VIITTOMAKIELEN FREELANCER-ASIOIMISTULKIN TULKKAUSTYÖN ULKOPUOLISET TEHTÄVÄT TURUN SEUDULLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIITTOMAKIELEN FREELANCER-ASIOIMISTULKIN TULKKAUSTYÖN ULKOPUOLISET TEHTÄVÄT TURUN SEUDULLA"

Transkriptio

1 VIITTOMAKIELEN FREELANCER-ASIOIMISTULKIN TULKKAUSTYÖN ULKOPUOLISET TEHTÄVÄT TURUN SEUDULLA Reija Ruusunen Opinnäytetyö, kevät 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Ruusunen, Reija Viittomakielen freelancer-asioimistulkin tulkkaustyön ulkopuoliset tehtävät Turun seudulla Turku, kevät sivua, 3 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki (AMK) Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda kirjoitettuun muotoon niitä viittomakielen freelancer-asioimistulkin töitä, jotka hänen on tehtävä palkallisen työajan ulkopuolella ilman korvausta. Vaikka viittomakielentulkin työtä on tutkittu jonkin verran Suomessa, on valitsemani näkökulma aikaisemmista tutkimuksista poikkeava. Opinnäytteen lähtökohtana on oletus siitä, että freelancer-asioimistulkin työhön kuuluu sellaisten välttämättömien asioiden hoitoa, joiden tekemisestä ei makseta korvausta. Olen kerännyt työhön aineistoa haastattelemalla viittä Turun alueella työskentelevää viittomakielentulkkia. Aihetta käsitellään nimenomaan freelancer-asioimistulkin näkökulmasta. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että viittomakielen freelancerasioimistulkin työhön kuuluu useita asioita, jotka on tehtävä ilman korvausta: Tulkin on pidettävä yhteyttä alueen tulkkikeskukseen ja ilmoitettava sinne ajat, milloin hän on käytettävissä. Ammattitaidon ylläpito, työterveystarkastukset ja työnohjaus tulkin on usein itse hoidettava omalla ajallaan ja jopa kustannettava itse, toisin kuin työsuhteessa työskentelevien asioimistulkkien. Lisäksi freelancer-asioimistulkin paperityön määrä on suuri. Freelancer-asioimistulkin on muun muassa kirjattava laskut ja lähetettävä ne asiakkaiden kotikuntiin, pidettävä jonkinlaista kirjanpitoa, tarkastettava suoritetut palkat ja maksettava ammattiliiton jäsenmaksu. Myös tulorajoja on seurattava, verokortti kopioitava ja tarkastettava ansiotyötiedot Eläketurvakeskuksen työsuhderekisteristä. Freelancer-asioimistulkki tekee paljon sellaista työtä palkatta, minkä työsuhteessa olevat asioimistulkit voivat tehdä palkallisella työajalla. Usein freelancer-asioimistulkin työmäärää lisää se, että laskutettavia tahoja ja siten myös palkkakuitteja voi kuukaudessa olla useita. Siten esimerkiksi laskuttaminen, palkantarkistaminen sekä ammattiliiton jäsenmaksun laskeminen on freelancer-asioimistulkille työläämpää kuin työsuhteessa olevalle asioimistulkille. Freelancer-asioimistulkin tulkkaustyön ulkopuolisia tehtävien määrää voidaan tutkimukseni mukaan vähentää muun muassa kehittämällä kirjanpitojärjestelmää ja tulkkikeskuksen toimintaa. Myös työsuhteeseen hakeutumalla tai yksityisyrittäjäksi ryhtymällä, voidaan välttää palkatonta työtä. Asiasanat: tulkit, freelance-työntekijä, työ, työaika, toimeentuloturva Säilytyspaikka: Diak Turun yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Reija Ruusunen The Extra Work Beside Interpreting of a Freelance Sign Language Community Interpreter in the Turku Area Spring pages, 3 Appendices The Diaconia Polytechnic, Turku Unit Degree Program in Sign Language Interpretation, Sign Language Interpreter The aim of the present study is to survey and present all the work which Sign Language community interpreters have to do without reimbursement as a freelance interpreter. Working as a freelance interpreter varies all over the Finland and that is why I have concentrated on the situation in the Turku area. In addition to that, I present the benefits which unemployed interpreters are entitled to by the Finnish Social Insurance Institution or unemployment benefit society during their unemployment along with the benefits that the trade union and The Finnish Social Insurance offers during their sick leave. In the present study I have interviewed five Sign Language interpreters who have at least four years of working experience as a Sign Language interpreter. All of them have working experience as a freelance interpreter, and some of them have also worked permanently under contract as either a community interpreter or a study interpreter. In addition to the interviews the present thesis consists of the written sources, which deal with the work of Sign Language interpreters and the interpreting services in Finland. The results of the study show that freelance Sign Language community interpreters do a lot of extra work beside interpreting. The paper work like making out an invoice or bookkeeping, checking the pays and calculating and paying the trade union fees needs to be done outside the freelance interpreter s working hours without compensation. The negotiating and making of the contacts with the Interpreter Service Centre are also included in the unrecompensed work. A freelance interpreter needs to go to the occupational health service or consultation and develop his/her professional skills outside his/her working hours and pay all the necessary costs by him-/herself. Unlike those Sign Language interpreters who are employed by the municipal or private Interpreter Service Centre where there are several interpreters working together, the freelancers must have their contacts with their colleagues outside of their working hours. The freelance Sign Language interpreters need to do a lot of extra work beside interpreting, which Sign Language interpreters who have a contract with an Interpreter Service Centre can accomplish during their working hours. Signing a contract with the Interpreter Service Centre, starting a private interpreting enterprise or developing the bookkeeping system can cut down the amount of their unpaid work. Keywords: interpreter, freelance-worker, work, working hour, paid work, protection of living The study is stored at the Diaconia Polytechnic, Turku Unit

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 6 2 VIITTOMAKIELEN FREELANCER-ASIOIMISTULKKI Freelancer-asioimistulkin työ Freelancer-asioimistulkin työn haasteet 9 3 TULKKAUSTILAUKSEN VASTAANOTTAMINEN JA VALMISTAUTUMINEN Tilauksen vastaanottaminen Valmistautuminen 12 4 LASKUTUS Laskutuksen käytäntöä Tulkkauslasku Laskutettava palkka 15 5 PALKAN TARKISTAMINEN Ammattiliiton jäsenmaksu Verokortti ja tulorajojen seuraaminen Verovähennykset Työeläke eli ansioeläke 20 6 SAIRASTUMINEN JA TYÖTERVEYSHUOLTO Freelancer-asioimistulkin sairausajanpalkka ja työterveyshuolto Kelan sairauspäiväraha Liiton sairauspäiväraha omavastuuajalle 25 7 LOMAT JA KAUSILUONTEISEN TYÖN TOIMEENTULOTURVA Lomat ja lomakorvaus Työttömyys Työmarkkinatuki Ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha 28

5 7.4.1 Peruspäiväraha Ansiopäiväraha Työttömyyskassat 31 8 AMMATTITAIDON YLLÄPITÄMINEN JA TYÖSSÄJAKSAMINEN Kouluttautuminen ja ammattitaidon ylläpitäminen Kollegoiden tapaaminen Työnohjaus 34 9 EHDOTUKSIA PALKATTOMAN TYÖN VÄHENTÄMISEKSI POHDINTA LÄHTEET 39 LIITTEET Liite 1. Haastattelun runko Liite 2. Liite veroilmoitukseen Liite 3. Työeläkeotteen tilauslomake

