VIITTOMAKIELEN FREELANCER-ASIOIMISTULKIN TULKKAUSTYÖN ULKOPUOLISET TEHTÄVÄT TURUN SEUDULLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIITTOMAKIELEN FREELANCER-ASIOIMISTULKIN TULKKAUSTYÖN ULKOPUOLISET TEHTÄVÄT TURUN SEUDULLA"

Transkriptio

1 VIITTOMAKIELEN FREELANCER-ASIOIMISTULKIN TULKKAUSTYÖN ULKOPUOLISET TEHTÄVÄT TURUN SEUDULLA Reija Ruusunen Opinnäytetyö, kevät 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Ruusunen, Reija Viittomakielen freelancer-asioimistulkin tulkkaustyön ulkopuoliset tehtävät Turun seudulla Turku, kevät sivua, 3 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki (AMK) Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda kirjoitettuun muotoon niitä viittomakielen freelancer-asioimistulkin töitä, jotka hänen on tehtävä palkallisen työajan ulkopuolella ilman korvausta. Vaikka viittomakielentulkin työtä on tutkittu jonkin verran Suomessa, on valitsemani näkökulma aikaisemmista tutkimuksista poikkeava. Opinnäytteen lähtökohtana on oletus siitä, että freelancer-asioimistulkin työhön kuuluu sellaisten välttämättömien asioiden hoitoa, joiden tekemisestä ei makseta korvausta. Olen kerännyt työhön aineistoa haastattelemalla viittä Turun alueella työskentelevää viittomakielentulkkia. Aihetta käsitellään nimenomaan freelancer-asioimistulkin näkökulmasta. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että viittomakielen freelancerasioimistulkin työhön kuuluu useita asioita, jotka on tehtävä ilman korvausta: Tulkin on pidettävä yhteyttä alueen tulkkikeskukseen ja ilmoitettava sinne ajat, milloin hän on käytettävissä. Ammattitaidon ylläpito, työterveystarkastukset ja työnohjaus tulkin on usein itse hoidettava omalla ajallaan ja jopa kustannettava itse, toisin kuin työsuhteessa työskentelevien asioimistulkkien. Lisäksi freelancer-asioimistulkin paperityön määrä on suuri. Freelancer-asioimistulkin on muun muassa kirjattava laskut ja lähetettävä ne asiakkaiden kotikuntiin, pidettävä jonkinlaista kirjanpitoa, tarkastettava suoritetut palkat ja maksettava ammattiliiton jäsenmaksu. Myös tulorajoja on seurattava, verokortti kopioitava ja tarkastettava ansiotyötiedot Eläketurvakeskuksen työsuhderekisteristä. Freelancer-asioimistulkki tekee paljon sellaista työtä palkatta, minkä työsuhteessa olevat asioimistulkit voivat tehdä palkallisella työajalla. Usein freelancer-asioimistulkin työmäärää lisää se, että laskutettavia tahoja ja siten myös palkkakuitteja voi kuukaudessa olla useita. Siten esimerkiksi laskuttaminen, palkantarkistaminen sekä ammattiliiton jäsenmaksun laskeminen on freelancer-asioimistulkille työläämpää kuin työsuhteessa olevalle asioimistulkille. Freelancer-asioimistulkin tulkkaustyön ulkopuolisia tehtävien määrää voidaan tutkimukseni mukaan vähentää muun muassa kehittämällä kirjanpitojärjestelmää ja tulkkikeskuksen toimintaa. Myös työsuhteeseen hakeutumalla tai yksityisyrittäjäksi ryhtymällä, voidaan välttää palkatonta työtä. Asiasanat: tulkit, freelance-työntekijä, työ, työaika, toimeentuloturva Säilytyspaikka: Diak Turun yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Reija Ruusunen The Extra Work Beside Interpreting of a Freelance Sign Language Community Interpreter in the Turku Area Spring pages, 3 Appendices The Diaconia Polytechnic, Turku Unit Degree Program in Sign Language Interpretation, Sign Language Interpreter The aim of the present study is to survey and present all the work which Sign Language community interpreters have to do without reimbursement as a freelance interpreter. Working as a freelance interpreter varies all over the Finland and that is why I have concentrated on the situation in the Turku area. In addition to that, I present the benefits which unemployed interpreters are entitled to by the Finnish Social Insurance Institution or unemployment benefit society during their unemployment along with the benefits that the trade union and The Finnish Social Insurance offers during their sick leave. In the present study I have interviewed five Sign Language interpreters who have at least four years of working experience as a Sign Language interpreter. All of them have working experience as a freelance interpreter, and some of them have also worked permanently under contract as either a community interpreter or a study interpreter. In addition to the interviews the present thesis consists of the written sources, which deal with the work of Sign Language interpreters and the interpreting services in Finland. The results of the study show that freelance Sign Language community interpreters do a lot of extra work beside interpreting. The paper work like making out an invoice or bookkeeping, checking the pays and calculating and paying the trade union fees needs to be done outside the freelance interpreter s working hours without compensation. The negotiating and making of the contacts with the Interpreter Service Centre are also included in the unrecompensed work. A freelance interpreter needs to go to the occupational health service or consultation and develop his/her professional skills outside his/her working hours and pay all the necessary costs by him-/herself. Unlike those Sign Language interpreters who are employed by the municipal or private Interpreter Service Centre where there are several interpreters working together, the freelancers must have their contacts with their colleagues outside of their working hours. The freelance Sign Language interpreters need to do a lot of extra work beside interpreting, which Sign Language interpreters who have a contract with an Interpreter Service Centre can accomplish during their working hours. Signing a contract with the Interpreter Service Centre, starting a private interpreting enterprise or developing the bookkeeping system can cut down the amount of their unpaid work. Keywords: interpreter, freelance-worker, work, working hour, paid work, protection of living The study is stored at the Diaconia Polytechnic, Turku Unit

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 6 2 VIITTOMAKIELEN FREELANCER-ASIOIMISTULKKI Freelancer-asioimistulkin työ Freelancer-asioimistulkin työn haasteet 9 3 TULKKAUSTILAUKSEN VASTAANOTTAMINEN JA VALMISTAUTUMINEN Tilauksen vastaanottaminen Valmistautuminen 12 4 LASKUTUS Laskutuksen käytäntöä Tulkkauslasku Laskutettava palkka 15 5 PALKAN TARKISTAMINEN Ammattiliiton jäsenmaksu Verokortti ja tulorajojen seuraaminen Verovähennykset Työeläke eli ansioeläke 20 6 SAIRASTUMINEN JA TYÖTERVEYSHUOLTO Freelancer-asioimistulkin sairausajanpalkka ja työterveyshuolto Kelan sairauspäiväraha Liiton sairauspäiväraha omavastuuajalle 25 7 LOMAT JA KAUSILUONTEISEN TYÖN TOIMEENTULOTURVA Lomat ja lomakorvaus Työttömyys Työmarkkinatuki Ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha 28

5 7.4.1 Peruspäiväraha Ansiopäiväraha Työttömyyskassat 31 8 AMMATTITAIDON YLLÄPITÄMINEN JA TYÖSSÄJAKSAMINEN Kouluttautuminen ja ammattitaidon ylläpitäminen Kollegoiden tapaaminen Työnohjaus 34 9 EHDOTUKSIA PALKATTOMAN TYÖN VÄHENTÄMISEKSI POHDINTA LÄHTEET 39 LIITTEET Liite 1. Haastattelun runko Liite 2. Liite veroilmoitukseen Liite 3. Työeläkeotteen tilauslomake

