Kirjanpitolautakunnan (KILA) kuntajaosto on päivittänyt yleisohjeen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadinnasta.

Transkriptio

1 Johdanto Kuntalain 68 :n mukaan kunnan tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Toimintakertomus on osa tilinpäätöstä ja sekä tilinpäätös että toimintakertomus ovat välineitä sen varmistamiseksi, että tilinpäätöksen lukija saa kunnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta oikean ja riittävän kuvan. Toimintakertomuksen sisällöstä säädetään kuntalaissa. Kunta voi laatia toimintakertomuksen lisäksi kuntalaisille ja muille kunnan sidosryhmille jaettavan vuosikertomuksen, joka on sisällöltään toimintakertomusta suppeampi. Toisaalta toimintakertomuksen sisältöä ei ole syytä laajentaa aikasarjoilla ja tilastoilla, joiden tiedoilla ei tilikauden tai sen päättymisen jälkeen tapahtuneen kehityksen kuvaamisessa ole olennaista merkitystä. Toimintakertomukseen sisältyy kunnan johdon selonteko sisäisen valvonnan tilasta ja olennaisimmista kehitystarpeista kunnan osalta ja konsernijohdon tulee tehdä vastaava selonteko konsernin osalta. Kirjanpitolautakunnan (KILA) kuntajaosto on päivittänyt yleisohjeen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadinnasta. Vuoden 2011 aikana on päivitetty yleisohjeet konsernitilinpäätöksen ja tuloslaskelman laatimisesta sekä suunnitelman mukaisista poistoista. Kuntajaosto antoi lomapalkkavelan kirjaamisesta lausunnon, jota on noudatettava vuoden 2011 tilinpäätöstä laadittaessa. 3

2 Tilinpäätössäännökset Kunnan tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan kuntalain sekä soveltuvin osin kirjanpitolain ja kirjanpitoasetuksen säännöksiä (KuntaL 68 ). Kuntalaki on kirjanpitolakiin nähden erityislain asemassa. Siltä osin kuin mainittujen lakien säännökset poikkeavat toisistaan, noudatetaan kuntalakia. Kirjanpitolain säännösten soveltamisesta antaa ohjeet kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Myös konsernitilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia. Kuntalain 68 mukaan tilinpäätökseen kuuluvat - tase - tuloslaskelma - rahoituslaskelma - taseen liitetiedot - tuloslaskelman liitetiedot - rahoituslaskelman liitetiedot - talousarvion toteutumisvertailu - toimintakertomus ja lisäksi - kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Tilinpäätöksen laadinnasta on säännökset kuntalaissa ja kirjanpitolaissa. Kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoittaa allekirjoituspäivänä päätös- ja toimivaltainen hallitus. Jos tilinpäätöksen allekirjoittaja on esittänyt eriävän mielipiteen tilinpäätöksestä, on tätä koskeva lausuma sisällytettävä siihen hänen vaatimuksestaan. Tilinpäätös sekä luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista samoin kuin tieto niiden säilytystavoista on kirjoitettava sidottuun tai välittömästi tilinpäätöksen jälkeen sidottavaan tasekirjaan, jonka sivut tai aukeamat on numeroitava. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tietojen oikeellisuus ja riittävyys, joka koskee tilikauden tuloksen muodostumista ja tilinpäätöspäivän rahoitusasemaa, toteutuu varsin pitkälle noudattamalla kuntalain sekä kirjanpitolain ja asetuksen säännöksiä sekä kuntajaoston ohjeita tilinpäätöslaskelmien ja liitetietojen laatimisesta. Mainittu säännös velvoittaa kuitenkin kirjanpitoasetuksessa ja liitetieto-ohjeessa määrättyjen liitetietojen lisäksi antamaan tapaus- ja tilannekohtaisia liitetietoja. 4