6 1 JOHDANTO Tässä opinnäytetyössä käsitellään niitä viittomakielen freelancer-asioimistulkin varsinaisen tulkkaustyön ulkopuolisia seikkoja, joista tulkin on huolehdittava itse omalla ajallaan ilman korvausta. Valitsin tämän aiheen, koska haluan saada selkeämmän kuvan freelancer-asioimistulkkina toimimisesta ennen kuin itse lähden työelämään. Viittomakielentulkin työtä on usein kuvattu tulkkikoulutuksen, asiakasryhmien ja tulkkauskielten näkökulmasta. Kuvauksissa kerrotaan tulkilta vaadittavista ominaisuuksista kielen- ja kulttuurin välittäjänä kuulevan ja kuulovammaisen välillä. Lisäksi tulkin työ- ja ammattikuvauksissa käsitellään tulkkikoulutuksen kehitystä, tulkin roolia ja ammattietiikkaa. Myös viittomakielentulkin työssä jaksamisesta ja alalta poistumisen syitä on tutkittu. Opinnäytteeni poikkeaa perinteisestä näkökulmasta. Olen pyrkinyt kuvaamaan työssäni sitä työtä, jota freelancer-asioimistulkit tekevät tulkkauksen, valmistautumisen ja työmatkojen lisäksi palkatta. Aihetta on tutkittu tähän mennessä vähän. Heidi Hynysen, Maarit Laitisen & Satu Markun, Päivi Rajalinnin sekä Raija Roslöfin lopputöistä vuonna 2003 toimitettu Diakoniaammattikorkeakoulun julkaisu Elämä käsillä Viittomakielentulkin ammattikuva, jossa kerrotaan perinteisen ammattikuvauksen lisäksi jonkin verran myös tulkkien työajoista, palkkauksesta ja laskutuksesta. Koska freelancer-asioimistulkkina toimimisessa saattaa olla eroavaisuuksia eri puolella Suomea, olen rajannut työni koskemaan Turun seutua. Työstä ja sen tuloksista on hyötyä viittomakielentulkeille ja viittomakielentulkkiopiskelijoille. Tähän työhön tutustuttuaan he voivat nähdä freelancer-asioimistulkin työn uudessa valossa ja verrata sen positiivisia ja kehittämistä vaativia puolia muihin tapoihin toimia asioimistulkkina. Tämä opinnäytetyö on osa Diakonia-ammattikorkeakoulun viittomakielentulkin (AMK) opintoja ja se on laajuudeltaan 15 opintoviikkoa. Työssäni olen haastatellut teemahaastattelulla viittä Turun alueella työskentelevää viittomakielentulkkia, joilla on työkokemusta viittomakielentulkkeina muun muassa asioimistulkkina työsuhteessa ja/tai freelancer-asioimistulkkina toimimisesta (Liite 1. Haastattelun runko). Jokaisella haastateltavallani on kokemusta viittomakielentulkin työstä

7 7 vähintään neljältä vuodelta. Heidän kokemuksiensa kautta olen pyrkinyt tuomaan esille niitä viittomakielen freelancer-asioimistulkin työhön liittyviä seikkoja, joista tulkin tulee huolehtia itse omalla ajallaan, kun työnantajakysymys ei ole selvä. Lisäksi olen kerännyt aineistoa työhöni niistä yhteiskunnan, ammattiliiton ja työttömyyskassojen tukimuodoista, joihin freelancer-asioimistulkki voi turvautua esimerkiksi sairastuttuaan tai jouduttuaan työttömäksi. Tarkoituksenani on esitellä asioita siten, että mahdollisimman moni freelancer-asioimistulkki voi saada tukea perhesuhteista ja iästä riippumatta. Käsittelen aihetta ilman työnantajaa olevan freelancer-asioimistulkin näkökulmasta, mutta jotkin asiakokonaisuudet koskettavat myös työsuhteessa olevia tulkkeja ja myös muiden alojen työntekijöitä. Joidenkin käsittelemiseni aiheiden sisällöt muuttuvat vuosien aikana. Olen kuitenkin maininnut työssäni muun muassa työttömyysturvan suuruuteen liittyviä lukuja, joita lukija voi käyttää suuntaa-antavana tietona saadakseen selkeämmän kokonaisuuden, minkä suuruisista tuista on kysymys. En ole katsonut tarpeelliseksi esitellä kaikkia ammattiliiton, Kelan ja työttömyyskassojen tarjoamiin etuuksiin liittyviä edellytyksiä, vaan tarkempia tietoja saa tarvittaessa käyttämistäni lähteistä sekä ammattiliitosta, työttömyyskassasta, työvoimatoimistosta tai Kansaneläkelaitoksesta.

8 8 2 VIITTOMAKIELEN FREELANCER-ASIOIMISTULKKI Tässä opinnäytetyössäni käytän termiä freelancer-asioimistulkki tarkoittaen sillä niitä viittomakielentulkkeja, jotka tekevät asioimis- ja vapaa-ajantulkin työtä vailla työsuhdetta. Valitsemallani termillä haluan erottaa freelancer-asioimistulkin Viittomakielialan Osuuskunta Vian asioimistulkeista sekä kunnallisten ja yksityisten tulkkikeskusten tulkeista, jotka myös tekevät asioimistulkkauksia. Viittomakielen lehtori, FL Terhi Rissaselta käyttää samaa termiä kirjoittamissaan alkusanoissa julkaisussa Elämä käsillä Viittomakielentulkin ammattikuva (2003). 2.1 Freelancer-asioimistulkin työ Freelancer-asioimistulkin työtilanteet sijoittuvat kaikille elämän eri alueille, koska asioimistulkin voidaan ajatella työskentelevän siellä, missä on ihmisiä. Tulkin tehtävänä on olla kahden kielen ja kulttuurin välittäjänä tilanteessa, jossa osapuolet eivät ymmärrä toistensa kieltä. Tilanteet vaativat tulkilta sosiaalisia taitoja, kuten tilanneherkkyyttä, viestintätaitoja ja asiakaspalveluhenkisyyttä. Tulkatessaan tulkki ei saa esittää mielipiteitään, vaan hänen tulee kunnioittaa asiakkaiden itsemääräämisoikeutta. (Hynynen, Pyörre & Roslöf , ) Freelancer-asioimistulkin työajaksi huomioidaan tulkkaus-, matka- ja valmistautumisaika. Lisäksi freelancer-asioimistulkin tulee huolehtia laskuttamisesta sekä olla yhteydessä tulkkauksen järjestäviin osapuoliin ja palkanmaksajiin. Freelancer-asioimistulkki voi tehdä töitä oman aikataulunsa ja alueen tulkkitilausten ajankohdan mukaan. Itselleenkin on tärkeää antaa aikaa, mikä voi olla vaikeaa, jos tarjolla on niin paljon töitä, kuin jaksaa tehdä. (Hynynen ym. 2003, 80, ) Yksi haastateltavani sanoi olevansa erittäin tyytyväinen freelancer-asioimistulkin mahdollisuuteen järjestää menojaan ja lomiaan omien tarpeidensa mukaan ilman, että joutuu sopimaan niistä työnantajapuolen kanssa erikseen. Muun muassa tästä syystä hän ei halunnut esimerkiksi tulkkikeskustulkiksi, jonka työaika on virka-aikana.

