Julkaisutiedot. Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä Puhelin Kotisivu:

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2012

2 Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä Puhelin Kotisivu: Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa Julkaisu: C 139 ISBN ISBN (sähköinen versio) ISSN Julkaisun avainsanat: Kehittämistahto Aluesuunnittelu ja -kehittäminen Maakuntakaavoitus Maakunnan edunvalvonta Kehittämisrahoitus Painos: 200 kpl Painopaikka: Kopijyvä Oy Taitto: Piia Ahonen Jyväskylä 2013 Kannen kuvat: Talven kylmä valo, kuvaaja Seppo Haukka Keski-Suomen ennakointifoorumi Nicholas ja Eloho Ifinedo, Pikkudiili-ideointikilpailun voittajat, Taitajat2012-messuosasto

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Maakuntajohtajan katsaus vuoteen Yhteinen kehittämistahto Luottamuselimet ja muu asiantuntijuus Luottamushenkilöhallinto Maakunnan yhteistyöryhmä MYR Keski-Suomen liiton henkilöstö Keski-Suomen liiton näkyvyys Viestintä Vuoden 2012 tapahtumia STRATEGINEN SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN Suunnittelun välineet ja toiminnan arviointi Maakunnan tilan seuranta ja ennakointi Alueidenkäyttö Maakuntakaavoitus Muu alueidenkäytön suunnittelu Aluekehittäminen Menestyvä yritystoiminta Osaamisella menestykseen Hyvinvoiva kansalainen Vetovoimainen toimintaympäristö Kehittämisrahoitus Länsi-Suomen EAKR-ohjelman koordinointi EDUNVALVONTA Maakunnalliset, kansalliset ja kansainväliset verkostot Keski-Suomen kärkihankkeet Talous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Jäsenkuntien maksuosuudet LIITTEET Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Tarkastuslautakunta Maakunnan yhteistyöryhmä Henkilöstö Keski-Suomen liiton julkaisut vuonna

4 vuosikertomus Maakuntajohtajan katsaus vuoteen 2012 Vuotta 2012 leimasi edelleen euroalueen epävarmuudet ja heikko talouden kehitys. Alkuvuoden toiveikkuus talouden suunnan kääntymisestä hiipui loppuvuonna työllisyyden heikkenemisen ja kuluttajien kokeman epävarmuuden lisääntymisen myötä. Kansainvälisen kysynnän heikkous ja viennin rakennemuutos heijastuvat vahvasti Keski-Suomeen. Maakunnan teollisuusyritysten liikevaihto ja henkilöstömäärän kehitys ovat olleet loppuvuonna pääsääntöisesti laskusuunnassa. Vaikka yleiskuva on alavireinen, taantuma ei ole kuitenkaan nujertanut kaikkia yrityksiä, vaan kasvun valopilkkujakin löytyy, erityisesti palvelualoilta. Euroalueen talouskehityksessä ei ole näköpiirissä nopeaa käännöstä parempaan ja Suomen kansantalouden kasvu on heikkoa edelleen vuonna Epävarmuuden oletetaan kuitenkin vähentyvän, mikä näkyy viennin piristymisenä. Keski-Suomen väestömäärä jatkoi kasvuaan, ja Keski-Suomi on nyt yli asukkaan maakunta. Vuoden takaiseen verrattuna väestö kasvoi ennakkotietojen mukaan noin 700 henkilöllä. Väestön kasvu keskittyy kuitenkin vahvasti Jyväskylän seudulle, kun samaan aikaan väestö muilla seuduilla vähenee. Osassa maakuntaa väestön ikärakenne vanhenee nopeasti ja ennusteiden mukaan alueiden väliset erot väestön ikärakenteessa kasvavat. Alkuvuosi näytti Keski-Suomessa työllisyyden suhteen lupaavalta, mutta vuoden jälkipuoliskolla työllisyys alkoi heikentyä. Joulukuussa työttömien määrä nousi yli , missä lisäystä edelliseen vuoteen on noin henkilöä. Työttömyys on kolmen vuoden takaisen taantuman lukemissa ja ELY-keskusalueiden kolmanneksi korkein. Teollisuuden irtisanomiset sekä julkisen sektorin työpaikkojen katoaminen koettelevat rajusti Keski-Suomea. Uusien työpaikkojen luominen ja työllisyyden kääntäminen kasvu-uralle edellyttävät merkittäviä ponnistuksia kaikilta tahoilta. Tämä on avainasia myös talousongelmien kanssa painivien Keski-Suomen kuntien elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Korkea työttömyys yhdessä ikääntyvän väestön kanssa asettaa kuntien talouden entistä ahtaammalle. Kuntarakenteen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen ovat keränneet paljon huomiota ja aiheuttaneet hämmennystä kuntakentässä. Hallituksen ehdotus uudeksi kuntarakennelaiksi tuli lausunnoille vuoden lopussa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on edelleen paljon epätietoisuutta. Hallitus odottaa kuntien ilmoittavan mahdolliset yhdistymiskumppanit ja selvitysalueen jo vuoden 2013 lopulla. Kuntien voimavarat eivät tahdo nyt riittää palvelutuotannon uudistamiseen ja yritysten toimintaedellytysten kohentamiseen. Vuoteen 2012 on Keski-Suomen liitossa sisältynyt uuden rakennerahastokauden valmistelua sekä edunvalvontaa koskien liikenneyhteyksiä, puolustusvoimien rakenneuudistusta, valtionhallinnon alaisten laitosten tavoittelua maakuntaan ja ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen turvaamista. Kaavoitus on ollut runsaan keskustelun kohteena, josta laajimpana 3. vaihemaakuntakaava. Liiketoiminnan kansainvälistymistä on edistetty monin eri keinoin osana kehittämishankkeita. Työtä liitossa on tehty supistuvilla henkilöresursseilla, mutta asiat on pystytty hoitamaan hyvällä yhteistyöllä sekä talon sisällä että verkostoissa. Anita Mikkonen, maakuntajohtaja 4

5 Keski-Suomen Liitto 2. Yhteinen kehittämistahto Keski-Suomen liitto on kumppanuuksien ja verkostojen rakentaja ja ylläpitäjä. Omien luottamuselintensä, maakuntahallituksen ja -valtuuston sekä maakunnan yhteistyöryhmän ja muiden asiantuntijaryhmien kautta se kokoaa ja kanavoi monipuolista asiantuntemusta maakunnan hyväksi. 2.1 Luottamuselimet ja muu asiantuntijuus tuotantoa, suoluontoa ja tuulivoimaa. Valtuusto hyväksyi kaavan äänestyksen jälkeen Luottamushenkilöhallinto Maakuntavaltuusto käsitteli 3. vaihemaakuntakaavaa myös Paviljongissa järjestetyssä seminaarissa. Maakuntavaltuustolla oli kaksi kokousta vuonna Kevätkokous pidettiin 6. kesäkuuta Saarijärven kaupungintalolla. Maakuntavaltuusto hyväksyi Keski-Suomen liiton vuoden 2011 tilinpäätöksen ja käsitteli vuoden 2013 talousarvion laadinnan perusteita. Tutkija Arja Koistinen KeskiSuomen ELY-keskuksesta kertoi vesistöjen tilasta Keski-Suomessa. Lisäksi maakuntavaltuusto kokoontui Kuntaliiton maakuntakierrokselle ja maakuntavaltuustoseminaariin Rantasipi Laajavuoreen. Seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita vesistöstä, turpeesta ja tuulivoimasta. Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma esitteli samassa yhteydessä kuntien ajankohtaisia asioita mm. taloustilannetta ja näkymiä. Syyskokouksessa 14. päivä marraskuuta Laukaan Peurungassa maakuntavaltuusto hyväksyi KeskiSuomen liiton taloussuunnitelman sekä toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle Maakuntahallitus kokoontui 11 kertaa. Kokoukset pidettiin pääsääntöisesti Keski-Suomen liitossa. Maaliskuun kokous oli Keuruun kaupungintalolla ja syyskuun kokous pidettiin Suolahden Wanhalla asemalla, Äänekoskella. Maakuntavaltuusto kävi vilkasta keskustelua 3. vaihemaakuntakaavasta, joka koski turve 5

