Bussiliikenteen järjestämistavat markkinoiden avautuessa ja markkinaehtoisen liikenteen rooli

Transkriptio

1 Bussiliikenteen järjestämistavat markkinoiden avautuessa ja markkinaehtoisen liikenteen rooli Paikallisliikenneliiton vuosikokousseminaari Lauri Helke, Onnibus Oy

2 Onko Suomen bussiliikenteessä ollut toimivat markkinat? Suomessa on noin 1200 linja-autoyritystä joilla 208 oli linjaliikennelupa Niistä noin parin kymmenen osalta on voitu puhua arvopaperista, muiden osalta linjaliikennelupa on oikeuttanut vähäisten matkustajavirtojen reitteihin. Nykymallia voi verrata sellaiseen torikauppaan, jossa vain pari myyjääsaisi yksinoikeudella myydä torilla; kukaan muu ei saisi tulla torille myymään. Näillä parilla myyjällä olisi niin korkeat hinnat ja niin suppea valikoima, että ihmisillä olisi mukanaan omat eväät.

3 Laki antaa viranomaisille valittavaksi erilaisia järjestämistapoja Ns. bruttomalli, esim. HSL, Tampere, Turku Ns. nettomalli, kokeiltu mm. Helsingborgissa ja Sundsvallissa, lopetettu lukuisten ongelmien vuoksi ja siirrytty bruttomalliin. Ns. Open Access -malli, eli kuka tahansa JL-luvan haltija voi tulla reitille. KäytössäRuotsissa muista malleista täysin riippumattomana. Suomessa Open Access liikenne ei saa haitata PSA-järjestelmiä Toimii ilman tukea eli puhtaasti liiketaloudellisesti. Reittiliikenneluvan hakija ilmoittaa reitin, aikataulut, enimmäishinnan ja laatulupauksen. Alkuperäisen kaaviokuvan lähde: Linja-autoliitto, päättäjäesite Myönnetyn luvan mukaista liikennettäon harjoitettava vähintään kaksi vuotta.

4 Miksi markkinaehtoista liikennettä ei käytännössä voida tukea ns. yleisellä säännöllä? 1. Valtakunnallisuus. Suomen perustuslaki määrää, ettei normipäätöstävoida antaa asetusta alemman asteisella tasolla. Normipäätös on siis aina valtakunnallinen eikä kuntakohtainen. Yleisen säännön antaa valtioneuvosto. 2. Yhdenmukaisuus ja tasapuolinen kohtelu. Kaikkia kansalaisia ja yrityksiä tulee kohdella yhdenvertaisesti. Tästä syystäyleisen säännön vaikutus tulisi olla toisiaan vastaavissa tilanteissa samanlainen. Ei voi tehdäesimerkiksi päätöstä, ettäseutulipun asiakashinta Tampereella olisi 40 euroa ja Turussa 50 euroa. Kunnan vaikutusmahdollisuudet lipun asiakashintaan ovat mitättömät verrattuna nykymalliin johtuen yhdenmukaisuusvaatimuksesta. 3. Byrokratiaongelma: Jotta korvauksen maksamiseen pystyttäisiin käyttämään kuntien rahaa, valtioneuvoston täytyisi tehdä sopimus kaikkien kuntien kanssa. 4. Käytännössämahdoton eriytetty kirjanpito: Liikenteenharjoittajille velvollisuus pitääeriytettyäkirjanpitoa. Aiheuttaa huomattavaa lisätyötä yritykselle ja käytännössä mahdoton järjestää aukottomasti. 5. Puuttuminen yksipuolisesti elinkeinovapauteen: Valtio korvausvelvollinen. Yleinen sääntökoskee kaikkia liikenteenharjoittajia (ei voida valita ketä koskee). Myöskään liikenteenharjoittaja ei voi valita, koskeeko yleinen sääntö häntä. 6. Kustannuksia ei voi rajoittaa korvauskatolla. Koska elinkeinovapauteen puututaan yksipuolisesti, elinkeinon harjoittajalla on oikeus saada markkinahinnan ja asiakashinnan välinen erotus korvauksena hintajousto huomioiden. 7. Miten määritetään markkinahinta? TällähetkelläMatkahuollolla ei ole olemassa markkinahintaisia kuukausikortteja, joten ei ole selvää mikä on markkinahinnan ja tuetun hinnan välinen ero. Onnibus on hinnoitellut oman kuukausikortin. 8. Lopputulos: Avoin piikki. Koska korvauksen tasosta eikäkorvauskatosta voida sopia, valtio ja kunnat tarjoaisivat avoimen piikin liikenteenharjoittajille. Esimerkki: Yleinen sääntövoisi velvoittaa tarjoamaan 30 päivän kausilipun 90 euron asiakashintaan esimerkiksi Kiikoisten ja Porin väliseen matkustukseen (40 km). Mikäon markkinahinta? Nyt Onnibus tarjoaa 30 päivän kausilippua hintaan 220 euroa. Jokaisesta myydystäkausilipusta Onnibus laskuttaisi Valtioneuvostoa 130 euroa. Mitäjos Onnibus päättäisi hinnoitella kortin vaikka 300 euron suuruiseksi?

