokea tai hänen näkönsä voi olla niinkin hyvä, että liikkuminen vieraissa paikoissa ja ison tekstin lukeminen on mahdollista optisilla apuvälineillä tai jopa ilman niitä. (Dellgren 1984, 7.) Näkövammaisena ei pidetä henkilöä, jonka näön heikentymisestä aiheutuneet haitat voidaan korjata silmä- tai piilolaseilla. Yhden silmän menetys tai vammautuminen ei ole näkövammaisuutta. Näkökyky määritellään aina paremmin näkevän silmän perusteella. Näkövammarekisteri noudattaa näkövammaisuuden määrittelyssä ja luokittelussa maailman terveysjärjestön (WHO) suositusta. (Ojamo 2001, 12.) Näöntarkkuutta mitataan mm. tutulla E-testillä. Normaali tarkkuus on alueella 1,0-2,0. Näöntarkkuutta voidaan usein parantaa silmälaseilla ja suurentavilla apuvälineillä. (Näkövammaisten Keskusliitto 1999, 11.) Heikkonäköinen on henkilö, jonka paremman silmän näöntarkkuus on lasikorjauksen jälkeen alle 0.3 tai jonka näkö on muusta syystä vastaavalla tavalla heikentynyt. WHO:n luokituksessa heikkonäköisiin luetaan luokat 1 (heikkonäköinen) ja 2 (vaikeasti heikkonäköinen). Sokeana pidetään henkilöä, jonka paremman silmän näöntarkkuus on lasikorjauksen jälkeen alle 0.05 tai jonka

8 8 näkökentän halkaisija on alle 20 astetta. WHO:n luokituksessa sokeita ovat luokat 3 (syvästi heikkonäköinen), 4 (lähes sokea) ja 5 (täysin sokea). Kuulo-näkövammaisella näkö- ja kuulovamman yhdistelmä vaikeuttaa liikkumista ja edellyttää erityiskommunikointimenetelmien käyttöä. Kuurosokeilla on vaikea-asteinen kuulonäkövamma. (Ojamo 2001, 13.) Lukiessa käytetään näkökentän keskustan tarkan näön aluetta. Hahmojen ja liikkeiden havaitsemisessa toimivat näkökentän laita-alueet, jotka ovat tärkeitä liikkumisessa, käytännön askareissa ja hämärässä valaistuksessa. Näkökentässä voi ilmetä seuraavanlaisia vikoja. Keskeinen puutos tarkoittaa sitä, että näkökentän keskellä on sumea alue. Katsottaessa suoraan kohteeseen sitä ei nähdä tarkasti. Jos katsetta kääntää hieman sivuun, kohteen näkee paremmin. Putkimainen näkökenttä (putkinäkö) tarkoittaa sitä, että ympäristöstä näkee vain pienen osan kerrallaan. Näkökenttä voi olla jopa vain 1-2 asteen "putki". Henkilö joutuu liikuttamaan paljon silmiään ja etsimään katseellaan kohdetta. Laajat näkökenttäpuutokset vaikeuttavat mm lukemista, liikkumista ja arkiaskareiden tekoa. Toiminnallisesti epätasaisessa näkökentässä on siellä täällä hämäriä tai pimeitä kohtia. Henkilö pystyy hahmottamaan näkemänsä silmiä liikuttelemalla, mutta osa kohteista pysyy aina epätarkkoina. (Tietoa näöstä, näkemisen vaikeuksista ja näkövammaisuudesta 1999, 11.) Näkövammaisella voi olla ongelmia kontrastien erottamisessa ja värien näkemisessä. Kontrastien erotuskyky tarkoittaa kykyä erottaa vierekkäisten pintojen vaaleusasteeroja. Hahmojen, muotojen ja yksityiskohtien erottaminen perustuu kontrastien havaitsemiseen. Yleensä silloin, kun näöntarkkuus on alentunut silmäsairauden vuoksi, myös kontrastien erotuskyky on heikentynyt. Värinäkö tarkoittaa kykyä erottaa värisävyjä. Synnynnäistä värisokeutta tai heikkoa värien erottelukykyä voi olla ilman varsinaista näkövammaa. Noin 7-8 % miehistä on puna-vihersokeita, mikä johtuu perinnöllisistä tekijöistä. Sini-kelta-virheet ovat paljon harvinaisempia. Kolmas värisokeuden tyyppi eli täydellinen värisokeus on erittäin harvinainen. Tällöin henkilö erottaa yksityiskohdat vain vaaleuserojen perusteella. (Tietoa näöstä, näkemisen vaikeuksista ja näkövammaisuudesta 1999, ) Silmälihasten toiminta vaikuttaa näkemiseen ja silmien liikkeisiin. Noin puolen vuoden iässä niiden hallinta on kehittynyt niin pitkälle, että lapsi pystyy pitämään silmänsä

9 9 suorassa. Tämä mahdollistaa syvyys- eli stereonäön kehittymisen. Syvyysnäön avulla henkilö pystyy arvioimaan etäisyyksiä ja näkemiensä kohteiden välisiä koko- ym. suhteita. Näkövammaisilla esiintyy usein karsastusta, jolloin silmien katsesuunnat eivät ole täysin yhtenevät ja yhteisnäkö puuttuu. Synnynnäisesti näkövammaisilla esiintyy myös ns. värveliikettä. Se on silmien automaattista värinää, joka on syntynyt näkövamman estettyä normaalin silmälihastoiminnan kehittymisen. Jotta silmälihasten hallinta kehittyisi normaaliksi ensimmäisen puolen vuoden aikana, ainakin toisessa silmässä tarvitaan suhteellisen hyvä näön tarkkuus. (Tietoa näöstä, näkemisen vaikeuksista ja näkövammaisuudesta 1999, 12.) Katseen tarkentuminen eri etäisyyksille perustuu silmän linssin eli mykiön kykyyn muuttaa muotoaan ja taittovoimaansa eri etäisyyksille ja erityisesti lähelle katsottaessa. Tavallisesti silmän mukautumiskyky heikkenee iän myötä, mutta näkövammaisella se saattaa olla heikko varhaislapsuudesta lähtien. Tämän seurauksena silmät väsyvät ja näköreaktiot heikkenevät. Tällöin tarvitaan lähilasit jo lapsena. (Tietoa näöstä, näkemisen vaikeuksista ja näkövammaisuudesta 1999, 12.) 2.2 Yleisimmät näkövammaisuuden syyt ja näkövammaisten määrä Suomessa Ylivoimaisesti yleisin näkövamman aiheuttaja on ikääntyminen, jonka osuus on lähes 44%. Seuraavaksi tulevat perinnölliset syyt (15 %), neurologiset syyt (12 %) sekä synnynnäiset syyt (10 %). Diabeettisen retinopatian osuus näkövamman aiheuttajista on runsaat 9 % ja glaukooman osuus 8%. Muut ryhmät ovatkin jo pienempiä. Tulehdukset ja myopia maligna ovat aiheuttaneet kumpikin runsaat 3 % näkövammoista, tapaturmat, onnettomuudet, myrkytykset ja väkivalta alle 2 % sekä kasvaimet alle 1%. (Ojamo 2001, 98.) Suurin osa suomalaisista näkövammaisista on ikäihmisiä. Näkövammaisia lapsia Suomessa syntyy vuosittain noin 100, joista suuri osa on monivammaisia. Iän myötä sairauksien tai tapaturmien vaikutuksesta näkövammaisten määrä kasvaa. Rekisteröityjä näkövammaisia Suomessa on noin Valtaosa heistä on heikkonäköisiä, sokeita on Näkövammaisten Keskusliiton mukaan alle Suurimmalla osalla sokeistakin