3 Kunnan kohdalla tilinpäätöslaskelmiin tai liitetietoihin liittyvistä poikkeuksista päättää kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Tilinpäätöksen laadintavastuussa olevan toimielimen ja viranhaltijan on tiedettävä, mitä säännöksiä on noudatettava ja milloin on mahdollista tehdä omaan harkintaan perustuvia ratkaisuja, esim. valintoja sovellettavista menettelytavoista. Virheellisesti laadittuun tilinpäätökseen liittyy rangaistus- ja vahingonkorvausvastuu. Tilinpäätöstä laadittaessa ja tilinavausta tehtäessä on noudatettava ns. yleisiä tilinpäätösperiaatteita. Säännös sisältää kuusi eri tilinpäätösperiaatetta ja yhden tilinavausperiaatteen. Nämä periaatteet ovat - jatkuvuuden periaate - johdonmukaisuus menettelytavoissa tilikaudesta toiseen - sisältöpainotteisuus eli asia ennen muotoa periaate - varovaisuuden periaate - tasejatkuvuuden periaate (tilinavausperiaate) - suoriteperusteisuus - erillisarvostuksen periaate. Edellä olevien periaatteiden lyhyt kuvaus: Jatkuvuuden periaatetta sovelletaan erityisesti pysyvien vastaavien arvostuksessa. Pysyviin vastaaviin kuuluva hyödyke arvostetaan sillä perusteella, miten se myötävaikuttaa tulon tai palvelun tuottamisessa. Johdonmukaisuus menettelytavoissa tilikaudesta toiseen tarkoittaa sitä, että tilinpäätöksen laajuus-, mittaamis-, arvostus- ja kohdistamisongelmat ratkaistaan mahdollisimman yhtenäisellä tavalla tilikaudesta toiseen ja kerran valittua menettelytapaa on noudatettava jatkuvasti. Muuttaminen edellyttää perusteltua syytä. Sisältöpainotteisuudella eli asia ennen muotoa -periaatteella tarkoitetaan oikeaa ja riittävää kuvaa koskevan vaatimuksen kanssa sopusoinnussa olevaa yleistä tilinpäätösperiaatetta. Sen mukaan liiketoimen tai sopimuksen tosiasiallinen luonne otetaan huomioon esitettäessä siihen perustuvia lukuja tuloslaskelmassa ja taseessa eli huomio kiinnitetään tapahtumien tosiasialliseen sisältöön, ei yksinomaan niiden oikeudelliseen muotoon. Varovaisuuden periaatteen mukaan tilinpäätöstä laadittaessa kulut on kirjattava riittävän suurina ja vastaavasti aktivoinnit tehtävä riittävää harkintaa käyttäen. Erityistä varovaisuutta tulee noudattaa aktivoitaessa kehittämismenoja tai lainamenoja. Myös tulouttamisessa on noudatettava riittävää pidättyvyyttä. Tilinpäätöksessä otetaan huomioon ainoastaan tilikaudella toteutuneet voitot. Tilinpäätöstä laadittaessa on myös otettava huomioon kaikki päättyneeseen tai aikaisempiin tilikausiin liittyvät, ennakoitavissa olevat vastuut ja mahdolliset menetykset, vaikka ne tulisivat tietoon vasta tilikauden päättymisen jälkeen. 5

4 Tasejatkuvuuden periaate edellyttää, että tilinavauksen on perustuttava edellisen tilikauden päättäneeseen taseeseen. Tilinavausta tehtäessä ei voida tehdä edellisen tilikauden päättänyttä tasetta vastaamattomia arvontarkistuksia tai muita muutoksia. Suoriteperusteisuus edellyttää, että maksuperusteiset kirjaukset on vähäisiä liiketapahtumia koskevia kirjauksia lukuun ottamatta oikaistava ja täydennettävä suoriteperusteen mukaisiksi ennen tilinpäätöksen laatimista. Suoriteperusteisuus on varsinaisesti sovellettavissa menoissa ja tuloissa, jotka liittyvät tuotannontekijän vastaanottamiseen tai suoritteen luovuttamiseen. Verotuloja, valtionosuuksia, tukia, avustuksia, korvauksia tai rahoitustapahtumia kuten korkoja ei vastaa mikään määrätty tuotannontekijä tai suorite kunnan toimintaprosessissa. Näiden erien kohdistaminen tilikaudelle on kuntajaoston kirjanpito-ohjeissa määritelty erikseen. Suoriteperusteisuudesta on eräitä poikkeuksia, esim. verotulojen kirjaaminen. Erillisarvostuksen periaate edellyttää, että taseen erät ja niihin sisältyvät hyödykkeet on arvotettava erikseen. Poistosuunnitelma tulee tehdä kullekin pysyviin vastaaviin kuuluvalle hyödykkeelle tai hyödykeryhmälle erikseen eikä koko tase-erälle. Myös vaihto- ja rahoitusomaisuus arvostetaan hyödykekohtaisesti. Tällöin yksittäisen hyödykkeen arvonnousu ei voi korvata toisen arvonalentumista. Yleisistä tilinpäätösperiaatteista saa poiketa, kun poikkeaminen perustuu lakiin tai lain nojalla annettuun muuhun säännökseen tai määräykseen. Periaate on, että yleisiä tilinpäätösperiaatteita on noudatettava, ellei poikkeamista ole nimenomaisesti sallittu. Poikkeamisesta on tehtävä selkoa liitetiedoissa. Lakiin perustuvan poikkeusmahdollisuuden lisäksi yleisistä tilinpäätösperiaatteista on mahdollisuus poiketa erityisestä syystä. Poikkeamisen vaikutuksesta tulokseen ja taloudelliseen asemaan tulee esittää arvio liitetiedoissa. Varovaisuuden periaatteesta poikkeamista ei voitane perustella erityisellä syyllä. Tilinpäätöksen tarkastaminen ja hyväksyminen Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös siihen liittyvine asiakirjoineen ja allekirjoituksineen tilintarkastajan tarkastettavaksi. Tilintarkastajan on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava päättyneen tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös ja luovutettava tarkastuslautakunnalle valtuustolle osoitettu tilintarkastuskertomus. Kertomukseen sisältyy lausunto siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus. Jos tilintarkastuskertomus sisältää muistutuksen, tarkastuslautakunta hankkii asianomaisten selitykset sekä kunnanhallituksen lausunnon. Tarkastuslautakunta antaa arvionsa tehdyistä muistutuksista, siihen annetuista selityksistä ja kunnanhallituksen lausunnosta. 6