6 1 JOHDANTO Tässä opinnäytetyössä käsitellään niitä viittomakielen freelancer-asioimistulkin varsinaisen tulkkaustyön ulkopuolisia seikkoja, joista tulkin on huolehdittava itse omalla ajallaan ilman korvausta. Valitsin tämän aiheen, koska haluan saada selkeämmän kuvan freelancer-asioimistulkkina toimimisesta ennen kuin itse lähden työelämään. Viittomakielentulkin työtä on usein kuvattu tulkkikoulutuksen, asiakasryhmien ja tulkkauskielten näkökulmasta. Kuvauksissa kerrotaan tulkilta vaadittavista ominaisuuksista kielen- ja kulttuurin välittäjänä kuulevan ja kuulovammaisen välillä. Lisäksi tulkin työ- ja ammattikuvauksissa käsitellään tulkkikoulutuksen kehitystä, tulkin roolia ja ammattietiikkaa. Myös viittomakielentulkin työssä jaksamisesta ja alalta poistumisen syitä on tutkittu. Opinnäytteeni poikkeaa perinteisestä näkökulmasta. Olen pyrkinyt kuvaamaan työssäni sitä työtä, jota freelancer-asioimistulkit tekevät tulkkauksen, valmistautumisen ja työmatkojen lisäksi palkatta. Aihetta on tutkittu tähän mennessä vähän. Heidi Hynysen, Maarit Laitisen & Satu Markun, Päivi Rajalinnin sekä Raija Roslöfin lopputöistä vuonna 2003 toimitettu Diakoniaammattikorkeakoulun julkaisu Elämä käsillä Viittomakielentulkin ammattikuva, jossa kerrotaan perinteisen ammattikuvauksen lisäksi jonkin verran myös tulkkien työajoista, palkkauksesta ja laskutuksesta. Koska freelancer-asioimistulkkina toimimisessa saattaa olla eroavaisuuksia eri puolella Suomea, olen rajannut työni koskemaan Turun seutua. Työstä ja sen tuloksista on hyötyä viittomakielentulkeille ja viittomakielentulkkiopiskelijoille. Tähän työhön tutustuttuaan he voivat nähdä freelancer-asioimistulkin työn uudessa valossa ja verrata sen positiivisia ja kehittämistä vaativia puolia muihin tapoihin toimia asioimistulkkina. Tämä opinnäytetyö on osa Diakonia-ammattikorkeakoulun viittomakielentulkin (AMK) opintoja ja se on laajuudeltaan 15 opintoviikkoa. Työssäni olen haastatellut teemahaastattelulla viittä Turun alueella työskentelevää viittomakielentulkkia, joilla on työkokemusta viittomakielentulkkeina muun muassa asioimistulkkina työsuhteessa ja/tai freelancer-asioimistulkkina toimimisesta (Liite 1. Haastattelun runko). Jokaisella haastateltavallani on kokemusta viittomakielentulkin työstä

7 7 vähintään neljältä vuodelta. Heidän kokemuksiensa kautta olen pyrkinyt tuomaan esille niitä viittomakielen freelancer-asioimistulkin työhön liittyviä seikkoja, joista tulkin tulee huolehtia itse omalla ajallaan, kun työnantajakysymys ei ole selvä. Lisäksi olen kerännyt aineistoa työhöni niistä yhteiskunnan, ammattiliiton ja työttömyyskassojen tukimuodoista, joihin freelancer-asioimistulkki voi turvautua esimerkiksi sairastuttuaan tai jouduttuaan työttömäksi. Tarkoituksenani on esitellä asioita siten, että mahdollisimman moni freelancer-asioimistulkki voi saada tukea perhesuhteista ja iästä riippumatta. Käsittelen aihetta ilman työnantajaa olevan freelancer-asioimistulkin näkökulmasta, mutta jotkin asiakokonaisuudet koskettavat myös työsuhteessa olevia tulkkeja ja myös muiden alojen työntekijöitä. Joidenkin käsittelemiseni aiheiden sisällöt muuttuvat vuosien aikana. Olen kuitenkin maininnut työssäni muun muassa työttömyysturvan suuruuteen liittyviä lukuja, joita lukija voi käyttää suuntaa-antavana tietona saadakseen selkeämmän kokonaisuuden, minkä suuruisista tuista on kysymys. En ole katsonut tarpeelliseksi esitellä kaikkia ammattiliiton, Kelan ja työttömyyskassojen tarjoamiin etuuksiin liittyviä edellytyksiä, vaan tarkempia tietoja saa tarvittaessa käyttämistäni lähteistä sekä ammattiliitosta, työttömyyskassasta, työvoimatoimistosta tai Kansaneläkelaitoksesta.

8 8 2 VIITTOMAKIELEN FREELANCER-ASIOIMISTULKKI Tässä opinnäytetyössäni käytän termiä freelancer-asioimistulkki tarkoittaen sillä niitä viittomakielentulkkeja, jotka tekevät asioimis- ja vapaa-ajantulkin työtä vailla työsuhdetta. Valitsemallani termillä haluan erottaa freelancer-asioimistulkin Viittomakielialan Osuuskunta Vian asioimistulkeista sekä kunnallisten ja yksityisten tulkkikeskusten tulkeista, jotka myös tekevät asioimistulkkauksia. Viittomakielen lehtori, FL Terhi Rissaselta käyttää samaa termiä kirjoittamissaan alkusanoissa julkaisussa Elämä käsillä Viittomakielentulkin ammattikuva (2003). 2.1 Freelancer-asioimistulkin työ Freelancer-asioimistulkin työtilanteet sijoittuvat kaikille elämän eri alueille, koska asioimistulkin voidaan ajatella työskentelevän siellä, missä on ihmisiä. Tulkin tehtävänä on olla kahden kielen ja kulttuurin välittäjänä tilanteessa, jossa osapuolet eivät ymmärrä toistensa kieltä. Tilanteet vaativat tulkilta sosiaalisia taitoja, kuten tilanneherkkyyttä, viestintätaitoja ja asiakaspalveluhenkisyyttä. Tulkatessaan tulkki ei saa esittää mielipiteitään, vaan hänen tulee kunnioittaa asiakkaiden itsemääräämisoikeutta. (Hynynen, Pyörre & Roslöf , ) Freelancer-asioimistulkin työajaksi huomioidaan tulkkaus-, matka- ja valmistautumisaika. Lisäksi freelancer-asioimistulkin tulee huolehtia laskuttamisesta sekä olla yhteydessä tulkkauksen järjestäviin osapuoliin ja palkanmaksajiin. Freelancer-asioimistulkki voi tehdä töitä oman aikataulunsa ja alueen tulkkitilausten ajankohdan mukaan. Itselleenkin on tärkeää antaa aikaa, mikä voi olla vaikeaa, jos tarjolla on niin paljon töitä, kuin jaksaa tehdä. (Hynynen ym. 2003, 80, ) Yksi haastateltavani sanoi olevansa erittäin tyytyväinen freelancer-asioimistulkin mahdollisuuteen järjestää menojaan ja lomiaan omien tarpeidensa mukaan ilman, että joutuu sopimaan niistä työnantajapuolen kanssa erikseen. Muun muassa tästä syystä hän ei halunnut esimerkiksi tulkkikeskustulkiksi, jonka työaika on virka-aikana.