10 10 on näönjäännettä. Täydellinen sokeus on Suomessa melko harvinaista. Nykyään silmälääkärin velvollisuus on ilmoittaa syntyneet näkövammaiset lapset näkövammarekisteri. (Ojamo 2001, 16, 23, 27.) 2.3 Mitä teet, kun kohtaat näkövammaisen? Kun puhut näkövammaiselle, kosketa häntä vaikka olkapäälle tai puhuttele häntä nimeltä. Muuten hän ei voi tietää että puhut hänelle. Kysy, tarvitseeko näkövammainen apua. Jos hän ei ole avun tarpeessa, älä tyrkytä apuasi. Puhu suoraan näkövammaiselle, älä hänen oppaalleen. Näkövammainen kuulee yleensä hyvin. Jos näet näkövammaisen esimerkiksi kaupassa, jossa asiakkaat joutuvat jonottamaan saadakseen palvelua, kerro hänelle, missä jonon pää on. Jos käytössä ovat numerolaput, voit huolehtia siitä, että näkövammainen saa lapun sekä tietää numeronsa ja vuoronsa. (Mitä teet kun kohtaat näkövammaisen? 2001) Kun osoitat jonkin esineen tai paikan sijainnin, käytä sanoja "oikealla", "vasemmalla", "edessä" jne. Sana "tuolla" ei kerro mitään ihmiselle, joka ei näe. Puhuessasi näkövammaiselle voit hyvin käyttää sanoja "nähdä" ja "katsoa". Paras tapa suhtautua näkövammaiseen on kohdata hänet tavallisena ihmisenä. Kaikki me tarvitsemme joskus apua. Ja kaikessa kanssakäymisessä on tärkeintä inhimillisyys, herkkyys toisen ihmisen tarpeille ja ajatuksille. (Mitä teet kun kohtaat näkövammaisen? 2001) Yksin näkövammainen voi kulkea valkoista keppiä käyttäen tai opaskoiran kanssa. On myös tilanteita, joissa näkövammainen joutuu turvautumaan näkevään oppaaseen. Oikean opastuksen tavoitteena on, että näkövammainen liikkuu näkevän oppaansa kanssa turvallisesti, joustavasti ja luonnollisesti missä ympäristössä tahansa. Oppaan ääni ilmaisee hänen sijaintinsa, mutta kosketus on helpompi saada, kun opas koskettaa käsivarrellaan opastettavaa, joka tarttuu oppaan käsivarteen kyynärpään yläpuolelta, peukalo käsivarren ulkopuolella, muut sormet sisäpuolella. Ote on luja, mutta ei puristava. Oppaan käsivarsi on kiinni vartalossa ja suora, jotta liikkeet olisivat helposti tulkittavissa. Opastettavan käsivarsi on kyynärpäästä taitettuna 90 asteen kulmaan, jolloin hän on luonnostaan puoli askelta oppaan takana. Opas kulkee edellä sovittaen

11 11 kävelyvauhtinsa opastettavan mukaan. Kehon liikkeet on helpompi aistia, jos kävelyrytmi on molemmilla sama. Jos kuljet lapsen kanssa, hän voi pitää kiinni kädestä tai ranteesta. Älä kuitenkaan anna lapsen roikkua kädessäsi. (Näkövammaisten opastaminen 2002, 2.) Kun lähestytään kapeata paikkaa, opas vie yhteyskätensä käsivarren selkänsä taakse. Tällöin opastettava tietää siirtyä oppaan taakse ja ojentaa käsivartensa suoraksi. Näin hän kulkee askeleen päässä oppaasta eikä astu tämän kantapäille. Opas pysähtyy aina, kun on kyseessä tason muutos kulkureitillä. Kun opas jättää näkövammaisen johonkin tilaan, hän ohjaa tämän jonkin kiintopisteen luokse. On aina epämiellyttävää seisoa tyhjässä tilassa tietämättä, mihin suuntaan voi askeleita ottaa. (Näkövammaisten opastaminen 2002, 3-4, 7.) 2.4 Näkövammaisten apuvälineet Näkövamman haittoja voidaan vähentää erilaisia apuvälineitä hyväksikäyttäen. Apuvälineiden valintaan vaikuttavat vamman vaikeusaste ja laatu sekä henkilön yksilölliset tarpeet. (Tietoa näöstä, näkemisen vaikeuksista ja näkövammaisuudesta 1999, 15.) Sokeat olivat vuosisatoja syrjässä kirjoitetusta tiedosta. Erilaisia kohokirjoitustapoja etsittiin, mutta lopullisen muutoksen toi braille- eli pistekirjoitus, jonka vuonna 1825 kehitti 16-vuotias ranskalainen nuorukainen Louis Braille, joka oli itsekin sokea. Pistekirjoituksessa kirjaimet, numerot ja muut merkit muodostetaan kuuden kohopisteen erilaisina yhdistelminä. Kirjoja jäljennettiin ensin käsin pistimen ja taulun avulla. Tällä vuosisadalla yleistyivät pistekirjapainot. Pistekirjoitus on edelleen tärkeä tiedonvälitysmuoto, joka sopii hyvin käytettäväksi myös tietokoneen kanssa. Pistekirjoitus on syvästi heikkonäköisen ja sokean luku- ja kirjoitustaito. (Tietoa näöstä, näkemisen vaikeuksista ja näkövammaisuudesta 1999, 13.) Yleisradio aloitti radion koelähetykset 1920-luvulla. Radio, silloinen kidekone, laajensi näkövammaisten tietämystä muusta maailmasta ratkaisevasti. Näkövammaiset,

12 12 myös sokeat, katselevat televisiota kuten muutkin kansalaiset luvulla levisivät käyttöön magnetofonit. Näkövammaisten kirjasto alkoi lainata avokelanauhoille luettuja kirjoja, ja monia paikallis- ja aikakauslehtiä alettiin lukea äänitteiksi. Äänikirjat ja lehdet ovat edelleen hyvin tärkeitä näkövammaisille. Äänikirjojen lainaaminen valtion ylläpitämästä Näkövammaisten kirjastosta on maksutonta. Äänikirjojen lisäksi kirjasto lainaa pistekirjoja ja vastaa koululaisten ja opiskelijoiden oppimateriaalituotannosta yhteistyössä Jyväskylän näkövammaisten koulun kanssa. Kirjojen ja nuottien ohella kirjastossa tuotetaan myös kohokuvia ja kohopiirroksia esimerkiksi kartoista. (Tietoa näöstä, näkemisen vaikeuksista ja näkövammaisuudesta 1999, 13.) Tietotekniikka on avannut kokonaan uusia mahdollisuuksia näkövammaisille. Lähes kaikki painettu tieto tuotetaan nykyään tietokonetekstinä eli digitaalisesti. Kun tietokoneeseen liitetään suurennusohjelma, heikkonäköinen voi lukea ruudun suurennettua tekstiä. Sokeaa auttavat tietokoneeseen liitetyt puhesyntetisaattori ja pistekirjoitusnäyttö, joiden avulla näkövammainen lukee ruudulla olevaa tekstiä. Skannerilla voidaan siirtää mitä tahansa painettua tekstiä koneen muistiin ja sitä kautta apuvälinein luettavaksi. Vuonna 1999 runsas 700 sokeaa, heikkonäköistä ja kuurosokeaa käytti Näkövammaisten Keskusliiton elektronista tiedonvälityspalvelua, jonka kautta voi lukea tuoreeltaan yli kymmentä päivälehteä sekä noin 40 muuta julkaisua. 10-osainen tietosanakirja vaatii pistekirjoituksella toistakymmentä metriä hyllytilaa. Elektronisena se mahtuu yhdelle CD-tietolevylle. (Tietoa näöstä, näkemisen vaikeuksista ja näkövammaisuudesta 1999, 13.) Tavallisin heikkonäköisen optinen apuväline on suurennuslasi. Niitä on hyvin erilaisia käyttötarkoituksen mukaan. Suurentava linssi on myös niin sanotussa luuppivalaisimessa. Luku-TV on television näköinen laite, jolla voidaan suurentaa paperilla oleva teisti tai kuva jopa 52-kertaiseksi. Teksti luetaan kuvaruudulta. Lukutelevisiota apuna käyttäen heikkonäköinen voi täyttää vaikkapa sanaristikoita. (Tietoa näöstä, näkemisen vaikeuksista ja näkövammaisuudesta 1999, 15.) Arkiaskareita voivat helpottaa mm. pistemerkinnöillä tai isoilla numeroilla varustetut kellot ja erilaiset puhuvat apuvälineet. Monia seurapelejä on saatavana näkövammaisversioina. Myös kasettinauhuri on tärkeä apuväline näkövammaisen tiedonsaannin kannalta. Näkövammaisten apuvälineitä myyvät Helsingissä sijaitseva