5 Kunnanhallitus saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen valtuuston käsiteltäväksi viimeistään tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Tarkastuslautakunta antaa tilintarkastuskertomuksen tiedoksi valtuustolle sekä tekee esityksen siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tarkastuslautakunta antaa arviointikertomuksensa valtuuston käsiteltäväksi erillisenä asiakohtana. Kunnan tilinpäätös ja siihen sisältyvät asiakirjat ovat julkisia sen jälkeen, kun kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja ovat allekirjoittaneet tilinpäätöksen. Julkisia ovat tuloslaskelman, rahoituslaskelman, taseen ja niiden liitetietojen lisäksi myös tase-erittelyt ja liitetietojen erittelyt siltä osin kuin ne eivät sisällä salassa pidettäviä tietoja. Tilinpäätösasiakirjat Tilinpäätöksen muodostavat tasekirja ja tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat. Tilinpäätöksen käsittelyssä laaditaan lisäksi tarkastusasiakirjat eli tilintarkastuskertomus ja arviointikertomus. Kunnan tilinpäätöskokonaisuutta kuvaa seuraava luettelo: Tasekirja Toimintakertomus kehityskatsaus ja olennaiset tapahtumat kokonaistalouden tarkastelu konsernitarkastelu kunnan johdon ja konsernijohdon lausumat sisäisestä valvonnasta tuloksen käsittely ja talouden tasapainotus Toteutumisvertailu tavoitteiden toteutuminen käyttötalouden toteutuminen tuloslaskelmaosan toteutuminen investointien toteutuminen rahoitusosan toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat tuloslaskelma rahoituslaskelma tase konsernitilinpäätös Liitetiedot kunnan liitetiedot 7

6 konsernin liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset liikelaitosten tilinpäätökset muiden eriytettyjen yksiköiden tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät tilinpäätöksen allekirjoitus tilintarkastusmerkintä Luettelot ja selvitykset luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista selvitys kirjanpidon säilytyksestä Varmentavat asiakirjat Erittelyt - tase-erittelyt - liitetietojen erittelyt Tilinpäätöksen tarkastusasiakirjat Tilintarkastuskertomus Arviointikertomus Tilinpäätökseen kuuluvien asiakirjojen on oltava selkeitä ja tilinpäätöksen on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus. Mainitut asiakirjat kirjoitetaan sidottuun tai välittömästi tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen sidottavaan tasekirjaan, jonka sivut tai aukeamat numeroidaan. Allekirjoitukset merkitään tasekirjaan tilinpäätöslaskelmien, liitetietojen ja eriytettyjen tilinpäätösten jälkeen. Tilintarkastajan tilinpäätösmerkintä merkitään tasekirjaan allekirjoitusten jälkeen. Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista sekä selvitys kirjanpitokirjojen ja tositteiden säilytystavoista laaditaan kirjanpitolain 3:8 :n mukaisesti. Tilintarkastuskertomusta ja tarkastuslautakunnan arviointikertomusta ei oteta tasekirjaan. Tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat Tilinpäätöstä varmentavia asiakirjoja ovat tase-erittelyt ja liitetietojen erittelyt. 8

