Asiantuntijanäkemys Lappeenranta strategiaan

Transkriptio

1 1 Asiantuntijanäkemys Lappeenranta strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi kaupungin elinvoima henkilöstö ja tapa toimia talous Tavoitteet asetetaan strategiaprosessin tässä vaiheessa pitkällekin aikavälille, vuoteen Tavoitteiden saavuttamiseksi strategia jaetaan ohjelmakokonaisuuksiksi, joiden tavoitteet asetetaan vuoteen 2016 eli valtuustokauden mittaisiksi. Esitykset kaupunkikonsernin tavoitteiksi pitkällä aikavälillä Strategian laadinnassa tavoitteita asetetaan neljästä näkökulmasta. Vastaamalla voi halutessaan tehdä kokonaisvaltaisen ehdotuksen eri näkökulmista maksimissaan 2 tavoitetta/näkökulma. Ehdotuksen voi tehdä myös kapea-alaisesti yhdestä näkökulmasta katsottuna. Kysely sulkeutuu torstaina kello 14:00. Vastaajan tiedot

2 2 Vastaaja (yritys/yhteisö): Nuoriso- ja liikuntalautakunta / Nuorisotoimi Yhteyshenkilön nimi: Sirpa Räikkönen Yhteyshenkilön asema: Nuorisotoimenjohtaja Yhteyshenkilön sähköposti: sirpa.raikkonen@lappeenranta.fi Nuorisotoimen muutostrendit Koulutettu ja ammatillinen henkilöstö Nuorisotyön kuva ammatillisessa mielessä on muuttunut viime vuosina kasvatuksellisuutta painottavaksi. Samalla alan arvostus on noussut muiden ammattialojen parissa, mutta nuorisotyöltä puuttuu edelleen selkeä ja vahva professio ammattikuntana. Nuorisotyöntekijöiden ammatillinen koulutusjärjestelmä on terävöitynyt ja nuorisotyön ammatillisuuden pohtiminen ja kehittäminen on noussut keskiöön. Lappeenrannan nuorisotoimi kantaa vastuunsa nuorisoalan arvostuksen ja ammatillisuuden kehittämisessä rekrytoimalla ainoastaan koulutustaustaltaan päteviä ja sopivia työntekijöitä. Henkilöstön jatko- ja täydennyskouluttautumista tuetaan. Ennaltaehkäisevää kasvatustyötä Nuorisotyössä tehdään vahvaa ennaltaehkäisevää kasvatustyötä. Tutkimusten mukaan nuorisotilanuorista valtaosalla ei ole muuta harrastusta, kuin tiloilla oleilu (LPR Nuorisokyselyn raportti 2012). Nuorisotyöntekijöiden aikuiskontaktit nuoriin mahdollistavat väliintuloja ongelmatilanteiden esiintyessä. Ennaltaehkäisy on aina halvin ratkaisu kun nuoren elämä on tolaltaan tai ongelmia on alkanut esiintyä. Monesti nuori kaipaa rinnalleen aikuista kontaktia jonka kanssa voi asioita pohtia vapaaehtoisuuteen pohjautuen. Nuorisotyö toimii juuri tällä saralla. Etsivä nuorisotyö Etsivä nuorisotyö (EN) on tullut jäädäkseen kuntakartalle. Lappeenrannassa etsivää nuorisotyötä tehdään nuorisotoimen sosiaalisen nuorisotyön yksikössä. Etsivät nuorisotyöntekijät ovat osa nuorisotakuun toteutumista Suomessa. Lappeenrannassa etsivää nuorisotyötä on tehty vuodesta 2008 alkaen valtionavustuksen, Eksoten ja kehittämisyksikön rahoituksen turvin. Etsivät nuorisotyöntekijät tulee vakinaistaa ja turvata työn keskeytyksetön jatkuminen. Vakinaistamisen yhteydessä tulee huomioida myös kuntaosuuden n siirtyminen nuorisotoimen budjettiin. Kansainvälisyyskasvatus tukee yhdenvertaisuutta Ulkomaalaisten määrä nousee Suomessa ja myös Lappeenrannassa. Nuorisotiloilla ulkomaalaistaustaisia nuoria on enenevässä määrin. Nuorisotoimen yksi tärkeä toiminta-ajatus on yhdenvertaisen toiminnan järjestäminen nuorille. Tutkimuksen mukaan Lappeenrannassa nuorisotilanuoret ovat kohdanneet rasistista (27%) käyttäytymistä (Rihu, Räikkönen 2012). Kansainvälisyyskasvatus on yksi tärkeä osa suvaitsevaisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämisen tukemiseksi. Nuorisotoimen kaikki toiminta arvostaa yksilön yhdenvertaista kohtelua. Tutkimuksen mukaan syrjäytymisvaarassa suurimmalta osalta ovat juuri ulkomaalaistaustaiset nuoret miehet, jopa 50 % maahanmuuttajanuorista alkaa olla syrjäytyneitä (Katujengit ilmestyvät Helsinkiin). Monitoimiainen yhteistyö Nuorisotoimen yhteistyö esim. koulujen ja monien muiden eri viranomaistahojen kanssa lasten ja nuorten hyvinvoinnin, kehittymisen ja turvallisten elinolosuhteiden kehittämisessä on lisääntynyt jatkuvasti. Tulevaisuudessa yhteistyöverkostojen avulla voidaan monien eri yhteistyötahojen kanssa tukea ja edistää lasten ja nuorten kasvamista Lappeenrannassa.