13 13 Näkövammaisten Keskusliiton Apuvälinekeskus sekä monet näkövammaisten alueyhdistykset eri puolilla maata. (Tietoa näöstä, näkemisen vaikeuksista ja näkövammaisuudesta 1999, 15.) Tunnetuin apuväline lienee näkövammaisten valkoinen keppi, jolla on kaksisuuntainen merkitys. Se kertoo käyttäjälleen esteistä ja pinnanmuotojen muutoksista, mutta se kertoo myös muille kanssakulkijoille, että liikkeellä on näkövammainen ihminen. Valkoisia keppejä on hyvin erilaisia. Keppi valitaan aina yksilöllisesti ja valintaan vaikuttavat henkilön pituus, toiminnallinen näkö, käyttötarkoitus ja olosuhteet. Kepillä tehdään pieniä heilurimaisia liikkeitä askelten tahtiin tai sen kärjellä tunnustellaan edessä olevaa maastoa. Näkövammaisen voi tunnistaa myös rintapielessä tai laukussa olevasta merkistä, joka esittää valkoisen kepin kanssa kulkevaa ihmistä. Tarjoa rohkeasti apuasi henkilölle, joka käyttää tällaista merkkiä. (Tietoa näöstä, näkemisen vaikeuksista ja näkövammaisuudesta 1999, 15; Mitä teet kun kohtaat näkövammaisen? 2001; Valkoinen keppi 2001.) Opaskoiria on Suomessa käytössä runsas 200. Opaskoirien tarve on hieman suurempi kuin mitä vuosittain pystytään kouluttamaan ja siksi opaskoiraa joutuu odottamaan 1-2 vuotta. Opaskoirat ovat yleensä labradorinnoutajia. Koiria koulutetaan 4-5 kuukautta Opaskoirakoululla. Ne oppivat kulkemaan valjaat päällä ja opastamaan näkövammaisen käyttäjänsä hyvin erilaisten esteiden ohi. Koulutuksen päätteeksi koira ja sen tuleva käyttäjä totuttautuvat toisiinsa 2-4 viikon mittaisella kurssilla. Koira ja näkövammainen pyritään valitsemaan niin, että he temperamentiltaan sopivat yhteen. Kun opaskoiralla on valjaat, se on työssä ja silloin sitä ei saa häiritä. Silloin, kun opaskoira ei ole valjaissa, se viettää tavallista koiranelämää. Opaskoira toimii yhteistyössä opastettavansa kanssa ja tämän antamien käskyjen mukaan. Se ei esimerkiksi risteyksessä päätä, milloin mennään ylitse, vaan näkövammainen kuuntelee liikenteen ääniä ja antaa koiralle käskyn liikkeellelähdöstä. (Tietoa näöstä, näkemisen vaikeuksista ja näkövammaisuudesta 1999, 16.)

14 14 3 NÄKÖVAMMAISTEN NUORTEN SOSIAALINEN KEHITYS JA INTEGRAATIO 3.1 Näkövammaisten nuorten sosiaaliset suhteet Nuoruusiässä tapahtuu monia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia muutoksia. Muutoksen ja kehitys toteutuu toisaalta yksilön sisäisenä tapahtumana ja toisaalta yksilön ja ympäristön välisenä vuorovaikutustapahtumana, jota kutsutaan sosialisaatioprosessiksi. Kehitys etenee prosessinomaisesti, se on asteittaista muutosta toiminnoissa. Kehityksen ei välttämättä tarvitse edetä suoraviivaisesti, se voi edetä myös sysäyksittäin. Kuitenkin se on yleissuunnaltaan jatkuvaa. (Huurre 1996, 11.) Vammaisten nuorten kehitykseen liittyvät tehtävät ovat periaatteessa samanlaiset kuin niiden nuorten, joilla ei ole vammoja. Kuitenkin nuoruusikä voi olla vammaisille nuorille vaikeampaa aikaa. Nuoret haluavat tyypillisesti olla samankaltaisia kuin muut ikäiset. Näkövammaisten tekemä vertailu muihin samanikäisiin voi olla hankaloitunut puutteellisen tai kokonaan puuttuvan näkökyvyn vuoksi. Näkövammaisten nuorten kehityksessä on yksilöllisiä vaihteluja, kuten muillakin nuorilla. Jotkut kehitykseen liittyvät vaihtelut voivat johtua näkövammaan liittyvistä tekijöistä, kuten vammautumisiästä, vamman vaikeusasteesta, monivammaisuudesta tai vamman etiologiasta. Muita kehitykseen vaihtelua aiheuttavia tekijöitä voivat olla ympäristötekijät, kuten nuorten kasvu- ja koulutusolosuhteet. (Huurre 1996, ) Vammautumisiän vaikutuksesta yksilön kehitykseen on esitetty vastakkaisia näkemyksiä. Määtän (1981) mukaan synnynnäisesti vammaisilla vamma kuuluu heidän fyysiseen olemukseensa ja on siten heille normaali tila. Myöhemmin vammautuneille vamma taas voi muodostaa uhkan hyvinvoinnille ja identiteetille, sillä heille on jo muodostunut käsitys itsestään hyvin toimivana ihmisenä. (Huurre 1996, 12.) Hildenin (1994) mukaan vammautumisen mukanaan tuoma identiteetin pirstoutuminen voi nuoren kohdalla olla erityisen laajamittaista ahdistusta aiheuttavaa. Vaikka voidaankin ajatella nuoren identiteetin muodostumisen olevan yhä kesken, on

15 15 elämäntilanteessa tapahtuva raju muutos repivä ja voi murskata ennestäänkin heikkoja minän muodostumisen rakenteita. Muutos ns. normaalin nuoren elämästä vammaisuuteen tuo epätietoisuuden minuudesta ja siitä, millaisena kanssaihmiset ja muu ympäristö kokevat vammautumisen ja vammautuneen nuoren. Mitä nopeammin tapahtuvasta sokeutumisesta on kyse, sitä kouraisevampi tapahtunutta seuraava shokki voi olla. Tilanne saattaa olla se, että ennen silmäleikkausta katsoo itseään peilistä ja seuraavana päivänä saman tehdessään kukaan ei katsokaan vastaan. (Hilden 1994, 12.) Suokkaan (1992) tutkimuksen tulokset sen sijaan olivat päinvastaisia. Tutkimuksen mukaan identiteetin kehitykseen vaikuttaa vahingollisimmin synnynnäinen tai varhaislapsuudessa saatu vamma. Syntymästään saakka vammaisilla puuttuu se terveen identiteetti ja "entinen" elämä, jonka pohjalle he voivat uuden elämänsä rakentaa. Heillä vammaisuus määrittää alusta alkaen suhdetta ympäristöön ja sen vuoksi heidän elämänpiirinsä voi jäädä kapeammaksi kuin myöhemmin vammautuneilla. (Huurre 1996, 12.) Heikkonäköisten tilannetta on joskus kuvattu sokeiden tilannetta vaikeammaksi johtuen oman viiteryhmän löytämiseen ja samaistumiseen liittyvistä vaikeuksista. Heikkonäköiset, erityisesti lievästi heikkonäköiset, eivät usein koe kuuluvansa näkövammaisten eivätkä näkevien ryhmään ja tämän vuoksi he voivat joutua molempien ryhmien ulkopuolelle. Näkövammaisilla nuorilla on usein todettu olevan vaikeuksia erityisesti sosiaalisen kehityksen ja sosialisaation alueilla. Näkövammaisten ja ei-näkövammaisten nuorten välillä on todettu eroja esimerkiksi sosiaalisissa kiintymyssuhteissa ja sosiaalisissa taidoissa. Lisäksi näkövammaisilla nuorilla on todettu olevan vähemmän sosiaalisia kontakteja muihin ihmisiin ja heidän sosiaalisten verkostojensa on todettu olevan pienempiä kuin heidän ikätovereidensa. (Huurre 1996, ) Näkövammaisten sosiaalisten suhteiden vähyys voi tutkimusten mukaan johtua useista eri tekijöistä. Näkövamma aiheuttaa usein toiminnallisia rajoituksia, kuten ongelmia liikkumisessa ja orientaatiossa. Tämä voi rajoittaa näkövammaisten osallistumista moniin sosiaalisiin tapahtumiin ja vaikeuttaa kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa. Nämä rajoitukset ovat erityisen merkityksellisiä nuoruusiässä, jolloin sosiaalinen elämä ja ystävien tapaaminen ovat keskeinen osa nuorten elämää. (Huurre 1996, 13.)