9 9 Iso osa asioimistulkkauksista järjestetään pää- ja sivutoimisten freelancerasioimistulkkien työpanoksella. Päätoimisen freelancer-asioimistulkin työ koostuu viittomakielentulkkauksista. Sivutoimisella freelancer-asioimistulkilla puolestaan tarkoitetaan sellaista freelancer-tulkkia, joka tekee jonkin toisen työn ohella tulkkauksia. (Vatanen 1996, ) Turun tulkkikeskus välittää noin 20 freelancer-tulkille töitä. Heistä noin puolet työskentelee freelancer-asioimistulkkeina ja loput tekevät freelancer-asioimistulkin työtä esimerkiksi opiskelutulkkauksen lisäksi. (Turun tulkkikeskus 2004.) 2.2 Freelancer-asioimistulkin työn haasteet Freelancer-asioimistulkin työn haasteet johtuvat pääasiassa työnantajaosapuolen epäselvyydestä. Alalla vallitsee monia ristiriitaisia käsityksiä siitä, kuka on freelancerasioimistulkin työnantaja. Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n (SVT) ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n palkkasuosituksen mukaan työnantaja on tulkattava, mutta palkanmaksajana kunta (Palkkasuositus ). Kunnallisen työmarkkinalaitoksen KMT:n mukaan työnantaja on asiakas tai kyseessä on toimeksiantosuhde kuntaan, jossa tulkki on yrittäjä. Sen sijaan Helsingin hallinto-oikeuden päätöksellä (02/0662/6) ja Eläkelautakunnan päätöksellä (1279/00) asiakas tai alaikäisen asiakkaan vanhemmat eivät ole tulkin työnantajia. (Hynynen ym. 2003, 96.) Tässä ristiriitaisessa tilanteessa ollaan oltu jo noin kymmenen vuotta luvun alussa Kunnallinen Työmarkkinalaitos muutti kantaansa ja alkoi katsoa asioimistulkkeja yksityisinä yrittäjinä. Työmarkkinalaitos olisi kuitenkin halunnut pitää ERTOn ja SVT:n kanssa neuvotellut palkkatasot ennallaan, mutta sisällyttää niihin työnantajamaksut. Seurauksena olisi ollut tulkkien ansiotulojen putoaminen. Erimielisyydet asiasta johtivat tilanteeseen, jossa palkkasuosituksia ei enää noudatettu. Vuonna 1994 Kunnallinen Työmarkkinalaitos antoi yksipuolisen yleiskirjeen tulkkien palkkioista ja vuonna 1996 ERTO ja SVT antoivat ensimmäiset yksipuoliset suositukset asioimis- ja opiskelutulkkien palkoista ja työehdoista. (Hynynen ym. 2003, )

10 10 Humanistisen ammattikorkeakoulun Viittomakielentulkkien työelämä projektiin kuuluvan Merja Rinteen (2002, 12 13) tutkimuksen mukaan yksittäisten muuttujien tasolla suurin viittomakielentulkin työssä koettu ongelma on palkan määrä. Ongelmia tuottavat myös palkan ja korvausten maksuihin liittyvät epäselvyydet sekä sosiaaliturvan epäselvyys. Rinteen mukaan alalla hankaliksi koetut palkansaajan perusasiat ovat yksi syy, miksi viittomakielentulkit suuntautuvat aloille, joissa perustoimentulo on varma ja riidaton.

11 11 3 TULKKAUSTILAUKSEN VASTAANOTTAMINEN JA VALMISTAUTUMINEN Tulkkitilaukset tehdään useimmiten alueellisiin tulkkikeskuksiin, jotka välittävät tilauksia tulkeille asiakkaiden tarpeiden mukaan. On toivottavaa, että tilaukset tehtäisiin hyvissä ajoin, mutta aina tulkin tarve ei ole etukäteen ennakoitavissa ja siksi tilaukset saattavat tulla hyvin lyhyellä varoitusajalla. (Hynynen ym. 2003, ) 3.1 Tilauksen vastaanottaminen Freelancer-asioimistulkki saa työtilauksia pääsääntöisesti alueensa tulkkikeskukselta, mutta myös asiakkaat saattavat ottaa yhteyttä suoraan tulkkiin (Hynynen ym. 2003, 76). Selvitykseni mukaan tulkkikeskuksen välittämät tilaukset eivät kuitenkaan ole itsestään selvyys. Tulkin tulee olla aktiivinen ja ilmoittaa alueensa tulkkikeskukseen ajan tasalla olevat yhteystietonsa ja ajat jolloin hän on käytettävissä, jotta tulkkikeskuksesta osataan tarjota tulkille töitä. Myös muiden alueiden tulkkikeskuksiin on hyvä olla yhteydessä, jos oman alueen asiakaskuntaan ei kuulu kaikkia niitä asiakasryhmiä, joille haluaisi tehdä töitä, kuten kuurosokeita tai kuuroutuneita. Olen aina itse ajatellut sillä tavalla, että ei kukaan tule kotoa kysymään minnekään [töihin]. Täytyy olla yhteystiedot ajan tasalla. Vaikka olisi vaan pieniäkin pätkiä, milloin voi tehdä friikkutöitä, niin niistä kannattaa ihmeessä ilmoittaa, koska koskaan ei voi etukäteen tietää, milloin se [tulkin] tarve on. Joskus piipahdin siellä tulkkikeskuksessa vierailemassa ja kertomassa omasta aikataulustani. Lisäksi osa haastateltavistani sanoi, että freelancer-asioimistulkilla on paremmat edellytykset saada tulkkikeskuksesta töitä on, jos ottaa vastaan myös tavallisia arkiasioimiseen liittyviä tulkkitilauksia, eikä vain niitä, mitkä tulkista itsestä tuntuu kiinnostavilta.

12 12 Palkan ja korvausten epäselvyydestä johtuen voisi luulla, että tulkit ottavat yhteyttä asiakkaan kotikuntaan selvittääkseen maksettavan tulkkipalkkion ja muut korvaukset. Selvitykseni mukaan tulkit käyvät palkkaneuvotteluja kuntien kanssa vain harvoin. Normaaleissa asioimistulkkaustilauksissa ei haastateltavieni mukaan yleensä edes ole neuvoteltavaa, sillä tulkit useimmiten tietävät alueen kuntien palkanmaksumenettelyt. Mikäli haastateltavani eivät tienneet asiakkaan kotikunnan maksamaa tulkkipalkkiota, eivät he aina myöskään tässä tilanteessa olleet yhteydessä kuntaan ja selvittäneet palkan maksuperusteita ennen tulkkausta. Lisäksi haastatteluissani tuli ilmi, että tulkin taustasta riippuu, kokeeko hän pystyvänsä palkkaneuvotteluihin kunnan kanssa: Aina yksittäisen tulkin resurssit eivät riitä edes lakisääteisten korvausten peräämiseen. Haastateltavieni mukaan tulkin on syytä ottaa yhteyttä kuntaan, jos tilaus on normaalista poikkeava. Esimerkiksi jos tulkki tilataan kuurosokeiden kurssille, pidempiaikaiseen tilaisuuteen, vaativan tason tilaisuuteen tai pitkän matkan päähän tulkkaamaan, kannattaa kunnan kanssa neuvotella maksettavista korvauksista etukäteen. Haastatteluissani ilmeni myös, että tulkkikeskuksessa yleensä tiedetään tuleeko korvauksista neuvotella erikseen ja joskus tulkkikeskus on käynyt neuvottelut jo etukäteen tulkin puolesta. 3.2 Valmistautuminen Viittomakielentulkin eettisissä ohjeissa kohdassa kuusi sanotaan, että tulkin tulee valmistautua huolellisesti ja ajoissa tehtäväänsä (Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n wwwsivu ). Valmistautumisella tarkoitetaan sekä etukäteismateriaaliin tutustumista että ajatuksen tasolla tapahtuvaa tulkattavaan aiheeseen liittyvien käsitteiden, viittomien, asiakkaiden taustojen ja tilanteen luonteen pohdintaa. Myös riittävän ajan varaaminen tulkkauspaikkojen välillä matkustamiseen on osa valmistautumista. Työ- ja elämänkokemuksen karttuessa valmistautuminen helpottuu ja muuttuu automaattiseksi osaksi tulkin työtä. (Hynynen ym. 2003, ) Eri toimintamallien miettiminen etukäteen helpottaa tilanteen sujuvuutta, koska asiat tapahtuvat tulkkaustilanteissa niin äkkiä. Jos ei ole etukäteen yhtään pohtinut, millä tavalla suoriutua tilanteesta, niin sitä ei välttämättä ehdi hoitaa kunnialla loppuun asti siinä tilanteessa voi tulla väärinymmärryksiä ja joku asi-