3 3 Näkökulmana kuntalaisen hyvinvointi Tästä näkökulmasta asetetaan tavoitteita ja päämääriä, joiden toteutuminen arvioidaan yksittäisen kaupunkilaisen tai perheyhteisön näkökulmasta. Tavoite voi liittyä heidän hyvinvointiinsa ja terveydentilaan tai kuntalaiseen kaupungin palveluiden asiakkaana tai kuntalaisten päätöksentekoon osallistumiseen. Tässä näkökulmassa käsitellään myös hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä eroja, palveluiden saavutettavuutta, elinympäristön terveellisyyttä ja esimerkiksi työllisyyteen liittyviä kysymyksiä. Vuosi 2016 Vuosi 2016, tavoite 1: Nuorten harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksien tukeminen Vuosi 2016, tavoite 2: Nuorten työllistyminen Vuosi 2028, tavoite 1: Nuorisotoimi pyrkii vastaamaan ulkomaalaisten nuorten määrän kasvuun. 1. Nuorten harrastusten ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksien tukeminen Nuorisotyö on luonteeltaan ennaltaehkäisevää työtä. Laajasti ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön voidaan lukea kuuluvan mm. järjestötoiminta, nuorten oma vertaistoiminta, seurakuntien nuorisotyö, vapaa-ajan harrastukset, kunnallinen nuorisotyö, kulttuurinen nuorisotyö ja koulunuorisotyö. Tutkimusten mukaan kulttuuriosallistuminen ja liikunta lisäävät lasten ja nuorten hyvinvointia. On myös todettu että ystävien suuri tapaamistiheys lisää nuorten tyytyväisyyttä elämään (OKM 2012, 19). Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman strateginen tavoite 2 on Lapset ja nuoret voivat osallistua tasavertaisesti kulttuuri- ja liikunta ja vapaa-aikatoimintaan. Tavoitteeseen päästään seuraavilla toimenpiteillä: 2.1 Nuorisopalvelut lähipalveluna, 2.2 Harrastusten saavutettavuus, 2.3 Lasten- ja nuorten oma toiminta, 2.4 Kansalaisjärjestöt. Lappeenrannan nuorisotoimella on kuusi nuorisotilaa eri puolilla kaupunkia: Nuoriso- ja monitoimitalo Monari, Lauritsala-talo, Sammonlahden nuorisotila, Voisalmen nuorisotila, Pontuksen nuorisotila ja Rientolan nuorisotila Joutsenossa. Nuorisotilat ovat avoinna yhteensä n. 100 tuntia viikossa toimintakauden (syys-toukokuu) aikana. Nuorisotiloille voi tulla kuka tahansa nuori. Vakituisia kävijöitä (nuorisotoimen klubikorttilaisia) on helmikuussa nuorta. Nuorisotoimi tekee laadukasta nuorisotilatyötä. Kaupunkimaisen nuorisotyön kehittämisverkoston Kanuunan kautta kuntiin on rantautunut nuorisotyön laatujärjestelmät. Tilatyön laadun arviointia on tehty nuorisotoimessa vuodesta Yhdessä Kouvolan ja Kotkan kanssa Lappeenranta on jalostanut laatutyötä edelleen. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kunnissa naapurikuntien työntekijät käyvät auditoimassa keskenään toistensa nuorisotiloja. Tämä on herättänyt kiinnostusta myös muualla Suomessa. Lappeenrannan nuorisotoimi tulee kehittämään nuorisotyön laadun arviointimenetelmiä myös jatkossa. Ainoana Kanuuna verkostoon kuuluvana Etelä-Karjalan kuntana Lappeenranta vie tietoa nuorisotyön kehitystrendeistä myös naapurikuntiinsa. Avartti on vuotiaiden kansainvälinen harrastusohjelma ja eräs nuorisotoimen työmuodoista. Nuoria kannustetaan kokeilemaan uusia harrastusmahdollisuuksia järjestämällä kerhotoimintaa nuoria kiinnostavien teemojen ympärille. Kerhotoiminnalla voidaan löytää myös uusia toimintamuotoja vanhemmuuden tukemiseen. Nuorisotoimi voi esimerkiksi järjestää zumba-tunteja, joihin voi osallistua sekä äiti että tytär. Isä-poika toimintaa voidaan hahmotella poikia kiinnostavien asioiden ympärille (esim.