16 16 Sosiaalisten kontaktien vähyys voi johtua myös ihmisten kielteisistä asenteista vammaisia kohtaan. Erityisesti heihin, joilla on näkyviä vammoja tai joiden ulkonäkö on vamman vuoksi poikkeava suhtaudutaan usein epäluuloisesti. Näkövammaisten ulkonäkö voi olla poikkeava silmien painelun vuoksi, fyysinen olemus voi poiketa muista myös riittämättömien sosiaalisten taitojen vuoksi. Asenteen ja ennakkoluulot vammaisia kohtaan syntyvät usein aikaisempien kokemusten pohjalta tai ovat seurausta tiedon puutteesta tai sen vähyydestä. (Huurre 1996,14.) Myös vammaisen nuoren oma suhtautuminen vaikuttaa sosiaalisten suhteiden syntymiseen ja niiden ylläpitämiseen. Vammaisten oma aktiivisuus, sosiaalisuus ja sosiaalisten suhteiden ja toiminnallisten taitojen taso ovat tärkeitä ystävyyssuhteita määritteleviä tekijöitä. Sosiaalisten taitojen oppiminen tapahtuu usein mallioppimisen ja palautteen kautta, missä näkökyvyllä on tärkeä osuus. Tämän vuoksi monilla näkövammaisilla on havaittu puutteita sosiaalisissa taidoissa. Poikien sosiaalisten taitojen on todettu olevan vielä heikompia kuin tyttöjen. (Huurre 1996, 14.) 3.2 Näkövammaisten nuoren integroituminen näkevien nuorten joukkoon Käsite integraatio on syntynyt reaktiona eristämisen ja laitostamisen negatiivisia vaikutuksia kohtaan. Integraatiolla tarkoitetaan kahden erillisen kokonaisuuden yhdentämistä siten, että syntyy täysin uusi kokonaisuus, jolla on omat erityispiirteensä ja jonka avulla päästään luokittelujen vähenemiseen. Integraation katsotaan myös olevan osa vammaishuollossa noudatettavaa normalisaatioperiaatetta. Sen päämääränä on toteuttaa vammaisille tavalliset jokapäiväisen elämän mallit ja olosuhteet. Pohjoismaissa integraation tavoittelun katsotaan olevan yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta ja demokraattisesta nouseva pyrkimys. Integraation olennaisimmat peruselementit ovat jokaisen yksilön kunnioittaminen, jokaisen mahdollisuus tehdä valintoja omassa elämässään, itsemääräämisoikeus, tasa-arvoisten mahdollisuuksien tarjoaminen, mahdollisuus olla arvostettu ja mahdollisuus osallistumiseen. (Hautamäki, Lahtinen, Moberg & Tuunainen 1993, 138,141.)

17 17 Integraatiotapahtumassa erotetaan erilaisia osatekijöitä, joita ei vielä sellaisenaan voi nimittäin integraatioksi. Vasta, kun kaikki nämä osatekijät yhdessä toteutuvat, myös todellinen integraatio toteutuu. Fyysisen integraation tarkoituksena on etäisyyksien vähentäminen poikkeavien ja ns. normaalien välillä. Se on siis maantieteellistä lähentämistä ja joskus myös tilaintegraatiota eli yhteisten tilojen käyttöä. (Salminen 1989, 73.) Toiminnallinen integraatio tarkoittaa mm. yhteisten resurssien käyttöä. Se jakaantuu resurssien yhteishyödyntämiseen, resurssien samanaikaiseen hyödyntämiseen sekä yhteistyöhön. Sosiaalisella integraatiolla pyritään säännöllisten ja spontaanien kontaktien luomiseen poikkeavien ja normaalien välillä niin, että poikkeavat kokevat itsensä ja myös toiset kokevat heidät luonnolliseksi osaksi ryhmää. (Allardt 1976, 43, 47.) Yhteiskunnallinen integraatio tarkoittaa toimimista niin, että poikkeavilla on aikuisina samat mahdollisuudet resursseihin kuin muillakin ja heillä on myös samat mahdollisuudet kuin muittakin vaikuttaa omaan elämäntilanteeseensa ja että heillä on oikeus tuottavaan työrooliin yhteiskunnassa. (Salminen 1989, 73.) Tilastot osoittavat, että näkövammaisten fyysinen integraatio on toteutunut hyvin ja ollut erittäin nopeaa. Näkövammaiset ovat samassa päiväkodissa ja käyvät koulunsa yleensä integroituina peruskoulussa. Lukuvuonna peruskoulussa integroituina opiskeli 430 näkövammaista. Jyväskylän näkövammaisten koulussa ja Helsingin ruotsinkielisessä vastaavassa käyvillä oppilailla on melkein kaikilla jokin muukin vamma näkövamman lisäksi. Lukiossa opiskeli lukuvuonna noin 30 näkövammaista ja 4-8 kirjoittaa vuosittain ylioppilaaksi. (Kinos 1991, , 274.) Toiminnallisen integraation toteutuessa näkövammaiset voisivat toimia ilman kohtuuttomia vaikeuksia yhteiskunnassa. Tälle tasolle kuuluvat esimerkiksi liikkuminen ja näkevien kanssa samojen kulutuspalvelujen käyttäminen. Näkövamman vaikeusaste pyritään saamaan mahdollisimman pieneksi lääkinnällisen kuntoutuksen avulla. Vaikeusasteen alentuessa toiminnallisen integraation mahdollisuudet kasvavat. Näkövamma on tekninen haitta, joka vaikeuttaa huomattavasti liikkumista. Kaupunkien täyttyessä liikenteestä ja kulkuväylien kaikenaikaa monimutkaistuessa yhteiskunta vaikeuttaa näkövammaisten liikkumista lisää. (Yhteiskunta kaikille 1977, 11.) Sosiaalisen integraation toteutumiseksi näkövammaisten ja näkevien välisten kontaktien tulisi olla luonnollisia, spontaaneja ja myönteisiä (Moberg 1982, 287). Sosiaalista