7 Toimintakertomus Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Talouden yleinen epävarmuus lisääntyi vuoden aikana erityisesti euroalueen ongelmien vuoksi. Alueen talouden näkymiä vahvisti telakan tilauskannan kääntyminen nousuun. Talouden yleisissä näkymissä on nyt hieman toiveikkuutta, mutta epävarmuus jatkuu. Merkittävin hallinnollinen muutos viime vuonna oli päivähoidon siirtyminen sosiaalitoimesta koulutuslautakunnan alaiseksi varhaiskasvatuksen tehtäväalueeksi. Valtiovarainministeriö teki päätöksen Livonsaaren ja Lempisaaren liittämisestä Naantaliin alkaen. Livonsaaren tuoma väestönlisäys oli 181. Väkiluku kasvoi ilman tätä 68 henkilöllä. Kasvu ei vastaa strategiassa asetettua tavoitetasoa. Työttömyysaste kääntyi hienoiseen laskuun ja oli Naantalissa keskimäärin 6,5 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömien määrä kuitenkin pysyi korkealla tasolla. Myös nuorisotyöttömyys pysyi kaupungin merkittävistä panostuksista huolimatta tavoiteltua tasoa suurempana. Tuoreimman käytettävissä olevan tilaston mukaan työpaikkaomavaraisuusaste oli vuonna 2009 Naantalin nykyisellä alueella 70,8 prosenttia, missä on nousua edellisvuodesta 1,2 prosenttiyksikköä. 9

8 Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavasta valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jonka ratkaisua edelleen odotetaan. Liitosalueiden osalta vireillä olleita yleiskaavatöitä jatkettiin Rymättylässä ja Velkualla. Kaupungin keskustan rakennemallitarkastelua on jatkettu. Keskustakortteleiden osalta järjestetään rakennemalliin liittyen tänä vuonna erillinen suunnittelukilpailu. Seudullinen maankäytön rakennemalliyhteistyö on tulossa kevään aikana kuntien hyväksyttäväksi. Naantalin kaupunginvaltuusto hyväksyi Naantalin kaupungin maankäytön kehityskuvan 2035, mikä on keskeisiltä linjauksiltaan yhdenmukainen seudullisen rakennemalliesityksen kanssa. Turun Seudun Maakaasu ja Energiatuotanto Oy:n, Turun Seudun Kaukolämpö Oy:n ja TSME:n osakkaiden kesken sovittiin laajasta seudullisesta energiaratkaisusta, jonka myötä tuotantokapasiteetti keskitetään TSME Oy:n hallintaan ja kuntien kaukolämpöliiketoiminta siirtyi tämän vuoden alusta Turku Energia Oy:lle kuntien vuokrattua kaukolämpöverkkonsa sille. Turun Seudun Vesi Oy:n aloitti veden toimituksen Turkuun joulukuussa 2011 ja Naantaliin tämän vuoden helmikuussa. Käynnistysvaiheiden jälkeen siirrytään kevään aikana täysimittakaavaiseen tekopohjaveden käyttöön. Tämän jälkeen joudutaan vielä investoimaan varalaitokseksi muutettavaan Halisten vesilaitokseen. Naantali hyväksyi yhteistoimintasopimuksen seudullisesta joukkoliikenneorganisaatiosta ja sopimuksen maaseutuhallinnon järjestämisestä. Kevään aikana tulee hyväksyttäväksi seudullisen jätehuoltoviranomaisen perustaminen. Naantalin kaupunginhallitus päätti osallistua seudullisesta vesihuoltoyhtiöstä tehtäviin jatkovalmisteluihin. Seudullisia selvityksiä on tehty myös rakennus- ja ympäristövalvonnan osalta. Heikentyneen toimintakatteen ja suurten poistojen johdosta kaupungin taloudellinen tulos muodostui 3,4 miljoonan euron alijäämäksi, vaikka asukaskohtainen vuosikate oli kohtuullinen 364 euroa. Kaupungin tuloksen heikentymiseen nettona noin 1,2 miljoonalla eurolla varsinaisesta talousarviosta vaikuttivat erityisesti seuraavat osatekijät - verotulojen toteutuma oli 0,3 miljoonaa euroa yli varsinaisen talousarvion, mikä vastaa Livonsaaren osalta tilitettyä ennakkoa - valtionosuuden nettototeuma oli 0,8 milj. euroa yli varsinaisen talousarvion - maanmyynti- ja kaavoituskorvaustuloja siirtyi vuodelta 2011 yhteensä noin 2 miljoonaa euroa - sosiaali- ja terveystoimen toimintakate syveni noin 1,7 miljoonalla eurolla (vammaispalvelut noin 0,7 M, sosiaalityö yhteensä 0,65 M, erikoissairaanhoito 0,4 M ) - ulkoinen toimintakate oli yleishallinnossa noin 0,5 M, satamassa 0,4 M ja sosiaali- ja terveystoimen hallinnossa 0,24 M budjetoitua parempi 10