4 4 sähly, tietokone- ja konsolipelaaminen, biljardi, jne.). Nuorisotoimi järjestää mielekästä vapaaajantoimintaa myös mm. tapahtumien (mm. Kaamospuhallus ja Monari LIVE -bänditapahtumat), leirien ja retkien muodossa. Nuorisotoimen pienryhmätoiminta kannustaa osaltaan nuoria uusien harrastusten pariin. Pienryhmiä kootaan erilaisin perustein omatoimisesti sekä yhteistyössä kasvatus- ja opetustoimen sekä sosiaalitoimen kanssa. Pienryhmätoimintaa ryhdytään yleensä miettimään sellaisten nuorten osalta, joiden elämässä on nähtävissä syitä pieneen huoleen. Nuorisotoimi tukee nuorisojärjestöjen toimintaa sekä mahdollisuuksiensa mukaan nuorten omaehtoista oman toiminnan organisoitumista. Tukimuotoja ovat avustukset sekä tilojen antaminen toimijoiden käyttöön veloituksetta tai nimellistä korvausta vastaan. Erilaisia nuorisotyön yhteistyömuotoja kolmannen sektorin, naapurikuntien ja muiden toimijoiden kanssa tulee selvittää ja mahdollisuuksien mukaan myös toteuttaa. Vaihtoehtoja voivat olla ostopalveluina toteutetut toiminnat sekä kunnan ja toisen osapuolen yhteistyössä järjestämät toiminnat. Toimenpiteet: - avoimet nuorten illat - harrastustoiminnot iltojen sisällä - Avarttitoiminta - kerhotoiminta, esim. Zumbat Rientolassa äiti ja tytär-toimintaa (vanhemmuuden tukeminen) - isä-poika-toimintaa (vanhemmuuden tukeminen) - äiti-lapsi & isä-lapsi toimintaa (vanhemmuuden tukeminen) - pienryhmätoiminta - tuetaan verkossa tapahtuvaa nuorten oman toiminnan organisoitumista - laaja-alainen yhteistyö eri toimintaa järjestävien tahojen kesken - tapahtumatoiminta - leirit ja matkat - lomatoiminnat - esteettömyys kaikessa toiminnassa, syrjimättömyys, myös seuratoiminnassa - klubikortti ja vieraslista-järjestelmä - järjestöjen ja seurojen tukeminen, avustukset ja tilat, avustaa seuratoimijoita kouluttautumisessa - kulttuurisen toiminnan tukeminen, esim. näyttelytilat Tavoite 2: Nuorten työllistyminen Vuoden 2013 alusta voimaan astuneen nuorten yhteiskuntatakuun tarkoituksena on tarjota jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka. Nuorten työllistyminen ja nuorten työllisyysasteen paraneminen on Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman strateginen tavoite 3. Nuorten työllistymistä edistetään seuraavin toimenpitein: 3.1 Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö osana yhteiskuntatakuun toteuttamista, 3.2 Työmarkkinoiden muutostrendien vaikutukset ja 3.3 Erilaiset oppimis- ja työllistymispolut. Nuorten Paneeli -tutkimuksessa vuonna 2011 todettiin että nuorten työpaikkoja olevan liian vähän vaikka nuorten työllistämisestä puhutaan paljon. Lappeenrannan nuorisotoimessa työskentelee kaksi etsivää nuorisotyöntekijää määräaikaisessa työsuhteessa opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän valtionavustuksen turvin. Etsivien nuorisotyöntekijöiden työlle on selvästi ollut tarvetta, mikä näkyy jatkuvana asiakasvirtana. Tulevaisuudessa ei ole näköpiirissä mitään seikkaa, joka viestisi työn tarpeellisuuden vähenemisestä, päinvastoin. Etsivien nuorisotyöntekijöiden vakinaistaminen mahdollisimman nopeasti osaksi Lappeenrannan kaupungin omaa toimintaa on nuorisotoimen tärkeä tavoite. Nuorisotoimi kantaa vastuuta nuorten työllistämisestä ottamalla nuoria kesätöihin nuorisotiloille ja leireille sekä nuorten työleireille ja kaupunkityöpajaan. Nuorten työllistämisessä on nuorisotoimella pitkät perinteet. Ensimmäinen nuorten työleiri järjestettiin jo vuonna Tämän päivän työleirit ovat tarkoitettu vuotiaille tytöille ja pojille. Työleireillä kunnostetaan nuorisotoimen leirikeskuksia kesäkäyttäjiä varten ja syystyöleireillä laitetaan leirikeskukset talvikuntoon. Työleirien kaltaista toimintaa järjestetään myös kaupunkialueella nuorten kaupunkityöpajoissa. Nuoret työskentelevät 5 tuntia päivässä, tehden erilaisia pienimuotoisia kunnostus-, maalaus- ja siivoustöitä. Työleirit ja kaupunkityöpajat tarjoavat monelle nuorelle ensimmäisen kokemuksen työn tekemisestä ja siihen

5 5 liittyvistä seikoista, kuten verokortin hankkimista, pankkitilin hankkimisesta ja palkan saamisesta korvauksena tehdystä työstä. Viime vuosina on työleireille hakijoiden määrä vähentynyt ja kaupunkityöpajalle hakijoiden määrän kasvaessa. Tämän vuoksi nuorisotoimi on uudistanut nuorten työllistämisjärjestelmäänsä. Muukonsaaren leirikeskuksesta luopumisen myötä työleirejä järjestetään kesällä 2013 vain kaksi entisen kolmen sijaan. Lisäksi työleireille otetaan vähemmän nuoria, kuin aiemmin. Leirien työtehtävien määrät mitoitetaan työtekijämäärää vastaavaksi. Leireillä tarvitaan myös vähemmän palkattua henkilökuntaa kuin aiemmin. Vapautuvat henkilöstöresurssit kohdistetaan nuorten työllistämiseen ohjaustyöhön. Nuorisotoimi palkkaa 17 -vuotiaita nuoria apuohjaajiksi nuorisotiloille sekä lasten leirille. Nuorisotoimen kahta nuorisotilaa pidetään auki juhannukseen asti. Aiemmin kaikki nuorisotilat ovat sulkeutuneet toukokuussa ja se on herättänyt aika ajoin kriittistä keskustelua kuntalaisten keskuudessa. Apuohjaajat suunnittelevat ja toteuttavat sisältöjä nuorisotilojen kesä aukioloihin ja lasten leirille. Muita nuorisotoimen nuorten työllistämismuotoja tulee olemaan myönteinen suhtautuminen harjoittelupaikkaa etsiviin opiskelijoihin sekä muihin harjoittelupaikkaa hakeviin. Oppisopimuspaikkaa hakevat henkilöt huomioidaan myös tarjoten heille ensin kokeiluluontoista harjoittelupaikkaa, jonka aikana sekä henkilö että nuorisotoimi voivat puntaroida oppisopimussuhteen aloittamisen mielekkyyttä. Nuorisotoimi on aktiivinen toimija kansainvälisen nuorisotyön kentillä. Nuorisotoimi ottaa omien voimavarojensa puitteissa Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun kautta vastaan nuoria sekä omaa valmiudet toimia myös lähettävänä tahona. Toimenpiteet: - nuorten työleirit, kaupunkityöpajat - kesätyöllistäminen - tiedotuspiste Verkko tukee nuoria työnhaussa - kesätyömahdollisuuksista tiedottaminen - etsivät toteuttavat yhteiskuntatakuuta - harjoittelijoihin myönteinen suhtautuminen - oppisopimusopiskelijoihin myönteinen suhtautuminen - EVS -toiminta, vastaanottaminen ja lähettäminen Miten tavoitteiden toteutumista mitataan? Millä indikaattoreilla, kyselyillä tai muulla tavoin kaupunki voi varmistua siitä, että esitetty tavoite on toteutunut? Indikaattorit tavoite 1. Nuorten määrä nuorisotoimen harrastetoiminnassa / vuosi Klubikorttilaisten määrä / vuosi Avustettujen järjestöjen harrastajien määrä / vuosi Avustettujen järjestöjen määrä / vuosi Nuorisotoimen tapahtumissa mukana olleiden nuorten määrä / vuosi Indikaattorit tavoite 2 Nuorisotoimen työllistämien nuorten määrä / vuosi Nuorisotoimen kesätilojen aukiolot tunteina / vuosi Etsivien nuorisotyöntekijöiden vakinaistaminen Sosiaalisen nuorisotyön asiakkaiden määrä / vuosi Näkökulmana kaupungin elinvoima