5

6 YLE LAHTI : Alan suurimman yrityksen konsernijohtaja pitää markkinoita sopimattomina halpalentoyhtiöistä mallia ottavalle bussifirmalle. - Toisin kuin lentoliikenne, linja-autoliikenne ei ole ollut kasvava ala. Bussiliikenteen tärkein kilpailija on henkilöautoilu, eikä asiakkaita tule siirtymään niin paljon autoista busseihin kuin menestymiseen tarvittaisiin, Norrlin ennustaa. "Joustava hinnoittelu ei sovi busseihin"

7 Onnibus testasi neljähypoteesia 1. Matkustuskysyntäon hintaherkkää. Halvoilla hinnoilla saadaan bussiin matkustajia yksityisautosta ja junasta. Lisäksi luodaan kokonaan uutta matkustuskysyntää 2. Matkustajamäärien maksimoinnin kannalta kannattaa valita nopein mahdollinen reitti suurten kysyntäpisteiden välillä 3. Myynnin ohjaaminen Internetiin ei aiheuta negatiivisia reaktioita 4. Väestön suurinta osaa palvelee parhaiten se, ettälipuista ei anneta alennuksia (alennus annetaan kaikille)

8 Hinnoittelumalli Asiakkaan näkökulma: Jokaiselle lähdölle myydään ensimmäinen paikka kolmella eurolla. Hinta nousee paikka paikalta, kuitenkin korkeintaan laatulupauksessa ilmoitettuun reittikohtaiseen maksimihintaan (Tampere-Pori reitillä 15 euroa) Pelinomaisuus herättää ruokahalua Lisäksi lipun voi ostaa laatulupauksen maksimihinnalla autosta Tampere-Pori-reitillä alle 100 km matkoille autohinta on 6 euroa 65 vuotta täyttäneet vapautettu verkkokaupan käytöstä: Kaikki liput autosta hieman Internetin keskihintaa halvemmalla Ei alennuksia lukuun ottamatta alle 4-vuotiaita ja sotaveteraaneja, joilla ilmainen matkustus Paikkatarjontaa ja hinnoittelua hallitaan taustajärjestelmässä Vuorolle asetetaan paikkoja myyntiin, tarvittaessa useammalle autolle Voidaan valita erilaisia hinnoittelumalleja riippuen ennustetusta kysynnästä: Kysytyimmillä lähdöillä hintaprogressio on jyrkempi kuin vähemmän kysytyillä Lisäksi ostoajankohta voi vaikuttaa hintaan Taustajärjestelmä suosittelee historiadatan perusteella parasta hintaprogressiomallia

9 Valtakunnallinen verkosto allianssilla Onni Allianssi on franchising -malli, jossa liikennöitsijä hakee reittiliikenneluvan ja toimii vastuullisena liikennöitsijänä Liikennöinti tapahtuu Onnibus-konseptin mukaisesti (väritys, ilme, myynti Onnibus-verkkokaupasta) Mahdollistaa pienille liikennöitsijöille kannattavan tavan harjoittaa linjaliikennettäja Onnibus-järjestelmälle nopean tavan laajentua Tavoitteena kilpailukykyinen kotimainen vaihtoehto ulkomaisille suuryhtiöille

10 Haasteet 1. Linja-autoasemien hallinnointi ei ole riippumattomalla taholla 2. Rahtijärjestelmään ei ole tasapuolista pääsyä 3. Joukkoliikennelain 22 3 momentti on EU-lainsäädännön vastainen. Oikeusprosessi voisi hidastaa markkinoiden aukeamista, mikäli viranomainen jostain syystä käyttäisi momenttia 4. Korkeat pankkien transaktiokulut per ostos (35 snt, Nordea 50 snt)

11