9 9 Iso osa asioimistulkkauksista järjestetään pää- ja sivutoimisten freelancerasioimistulkkien työpanoksella. Päätoimisen freelancer-asioimistulkin työ koostuu viittomakielentulkkauksista. Sivutoimisella freelancer-asioimistulkilla puolestaan tarkoitetaan sellaista freelancer-tulkkia, joka tekee jonkin toisen työn ohella tulkkauksia. (Vatanen 1996, ) Turun tulkkikeskus välittää noin 20 freelancer-tulkille töitä. Heistä noin puolet työskentelee freelancer-asioimistulkkeina ja loput tekevät freelancer-asioimistulkin työtä esimerkiksi opiskelutulkkauksen lisäksi. (Turun tulkkikeskus 2004.) 2.2 Freelancer-asioimistulkin työn haasteet Freelancer-asioimistulkin työn haasteet johtuvat pääasiassa työnantajaosapuolen epäselvyydestä. Alalla vallitsee monia ristiriitaisia käsityksiä siitä, kuka on freelancerasioimistulkin työnantaja. Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n (SVT) ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n palkkasuosituksen mukaan työnantaja on tulkattava, mutta palkanmaksajana kunta (Palkkasuositus ). Kunnallisen työmarkkinalaitoksen KMT:n mukaan työnantaja on asiakas tai kyseessä on toimeksiantosuhde kuntaan, jossa tulkki on yrittäjä. Sen sijaan Helsingin hallinto-oikeuden päätöksellä (02/0662/6) ja Eläkelautakunnan päätöksellä (1279/00) asiakas tai alaikäisen asiakkaan vanhemmat eivät ole tulkin työnantajia. (Hynynen ym. 2003, 96.) Tässä ristiriitaisessa tilanteessa ollaan oltu jo noin kymmenen vuotta luvun alussa Kunnallinen Työmarkkinalaitos muutti kantaansa ja alkoi katsoa asioimistulkkeja yksityisinä yrittäjinä. Työmarkkinalaitos olisi kuitenkin halunnut pitää ERTOn ja SVT:n kanssa neuvotellut palkkatasot ennallaan, mutta sisällyttää niihin työnantajamaksut. Seurauksena olisi ollut tulkkien ansiotulojen putoaminen. Erimielisyydet asiasta johtivat tilanteeseen, jossa palkkasuosituksia ei enää noudatettu. Vuonna 1994 Kunnallinen Työmarkkinalaitos antoi yksipuolisen yleiskirjeen tulkkien palkkioista ja vuonna 1996 ERTO ja SVT antoivat ensimmäiset yksipuoliset suositukset asioimis- ja opiskelutulkkien palkoista ja työehdoista. (Hynynen ym. 2003, )

10 10 Humanistisen ammattikorkeakoulun Viittomakielentulkkien työelämä projektiin kuuluvan Merja Rinteen (2002, 12 13) tutkimuksen mukaan yksittäisten muuttujien tasolla suurin viittomakielentulkin työssä koettu ongelma on palkan määrä. Ongelmia tuottavat myös palkan ja korvausten maksuihin liittyvät epäselvyydet sekä sosiaaliturvan epäselvyys. Rinteen mukaan alalla hankaliksi koetut palkansaajan perusasiat ovat yksi syy, miksi viittomakielentulkit suuntautuvat aloille, joissa perustoimentulo on varma ja riidaton.

11 11 3 TULKKAUSTILAUKSEN VASTAANOTTAMINEN JA VALMISTAUTUMINEN Tulkkitilaukset tehdään useimmiten alueellisiin tulkkikeskuksiin, jotka välittävät tilauksia tulkeille asiakkaiden tarpeiden mukaan. On toivottavaa, että tilaukset tehtäisiin hyvissä ajoin, mutta aina tulkin tarve ei ole etukäteen ennakoitavissa ja siksi tilaukset saattavat tulla hyvin lyhyellä varoitusajalla. (Hynynen ym. 2003, ) 3.1 Tilauksen vastaanottaminen Freelancer-asioimistulkki saa työtilauksia pääsääntöisesti alueensa tulkkikeskukselta, mutta myös asiakkaat saattavat ottaa yhteyttä suoraan tulkkiin (Hynynen ym. 2003, 76). Selvitykseni mukaan tulkkikeskuksen välittämät tilaukset eivät kuitenkaan ole itsestään selvyys. Tulkin tulee olla aktiivinen ja ilmoittaa alueensa tulkkikeskukseen ajan tasalla olevat yhteystietonsa ja ajat jolloin hän on käytettävissä, jotta tulkkikeskuksesta osataan tarjota tulkille töitä. Myös muiden alueiden tulkkikeskuksiin on hyvä olla yhteydessä, jos oman alueen asiakaskuntaan ei kuulu kaikkia niitä asiakasryhmiä, joille haluaisi tehdä töitä, kuten kuurosokeita tai kuuroutuneita. Olen aina itse ajatellut sillä tavalla, että ei kukaan tule kotoa kysymään minnekään [töihin]. Täytyy olla yhteystiedot ajan tasalla. Vaikka olisi vaan pieniäkin pätkiä, milloin voi tehdä friikkutöitä, niin niistä kannattaa ihmeessä ilmoittaa, koska koskaan ei voi etukäteen tietää, milloin se [tulkin] tarve on. Joskus piipahdin siellä tulkkikeskuksessa vierailemassa ja kertomassa omasta aikataulustani. Lisäksi osa haastateltavistani sanoi, että freelancer-asioimistulkilla on paremmat edellytykset saada tulkkikeskuksesta töitä on, jos ottaa vastaan myös tavallisia arkiasioimiseen liittyviä tulkkitilauksia, eikä vain niitä, mitkä tulkista itsestä tuntuu kiinnostavilta.

12 12 Palkan ja korvausten epäselvyydestä johtuen voisi luulla, että tulkit ottavat yhteyttä asiakkaan kotikuntaan selvittääkseen maksettavan tulkkipalkkion ja muut korvaukset. Selvitykseni mukaan tulkit käyvät palkkaneuvotteluja kuntien kanssa vain harvoin. Normaaleissa asioimistulkkaustilauksissa ei haastateltavieni mukaan yleensä edes ole neuvoteltavaa, sillä tulkit useimmiten tietävät alueen kuntien palkanmaksumenettelyt. Mikäli haastateltavani eivät tienneet asiakkaan kotikunnan maksamaa tulkkipalkkiota, eivät he aina myöskään tässä tilanteessa olleet yhteydessä kuntaan ja selvittäneet palkan maksuperusteita ennen tulkkausta. Lisäksi haastatteluissani tuli ilmi, että tulkin taustasta riippuu, kokeeko hän pystyvänsä palkkaneuvotteluihin kunnan kanssa: Aina yksittäisen tulkin resurssit eivät riitä edes lakisääteisten korvausten peräämiseen. Haastateltavieni mukaan tulkin on syytä ottaa yhteyttä kuntaan, jos tilaus on normaalista poikkeava. Esimerkiksi jos tulkki tilataan kuurosokeiden kurssille, pidempiaikaiseen tilaisuuteen, vaativan tason tilaisuuteen tai pitkän matkan päähän tulkkaamaan, kannattaa kunnan kanssa neuvotella maksettavista korvauksista etukäteen. Haastatteluissani ilmeni myös, että tulkkikeskuksessa yleensä tiedetään tuleeko korvauksista neuvotella erikseen ja joskus tulkkikeskus on käynyt neuvottelut jo etukäteen tulkin puolesta. 3.2 Valmistautuminen Viittomakielentulkin eettisissä ohjeissa kohdassa kuusi sanotaan, että tulkin tulee valmistautua huolellisesti ja ajoissa tehtäväänsä (Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n wwwsivu ). Valmistautumisella tarkoitetaan sekä etukäteismateriaaliin tutustumista että ajatuksen tasolla tapahtuvaa tulkattavaan aiheeseen liittyvien käsitteiden, viittomien, asiakkaiden taustojen ja tilanteen luonteen pohdintaa. Myös riittävän ajan varaaminen tulkkauspaikkojen välillä matkustamiseen on osa valmistautumista. Työ- ja elämänkokemuksen karttuessa valmistautuminen helpottuu ja muuttuu automaattiseksi osaksi tulkin työtä. (Hynynen ym. 2003, ) Eri toimintamallien miettiminen etukäteen helpottaa tilanteen sujuvuutta, koska asiat tapahtuvat tulkkaustilanteissa niin äkkiä. Jos ei ole etukäteen yhtään pohtinut, millä tavalla suoriutua tilanteesta, niin sitä ei välttämättä ehdi hoitaa kunnialla loppuun asti siinä tilanteessa voi tulla väärinymmärryksiä ja joku asi-