6 6 Tästä näkökulmasta asetetaan tavoitteita ja päämääriä joiden toteutuminen arvioidaan kaupungin kyvyllä vetää puoleensa yrityksiä, asukkaita ja matkailijoita. Näkökulman kautta määritetyt tavoitteet edesauttavat kaupungin menestystä lunastamalla lupauksen vetovoimaisesta ja houkuttelevasta kaupungista. Näkökulma sisältää myös ajatuksen aluekeskusten, keskustan ja kylien kehittämisestä, kaupungin perusinfrastruktuuriin ja maankäyttöön liittyvistä kysymyksistä ja joukkoliikenteestä. Tärkeänä osatekijänä tässä näkökulmassa ovat myös kaupallinen palvelutarjonta ja elinkeinorakenne. Verotukseen liittyvät asiat voi nostaa esiin tässä, jos tavoitteet liittyvät verorasituksen tasoon yhteisöjen tai kaupunkilaisten näkökulmasta tai verokilpailuun kuntien välillä. Vuosi 2016 Vuosi 2016, tavoite 1: Lasten ja nuorten mielipiteen huomioiminen kaupunkirakentamisessa ja suunnittelussa. Vuosi 2016, tavoite 2: Lasten ja nuorten osallisuus Vuosi 2028 Vuosi 2028, tavoite 1: Lappeenranta kuulee lapsia ja nuoria kaikessa päätöksenteossa Vuosi 2028, tavoite 2: Perustelut ja tarkempi kuvaus siitä, mihin tavoitteella pyritään ja miksi tavoite on tärkeä? Tavoite 1: Lasten ja nuorten huomioiminen kaupunkirakentamisessa ja suunnittelussa Lappeenranta on laajeneva kaupunki. Uusia asuinalueita syntyy ja niihin muuttaa lapsiperheitä asumaan. Samanaikaisesti vanhojen kaupunginosien väestö ikääntyy ja lapsien ja nuorien määrä niissä vähenee. Uusille alueille syntyy painetta rakentaa päivähoitopalveluita sekä kouluja. Joidenkin vuosien päästä alueen lapset ovat nuoruusiässä ja tällöin nousee keskusteluissa esiin tarve nuorten vapaa-ajan toiminnan ja tilojen tarpeesta. Tällaiseen tarpeeseen vastaaminen on vaikeaa, mikäli sitä ei ole huomioitu jo muun infrastruktuurin (päiväkotien ja koulujen) rakentamisen yhteydessä. Rakennettavien tilojen tulisi olla mahdollisimman monikäyttöisiä kaikkien asukasryhmien ja toimijoiden tarpeet huomioiden. Asukastoimijat, seniorit ja kolmannen sektorin toimijat täytyy huomioida lasten ja nuorten lisäksi julkisessa uudisrakentamisessa. Nuorisotilojen rakentaminen esimerkiksi koulujen yhteyteen mahdollistaa monipuolisen eri asukasryhmien tarpeiden palvelemisen mahdollisimman vähin kustannuksin. Koulurakennusten ja päiväkotien yhteiskäyttö vaatii syvällistä toimintakulttuurin muutosta, joka ei ole vielä lähitulevaisuudessa realismia. Nuorisotilojen laaja ja monipuolinen käyttö eri toimijoiden toimesta sen sijaan on ollut osa nuorisotoimen perustoimintaa jo kymmenien vuosien ajan. Nuoren arjenhallinnan oppimisen kannalta on tärkeää että nuori pääsee kokeilemaan itsenäistä asumista. Opiskelija-asuntojen osalta Lappeenrannan tilanne ei ole erityisen hälyttävä, mutta erityistä tukea tarvitsevien nuorten osalta kaupungissa ei ole tällä hetkellä mahdollisuuksia nuorten tuettuun asumiseen. Toimenpiteet:

7 7 - nuorten ja lasten kuuleminen aidosti päätöksenteossa, asennekasvatusta päättäjille - uudisrakentamisessa huomioitava monikäyttöisyys, koulu/nuorisotoimi/järjestöt/muut - laajenevan kaupungin palveluiden takaaminen - nuorisotoimen on pidettävä nuorten asiaa esillä kaupunkisuunnittelussa - nuorten tukiasuntoja Tavoite 2. Lasten ja nuorten osallisuus Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman strateginen tavoite 1 on Lapset ja nuoret kasvavat aktiivisiksi ja yhteisvastuuta kantaviksi kansalaisiksi. Toimenpiteiksi on kirjattu seuraavat: 1.1 Lasten ja nuorten kuuleminen sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet, 1.2 Demokratia-, globaali- ja ympäristökasvatus, 1.3 Oppilaskuntatoiminta ja 1.4 Tietoyhteiskuntaosallisuus ja mediataidot. Lapsen ja nuoren yhteisöllisyyteen kasvaminen alkaa oman elämän arkipäivän asioihin vaikuttamisesta ja se laajenee ja muuttaa muotoaan erilaisissa sosiaalisissa verkostoissa. Lapset ja nuoret toimivat aktiivisesti järjestöissä, oppilaskunnissa ja nuorisovaltuustoissa, mikäli heitä tuetaan osallistumisessa ja vaikuttamisessa, kohdellaan pätevinä toimijoina sekä otetaan heidän ehdotuksensa vakavasti. Epätavanomaiset vaikuttamiskeinot ovat yleistyneet. On tarpeen kehittää sellaisia tekemisen muotoja, joilla voidaan vastata toimintaryhmien, sosiaalisen median, kulttuurisen ilmaisun ja elämäntaparatkaisujen kautta vaikuttavien nuorten tarpeisiin (OKM 2012, 14). Nuoret kokevat yhteiskunnallisen päätöksenteon kaksijakoisena. Luottamus ja kiinnostus päivänpolitiikkaan, politikkoihin ja omiin vaikuttamismahdollisuuksiin edustuksellisen demokratian kautta on kärsinyt vakavaa inflaatiota. Nuorien äänestysaktiivisuus on hyvin alhaista, eikä nuorten ääni ei kuulu juurikaan politiikassa. Sen sijaan erilaiset suorat vaikuttamiskeinot (mielenosoitukset, kampanjat, jne.) niin ruohonjuuritasolla kuin globaalilla tasolla ovat suosittuja (Siurala 2006, 4). Nuoret ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista, mutta eivät koe vallitsevan järjestelmän vaikuttamiskeinoja omikseen. Näyttää että nuorten haluttomuus sitoutua pysyviin järjestelmiin heijastuu myös heidän haluttomuuteen lähteä politiikkaan mukaan puolueiden kautta. Sen sijaan löyhät johonkin tarpeeseen syntyneet liikkeet vetävät nuoria mukaansa. Nuorisovaltuusto ja Lasten Parlamentti ovat osallisuuden ja kuulemisen ns. edustuksellisen demokratian kaltaisia lasten ja nuorten vaikuttamisfoorumeita. Näiden toiminta tulee olla turvattua resurssien puolesta. Nuorisovaltuusto ja Lasten Parlamentti ovat omalta osaltaan pyrkineet luomaan yhteyksiä koulujen oppilaskuntiin ja sitä kautta motivoimaan ja kehittämään oppilaskuntatoimintaa. Jatkuvan vaihtuvuuden vuoksi oppilaskuntayhteistyöhön on panostettava koko ajan. Nuorisovaltuuston ja Lasten Parlamentin eräs tehtävä kaupunkiorganisaatiossa on tarjota kuntapäättäjille mahdollisuus kysyä nuorien ja lasten mielipiteitä heitä koskevissa asioissa. Nykyisen päättäjä- ja virkamiespolven näkemykset ja toimintakulttuurit eivät täysin ole ajan tasalla lasten ja nuorten kuulemisen osalta. Hyvin helposti jää kuuleminen tekemättä unohduksen, tietämättömyyden tai kiireen vuoksi. Nuorisotoimen on nuorisoalan asiantuntijaorganisaationa aktiivisesti nostettava kuulemisen ja osallisuuden välttämättömyyttä esille päätöksenteossa. Vaikuttamispäivä-tapahtumien järjestämistä tulee harkita jatkossa. Nuorisotoimen alkuperäinen idea oli että nuorisotoimen avustamana malli otetaan kouluille osaksi koulujen perustoimintaa. Näin ei ole tapahtunut, vaan nuorisotoimi on toiminut kaikkien viiden vaikuttamispäivä -tapahtuman järjestäjänä. Nuorisotoimen tulee harkita, jatkaako se tapahtuman järjestämistä vai kehitetäänkö uusi malli. Lasten Parlamentti, Vaikuttamispäivät ja Nuorisovaltuusto toteuttavat nuorisolain 8 mukaisia lasten- ja nuorten kuulemistavoitteita. Tavoitteena on että lapsista ja nuorista kehittyy aktiivisia kansalaisia ja vaikuttajia omassa lähiympäristössään ja yhteiskunnassa. Osallisuustoimet tukevat lapsen ja nuoren sosiaalista vahvistumista ja voimaantumista. Nuoret ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Kaikki nuoret eivät kuitenkaan koe perinteisiä vaikuttamismuotoja, nuorisovaltuustoja ja vastaavia toimielimiä, itselleen mielekkäiksi tavoiksi vaikuttaa. Vapaat, jonkun aatteen tai teeman ympärille syntyneet toimintaryhmät, ovat yleisiä ja tulevat yleistymään edelleen. Sosiaalinen media tarjoaa helpon tavan muodostaa ryhmiä. Elämäntaparatkaisut ovat myös tapa vaikuttaa mm. kulutusvalinnoilla. Nuorisotoimen on syytä seurata aikaansa ja näiden vaikuttamismuotojen kehittymistä. On kehitettävä keinoja tukea tämänkaltaista vaikuttamista. Ensi askeleita monipuolisemman vaikuttamisen tukemisessa Suomessa on ottanut Helsingin nuorisoasiainkeskus Ruuti-mallillaan. Vastaavat kokeilut tulevat varmasti yleistymään nuoriso-alan

8 8 toimijoiden parissa ja tässä kehityksessä on myös Lappeenrannan nuorisotoimen oltava mukana. Osallisuus ja kuulemistoiminnan toteuttaminen on ollut verrattain irrallinen saareke nuorisotoimen organisaatiossa. Osallisuutta ja kuulemista tulee saattaa enemmän osaksi jokaisen työntekijän arkea. Nuorisotilatyössä tehdään jo nyt aktiivisesti tilatoimintaan liittyvää kuulemista. Nuorisovaltuustotoiminta ja muut vaikuttamistoimet on saatettava lähemmäksi perusnuorisotyötä ja nuorisotiedotusta. Nuorten tiedotus- ja neuvontapalveluilla sekä kuulemis- ja osallisuustoiminnalla on samankaltaista toimintaa ja paljon yhteisiä rajapintoja. Nuorisotoimessa on pohdittava olisiko tarkoituksenmukaista yhdistää toimintoja yhteen työyksikköön. Toimenpiteet: - nuorisovaltuusto - lasten parlamentti - vaikuttamistapahtumat, V-päivät - talotoimikunnat - verkossa tapahtuva kuuleminen - tuetaan verkossa tapahtuvaa nuorten oman toiminnan organisoitumista - omaehtoisen vaikuttamisen tukemista, mm. Ruuti-malli - nuorten ja lasten kuuleminen aidosti päätöksenteossa, asennekasvatusta päättäjille - nuorisojärjestöjen toiminnan tukeminen - aktiivisen kansalaisuuden tukeminen ja nuorten äänestysaktiivisuuden lisääminen - nuorten tieto- ja neuvontapalvelut Miten tavoitteiden toteutumista mitataan? Millä indikaattoreilla, kyselyillä tai muulla tavoin kaupunki voi varmistua siitä, että esitetty tavoite on toteutunut? Indikaattorit tavoite 1. Nuorten mielipiteen huomioiminen kaupunkirakentamisessa, kohteiden määrä Lasten ja nuorten määrä eri kaupunginosissa perusteluna tarpeelle Koko väestön määrä eri kaupungin suunnittelukohteissa, kun suunnitellaan koko asuinalueelle muunneltavia ja toimivia tiloja, mm. koulut, päiväkodit, nuorisotilat Indikaattorit tavoite 2. Nuorisovaltuustolta pyydettyjen lausuntojen määrä Lasten Parlamentilta pyydettyjen lausuntojen määrä Vaikuttamistilaisuuksien määrä / vuosi Nuorisovaltuuston antamien lausuntojen määrä / vuosi Näkökulmana henkilöstö ja tapa toimia