13 13 anomainen voi loukkaantua. Millä tavalla minä annan asiakkaalle sen vaihtoehdon, että minun ei tarvitse papa-kokeen aikana olla siinä huoneessa. Haastateltavieni ymmärsivät valmistautumisen eri tavoin. Osa tulkeista sanoi, etteivät he valmistaudu tavallisiin asioimistulkkauksiin, koska useamman vuoden työkokemuksen perusteella he tietävät tarvittavaa sanastoa ja tietävät miten tilanne etenee. Osalle haastateltavista valmistautuminen tarkoitti pääasiassa materiaaliin tutustumista, jolloin tulkattava aihe tulee tutuksi sekä asia-, että sanastotasolla, jonka jälkeen tarvittaessa selvitetään termeille viittomat. Haastatteluissani ilmeni, että freelancer-asioimistulkki ei saa valmistautumisajan palkkaa tavanomaisiin asioimistulkkauksiin valmistautumisesta. Niissä tilanteissa, joissa tulkki saa valmistautumisesta palkkaa, ei se aina vastaa niitä todellisia työtunteja, joita tulkit käyttävät valmistautumiseen. Toisin sanoen tulkit tekevät valmistautuessaan tärkeää ja arvokasta työtä ilman rahallista korvausta. Valmistautumismateriaalia haastattelemani tulkit olivat saaneet tilaisuuden järjestäjiltä ja tulkkikeskuksesta sekä esimerkiksi internetissä olevasta Suomalaisen viittomakielen perussanakirjasta Suvista. Kaikki haastateltavani eivät olleet neuvotelleet valmistautumisajan palkasta, mutta olivat saaneet valmistautumisajasta palkan, kun olivat tehneet valmistautumisesta selvityksen laskun liitteeksi. Tulkit eivät ottaneet kuntaan yhteyttä neuvotellakseen valmistautumisajanpalkasta, jos tiesivät kunnan maksavan sen. Sen sijaan yhteyttä kuntaan otettiin niissä tapauksissa, joissa tulkit etukäteen tiesivät, että valmistautumisajan palkka ei ole täysin varma. Tilauksen yhteydessä tulkki saa tietoonsa tilaisuuden aiheen (Hynynen ym. 2003, 72). Haastatteluissani tuli esille, että joskus tilauksissa on ilmoitettu muuta, kuin mitä tulkkaustilaisuus todellisuudessa on. Eräänlaisena valmistautumisena voitaneen siis pitää myös sitä, että tulkki tiedostaa tämän mahdollisuuden, eikä mahdollinen tilaisuuden muutos tule todellisena yllätyksenä.

14 14 4 LASKUTUS Tulkkaustilanteen päätteeksi tulkki pyytää asiakkaalta allekirjoituksen laskuun. Laskun perusteella maksetaan tulkin palkka. Freelancer-asioimistulkin paperityön määrä on suuri ja vaatii aikaa. Koska paperityö ei ole vältettävissä, on hyvä pitää jonkinlaista laskutus- ja kirjanpitojärjestelmää, jotta asiat pysyisivät järjestyksessä ja vältyttäisiin kaaokselta. (Hynynen ym. 2003, 74, ) 4.1 Laskutuksen käytäntöä Haastattelemieni tulkkien mukaan laskutus on kokonaisuudessaan työtä, mistä ei freelancer-asioimistulkille makseta korvausta. Tulkin tulee huolehtia laskujen kirjaamisesta ja lähettämisestä asiakkaan kotikuntaan. Laskujen lähettämisen tarvittavat kirjekuoret ja postimerkit tulkin on käytävä ostamassa omalla ajallaan. Samoin tulkin on kopioitava laskujen liitteeksi verokortti ilman korvausta. Toimivan laskutuksen edellytyksenä on se, että tulkilla on laskutettavien kuntien yhteystiedot ajan tasalla ja että tulkki tietää kuntien palkkionmaksuperusteet. Tulkit voivat kysellä kuntien palkkiomaksuperusteita ja muista käytännöistä alueella toimivalta SVT:n yhdyshenkilöltä. Suomi on jaettu 16 alueeseen ja yhdyshenkilöitä on yhteensä 21. Yhdyshenkilöiden työnkuva vaihtelee alueittain muun muassa sen mukaan onko alueella tulkkien ja palkanmaksajien välillä palkkakiistoja ja kuinka monta tulkkia alueella toimii. Pääasiassa yhdyshenkilö toimii, kuten työpaikan luottamusmies. (K. Marttila, henkilökohtainen tiedoksianto ) Viittomakielen Osuuskunta Via piti heinäkuussa 2003 esittelytilaisuuden Turussa. Tilaisuudessa Viasta ja sen toiminnasta oli kertomassa Vian henkilöstöpäällikkö ja hallituksen puheenjohtaja Outi Huusko, osuuskunnan jäseniä Turun alueelta sekä osuuskuntaan työsuhteessa olevia tulkkeja. Viaan työsuhteessa olleet tulkit kertoivat, että laskutus ja laskujen tarkastaminen on helpottunut kun he olivat siirtyneet freelancerasioimistulkeista osuuskunnan palkkalistalle. Osuuskuntaan työsuhteessa tehdyistä töistä laskut lähetetään osuuskuntaan ja palkkatodistuskin tulee tulkeille osuuskunnasta,

15 15 riippumatta siitä mistä kunnasta asiakas on. Vian tulkkauslaskut ovat ilmaisia Vian kautta työskenteleville tulkeille. Lisäksi kuukausipalkkaisille asioimistulkeille on sisällytetty työhön kolme tuntia palkallista työaikaa kuukausittaisen työraportin kirjoittamiseen. (Tiedotustilaisuus Turun alueen tulkeille ) 4.2 Tulkkauslasku Freelancer-asioimistulkki voi tilata tulkkauslaskulomakkeita SVT:ltä. Sadan kappaleen lomakenippu postikuluineen maksaa 20,70 euroa vuonna (Kielisilta 1/2004, 2.) Tulkkauslaskussa tulee näkyä tulkin ja asiakkaan henkilötiedot, osoitteet ja allekirjoitukset. Lisäksi laskuun tulee merkitä tarkat ajat matka- ja tulkkausajoista. (Vammaispalvelutoimisto 2/2004. Turku. Palkkioiden maksatus. Pöytäkirja) Haastatteluista kävi ilmi, että tulkin on mahdollista käyttää SVT:n tulkkauslaskun sijasta esimerkiksi itse valmistamiaan laskupohjia. Haastateltavani kokivat SVT:n tulkkauslaskut kätevämmäksi kuin itse tehdyt laskupohjat, koska ne jäljentävät tulkille palkantarkastamista varten tarvittavan kappaleen. Lisäksi sitä suositeltiin käytettäväksi, jotta tulkkien ammattikunnan kuva olisi eheämpi. Minulla on kokemusta omasta laskupohjasta, mikä sitten taas oli siinä mielessä vaivalloinen, että minun piti hankkia joku paikka, missä minä voin kopioida oman kappaleen, missä näkyy asiakkaan allekirjoitus. 4.3 Laskutettava palkka Palkkasuositukset ajavat työntekijät heikompaan tilanteeseen, kuin jos alalla olisi voimassa oleva työehtosopimus. Työnantajan ja työntekijän on noudatettava alalla voimassa olevaa työehtosopimusta. Sen sijaan suositukset eivät ole sitovia. (Pelkonen 2003, 9.) Freelancer-asioimistulkeille on olemassa SVT:n ja ERTOn palkkasuositus viittomakielen asioimis- ja vapaa-ajan tulkeille (Palkkasuositus ). Kunnallinen työmarkkinalaitos katsoo, ettei kuntien tarvitse noudattaa suositusta, sillä ERTO ei ole