13 13 anomainen voi loukkaantua. Millä tavalla minä annan asiakkaalle sen vaihtoehdon, että minun ei tarvitse papa-kokeen aikana olla siinä huoneessa. Haastateltavieni ymmärsivät valmistautumisen eri tavoin. Osa tulkeista sanoi, etteivät he valmistaudu tavallisiin asioimistulkkauksiin, koska useamman vuoden työkokemuksen perusteella he tietävät tarvittavaa sanastoa ja tietävät miten tilanne etenee. Osalle haastateltavista valmistautuminen tarkoitti pääasiassa materiaaliin tutustumista, jolloin tulkattava aihe tulee tutuksi sekä asia-, että sanastotasolla, jonka jälkeen tarvittaessa selvitetään termeille viittomat. Haastatteluissani ilmeni, että freelancer-asioimistulkki ei saa valmistautumisajan palkkaa tavanomaisiin asioimistulkkauksiin valmistautumisesta. Niissä tilanteissa, joissa tulkki saa valmistautumisesta palkkaa, ei se aina vastaa niitä todellisia työtunteja, joita tulkit käyttävät valmistautumiseen. Toisin sanoen tulkit tekevät valmistautuessaan tärkeää ja arvokasta työtä ilman rahallista korvausta. Valmistautumismateriaalia haastattelemani tulkit olivat saaneet tilaisuuden järjestäjiltä ja tulkkikeskuksesta sekä esimerkiksi internetissä olevasta Suomalaisen viittomakielen perussanakirjasta Suvista. Kaikki haastateltavani eivät olleet neuvotelleet valmistautumisajan palkasta, mutta olivat saaneet valmistautumisajasta palkan, kun olivat tehneet valmistautumisesta selvityksen laskun liitteeksi. Tulkit eivät ottaneet kuntaan yhteyttä neuvotellakseen valmistautumisajanpalkasta, jos tiesivät kunnan maksavan sen. Sen sijaan yhteyttä kuntaan otettiin niissä tapauksissa, joissa tulkit etukäteen tiesivät, että valmistautumisajan palkka ei ole täysin varma. Tilauksen yhteydessä tulkki saa tietoonsa tilaisuuden aiheen (Hynynen ym. 2003, 72). Haastatteluissani tuli esille, että joskus tilauksissa on ilmoitettu muuta, kuin mitä tulkkaustilaisuus todellisuudessa on. Eräänlaisena valmistautumisena voitaneen siis pitää myös sitä, että tulkki tiedostaa tämän mahdollisuuden, eikä mahdollinen tilaisuuden muutos tule todellisena yllätyksenä.

14 14 4 LASKUTUS Tulkkaustilanteen päätteeksi tulkki pyytää asiakkaalta allekirjoituksen laskuun. Laskun perusteella maksetaan tulkin palkka. Freelancer-asioimistulkin paperityön määrä on suuri ja vaatii aikaa. Koska paperityö ei ole vältettävissä, on hyvä pitää jonkinlaista laskutus- ja kirjanpitojärjestelmää, jotta asiat pysyisivät järjestyksessä ja vältyttäisiin kaaokselta. (Hynynen ym. 2003, 74, ) 4.1 Laskutuksen käytäntöä Haastattelemieni tulkkien mukaan laskutus on kokonaisuudessaan työtä, mistä ei freelancer-asioimistulkille makseta korvausta. Tulkin tulee huolehtia laskujen kirjaamisesta ja lähettämisestä asiakkaan kotikuntaan. Laskujen lähettämisen tarvittavat kirjekuoret ja postimerkit tulkin on käytävä ostamassa omalla ajallaan. Samoin tulkin on kopioitava laskujen liitteeksi verokortti ilman korvausta. Toimivan laskutuksen edellytyksenä on se, että tulkilla on laskutettavien kuntien yhteystiedot ajan tasalla ja että tulkki tietää kuntien palkkionmaksuperusteet. Tulkit voivat kysellä kuntien palkkiomaksuperusteita ja muista käytännöistä alueella toimivalta SVT:n yhdyshenkilöltä. Suomi on jaettu 16 alueeseen ja yhdyshenkilöitä on yhteensä 21. Yhdyshenkilöiden työnkuva vaihtelee alueittain muun muassa sen mukaan onko alueella tulkkien ja palkanmaksajien välillä palkkakiistoja ja kuinka monta tulkkia alueella toimii. Pääasiassa yhdyshenkilö toimii, kuten työpaikan luottamusmies. (K. Marttila, henkilökohtainen tiedoksianto ) Viittomakielen Osuuskunta Via piti heinäkuussa 2003 esittelytilaisuuden Turussa. Tilaisuudessa Viasta ja sen toiminnasta oli kertomassa Vian henkilöstöpäällikkö ja hallituksen puheenjohtaja Outi Huusko, osuuskunnan jäseniä Turun alueelta sekä osuuskuntaan työsuhteessa olevia tulkkeja. Viaan työsuhteessa olleet tulkit kertoivat, että laskutus ja laskujen tarkastaminen on helpottunut kun he olivat siirtyneet freelancerasioimistulkeista osuuskunnan palkkalistalle. Osuuskuntaan työsuhteessa tehdyistä töistä laskut lähetetään osuuskuntaan ja palkkatodistuskin tulee tulkeille osuuskunnasta,

15 15 riippumatta siitä mistä kunnasta asiakas on. Vian tulkkauslaskut ovat ilmaisia Vian kautta työskenteleville tulkeille. Lisäksi kuukausipalkkaisille asioimistulkeille on sisällytetty työhön kolme tuntia palkallista työaikaa kuukausittaisen työraportin kirjoittamiseen. (Tiedotustilaisuus Turun alueen tulkeille ) 4.2 Tulkkauslasku Freelancer-asioimistulkki voi tilata tulkkauslaskulomakkeita SVT:ltä. Sadan kappaleen lomakenippu postikuluineen maksaa 20,70 euroa vuonna (Kielisilta 1/2004, 2.) Tulkkauslaskussa tulee näkyä tulkin ja asiakkaan henkilötiedot, osoitteet ja allekirjoitukset. Lisäksi laskuun tulee merkitä tarkat ajat matka- ja tulkkausajoista. (Vammaispalvelutoimisto 2/2004. Turku. Palkkioiden maksatus. Pöytäkirja) Haastatteluista kävi ilmi, että tulkin on mahdollista käyttää SVT:n tulkkauslaskun sijasta esimerkiksi itse valmistamiaan laskupohjia. Haastateltavani kokivat SVT:n tulkkauslaskut kätevämmäksi kuin itse tehdyt laskupohjat, koska ne jäljentävät tulkille palkantarkastamista varten tarvittavan kappaleen. Lisäksi sitä suositeltiin käytettäväksi, jotta tulkkien ammattikunnan kuva olisi eheämpi. Minulla on kokemusta omasta laskupohjasta, mikä sitten taas oli siinä mielessä vaivalloinen, että minun piti hankkia joku paikka, missä minä voin kopioida oman kappaleen, missä näkyy asiakkaan allekirjoitus. 4.3 Laskutettava palkka Palkkasuositukset ajavat työntekijät heikompaan tilanteeseen, kuin jos alalla olisi voimassa oleva työehtosopimus. Työnantajan ja työntekijän on noudatettava alalla voimassa olevaa työehtosopimusta. Sen sijaan suositukset eivät ole sitovia. (Pelkonen 2003, 9.) Freelancer-asioimistulkeille on olemassa SVT:n ja ERTOn palkkasuositus viittomakielen asioimis- ja vapaa-ajan tulkeille (Palkkasuositus ). Kunnallinen työmarkkinalaitos katsoo, ettei kuntien tarvitse noudattaa suositusta, sillä ERTO ei ole