9 9 Tästä näkökulmasta asetetaan tavoitteita ja päämääriä, jotka liittyvät konsernin sisäisiin toimintatapoihin. Tässä voi nostaa henkilöstöpolitiikkaan, henkilöstön osaamiseen, omistajaohjaukseen liittyviä kysymyksiä. Kyselyn tämä osio on ensisijaisesti suunnattu konsernin omille toimielimille ja henkilöstöjärjestöille. Muutkin tahot voivat halutessaan tässä nostaa esiin esimerkiksi kaupungin kanssa tehtävän yhteistyön toimintamalleihin liittyviä asioita, jos vastaaja pitää näitä strategisen tason kysymyksinä. Vuosi 2016 Vuosi 2016, tavoite 1: Osaava, motivoitunut, koulutettu ammattihenkilöstö Vuosi 2016, tavoite 2: Yhdenvertaisuuden edistäminen päätöksenteossa ja toiminnassa Vuosi 2028, tavoite 1: Lappeenrannassa henkilöstö on Suomen nuorin (Lehdet kirjoittaa) Lappeenrannassa kaupungin työntekijöiden keski-ikä on Suomen nuorin! Nuoret kuntatyöntekijät Lappeenrannassa kokevat kaupungin kehittyväksi ja moderniksi työpaikaksi! Meidän osaamista arvostetaan Lappeenrannassa! Vuosi 2028, tavoite 2: Maahanmuuttajien työllistyminen kaupungin työtehtäviin on merkittävästi kasvanut Perustelut ja tarkempi kuvaus siitä, mihin tavoitteella pyritään ja miksi tavoite on tärkeä? Tavoite 1. Osaava, motivoitunut, koulutettu ammattihenkilöstö 2016 Nuorisotyössä arvostetaan koulutusta ja se näkyy rekrytoinneissa. Haluamme alan ammattilaisia tähän vaativaan ennaltaehkäisevään kasvatustyöhön. Nuorisotyön luonne on muuttunut vahvasti viime vuosina. Nuorisotyön ammattilaiset tekevät moniammattillista työtä hyvin laajalla saralla kuntakentässä. Nuorisotyöntekijöitä halutaan mukaan kouluun, kirjastoon, kuraattorien yhteistyökumppaneiksi ja monenlaisiin asiantuntijatehtäviin. Nuorisotoimi tukee henkilöstön kouluttautumista, tarjoaa itse viimeisimpiä koulutuksia ja rekrytoi alan ammattilaisia avoinna oleviin tehtäviin. Tavoite 2. Yhdenvertaisuuden edistäminen päätöksenteossa ja toiminnassa Lapset ja nuoret ovat vähemmistön asemassa pelkästään siksikin että heillä ei ole samanlaisia