16 16 kunnallisten virka- tai työsopimusehtojen sopijaosapuoli, eikä voi antaa kuntia sitovia ohjeita palkkioiden maksamiseen. (Heiskanen 2000, 187.) Viittomakielialan Osuuskunta Via on tehnyt työehtosopimuksen Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n kanssa. Työehtosopimus sitoo vain Viaa ja sen kanssa työsuhteessa olevia kuukausi- ja tuntipalkkaisia tulkkeja. (Työehtosopimus. Viittomakielialan Osuuskunta Via , 1.) Haastattelujeni perusteella freelancer-asioimistulkeilla ei ole yhtenäistä tapaa laskuttaa kuntia tehdyistä tulkkauksista. Tulkeilla oli osittain toisistaan poikkeavat laskutustavat. Osalla haastateltavilla oli useita laskutustapoja, joita he pitivät oikeina ja perusteltuina tapoina. Selvitykseni mukaan tulkilla on oikeus hinnoitella palvelunsa itse, koska SVT:n ja ERTOn suositus ei sido tulkkejakaan. Haastateltavieni mukaan tulkki voi hinnoitella työnsä nimenomaan palkkasuositusten yli, ei niiden alle. Toisena näkökulmana mainittiin, että tulkin tulisi kuitenkin miettiä, millä palkalla on ottanut tulkkaustyön vastaan ja mitä sitten laskuttaa: Jos tulkki tietää kunnan maksavan palkkasuosituksista poikkeavaa palkkaa ja lähtee kyseisen kunnan asiakkaan tulkiksi, niin miksi hän edelleen laskuttaa esimerkiksi SVT:n suositusten mukaisesti. SVT:n palkkasuositusten mukainen laskuttaminen sai haastateltaviltani eniten kannatusta, vaikka tulkit tietävät, ettei työstä saatava korvaus aina ole suositusten tasoinen. Palkkasuositusten mukaisen laskuttamisen sanottiin toimivan kannanottona niihin kuntiin jotka eivät maksa tulkeille suositusten mukaista palkkaa, sillä kunnassa työntekijät joutuvat palkkoja laskiessaan tekemään niihin tarvittavat muutokset. Eräs tulkeista perusteli kantaansa sillä, että SVT:ssä on tehty päätös suositusten mukaisesta laskuttamisesta, jota freelancer-asioimistulkkien tulee noudattaa, jotta viittomakielentulkeista annettaisiin ulospäin yhteneväinen ammattikuva. Opiskeluaikana se tuntui siltä, että mitä nyt valmiit tulkit valittaa ihan hyvä palkkahan tämä on. Mutta sitten kun sitä [freelancer-asioimistulkin työtä] tekee jonkun aikaa, niin huomaa mikä riittää ja mikä ei.

17 17 5 PALKAN TARKISTAMINEN Kaikki haastattelemani tulkit eivät kokeneet palkan tarkastamista mitenkään työläänä asiana, mutta työmäärään vaikutti tehtyjen tulkkaustilausten määrä ja kirjanpidon järjestäminen. Kaikilla oli käytössään jonkinlainen kirjanpito, joka helpotti palkkakuittien tarkistamista. Joillakin oli käytössään Excelillä tehty taulukkolaskenta, jolla saattoi esimerkiksi laskea palkan sekä SVT:n suositusten mukaisesti että kunnan ilmoittaman tulkkipalkkion mukaisesti. Sen sijaan osalla tulkeista oli käsilaskentaan perustuva kirjanpito. Käsinlaskentaan perustuvassa kirjanpidossa eräs tulkki koki ongelmalliseksi SVT:n suositusten mukaisen laskuttamisen ja kuntien maksaman palkan ristiriidan: kirjanpito menee helposti sekaisin, kun laskutettava summa poikkeaa kunnan maksamasta summasta. Vaikka työ on opettanut tulkkeja palkan tarkistamisessakin, ongelmia tuottivat kuntien käyttämät toisistaan eroavat palkkatodistukset. Lisäksi haastateltavieni mukaan osa kunnista ei erottele, mistä palkka koostuu, vaan palkkakuitissa saattaa olla vain loppusumma. Tällöin tulkin on itse laskettava tai soitettava kuntaan ja selvitettävä, mistä maksettu korvaus koostuu, mikä haastateltavieni mukaan voi viedä paljon aikaa. Eräs tulkeista sanoi, että oli harjaantunut palkantarkistamisessa, mutta silti palkantarkistaminen vie tunnin tai kaksi, kun tarkastaa suuren määrän palkkakuitteja kerralla. Monet tulkeista sanoivat tarkastavansa palkkakuitit silmämääräisesti, koska lopulliseen palkkaan ei voi enää siinä vaiheessa vaikuttaa tai koska työstä maksettu korvaus ei aina vastaa laskutettua summaa. Yksityiskohtainen palkan tarkastaminen vaatii tulkilta paljon aikaa ja pitkäjänteisyyttä. Palkkatodistuksista katsottiin lähinnä se, että tehdystä työstä oli saatu korvaus, eikä se siis ollut jäänyt kunnalta esimerkiksi inhimillisen erehdyksen takia maksamatta. Järjestelmällisyyden ja tarkkuuden voitiinkin katsoa olevan tulkilta vaadittavia ominaisuuksia, jotta kirjanpito olisi toimiva ja palkan tarkastamiseen vaadittava aika ei venyisi kohtuuttoman pitkäksi. Ei montaa kertaa ole jäänyt rahat saamatta, mutta joskus sitä sattuu inhimillisiä erehdyksiä.

18 Ammattiliiton jäsenmaksu Erityisalojen Toimihenkilöliittoon kuuluvat freelancer-asioimistulkit maksavat itse palkastaan liiton jäsenmaksun. Jäsenmaksu vuonna 2004 oli 1,35 prosenttia siitä bruttopalkasta, josta ennakonpidätys toimitetaan. Se on kuitenkin enintään 32,80 euroa kuukaudessa ja vähintään 4,20 euroa kuukaudessa vuonna Jäsenmaksua ei makseta lomarahasta, lomaltapaluurahasta eikä lomakorvauksista. ( Jäsenpalvelut: Jäsenmaksut. Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n www-sivu ) Jäsenmaksu maksetaan palkkaa seuraavan kuun 15. päivä mennessä. Maksu kannattaa huolehtia ajoissa kuukausittain, sillä maksun viivästyminen voi aiheuttaa jäsenyyden katkeamisen ja vaarantaa työttömyysturvan. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen ja ERTO ilmoittaa verovuoden aikana maksetut jäsenmaksut suoraan verottajalle. ( Jäsenpalvelut: Jäsenmaksut. Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n www-sivu ) Kaikki haastattelemani tulkit olivat ERTOn jäseniä. Jäsenmaksun laskemista ei koettu vaikeaksi, mutta palkkakuittien suuri määrä tekee siitä vaivalloista. Jäsenmaksun maksamista osa tulkeista sanoi ylimääräiseksi vaivaksi, jonka toivoisi jonkun muun tekevän. Osa haastateltavistani ei ollut aina maksanut jäsenmaksujaan ajallaan, vaan suuremmissa erissä takautuvasti. Lisäksi tuli ilmi, tulkit maksoivat jäsenmaksuaan bruttotuloista toisistaan poikkeavalla tavalla. Osa maksoi jäsenmaksua kaikesta viittomakielentulkkina ansaitsemastaan työstä eli päätyöstä ja sivutyöstä. Sen sijaan osa maksoi vain päätyöstään kuten esimerkiksi opiskelutulkkauksesta saamastaan ansiosta, mutta ei esimerkiksi sivutyönään tekemästään freelancer-asioimistulkin työstä. Molemmille maksukäytännöille oli saatu ERTOsta hyväksyntä. 5.2 Verokortti ja tulorajojen seuraaminen Verovelvollisen on esitettävä palkan- tai palkkionmaksajalle verokortti, jotta palkasta voidaan toimittaa ennakonpidätys. Mikäli verokorttia ei esitetä, ennakonpidätys toimitetaan 60 %:n suuruisena. Yksittäisistä, satunnaisista enintään 20 euron suuruisista palkkasuorituksista ennakonpidätystä ei kuitenkaan tarvitse toimittaa. ( Ennakonpidätyksen