18 18 integraatiota edistetään samalla fyysisen ja toiminnallisen integraation kanssa, sillä ilman fyysisen ja toiminnallisen etäisyyden vähentämistä ei spontaaneja kontaktejakaan voi olla kovin paljon. Sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteena ei ole ainoastaan näkövammaisen sosiaalistaminen, vaan myös perheen yhteiskuntaan sopeutumisen helpottaminen ja näkövammaisten nuoren itsenäistäminen. (Yhteiskunta kaikille 1977, 11.) Sosiaaliset vuorovaikutussuhteet ovat eräs keskeisimmistä yhteiskuntaan integroitumisen edellytyksistä ja ihmisen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Vammaisten ihmisten kohdalla ei yksin riitä, että suunnataan resursseja esimerkiksi fyysisen ympäristön parantamista tähtääviin toimenpiteisiin tai apuvälineiden kehittämiseen, vaan tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota myös sosiaalisen integraation edistämiseen. (Huurre 1996, 97.) Yhteiskunnallisen integraation onnistumiseksi tarvitaan integraation alempien tasojen toteutumista. Tälle tasolle pääsemiseksi on ennakkoluulottomuuden vielä lisäännyttävä ja yhteiskuntasuunnittelussa ja palveluiden organisaatiossa kehitystä vietävä pidemmälle. Apuvälineet ovat tällä hetkellä hyvin pitkälle kehittyneitä, mutta niiden saamiseksi vieläkin paremmiksi ja yhä useammat näkövammaiset saavuttaviksi tehdään koko ajan tutkimus- ja kehittämistyötä. (Pelli & Väisänen 1997, 23.) Integraation mahdollistaneita tekijöitä on useita. Tärkein niistä on ollut usko siihen, että näkövammaiset pystyvät parempaan, kuin mihin heille annettiin tilaisuus. Teknologian kehittymisen ansiosta apuvälineet ovat niin korkealuokkaisia, että niiden kanssa näkövammainen henkilö pystyy toimimaan kohtuullisen hyvin koulussa ja suuressa osassa ammatteja. (Pelli & Väisänen 1997, 21.)

19 19 4 RIPPIKOULU 4.1 Mitä on rippikoulu? Rippikoulu on osa nuorisotyötä, mutta saattaa organisatorisesti olla siitä erillään. Se on siinä mielessä nuorisotyön keskus, että sen välityksellä tulee suurin osa nuoria nuorisotyön toimintaan mukaan. Se ei kuitenkaan voi olla organisatorisesti vain osa nuorisotyötä, koska nuorisotyöstä vastaavat työntekijät eivät kykene yksin hoitamaan sitä, vaan siihen tarvitaan usein heidän lisäkseen koko teologikunta. Rippikoululla on muutenkin erikoisasema kirkon kasvatustyössä. Se on pyhäkoulun ohella ainoa lapsi- ja nuorisotyön työmuoto, jonka kirkkolaki mainitsee. Sitä toteutetaan yhtenäisen opetussuunnitelman pohjalta ja siinä käytetty oppimateriaali vaatii piispainkokouksen hyväksymisen. Lisäksi sen käyminen antaa myös tiettyjä juridisia oikeuksia. (Seppälä 1988, 144.) Nykyinen rippikoulu on monessa suhteessa erilainen kuin entinen, puhdasoppisuuden aikana syntynyt ja kehittynyt rippikoulu. Sen rooli kirkon kasvatusjärjestelmässä on olennaisesti muuttunut. Se ei enää ole kirkollisen kasvatusjärjestelmän yläaste, joka rakentuu kirkollisen alkuopetuksen pohjalle. Siitä on osoituksena mm. se, ettei rippikouluun pääsyn ehtona ole katekismuksen taitaminen niin kuin ennen. Nykyinen rippikoulu on eräs keskeinen kirkon kasvatustoiminnan työmuoto, jonka välityksellä se kohtaa lähes koko 15-vuotiaiden ikäryhmän ja auttaa heitä elämään kasteessaan saamasta lahjasta. Se ei tavoitteeltaan tässä suhteessa eroa muusta kirkon kasvatustoiminnasta. (Rippikoulusuunnitelma 1980, 8-9; Seppälä 1988, 144.) Rippikoulu ei myöskään ole enää samassa merkityksessä ehtoolliskoulu kuin aikaisemmin. Aikaisemmin rippikoulun käyminen ja konfirmaatioon osallistuminen oli edellytyksenä ensimmäiselle ehtoolliselle pääsemiseen. Vuodesta 1979 lähtien lapset ovat vanhempiensa tai muiden heidän kristillisestä kasvatuksestaan vastuussa olevien suostumuksella voineet osallistua ehtoolliselle. Rippikoulun käyminen ja konfirmaatioon osallistuminen antavat kuitenkin oikeuden käydä itsenäisesti

20 20 ehtoollisella. Siinä merkityksessä rippikoulu on vieläkin ehtoolliskoulu. (Rippikoulusuunnitelma 1980, 9; Seppälä 1988, 144.) Tärkeää on myös rippikoulun perusilmeen muuttuminen. Perinteinen rippikoulu on ollut nimenomaan opetuskoulu, joka sellaisenaan on edustanut vanhaa puhdasoppisuudesta peräisin olevaa katekeettista perinnettä. Se on kuitenkin erityisesti leiririppikoulun vaikutuksesta lähentynyt nuorisotyötä ja sen metodiikkaa, jossa yhdessä eläminen ja toimiminen on olennainen elementti. Muusta nuorisotyöstä sen kuitenkin erottaa selvä opetuksellinen painotus. (Seppälä 1988, ) Opetus yhdistää rippikoulun myös koulun uskonnonopetukseen. Se eroaa kuitenkin siitäkin perusilmeeltään, jonka juuri yhdessä eläminen ja nuorisotyön metodiikan käyttäminen tuo mukanaan. Monia muitakin eroja on, josta on seurauksena, että nuoret kokevat sen erilaisena kuin koulun uskonnonopetuksen. Itse asiassa rippikoulu profiililtaan asettuu jonnekin koulun uskonnonopetuksen ja seurakunnan muun nuorisotyön välille, omaleimaisena nuorten kohtaamisen paikkana. (Seppälä 1988, 145.) 4.2 Rippikoulun tavoitteet Rippikoulun yleistavoitteena on, että nuori vahvistuu siinä uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, johon hänet on pyhässä kasteessa otettu, kasvaa rakkaudessa lähimmäiseen ja elää rukouksessa ja seurakuntayhteydessä. Yleistavoitteen lähtökohtana on kirkolle annettu kaste- ja opetustehtävä sekä kaikkia ihmisiä velvoittava käsky lähimmäisenrakkauteen. Nämä rippikoulua ohjaavat perusteet tulevat esille Jeesuksen antamassa kastekäskyssä ja rakkauden kaksoiskäskyssä. Yleistavoite ohjaa kaikkea rippikoulun toimintaa. Rukous on olennainen osa rippikoulun yhteistä elämää ja antaa rippikoululle sen erityisluonteen. Rippikoulun opettajat ja nuoret ovat yhdessä Jumalan edessä vahvistuen seurakunnan yhteisestä uskosta. (Rippikoulusuunnitelma 1980, 25; Elämä - usko - rukous 2001, ) Rippikoulun tehtävänä on auttaa nuorta elämään ja ymmärtämään sitä uskon todellisuutta, josta hän on pyhässä kasteessa tullut osalliseksi. Jos nuorta ei ole vielä

21 21 kastettu, rippikoulu valmistaa häntä kasteelle. Rippikouluryhmä on koolla oleva seurakunta, joka kuulee Jumalan sanaa, elää sakramenteista, rukoilee ja viettää yhteistä jumalanpalvelusta. Näin Jumala vahvistaa sitä uskoa ja rakkautta, jonka hän on jo pyhässä kasteessa lahjoittanut. Konfirmaatio on vahvistamisen pyhä toimitus, jossa nuoret tunnustavat uskonsa, seurakunta rukoilee heidän puolestaan, heidät siunataan ja he saavat oikeuden itsenäiseen ehtoolliselle osallistumiseen. Näin rippikoulu ja konfirmaatio ohjaavat nuorta elämään kiinteästi seurakunnan yhteydessä ja osallistumaan sen toimintaan. (Elämä - usko - rukous 2001, 8.) 4.3 Rippikoulun toteutus Kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto vastaa kirkkoherran kanssa siitä, että rippikouluja pidetään seurakunnassa asianmukaisesti. Rippikoulun kokonaissuunnittelua ja järjestelyä varten nimetään seurakunnassa viranhaltija. Rippikoulun virallisina oppikirjoina käytetään Raamattua, Katekismusta, virsikirjaa ja piispainkokouksen hyväksymiä oppikirjoja. Rippikoulun opettajat valitsevat muun oppimateriaalin. (Elämä - usko - rukous 2001, 40.) Rippikouluryhmän koko on vähintään 25 nuorta. Kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto voi poikkeustapauksissa päättää ryhmäkoon ylittämisestä, kun siihen on erityisen painavat syyt. Erityisryhmien (esim. viittomakieliset, huonokuuloiset, dysfaattiset) suositeltava ryhmäkoko on kahdeksan nuorta. Kehitysvammaisten erityisrippikouluissa ryhmäkoko on kahdeksan nuorta, ja vaikeasti kehitysvammaisten ryhmässä nuorten määrä rajoittuu neljään. (Elämä - usko - rukous 2001, 41.) Opettajien ja avustavien työntekijöiden määrän on oltava suhteessa ryhmän kokoon ja luonteeseen. Suositus on, että jokaista alkavaa kymmentä nuorta kohden rippikoulussa on kokoaikaisesti läsnä vähintään yksi työntekijä. Heidän lisäkseen rippikoulussa on varttuneimpia nuoria isosina. Vastuu rippikoulusta on kuitenkin aina aikuisilla. Riittävä työntekijämäärä on sekä nuorille että opettajille turvallisuustekijä. Kysymys on myös työntekijöiden jaksamisesta. (Elämä - usko - rukous 2001, 41; Seppälä 1992, 94.)