9 Ulkoisten toimintamenojen kasvu oli 5,2 prosenttia. Toimintatulot kasvoivat vain 3,8 prosenttia ja tämän johdosta toimintakatteen kasvu nousi 5,8 prosenttiin. Talouden kokonaisuuden kannalta keskeisimpien tehtäväalueiden ulkoisten menojen kasvu oli nopeinta työllistämistoiminnassa 26,6 %, vammaispalveluissa 23,7 %, lapsiperheiden sosiaalityössä 13,7 %, aikuissosiaalityössä 10,2 %, suun terveydenhuollossa 7,7%, varhaiskasvatuksessa 7,6% ja aikuisten psykososiaalisissa palveluissa 6,9 %. Ilahduttavaa oli terveyspalvelujen ja erikoissairaanhoidon menojen hienoinen alentuminen vuodesta Hoito- ja vanhuspalvelut kasvoivat 4,5 % ja perusopetuksen menoissa oli kasvua 2,3 %. Henkilöstömenojen kasvu oli 4 %, mistä lomapalkkavelan uuden jaksotustavan vaikutus oli 0,8 prosenttiyksikköä. Verotulot kasvoivat 3,5 %, kun koko maan muutos oli 3,9 %. Kaupungin velkamäärä nousi edellisvuoden 38,9 miljoonasta 42,2 miljoonaan euroon (2 236 / as). Talousarviota laadittaessa arvioitiin velkamäärän nousevan 47,9 miljoonaan euroon (2 540 /as). Investointien alkuperäinen määrä oli 13 miljoonaa euroa. Suurin kohde oli satamalaiturien peruskorjaus. Investointien toteutuminen jäi bruttona10,6 miljoonaan euroon. Tilinpäätös ei ole tuonut esiin seikkoja, jotka edellyttäisivät tälle vuodelle hyväksytyn talousarvion tarkistamista. Investointiohjelman ja toimintakatteen hallinnalla on jatkossa erittäin suuri merkitys rahoituksen lisäksi käyttötalouden tasapainon kannalta. Ilman sosiaali- ja hoivapalvelujen kasvun rajoittamista ei talouden tasapainosta kyetä huolehtimaan vain muita toimintoja sopeuttamalla. 11

10 Keskeiset taloushistorialliset kuvaajat, lähde Tilastokeskus Toimintakate (itseisarvo), /as Naantali Koko maa Verorahoitus (verotulot + käyttötalouden valtionosuudet), /as Naantali Koko maa Sisältää kuntakohtaistetut opetus- ja kulttuuritoimen valt.os., työllistämistuen sekä muut tuet ja avustukset valtiolta Vuosikate, /as Naantali Koko maa 12

11 Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot, /as Naantali Koko maa Verotulot verolajeittain, /as. (TP:n mukaan) Kiinteistövero ym. Yhteisövero Kunnallisvero Lainakanta 31.12, /as Naantali Koko maa 13

12 Kertynyt tulorahoitusjäämä sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, milj. 30,0 20,0 10,0 0,0-10,0-20,0-30,0-40,0-50, Kumulatiivinen lainakannan muutos vuodesta 1997 Kertynyt tulorahoitusjäämä vuodesta 1997 Tulorahoitusjäämä = vuosikate - poistonalaisten investointien omahankintamenot Vuosikate, poistot ja investoinnit, /as Vuosikate Poistot ja arvonalennukset Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yht. Toimintakate ja verorahoitus indeksoituina, 1999= Toimintakate Verot + valtionosuudet (TP:n mukaan) 14