6 vuosikertomus 2012 Maakuntahallitus: Maakuntavaltuuston kokous Saarijärvellä Suunnittelujohtaja Olli Ristaniemi kertoi Keski-Suomen maakuntakaavoituksesta maakuntavaltuuston kokouksessa vaihemaakuntakaava kiinnosti mediaa maakuntavaltuuston kokouksessa Haastateltavana maakuntavaltuuston puheenjohtaja Mauri Pekkarinen asetti Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavaehdotuksen (turvetuotanto, suoluonto sekä tuulivoima) sekä 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksen nähtäville nimesi maakunnan kärkihankkeet vuodelle 2013 perusti Keski-Suomi palkinnon esitti valtiovarainministeriön Alueellistamisen koordinaatioryhmälle Keski-Suomen osaamisklustereiksi opetusklusteria, tietotekniikan (ICT) osaamisklusteria, liikunnan ja terveyden edistämisen osaamisklusteria sekä bio- ja ympäristöteknologian osaamisklusteria. esitti maakuntaan suuntautuviksi valtionhallinnon alueellistamistoimien kehittämiskohteiksi: Koulutuksen arviointikeskuksen sijoittaminen Jyväskylään Kansalaisyhteiskunnan tutkimuskeskuksen perustaminen Jyväskylän yliopiston yhteyteen Valtionhallinnon ICT-palvelukeskuksen sijoittaminen Jyväskylään sekä Jyväskylästä vahva huippuurheilun keskus hyväksyi Keski-Suomen liikuntaja urheilustrategian 2020 valitsi Joutsan ja Jämsän seutujen laajakaistayhteyksien toteuttajan käynnisti ERVA-alueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen valmistelutyön hyväksyi maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman hyväksyi Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman vuosille otti kantaa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja Keski-Suomen poliisilaitoksen säilyttämiseksi sekä vastusti koulutuspaikkojen leikkauksia ja antoi 30 muuta lausuntoa 6

7 Keski-Suomen Liitto Tarkastuslautakunta kokoontui neljä kertaa. Vuoden alussa lautakunta käsitteli Keski-Suomen liiton edellisen vuoden toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen ja laati maakuntavaltuustolle arviointikertomuksen. Tarkastuslautakunnalle esiteltiin maakuntakaavoitusta, rakennerahasto- ja hankeasioita, edunvalvonta- ja kansainvälisyysasioita sekä muita liiton ajankohtaisia asioita Maakunnan yhteistyöryhmä MYR Maakuntien yhteistyöryhmien tehtävä on ohjata alueensa strategista kehittämistyötä. Yhteistyöryhmät vastaavat, ei vain EU-politiikan ja sen rahoituksen, vaan koko aluekehittämisen ja myös kansallisen rahoituksen yhteensovittamisesta. Vuoden tärkein tehtävä oli ohjelmakauteen valmistautuminen. Työ aloitettiin arvioimalla Keski-Suomen elinkeinojen kehittämisen mallia. Maaliskuussa pidetyssä Keski-Suomi työpajassa pohdittiin, mitä Euroopan unionin tavoitteet älykkäästä, kestävästä ja osallistavasta kasvusta merkitsevät Keski-Suomelle. Elokuun työpajassa koottiin eväitä tulevan EU-ohjelman valmisteluun yhdessä sidosryhmien kanssa. Syyskuun lopulla Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntien yhteistyöryhmät kokoontuivat Tampereelle keskustelemaan uuden yhteistyöalueen ohjelmaluonnoksesta. Muita tärkeitä asioita olivat rahoituksen järjestäminen rakennemuutostilanteiden hoitoon, maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2013, Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja ELY -keskuksen strateginen tulossopimus Maakunnan yhteistyöasiakirjalla kohdennettiin noin 13 miljoonaa euroa EUohjelmien rahoitusta Keski-Suomen kehittämiseen. Koska EU-varoja oli saatu jo ennalta käyttöön, nyt päätettävissä oleva rahoitus oli aiempaa pienempi. Pääosa rahoituksesta varattiin yrityshankkeille, työllistymiseen ja osaamisen vahvistamiseen. Huhtikuussa yhteistyöryhmä vieraili Pietarissa. Opintomatkalla saatiin tietoa Pietarin alueen liiketoimintamahdollisuuksista, tutustuttiin Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n aluetoimiston palveluihin sekä vierailtiin Zao Betsetin elementtitehtaalla. Yhteistyöryhmä piti viisi kokousta. Lokakuun kokous oli yhteinen ELY-keskuksen neuvottelukunnan kanssa. Kaikki maakunnan yhteistyöryhmän asettamat työryhmät jatkoivat toimintaansa: maaseutujaosto, osaamisen ja työllisyyden työryhmä, yritysten kehittämisen johtoryhmä, ympäristö- ja tasa -arvovaikutusten arvioinnin työryhmä sekä hankeryhmä. Maakunnan yhteistyöryhmä MYR vieraili Pietarissa

8 vuosikertomus Keski-Suomen liiton henkilöstö Vuoden 2012 lopussa Keski-Suomen liiton palveluksessa oli 35 henkilöä, 11 miestä ja 24 naista. Määrä on vähentynyt vuodessa kolmella henkilöllä. Virkasuhteessa oli neljä henkilöä, toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa 25, määräaikaisia viisi ja oppisopimuskoulutuksessa yksi. Toimisto on maakuntajohtajan johtama tulosyksikkö, joka toimii neljässä tiimissä: maakuntajohtajan tiimi, alueidenkäyttö, aluekehitys ja hallinto. Toimiston johtoryhmään kuuluvat maakuntajohtaja, tiimien vetäjät ja henkilöstön edustaja. Sihteerinä toimii maakuntajohtajan sihteeri. Liikuntailtapäivää vietettiin Työskentelyn ohjenuorina ovat mm. henkilöstösuunnitelma, työsuojelun toimintaohjelma, henkilöstöpolitiikan periaateohjelma ja tietoturvasuunnitelma. Maakuntahallitus ohjaa toimiston työskentelyä. Tarkemmin tiimien tavoitteet ja tehtävät sovitaan vuosittain maakuntajohtajan kanssa. Henkilöstö kouluttautui toimintavuoden aikana yhteensä 83 päivää. Henkilöstön yhteisiä suunnittelupäiviä oli kaksi. Keväällä teemana olivat toimintaympäristön muutokset ja työpaikan ilmapiiri, syksyllä keskusteltiin tulevasta toiminnasta, toiminnan tavoitteista sekä henkilöstömuutoksista. Tiimit järjestivät lisäksi myös omia toiminnan suunnittelu- ja kehittämispäiviä. Henkilöstöpalavereita oli vuoden aikana neljä. Niissä käsiteltiin yhteisiä, ajankohtaisia tehtäviä. Henkilökunnan lapsia vieraili toimistossa pääsiäisen alla Henkilöstö kävi kuntavierailulla Keuruulla ja ulkoili iltapäivän hiihtokeskuksen maastossa. WFA:n eli Länsi-Suomen Allianssin henkilöstöjen virkistyspäivä oli Seinäjoella. Henkilöstön liikunta- ja kulttuurityöryhmä LIIKU kannusti ylläpitämään työkykyä ja -hyvinvointia. Perinteistä talvista liikuntailtapäivää vietettiin Lisäksi LIIKU järjesti kuntotestejä ja kehonkoostumusmittauksia. Liikunta- ja kulttuuriseteleillä hankittiin omatoimisia liikunta- ja kulttuuripalveluja. Useita henkilöitä osallistui viikoittaiselle sählyvuorolle, maratoneille ja Peurunkapatikkaan. Keväällä 2012 eläkkeelle jäänyt atk-piirtäjä Tuula Niemistö esittelee liiton eläkkeellä olevalle tutkimusjohtaja Mikko Kankaiselle piirtäjän uran aikana kehittynyttä välineistöä. 8