22 22 Seurakunnan on tarjottava kaikille nuorille mahdollisuus käydä rippikoulu. Tarvittaessa pidetään rippikoulu yksityisesti. Rippikoulusuunnitelma on kohdennettu 15-vuotiaiden ikäryhmälle soveltaen se on yhteinen perusta kaikille erityisryhmien rippikouluille, myös aikuisrippikouluille. Erilaisten oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tieto niiden luonteesta on lisääntynyt. Nuorten erilaisuus, heidän yksilölliset lähtökohtansa ja valmiutensa on otettava huomioon. (Elämä - usko - rukous 2001, 42.) Vaikka rippikoulusuunnitelma on uusi ja uudella vuosituhannella laadittu, käsitellään vammaisvähemmistöjä hyvin niukkasanaisesti. Uudesta rippikoulusuunnitelmasta näkyvät elämän realiteetit. Ensin tehdään suunnitelma niin sanottuja tavallisia ihmisiä varten ja sitten katsotaan, miten vammaiset ihmiset kenties voivat näihin raameihin sopeutua. Yleensä vammaisten tarpeiden huomiointi ei estä ei-vammaisten osallistumista. Miksi siis ei voitaisi joskus ajatella asioita päinvastoin. Rippikouluoppaan 2001 mukaan rippikoulun ajallinen kesto on vähintään puoli vuotta. Tähän aikaan kuuluvat yksi tai useampi intensiivijakso, jossa koko rippikouluryhmä kokoontuu opettajien ja/tai isosten kassa. Intensiivijaksoja ovat esimerkiksi yhden päivän kokoontumiset, viikonloppuleirit, iltatapaamisten sarja, kaupunkijaksot tai pidemmät, yhtäjaksoiset leiri-, päivä- tai iltarippikoulujaksot. Ohjattujen intensiivijaksojen lisäksi rippikouluaikaan kuuluu monenlaista pienryhmä- ja itsenäistä toimintaa esimerkiksi silloin, kun nuoret osallistuvat seurakunnan toimintaan tai projektiin. (Pesonen 2001, 15.) Eri rippikoulumuotoihin liittyy hyviä ja huonoja puolia. Leiriolosuhteet tarjoavat mahdollisuuksia myönteiseen yhdessäoloon nuorten kanssa. Leirillä voidaan myös keskitetysti paneutua joihinkin asioihin. Monissa tutkimuksissa on todettu nuorten uskonnollisten asenteiden myönteistyneen leirin aikana. Toisaalta on todettu, etteivät myönteiset asenteet välttämättä kestä kovin kauan leirin jälkeen. Leiririppikoulun heikkous onkin siinä, että se tapahtuu erikoisolosuhteissa, eristäytyneenä normaalista elämästä. Tästä syystä nuorten on vaikeaa soveltaa leirillä saamiaan kokemuksia arjen todellisuuteen. Myös yhteys vanhempiin ja seurakuntaan jää leirillä helposti löyhäksi. Jos koko rippikoulu käydään leirillä, muodostuu ongelmaksi sen lyhyys. Ei voida ajatella, että päivän aikana voitaisiin saada aikaan merkittäviä, pysyviä muutoksia

23 23 nuorten asenteissa ja todellisuuden tulkinnassa. Voidaan vain antaa virikkeitä siihen, mutta kasvu vaatii aikaa. (Seppälä 1988, 147.) Iltarippikoulun ongelmat ovat ilmeiset. Nuoret ovat koulutyön jälkeen väsyneitä ja haluttomia. Iltarippikoulussa on vaikeampaa kuin leirillä saada syntymään myönteistä ilmapiiriä. Jos iltarippikoulussa syntyy myönteisiä asenteita, niiden on todettu olevan myönteisempiä kuin leiririppikoulussa syntyneet muutokset. Tämä on ymmärrettävää, koska iltarippikoulussa saadut vaikutteet joudutaan jatkuvasti soveltamaan arjen todellisuuteen. Iltarippikoulu kestää useita kuukausia ja antaa mahdollisuuden asioiden sulatteluun ja kypsymiseen, mikäli se muuten onnistuu. (Seppälä 1988, 147.) Rippikoulutoiminnan suunnittelussa onkin pyritty yhdistämään eri rippikoulumuotojen myönteisiä puolia. Iltarippikoulu tarvitsee tuekseen myönteisiä yhdessäolon kokemuksia, joita leiri- tai viikonloppurippikoulu voi antaa. Nämä taas tarvitsevat kosketusta arjen todellisuuteen ja normaaliin seurakuntaelämään. Rippikoulu voikin parhaassa tapauksessa koostua lyhyistä leirituokioista, viikonloppuretkistä ja iltakokoontumisista. Yhdistelmärippikoulu antaa myös leiriä pidempänä mahdollisuuden asioiden kypsyttelyyn ja pysyvään kasvuun. Rippikoulua pyritään käytännössä suunnittelemaan ja toteuttamaan joustavasti ottaen huomioon paikalliset olosuhteet. (Seppälä 1988, 147.) Seppälä (1992, 29) on todennut rippikoulusta seuraavaa: "Rippikoulu merkitsee - erityisesti leirimuodossaan - monelle nuorelle melkoista sosiaalisen kasvamisen kokemusta. Se on nyky-yhteiskunnassa niitä harvoja tilanteita, jossa nuoret voivat kodin ulkopuolella elää varsin intensiivisen jakson omassa vertaisryhmässään, kuitenkin suhteellisen turvallisissa puitteissa."