13 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Vuoden 2011 luottamustoimielinorganisaatio on pysyvien toimielinten osalta sama kuin edellisenä vuonna. Luottamushenkilöorganisaatio KAUPUNGINVALTUUSTO KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA TARKASTUS- LAUTAKUNTA KAUPUNKISUUNNITTELU JAOSTO KAUPUNGINHALLITUS YLEISJAOSTO KOULUTUSLAUTA KUNTA KULTTUURILAUTA KUNTA VAPAA- AIKALAUTAKUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA HYVINVOINTI JAOSTO YKSILÖJAOSTO KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA RAKENNUSLAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA SAARISTOLAUTAKUNTA Kaaviossa ei ole mukana määräaikaista seurantatoimikuntaa, jonka tehtävänä on valtuustokauden ajan erityisesti seurata, miten vuoden 2009 kuntaliitoksen yhdistymissopimuksen mukaiset palvelujen järjestämisperiaatteet toteutuvat. 15

14 NAANTALIN KAUPUNKI TASEKIRJA 2011 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Vuoden 2008 aikana sekä kansainvälisessä että Suomen taloudessa tapahtui erittäin nopea ja jyrkkä käänne huonompaan suuntaan. Tilanne on edelleen hyvin altis häiriöille, vaikka monissa asioissa on tapahtunut käännettä. BKT käyvin hinnoin BKT mrd eur, vas ast. BKT / asukas, oikea ast. V talousromahduksen suuruutta kuvaa hyvin öljyn tuontihintojen hintakehitys. Korjausliike on myös ollut vahva (Tulli / Tilastokeskus). Vuoden 2008 jälkeinen nousu kuvaa paitsi elpymistä, myös kansainvälistä epävarmuuden tilaa. 16

15 Markkinakorkojen taso on edelleen varsin alhainen, koska alkanut nousu on mm. euro-alueen kriisin takia kääntynyt laskuksi ja epävarmuus on edelleen suuri. Keskeiset keskuspankit näkivät vuosi sitten talouden elpyvän, mutta euro-alueen kriisi on muuttanut näkymät hyvin epävarmoiksi. Euroalueen kriisi on jakanut euromaita yhä voimakkaammin eri ryhmiin; osa on toistaiseksi saanut rahoittajien luottamusta lisää, kun joidenkin osalta epäluottamus kasvaa. Ongelmia on edelleen olemassa eivätkä ne poistu nopeasti. 17

16 Oheisessa kaaviossa on kuvattu eräiden eurovaltioiden luottoriskien hinnoittelua. Kaavio on Suomen Pankin Euro & Talous julkaisusta (4/2011). Kansainvälisen talouden käänne parempaan alkoi viime vuonna, mutta näkymät muuttuivat hyvin nopeasti taas epävarmaan suuntaan. Viime vuonna monissa arabimaissa esiintyi kansannousuja, joiden jäljiltä olot eivät ole vakautuneet. Syyriassa on kriisi menossa ja Iran on sulkemassa Euroopan maiden öljyhanoja jouduttuaan pakotteiden kohteeksi ydinase-epäilyjen kohteeksi. EU:n talousvakausasioiden sopiminen on osittain auki ja sen kehittely tullee viemään vielä merkittävästi aikaa. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli tammikuun lopussa yhteensä työtöntä työnhakijaa, mikä on vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kaikkiaan oli tammikuussa avoinna työpaikkaa, enemmän kuin vuosi sitten. Työvoimapoliittisilla toimenpiteillä sijoitettuja oli tammikuun lopussa , mikä oli enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi palkkatuki, työharjoittelu ja omaehtoinen opiskelu. Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli tammikuussa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysaste oli 66,9 prosenttia eli 0,1 prosenttiyksikköä suurempi kuin viime vuoden tammikuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli , mikä oli vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 7,8 prosenttia eli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Seuraavassa on koko maan työttömyysasteen aikasarja (Tilastokeskus). 18