19 19 toimittaminen. Verohallinnon www-sivu ) Verokortti tai sen kopio laitetaan tulkkauslaskun liitteeksi ja toimitetaan vammaispalvelutoimistoon (Vammaispalvelutoimisto 2/2004. Turku. Palkkioiden maksatus. Pöytäkirja). Freelancer-perusteisesti työskentelevän asioimistulkin verokortiksi sopivat sivutuloverokortti ja freelancer-verokortti. Molemmista verokorteista voi antaa palkanmaksajalle valokopion, joten kopion verokortista voi toimittaa usealle palkanmaksajalle samanaikaisesti. Sen sijaan päätoimen verokortti ja portaikkoverokortti eivät ole kopioitavissa usealle palkanmaksajalle, vaan ne tulee toimittaa alkuperäisinä, joten ne eivät sovi freelancer-asioimistulkin verokorteiksi. ( Ennakonpidätyksen toimittaminen. Verohallinnon www-sivu ) Sekä sivutulo- että freelancer-verokorttia käytettäessä on palkansaajan seurattava tulojensa kertymistä. Sivutuloverokorttia käytettäessä on palkansaajan pyydettävä palkkiontai palkan maksajia toimittamaan ennakonpidätys verokortissa mainitun lisäprosentin mukaan, kun vuosituloraja ylittyy. Freelancer-verokortin ennakonpidätysprosentti lasketaan tulonsaajan kokonaistulojen arvion perusteella. Mikäli tulot nousevat arvioitua suuremmiksi, on ylittyville tuloille pyydettävä uusi verokortti verotoimistosta. ( Ennakonpidätyksen toimittaminen. Verohallinnon www-sivu ) Freelancer-verokortin saaminen edellyttää, että palkansaaja arvioi vuosituloikseen vähintään euroa. Mikäli arvio jää tämän alle, saa tulkki verokortikseen sivutuloverokortin. (Turun Verotoimisto 2004.) Yleisesti haastateltavani eivät kokeneet tulorajojen seuraamista työlääksi. Suuri osa oli laskenut arvioidusta ansiotulosta, kuinka paljon hän voi ansaita keskimäärin kuukaudessa tai tarkastivat tulorajoja puolivuosittain ja tarvittaessa nostivat veroprosenttiaan loppuvuodeksi. Eräs haastateltavistani ei ollut seurannut tulorajaansa ja yksi oli arvioinut tulonsa aina niin suuriksi, ettei tuloraja ylity. Myöskään verokortin kopiointi ei vaikuttanut vaivalloiselta, mutta ylimääräiseltä työltä kuitenkin.

20 Verovähennykset Viittomakielentulkin työn luonteen huomioiden SVT on laatinut erittelyn ammatin harjoittamisesta aiheutuvista työkuluista. Erittely on tarkoitettu käytettäväksi liitteenä veroilmoitukseen. (Liite 2. Liite veroilmoitukseen) Veroilmoituksessa voi tehdä vähennyksiä tulonhankkimiskuluista. Veroilmoitukseen on aina liitettävä alkuperäiset kuitit tai jokin muut luotettava selvitys vaadittavista vähennyksistä. Vaadittavat vähennykset merkitään täysmääräisinä, mutta verottaja huomioi omavastuuosuuden ja tulonhankkimisvähennyksen rajat. (Veroilmoituksen täyttöohjeet 2003, 6.) 5.4 Työeläke eli ansioeläke Ansiotyötietojen tarkistaminen Eläketurvakeskuksen työsuhderekisteristä on suositeltavaa tehdä säännöllisesti, sillä puuttuvat merkinnät pienentävät eläkettä. Tietojen tarkistaminen onnistuu nykyään internetin kautta osoitteessa Internetin kautta tietojen saaminen edellyttää virallista sähköistä henkilökorttia (HST), sähköistä Kela-korttia tai Nordean, Osuuspankin tai Sammon verkkopankkiyhteyksiä. (Asikainen, J. 2003, 38.) Työeläkeotteen voi myös tilata Kansaneläkelaitoksesta saatavalla lomakkeella (Liite 3. Työeläkeotteen tilauslomake). Kukaan haastateltavistani ei maininnut rekisterin tarkistamista freelancer-asioimistulkin työksi, vaikka sen tarkastaminen on tärkeää. Työeläke on suomalaisen hyvinvointivaltion turvajärjestelmä, joka turvaa henkilön toimeentulon, kun työansio lakkaa esimerkiksi vanhuuden vuoksi. Työeläketurva on lakisääteinen ja pakollinen. Työeläkemaksuja maksetaan työansioiden perusteella ja työeläke lasketaan työansioista. Työeläkkeen tarkoituksena on turvata henkilölle kohtuullisessa määrin se kulutustaso, johon henkilö on työllään yltänyt. Tavoitteena on, että työeläke olisi noin 60 prosenttia työaikaisista ansioista. Tähän tavoitteeseen päästään noin 40 työvuodessa. ( Lakisääteisyys ja ansiosidonnaisuus tärkeimpiä. Eläketurvakeskuksen www-sivu ) Haastateltavani sanoivat, että kunnat olivat suorittaneet eläkevakuutusmaksut heidän työansioiden mukaan.

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS.

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenille maksetaan ansiopäivärahaa Ansiopäiväraha on työttömyyden aikainen etuus, jota maksetaan työttömyyskassan jäsenille. Ansiopäivärahan

Lisätiedot

Työttömyysturvailta. Salossa 11.2.2015. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Työttömyysturvailta. Salossa 11.2.2015. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Työttömyysturvailta Salossa 11.2.2015 Ansiopäivärahan edellytykset Voit saada ansiopäivärahaa työttömyyskassasta, jos Olet ilmoittautunut te-toimistoon kokoaikatyönhakijaksi osa-työkyvyttömyyseläkettä

Lisätiedot

Päivärahan hakuopas. lomautetuille ja irtisanotuille. Tampereen Insinöörit ry

Päivärahan hakuopas. lomautetuille ja irtisanotuille. Tampereen Insinöörit ry Päivärahan hakuopas lomautetuille ja irtisanotuille Tampereen Insinöörit ry 2 (10) kertymäaikoineen; esimerkiksi tulospalkkiot, ylityökorvaukset, palkattomat vapaat jne. Erittelyn jälkeen kassan pitäisi

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Miksi ihmeessä? Työntekijälle pidempi vapaa opiskeluun, lasten tai omaisten hoitoon, lepoon, harrastuksiin...