24 24 5 KIRKKO JA NÄKÖVAMMAISET 5.1 Kirkon näkövammaistyö Kirkon piirissä tehtävällä näkövammaistyöllä on pitkät perinteet. Itse asiassa näkövammaistyö on saanut alkunsa nimenomaan seurakunnista. Näkövammaistyö eli sokeainhuolto kuten sitä aiemmin kutsuttiin, on ollut suureksi osaksi diakoniatyöntekijöiden työaluetta. He ovat auttaneet sokeita arkisten askareiden hoidossa; kaupassa käymisessä ja muiden asioiden hoidossa, papereiden lukemisessa ja taloustöissä. Ensimmäiset pisteillä ja äänitteinä ilmestyneet tuotokset ovat olleet nimenomaan hengellisiä julkaisuja. Monet seurakunnan hoitamat tehtävät ovat aikojen kuluessa siirtyneet näkövammaisjärjestöjen ja yhteiskunnan hoidettaviksi. Sama suuntaus on nähtävissä myös muilla elämän alueilla. Näkövammaisten muuttuminen toiminnan kohteina olevista surkeista raukoista aktiivisiksi työtä tekeviksi tavallisiksi ihmisiksi on prosessi, joka on edelleen kesken, mutta varmasti kuitenkin menossa hyvää vauhtia eteenpäin. Tosin jo yllättävän varhaisilta vuosilta löytyy esimerkkejä itsensä omalla työllään elättäneistä ns. pioneerisokoista. Mainittakoon esimerkiksi itsekin sokea Brita Bärlund, joka valittiin sokeidenhuoltajan toimeen vuonna Perinteisesti sokeat ovat elättäneet itsensä hieromalla ja käsitöitä tehden. Diakoniatyöntekijät ovat auttaneet sokeita työntekoon liittyvissä kysymyksissä ja siten tukeneet heidän itsenäistä selviytymistään. 5.2 Näkövammaisten rippikouluhistoriaa Kun näkövammaiset lapset ja nuoret vielä kävivät koulunsa näkövammaisten omissa oppilaitoksissa, heille järjestettiin myös omia rippikouluja ja myöhemmin rippileirejä. Näkövammaisten omilla rippileireillä on toiminut opettajana mm. sokea pappi Ari Suutarla. Hän on kirkon vammaistyön sihteeri ja hän työskentelee Kirkkohallituksessa. Samoin isosena on toiminut sokea nuorisotyönohjaaja, entinen työharjoittelunohjaajani

25 25 Leena Siponkoski Helsingin seurakuntayhtymästä. Heitä haastattelemalla olen saanut arvokasta tietoa näkövammaisten rippileireistä. Kyseisestä asiasta ei ole olemassa kirjallista tietoa, joten tietoni pohjautuvat haastatteluihin luvuilla näkövammaiset kävivät rippikoulunsa pääasiassa sokeain koulujen yhteydessä. Kouluihin tuli paikallisista seurakunnista pappi pitämään rippikoulua. Helsingin sokeain koulun rippikoulut kirjautuivat Kallion seurakuntaan ja Kuopion sokeainkoulun yhteydessä järjestetyt rippikoulut puolestaan Kuopion Männistön seurakuntaan. Toki näinäkin vuosikymmeninä oli näkövammaisia, jotka kävivät rippikoulunsa integroituina. Molemmat haastateltavani sekä Siponkoski että Suutarla ovat käyneet rippikoulunsa yhdessä näkevien nuorten kanssa. (Suutarla 2002.) Kun Suutarla aloitti työnsä kirkon sokeidenpappina vuonna 1965, hän selvitti, miten näkövammaisten rippikouluasiat oli hoidettu. Suutarla oli aiemmin toiminut nuorisopappina Harjun seurakunnassa Tampereella ja pitänyt 14 rippileiriä näkeville nuorille, joten hänellä oli runsaasti kokemusta rippikoulutyöstä. Hän ehdottikin sokeain koulujen opettajille, asuntoloiden henkilökunnalle ja oppilaille leiririppikoulun järjestämistä. (Suutarla 2002.) Aluksi ehdotus rippileiristä otettiin ilolla vastaan, mutta myöhemmin vastarintaakin ilmeni. Leiririppikoulut tekivät tuohon aikaan tuloaan myös näkevien keskuuteen, joten ne olivat uusi asia. Eräs Helsingin sokeain koulun vanha opettajatar esitti voimakkaita epäilyjä siitä, miten sekä tytöt että pojat voisivat olla kaksi viikkoa samalla leirillä. Hän lupasi huolehtia, että kukaan Helsingin sokeain koulun oppilaista ei kyseiselle leirille tulisi. Muutama kyseisen koulun oppilas ja kaikki Kuopion sokeainkoulun rippikouluikäiset oppilaat osallistuivat kuitenkin ensimmäiselle näkövammaisten rippileirille vuonna Leiri pidettiin Pohjois-Savon Sokeat ja Heikkonäköiset Ry:n lomakoti Koivurannassa Kuopion maalaiskunnassa. Leiri onnistui hyvin ja seuraavana kesänä myös kaikki Helsingin sokeainkoulun rippikouluikäiset oppilaat osallistuivat näkövammaisten rippileirille. (Suutarla 2002.) Rippileirejä pidettiin lähes joka vuosi aina vuoteen 1981 asti. Niitä järjestettiin mm. näkövammaisten lomakodeissa. Leirien johtajana toimi joka vuosi Ari Suutarla, mutta viimeisen näkövammaisten rippileirin järjesti sokea pappi, Hannes I. Tiira vuonna 1981

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Näön vuoksi 28.9.2006

Näön vuoksi 28.9.2006 Näön vuoksi 28.9.2006 Ikääntyneen näkövammaisen omatoimisuuden tukeminen Kristiina Miettinen vastaava toiminnanohjaaja Näkövammaisten Keskusliitto ry Senioripalvelut Näkövammaisuus Suomessa Lukumääräksi

Lisätiedot

2 Piispainkokouksen hyväksymän rippikoulusuunnitelman mukaisesti ohjesääntö edellyttää, että seurakunnassa laaditaan:

2 Piispainkokouksen hyväksymän rippikoulusuunnitelman mukaisesti ohjesääntö edellyttää, että seurakunnassa laaditaan: RIPPIKOULUN MALLIOHJESÄÄNTÖ Yleisperustelut Kirkkojärjestys edellyttää (KJ 3:3), että kirkkoneuvosto/seurakuntaneuvosto hyväksyy seurakunnalle rippikoulun ohjesäännön. Päätös on alistettava tuomiokapitulin

Lisätiedot

Pistekirjoitus. ja kohomerkinnät

Pistekirjoitus. ja kohomerkinnät Pistekirjoitus ja kohomerkinnät Pistekirjoitus Pistekirjoitus on kohokirjoitusjärjestelmä, jota luetaan sormin. Sitä kutsutaan myös braillekirjoitukseksi keksijänsä Louis Braillen mukaan. Peruskuviossa

Lisätiedot

Mitä ovat näkövammat? Tietoa näkövammoista ja niiden vaikutuksista

Mitä ovat näkövammat? Tietoa näkövammoista ja niiden vaikutuksista Mitä ovat näkövammat? Tietoa näkövammoista ja niiden vaikutuksista 1 SISÄLLYS Kuka on näkövammainen?...3 Millaisia näkövammat ovat?...5 Näöntarkkuus...5 Näkökentän ongelmat...6 Kontrastien erotuskyky...7

Lisätiedot

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Petra Hurme Fysioterapeutti YAMK, Näkövammaisten liikkumistaidonohjaaja, Hyks silmätautien kuntoutuspoliklinikka Tutkimuksen tausta Esteettömyyden profiloituminen

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Näkövammarekisterin vuosikirjan 2015 kuvat

Näkövammarekisterin vuosikirjan 2015 kuvat Näkövammarekisterin vuosikirjan 2015 kuvat Matti Ojamo, VTM, tutkimuspäällikkö Kuvia voi vapaasti käyttää, kun mainitsee lähteeksi THL-Näkövammarekisteri, Vuosikirja 2015 Kuvio 1. Vammautumisprosessi ja

Lisätiedot

Suomalaisten näkö ja elämänlaatu. Alexandra Mikhailova, FT

Suomalaisten näkö ja elämänlaatu. Alexandra Mikhailova, FT Suomalaisten näkö ja elämänlaatu Alexandra Mikhailova, FT 7..27 Näkövammaisuus ja sokeus Näkövammaisuuden ja sokeuden aiheuttajat maailmanlaajuisesti: IAPB vision atlas, 27 Näön merkitys Heikentynyt näkökyky

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Mäntyharjun seurakunta Tervetuloa rippikouluun

Mäntyharjun seurakunta Tervetuloa rippikouluun Mäntyharjun seurakunta 2017-2018 Tervetuloa rippikouluun Tervetuloa rippikouluun 2017! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2018. Tässä asiassa et ole yksin. Joka vuosi

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

FSD2208 Kehitysvammaisten elämälaatu 1991 : vaikeammin kehitysvammaiset

FSD2208 Kehitysvammaisten elämälaatu 1991 : vaikeammin kehitysvammaiset KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2208 Kehitysvammaisten elämälaatu 1991 : vaikeammin kehitysvammaiset Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassa! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2015. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi. Hyvä näkö läpi elämän

Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi. Hyvä näkö läpi elämän Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi Hyvä näkö läpi elämän Jokaisen näkökyky voi muuttua iän myötä Jotkut muutokset näössä voivat vaikeuttaa arkisista askareista suoriutumista.