17 Koko maan työllisyystilanteen paranemisessa valitettavaa on, että lukujen parantuminen johtuu merkittävästi siitä, että työvoimaa poistuu työmarkkinoiden käytöstä eikä siitä, että varsinainen tuotannollinen tai palvelutoiminta olisi elpynyt. Turun talousalueen kehitys Alueen suuren työllistäjän, telakan tilauskanta vahvistui merkittävästi vuoden aikana. Hankkeiden pitkäkestoisuuden ja kerrannaisvaikutusten takia olisi suotavaa nähdä tilauskirjan vahvistuvan edelleen. Seudun energiaratkaisun täytäntöönpano alkoi , mukana Fortum Oyj, Turku Energia Oy sekä Kaarinan, Raision ja Naantalin kaupungit. Lisäksi sopimuksissa ovat mukana Turun Seudun Maakaasu ja Energiatuotanto Oy ja Turun Seudun Kaukolämpö Oy. Päätös uudesta voimalasta pyritään tekemään vuoden 2012 loppuun mennessä. Uuden voimalan rakentaminen on työllisyydenkin kannalta merkittävä päätös. Turun Seudun Jätehuolto Oy:llä ja Rouskis Oy:llä on parhaillaan käynnissä ympäristövaikutusten arviointimenettely, jossa muun muassa jätevoimalan vaikutukset arvioidaan. Turun Seudun Jätehuolto Oy:n alueella arvioidaan vaihtoehtoisina paikkoina Raision Palovuoren alue ja Turun Topinojan jätekeskuksen alue. Rouskis Oy:n alueella sijoituspaikkana on Korvenmäen jäteasema Salossa. Yhtiöiden johto selvittelee mediatietojen mukaan yhtiöiden fuusiota. Vuoden 2012 puolella julkistettu Salon seudun elektroniikkateollisuuden työpaikkojen väheneminen vaikuttaa myös Turun seudulle, koska Turun seutukunnalta on käyty laajamittaisesti työssä Salossa. Aikaisemmin näitä työpaikkoja on jo vähennetty karsimalla vuokratyövoimaa, mutta se ei ole ollut aivan yhtä näkyvää. 19

18 TYÖTTÖMYYS NAANTALISSA (lähde V-S ELY-keskus, työllisyyskatsaus) kk / vuosi Työttömiä yht. Tyött.aste Työtön yli vuoden Työttömät > 50 v Työtön < 25 v vuosi-ka , , , , , , , , , , , , , vuosi-ka , Maakunnan työttömyysaste oli pitkään selvästi koko maata alempi, mutta 2011 maakunnan luku ohitti maan keskiarvon (Tilastokeskus). Työttömyysaste (%) Koko maa 11,4 10,2 9,8 9,1 9,1 9,0 8,8 8,4 7,7 6,9 6,4 8,2 8,4 7,8 Varsinais-Suomi 9,9 8,5 8,0 8,4 7,7 8,4 8,3 7,0 6,5 6,2 5,7 7,5 8,1 7,9 Työssäkäynnin kehitys eräissä seutukunnissa ja huoltosuhde Työlliset + ei-työlliset = alueen väestö Seutukunta työll. ei-työll. huoltosuhde työll. ei-työll. huoltosuhde huoltosuhteen Väkiluvun suhde muutos 2010 / / 2010 KOKO MAA , ,3 1,2 1,037 Helsinki , ,5-6,3 1,120 Loimaa , ,5 2,3 0,998 Rauma , ,0 5,1 0,966 Salo , ,7-20,5 1,035 Tampere , ,6-0,9 1,157 Turku , ,5-2,5 1,063 Vakka-Suomi , ,0-8,5 0,939 Turunmaa , ,0-0,1 0,988 Ahvenanmaa mk , ,4-6,1 1,087 Maarianhamina , ,5-8,1 1,067 20