9 Keski-Suomen Liitto 2.2 Keski-Suomen liiton näkyvyys Viestintä Keski-Suomen liiton viestintästrategian mukaan luottamuselinten kokouksista ja päätöksistä sekä maakuntakaavoista tiedotettiin lainsäädännön, liiton sääntöjen ja toimiston työnjaon mukaisesti: luottamuselinten päätösten, lausuntojen ja kannanottojen virallinen tiedotus oli hallintopäällikön vastuulla, maakuntakaavan ja vaihekaavojen viranomaistiedotuksesta vastasi alueidenkäytön tiimi. Media- ja sidosryhmätiedotusta on hoitanut viestintäpäällikkö yhteistyössä asianomaisten valmistelijoiden ja tiimien kanssa. Media- ja sidosryhmätiedotteiden keskeistä sisältöä ovat olleet luottamuselinten päätökset, Keski- Suomen liiton suunnitelmat, kehittämisohjelmat ja hankkeet sekä niiden tulokset ja vaikutukset. Maakuntavaltuuston, maakuntahallituksen ja maakunnan yhteistyöryhmän kokouksista on julkaistu ennakkotiedote esityslistoineen ennen kokouksia ja kokoustiedote keskeisistä päätöksistä ja muista sovituista asioista kokousten jälkeen. Maakunnan yhteistyöryhmän ja maakuntavaltuuston kokoukset ovat olleet medialle avoimia. Vuonna 2012 viestimille ja muille sidosryhmille lähetettiin yhteensä noin 90 tiedotetta sähköpostijakelulla, joka laajimmillaan käsittää yli 130 osoitetta. Tiedotteet julkaistaan aina myös Keski-Suomen liiton verkkosivustolla. Verkkolehti Nokankoputuksia ( ilmestyi vuoden aikana kaksi kertaa. Keski-Suomen liiton blogissa ( julkaistiin eri kirjoittajilta yhteensä 23 kirjoitusta, joiden aiheet vaihtelivat maakuntakaavoista matkailuun. Oman sarjansa muodostivat Työn iloa! kampanjaan liittyvät vierailijoiden kirjoitukset. Maakunnan yhteistyöryhmän sähköinen tiedotuslehti Vipuvoimaa EU-ohjelmista ilmestyi kaksi kertaa, samoin kuin Keski-Suomen Aikajana, katsaus maakunnan yritysten taloustilanteeseen. Sähköisiä uutiskirjeitä sidosryhmätiedotuksessaan käyttivät NECL II hanke ja Creative Regions hanke. Jälkimmäinen ylläpiti myös Luova Keski-Suomi Työn iloa! kampanjan -sivustoa Facebookissa sekä uutiskirjeineen ja verkkosivuineen ( oli hankkeen vastuulla Vuoden 2012 tapahtumia 8.3. Keski-Suomi seminaarissa pohdittiin Eurooppa 2020-strategian tavoitteita ja mitä ne tarkoittavat Keski-Suomen kannalta Keski-Suomen Aikajanan 1/2012 julkistus. Aikajana kuvaa ja analysoi Keski-Suomen yritystoimintaa ja aluetaloutta Pikkudiili ideointikilpailun julkistamis- ja palkitsemistilaisuudessa palkittiin parhaat ehdotukset, joilla voitaisiin edistää kansainvälisten opiskelijoiden työmahdollisuuksia ja integroitumista Keski-Suomeen. Kilpailuun osallistui noin 15 opiskelijaa ja julkistamistilaisuudessa oli paikalla 30 henkilöä. Kilpailu oli osa Keski-Suomen osaajat kohtaavat toimintaa Keski-Suomen päivänä järjestettiin noin 50 tilaisuutta eri puolilla maakuntaa, Jyväskylän lisäksi 12 muulla paikkakunnalla. Keski-Suomen liitto vastasi tapahtumien koordinoinnista ja yhteisen ohjelmaesitteen, ilmoitusten ja julisteiden tuotannosta ja visuaalisesta ilmeestä. Keski-Suomen liiton oma tapahtuma oli työhyvinvointiseminaari Jyväskylän Aalto-salissa. Se käynnisti vuoden mittaisen Työn iloa! kampanjan, jolla pyrittiin edistämään työhyvinvointia keskisuomalaisilla työpaikoilla kulttuurin, taiteen ja luovien menetelmien keinoin. Vuoden loppuun mennessä Työn iloa! -haasteen otti vastaan 16 työyhteisöä. Paras idea palkitaan Keski- Suomi palkinnolla Keski-Suomen päivänä Keski-Suomen ennakointifoorumissa tarkasteltiin Keski-Suomen tilannekuvaa tilastojen ja tulevaisuusskenaarioiden valossa. Keski-Suomen liiton ja ELY-keskuksen järjestämään tilaisuuteen osallistui noin 60 henkilöä järjestettiin avoimia yleisötilaisuuksia, joiden aiheena oli turvetuotanto- ja tuulivoima-alueita koskeva kolmas vaihemaakuntakaava (3. VMK). Kansalaisilla oli mahdollisuus tu- 9

10 vuosikertomus 2012 tustua kaavaehdotukseen ja esittää kysymyksiä sekä antaa palautetta yleisötilaisuuksissa viidellä paikkakunnalla, Petäjävedellä, Hankasalmella, Saarijärvellä, Jämsässä ja Viitasaarella. Yhteensä tilaisuuksiin osallistui noin sata kuntalaista. 12. ja järjestettiin Keuruulla ja Multialla valtatie 18 -selvitystyöstä yleisötilaisuudet. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä reilut 60 henkilöä ja niissä saatiin palautetta tien linjausvaihtoehtoihin. Neste Oil Rallin Killerin erikoiskoe Länsi-Suomen maakuntien (WFA) henkilöstöjen tapaaminen Seinäjoella, viestinnästä vastaavat Jyväskylän Kesän avajaispäivänä järjestettiin perinteinen kutsuvierasohjelma yhdessä Jyväskylän kaupungin, yliopiston, Keskisuomalaisen ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Seminaarin teema oli Media ja kansalaisyhteiskunta. Kesän avajaiskonserttiin Korpilahden kirkkoon matkustettiin Rhea-laivalla. Keski-Suomen liiton kutsuvieraita oli Neste Oil Ralliin kutsuttiin yhteistyökumppaneita yhdessä Jykes Oy:n ja Jyväskylän kaupungin kanssa. Vieraat pääsivät rallitunnelmaan Killerin erikoiskokeella. Rallipäivän miniseminaarissa oli aiheena Keski-Suomen ja Jyväskylän elinvoimaisuus. Keski-Suomen liiton kutsuvieraita oli noin 12 ja lisäksi 6 puolalaista vierasta Swietokrzyskiestä Liikenneseminaarissa Priimuksessa käsiteltiin maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, joka valmistui loppuvuodesta Keski-Suomi kumppanuusseminaarissa Laajavuoressa evästettiin tulevan EU-ohjelman valmistelijoita järjestettiin seutukierros, jolla käsiteltiin maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa. Tilaisuudet pidettiin kuudella paikkakunnalla: Kannonkoskella, Jämsässä, Äänekoskella, Keuruulla, Joutsassa ja Jyväskylässä. WFA-yhteistyöfoorumi Laukaan Peurungassa, hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Länsi-Suomen maakuntien (WFA) henkilöstöjen tapaamisessa Seinäjoella käytiin läpi henkilöstöryhmien yhteisiä asioita Rytmikorjaamolla ja nautittiin taide-elämyksestä Soile Yli-Mäyryn ateljeessa Keski-Suomen Aikajana 2/2012 julkistettiin. 10