16 16 kunnallisten virka- tai työsopimusehtojen sopijaosapuoli, eikä voi antaa kuntia sitovia ohjeita palkkioiden maksamiseen. (Heiskanen 2000, 187.) Viittomakielialan Osuuskunta Via on tehnyt työehtosopimuksen Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n kanssa. Työehtosopimus sitoo vain Viaa ja sen kanssa työsuhteessa olevia kuukausi- ja tuntipalkkaisia tulkkeja. (Työehtosopimus. Viittomakielialan Osuuskunta Via , 1.) Haastattelujeni perusteella freelancer-asioimistulkeilla ei ole yhtenäistä tapaa laskuttaa kuntia tehdyistä tulkkauksista. Tulkeilla oli osittain toisistaan poikkeavat laskutustavat. Osalla haastateltavilla oli useita laskutustapoja, joita he pitivät oikeina ja perusteltuina tapoina. Selvitykseni mukaan tulkilla on oikeus hinnoitella palvelunsa itse, koska SVT:n ja ERTOn suositus ei sido tulkkejakaan. Haastateltavieni mukaan tulkki voi hinnoitella työnsä nimenomaan palkkasuositusten yli, ei niiden alle. Toisena näkökulmana mainittiin, että tulkin tulisi kuitenkin miettiä, millä palkalla on ottanut tulkkaustyön vastaan ja mitä sitten laskuttaa: Jos tulkki tietää kunnan maksavan palkkasuosituksista poikkeavaa palkkaa ja lähtee kyseisen kunnan asiakkaan tulkiksi, niin miksi hän edelleen laskuttaa esimerkiksi SVT:n suositusten mukaisesti. SVT:n palkkasuositusten mukainen laskuttaminen sai haastateltaviltani eniten kannatusta, vaikka tulkit tietävät, ettei työstä saatava korvaus aina ole suositusten tasoinen. Palkkasuositusten mukaisen laskuttamisen sanottiin toimivan kannanottona niihin kuntiin jotka eivät maksa tulkeille suositusten mukaista palkkaa, sillä kunnassa työntekijät joutuvat palkkoja laskiessaan tekemään niihin tarvittavat muutokset. Eräs tulkeista perusteli kantaansa sillä, että SVT:ssä on tehty päätös suositusten mukaisesta laskuttamisesta, jota freelancer-asioimistulkkien tulee noudattaa, jotta viittomakielentulkeista annettaisiin ulospäin yhteneväinen ammattikuva. Opiskeluaikana se tuntui siltä, että mitä nyt valmiit tulkit valittaa ihan hyvä palkkahan tämä on. Mutta sitten kun sitä [freelancer-asioimistulkin työtä] tekee jonkun aikaa, niin huomaa mikä riittää ja mikä ei.

17 17 5 PALKAN TARKISTAMINEN Kaikki haastattelemani tulkit eivät kokeneet palkan tarkastamista mitenkään työläänä asiana, mutta työmäärään vaikutti tehtyjen tulkkaustilausten määrä ja kirjanpidon järjestäminen. Kaikilla oli käytössään jonkinlainen kirjanpito, joka helpotti palkkakuittien tarkistamista. Joillakin oli käytössään Excelillä tehty taulukkolaskenta, jolla saattoi esimerkiksi laskea palkan sekä SVT:n suositusten mukaisesti että kunnan ilmoittaman tulkkipalkkion mukaisesti. Sen sijaan osalla tulkeista oli käsilaskentaan perustuva kirjanpito. Käsinlaskentaan perustuvassa kirjanpidossa eräs tulkki koki ongelmalliseksi SVT:n suositusten mukaisen laskuttamisen ja kuntien maksaman palkan ristiriidan: kirjanpito menee helposti sekaisin, kun laskutettava summa poikkeaa kunnan maksamasta summasta. Vaikka työ on opettanut tulkkeja palkan tarkistamisessakin, ongelmia tuottivat kuntien käyttämät toisistaan eroavat palkkatodistukset. Lisäksi haastateltavieni mukaan osa kunnista ei erottele, mistä palkka koostuu, vaan palkkakuitissa saattaa olla vain loppusumma. Tällöin tulkin on itse laskettava tai soitettava kuntaan ja selvitettävä, mistä maksettu korvaus koostuu, mikä haastateltavieni mukaan voi viedä paljon aikaa. Eräs tulkeista sanoi, että oli harjaantunut palkantarkistamisessa, mutta silti palkantarkistaminen vie tunnin tai kaksi, kun tarkastaa suuren määrän palkkakuitteja kerralla. Monet tulkeista sanoivat tarkastavansa palkkakuitit silmämääräisesti, koska lopulliseen palkkaan ei voi enää siinä vaiheessa vaikuttaa tai koska työstä maksettu korvaus ei aina vastaa laskutettua summaa. Yksityiskohtainen palkan tarkastaminen vaatii tulkilta paljon aikaa ja pitkäjänteisyyttä. Palkkatodistuksista katsottiin lähinnä se, että tehdystä työstä oli saatu korvaus, eikä se siis ollut jäänyt kunnalta esimerkiksi inhimillisen erehdyksen takia maksamatta. Järjestelmällisyyden ja tarkkuuden voitiinkin katsoa olevan tulkilta vaadittavia ominaisuuksia, jotta kirjanpito olisi toimiva ja palkan tarkastamiseen vaadittava aika ei venyisi kohtuuttoman pitkäksi. Ei montaa kertaa ole jäänyt rahat saamatta, mutta joskus sitä sattuu inhimillisiä erehdyksiä.

18 Ammattiliiton jäsenmaksu Erityisalojen Toimihenkilöliittoon kuuluvat freelancer-asioimistulkit maksavat itse palkastaan liiton jäsenmaksun. Jäsenmaksu vuonna 2004 oli 1,35 prosenttia siitä bruttopalkasta, josta ennakonpidätys toimitetaan. Se on kuitenkin enintään 32,80 euroa kuukaudessa ja vähintään 4,20 euroa kuukaudessa vuonna Jäsenmaksua ei makseta lomarahasta, lomaltapaluurahasta eikä lomakorvauksista. ( Jäsenpalvelut: Jäsenmaksut. Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n www-sivu ) Jäsenmaksu maksetaan palkkaa seuraavan kuun 15. päivä mennessä. Maksu kannattaa huolehtia ajoissa kuukausittain, sillä maksun viivästyminen voi aiheuttaa jäsenyyden katkeamisen ja vaarantaa työttömyysturvan. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen ja ERTO ilmoittaa verovuoden aikana maksetut jäsenmaksut suoraan verottajalle. ( Jäsenpalvelut: Jäsenmaksut. Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n www-sivu ) Kaikki haastattelemani tulkit olivat ERTOn jäseniä. Jäsenmaksun laskemista ei koettu vaikeaksi, mutta palkkakuittien suuri määrä tekee siitä vaivalloista. Jäsenmaksun maksamista osa tulkeista sanoi ylimääräiseksi vaivaksi, jonka toivoisi jonkun muun tekevän. Osa haastateltavistani ei ollut aina maksanut jäsenmaksujaan ajallaan, vaan suuremmissa erissä takautuvasti. Lisäksi tuli ilmi, tulkit maksoivat jäsenmaksuaan bruttotuloista toisistaan poikkeavalla tavalla. Osa maksoi jäsenmaksua kaikesta viittomakielentulkkina ansaitsemastaan työstä eli päätyöstä ja sivutyöstä. Sen sijaan osa maksoi vain päätyöstään kuten esimerkiksi opiskelutulkkauksesta saamastaan ansiosta, mutta ei esimerkiksi sivutyönään tekemästään freelancer-asioimistulkin työstä. Molemmille maksukäytännöille oli saatu ERTOsta hyväksyntä. 5.2 Verokortti ja tulorajojen seuraaminen Verovelvollisen on esitettävä palkan- tai palkkionmaksajalle verokortti, jotta palkasta voidaan toimittaa ennakonpidätys. Mikäli verokorttia ei esitetä, ennakonpidätys toimitetaan 60 %:n suuruisena. Yksittäisistä, satunnaisista enintään 20 euron suuruisista palkkasuorituksista ennakonpidätystä ei kuitenkaan tarvitse toimittaa. ( Ennakonpidätyksen