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2014. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassasi! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala VÄLITTÄMISESTÄ Lasse Siurala Välittäminen on myös sitä, että rakennetaan keskinäisen huolehtimisen yhteisöjä, jossa nuori ei ole pelkkä tuen kohde vaan aktiivinen osa solidaarista yhteiskuntaa. VÄLITTÄMINEN

Lisätiedot

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulutyö 2018 Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle,

Lisätiedot

Opas apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille ja ohjeita asiakkaille

Opas apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille ja ohjeita asiakkaille Lausunto 4.4.2017 Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi Viite STM010:00/2015 VALTAKUNNALLISET LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN LUOVUTUSPERUSTEET Opas apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Vanhuus tuli, näkö meni millaista kuntoutusta ja apuvälineitä tarjolla Tuula Hartikainen

Vanhuus tuli, näkö meni millaista kuntoutusta ja apuvälineitä tarjolla Tuula Hartikainen Vanhuus tuli, näkö meni millaista kuntoutusta ja apuvälineitä tarjolla 25.1.2018 Tuula Hartikainen kuntoutusohjaaja silmätautien klinikka 22.1.2018 1 Näkövamman diagnoosit, rekisteröidyt ikääntyneet (65+)

Lisätiedot

Rippikoulut Ilmoittautuminen alkaa Ensimmäiset kokoontumiset ja seurakunnan toimintaan osallistuminen alkavat marraskuussa.

Rippikoulut Ilmoittautuminen alkaa Ensimmäiset kokoontumiset ja seurakunnan toimintaan osallistuminen alkavat marraskuussa. Rippikoulut 2017 Perinteiselle kesäriparille Niinirantaan? Retkiriparille melomaan? Päiväriparille, lasketteluriparille, riparille Viroon? Rippikouluihin ilmoittaudutaan syyskuussa. Ilmoittautuminen alkaa

Lisätiedot

RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014

RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014 RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014 Rippikouluun ilmoittautuminen Hei sinä ensi vuonna 15 vuotta täyttävä nuori! Roihuvuoren seurakunta kutsuu erityisesti sinut rippikouluun. Jos taas olet jo vanhempi

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle, leirillemme

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019

RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 Espoon tuomiokirkkoseurakunta Kirkkokatu 10 09 80501 Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä

Lisätiedot

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Tätä me vaadimme. Haluamme jokainen tehdä omat valintamme VAALITEESI #1

Tätä me vaadimme. Haluamme jokainen tehdä omat valintamme VAALITEESI #1 VAALITEESI #1 Haluamme jokainen tehdä omat valintamme Yhdenvertaisuus on oikeutta ja mahdollisuutta elää tavallista arkea ja sinun itsesi näköistä elämää niin kuin näkevä samanikäinen ja samassa elämäntilanteessa

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

RIPPIKOULUN PAIKALLISSUUNNITELMA Ke-Mu-Pe-rippikoulu

RIPPIKOULUN PAIKALLISSUUNNITELMA Ke-Mu-Pe-rippikoulu RIPPIKOULUN PAIKALLISSUUNNITELMA 2019-2022 Ke-Mu-Pe-rippikoulu SISÄLLYS: 1 1. Johdanto 2. Suuri ihme rippikoulusuunnitelma, rippikoulu ja isoset, rippikoulun ryhmäjako 3. Turvallisuus 4. Yhteydet huoltajiin

Lisätiedot

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat

Lisätiedot

STEP 1 Tilaa ajattelulle

STEP 1 Tilaa ajattelulle Työkalu, jonka avulla opettaja voi suunnitella ja toteuttaa systemaattista ajattelutaitojen opettamista STEP 1 Tilaa ajattelulle Susan Granlund Euran Kirkonkylän koulu ja Kirsi Urmson Rauman normaalikoulu

Lisätiedot

FRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * *

FRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * * *** FRA * * *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Ihmisten oikeus asua itsenäisesti Suomen tapaustutkimus raportti Sisältö Sivu dlfra... EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Johdanto

Lisätiedot

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu 8.10.2011. Toivon pedagogiikka

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu 8.10.2011. Toivon pedagogiikka KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Mistä toivon pedagogiikka sai alkunsa? Elämänhallinta Syrjäytymisvaara Syrjäytyminen Selviytyminen Toivo Syrjäytyminen Toivottomuus Nuorten syrjäytymisen

Lisätiedot

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO TAKSONOMIATAULUKKO 6.lk. UO 6. luokka arvioitavat tavoitteet Etiikka T4, T8, T9, T10, T11 arvosanalle 5 Muistan yksittäisen kristillisen eettisen periaatteen. minulla

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan

Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan siihen. Opettaja tuo ensimmäiselle tunnille sanomalehden, aikakauslehden, kirjeen

Lisätiedot

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite Kaikkien kirjasto Näin käytät kirjastoa Selkoesite Kaikkien kirjasto Tämä esite on julkaistu osana Kaikkien kirjasto -kampanjaa. Kampanjan toteuttavat Selkokeskus, Kulttuuria kaikille -palvelu ja Suomen

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Lapsen & perheen kirkkopolku ja perhelähtöinen työote

Lapsen & perheen kirkkopolku ja perhelähtöinen työote Lapsen & perheen kirkkopolku ja perhelähtöinen työote Raija Ojell ja Minna Tuominen Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen Neuvottelupäivät Vantaalla 26.-27.9.2019 Lapsen ja perheen kirkkopolku

Lisätiedot

ESTEETÖN NAVIGOINTI. Ari Virtanen

ESTEETÖN NAVIGOINTI. Ari Virtanen ESTEETÖN NAVIGOINTI Ari Virtanen NOPPA Näkövammaisten opastusjärjestelmän pilottiprojekti Liikenne- ja viestintäministeriön matkustajainformaation visio: Vuonna 2006 kuka tahansa saa henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri?

Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri? Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri? Liikkuva koulu -ohjelman kärkihankekauden tulokset Ohjelmajohtaja Antti Blom, opetushallitus Tutkimusjohtaja Tuija Tammelin, LIKES-tutkimuskeskus Lapset ja nuoret

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

PARTIO- OHJELMAN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Roadshow Kohtaus, 30.1.2015

PARTIO- OHJELMAN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Roadshow Kohtaus, 30.1.2015 PARTIO- OHJELMAN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Roadshow Kohtaus, 30.1.2015 Par6o on oheiskasva?aja Kaikilla eri kasva?ajilla on samantyyppinen haaste Lapset ja nuoret ovat laajassa mi?akaavassa samanlaisia ja kehitys

Lisätiedot

Eurooppalainen tietokoneen ajokortti European Computer Driving Licence (ECDL) People with Disabilities. -Erityisryhmien koejärjestelyt-

Eurooppalainen tietokoneen ajokortti European Computer Driving Licence (ECDL) People with Disabilities. -Erityisryhmien koejärjestelyt- Eurooppalainen tietokoneen ajokortti European Computer Driving Licence (ECDL) People with Disabilities -Erityisryhmien koejärjestelyt- EUROPEAN COMPUTER DRIVING LICENCE People with Disabilities - Erityisryhmien

Lisätiedot

Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun

Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun NASTOLAN SEURAKUNTA RIPPIKOULUINFO 2013 2/5 Ketkä vuorossa? Nyt on aika ilmoittautua rippikouluun. Rippikoulussa sinulla on mahdollisuus pohtia tärkeitä elämään ja

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä

Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä Tapio Kuure Valtio-opin dosentti Tutkija, Nuorisotutkimusverkosto 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Marina Congress Centre,

Lisätiedot