19 Työllisten määrä on koko maassa 2000-luvulla kasvanut :lla ja ei-työllisten määrä :lla. Huoltosuhde on hieman parantunut. Edellä olevaan taulukkoon otetuista seutukunnista Rauman ja Loimaan seutukunnat ovat parantaneet huoltosuhdetta muuttoliikkeen kautta, koska kokonaisväestö on vähentynyt. Salon seutukunnan tilanne on ollut pitkään vaikea ja vaikeutuu 2012 edelleen. Turun seudun tilanne on heikentynyt vähemmän kuin Helsingin, mutta Tampereen parantunut viime vuodesta. Varsinais-Suomen seutukuntien 2000-luvun kehityssuunnat näkyvät alla. Naantalin 2010 luvuissa on mukana osakuntaliitosalueen väestö. Työssäkäynnin kehitys V-S seutukunnissa ja huoltosuhde Seutukunta työll. ei-työll. huoltosuhde työll. ei-työll. Työlliset + ei-työlliset = alueen väestö huoltosuhde huoltosuhteen muutos / 2010 Väkiluvun suhde 2010 / 2000 KOKO MAA , ,3 1,2 1,037 Loimaa sk , ,5 2,3 0,998 Salo sk , ,7-20,5 1,035 Turku sk , ,5-2,5 1,063 Vakka-Suomi sk , ,0-8,5 0,939 Turunmaa sk , ,0-0,1 0,988 Naantali , ,4-7,5 1,123 Turun kaupunkiseudulle laaditaan kestävää kehitystä ja alueen vetovoimaisuutta edistävää rakennemallia, Rakennemalli Se on jatkoa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eli PARAS-hankkeen kaupunkiseutusuunnitelmalle. Rakennemallityöhön osallistuu kaupunkiseudun työssäkäyntialueen 14 kuntaa: Aura, Kaarina, Lieto, Parainen, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki ja Turku. Mukana ovat myös Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää yhteinen näkemys kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäyksen päälinjoista. Rakennemallityössä haetaan periaatelinjauksia seudullisesti merkittäviin toimintoihin kuten asuin- ja työpaikka-alueiden kehittämiseen ja profilointiin, palvelujen järjestämiseen yhdessä sekä liikenne- ja viherverkon luomiseen kaupunkiseudulle tavoitteena kestävä kaupunkirakenne vuonna Rakennemallin on tarkoitus ohjata kuntien maankäyttöä yleispiirteisesti, vaikka se ei ohjaa kaavoitusta eikä rakentamista juridisesti. Luonteeltaan rakennemalli on siten kuntien yhteinen maankäyttöstrategia. Rakennemallia on jatkossa tarkoitus käyttää maakunta- ja yleiskaavoituksen pohjana. 21

20 Rakennemallityö on edennyt ehdotusvaiheeseen ja tavoitteena on, että se tulee kuntien ja Varsinais- Suomen liiton hyväksymiskäsittelyyn huhtikuussa Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Merkittäviä päätöksiä tilikauden aikana ja sen jälkeen Kaupunginvaltuusto hyväksyi Turun seudun energiaratkaisuun liittyvät sopimukset (osakassopimus käsiteltiin muutosten takia uudelleen lokakuussa) hyväksyi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman / lastensuojelusuunnitelman vuosille hyväksyi konserniohjeen hyväksyi elinkeinopoliittisen ohjelman hyväksyi vuoden 2010 tilinpäätöksen myönsi kaupungin hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille vastuuvapauden tilivuodelta 2010 hyväksyi kaupungin henkilöstöstrategian päätti olla hyväksymättä Neste Oil Oyj:n hakemusta Naantalin kaupungin satamajärjestyksen muuttamiseksi ja yhtiön satamajärjestyksen vahvistamiseksi hyväksyi seudullisen joukkoliikenneorganisaation yhteistoimintasopimuksen hyväksyi sopimuksen maaseutuhallinnon järjestämisestä hyväksyi rakennusjärjestyksen hyväksyi matkailustrategian päätti tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosentit vuodelle 2012 hyväksyi talousarvion 2012 ja taloussuunnitelman hyväksyi Naantalin maankäytön kehityskuvan 2035 loppuraportin (maankäytön kehityskuva on lähtökohta ja ohje maankäyttö- ja rakennuslain mukaiselle yleiskaavoitukselle ja muulle suunnittelulle sekä alueiden käyttöönotolle). Kaupunginhallitus päätti, että Naantalin kaupunki osallistuu seudullisen rakennusvalvontaorganisaation tavoitteiden mukaisen selvityksen valmisteluun hyväksyi kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman hyväksyi kaavoitusohjelman ja kaavoituskatsauksen 2011 antoi sairaanhoitopiirille lausunnon talousarvioon 2012 ja taloussuunnitelmaan antoi seudullisesta infratilaajayhteistyöstä lausunnon: Naantalin kaupunki toteaa, että jatkovalmistelun pohjaksi valitun isännöinti+ -mallin toteutuessa seudullisesta infratilaajayhteistyöstä voitaisiin saada tarkastelluista malleista eniten hyötyä ja että Naantali osallistuu isännöinti+ -mallin jatkovalmisteluun päätti hyväksyä kaupungin vuoden 2010 tuloksen käsittelyä koskevan ehdotuksen, hyväksyä vesihuoltolaitoksen vuoden 2010 tuloksen käsittelyä kos- 22