19 19 toimittaminen. Verohallinnon www-sivu ) Verokortti tai sen kopio laitetaan tulkkauslaskun liitteeksi ja toimitetaan vammaispalvelutoimistoon (Vammaispalvelutoimisto 2/2004. Turku. Palkkioiden maksatus. Pöytäkirja). Freelancer-perusteisesti työskentelevän asioimistulkin verokortiksi sopivat sivutuloverokortti ja freelancer-verokortti. Molemmista verokorteista voi antaa palkanmaksajalle valokopion, joten kopion verokortista voi toimittaa usealle palkanmaksajalle samanaikaisesti. Sen sijaan päätoimen verokortti ja portaikkoverokortti eivät ole kopioitavissa usealle palkanmaksajalle, vaan ne tulee toimittaa alkuperäisinä, joten ne eivät sovi freelancer-asioimistulkin verokorteiksi. ( Ennakonpidätyksen toimittaminen. Verohallinnon www-sivu ) Sekä sivutulo- että freelancer-verokorttia käytettäessä on palkansaajan seurattava tulojensa kertymistä. Sivutuloverokorttia käytettäessä on palkansaajan pyydettävä palkkiontai palkan maksajia toimittamaan ennakonpidätys verokortissa mainitun lisäprosentin mukaan, kun vuosituloraja ylittyy. Freelancer-verokortin ennakonpidätysprosentti lasketaan tulonsaajan kokonaistulojen arvion perusteella. Mikäli tulot nousevat arvioitua suuremmiksi, on ylittyville tuloille pyydettävä uusi verokortti verotoimistosta. ( Ennakonpidätyksen toimittaminen. Verohallinnon www-sivu ) Freelancer-verokortin saaminen edellyttää, että palkansaaja arvioi vuosituloikseen vähintään euroa. Mikäli arvio jää tämän alle, saa tulkki verokortikseen sivutuloverokortin. (Turun Verotoimisto 2004.) Yleisesti haastateltavani eivät kokeneet tulorajojen seuraamista työlääksi. Suuri osa oli laskenut arvioidusta ansiotulosta, kuinka paljon hän voi ansaita keskimäärin kuukaudessa tai tarkastivat tulorajoja puolivuosittain ja tarvittaessa nostivat veroprosenttiaan loppuvuodeksi. Eräs haastateltavistani ei ollut seurannut tulorajaansa ja yksi oli arvioinut tulonsa aina niin suuriksi, ettei tuloraja ylity. Myöskään verokortin kopiointi ei vaikuttanut vaivalloiselta, mutta ylimääräiseltä työltä kuitenkin.

20 Verovähennykset Viittomakielentulkin työn luonteen huomioiden SVT on laatinut erittelyn ammatin harjoittamisesta aiheutuvista työkuluista. Erittely on tarkoitettu käytettäväksi liitteenä veroilmoitukseen. (Liite 2. Liite veroilmoitukseen) Veroilmoituksessa voi tehdä vähennyksiä tulonhankkimiskuluista. Veroilmoitukseen on aina liitettävä alkuperäiset kuitit tai jokin muut luotettava selvitys vaadittavista vähennyksistä. Vaadittavat vähennykset merkitään täysmääräisinä, mutta verottaja huomioi omavastuuosuuden ja tulonhankkimisvähennyksen rajat. (Veroilmoituksen täyttöohjeet 2003, 6.) 5.4 Työeläke eli ansioeläke Ansiotyötietojen tarkistaminen Eläketurvakeskuksen työsuhderekisteristä on suositeltavaa tehdä säännöllisesti, sillä puuttuvat merkinnät pienentävät eläkettä. Tietojen tarkistaminen onnistuu nykyään internetin kautta osoitteessa Internetin kautta tietojen saaminen edellyttää virallista sähköistä henkilökorttia (HST), sähköistä Kela-korttia tai Nordean, Osuuspankin tai Sammon verkkopankkiyhteyksiä. (Asikainen, J. 2003, 38.) Työeläkeotteen voi myös tilata Kansaneläkelaitoksesta saatavalla lomakkeella (Liite 3. Työeläkeotteen tilauslomake). Kukaan haastateltavistani ei maininnut rekisterin tarkistamista freelancer-asioimistulkin työksi, vaikka sen tarkastaminen on tärkeää. Työeläke on suomalaisen hyvinvointivaltion turvajärjestelmä, joka turvaa henkilön toimeentulon, kun työansio lakkaa esimerkiksi vanhuuden vuoksi. Työeläketurva on lakisääteinen ja pakollinen. Työeläkemaksuja maksetaan työansioiden perusteella ja työeläke lasketaan työansioista. Työeläkkeen tarkoituksena on turvata henkilölle kohtuullisessa määrin se kulutustaso, johon henkilö on työllään yltänyt. Tavoitteena on, että työeläke olisi noin 60 prosenttia työaikaisista ansioista. Tähän tavoitteeseen päästään noin 40 työvuodessa. ( Lakisääteisyys ja ansiosidonnaisuus tärkeimpiä. Eläketurvakeskuksen www-sivu ) Haastateltavani sanoivat, että kunnat olivat suorittaneet eläkevakuutusmaksut heidän työansioiden mukaan.

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Osuuskunnat ja ansioturva

Osuuskunnat ja ansioturva Osuuskunnat ja ansioturva Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö Mäkelänkatu 2 C, 4 krs. 00500 HELSINKI www.tyj.fi Sisältö Yrittäjä määritelmä työttömyysturvalaissa Ansiopäivärahan saamisen edellytykset Yrittäjän

Lisätiedot

PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE

PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE JÄSENYYS Varmista, että Sinulla ei ole maksamattomia jäsenmaksuja. Jos olet itse maksanut jäsenmaksusi, liitä hakemukseesi kopio viimeisestä maksutositteesta. Maksamattomat jäsenmaksut

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EV 10711996 vp- HE 72/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7211996 vp laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta.

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen Työttömyysturvan muutokset Pääluottamusmiestapaaminen 14.10.2016 Lakimuutokset Osa ehdotuksista on jo valiokuntakäsittelyssä ja ovat olleet tiedossa jo keväästä 2016 SEN LISÄKSI: Hallituksen kokoama työllisyystyöryhmä

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset 2017

Työttömyysturvan muutokset 2017 Työttömyysturvan muutokset 2017 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisällys Lainmuutokset 2017 Päivärahakauden enimmäisaika Päivärahan korotusosat Omavastuuaika Päivärahan määrittelyn muutoksia Alle kahden

Lisätiedot

Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje

Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje Vanhempainpäivärahan yleisistä perusteista saat tarkempaa tietoa Lapsiperheet-sivuilta sekä Kelan toimistoista. Päivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti henkilön

Lisätiedot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa 1.2.2016 31.1.2017 Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa

Lisätiedot

Sairauspäivärahan määrän laskennan ohje

Sairauspäivärahan määrän laskennan ohje Sairauspäivärahan määrän laskennan ohje Sairauspäivärahan yleisistä perusteista saat tarkempaa tietoa Kun sairastat -sivuilta sekä Kelan toimistoista. Päivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti henkilön

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä osasairauspäivärahaa koskevaksi

Lisätiedot

TUKIPAKETIN VEROTUS JA

TUKIPAKETIN VEROTUS JA TUKIPAKETIN VEROTUS JA TULONTASAUS Verohallinto Sisällys Tukipaketin verotus Tukipaketin verotus Tulontasaus ansiotulojen verotuksessa (Verohallinnon ohje 7.9.2015) Verokortin hakeminen Vero.fi-sivuston

Lisätiedot

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa HE 189/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi. Esityksessä

Lisätiedot

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä?