Lisätiedot

KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT

KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT Kun tietoon tulee yrityksessä tapahtuvia lomautuksia tai irtisanomisia, kannattaa ottaa ajoissa asioista selvää. Neuvoja lomautus- ja työttömyysasioissa

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

SALO 12.5.2015 KKO+PPH Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen. Maaret Laakso

SALO 12.5.2015 KKO+PPH Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen. Maaret Laakso SALO 12.5.2015 KKO+PPH Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen Maaret Laakso Ansiopäivärahan työvoimapoliittiset edellytykset Ansiopäivärahaa voi saada työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautunut

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje

Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje Vanhempainpäivärahan yleisistä perusteista saat tarkempaa tietoa Lapsiperheet-sivuilta sekä Kelan toimistoista. Päivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti henkilön

Lisätiedot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa 1.2.2016 31.1.2017 Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha Edellytykset Hakeminen Päivärahan suuruus Korotettu päiväraha Lomakorvaukset, lomallelähtöraha Vakiintunut tulo Koulutusmahdollisuudet Työllistämisvelvoite Ansiopäivärahan

Lisätiedot

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Johan Åström 30.1.2009 1 (5) Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Työttömyyseläke lakkautetaan eläkelajina vuoden 1949 jälkeen syntyneiltä. Työttömyyseläke korvataan pidentämällä työttömyyspäivärahan

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011 Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTURV A 2013. 105 vuotta

TYÖTTÖMYYSTURV A 2013. 105 vuotta TYÖTTÖMYYSTURV A 2013 Edellytykset Hakeminen Päivärahan suuruus Korotettu päiväraha Muutosturvan ansio-osa Lomakorvauksen jaksotus Vakiintunut tulo Koulutusmahdollisuudet Työllistämisvelvoite Voit saada

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

Sairauspäivärahan määrän laskennan ohje

Sairauspäivärahan määrän laskennan ohje Sairauspäivärahan määrän laskennan ohje Sairauspäivärahan yleisistä perusteista saat tarkempaa tietoa Kun sairastat -sivuilta sekä Kelan toimistoista. Päivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti henkilön

Lisätiedot

Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella

Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella Vapaalle voi jäädä työntekijä, Joka ollut kokoaikatyössä tai sellaisessa työssä, jonka työaika on yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

Työeläke ei mikään vanhojen juttu!

Työeläke ei mikään vanhojen juttu! Työeläke ei mikään vanhojen juttu! Nuorena ei ehkä ihan ensimmäisenä tule mietittyä eläkeasioita onhan eläkkeelle jäämiseen vielä aikaa vuosikymmeniä! Työeläke kertyy jo 18 vuotta täytettyäsi Sinulle alkaa

Lisätiedot

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä?

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Marjaana Maisonlahti, Opettajien Työttömyyskassa 1 17.9.2013 Tuija Häkkinen Yleistä työttömyysturvasta

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

RAAMISOPIMUKSEN TYÖTTÖMYYSTURVAMUUTOKSET

RAAMISOPIMUKSEN TYÖTTÖMYYSTURVAMUUTOKSET RAAMISOPIMUKSEN TYÖTTÖMYYSTURVAMUUTOKSET LYHENNETTY TYÖVIIKKO Määräaikainen laki ajalla 4.1.2010-31.12.2011, vakinaistetaan 1.1.2012 alkaen 2 Lyhennetylle työviikolle lomautetulle maksetaan täysi päiväraha

Lisätiedot

Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014

Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014 Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014 Jäsenyysedellytys Palkansaajan jäsenyysehdon pituus lyheni 34 viikosta 26 viikkoon Uutta lyhyempää jäsenyysehtoa sovelletaan, kun henkilö on 29.12.2013 jälkeen ollut yhden

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 2 ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki alle 3-vuotiaista

Lisätiedot

HE 5/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta

HE 5/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi työttömyysturvalakiin säännökset ikääntyneiden työnhakijoiden

Lisätiedot

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

Jäsenmaksuohjesääntö 2015

Jäsenmaksuohjesääntö 2015 Jäsenmaksuohjesääntö 2015 1. Jäsenmaksu Suomen Journalistiliiton jäsenen tulee liiton sääntöjen mukaan maksaa jäsenmaksua, ellei hän ole oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen. Jäsenmaksun suuruudesta päättää

Lisätiedot

Jäsenmaksuohjesääntö 2014

Jäsenmaksuohjesääntö 2014 Jäsenmaksuohjesääntö 2014 1. Jäsenmaksu Suomen Journalistiliiton jäsenen tulee liiton sääntöjen mukaan maksaa jäsenmaksua, ellei hän ole oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen. Jäsenmaksun suuruudesta päättää

Lisätiedot

Freelancer verottajan silmin

Freelancer verottajan silmin Sopimus olennainen: Työsopimus -> työsuhde -> palkka ja työlainsäädäntö Ei työsuhdetta -> työkorvaus (poikkeuksena tietyt henkilökohtaiset palkkiot) Työsuhteessa lait ja TES määrittelevät tarkkaan useita

Lisätiedot

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja.

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. SOPEUTUMISRAHA 1 (5) Sopeutumisraha Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. Jos kansanedustaja ei ole edustajantoimen päättyessä saavuttanut eläkeikää, hänellä

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTURVA JA LOMAUTUSASIAA

TYÖTTÖMYYSTURVA JA LOMAUTUSASIAA TYÖTTÖMYYSTURVA JA LOMAUTUSASIAA 13.1.2009 Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Asemamiehenkatu 2 00520 Helsinki www.erko.fi Puh. 7206 4343 Fax. 272 1212 Päivärahan saamisen edellytykset (1/3) Jotta työttömyyspäivärahaa

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Näin tarkistat palkkalaskelmasi. Esimerkkejä eri palkan eristä

Näin tarkistat palkkalaskelmasi. Esimerkkejä eri palkan eristä Näin tarkistat palkkalaskelmasi Esimerkkejä eri palkan eristä Kuukausipalkka ja lisät Työaikaan liittyvät lisät maksetaan toteutuneen työvuorolistan mukaisena. Sunnuntailisänä maksetaan yksinkertainen

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta

Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta Helena Alkula-Stening Arja Iisakkala Maija Leinonen Mikko Metsäruusi Lea Tikka Tästä puhumme TyEL-vakuuttamisen perusteet Milloin ja kenet vakuutetaan

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA VAKUUTUSTUTKINTO 170. SUORITUSTILAISUUS SOSIAALITURVA 12.5.2015 OHJEITA SUORITTAJALLE 1. Kirjekuoren sisältö Tämän ohjeen lisäksi kuoressa on tehtävä-

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT-KASSAN KEHITYS Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995 alusta, nyt yli 18.000 jäsentä SYT-kassan

Lisätiedot

SEURA TYÖNANTAJANA VAASA 18.10.2014. www.hlu.fi 1

SEURA TYÖNANTAJANA VAASA 18.10.2014. www.hlu.fi 1 SEURA TYÖNANTAJANA VAASA 18.10.2014 1 Yhdistyksen maksamat korvaukset Palkka ja luontoisedut tehtävä ennakonpidätys ja vähennettävä sivukulut Työkorvaus => yrittäjälle maksettava ei sivukuluja ennakonpidätys,

Lisätiedot

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen 1 Oulun seudun työ- ja elinkeinotoimisto Osoite: Torikatu 34 40 Toimisto avoinna ma pe klo 9 15.45 puhelin 010 194029 www.oulunseuduntetoimisto.fi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 149/2002 vp Hallituksen esitys laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki työntekijäin

Lisätiedot

Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät

Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät 2015 Palkka- ym. sopimusehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017. Työaika Työaika määräytyy työaikalain mukaan. Säännöllinen

Lisätiedot

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon 90 päivän lausunto Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon lausunto (svl 8 luku 5 a, tthl 12 1 mom 5 a kohta) Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän

Lisätiedot

Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/avustajien luettavaksi.

Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/avustajien luettavaksi. 1 (5) HYVÄ HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJA Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/avustajien luettavaksi. Tuntilistat Työnantajat

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus > yhteensovitus 5 Koulutusajan tuet työttömälle

Lisätiedot

PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN ELÄKETUEN TAI VANHUUSELÄKKEEN HAKEMINEN

PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN ELÄKETUEN TAI VANHUUSELÄKKEEN HAKEMINEN Kela/Työeläkejärjestelmä Toukokuu 2008 ET/VE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN ELÄKETUEN TAI VANHUUSELÄKKEEN HAKEMINEN Miten tukea haetaan? Voitte hakea pitkäaikaistyöttömien eläketukea ja samoin edellytyksin myönnettävää

Lisätiedot

2. Työmarkkinoiden käytettävissä oleminen työttömyysturvaetujen edellytyksenä

2. Työmarkkinoiden käytettävissä oleminen työttömyysturvaetujen edellytyksenä Sosiaaliturvaoikeus Valinnainen kurssi 19.9.2013 2. Työmarkkinoiden käytettävissä oleminen työttömyysturvaetujen edellytyksenä 3. Mitä tarkoittaa ennakollinen ja jälkikäteinen oikeusturva toimeentuloturvajärjestelmässä?