11 Keski-Suomen Liitto Keski-Suomen ennakointifoorumi Laajavuoressa Länsi- ja Etelä-Suomen maakuntien yhteistyöryhmät pitivät Tampereella ensimmäisen yhteisen kokouksensa ennakoiden tulevaa EU-ohjelmakautta Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa työpajassa teemana olivat kunta- ja palvelurakenteiden muutosten synnyttämät uudet osaamistarpeet. Tilaisuus järjestettiin yhdessä Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Osallistujia oli noin Kuntaliiton maakuntakierros ja maakuntavaltuuston seminaari järjestettiin Laajavuoressa. Kuntaliiton teemana oli kuntien taloustilanne. Maakuntavaltuuston seminaari keskittyi vesistö-, turve- ja tuulivoimakysymyksiin liittyen Keski-Suomen kolmannen vaihemaakuntakaavan valmisteluun WFA:n yhteistyöfoorumin järjestämisvuoro oli tällä kertaa Keski-Suomen liitolla. Länsi-Suomen maakuntien yhteinen tapahtuma oli Laukaan Peurungassa. Aiheina olivat kuntarakenteen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteen uudistukset ja tuleva EU-ohjelmakausi muutoksineen. Puhujina olivat mm. kuntaministeri Henna Virkkunen ja johtaja Tarja Myllärinen Kuntaliitosta. Osallistujia oli Ennakointifoorumissa käsiteltiin ennakoinnin roolia alueen kehittämisessä. Keski-Suomen liiton ja ELY-keskuksen järjestämään tilaisuuteen osallistui noin 60 henkilöä. 11

12 vuosikertomus STRATEGINEN SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN Keski-Suomen liitto vastaa maakuntakaavoituksesta ja muusta alueidenkäytön suunnittelusta ja ohjauksesta maakunnassa. Myös kansallisten ja Euroopan unionin kehittämisohjelmien valmistelu, yhteensovitus ja toteuttaminen yhteisesti sovitun kehittämisstrategian mukaisesti ovat maakunnanliiton vastuulla. 3.1 Suunnittelun välineet ja toiminnan arviointi Maakuntien suunnittelun välineitä ovat maakuntasuunnitelmat, maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmat sekä maakuntakaavat ja edunvalvontaan liittyvät erillisselvitykset. Suunnittelujärjestelmä perustuu lakeihin ja se mahdollistaa maakunnan poliittisen tahdon toteutumisen päätöksenteossa. Maakuntaohjelman väliarviointi suoritettiin loppuvuoden aikana. Arviointi toteutettiin yhteisenä usean Länsi-Suomen maakunnan alueella ja sen kohteena oli erityisesti maakuntaohjelmien toteutus ja vaikuttavuus. Tehtävä perustui alueiden kehittämislain (1651/ ja 25) velvoitteeseen hankkia ulkopuolinen arviointi maakuntaohjelmista ainakin kerran ohjelmakauden aikana. Arvioinnin tulokset saatiin käyttöön vuoden 2013 alussa. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa mm. maakunnittainen arvio maakuntaohjelmatyön toimivuudesta alueen kehittämisen välineenä sekä arvio maakunnan toimijoiden yhteisen kehittämisnäkemyksen ja yhteistyön vahvistumisesta ja toimijoiden sitoutumisesta arvio edellisen arvioinnin suositusten toteutumisesta 12

13 Keski-Suomen Liitto analyysi, jolla tuotetaan välineitä uuden ohjelmakauden työhön, mm. ottamalla kantaa siihen, miten vaikuttavuutta edelleen voisi vahvistaa Toimintavuonna laadittiin maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma vuosille , ja sen toimenpiteet perustuivat Keski-Suomen maakuntaohjelman neljään kehittämisteemaan, jotka olivat (1) menestyvä yritystoiminta, (2) osaamisella menestykseen, (3) hyvinvoiva kansalainen sekä (4) vetovoimainen toimintaympäristö. Suunnitelma valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Keski-Suomen kehittäjäverkoston kanssa. Toteuttamissuunnitelma laadittiin samanaikaisesti Keski-Suomen ELY-keskuksen strategisen tulossopimuksen kanssa, mikä mahdollisti yhteisen tarkastelun maakunnan merkittävimmille hankkeille. Kaksivuotiseen suunnitelmaan kirjattiin sekä valtion tulo- ja menoarvioon sisällytettävät hankkeet että EU:n aluekehittämisvarojen maakunnallinen jako. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa tunnistetut kehittämiskohteet olivat: Maakunnan saavutettavuuden kärkihankkeet Vauhtia työpaikkamenetysten korvaamiseen Uudet mallit nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi Innovatiiviset kaupungit -ohjelma (INKA) hyödyttämään koko maakuntaa Tarvaalan kampuksen kehittäminen maaseutuyrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan keskukseksi Laajakaista kaikille Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämiskeskus Jyväskylän yliopistoon Valtakunnallisesti tärkeät neuvottelukysymykset olivat liiton pitkäaikainen alueellistamisesitys Koulutuksen arviointikeskus Jyväskylään, Hippos- Kampus -alueen kehittämiseen kytkeytyvä Liikunnan ja urheilun osaamiskeskittymä sekä yhteiseurooppalainen tieteen suurhanke Laguna. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma käsiteltiin maakunnan yhteistyöryhmässä ja hyväksyttiin maakuntahallituksessa lokakuussa Toiminnan arviointi Vuonna 2012 tehtiin 3. vaihemaakuntakaavan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen ympäristövaikutusten arviointi. Työssä käytettiin hyväksi maakunnan yhteistyöryhmän asettaman ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointiryhmä (YVA-ryhmä) asiantuntemusta. Myös 4. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arviointi aloitettiin. Maakunnallisille suunnitelmille ja ohjelmille on tehtävä SOVA-lain (Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia koskeva laki) mukainen ympäristövaikutusten arviointi. Toimintavuoden aikana arvioitiin Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ympäristö- ja tasa-arvovaikutukset. Lisäksi YVAryhmä arvioi seitsemän EU:n rakennerahasto-ohjelmista rahoitettavaa hanketta vuoden aikana. 3.2 Maakunnan tilan seuranta ja ennakointi Keski-Suomen kehitystä ja tulevaisuuden näkymiä seurataan ja ennakoidaan aktiivisesti sekä kansallisessa että kansainvälisessä kehyksessä. Temaattisesti tarkastellaan väestöä, alue- ja kuntataloutta, koulutusta ja osaamista, työmarkkinoita sekä yritystoimintaa. Maakunnallisen ennakointiprosessin rakentaminen jatkui Keski-Suomen liiton rahoittamassa Keski-Suomi ennakoi -hankkeessa, joka päättyy kesällä Siitä eteenpäin ennakointiprosessin ylläpito ja kehittäminen ovat alueen toimijoiden vastuulla. Yhteensovittamistyö ja roolien täsmentäminen ovat loppusuoralla vuoteen 2013 tultaessa. Päävastuu prosessista on jatkossa Keski-Suomen liitolla ja ELY-keskuksella. Ennakointiryhmän roolia tullaan kehittämään prosessinkehittämisen ohella sisällöntuotantoon. Maakunnallisessa vertailussa Keski-Suomen malli näyttäytyy edistyksellisenä tapana tehdä ennakointia aidosti yhteistyönä ja maakunnan ennakointimallista on otettu oppia useissa muissa maakunnissa. Seurannan ja ennakoinnin työkaluksi otettiin käyttöön uudistettu maakunnallinen tietopalvelusi- 13

14 vuosikertomus 2012 vusto ( Sivustojen sisällön suunnittelu, päivitys sekä työnjaon selkeyttäminen jatkuivat vuoden aikana. Suunnittelussa on mukana laaja joukko maakunnan ennakointitoimijoita ja tiedontuottajia. Tavoitteena on luoda monipuolisia tietoaineistoja sisältävä ennakoinnin työkalu. Keski-Suomen liiton omaa roolia ennakoinnissa on täsmennetty henkilökunnan yhteisissä työpajoissa sekä niiden pohjalta työstetyssä ennakointilupauksessa. Määrällistä ennakointia tehtiin erityisesti ammatillisen koulutuksen tarpeen ennakoinnin osalta osana opetus- ja kulttuuriministeriön koulutustarjonnan tavoitteita vuosille Osana yhteistä ennakointiprosessia Keski-Suomen liitto osallistui kahden ennakointifoorumin järjestämiseen ja aluetalouskatsauksien laadintaan. Lisäksi julkaistiin kaksi Keski-Suomen aikajana -katsausta, joiden erityisteemoina olivat skenaariot sekä yritysten kasvu ja supistuminen. Keski-Suomen liitto koordinoi maakunnallista pilottia KT-kuntatyönantajien hallinnoimassa Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa hankkeessa. Vuoden 2013 loppuun kestävän pilotin teemana ovat kunta- ja palvelurakenteen muutosten synnyttämät uudet osaamistarpeet. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Pilotin yhteisenä toimintana järjestettiin työpaja lokakuussa, koottiin raportti tehdystä osaamisen ennakointityöstä sekä suunniteltiin vuodelle 2013 sijoittuvia tapahtumia. 3.3 Alueidenkäyttö Maakuntakaavoitus Keski-Suomessa on kolme lainvoimaista maakuntakaavaa: Keski-Suomen maakuntakaava (kokonaismaakuntakaava), 1. vaihemaakuntakaava (Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus) ja 2. vaihemaakuntakaava (maa-aineshuollon, pohjaveden ja luontoarvojen yhteensovitus). Korkein hallintooikeus hylkäsi 2. vaihemaakuntakaavasta tehdyn valituksen Kolmas vaihemaakuntakaava koskee turvetuotantoa, suoluontoa ja tuulivoimaa. Kaavaehdotus oli nähtävillä Ehdotuksesta saatiin noin 250 lausuntoa ja muistutusta. Niistä 2/3 koski turvetuotantoa ja suoluontoa ja 1/3 tuulivoimaa. Maakuntavaltuusto hyväksyi 3. vaihemaakuntakaavan Kaava lähetettiin ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää Keski-Suomen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon, taajamarakenteen sekä puolustusvoimien alueiden melu- ja suoja-alueita. Kaavalla päivitetään myös virkistystoiminnot. Lisäksi Pirkanmaan 1. maakuntakaava muutetaan Längelmäen osalta vastaamaan Keski-Suomen maakuntakaavaa 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta. Kaavaluonnos oli nähtävillä Kaavasta saatiin vajaa 50 muistutusta ja lausuntoa. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan laittaa kaavaehdotuksen nähtäville. Vuoden 2012 syksyllä käynnistyi kuuden maakunnan (Keski-Suomi, Pirkanmaa, Satakunta, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme) ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteinen ennakointipilotti, jossa toimenpiteinä kartoitetaan alue-ennakoinnin tulostavoitteet ja nykyiset toimintamallit ja tunnistetaan laajemmin soveltamiskelpoiset, onnistuneet ratkaisut alueellisen ennakoinnin organisoinnissa, prosesseissa, menetelmissä ja tulosten hyödyntämisessä. Maakuntasuunnittelija Hanna Kunttu kantaa sylissään kolmannen vaihemaakuntakaavan lausuntoja ja muistutuksia. 14

15 Keski-Suomen Liitto Maakuntakaavan toteutumista seurataan mm. kunnille annettavien kaavalausuntojen kautta. Vuoden aikana annettiin 128 kaavalausuntoa keskimääräisen käsittelyajan ollessa 54 päivää. Liitto on solminut sopimuksen Varsinais-Suomen liiton hallitseman Lounaispaikan kanssa vuonna Sopimuksen myötä liitto saa Inspire-direktiivin mukaisesti maakuntakaavakartat kansalaisten nähtäville Muu alueidenkäytön suunnittelu Ilmasto, energia ja ympäristö BalticClimate-hanke (Itämeren ohjelma) päättyi alkuvuodesta 2012 ja tuolloin suoritettiin viimeiset hankkeen päättämiseen, talouteen ja loppuraportointiin liittyvät tehtävät. Viimeisenä toimintavuotena julkaistiin Pienen ja keskisuuren tuulivoiman mahdollisuuksia Keski-Suomessa käsittelevä selvitys (julkaisu B 185) sekä Linja-autoliikenteen laatukäytäväselvitys (julkaisu B 184). Alkuvuodesta valmistuivat myös Äänekoski Jämsä kehityskäytävän kunnille (Jämsä, Muurame, Jyväskylä, Laukaa, Uurainen ja Äänekoski) päivitetyt energiatasetarkastelut ( BIOCLUS-hanke (FP7) päättyi loppuvuodesta Hankkeen viimeisenä vuonna päivitettiin Biomassan potentiaali, tuotanto, käyttö ja jalostus Keski- Suomessa selvitys. Pääpainona hankkeessa oli tutkimusorganisaatioiden välisen yhteistyön kehittäminen, niin Keski-Suomessa kuin Keski-Suomesta muille hankealueillekin. BIOCLUS-hankkeen yksi päätehtävistä oli kansallisten ja kansainvälisten bioenergiahankkeiden valmistelu. Hankkeessa valmisteltiinkin yhdeksän kansallista ja yhdeksän kansainvälistä hanketta eri hakuihin. Osana maakuntakaavojen valmistelua toimintavuonna valmistui lukuisia energiaan ja ympäristöön liittyviä selvityksiä. Kolmanteen vaihemaakuntakaavaan liittyen laadittiin mm. turvetuotantoon soveltuvien soiden vesistövaikutusriskin arviointi Keski-Suomessa, turvetuotantoon soveltuvien soiden Natura-arvioinnin tarveharkinta, tuulivoimapuistojen visualisointeja ja tuulivoimaloiden linnustovaikutustarkastelu. Neljättä vaihemaakuntakaavaa varten laadittiin vähittäiskauppaa ja erityisesti kaupan suuryksiköitä koskevia selvityksiä ja vaikutusten arviointi. Lisäksi laadittiin taajamarakennetarkastelu. Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa vuonna 2011 aloitettua Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadintaa jatkettiin ja laajassa vuorovaikutuksessa toteutettu suunnitteluhanke valmistui vuonna Suunnitelma sekä siihen liittyvä aiesopimusluonnos kehittämistoimenpiteiden toteuttamisesta vuosina hyväksyttiin maakuntahallituksessa marraskuussa Jyväskylän ja Helsingin välisen ratayhteyden nopeuttamisen suunnittelua on jatkettu Tampereen kautta kulkevan nykyisen linjauksen pohjalta. Liikenneviraston kanssa laadittu Jyväskylän-Tampere-ratahankkeen liikennejärjestelmätasoinen esiselvitys saatiin sisällöllisesti valmiiksi vuonna 2012, mutta selvitysraportin taittaminen tapahtuu vuoden 2013 puolella. EU:n Itämeren maiden ohjelmasta rahoitetussa North East Cargo Link II (lyhemmin NECL II) hankkeessa on jatkettu valtatien 18 (Jyväskylä-Vaasa) välin Multia-Ähtäri ja siihen liittyvän seututien 621 yleissuunnittelua. Hankkeessa ovat Suomesta mukana Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan liitot ja ELY-keskukset sekä alueen kunnat. Vuoden 2012 aikana suunnittelun tuloksia ja niiden taustalla olevia selvityksiä on eri yhteyksissä esitelty sekä suunnittelualueen asukkaille ja muille kohderyhmille että NECL II hankkeen suomalaisille ja pohjoismaisille toimijoille. Valtatie 18 yleisötilaisuus Multialla

16 vuosikertomus 2012 Työn tuloksena valmistuu vuoden 2013 alussa valtatien 18 ja seututien 621 aluevaraussuunnitelma tarvittavine taustaselvityksineen ja vaikutusten arviointeineen. Suunnitteluhanke on sisällöllisesti ja vuorovaikutuksellisesti koordinoitu yhteen Keuruulla, Multialla ja Ähtärissä samanaikaisesti tehtävän maankäytön suunnittelun kanssa, sillä suunnittelun juridiset vaikutukset tulevat toteutumaan kuntien oikeusvaikutteisten yleiskaavojen kautta. NECL II hankkeen osana on vuonna 2012 ohjelmoitu myös Ruotsin kautta Suomeen ja edelleen Venäjälle ulottuvan Keskipohjola-vyöhykkeen kuljetusselvitys. Vuoden 2013 alussa käynnistyvässä työssä tarkastellaan toisaalta Keski-Suomen kautta kulkevien itä-länsisuuntaisten kuljetusketjujen kilpailukykyä ja kehittämistarvetta sekä toisaalta vyöhykettä osana laajempaa liikennejärjestelmää. Laadittavan selvityksen perusteella pystytään paremmin arvioimaan mihin vyöhykkeen kuljetusreitteihin ja ketjuihin kehityspanoksia kannattaa Keski-Suomessa jatkossa kohdentaa. Keski-Suomen maakunnallinen modernin rakennusperinnön inventointihanke aloitettiin vuonna Valtakunnallisessa pilottihankkeessa inventoidaan ja arvotetaan Keski-Suomen toisen maailmansodan (1945->) jälkeen syntynyt rakennuskanta. Keski-Suomen liitto on mukana Etelä- Konneveden suojelualuekokonaisuuden hoito- ja käyttösuunnitelman yhteistyöryhmässä, joka osana toteuttaa Konneveden ja Rautalammin kuntien vetämää Etelä-Konneveden ympäristön kehittämishanketta. Liitto tukee ja edistää edunvalvonnan kautta hanketta, jonka tavoitteena on saada Etelä-Konnevedelle kansallispuisto. Kolmivuotista hanketta koordinoi ja ohjaa Keski- Suomen museo. Keski-Suomen liitto rahoittaa hanketta. Vuoden 2012 aikana valmistuivat kaikki hankesuunnitelmaan vuodella 2012 merkityt kuntainventoinnit, yhteensä yhdeksässä kunnassa lähes 20 kohdealueella. Keski-Suomen ympäristöohjelma 2015, Sanoista tekoihin, valmistui vuonna Ympäristöohjelman koordinointivastuu siirtyi aluehallintouudistuksen yhteydessä Keski-Suomen ympäristökeskukselta (nykyinen ELY-keskus) Keski-Suomen liitolle. Keski-Suomen liitto ja ELY-keskus toteuttivat yhteistyössä ohjelman väliseurannan loppuvuonna Seuranta toteutettiin eri yhteistyötahoille osoitetulla kohdennetulla kyselyllä sekä Keski- Suomen liiton kotisivuilla olleella yleisölle tarkoitetulla avoimella kyselyllä. Keski-Suomen liitto rahoitti ja osallistui maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden (MAALI-hanke) selvitykseen vuonna Selvityksestä vastasi Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys yhdessä Suomen BirdLife:n kanssa. Selvityksen raportointi valmistuu vuoden 2013 puolella. 3.4 Aluekehittäminen Keski-Suomen liitto oli maakunnan kehittämisestä vastaava viranomainen. Alueiden kehittämislain mukaisesti yhteistyötä tehtiin valtion alueviranomaisten, kuntien, kehittämisyhtiöiden, koulutusorganisaatioiden ja järjestötoimijoiden kanssa. Toimenpiteillä pyrittiin osaamiseen ja kestävään kehitykseen perustuvaan taloudelliseen kasvuun, elinkeinotoiminnan kehitykseen ja parhaaseen mahdolliseen työllisyyteen. Tavoitteena oli maakunnan hyvinvointi ja kilpailukyky. Toimenpiteisiin Keski-Suomen liitto käytti maakunnallista, kansallista ja Euroopan unionin rahoitusta. Niiden suuntaamisesta oli sovittu EU:n rakennerahasto-ohjelmissa, maaseutu- ja saaristo-ohjelmissa, koheesio- ja kilpailukykyohjelmissa, osaamiskeskusohjelmissa sekä valtion tulo- ja menoarviossa. Kehittämistoimet perustuivat maakunnan tahtoon eli yhdessä luotuihin strategioihin sekä valtioneuvoston päätöksiin valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Vuonna 2011 käynnistyi EU:n uuden ohjelmakauden valmistelutyö yhdessä Länsi- ja Etelä-Suomen maakuntien kanssa. Vuosi 2012 oli tiivistä ohjelmavalmistelun aikaa myös valtakunnallisilla foorumeilla, mutta 16

17 Keski-Suomen Liitto silti osa ohjelmien yksityiskohdista sopimisesta siirtyi vuoden 2013 puolelle Menestyvä yritystoiminta Keski-Suomen elinkeinojen kehittämisestä teetettiin keväällä 2012 ulkopuolinen arviointi. Arvioinnin valossa keskittäminen valittuihin klustereihin on nähty pääosin myönteisenä. Pyrkimykset vahvistaa yritysten näkemysten välittymistä julkisin varoin tuettavaan elinkeinopolitiikkaan nähtiin arvioinnissa erittäin hyvänä. Yritysten kehittämisen johtoryhmän (y-jory) todettiin olevan tervetullut organisatorinen innovaatio. Yritysten kautta mukaan tarkasteluun saadaan globaalia näkökulmaa, joka toistaiseksi on jäänyt paikallisen kehittämisen varjoon. Myös yritysten osallistuminen innovaatiopolitiikan kehittämistoimiin, joissa kansainvälisyys on sisäänrakennettuna vahvistaa osaltaan globaalia ulottuvuutta. Osaamiskeskusohjelman lisäksi keskisuomalaisten yritysten tulisikin aktiivisemmin profiloitua strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) toiminnassa. Arvioinnin yhteenvetona voidaan todeta, että klusterimuotoinen malli toimii paremmin tietyillä toimialoilla, kuten koneiden ja laitteiden valmistukseen kytköksissä olevien yritysten kohdalla. Sen sijaan uudempien ja keskenään hajanaisempien sektoreiden osalta malli ei näyttäisi olevan niin tehokas kuin on haluttu. Vaikka tavoitteena klusterimallilla onkin ollut saada aikaan yrityslähtöinen kehittämiskokonaisuus, tätä ovat heikentäneet tietyt tekijät, mm. toimintakulttuurin sisältämä hallintopainotteisuus, hankemuotoinen kehittämistoiminta, jossa lähtökohtana ovat julkisrahoitteisen projektimuotoisen toiminnan säännöt ja toimintatavat. Näihin sisältyy tietty hallintolähtöisyys jo siksi, että toteutuksen, seurannan ja raportoinnin muodot ovat ensi kädessä julkisrahoitteisten toimijoiden käsissä. Arvioinnin tuloksia on käytetty hyväksi mm. yritysten kehittämisen johtoryhmän linjauksissa. Y-joryn päätehtävänä on tehdä esityksiä kehittämistavan muuttamiseksi entistä yrityslähtöisemmäksi. Y-jory kokoontui vuoden 2012 aikana 5 kertaa ja uusiksi kehittämisteemoiksi nostettiin: yrityskehityksen yrityslähtöinen malli käyttöön ja tuet yleisistä kehittämishankkeista kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille, rakennetaan oppilaitosten kanssa yritysten kohtaamispaikka innovaatioille ja verkostoille, tehdään selvitys eli miten saadaan 2 miljardia lisää vientituloja sekä kartoitetaan miten saadaan uutta riskirahaa kasvun rahoittamiseen. Matkailun kehittämistä on jatkettu erittäin hyväksi todetulla mallilla eli matkailukeskus- ja yritysvetoisesti. Yritysjohtajista koottu Keski-Suomen matkailuhallitus teki itse uuden yrityslähtöisen strategian, jossa tavoitteena on mm kolminkertaistaa venäläisten matkailijoiden määrä sekä nostaa Keski-Suomen osuutta Suomen matkailusta 6,0 %:sta 6,5 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Strategia esiteltiin Keski-Suomen matkailuparlamentissa marraskuussa. Keski-Suomen liitto on osallistunut yhdessä yritysten kanssa matkailun markkinointitoimenpiteisiin erityisesti Venäjällä ja Saksassa. Keski-Suomen elinkeinojen kehittymistä mittaava Aikajana ilmestyi kaksi kertaa. Aikajanan tuloksia on käytetty hyväksi elinkeinojen kehittämisessä ja uusien kasvualojen löytämisessä. Maailmantalouden epävarmuuden jatkumisesta huolimatta Keski-Suomen yritysten vienti kääntyi kasvuun vuoden 2012 alussa. Kasvu jatkui myös vuoden toisella neljänneksellä ja kolmannella neljänneksellä maakunnan yritysten vienti pysyi ennallaan. Viimeisen puolen vuoden aikana vienti oli edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna vajaan prosentin korkeammalla tasolla. Huippuvuodesta 2008 Keski-Suomen yritysten vienti on supistunut noin viidenneksen. Viennin pudotus on ollut maakunnassa suurempi kuin valtakunnallisesti. Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen puhumassa Aikajanan julkaisemistilaisuudessa

18 vuosikertomus 2012 Maaseudun kehittäminen Keski-Suomen maaseudun kehittämisessä vuonna 2012 keskiössä oli maaseudun yritysten toimintaedellytysten parantaminen. Vuonna 2012 saatettiin alulle nopean valokuituverkon rakentaminen Keski-Suomen haja-asutusalueelle. Kyseessä on maakunnan kunnilta mittava investointi Keski-Suomen maaseudun saavutettavuuden parantamiseksi. Yritysten toimintaedellytyksiä maaseudulla tukivat myös pienimuotoiset EU-varoin rahoitetut tie- ja liikennejärjestelyhankkeet. Pohjoisessa Keski-Suomessa rakennettiin hyvinvointimatkailun edistämiseksi uusia puitteita ja rakennuksia. Keski-Suomen maaseudun kilpailukyky- ja koheesio-ohjelman varoin tehtiin pilotteja uusien toimintamahdollisuuksien, käytänteiden ja verkostojen löytämiseksi. Ohjelmalla tähdättiin Keski-Suomen maaseudun kilpailukyvyn vahvistamiseen. KOKO -ohjelma (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma) loppui Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksellä vuoden 2012 lopussa. Saarijärven Viitasaaren seudulla kehittämisvarojen hyödyntämistä tehostettiin alueella kehitetyn verkosto- ja prosessijohtamismallin avulla. Yhteistyön odotetaan lisäävän vaikuttavuutta, joustavuutta ja jatkuvuutta kehittämistyöhön Pohjoisessa Keski-Suomessa Osaamisella menestykseen Maakunnan osaamisen ja työllisyyden kehittämisen tärkeimpänä toimintana jatkettiin maakunnan yhteistyöryhmän alaisen Osaamis- ja työllisyystyöryhmän koordinointia yhdessä ELY-keskuksen kanssa. Ryhmän kokoonpanoa täydennettiin lukiokoulutuksen edustajilla lukiokoulutuksen noustessa vahvemmin osaksi aluekehittämisen kokonaisuutta. Toimivat työmarkkinat -kehittämisohjelma toteutusta päivitettiin vuosille Tärkeimmiksi tavoitteiksi ohjelman loppukaudeksi nostettiin nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen, työelämän laadun nostaminen ja työvoimareservin hyödyntäminen. Nuorten yhteiskuntatakuun osalta palveluverkoston on arvioitu olevan kunnossa vuoden 2013 aikana. Keski-Suomen liitto koordinoi kuntien nuorisotakuuryhmää sekä osallistui muiden asiaa käsitteleviin tilaisuuksiin sekä työryhmiin. Työvoimareservin hyödyntämisen osalta suurin haaste on ollut toimintamallin muuttaminen työttömyyden hoidosta osaamisen hyödyntämiseen. Työelämän laadun kehittämiseksi toteutettiin mm. Työniloa! kampanja sekä Parempi johtaa hyvin toimintaa. Ennakoinnin, ohjauksen ja yrittäjyyskasvatuksen yhteistyötä kehitettiin omien työryhmien kautta. Maakunnallisesta ennakointia on kuvattu tarkemmin luvussa 3.2. Ammatillisen koulutuksen yhteistyö tiivistyi Keski-Suomen liiton johdolla. Opiskelupaikkoihin liittyvää edunvalvontaa ja vuoropuhelua opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tehtiin yhteistyössä kaikkien koulutuksenjärjestäjien kanssa. Samalla jatkettiin kehittämistyötä ammatillisen koulutuksen sisällölliseksi ja rakenteelliseksi kehittämiseksi. Osaajat kohtaavat toiminnan yhteistyötä jatkettiin maakunnan korkeakoulujen (JY, JAMK, HUMAK) kanssa kesään 2012 asti. Toiminnan kautta järjestettiin erilaisia verkostoitumismahdollisuuksia alueen yrityksille ja opiskelijoille. Kansainvälisen koulutusliiketoiminnan saralla solmittiin sopimus EduCluster Network -liiketoimintaverkostosta, jossa oli vuoden lopussa 13 jäsentä. Keski-Suomen liitto toimii verkostossa oman aluekehittämisosaamisensa tarjoajana ja johtoryhmän jäsenenä. Verkoston yritykset työllistävät liki 100 henkilöä ja niiden liikevaihto on 10 miljoonaa euroa. Uutta, yhteistä liiketoimintaa syntyi mm. Puolan ja Nigerian koulutusmarkkinoilla. Koulutusliiketoimintaa alettiin loppuvuodesta kehittää myös ammatillisen koulutuksen saralla, jossa näkymät ovat valoisat mm. Etelä-Amerikan ja Venäjän markkinoille. Kansainvälisten opiskelijoiden työmahdollisuuksien parantamiseksi ja integroimiseksi maakuntaan järjestettiin keväällä 2012 ideointikilpailu. Kilpailun tuloksista lähdettiin edistämään osuuskunnan perustamista, joka realisoituu vuoden 2013 puolella. 18

19 Keski-Suomen Liitto Hyvinvoiva kansalainen Keski-Suomen hyvinvoinnin tavoitteet linjattiin vuonna 2011 valmistuneessa, ja vuoteen 2020 ulottuvassa, Keski-Suomen hyvinvointistrategiassa, jonka Keski-Suomen liitto rahoitti. Hyvinvointistrategiassa osoitettiin lukuisia toimenpiteitä myös Keski-Suomen liitolle, joita toimintavuonna edistettiin. Työskentelyssä kiinnitettiin huomiota maakunnan toimijoiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin mm. siten, että Keski-Suomen eläkeläisten neuvottelukunnan kanssa tehtiin yhteistyösopimus hyvinvoinnin suunnittelussa. Liitto rahoitti hyvinvointistrategiassa esiin nostetun maakunnallisen liikunta- ja urheilustrategian valmistelun. Keski-Suomen liikunta ja urheilustrategia (Keski-Suomen liiton julkaisu B 188, Jyväskylä 2012) pohjautui maakunnassa tehtyyn hyvinvointistrategiaan, jossa ilmeni tarve yhtenäiselle maakunnalliselle liikunta- ja urheilusuunnitelmalle. Liikunta- ja urheilustrategia sisälsi lukuisia ehdotuksia maakunnan kehittämiseksi. Keski-Suomen liitolle osavastuutettuja toimenpiteitä olivat mm. seuraavat: tuetaan kohdistettuja työpaikkaliikuntahankkeita ja haastetaan työyhteisöt liikkumaan turvataan riittävät resurssit liikuntapalveluiden ja olosuhteiden edistämisessä toteutetaan liikuntamyönteistä maankäytönsuunnittelua mm. virkistysalueet panostetaan liikuntamatkailuun varmistetaan, että liikkumisen tärkeys näkyy päätöksenteossa Liitto osallistui vuotuiseksi suunnitellun maakunnallisen liikuntapäivän järjestelyihin. Liikunta- ja urheilustrategia oli osaltaan vaikuttamassa maakunnan tavoitteisiin määritettäessä valtakunnallisesti merkittäviä kehittämiskohteita maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan vuosille Keski-Suomen liitto antoi Valtakunnallisen ohjausalan osaamiskeskuksen tehtäväksi selvittää maakunnassa syrjäytymisvaarassa oleville nuorille tarjolla olevat palvelut. Näillä palveluilla tuettiin koulutukseen tai työhön sijoittumista, itsenäistä elämää ja nuoren elämänhallinnan kehittymistä. Kysymys oli yhteiskunnallisesti vakavasta asiasta: miten pidetään peruskoulun jälkeen koko ikäluokka mukana koulutuksessa ja työelämässä, jotta nuoret kokisivat olevansa aktiivisesti osallisina oman elämänsä rakentamisessa (Keski-Suomen liiton julkaisu C 137, Jyväskylä 2012). Liitto osallistui sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallisen koordinaatioryhmän toimintaan sekä oli mukana myös Itä- ja Keski-Suomen maakuntien liittojen yhteisessä hyvinvointitoimijoiden verkostossa Vetovoimainen toimintaympäristö Monipuolinen elinkeinoelämä, vahva näyttö koulutuksellisesta osaamisesta, ehjä alue- ja yhdyskuntarakenne sujuvine yhteyksineen sekä puhdas luonto ovat alueen tärkeitä vetovoimatekijöitä. Vetovoimaa voidaan lisätä mm. maakuntakaavoituksella, erilaisilla strategioilla sekä suunnitelmilla ja -hankkeilla. Kun tietotekniikka sovelluksineen saadaan entistä tehokkaammin valjastetuksi palvelemaan kansalaisia ja erityisesti haja-asutusalueita, se lisää tasa-arvoa ja vetovoimaa koko maakunnassa. Myös luovat ympäristöt ja vilkas kulttuurielämä ovat vahvoja vetovoimatekijöitä. ICT ja laajakaista Keski-Suomen ICT strategian jalkautukseen liittyen kehitettiin yhteistyössä Kuntien Tiera Oy:n kanssa käytännönläheistä kokonaisarkkitehtuurin hallinta- ja soveltamismallia kohteena Jämsän ikääntyvien kotihoitopalvelu. Tavoitteena on saada välineitä toiminnan ja prosessien kehittämiseen ja tietoteknisten ratkaisujen hyödyntämiseen. Strategiaan osana jatkettiin myös Laajakaista kaikille hanketta liittyen haja-asutusalueiden huippunopeaan verkottamiseen. Liitto kilpailutti ja valitsi operaattorin kahdelle viimeiselle kunnalle. Kuntakohtaisen suunnittelun on aloittanut 17 kuntaa. Fyysiseen valokuituverkkojen rakentamiseen päästiin syksyllä Toivakassa ja Uuraisilla. Nopeat tietoliikenneyhteydet ovat elinehto yrittäjyydelle ja yritystoiminnalle sekä keskeisessä osassa kuntien tulevaisuuden palveluiden mahdollistajana. 19

20 vuosikertomus 2012 Etäpalvelut ja osallistuminen Keski-Suomen liitto ja 12 Keski-Suomen kuntaa ovat mukana SADE-ohjelmasta rahoituksensa saavassa, valtiovarainministeriön etäpalvelupilotissa. Pilotissa testataan videoneuvotteluyhteyden välityksellä tapahtuvaa asiointia viideltä valtion palveluntarjoajalta (Kela, TE-toimisto, maistraatti, oikeusapu ja vero). Pilotin testausvaihe alkoi toukokuussa 2012 kolmessatoista yhteispalvelupisteessä ja asiakkaiden antama palaute uudesta asiointikanavasta on ollut erittäin positiivista. Pilotin ja myöhemmin tapahtuvan valtakunnallisen käyttöönoton tavoitteena on turvata palvelut kunnissa, joissa valtio ei enää ole läsnä palveluntarjoajana. Luova talous ja kulttuuri Luovien alojen merkitystä on tuotu esiin alueiden ja elinkeinojen kehittämisessä. Keski-Suomen liitto on ainoana suomalaisena partnerina kymmenen Euroopan maan yhteisessä CREA.RE Creative Regions hankkeessa, jonka tavoitteena on hyödyntää luovaa taloutta maakunnan vetovoimaisuuden parantamisessa, elinkeinojen kehittämisessä ja työpaikkojen luomisessa. Hankkeen aikana yhteistä kehittämistahtoa ja suuntaviivoja on hahmotellut luovan talouden maakunnallinen kehittäjäryhmä, jossa on laajasti edustettuna luovan talouden edistämiseen vaikuttavia organisaatioita maakunnasta. Työn tuloksena on laadittu Tiekartta keskisuomalaiseen luovaan talouteen 2013+, joka kuvaa yhteistä kehittämistahtoa, tunnistaa luovan talouden toimijat ja määrittelee kunkin toimijan tehtäväkenttää luovan talouden kokonaisuudessa. Keski-Suomen liitto on myös osallistunut alueellisen taidetoimikunnan organisoiman maakunnallisen kulttuurivastaavien verkoston toimintaan, sekä tehnyt tiivistä yhteistyötä maakunnan muiden kulttuurin ja luovan talouden kehittäjien kanssa. 3.5 Kehittämisrahoitus Keski-Suomen liitto myönsi tukea kehittämis- ja investointihankkeille yhteensä 8,9 miljoonaa euroa vuonna Tuella käynnistyi 18,1 miljoonan euron hankkeet. Yleisestä taloustilanteesta huolimatta rahoitukselle oli hyvin kysyntää. Rahoituslähteitä olivat EU-ohjelmat, kansallinen maakunnan kehittämisraha ja Keski-Suomen Kehittämisrahasto. Merkittävin rahoituslähde olivat EU-ohjelmat. Menestyvän yritystoiminnan kehittämishankkeista merkittävimpiä olivat metsäteollisuuden uudistumiseen tähtäävät VTT:n hankkeet. TESTAA-hankkeessa metsäteollisuuden suuryritykset ja pienet teknologiayritykset kehittävät yhdessä uusia tuotteita ja menetelmiä. KOTVA-hankkeessa tutkitaan vaahtorainausteknologian potentiaalia metsäteollisuuden tuotteiden kehittämisessä. Molemmat hankkeet myös vahvistavat VTT:n Jyväskylän yksikön asemaa metsäteollisuuden globaalina kehittäjänä ja Keski-Suomen innovaatiokeskittymän kärkenä. Osaamiskeskusohjelman kautta Keski-Suomi ja erityisesti Jyväskylä ovat mukana viidessä kansallisessa klusteriohjelmassa: energiateknologia, uusiutuva metsäteollisuus, jokapaikan tietotekniikka, nanoteknologia sekä matkailu ja elämystuotanto. Ohjelmasta rahoitettiin yritysten, tutkimuslaitosten ja oppilaitosten välisiä yhteisprojekteja, tutkimushankkeiden valmistelua ja asiantuntijapalveluiden hankintaa. Osaamiskeskusohjelman toteutuksesta vastaa Jyväskylä Innovation Oy. Osaamiskeskusohjelma päättyy vuoden 2013 lopussa. Suurimpia osaamisen painopisteen hankkeita olivat tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden investoinnit tutkimuslaitteisiin. Jyväskylän yliopisto rakentaa Nanopalva-hankkeessa tutkimusympäristön ohutkalvopinnoitteiden ja nanomateriaalien tuottamiseen ja soveltamiseen. Uusilla teknologioilla yritykset saavat tuotteisiinsa uudenlaisia ominaisuuksia sekä säästöjä raaka-aineissa ja tuotantoprosesseissa. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimus- ja kehittämissäätiön tutkimuslaitteet vahvistavat huippu-urheilun, liikunnan ja fysioterapian osaamista Jyväskylässä. Hanke tukee osaltaan KI- HUn vastuulla olevan suomalaisen huippu-urheilun osaamisohjelman käytännön toteuttamisesta. Vetovoimaisen toimintaympäristön painopisteessä suurin kokonaisuus oli kuntien infrahankkeet. Työ- ja elinkeinoministeriön keväällä 2012 tarkis- 20