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Marjaana Maisonlahti, Opettajien Työttömyyskassa 1 17.9.2013 Tuija Häkkinen Yleistä työttömyysturvasta

Lisätiedot

Freelancer verottajan silmin

Freelancer verottajan silmin Sopimus olennainen: Työsopimus -> työsuhde -> palkka ja työlainsäädäntö Ei työsuhdetta -> työkorvaus (poikkeuksena tietyt henkilökohtaiset palkkiot) Työsuhteessa lait ja TES määrittelevät tarkkaan useita

Lisätiedot

Jäsenmaksuohjesääntö 2014

Jäsenmaksuohjesääntö 2014 Jäsenmaksuohjesääntö 2014 1. Jäsenmaksu Suomen Journalistiliiton jäsenen tulee liiton sääntöjen mukaan maksaa jäsenmaksua, ellei hän ole oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen. Jäsenmaksun suuruudesta päättää

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) 1, 2 :n 2 momentti, 4 :n

Lisätiedot

Erityishoitorahan asiointipalvelun määrän laskennan ohje

Erityishoitorahan asiointipalvelun määrän laskennan ohje Erityishoitorahan määrän laskennan ohje Erityishoitorahan yleisistä perusteista saat tarkempaa tietoa Lapsiperheet -sivuilta (Lapsen sairastaessa) sekä Kelan toimistoista. Erityishoitorahan määrä lasketaan

Lisätiedot

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-,

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-, 1 INFRA RY:N JÄSENTIEDOTE VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA: PERHEVAPAAN LOMAKERTYMÄ PIENENEE LOMALLA SAIRASTAMISEEN OMAVASTUU Eduskunta hyväksyi vuosilomalain muutoksen. Muutos rajaa äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan

Lisätiedot

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet:

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Yleisohje Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi,

Lisätiedot

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2008 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 20.2.2008 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(5) OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS Vuoden 2007

Lisätiedot

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN JA PERIMINEN PADASJOEN KUNNASSA 01.08.2014 ALKAEN 1. SÄÄDÖKSET 2. PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN 2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN

Lisätiedot

20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva

20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva 20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 204/2009 vp Hallituksen esitys laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2013. 1049/2013 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2013. 1049/2013 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2013 1049/2013 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 Eduskunnan

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita

Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita Aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi Veli-Pekka Ruotsila Nivala 28.8.2012 1 Koulutusrahasto lyhyesti Työmarkkinajärjestöjen hallinnoima rahasto Tukee omaehtoista

Lisätiedot

KIERTOKIRJE 5/ sivu 1 VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA LUKIEN

KIERTOKIRJE 5/ sivu 1 VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA LUKIEN 17.3.2016 sivu 1 Petri Verronen, Olli Rauhamaa, Mari Vasarainen VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA 1.4.2016 LUKIEN Vuosilomalaki muuttuu 1.4.2016 lukien. Muutokset koskevat vuosiloman ansaintaa tiettyjen perhevapaiden

Lisätiedot

Työttömyysaste (%) 8,7 9,4 9,3 9,0

Työttömyysaste (%) 8,7 9,4 9,3 9,0 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA TEHY OPISKELIJAT ON OIKEUS KUULUA TEHYYN Tehy on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto. Jäseninä voivat olla kaikki alan tutkinnon suorittaneet sekä alaa opiskelevat toisesta asteesta korkeakoulututkintoon

Lisätiedot

Pajayrittäjä, vakuuta työskentelysi oikein!

Pajayrittäjä, vakuuta työskentelysi oikein! Pajayrittäjä, vakuuta työskentelysi oikein! Yrittäjän eläkelain mukaan henkilö, joka tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa, on yrittäjä. Yrittäjänä työskentelevän henkilön täytyy hoitaa vakuutusturvansa

Lisätiedot

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus Työvoimakoulutus 1 Työvoimakoulutuksen tavoitteet Työllistyminen Koulutuksen tavoitteena olevan tutkinnon saavuttaminen Muut yleiset valmiudet 2 Opiskelijan oikeudet Koulutus on opiskelijalle maksutonta

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp

VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp MIKÄ MUUTTUU? 1. Loman siirto-oikeus: A. Vuosilomalain mukaisen loman aikana alkavaan työkyvyttömyyteen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu ja B. Tes-perusteisten

Lisätiedot

KANNUKSEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KANNUKSEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 KANNUKSEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 12.12.2012 Voimaantulopäivä: 1.1.2013 1 SOVELTAMISALA Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 14.11.2016 FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 1. Työaikapankin käsite ja tarkoitus Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti.

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti. Kasvatus- ja koulutuslautakunta 22.6.2016 VARHAISKASVATUKSESTA PERITTÄVÄT MAKSUT 1.8.2016-31.7.2017 Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan

Lisätiedot

HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA.

HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA. HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA. PAMista PAM, eli Palvelualojen ammattiliitto on yksityisillä palvelualoilla työskentelevien ja opiskelevien liitto PAMilaisia on jo yhteensä yli 232 000 PAMin alat:

Lisätiedot

Ennakonpidätyksen muutokset. Ohjelmistotalopäivä 26.11.2015 ylitarkastaja Päivi Verkasalo Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö

Ennakonpidätyksen muutokset. Ohjelmistotalopäivä 26.11.2015 ylitarkastaja Päivi Verkasalo Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Ennakonpidätyksen muutokset Ohjelmistotalopäivä 26.11.2015 ylitarkastaja Päivi Verkasalo Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Verohallinnon päätös ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä

Lisätiedot

Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet:

Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet: Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet: 1. Harkinnanvaraisen virka- tai työvapaan määritelmä ja myöntämisen yleiset edellytykset Harkinnanvaraisella virka- ja työvapaalla

Lisätiedot

Työelämän ABC. Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva työsopimus?

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 2 Työeläkeuudistuksen tavoitteet myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella sopeuttaa

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 12.6.2012 Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot

Lisätiedot

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. HE 123/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

Suomen verotus selkeästi

Suomen verotus selkeästi Suomen verotus selkeästi Avainsanat Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle Verohallinto:

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,3 8,2

Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,3 8,2 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N: o 188. Kiertokirj e

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N: o 188. Kiertokirj e POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1950 N:o 188 N: o 188. Kiertokirj e posti- ja lennätinlaitoksen palkannauttijoilta toimitettavista ennakkopidätyksistä sekä posti- ja lennätinlaitoksen

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) PALKKIOSÄÄNTÖ

KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) PALKKIOSÄÄNTÖ KITEEN KAUPUNGIN KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) Hyväksytty KV 16.12.2013 126 Voimaantulo 1.1.2014 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa

Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa 2 2016 Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa Kesäkuu 2016 Lisätiedot: Joonas Rahkola joonas.rahkola@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 1 YHDISTELMÄVAKUUTUS

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti.

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. JÄSENKIRJE M+P+T/1/2016 4.3.2016 1(8) Kristel Nybondas Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PAIMION KAUPUNKI KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä: 13.12.2012 94 Voimaantulopäivämäärä: 1.1.2013 Valtuuston muuttama 25.4.2013 56 1 Soveltamisala Kaupungin

Lisätiedot

Rautavaaran kunta LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALK- KIOSÄÄNTÖ

Rautavaaran kunta LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALK- KIOSÄÄNTÖ Rautavaaran kunta LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALK- KIOSÄÄNTÖ Kunnanhallitus 20.10.2014 250 Kunnanvaltuusto 17.11.2014 44 Kunnanhallitus 9.12.2014 307 Kunnanvaltuusto 15.12.2014 60 Voimaantulo 1.1.2015 2 PALKKIOSÄÄNTÖ

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

TYTAL:N MUKAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRÄÄMISEN ERITYISKYSYMYKSIÄ ( ) Sovitellun työttömyysetuuden huomioiminen vuosityöansion laskennassa

TYTAL:N MUKAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRÄÄMISEN ERITYISKYSYMYKSIÄ ( ) Sovitellun työttömyysetuuden huomioiminen vuosityöansion laskennassa Tapaturma asiain korvauslautakunnan yleisohje 21.12.2016 TYTAL:N MUKAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRÄÄMISEN ERITYISKYSYMYKSIÄ (21.12.2016) Sovitellun työttömyysetuuden huomioiminen vuosityöansion laskennassa

Lisätiedot

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Eläkeinfo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Kevan verkkopalvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä: Kevan laskurit ovat auenneet

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Siviilipalvelusvelvollinen ja verot. Verohallinto vero.fi

Siviilipalvelusvelvollinen ja verot. Verohallinto vero.fi Siviilipalvelusvelvollinen ja verot Verohallinto vero.fi 2017 Verovaroilla kustannetaan Esimerkkejä käyttökohteista: terveydenhoito eli sairaalat, terveysasemat ja palvelutalot koulutus, opettajien palkat,

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.3.2012 21 Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA. https://www.youtube.com/watch?v =kbfgwp3ywoi

HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA. https://www.youtube.com/watch?v =kbfgwp3ywoi HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA. https://www.youtube.com/watch?v =kbfgwp3ywoi Mikä ihmeen PAM? PAM, eli Palvelualojen ammattiliitto on yksityisillä palvelualoilla työskentelevien ja opiskelevien liitto

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuslain työnantajalle maksettavan vuosilomakustannuskorvauksen määrää koskevaa säännöstä muutettavaksi.