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Voimaan 1.1.2013

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Voimaan 1.1.2013 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Voimaan 1.1.2013 1 1 Yleistä Tämän säännön mukaan luottamushenkilölle maksetaan 1. palkkiota luottamustoimen hoitamisesta 2. korvausta luottamustoimen hoitamisesta aiheutuvasta

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 204/2009 vp Hallituksen esitys laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1. ISLO 6.10.2011 klo 14-16

TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1. ISLO 6.10.2011 klo 14-16 TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1 ISLO 6.10.2011 klo 14-16 TYÖLLISTÄMISEN ASKELEET 1/4 Yhdistys lähtövalmiiksi työnantajana 1. Allekirjoitusoikeudet, päätöksenteko, ry 2. Arvio rahoista 3. Y-tunnus 4. Hallitus

Lisätiedot

TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA

TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA Uudenmaan muutosturvayksikkö Hillevi Ceder 1 TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUT OVAT: avoimia kaikille valtakunnallisia luottamuksellisia maksuttomia 2 TYÖVOIMATOIMISTO

Lisätiedot

Palkkioiden maksaminen & yhdistyksen verotus. Taloudenhoitajakoulutus 6.2.2015/ RS Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry

Palkkioiden maksaminen & yhdistyksen verotus. Taloudenhoitajakoulutus 6.2.2015/ RS Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry Palkkioiden maksaminen & yhdistyksen verotus Taloudenhoitajakoulutus 6.2.2015/ RS Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry 1. ENNAKONPIDÄTYS Yhdistys on velvollinen toimittamaan suorittamastaan palkasta

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2013. 1049/2013 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2013. 1049/2013 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2013 1049/2013 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 Eduskunnan

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle.

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle. Kela Hakemus Lasten kotihoidon tuki Lasten yksityisen hoidon tuki WH 1 Voit tehdä tämän hakemuksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja www.kela.fi/lapsiperheet Voit

Lisätiedot

Henkilöstöhallinnon toimistotyöt. Työsuhde ja palkkaus

Henkilöstöhallinnon toimistotyöt. Työsuhde ja palkkaus Henkilöstöhallinnon toimistotyöt Työsuhde ja palkkaus Henkilöstöhallinnon toimistotyöt Työsuhde Työsuhteen solmiminen Epätyypilliset työsuhteet Työsuhteen irtisanominen Palkkaus Palkkausperusteet, palkkaustavat

Lisätiedot

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti 1 VaEL valtion eläketurva Eläkkeelle joustavasti Opetusministeriö 29.5.2007 Riina Koskela 2 Valtion eläketurva - VaEL Eläkeikä Eläkkeen laskenta Eläkevaihtoehtoja Vertailuja /3 Asiakaspalvelu 3 Puh. (09)

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet:

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Yleisohje Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi,

Lisätiedot

Ylimääräinen koulutusvähennys

Ylimääräinen koulutusvähennys 1.1.2014 alkaen Ylimääräinen koulutusvähennys 1.1.2014 alkaen työnantaja voi saada työntekijän kouluttamisesta ylimääräisen laskennallisen verovähennyksen tavallisten palkka- ja koulutuskustannusmenojen

Lisätiedot

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. HE 123/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki

Lisätiedot

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa

Lisätiedot

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI OPINTOTUKI ON opintoraha asumislisä lainantakaus lainavähennysoikeus 2 TUKIAJAT Yliopistotutkintoon ( tukiajat 1.8.2005 alkaen) Opinto oikeus pelkästään alempaan

Lisätiedot

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela Työntekijä yrityksessä käytännön asioita 29.1.2014 Tiina Uutela Työnantajana oleminen palkkaaminen Työsopimus kanssa Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisena SELVITYS TYÖNTEON KESKEISISTÄ EHDOISTA Sopimuksen

Lisätiedot

Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita

Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita Aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi Veli-Pekka Ruotsila Nivala 28.8.2012 1 Koulutusrahasto lyhyesti Työmarkkinajärjestöjen hallinnoima rahasto Tukee omaehtoista

Lisätiedot

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN JA PERIMINEN PADASJOEN KUNNASSA 01.08.2014 ALKAEN 1. SÄÄDÖKSET 2. PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN 2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN

Lisätiedot

Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE

Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE Mikä on työeläke? Tämä julkaisu kertoo työeläkkeestä. Kun teet työtä ja saat palkkaa, sinulle kertyy työeläkettä. Ansaitset työeläkettä siis omalla työlläsi.

Lisätiedot

1 (6) Toukokuu 2010 TYÖTTÖMYYSTURVAA TYÖTTÖMÄLLE

1 (6) Toukokuu 2010 TYÖTTÖMYYSTURVAA TYÖTTÖMÄLLE Toukokuu 2010 1 (6) TYÖTTÖMYYSTURVAA TYÖTTÖMÄLLE Miten toimit, kun työ päättyy Ilmoittaudu työ- ja elinkeinotoimistossa työttömäksi työnhakijaksi välittömästi työsuhteen päätyttyä tai lomautuksen alkaessa.

Lisätiedot

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus Työstä työeläkettä! Opettajan tietopaketti DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus Suomalainen sosiaaliturva muodostuu sosiaalivakuutuksesta, yleisistä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä sosiaalihuollosta.

Lisätiedot

1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

12.11.2003 1 SOPIMUKSEN OSAPUOLET...3 2 SOPIMUKSEN TARKOITUS...3 3 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALUE...3

12.11.2003 1 SOPIMUKSEN OSAPUOLET...3 2 SOPIMUKSEN TARKOITUS...3 3 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALUE...3 SOPIMUS VIIMEISEN LAITOKSEN PERIAATTEESTA JOHTUVAN ELÄKESELVITTELYN TE- KEMISESTÄ VALTIOKONTTORIN, KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUKSEN, KANSANELÄKELAI- TOKSEN, KIRKON KESKUSRAHASTON JA ELÄKETURVAKESKUKSEN KESKEN

Lisätiedot

Jäsenenä ammattiliitto Prossa

Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenyys Pron on toimihenkilötyön ammattilaisten asiantuntijoiden, esimiesten ja toimihenkilöiden oma etujärjestö. Jäseneksi voi liittyä koulutuksesta, ammattinimikkeestä,

Lisätiedot

Ennakonpidätyksen muutokset. Ohjelmistotalopäivä 26.11.2015 ylitarkastaja Päivi Verkasalo Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö

Ennakonpidätyksen muutokset. Ohjelmistotalopäivä 26.11.2015 ylitarkastaja Päivi Verkasalo Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Ennakonpidätyksen muutokset Ohjelmistotalopäivä 26.11.2015 ylitarkastaja Päivi Verkasalo Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Verohallinnon päätös ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä

Lisätiedot

Asumiseen tukea. Yleinen asumistuki. Maarit Frank 16.1.2013

Asumiseen tukea. Yleinen asumistuki. Maarit Frank 16.1.2013 Yleinen asumistuki Maarit Frank 16.1.2013 Kela tukee asumista maksamalla seuraavia tukia: Yleinen asumistuki Opintotuen asumislisä Eläkkeensaajan asumistuki Yleisen asumistuen tarkoitus Tarkoituksena on

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA

AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA 2014 AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisältää liittymislomakkeen YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA AYT-kassa taloutesi turvaverkko KASSAJÄSENYYS KANNATTAA Yrittäjäksi lähtemisen tarkoitus on

Lisätiedot

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Skatteverket SKV 442, 5.painos Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Finska Ulkomailla asuvia

Lisätiedot