10 10 vaikuttamismahdollisuuksia ja osaamista kuin aikuisväestöllä (OKM 2012, 26). Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman strateginen tavoite 5 kuuluu Yhdenvertaisuus toteutuu. Toimenpiteiksi on kirjattu: 4.1 Rasismi, syrjintä ja suvaitsemattomuus, 4.2 Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt sekä sateenkaariperheet ja 4.3. Alueellinen yhdenvertaisuus. Nuorisotoimi tuo lasten ja nuorten näkemystä esiin kaupunkiorganisaatiossa. Lasten Parlamentti, Nuorisovaltuusto, nuorten kuulemistilaisuudet antavat foorumin lasten ja nuorten mielipiteiden kuulemiselle. Nuorisotoimi organisaationa toimii nuorisoalan asiantuntijana päätöksenteossa ja työryhmissä. Nuorisotoimi pyrkii kehittämään uusia vaikuttamis- ja kuulemismuotoja hyödyntäen käytettävissä olevaa tekniikkaa. Nuorisotoimi suhtautuu äärimmäisellä vakavuudella rasismiin, syrjintään ja suvaitsemattomuuteen. Kaikessa nuorisotyössä on ehdoton nollatoleranssi em. ilmiöiden suhteen. Nuorten kasvamista monikulttuurisuuteen ja suvaitsevaisuuteen edistetään myös teemaviikkojen ja erilaisten kampanjojen näkyväksi tekemisen kautta. Kansainvälisyyskasvatus on osa yhdenvertaisuutta. Nuorisotoimi edistää kansainvälisyyttä nuorisotilanuorten keskuudessa ja pyrkii edistämään yhdenvertaisuuden toteutumista osaltaan. Seksuaalinen tasa-arvo ja seksuaalisen moninaisuuden huomioiminen kaikessa toiminnassa on osa nuorisotyöntekijän ammatillisuutta. Nuorisotoimen henkilöstöä on koulutettu ja tullaan jatkossa kouluttamaan edelleen huomioimaan ja kohtaamaan monikulttuurisuutta sekä erityisryhmiä. Nuorisotoimi kiinnittää huomiota kaikessa toiminnassaan, myös avustuksien myöntämisessä, harrastusten sukupuolittuneisuuteen. Ns. tyttöjen ja poikien harrastusten tulee saada yhdenvertainen kohtelu esimerkiksi avustusten suuruuksien määrittelyssä. Kaikki nuorisotyö viestii tasa-arvoista suhtautumista molempiin sukupuoliin. Ei ole olemassa miesten töitä eikä naisten töitä ja tämä näkyy nuorisotoimen henkilökunnan kaikessa toiminnassa. Nuorisotoimi pitää kiinni päihteettömyydestä myös yhteistyökumppaniensa ja avustuksia saavien tahojen osalta. Mikäli Lappeenrannan nuorisotoimi on jollain tavalla osallisena tai rahoittamassa toimintaa, toiminnan tulee olla 100 prosenttisesti Lappeenrannan nuorisotoimen linjausten mukaista, päihteettömyys mukaan luettuna. Lappeenranta on pinta-alaltaan suuri kunta. Yhdenvertaiset nuorisopalvelut eri puolilla kaupunkia ovat nuorisotoimen keskeinen periaate. Nuorisotoimen palveluverkkoa tulee päivittää ja laajentaa kaupunkirakenteessa tapahtuvien muutoksia vastaavaksi. Nuorisotoimi on avoin erilaisille palvelujen järjestämismuodoille. Palveluja voidaan järjestää omana toimintana tai ostopalvelusopimuksien tai yhteistyökumppanuussopimusten kautta. Muita heikommassa oleville nuorille tulee luoda mahdollisuuksia harrastustoimintaan. Nuorisotoimi järjestää kerhotoimintaa, jonka kautta nuori pystyy kokeilemaan uusia harrastusvaihtoehtoja ilman sitoutumispakkoa ja kustannuksia. Nuorisotoimen kansainväliset hankkeet antavat mahdollisuuden myös heikommassa taloudellisessa tilanteessa oleville nuorille saada kokemuksia kansainvälisyydestä ja muita kulttuureista. Sosiaalisen nuorisotyön työntekijät tukevat henkilökohtaisesti nuoria, jotka ovat joutuneet elämässään vaikeaan tilanteeseen. Toimenpiteet: - nuorten ja lasten kuuleminen aidosti päätöksenteossa, asennekasvatusta päättäjille - nuorisotoimi nuorten äänenä ja asiantuntijana päätöksenteossa ja työryhmissä - verkkopohjainen vaikuttaminen - ammattimainen suhtautuminen monikulttuurisuuteen - alueellinen yhdenvertaisuus, nuorisopalvelut myös haja-asutusalueilla - henkilöstön kouluttaminen, mod ( moninaisuus oivallus-dialogi) ja vastaavat - syrjinnästä vapaa alue ja muut vastaavat teemat - teemaviikot - sukupuolien välisen tasa-arvon huominen - harrastuksien sukupuolittuneisuus, sen huomioiminen mm. avustuksissa - seksuaalisen moninaisuuden huomioiminen - päihteettömyyden ulottaminen myös järjestöjen ja seurojen nuorisotoimintaan - tarjotaan mahdollisuuksia heikommassa asemassa oleville mm. kansainvälinen toiminta ja harrastusmaailmassa - sosiaalinen nuorisotyö heikompiosaisten tukijana ja edunvalvojana

11 Tavoite 1. Lappeenrannassa henkilöstö on Suomen nuorin Lappeenrannan kaupunki rekrytoi nuoria ammattilaisia asiantuntijatehtäviin. Koulutus on arvossa ja toimialojen keski-ikä on alentunut. Lappeenrannan esimerkki on tuonut kunta-alan työpaikat uuteen valoon ja useat nuoret kokevatkin kuntasektorin halutuksi työpaikaksi. Joustavat ja luovat ratkaisut ovat mahdollistaneet työurien jatkumisen myös iäkkäimmällä osalla henkilöstöä. Työssä jaksamista tuetaan esimerkillisesti. Kouluttautumista tuetaan ja sitä arvostetaan. Tavoite 2. Maahanmuuttajien työllistyminen kaupungin työtehtäviin on merkittävästi kasvanut Kaupungin henkilöstöstä tulisi olla sama prosenttiosuus maahanmuuttajia kuin on kaupungin asukasluvusta. Esim. vuonna 2013 kaupungin asukkaista 4 % on maahanmuuttajia. Nuorisotoimen nykyisestä henkilöstöstä se merkitsee yhden henkilön osuutta. Kaupungin kaikilla toimialoilla pyritään samaan linjaukseen. Miten tavoitteiden toteutumista mitataan? Millä indikaattoreilla, kyselyillä tai muulla tavoin kaupunki voi varmistua siitä, että esitetty tavoite on toteutunut? Indikaattorit tavoite 1 Henkilöstön koulutustaso; YAMK tason ammattilaisen / yliopistotutkintojen määrä AMK tason ammattilaisten määrä II asteen alan tutkintojoen määrä Alaa opiskelevien määrä nuorisotoimessa Indikaattorit tavoite 2: Kansainvälisyyskasvatustilaisuuksien/ yhdenvertaisuustilaisuuksien määrä / vuosi EVS vapaaehtoisen kontaktipinnassa olevin lappeenrantalaisten määrä / vuosi Ryhmävaihtoihin osallistuvien nuorten määrä / vuosi Alueellinen yhdenvertaisuus

12 12 Näkökulmana talous Tästä näkökulmasta asetetaan tavoitteita ja päämääriä joiden toteutuminen arvioidaan talouteen liittyvillä mittareilla. Vastaajaa pyydetään nostamaan esiin erityisesti muita kuin suoraan euromääräisiin mittareita eli tekijöitä, jotka vaikuttavat vastaajan näkemyksen mukaan ratkaisevasti kaupungin taloudelliseen menestykseen tai palvelutuotannon kustannuksiin. Halutessaan vastaaja voi myös nostaa esiin perinteisiä talousmittareita, jos haluaa erityisesti korostaa niiden merkitystä. Jos vastaaja on nostanut toisessa näkökulmassa esiin uudistuksen, voi sen talousvaikutuksia analysoida halutessaan erikseen tässä näkökulmassa. Kaupunkikonsernin omat toimielimet voivat tässä ottaa kantaa muissa näkökulmissa esittämiensä tavoitteiden rahoittamiseen ts. siihen tulisiko mahdollisten uusien toimintojen rahoitus hoitaa leikkaamalla muilta vai kiristämällä verotusta. Vuosi 2016 Vuosi 2016, tavoite 1: Ennaltaehkäisevä ja kasvatuksellinen nuorisotyö on halpa tapa ehkäistä nuorten syrjäytymistä Vuosi 2016, tavoite 2: Nuorisotyön muotoja ja tapoja on kehitettävä jatkuvasti Vuosi 2028 Vuosi 2028, tavoite 1: Nuorisotyöntekijä on tulevaisuuden moniosaaja tätä ammattikuntaa tarvitaan tulevaisuudessa useilla eri toimialoilla. Perustelut ja tarkempi kuvaus siitä, mihin tavoitteella pyritään ja miksi tavoite on tärkeä? Tavoite 1: Ennaltaehkäisevä ja kasvatuksellinen nuorisotyö on halpa tapa ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Nuorisotyö on parhaimmillaan juuri nuorten elämän asiantuntijana ja aikuisena toimijana nuoren välittömässä läheisyydessä. Nuori kohtaa nuorisotyöntekijän vapaaehtoispohjalta ja siksi se antaa toisenlaisen lähestymistavan. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa opetus- ja kulttuuriministeriön laskelmien mukaan 1,2 milj. euroa. Nuorisotoimen vuosibudjetti on samaa suuruusluokkaa. Nuorisotyöhön sijoittaminen on erittäin kustannustehokasta ja turvallista sijoittamista nuorten tulevaisuuteen. Korjaavat toimenpiteet ovat kalliita ja vievät vuosia jopa vuosikymmeniä. Tavoite 2: Nuorisotyön muotoja ja tapoja on kehitettävä jatkuvasti. Nuorisotyö seuraa aikaansa. Nuorten maailma ja heidän mielenkiinnon aiheet voivat muuttua nopeastikin. Nuorisotyön on oltava koko ajan ajanhermolla ja pystyttävä nopeisiinkin ratkaisuihin ja toimintamallien muutoksiin. On pystyttävä löytämään uusia toimintamuotoja, yhteistyökumppaneita ja nähtävä uusia mahdollisuuksia palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Kaupunkimaisen nuorisotyön kehittäminen jatkuu Suomessa. Kaupunkimaista nuorisotyötä kutsutaan Kanuuna-kuntien toteuttamaksi nuorisotyöksi, jossa mallinnetaan uusia toimintamalleja valtakunnallisesti. Kanuuna kunnat kehittävät nuorisotyön laatua ja korostavat alan ammatillista osaamista koko kuntasektorilla. Lappeenranta on mukana kehittämässä Kanuunakuntien nuorisotyötä ja toteuttaa paikallisesti uusia toimintoja ja yhteistyötä. Etsivä nuorisotyö on hyvä esimerkki toisenlaisen toimintamuodon tulemisesta nuorisotyön kentälle.

13 13 Muutaman vuoden sisällä valtiovalta ja kunnat ovat luoneet toimintamuodon jossa ehkäistään merkittävällä tavalla nuorten syrjäytymistä ja irrallisuutta. Vuonna 2012 sosiaalisen nuorisotyön yksikön asiakkuuksia on ollut 122 kappaletta. Nuorisotoimi on aktiivisesti anonut ja saanut lukuisia hankerahoituksia nuorisotyön paikalliseen toteuttamiseen ja kehittämiseen. Talouden tiukkeneminen korostaa hankerahoituksen olemassaoloa. Monet toiminnat toteutetaan yksinomaan hankerahoituksilla ja näin on pystytty vastaamaan keskisuuren kaupungin nuorisotyön haasteisiin. Uhkana on hankerahoitusten päättyminen ja sen vaikutukset nuorisotyön sisältöön. Miten tavoitteiden toteutumista mitataan? Millä indikaattoreilla, kyselyillä tai muulla tavoin kaupunki voi varmistua siitä, että esitetty tavoite on toteutunut? Nuoriin käytettävä määrä euroa/alle 29 vuotias asukas / vuosi kasvaa Nuorisotyön kehityshankkeiden määrä / vuosi Nuorten kehityshankkeiden avulla vakiinnutettujen toimintojen määrä / valtuustokausi Osallistuneiden nuorten määrä / hanke / vuosi VISIO Lappeenrannan kaupungin Visio 2012 on määritelty näin: Lappeenranta on Tulevaisuuden tiennäyttäjä, jonka asukkailla on hyvän ja terveen elämän edellytykset Kansainvälinen, energinen yliopistokaupunki, joka kantaa vastuun ympäristöstä ja ilmastosta Innovatiivisuuteen ja uuteen kannustava kohtauspaikka ihmisille, yrityksille ja yhteisöille. Kun katsotaan vuoteen 2028, nykyistä Lappeenrannan visiota 2012 tulee: ( ) muuttaa sisällöllisesti (x ) hioa ilmaisua ( ) pitää nykyisellään Miksi? Yhdenvertaisuus on mielestäni sellainen asia, jota tulisi tuoda esille kaikessa päätöksenteossa. Perustelen sen ulkomaalaisten määrän lisääntymisellä, kansainvälistymisellä. Nyt jo tätä yhdenvertaisuutta koetellaan arjessa monessa kohtaa ja eriarvoisuus nostaa päätään. Perustele vastauksesi vapaamuotoisesti ja voit myös ehdottaa muutoksia. Sen voisi laittaa esim. tuohon viimeiseen sloganiin. Yhdenvertaisuuteen, innovatiivisuuteen jne kannustava kohtauspaikka

14 14