Lisätiedot

Haapajärven kaupunki. Luottamushenkilöiden palkkiosääntö

Haapajärven kaupunki. Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Haapajärven kaupunki Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Kaupunginhallitus, Kaupunginvaltuusto 14.11.2011 66 1.11.2011 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 Soveltamisala Luottamushenkilölle suoritetaan

Lisätiedot

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 29.10.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

Elinkeinolautakunta 3/2016. Kokousaika Torstai klo Karvian kunta, lautakuntien kokoushuone. Saapuvilla olleet jäsenet

Elinkeinolautakunta 3/2016. Kokousaika Torstai klo Karvian kunta, lautakuntien kokoushuone. Saapuvilla olleet jäsenet Elinkeinolautakunta 3/2016 Kokousaika Torstai 26.5.2016 klo 18.30 19.15 Kokouspaikka Karvian kunta, lautakuntien kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Seppo Ruokola Jori Louhisuo Sari Vaholuoto Mari Ervelä

Lisätiedot

Korkein maksuprosentti Korkeimman maksun tuloraja 2 1 403 11,5 3 925 3 1 730 9,4 4 815 4 2 053 7,9 5 724 5 2 191 7,9 5 862 6 2 328 7,9 5 999

Korkein maksuprosentti Korkeimman maksun tuloraja 2 1 403 11,5 3 925 3 1 730 9,4 4 815 4 2 053 7,9 5 724 5 2 191 7,9 5 862 6 2 328 7,9 5 999 NAANTALIN KAUPUNKI 15.6.2016 Sivistysvirasto, varhaiskasvatus MAKSUTIEDOTE PÄIVÄHOITOLASTEN VANHEMMILLE Kunnallisessa kokopäivähoidossa noudatetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa (734/1992,

Lisätiedot

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008 Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) ULOSOTTOPIDÄTYS PALKKAHALLINNOSSA Palkan ulosmittausmenettelyä koskeva ulosottolain muutos (469/2006) tuli voimaan 1.1.2007. Yleinen ulosmittauksen määrä on

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen Henkilökohtainen apu Pirjo Poikonen Henkilökohtaisen avun tarkoitus Vammaispalvelulain 8 c» Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella:

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUT

VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUT VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUT Sivltk. 7.3.2017 17, Liite 5 VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN Varhaiskasvatuksen asiakaspalvelumaksulaki astuu voimaan 1.3.2017. Laissa säädetään mm. varhaiskasvatuksessa

Lisätiedot

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden työllistymistä, parantaa tamperelaisten välityömarkkinoiden toimivuutta

Lisätiedot

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Pohjustusta aiheeseen OTK Päivi Siukkola, Pellervo-Seura Työttömyysturvan hakumenettely: asiakkaana TEtoimistossa Oikeustieteen kandidaatti

Lisätiedot

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi Eläkeasiat muutostilanteessa jorma.rautakoski@keva.fi Henkilöstön siirtyminen Muutoksella ei ole vaikutusta siirtyvän henkilöstön eläketurvaan, jos toimintoa hoitavat henkilöt siirretään kunnasta välittömästi

Lisätiedot

Työsopimus ja ohjeet sovitusta keikasta/esiintymisestä on suositeltavaa tehdä kirjallisesti. Työsopimusmalli on työehtosopimuksen liitteenä.

Työsopimus ja ohjeet sovitusta keikasta/esiintymisestä on suositeltavaa tehdä kirjallisesti. Työsopimusmalli on työehtosopimuksen liitteenä. RAVINTOLAMUUSIKKOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Sopimuksen soveltamisala Tällä työehtosopimuksella määrätään vähimmäispalkat ja työehdot ohjelmatoimistoihin ja ravintoloihin työsuhteessa

Lisätiedot

KORVAUSHAKEMUS Luoton takaisinmaksuturva Työttömyys

KORVAUSHAKEMUS Luoton takaisinmaksuturva Työttömyys Financial Insurance Company Limited, Y-tunnus 1067708-2 HENKILÖTIEDOT Korvauksenhakija täyttää Vakuutetun suku- ja etunimet Vakuutusyhtiö täyttää 1 (5) Alkaa Päättyy Laji Vahinkonumero Lähiosoite Postinumero

Lisätiedot

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 1.2.2017 31.1.2018 Puuliitto puuliitto.fi 1 Metsäkonealan työehtosopimus on voimassa 1.2.2017 31.1.2018. TYÖAIKA Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa

Lisätiedot

Koulutusrahaston etuudet

Koulutusrahaston etuudet Koulutusrahaston etuudet 1 Koulutusrahasto lyhyesti Työmarkkinajärjestöjen hallinnoima rahasto Tukee omaehtoista ammatillista aikuiskoulutusta Etuudet aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi Toimintaa

Lisätiedot

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia. johtuu saman työnantajan muiden työntekijöiden. tehtäväksi myös Iomautuspäivärahaa koskeviin säännöksiin.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia. johtuu saman työnantajan muiden työntekijöiden. tehtäväksi myös Iomautuspäivärahaa koskeviin säännöksiin. 1994 vp - HE 110 Hallituksen esitys EduskunnaJJe laeiksi lomaotuksen johdosta maksettavasta ylimääräisestä työttömyysvakuutusmaksusta vuonna 1994 annetun lain muuttamisesta ja työttömyysturvalain väliaikaisesta

Lisätiedot

Työsuhteet ja henkilöstöasiat

Työsuhteet ja henkilöstöasiat Työsuhteet ja henkilöstöasiat Pienosuuskuntaforum 2016 Helsinki 26.9.2016 Merja Hiltunen, KTM Idekoop Osuuskunta 26.9.2016/mh 1 Työlainsäädäntö Työsopimuslaki Työehtosopimukset Työaikalaki Vuosilomalaki

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Kokouspalkkiosääntö Yhtymähallitus

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Kokouspalkkiosääntö Yhtymähallitus Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Kokouspalkkiosääntö 1.1.2016 Yhtymähallitus 16.12.2015 151 Sisällysluettelo 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

Samassa veneessä Työttömyysturvan ajankohtaiset asiat

Samassa veneessä Työttömyysturvan ajankohtaiset asiat Samassa veneessä Työttömyysturvan ajankohtaiset asiat Marjaana Maisonlahti Opettajien Työttömyyskassa 1 Sisältö Työttömyysturva ja vapaan sivistystyön opettajat - Yleistä maksutilanteesta - Soviteltu päiväraha,

Lisätiedot

1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Valtuuston hyväksymä

1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Valtuuston hyväksymä 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston 14.9.1990 hyväksymä 1 Palkkiot

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden palkkiosääntö

Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Luottamushenkilöiden palkkiosääntö SISÄLLYS 1 Yleistä 2 Kokouspalkkiot 3 Vuosipalkkiot 4 Osa-aikaiset luottamushenkilöt 5 Vaalitoimielinten palkkiot 6 Erillispalkkiot 7 Toimielimen sihteerin palkkio 8

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö. Voimaantulo 1.1.2013

Oulun kaupunki. Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö. Voimaantulo 1.1.2013 Oulun kaupunki Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 118 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Asia Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyysturvalain muuttamisesta HE 94/2015 vp Aluksi Näyttelijäliitolta

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot