TIIVISTELMÄ x. Henni Honkalampi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIIVISTELMÄ x. Henni Honkalampi"

Transkriptio

1 TIIVISTELMÄ x Pro gradu -tutkielma Lisensiaatintutkielma Väitöskirja Oppiaine Laskentatoimi ja rahoitus Päivämäärä Tekijä(t) Henni Honkalampi Matrikkelinumero Sivumäärä 61 s. Otsikko Osakevaihdon kirjanpitokäsittely kirjanpitolain ja IfRS:n mukaan Täyttääkö kirjanpitolain mukainen raportointi sidosryhmien informaatiotarpeen? Ohjaaja(t) Antti Fredriksson ja Johanna Rämö Tiivistelmä Tutkielma käsittelee osakevaihdon seurauksena hankitun yhtiön yhdistelemistä konsernitilinpäätökseen. Tältä osalta kirjanpitolain ja IFRS:n vaatimukset poikkeavat toisistaan huomattavastikin. IFRS ja KPL -liikearvot eroavat perusteiltaan usein paljonkin. Tutkielman tavoitteena onkin selvittää, vastaako osakevaihdon nykyinen kirjanpitolain mukainen kirjauskäytäntö sidosryhmien informaatiotarpeeseen. Ongelmaa lähestytään toisaalta vertaamalla IFRS:n ja kirjanpitolain mukaista menettelyä, toisaalta tarkastelemalla kirjauskäytäntöjä kansainvälisestä sekä historiallisesta perspektiivistä. Tutkimus on käsiteanalyyttinen painottuen kansainväliseen kirjallisuuteen. Kirjanpitolain mukainen käytäntö on ongelmallinen toisaalta liikearvon suuruuden, toisaalta todellisen hankkivan osapuolen määrittämisen kannalta. Voidaan ajatella, että koska todellista hankintahintaa ei ole määritetty, muodostuu liikearvo liian pieneksi: ainoastaan käypien arvojen ja kirja-arvojen välinen ero kirjataan, ja varsinainen esimerkiksi synergiaeduista muodostuva kohdistamaton erä jää kirjaamatta. Toisaalta käänteisen hankinnan tapauksessa voi syntyä huomattavakin negatiivinen liikearvo, joka ei johdu hankinnan edullisuudesta, vaan hankinnan kohdistamisesta järjestelyn väärälle osapuolelle. Erityisesti järjestelyissä, joissa osapuolten roolit sekä maksetut vastikkeet poikkeavat ilmeisestä, jäävät nykyisen käytännön tarjoamat tiedot vajaiksi tai jopa harhaanjohtaviksi. Vaikkei sidosryhmien ehkä tarvitsekaan tietää tarkkaa hankintahintaa, jonka määrittäminen voi listaamattomilla yhtiöillä olla hyvin vaikeaa, olisi tieto järjestelyn todellisesta luonteesta todennäköisesti perusteltu. Yksinkertainen osakevaihdon kirjauskäytäntö on yrityskaupassa, jossa osapuolia on ainoastaan kaksi, ostaja ja myyjä, ja vastike muodostuu pelkästään osakevaihdossa maksetusta vastikkeesta. Usein tilanne ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, jolloin nykyisellä kirjanpitolain mukaisella osakevaihdon kirjauskäytännöllä jäädään varsin kauaksi järjestelyn todellisen luonteen kuvaamisesta. Asiasanat Yritysjärjestelyt, konserni, ifrs, kirjanpitolaki Muita tietoja Turun kauppakorkeakoulu Turku School of Economics

2 OSAKEVAIHDON KIRJANPITOKÄSITTELY KIRJANPITOLAIN JA IFRS:N MUKAAN Täyttääkö kirjanpitolain mukainen raportointi sidosryhmien informaatiotarpeen? Liiketaloustiede, laskentatoimen ja rahoituksen pro gradu -tutkielma Laatija: Henni Honkalampi Ohjaajat: KTT Antti Fredriksson VTM Johanna Rämö Turku Turun kauppakorkeakoulu Turku School of Economics

3

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Johdatus aiheeseen Tutkimuskysymys Tutkielman rajaukset YHTIÖN SIDOSRYHMÄT Sidosryhmäteorioiden kehitys Input-output -malli Agenttiteoria Stakeholder-malli Stakeholder-agency -malli Stakeholder-shareholder -mallit Tilinpäätösinformaation käyttäjät LIIKEARVO Kirjanpidollisista periaatteista Liikearvon kirjauskäytännöt Kirjauskäytäntöjen kehitys Hankinta vs. pooling Liikearvon kirjaaminen Liikearvon koostumus Liikearvon poistot ja alaskirjaukset Negatiivinen liikearvo IFRS-HARMONISOINTI Harmonisointi Euroopan Unionissa Harmonisointi Suomessa Harmonisoinnin vaikutukset sekä onnistuminen Käypä arvo Verotuksen ja kirjanpidon sidonnaisuus OSAKEVAIHDON KIRJANPITOKÄSITTELY Konsernitilinpäätös Osakevaihto yhtiöoikeudessa sekä verotuksessa Osakevaihdon käsittely kirjanpitolain mukaan... 43

5 Hankintamenon määrittäminen IFRS-hankintamenolaskelma osakevaihdossa IFRS 3 -standardi Hankkijaosapuolen selvittäminen Hankintahetki Hankintamenon määrittäminen Osakevaihto konsernitilinpäätöksessä IFRS:N JA KIRJANPITOLAIN MUKAISEN MENETTELYN EROISTA Mikä on kirjanpitokäsittelyn eron merkitys käytännössä? Onko osakevaihdolla merkitystä sidosryhmäinformaation riittävyyteen? YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET... 58

6 KUVIOT Kuvio 1 Kuvio 2 Kuvio 3 Contrasting Models of the Corporation: Input-Output Model (Donaldson, Preston, 1995, 68) Contrasting Models of the Corporation: The Stakeholder Model (Donaldson, Preston, 1995, 69) Siirtyminen stakeholder -mallista shareholder -malliin (Ding, Richard & Stolowy, 2008, 727) Kuvio 4 Liikearvon kirjaaminen (Haaramo, 2008, 430) Kuvio 5 Osakevaihto (mukaillen Immonen 2006, 316) Kuvio 6 Konserniliikearvo ja sulautumiserotus Kuvio 7 Käänteinen hankinta Kuvio 8 Kirjanpitolain ja IFRS:n kirjauskäytäntöjen eroista... 54

7 6 1 JOHDANTO 1.1 Johdatus aiheeseen Liikearvo kirjanpitolain (KPL, /1336) ja IFRS:n mukaisissa konsernitilinpäätöksissä muodostuu eri tavoin, sillä kirjanpitolaki ei edellytä hankitun yhtiön varallisuuden arvostamista käypään arvoon kuten IFRS. Lisäksi IFRS edellyttää kirjanpitolaista poiketen hankintamenon sekä hankkivan osapuolen määrittämistä. Tästä johtuen hankittaessa yhtiö siten, että kauppahinta maksetaan omilla osakkeilla, on hankintameno, johon hankitun yhtiön nettovarallisuutta verrataan IFRS:n ja kirjanpitolain mukaan eri. IFRS edellyttää hankintamenon määrittämistä siten, että vastikkeeksi annetut omat osakkeet arvostetaan niiden käypään arvoon (pörssikurssi). Kirjanpitolain mukaisessa konsernitilinpäätöksessä voidaan hankintamenona pitää hankitun yhtiön (osakkeiden) käypää arvoa. Tutkielma käsittelee osakevaihdon seurauksena hankitun yhtiön yhdistelemistä konsernitilinpäätökseen. Tältä osalta kirjanpitolain ja IFRS:n vaatimukset poikkeavat toisistaan huomattavastikin. Laajemmin problematiikka koskee ylipäätään yhtiön taseeseen kirjattujen osakeomistusten yhdistelemistä konsernitilinpäätökseen ja siten myös mahdollisen liikearvon muodostumista. IFRS ja KPL -liikearvothan eroavat perusteiltaan usein paljonkin. Yleisellä tasolla voidaan ajatella, että nykyisin taseeseen syntyneillä liikearvoilla on yhä kasvava merkitys. Myös yhtiöiden sidosryhmien informaatiotarpeiden voi arvioida monipuolistuneen liiketoimintaympäristön muodostuessa yhä monimutkaisemmaksi. Liikearvo kirjanpitolain ja IFRS:n mukaan antaa hiukan erilaisen kuvan erityisesti hankitun yhtiön nettovarallisuuden arvostamisen vuoksi: kirjanpitolain mukainen liikearvo kuvaa lähinnä historiallisten hankintamenojen (kirjanpitoarvojen) erotusta käyvästä arvosta, kun IFRS-liikearvo puolestaan on aidosti jäännöserä, jota ei voida enää kohdistaa hankitun varallisuuden yksittäisille erille. Tutkielmassa ei kuitenkaan ole kyse hankitun omaisuuden arvostamisesta, josta syntyvän liikearvon eron on perinteisesti katsottu johtuvan. Kyseessä on hankittujen osakkeiden arvon ja niistä suoritetun vastikkeen välisen eron osuudesta. Huomiota voidaan lisäksi kiinnittää sulautumisen ja osakevaihdon rinnasteiseen käsittelyyn konsernitilinpäätöksessä. Sulautumisen ja osakevaihdon tulisi molempien johtaa samanlaiseen lopputulokseen konsernitilinpäätöksen osalta, mutta liikearvo kohdistuu näissä kuitenkin lähtökohtaisesti eri tavalla. Osakevaihdon seurauksena liikearvo kirjataan ainoastaan konsernitilinpäätökseen konsolidoinnin seurauksena, kun sulautumisessa liikearvo muodostuu sulautumisessa vastaanottavan yhtiön taseeseen. Osakevaihto ei siis johda liikearvon kirjaamiseen minkään yksittäisen yhtiön taseeseen.

8 1.2 Tutkimuskysymys Verrattaessa kirjanpitolain ja IFRS:n mukaista menettelyä osakevaihdon osalta, voidaan huomata varsin merkittävä ero hankintamenon määrittämisen osalta. Perustellusti voidaan kysyä, täyttääkö kirjanpitolain mukainen menettely enää sidosryhmien informaatiotarpeen. Erityisesti velkojien intressissä on, että taseen varat, tässä tapauksessa osakevaihdolla hankitut osakkeet, ovat arvostettu oikeaan arvoon. Toisaalta tietoja yritysjärjestelyjen todellisista sisällöistä tarvitsee yhtiön perinteisten sidosryhmien lisäksi esimerkiksi veronsaaja. Miten hankintamenon määrittäminen sitten vaikuttaa sidosryhmien tarvitsemaan informaatioon? Ensinnäkin, listaamattomien osakkeiden arvostaminen käypään arvoon on epävarmaa, tuloksia on varmasti yhtä monta kuin on arvostajaakin. Tämän vuoksi vertailukohtana olisi syytä arvostaa myös vastikeosakkeet. On lisäksi jopa todennäköistä, että hankkivan (usein suuremman) yhtiön osakkeiden arvostaminen on varmempaa. Toisaalta, tilinpäätösinformaation käyttäjän tulisi pystyä arvioimaan osakevaihdon todellista luonnetta ja sisältöä. Tämä vaikeutuu huomattavasti, jos tilinpäätös ei sisällä tietoja järjestelyssä maksetuista vastikkeista. Hankintamenon määrittämisen osalta on myös kiinnitettävä huomiota toisaalta taseeseen kirjattavien nettovarojen, tai osakevaihdon osalta osakkeiden, arvostamiseen ja toisaalta hankintamenoon. Nykyisessä kirjanpitolain mukaisessa kirjauskäytännössä nämä ovat rinnasteisia, kun taas IFRS edellyttää ensinnä taseeseen kirjattavien varojen arvostamista ja lisäksi maksetusta vastikkeesta muodostuvan hankintamenon määrittämistä. Tämä kirjanpitolain mukainen hankittujen osakkeiden tai nettovarallisuuden arvon rinnastaminen hankintamenoon aiheuttaa todellisen hankintamenon suuruuden häviämisen tilinpäätösinformaatiosta. Kun kyseessä on yrityskaupan luonteinen yritysjärjestely, kuten osakevaihto konsernin ulkopuolisen tahon kanssa, sidosryhmien informaatiotarpeen vuoksi maksetun vastikkeen suuruuden ilmeneminen olisi kuitenkin todennäköisesti perusteltua. Lopulta voidaan todeta, että kirjauskäytännön perustana oleva kirjanpitolautakunnan lausunto (Kirjapitolautakunnan lausunto 1591, ) on todennäköisesti vanhentunut osakevaihdon hankintamenon määrittämistä koskevilta osiltaan. Erityisesti muuttunut yhtiöoikeudellinen säädösympäristö asettaa uusia vaatimuksia järjestelyille, joissa vastikkeena käytetään oman pääoman ehtoisia instrumentteja. On myös mahdollista, että nykyisin taseeseen syntyneillä liikearvoilla on enemmän merkitystä kuin kymmenen vuotta sitten. Lisäksi yhtiöiden sidosryhmien informaatiotarpeiden voi arvioida monipuolistuneen. Tutkielman tavoitteena onkin tutkia, miten osakevaihdon nykyinen kirjanpitolain mukainen kirjauskäytäntö vastaa sidosryhmien informaatiotarpeeseen. Mihin IFRS:n mukainen hankintamenon määrittäminen perustuu? Jääkö kirjanpitolain mukaisessa

9 8 konsernitilinpäätöksessä osa liikearvosta näkymättömäksi? Ongelmaa lähestytään toisaalta vertaamalla IFRS:n ja kirjanpitolain mukaista menettelyä, toisaalta tarkastelemalla kirjauskäytäntöjä kansainvälisestä sekä historiallisesta perspektiivistä. 1.3 Tutkielman rajaukset Merkittävin työn rajauksista on keskittyminen liikearvon muodostumiseen konsernitilinpäätöksessä nimenomaan osakevaihdon seurauksena. Rajauksen apuna käytetään vielä elinkeinoverolain (Laki elinkeinotulon verottamisesta /360) mukaisen osakevaihdon määritelmää. Tällöin kyseeseen tulevat ainoastaan tapaukset, joissa kohdeyhtiön määräysvalta siirtyy ja vastikkeena käytetään vastaanottavan yhtiön omia osakkeita. Käyttöomaisuusosakkeiden verovapaus mahdollistaisi toki huomattavasti moninaisemmat vaihtotilanteet, mutta ne on rajattu tämän tutkielman ulkopuolelle. Pidän rajausta perusteltuna, jotta aiheen käsittely on mahdollista pitää pro gradu - tutkielman laajuuden rajoissa. Jos tarkasteluun otetaan liikearvon muodostuminen laajemmin, on todennäköistä, että tosielämän tilanteiden kirjo kasvaa liian laajaksi. Tutkielman kannalta elinkeinoverolain mukaisen osakevaihdon edellytyksistä merkittävät ovat toisaalta määräysvallan siirtymisen edellytys, mutta ennen kaikkea annettavan vastikkeen rajaaminen vastaanottavan yhtiön omiin osakkeisiin. Ilman tätä edellytystä tutkielman piiriin lukeutuisivat myös esimerkiksi järjestelyt, joissa vastiketta annetaan useammasta konserniyhtiöstä tai tapaukset, joissa vastikkeena käytetään muutakin kuin osakeannilla merkittäväksi annettavia yhtiön omia osakkeita. Vaikka tutkielma käsitteleekin elinkeinoverolain mukaista osakevaihtoa, on verotukseen liittyvät kysymykset pääosin rajattu tutkielman ulkopuolelle. Samoin osakevaihdon toteuttamisen edellyttämät yhtiöoikeudelliset menettelyt, niiden oikeellisuus ja edellytykset, on jätetty pois tarkastelusta. Tarkoituksena on keskittyä ainoastaan osakevaihdon käsittelyyn konsernitilinpäätöksessä sekä kirjanpitolain että IFRS:n edellytysten mukaisesti. Tutkielma rakentuu siten, että ensin tarkastellaan yhtiön sidosryhmiä, kiinnittäen huomiota sidosryhmiin osakkeenomistajakeskeistä näkemystä laajemmin. Kolmannessa luvussa käsitellään liikearvoa, sen merkitystä, kirjauskäytäntöjä sekä liikearvon kirjauskäytäntöjen kehitystä. Lyhyesti tarkastellaan myös IFRS:n standardien harmonisointia sekä Euroopan Unionissa että Suomessa. Neljännessä luvussa käydään läpi osakevaihdon kirjanpitokäsittely sekä kirjanpitolain että IFRS:n mukaan. Lopuksi arvioidaan osakevaihdon nykyistä kirjanpitolain mukaista kirjauskäytäntöä suhteessa sidosryhmäinformaatioon sekä liikearvon kirjauskäytäntöihin yleisesti.

10 2 YHTIÖN SIDOSRYHMÄT 2.1 Sidosryhmäteorioiden kehitys Input-output -malli Yhtiön sidosryhminä on perinteisesti pidetty lähinnä osakkeenomistajia ja velkojia. Voidaan kuitenkin perustellusti ajatella, että sidosryhmien tarkastelua tulisi laajentaa koskemaan yhtiön toimintaan liittyviä tahoja laajemminkin. Erityisesti hajautunut omistus tuo yhtiön sidosryhmien tarkasteluun uusia näkökulmia, minkä lisäksi tämän tutkielman kannalta on perusteltua pyrkiä laajentamaan sidosryhmiä puhtaasti osakkeenomistajakeskeisestä katsannosta. Osakkeenomistajakeskeinen lähestymistapa jättää helposti huomiotta esimerkiksi yhtiön velkojat silloin, kun heillä ei ole suoraan mahdollisuutta osallistua yhtiön toimintaan. Tämän vuoksi liiaksi ainoastaan osakkeenomistajia painottavaa näkökulmaa ei voida perustella, vaikka yhtiön omistus ei olisikaan hajautunut. Yhtiön sidosryhmiä käsittelevässä kirjallisuudessa termejä on käytetty vaihtelevasti, minkä lisäksi termien määrittelyt vaihtelevat. Myös perustelut ja todistelut ovat usein ristiriidassa muun kirjallisuuden kanssa. On siis perusteltua määritellä, mitä yhtiön sidosryhmillä tarkoitetaan. (Donaldson, Preston, 1995, 66).

11 10 Investors Suppliers Fi rm Customers Employees Kuvio 1 Contrasting Models of the Corporation: Input-Output Model (Donaldson, Preston, 1995, 68) Mallia voidaan tulkita siten (kuvio edellä), että kaikki yrityksen toimintaan osallistuvat tahot saavat panokselleen markkinoiden keskimääräistä tuottoa vastaavan koron, ja ainoastaan yrityksen toimintaan erityisen aktiivisesti osallistuvat voivat saada suurempia tuottoja. Järjestelmään liittyvän kilpailun vuoksi kaikki ylituotot valuvat yrityksen tuotteen loppukäyttäjille (kuluttajille). Tämä on niin sanottu input-output -malli, joka eroaa myöhemmin käsiteltävästä stakeholder -mallista. (Donaldson, Preston, 1995, 68). Input-output -mallin voidaan kuitenkin katsoa vaikuttavan vahvasti muiden yhtiön sidosrymiä kuvaavien mallien taustalla Agenttiteoria Perinteinen agenttiteoria on pääosin rajautunut johdon ja osakkeenomistajien väliseen suhteeseen. Yhtiön sidosryhminä voidaan kuitenkin pitää osakkeenomistajien lisäksi työntekijöitä, asiakkaita, toimittajia, velkojia, yhteisöjä sekä suurta yleisöä (ie. kansalaisia yleensä). Näin agenttiteoriaa voidaan kehitellä suuntaan, jos yritystä pidetään yrityksen ja sen sidosryhmien muodostamana sopimusverkkona. (Hill, Jones, 1992, 131).

12 Johdon ja sidosryhmien välillä vallitsee epäsymmetrinen informaatio. Sisäpiiriläisinä yhtiön johto voi suodattaa tai vääristellä tietoja, joita annetaan sidosryhmille. Johdon mahdollisuus kontrolloida kriittistä informaatiota monimutkaistaa agenttiongelmaa, koska sidosryhmien voi olla vaikea tietää, toimiiko johto heidän intressissään. Itsestään selvä ratkaisu on, että sidosryhmät keräävät lisää informaatiota johdon toimista. Informaation hankkimisen kustannukset voivat kuitenkin estää tämän. (Hill, Jones, 1992, 140). Tiedon hankkiminen johdon toimista on erityisen hankalaa silloin, kun yrityksen omistus on hajautunut. Tällöin on mahdollista, että yhdelläkään yksittäisellä sidosryhmällä ei ole mahdollisuutta kerätä ja analysoida tarvittavia tietoja epäsymmetrisen informaation vähentämiseksi. Tämä lisää johdon mahdollisuuksia päättää yrityksen resurssien hallinnasta ja lisää puolestaan sidosryhmien kannettavaksi tulevaa residuaalista riskiä. (Hill, Jones, 1992, 140). Vastauksena tähän valvontaongelmaan on kehittynyt laajasti erilaisia rakenteita, joiden tarkoitus on tehdä informaation keräämisestä ja analysoimisesta taloudellisempaa. Osa rakenteista on lainsäädännöllisiä (esimerkiksi velvollisuus julkaista konsolidoitu tilinpäätösinformaatio vuosittain), osa pohjautuu yritykseen liiketoiminnallistaa sidosryhmien informaatio tarve (esimerkiksi osakeanalyytikoiden palvelut) ja lisäksi on vielä voittotavoittelemattomia tahoja, jotka pyrkivät valvomaan tiettyjen sidosryhmien etuja (esimerkiksi kuluttajien intressissä toimivat ryhmät). Näiden kaikkien taustalla on mahdollisuus saavuttaa kustannussäästöjä mittakaavaedun avulla tiedon keräämisessä ja analysoinnissa. (Hill, Jones, 1992, 140). Kannustimien, valvonnan sekä toimeenpanorakenteiden tarkoitus on minimoida resurssihukka korjaamalla johdon ja sidosryhmien välistä intressiristiriitaa. Mikäli kannustimet (incentives), valvonta sekä toimeenpanorakenteet (enforcement structures) puuttuvat johdon ja sidosryhmien intressien yhtenäistämiseksi, voi resurssihukka (utility loss) olla mittava. (Hill, Jones, 1992, 138) Stakeholder-malli Viitattaessa yhtiön sidosryhmiin stakeholder-mallin mukaisessa merkityksessä, kaikki yrityksen toimintaan osallistuvat tahot osallistuvat yrityksen toimintaan ansaitakseen tuottoja, ja mikään ryhmä ei ole merkittävämpi kuin toinen. Kuviossa on tämän vuoksi nuolet yrityksen ja kunkin sidosryhmän välillä molempiin suuntiin, minkä lisäksi kaikki sidosryhmät on kuvattu samankokoisiksi ja samalle etäisyydelle yrityksestä. (Donaldson, Preston, 1995, 68). Mallissa ei kuitenkaan ole piirretty nuolia yrityksen eri sidosryhmien välille, ainoastaan suhteessa yritykseen.

13 12 Investors Political groups Suppliers Fi rm Customers Trade A ssociations Employees Governments Communities Kuvio 2 Contrasting Models of the Corporation: The Stakeholder Model (Donaldson, Preston, 1995, 69) Yhteenvetona voidaan korostaa kahta näkökohtaa: johdon sekä sidosryhmien tulee huomioida yhtiön kaikki sidosryhmät, sekä toisensa (stakeholders), sekä johdon ja sidosryhmien toiminnon eroaminen yksittäisistä tehtävää hoitavista henkilöistä. Nämä kaksi näkökulmaa ovat läheisesti sidoksissa toisiinsa. (Donaldson, Preston, 1995, 85). Johdolla voidaan siis katsoa olevan velvollisuus huomioida ja pyrkiä edistämään kaikkien sidosryhmien etua. Tämä poikkeaa perinteisestä mallista (agenttiteoria), jossa johdon katsottu palvelevan lähinnä osakkeenomistajia. (Donaldson, Preston, 1995, 87). Sidosryhmäteorioiden osalta onkin esitetty, että sen vuoksi olisi vaikeampi huomata ja puuttua johdon epäasialliseen menettelyyn, sillä johto voisi aina vedota väljästi ajavansa jonkun sidosryhmän etua. On huomattava, että myös perinteinen, osakkeenomistajalähtöinen malli on epäonnistunut hallitsemaan johdon omavaltaista käyttäytymistä. Lisäksi huomiota on kiinnitettävä siihen, että sidosryhmämalli edellyttää kaikkien sidosryhmien huomioimista tasapuolisesti, mikä puolestaan estää yksittäisten tahojen yksipuolisten etujen ajamisen. (Donaldson, Preston, 1995, 87).

14 2.1.4 Stakeholder-agency -malli Stakeholder-agency -malli on kehittynyt agenttiteorian sekä perinteisen stakeholder - mallin pohjalta. Se kiinnittää erityistä huomiota yrityksen hajautuneeseen omistukseen, joka monimutkaistaa perinteistä päämies-agentti -ongelmaa. Stakeholder-agency -malli lähestyy sopimusverkkoajattelua, jossa yritystoiminnan katsotaan pohjautuvan yrityksen ja sen sidosryhmien välille muodostuvaan sopimusten verkkoon. Omistuksen hajautuminen vaikeuttaa yrityksen valvontaa, koska yksittäiset sidosryhmiä edustavat tahot ovat voimattomampia vaatimaan johtoa vastuuseen. Heillä on vähemmän mahdollisuuksia jättää yritys tai käyttää äänioikeuttaan saadakseen haluamansa tiedot tai vaatiessaan johtoa luovuttamaan heidän haluamansa tiedot. (Hill, Jones, 1992, 149). Uudet kannustinjärjestelmät sekä institutionaaliset mekanismit, joilla pyritään valvomaan sekä toimeenpanemaan johdon ja sidosryhmien väliset sopimukset, voidaan nähdä markkinoiden luomana vastauksena pitkään jatkuneeseen epätasapainoon sekä epätasaiseen resurssien jakautumiseen. (Hill, Jones, 1992, 152). Kaikkien sidosryhmien intressi yrityksessä ei myöskään ole yhtä suuri: suuremman panoksen yrityksen käyttöön antaneet vaativat myös kattavampia kannustimia sekä hallintorakenteita, jotta he voivat suojata asettamansa panoksen. (Hill, Jones, 1992, 133). Huolimatta asettamansa panoksen suuruudesta, kukin sidosryhmä on osa sopimusverkkoa. Tässä suhteessa yrityksen johto on kuitenkin erityisasemassa, koska he ovat sopimusverkon keskiössä. Johto on ainut sidosryhmä, joka on sopimussuhteessa kaikkien muiden sidosryhmien kanssa. Heillä on myös ainoana sidosryhmänä suora mahdollisuus vaikuttaa yrityksen päätöksentekoon. Tästä roolista johtuen johtoa voidaan pitää muiden sidosryhmien edustajana (agenttina), mistä tuleekin teorian nimi: stakeholder-agency - teoria. (Hill, Jones, 1992, 134). Yritys voidaan siis nähdä myös sopimusverkkona yrityksen ja sen resursseita tarjoavien tahojen kanssa. Toisin kuin agenttiteoria, tässä huomioidaan yrityksen kaikki sidosryhmät, ei pelkästään osakkeenomistajia ja johtoa. Agenttiteorian taustalla vaikuttava markkinoiden tehokkuuden hypoteesi hylätään myös, minkä seurauksena yrityksen eri sidosryhmät saavat eriasteiset valta-asemat. (Hill, Jones, 1992, 132) Stakeholder-shareholder -mallit Shareholder -malli käsittelee yrityksen ja sen sidosryhmien välisiä suhteita erityisesti hajautuneen omistuksen näkökulmasta. Voitaisiinkin ajatella, että stakeholdershareholder -ajattelu vastaisi perinteisessä suomalaisessa ajattelussa osakkeenomistajasijoittaja tai osakkeenomistaja-osakemarkkinat -vastakkainasettelua. Hajautuneen omistuksen tapauksessa, erityisesti listayhtiöiden kohdalla, sidosryhmien informaatiotarpeet

15 14 sekä intressit poikkeavat perinteisestä mallista, jossa osakkeenomistajilla ajatellaan olevan mahdollisuus osallistua yrityksen toimintaan. Yleensä Code Law -maissa tyypillisenä pidettyä stakeholder-mallia käytetään kuvaamaan yhtiön omistusrakennetta, joka on hyvin keskittynyt. Yhtiön osakkeenomistajat ovat tyypillisesti yhtiön perustajia, pankkeja tai jopa työntekijöitä, ja he ovat aktiivisesti mukana yhtiön johdossa. Shareholder-malli puolestaan kuvaa omistusrakennetta, jossa yhtiön omistus on hajautunutta ja johto eriytynyt yhtiön omistajista. Shareholder mallia pidetään tyypillisenä common law -maille. (Ding, Richard & Stolowy, 2008, 719). Ding, Richard ja Stolowy ottavat näkökulman, jonka mukaan liikearvon kirjaamiseen liittyvän sääntelyn kehitys voidaan selittää shareholder -mallin yleistymisellä. Eroa shareholder ja stakeholder -mallien välillä on siis pidetty angloamerikkalaisen ja kontinentaalisen Euroopan liiketoimintaympäristöjen välisenä erona, minkä lisäksi on haluttu korostaa yhdysvaltalaisen kirjanpitomallin paremmuutta. (Ding, Richard & Stolowy, 2008, 722). He eivät kuitenkaan pidä edellä mainittua kahtiajakoa näin selvänä, minkä lisäksi shareholder -mallin kehitys on selvästi sidoksissa pääomamarkkinoiden kasvaneeseen rooliin. Lisäksi kirjoittajat haluavat kiinnittää huomiota stakeholder ja shareholder - mallien selvästi eroavaan suhtautumiseen lyhyen ja pitkän tähtäimen voittoihin: stakeholder -mallissa on selvä suuntautuminen pitkän tähtäimen tulokseen, kun taas shareholder -malli keskittyy tuloksen kehittämiseen lyhyellä tähtäimellä. (Ding, Richard & Stolowy, 2008, 723). Lisäksi shareholder -mallissa osakkeenomistajien ja sijoittajien käytettävissä on lähinnä julkinen kirjanpitoaineisto (ts. tilinpäätös), joten he vaativat ajantasaista ( timely, actuarial disclosure ) raportointia. (Ding, Richard & Stolowy, 2008, 744). Tämä siis poikkeaa perinteisestä osakkeenomistaja keskeisestä ajattelusta: jos osakkeenomistajilla on mahdollisuus osallistua yrityksen toimintaan, voivat he myös saada käyttöönsä yrityksen sisäiseen käyttöön tarkoitettuja tietoja. Hajautuneen omistuksen tapauksessa myös osakkeenomistajat jäävät yleisesti saatavilla olevan informaation varaan, jolloin heidän käytössään ei ole lainkaan parempaa informaatiota kuin tahoilla, jotka eivät ole sijoittaneet yritykseen. Osakkeenomistajien käyttöön jää ainoastaan mahdollisuus irtautua yrityksen omistuksesta, jolloin voidaan ajatella syntyvän preferenssi niitä yrityksiä kohtaan, joiden raportointi täyttää sijoittajien vaatimukset. 2.2 Tilinpäätösinformaation käyttäjät Alun epäröinnistä huolimatta, nykyään tilinpäätösinformaation käyttäjien merkitys tilinpäätösstandardien laadinnassa on kiistämätön. Usein tilinpäätösinformaatioon liitty-

16 viä vaatimuksia on perusteltu informaation käyttäjien tarpeilla. (Young, 2006, 580). Tilinpäätösinformaation käyttäjät huomioon ottavan näkökulman voi ajatella kehittävän sidosryhmäajattelua siten, että sidosryhmät tulee todella huomioida tilinpäätösinformaation tuottamisessa. Ongelmallinen kysymys on toki, että käyttäjiä ei yleensä voida pitää homogeenisena ryhmänä, jonka tiedon tarpeet olisivat helposti täytettävissä yhdenmukaisella raportoinnilla. Toisaalta tilinpäätösinformaation käyttäjät huomioiden voidaan kritisoida esimerkiksi historiallisten hankintamenojen käyttämistä sekä liian konservatiivista raportointia. Tilinpäätösinformaation käyttäjä voidaan määritellä liiketoiminnallisten päätösten tekijäksi. Taustalla voidaan katsoa olevan tarpeen tilinpäätösinformaation yhtenäisyydelle. Osittain vertailukelpoisuuden puute johtui tilintarkastajien kyvyttömyydestä määritellä yhtä kirjauskäytäntöä perustavaa laatua oleville tapahtumille kuten varastojen arvostamiselle ja poistoille. Lisäksi muuttuva liiketoimintaympäristö loi lisää alueita, joilla oli käytössä useita eri kirjauskäytäntöjä, muun muassa yrityskaupat ja konsolidointi, liikearvo, tutkimus ja kehitys sekä lease-sopimukset. (Young, 2006, 583). Kun kirjauskäytäntöjä ei kyetty yhdenmukaistamaan ja käytäntöjen joustavuutta vähentämään, muodostui mahdolliseksi, että valtiovalta puuttuu standardin asettamiseen. (Young, 2006, 584). Kun kirjauskäytäntöjen laatimisessa alettiin kiinnittää huomiota selkeisiin tavoitteisiin, muodostui tilinpäätösinformaation käyttäjästä yksi standardien asettamisessa huomioon otettava osapuoli. (Young, 2006, 586). Myös käytännöt ja niiden valinta olivat yhä enemmän kytköksissä tilinpäätösinformaation käyttäjiin ja liiketoiminnalliseen päätöksentekoon. Tilinpäätösinformaation käyttäjän henkilöä ei kuitenkaan ollut tarkemmin selvitetty tai tuotu esiin, vaikka tilinpäätösinformaation käyttäjän tiedot ja taidot informaation lukemiseen olikin välillä kyseenalaistettu. (Young, 2006, 589). Lisäksi tilinpäätösinformaation käyttäjät arvioitiin homogeeniseksi ryhmäksi, mikä jätti huomiotta, että eri ryhmillä on eri informaatiotarpeita. (Young, 2006, 592). Tilinpäätösstandardien suhteen informaation käyttäjien huomioon ottaminen palvelee tarkoitusta, jonka mukaan informaatio tulee olemaan liiketaloudellisen päätöksenteon pohjana. Lisäinformaatiota vaaditaan, jotta voitaisiin tehdä paremmin perusteltuja päätöksiä. Tämä rajaa näkökulmaa: sen lisäksi, että tilinpäätösinformaation käyttäjät ovat homogeeninen ryhmä, tulee informaation palvella ainoastaan liiketaloudellista päätöksentekoa. (Young, 2006, 594). Voidaan sanoa, että tilinpäätösinformaation käyttäjän näkökulman huomioiminen korostaa tilinpäätösinformaatiossa liiketoiminnallisen tehokkuuden ja kasvun merkitystä yrityksille. (Young, 2006, 596). Tilinpäätöskäytäntöjen oikeellisuus oli usein määritelty tiedon hyödyllisyyden sijaan vakiintuneisiin konventioihin tukeutuen: hyvät käytännöt olivat konservatiivisia, johdonmukaisia ja perustuivat usein historialliseen hankintamenoon. Tällöin huomiota tilinpäätösinformaatioon liittyvässä kirjallisuudessa kiinnitettiin lähinnä tuloksen mittaa-

17 16 miseen, liiketapahtumien kirjaamiseen ja yksittäisten raporttien oikeanlaiseen valmisteluun. Tilinpäätös oli määritelty sen mukaan, mitä tilintarkastajat käytännössä tekevät, ja käytännöt perusteltiin laatimiseen liittyvien toimenpiteiden avulla. Merkitystä ei annettu sille, tuottavatko toimenpiteet ja käytännöt todella hyödyllistä informaatiota. Tämä siitä huolimatta, että tilinpäätösinformaation kuvattiin tuottavan tietoa liiketoiminnasta kiinnostuneille osapuolille. Kiinnostuneita osapuolia ei kuitenkaan ollut määritelty tarkemmin. (Young, 2006, 582). Tilinpäätösinformaation hyödyllisyys johtui määritellyistä kirjanpitokäytännöistä, sen sijaan, että hyödyllisyys olisi toiminut tietojen valinnan perusteena. (Young, 2006, 583).

18 3 LIIKEARVO 3.1 Kirjanpidollisista periaatteista Tilintarkastajan kannalta yritysjärjestelyjen raportoinnissa on kyse sen arvioimisesta, antaako hankintamenon allokointi ja suoritettu arvonalennustestaus oikean ja riittävän kuvan järjestelystä ja eri omaisuuserien tulonmuodostuskyvystä suhteessa niiden kirjanpitoarvoon. (KHT-yhdistys 2006, 13.) Hyvän kirjanpitotavan lähtökohta on, että kirjanpito on kirjanpitolain, kirjanpitoasetuksen ja erityislakien, kuten esimerkiksi osakeyhtiölain, mukainen. Hyvä kirjanpitotapa täydentää säädösten soveltamista ja tulkintaa. (Fredriksson, Havukainen, Ilkka, Laitinen, Luoma, Luoma, Nevalainen, Ojala, Perälä, Pärssinen, Saari, Smeds, Termäs, Tikka, Virtanen, Vuorio, 2006, 25.) Kirjanpitovelvollisen on noudatettava hyvää kirjanpitotapaa (KPL 1:3 ), jonka muodostavat käytännössä noudatetut periaatteet, määräykset ja ohjeistus. Kirjanpitolautakunta kehittää hyvää kirjanpitotapaa antamalla yleisohjeita lain tulkinnasta, sekä pyynnöstä erityisiä lausuntoja lain soveltamisesta. (Fredriksson, Havukainen, Ilkka, Laitinen, Luoma, Luoma, Nevalainen, Ojala, Perälä, Pärssinen, Saari, Smeds, Termäs, Tikka, Virtanen, Vuorio, 2006, 25.) Myös konsernitilinpäätöksessä ovat voimassa samat yleiset periaatteet: oikeat ja riittävät tiedot, yleiset tilinpäätösperiaatteet, tilinpäätöseriin liittyvät määritelmät ja arvostus- ja jaksotussäännökset. (Fredriksson ym. 2006, 346.) Kirjanpitolain 3 luvun 3 :ssä säädetään sisältöpainotteisuuden periaatteesta. Tämä tarkoittaa, että liiketoimen tai sopimuksen todellinen luonne otetaan huomioon esitettäessä siihen perustuvia lukuja tilinpäätösaineistossa. Erityisesti on syytä huomata, että IFRS-standardit edellyttävät tiettyjen liiketoimien ja sopimusten esittämistä siten, että ne kuvaavat liiketoimen tai sopimuksen sisältöä sen oikeudellisen muodon sijaan. Sisältöpainotteisuuden nojalla on siis valittava esittämismuoto, joka antaa tilinpäätöksen lukijalle oikean ja riittävän kuvan. Sisältöpainotteisuus on aina arvioitava tapauskohtaisesti, mikä tekee tilinpäätöksen laatimisen ja tarkastamisen haasteelliseksi. Näyttöongelmien vuoksi liiketapahtumien todellisen sisällön selvittäminen voi olla hankalaa ja tulkinnanvaraista. (Fredriksson ym. 2006, 205.) Varovaisuuden periaatteen noudattaminen tilinpäätöksessä tarkoittaa, että tilinpäätöksessä huomioidaan ainoastaan tilikaudella toteutuneet voitot, kaikki poistot ja arvonalennukset sekä velkojen arvon lisäykset, samoin kuin kaikki päättyneeseen tai aikaisempiin tilikausiin liittyvät ennakoitavissa olevat vastuut ja mahdolliset menetykset. Varovaisuuden periaatetta on noudatettava tilikauden tuloksesta riippumatta: tilikauden tappiollisuus ei ole peruste jättää tekemättä esimerkiksi suunnitelman mukaista poistoa tai arvonalentumisen kirjaamista. Varovaisuuden periaatteesta ei kuitenkaan saa muodostua liian merkittävää tekijää. Varovaisuuden periaatteeseen nojautuen ei esimerkiksi

19 18 ole tarkoitus tietoisesti luoda yhtiölle tarpeettomia piilovarauksia. (Fredriksson ym. 2006, 206.) 3.2 Liikearvon kirjauskäytännöt Kirjauskäytäntöjen kehitys Liikearvon kirjauskäytäntöjen kehittymistä on tutkittu kansainvälisesti varsin paljon, mitä voitaneen pitää perusteltuna jo pelkästään liikearvon aiheuttamien kirjausten rahamääräisellä arvolla. Tarkasteltaessa kansainvälisiä tutkimuksia, voidaan todeta kirjanpitolain mukaisen menettelyn ja IFRS:n kuuluvan kirjauskäytäntöjen kehityksessä eri vaiheeseen. Jaettaessa kehitysvaiheet neljään vaiheeseen, voidaan ajatella kirjanpitolain edustavan vaihetta kolme, kun IFRS on vaiheessa neljä. Kolmannen ja neljännen vaiheen merkittävin ero on liikearvon poistaminen: vaiheessa kolme se poistetaan, kun neljännessä vaiheessa käytetään arvonalentumistestausta. Yhdysvalloissa leikattiin vuonna miljardia dollaria ($500 billion) listayhtiöiden osakepääomasta. Kyseessä ei kuitenkaan ollut kirjanpidollinen virhe, vaan muutos liikearvon kirjanpitokäsittelyssä. Aikaisemmin liikearvo poistettiin korkeintaan 40 vuoden ajalla vähentämällä poistoa vastaava määrä nettotuloksesta, kun nyt siirryttiin poistoista arvonalentumistestaukseen. (Tergesen, 2002, 83). Liikearvon kirjauskäytännöillä on siis suurikin merkitys, minkä lisäksi liikearvon kirjaamisen liittyviä käytäntöjä on muokattu suhteellisen aktiivisesti: Muuttuva liiketoimintaympäristö on luonut alueita, joilla oli käytössä useita eri kirjauskäytäntöjä, muun muassa yrityskaupat ja konsolidointi, liikearvo, tutkimus ja kehitys sekä lease-sopimukset. (Young, 2006, 583.) Ding, Richard and Stolowy tutkivat shareholder ja stakeholder mallien yhteyttä liikearvon kirjauskäytäntöihin tutkimalla neljän maan (Iso-Britannia, Yhdysvallat, Saksa ja Ranska) historiallista aineistoa. Heidän tutkimuksensa ei tukenut shareholder ja stakeholder mallien kahtiajakoa code law ja common law -maihin. Sen sijaan tutkimuksen avulla voidaan näyttää, että kaikissa neljässä maassa liikearvon kirjauskäytännöt ovat kehittyneet vaiheittain samasta lähtöpisteestä (stakeholder -malli) kohti shareholder - mallin mukaista kirjauskäytäntöä. (Ding, Richard & Stolowy, 2008, 719). Tutkimus keskittyi hankitun liikearvon kirjaamiseen, siten että kyseessä oli joko ns. non-consolidation goodwill (hankittu muuta varallisuutta kuin osakkeita) tai consolidation goodwill (ostettu yhtiön osakkeita). Tutkimus ei kata yhtiön toiminnan kautta syntynyttä liikearvoa. (Ding, Richard & Stolowy, 2008, 719). Tutkimuksen tekijät ulottavat stakeholder/shareholder mallien kahtiajaon myös taseteoriaan tarkoituksena verrata ns. dynaamista ja staattista tasekäsitystä. Näiden konsep-

20 tien avulla kirjoittajat löysivät liikearvon kirjauskäytäntöjen kehityksestä neljä vaihetta, jotka kaikki tutkitut neljä maata olivat käyneet läpi. Ensimmäinen vaihe on ns. staattinen vaihe (static), jossa taseen arvojen tulisi heijastaa yhtiön likvidaatioarvoa, ja liikearvoa ei mielellään pidetty todellisena varallisuuseränä. Liikearvo tyypillisesti poistettiin välittömästi, tai ainakin nopeasti. Toisessa vaiheessa, ns. heikentynyt staattinen vaihe (weakened static) liikearvo hävitettiin nopeasti, mutta kirjaamalla se pääomaa vastaan. Kolmas vaihe, ns. dynaaminen vaihe (dynamic) viittaa dynaamiseen tasekäsitykseen ja siihen liittyy liikearvon poistaminen suhteellisen pitkällä aikavälillä. Neljäs, ns. actuarial vaihe käsittää liikearvon pitämisen varallisuuseränä siten, että sitä ei systemaattisesti poisteta (tai tehdä arvon alennuksia). (Ding, Richard & Stolowy, 2008, 719). Liikearvon kehittymisen neljä vaihetta: 1. Täysin staattinen vaihe (pure static phase) perustuu tilinpäätösteoriaan, jonka mukaan tase, yhtiön velkojien suojaamiseksi, näyttää likvidaatioarvot. Teorian mukaan liikearvo on fiktiivinen varallisuuserä, johon sovelletaan välitöntä tulouttamista tai nopeaa poistamista. 2. Heikentynyt staattinen vaihe (weakened static phase) on sovellettu versio mallista, joka ei tunnusta liikearvoa varallisuuseräksi, jolloin liikearvo poistetaan pääomaa vastaan. 3. Dynaamisessa vaiheessa (dynamic phase) tasearvostuksessa on siirrytty likvidaatioarvoista ns. dynaamiseen (going concern) lähestymistapaan, vaikka liikearvon käyttöikää pidetäänkin rajallisena. Liikearvo on tunnustettu varallisuuseränä ja se poistetaan pitkän ajanjakson aikana. 4. Actuarial phase vastaa going concern -ajatusta, mutta liikearvon käyttöikää ei pidetä rajallisena. Liikearvoa pidetään varallisuuseränä ja poistojen sijaan siihen kohdistetaan arvonalentumistestaus, joka perustuu diskontattuihin (actuarial) kassavirtoihin. (Ding, Richard & Stolowy, 2008, 725).

Luento 8. Arvonmuutokset: Tulojen tulouttaminen tilikaudelle: Arvonkorotus Käypä arvo Arvonalentuminen.

Luento 8. Arvonmuutokset: Tulojen tulouttaminen tilikaudelle: Arvonkorotus Käypä arvo Arvonalentuminen. Luento 8 Arvonmuutokset: Arvonkorotus Käypä arvo Arvonalentuminen. Tulojen tulouttaminen tilikaudelle: Suoriteperuste Valmistusasteen mukainen tulouttaminen. 1 KIRJANPITO 22C00100 Luento 8a: Arvonmuutokset:

Lisätiedot

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa EDUSKUNNAN VASTAUS 250/2006 vp Hallituksen esitys eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi

Lisätiedot

LIITE. IFRS-standardien vuosittaiset parannukset 2010 2012 1

LIITE. IFRS-standardien vuosittaiset parannukset 2010 2012 1 FI LIITE IFRS-standardien vuosittaiset parannukset 2010 2012 1 1 Kopiointi sallittu Euroopan talousalueella. Kaikki oikeudet pidätetään Euroopan talousalueen ulkopuolella lukuun ottamatta oikeutta kopioida

Lisätiedot

Käyttöomaisuuden määrittely

Käyttöomaisuuden määrittely 1 (5) 8.70 IISALMEN KAUPUNGIN POISTOSUUNNITELMA 1.1.1997 LUKIEN Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.1996 134, tarkastettu kaupunginvaltuuston päätöksellä 25.3.2002 23 ja kaupunginvaltuuston päätöksellä

Lisätiedot

LIITE. IFRS-standardien vuosittaiset parannukset

LIITE. IFRS-standardien vuosittaiset parannukset FI LIITE IFRS-standardien vuosittaiset parannukset 2011 2013 1 1 Kopiointi sallittu Euroopan talousalueella. Kaikki oikeudet pidätetään Euroopan talousalueen ulkopuolella lukuun ottamatta oikeutta kopioida

Lisätiedot

Laki. vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta

Laki. vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta Laki vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan vakuutusyhtiölain (521/2008) 8 luvun 4 :n 4 momentti, 8, 10, 11, 13, 19, 20, 23 ja 25, sellaisena kuin niistä

Lisätiedot

Mitä paineita markkinakriisi on aiheuttanut tilinpäätösraportoinnille ja mitä pörssiyhtiöiden tulisi kertoa tulevaisuudesta?

Mitä paineita markkinakriisi on aiheuttanut tilinpäätösraportoinnille ja mitä pörssiyhtiöiden tulisi kertoa tulevaisuudesta? Mitä paineita markkinakriisi on aiheuttanut tilinpäätösraportoinnille ja mitä pörssiyhtiöiden tulisi kertoa tulevaisuudesta? Sijoitus-Invest 11. 12.11.2009 Tiina Visakorpi ja Minna Toiviainen Markkinakriisin

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys KIRJANPITO 22C00100 Luento 10b: Oman pääoman riittävyys OMAN PÄÄOMAN RIITTÄVYYS Vähimmäisosakepääoma (OYL 1:3 ): Yksityinen osakeyhtiö (oy) 2 500 euroa Julkinen osakeyhtiö (oyj) 80 000 euroa. Yhtiön osakkaiden

Lisätiedot

Oikaisut IFRS:n mukaisiin. Datacenter Solutions - laatimisperiaatteisiin. muut järjestelyt. tilintarkastamaton. muut tuotot - 0, ,3

Oikaisut IFRS:n mukaisiin. Datacenter Solutions - laatimisperiaatteisiin. muut järjestelyt. tilintarkastamaton. muut tuotot - 0, ,3 Alustava Pro Forma konsernin tuloslaskelma 1.1.-31.12.2014 EURm IFRS Descom Group Oy Kauppahinnan kohdistamiseen liittyvät oikaisut Solteq Oyj tilintar kastett u Datacenter Solutions - liiketoiminnan divestointi

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Valmistusasteen mukainen tulouttaminen

KIRJANPITO 22C Valmistusasteen mukainen tulouttaminen KIRJANPITO 22C00100 Luento 8b: Valmistusasteen mukainen tulouttaminen TULOJEN KIRJAAMINEN Tulojen ja menojen kirjaamisperusteena sekä tilikauden tilinpäätöksen laatimisperiaatteena on lähtökohtaisesti

Lisätiedot

Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksen yhdisteleminen vakuutusyhtiön konsernitilinpäätökseen

Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksen yhdisteleminen vakuutusyhtiön konsernitilinpäätökseen Annettu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vakuutusyrityksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta

Lisätiedot

Tuomas Honkamäki, Marko Reponen, Lotta Mäkelä, Sari Pohjonen KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTA

Tuomas Honkamäki, Marko Reponen, Lotta Mäkelä, Sari Pohjonen KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTA Tuomas Honkamäki, Marko Reponen, Lotta Mäkelä, Sari Pohjonen KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTA Talentum Pro Helsinki 2016 4., uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijät Taitto: Sirpa Puntti

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... 19. Yhtiön perustaminen... 21. Liiketoiminnan hankinta... 58

Sisällys. Esipuhe... 19. Yhtiön perustaminen... 21. Liiketoiminnan hankinta... 58 Sisällys 1 Esipuhe........................................... 19 Yhtiön perustaminen............................... 21 1.1 Yleiset periaatteet..................................... 21 1.1.1 Toimintamuodon

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

muutoksen perusteena voi myös olla tulonodotusten tai palvelutuotantokyvyn paraneminen.

muutoksen perusteena voi myös olla tulonodotusten tai palvelutuotantokyvyn paraneminen. Työ- ja elinkeinoministeriö LAUSUNTO 95 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 17.5.2010 1(6) Lausunto poistosuunnitelman tarkistamisesta 1 Lausuntopyyntö X:n hallinto-oikeus pyytää kuntajaoston lausuntoa A:n

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

Sisällys. Lukijalle... 13. Esipuhe 4. painokseen... 13

Sisällys. Lukijalle... 13. Esipuhe 4. painokseen... 13 Lukijalle................................................... 13 Esipuhe 4. painokseen................................... 13 1. Kirjanpitolainsäädännön rakenne.......................... 15 1.1 EU:n tilinpäätössäädökset...................................

Lisätiedot

IFRS-tilinpäätösvalvonnan eräitä havaintoja vuonna 2011

IFRS-tilinpäätösvalvonnan eräitä havaintoja vuonna 2011 IFRS-tilinpäätösvalvonnan eräitä havaintoja vuonna 2011 Vuoden 2010 tilinpäätös Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 12/2011 Rahoitusinstrumentit (IFRS 7 ja IAS 39) Rahoitusinstrumenttien

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Poistosuunnitelman tarkistaminen 295/ /2013. Kunnanhallitus

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Poistosuunnitelman tarkistaminen 295/ /2013. Kunnanhallitus Kunnanhallitus 19 20.01.2014 Kunnanhallitus 29 28.01.2014 Poistosuunnitelman tarkistaminen 295/02.05.00/2013 Kunnanhallitus 20.01.2014 19 Suunnitelman mukaisella poistamisella tarkoitetaan pysyvien vastaavien

Lisätiedot

PRO FORMA -MUOTOISET TALOUDELLISET TIEDOT. Tilintarkastamattomien pro forma -tietojen kokoamisessa noudatetut periaatteet

PRO FORMA -MUOTOISET TALOUDELLISET TIEDOT. Tilintarkastamattomien pro forma -tietojen kokoamisessa noudatetut periaatteet PRO FORMA -MUOTOISET TALOUDELLISET TIEDOT Tilintarkastamattomien pro forma -tietojen kokoamisessa noudatetut periaatteet Seuraavat tilintarkastamattomat pro forma -taloudelliset tiedot ( pro forma -tiedot,

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

YRITYS- JÄRJESTELYT. Raimo Immonen

YRITYS- JÄRJESTELYT. Raimo Immonen YRITYS- JÄRJESTELYT Raimo Immonen TALENTUM Helsinki 2011 Esipuhe... V Lyhenteet... XIII 1 JOHDANTO... 1 1.1 Yritysjärjestelytilanteiden jäsentäminen mitä ovat yritysjärjestelyt?... 1 1.2 Teoksen rakenne

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rahoitus- ja vakuutusryhmittymän vakavaraisuuden laskemisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain (699/2004)

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskauppatilaisuus, Vantaa 5.10.2016 Lakimies Mikko Ranta Nordea Private Banking Yrityskauppa ja siihen valmistautuminen Kaupan kohde Osakekannan kauppa (myyjänä

Lisätiedot

SUOMEN HELASTO OYJ:N SIIRTYMINEN IFRS-RAPORTOINTIIN

SUOMEN HELASTO OYJ:N SIIRTYMINEN IFRS-RAPORTOINTIIN 1(9) Pörssitiedote 14.3.2006 klo 9.00 SUOMEN HELASTO OYJ:N SIIRTYMINEN IFRS-RAPORTOINTIIN Suomen Helasto -konserni julkaisee ensimmäisen EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen, kansainvälisten tilinpäätösstandardien

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO Konsernilaskenta ja yritysjärjestelyt Henkilötunnus Opiskelijanumero KTM, KHT Tapio Raappana Koulutusohjelma

OULUN YLIOPISTO Konsernilaskenta ja yritysjärjestelyt Henkilötunnus Opiskelijanumero KTM, KHT Tapio Raappana Koulutusohjelma OULUN YLIOPISTO Nimi Konsernilaskenta ja yritysjärjestelyt Henkilötunnus 30.1.2014 Opiskelijanumero KTM, KHT Tapio Raappana Koulutusohjelma 1 a) Konserniaktiivan käsittely suomalaisessa kirjanpitokäytännössä

Lisätiedot

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ Varallisuuskriteerit RAY:n avustustoiminnan periaatteet - RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2008 - Liikevaihto oli 722 (690) tuhatta euroa. - Liikevoitto 283 (262) tuhatta euroa

Lisätiedot

SULAUTUMISSUUNNITELMA. 1 Sulautuminen. 2 Tiedot sulautumiseen osallistuvista osuuspankeista. 3 Selvitys sulautumisen syistä

SULAUTUMISSUUNNITELMA. 1 Sulautuminen. 2 Tiedot sulautumiseen osallistuvista osuuspankeista. 3 Selvitys sulautumisen syistä 1 (5) SULAUTUMISSUUNNITELMA Pyhälaakson Osuuspankin ja Suomenselän Osuuspankin välillä 1 Sulautuminen Pyhälaakson Osuuspankki (jäljempänä Sulautuva Osuuspankki) sulautuu Suomenselän Osuuspankkiin (jäljempänä

Lisätiedot

Raimo Immonen. Talentum Media Oy Helsinki

Raimo Immonen. Talentum Media Oy Helsinki Raimo Immonen Yritysjärjestelyt Talentum Media Oy Helsinki 6., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Raimo Immonen ISBN 978-952-14-2327-7 ISBN 978-952-14-2328-4 (Verkkokirja) Kansi: Sirpa

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET Raimo Immonen Senior advisor, professori Sijoitukset sidottuun tai vapaaseen omaan pääomaan Mitä vaihtoehtoja on sijoituksen kirjaamisessa taseeseen perustamisessa

Lisätiedot

Ahlstromin pro forma -luvut Label and Processing - liiketoimintojen jakautumisen jälkeen

Ahlstromin pro forma -luvut Label and Processing - liiketoimintojen jakautumisen jälkeen Ahlstrom Oyj PÖRSSITIEDOTTEEN LIITE 19.11.2012 Ahlstromin pro forma -luvut Label and Processing - liiketoimintojen jakautumisen jälkeen Ahlstrom on allekirjoittanut 29.8.2012 Munksjö AB:n pääomistaja EQT:n

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 4a: Hankintameno

KIRJANPITO 22C Luento 4a: Hankintameno KIRJANPITO 22C00100 Luento 4a: Hankintameno Luento 4 Hankintameno: Välittömät ja välilliset menot (ennen: muuttuvat ja kiinteät) Hankintamenon määrittäminen Tilinpäätöksen esittäminen: Tilinpäätöksen sisältö:

Lisätiedot

OIKAISU PROHA OYJ:N ALUSTAVIIN IFRS-VERTAILUTIETOIHIN VUODELTA 2004 SEKÄ OIKAISU OSAVUOSIKATSAUKSEN TIETOIHIN

OIKAISU PROHA OYJ:N ALUSTAVIIN IFRS-VERTAILUTIETOIHIN VUODELTA 2004 SEKÄ OIKAISU OSAVUOSIKATSAUKSEN TIETOIHIN Proha Oyj Pörssitiedote 11.8.2005 klo 09.15 OIKAISU PROHA OYJ:N ALUSTAVIIN IFRS-VERTAILUTIETOIHIN VUODELTA 2004 SEKÄ OIKAISU OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. -31.3.2005 TIETOIHIN Proha Oyj julkaisee ensimmäisen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2011 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

Konsernin liikevaihdon ennakoidaan laskevan ja liiketuloksen paranevan.

Konsernin liikevaihdon ennakoidaan laskevan ja liiketuloksen paranevan. 11.11.2013 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2013 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 48,4 milj. euroa (vuonna 2012 vastaavalla jaksolla 52,7 milj. euroa). Liiketulos

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C00100. Menojen jaksottaminen: Pysyvät vastaavat; poistot

KIRJANPITO 22C00100. Menojen jaksottaminen: Pysyvät vastaavat; poistot KIRJANPITO 22C00100 Luento 3: Menojen jaksottaminen: Pysyvät vastaavat; poistot Luento 3 Pysyvät vastaavat: Esittäminen Jaksottaminen Poistosuunnitelma Pysyvien vastaavien myynti 2 PYSYVÄT VASTAAVAT Pysyvät

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 391,2 359,8 1 230,9 1 120,6 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 14,1 15,5 79,7 67,6 89,0 Liikevoittoprosentti 3,6 4,3 6,5 6,0 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2010 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ 1 (7 ) Sijoituspalveluyrityksille Omistusyhteisöille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan ja sijoituspalveluyrityksistä

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.214 KLO 16: KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 213 - Liikevaihto oli 662 (647) tuhatta euroa. - Liikevoitto 11 (58) tuhatta euroa -

Lisätiedot

Laki. kirjanpitolain muuttamisesta

Laki. kirjanpitolain muuttamisesta Laki kirjanpitolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kirjanpitolain (1336/1997) 3 luvun 2, 2 a, 3, 4, 12 ja 13, sellaisina kuin ne ovat, 2, 2 a, 3 ja 4 laissa 1620/2015, 12 laeissa

Lisätiedot

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q2/2008

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q2/2008 1/8 Tunnusluvut 4-6 4-6 1-6 1-6 1-12 2008 2007 2008 2007 2007 Liikevaihto, milj. euroa 470,6 413,0 923,5 850,9 1 710,6 Liikevoitto, milj. euroa 10,6 19,7 43,9 65,6 101,8 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %.

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 19,8 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1 / 9 Taaleritehdas Oyj Liite tulostiedotteeseen, taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 31.12.2013. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Taaleritehdas-konserni 1.7.-31.12.2013 1.7.-31.12.2012

Lisätiedot

AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa

AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa Munksjö Oyj Tilinpäätöstiedote 20 AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa 20 20 20 20 Liikevaihto 281,0 255,7 1 7,3 863,3 Käyttökate (oik.*) 28,4 16,0 105,0 55,0 Käyttökateprosentti, % (oik.*) 10,1

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229 ConseilUE EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PUBLIC PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229 ILMOITUS:I/A-KOHTA Lähetäjä: Neuvostonpääsihteeristö Vastaanotaja:

Lisätiedot

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat:

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat: Varallisuuskriteerit Yleistä Tässä ohjeessa käytetään yleisesti termiä STEA-avustukset, joilla viitataan yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Lisätiedot

Avustustoiminta. RAY:n tarkennetut

Avustustoiminta. RAY:n tarkennetut Avustustoiminta RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

REDERIAKTIEBOLAGET ECKERÖN LEHDISTÖTIEDOTE klo (5)

REDERIAKTIEBOLAGET ECKERÖN LEHDISTÖTIEDOTE klo (5) REDERIAKTIEBOLAGET ECKERÖN LEHDISTÖTIEDOTE 21.3.2007 klo 11.30 1(5) REDERIAKTIEBOLAGET ECKERÖ KOMMENTOI BIRKA LINE ABP:N TÄNÄÄN JULKISTAMASSA ECKERÖN JULKISTA OSTOTARJOUSTA KOSKEVASSA LAUSUNNOSSA ANTAMIA

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 408,2 376,0 839,7 760,9 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 19,7 14,4 65,6 52,0 89,0 Liikevoittoprosentti 4,8 3,8 7,8 6,8 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa 21,4

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007

Lisätiedot

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Luonnollisen henkilön saamat osingot A. Osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen

Lisätiedot

ALUSTAVAT IFRS-VERTAILUTIEDOT V.2005 AVAAVASTA TASEESTA

ALUSTAVAT IFRS-VERTAILUTIEDOT V.2005 AVAAVASTA TASEESTA 12/2005 13.12.2005 ALUSTAVAT IFRS-VERTAILUTIEDOT V.2005 AVAAVASTA TASEESTA JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ PÖRSSITIEDOTE 13.12.2005 ALUSTAVAT IFRS-VERTAILUTIEDOT VUODEN 2005 AVAAVASTA TASEESTA JA VUODEN

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

Jarmo Leppiniemi Timo Kaisanlahti OIKEAT JA RIITTÄVÄT KIRJAUKSET

Jarmo Leppiniemi Timo Kaisanlahti OIKEAT JA RIITTÄVÄT KIRJAUKSET Jarmo Leppiniemi Timo Kaisanlahti OIKEAT JA RIITTÄVÄT KIRJAUKSET Alma Talent Helsinki 2016 7., uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-2775-6 ISBN 978-952-14-2360-4

Lisätiedot

JHS-talousarviosuositus ja KILA:n kuntajaoston uudet yleisohjeet

JHS-talousarviosuositus ja KILA:n kuntajaoston uudet yleisohjeet JHS-talousarviosuositus ja KILA:n kuntajaoston uudet yleisohjeet Kuntamarkkinat 14. -15.9.2016 Kehittämispäällikkö Sari Korento JHS XXX Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja suunnitelma JHS Kuntien ja

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ:N TIEDOTE VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖKSESTÄ

JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ:N TIEDOTE VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖKSESTÄ 1/2005 07.02.2005 Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n pörssitiedote JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ PÖRSSITIEDOTE 7.2.2005 JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ:N TIEDOTE VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖKSESTÄ Yhtiön hallitus

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

Rahastonhoitajana yhdistyksessä

Rahastonhoitajana yhdistyksessä Rahastonhoitajana yhdistyksessä Sisältö Rahastonhoitaja Yhdistyksen toiminta: lait ja säännöt Rahastonhoitaja on yksi keskeisistä toimijoista Rahastonhoitajan tehtävät ja vastuut Talousarvio Kirjanpito

Lisätiedot

YLEISOHJE KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISESTA

YLEISOHJE KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISESTA 2 KIRJANPITOLAUTAKUNNAN KUNTAJAOSTO Kauppa- ja teollisuusministeriö YLEISOHJE KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISESTA Helsinki 2000 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 0 POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen taustaa 3. Sopimuksen tarkoitus 4. Yhtiön osakepääoma, osakkeiden

Lisätiedot

Pro forma -taloudelliset tiedot Alma Median ja Talentumin suunniteltua yhdistymistä varten

Pro forma -taloudelliset tiedot Alma Median ja Talentumin suunniteltua yhdistymistä varten Alma Media Oyj Pörssitiedote 14.10.2015 klo. 16.25 Pro forma -taloudelliset tiedot Alma Median ja Talentumin suunniteltua yhdistymistä varten Tätä pörssitiedotetta ei saa julkaista tai levittää, kokonaan

Lisätiedot

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki.

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki. YHTIÖJÄRJESTYS 1 (5) Luonnos Keski-Uudenmaan informaatioteknologia Oy:n yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi 2 Yhtiön kotipaikka 3 Yhtiön toimiala 4 Yhtiön omistajuus 5 Tilikausi 6 Osakepääoma Yhtiön toiminimi

Lisätiedot

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Verotietoisku 16.3.2016 Pääomasijoitus oman pääoman ehtoinen sijoitus tai yrityskauppa Oman pääoman ehtoinen sijoitus Osakekauppa Kauppahinta

Lisätiedot

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 1 Menestyksekästä sijoittamista jo 109 vuotta Elinkorkolaitos Hereditas perustettiin 4.6.1905 Keisarillisen Senaatin antaman toimiluvan perusteella.

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy LUONNOS OSAKASSOPIMUS 5.10.2016 Jykes Kiinteistöt Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet... 3 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3. Yleisvelvoite... 3 4. Yhtiön hallinto ja omistajaohjaus... 3 5. Osakkeiden

Lisätiedot

TASEKIRJA OIKIAN SOLUTIONS OY

TASEKIRJA OIKIAN SOLUTIONS OY TASEKIRJA 31.12.2015 OIKIAN SOLUTIONS OY OIKIAN SOLUTIONS OY 2435594-9 kotipaikka OULU TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 01.01.2015 31.12.2015 Sisällys: Sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Liitetiedot 4-5 Luettelo käytetyistä

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään 0 Sisällysluettelo KPMG:n yhteyshenkilö toimeksiantoon liittyen: Antti-Pekka Keränen Tax and Legal Services Senior Manager Tel: +358

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa

Lisätiedot

Suomen Tilintarkastajat ry luonnos kommentoitavaksi 2.5.2016

Suomen Tilintarkastajat ry luonnos kommentoitavaksi 2.5.2016 Tämä tilintarkastuskertomusmalli on laadittu uudistetun ISA 700:n liitteessä olevan esimerkin 1 ja hallituksen esityksen (HE 70/2016) tilintarkastuslain muuttamisesta pohjalta. Tässä mallissa toimintakertomus

Lisätiedot

Omistajaohjaus kuntakonsernissa

Omistajaohjaus kuntakonsernissa Omistajaohjaus kuntakonsernissa Johtava lakimies, varatuomari Pirkka-Petri Lebedeff Suomen Kuntaliitto Omistajaohjaus ammatillisessa koulutuksessa Kuntamarkkinat Helsinki 14.9.2011 Esityksen pääkohdat

Lisätiedot

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut 1/8 n tunnusluvut Q1/2007 Q1/2006 Muutos 1-12/2006 % Liikevaihto, milj. euroa 431,5 384,9 12,1 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 45,9 37,6 22,1 89,0 Liikevoittoprosentti 10,6 9,8 5,7 Voitto ennen veroja,

Lisätiedot

Merkittäviä muutoksia tilintarkastuskertomukseen

Merkittäviä muutoksia tilintarkastuskertomukseen TILINTARKASTUSKERTOMUS UUDISTUU 30.8.2016 Merkittäviä muutoksia tilintarkastuskertomukseen Tilintarkastuskertomus uudistuu sekä sisällöllisesti että rakenteellisesti lainsäädännön ja kansainvälisten tilintarkastusstandardien

Lisätiedot

1(5) SUOMINEN YHTYMÄ OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.30 SUOMISEN OSAKEANNIN LISTALLEOTTOESITE JULKISTETTU

1(5) SUOMINEN YHTYMÄ OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.30 SUOMISEN OSAKEANNIN LISTALLEOTTOESITE JULKISTETTU 1(5) SUOMINEN YHTYMÄ OYJ PÖRSSITIEDOTE 29.10.2003 KLO 9.30 SUOMISEN OSAKEANNIN LISTALLEOTTOESITE JULKISTETTU Suominen Yhtymä Oyj:n hallitus on 28.10.2003 päättänyt käynnistää osakeannin, johon liittyvä

Lisätiedot

Konsernipalvelut ja palvelumaksujärjestelmät kustannusten kattamista vai verosuunnittelua?

Konsernipalvelut ja palvelumaksujärjestelmät kustannusten kattamista vai verosuunnittelua? Konsernipalvelut ja palvelumaksujärjestelmät kustannusten kattamista vai verosuunnittelua? Henri Becker Partner Reima Linnanvirta Partner Hannu-Tapani Leppänen Partner Alder & Sound Oy Vuorikatu 6 B 23

Lisätiedot

1. Ylöjärven kaupunki, y-tunnus (jäljempänä Luovuttaja ); ja. 2. Ylöjärven Vesi Oy, y-tunnus [ ] (jäljempänä Luovutuksensaaja ).

1. Ylöjärven kaupunki, y-tunnus (jäljempänä Luovuttaja ); ja. 2. Ylöjärven Vesi Oy, y-tunnus [ ] (jäljempänä Luovutuksensaaja ). APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA Tämä apporttiomaisuuden luovutuskirja ( Luovutuskirja ) on tehty tänään [pvm] alla mainittujen osapuolten välillä: 1 Osapuolet 2 Tausta ja tarkoitus 3 Apporttiomaisuuden

Lisätiedot

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 58,9 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla 61,3 milj. euroa). Liiketulos oli

Lisätiedot

Taloyhtiön tilinpäätös ja talousarvio

Taloyhtiön tilinpäätös ja talousarvio Taloyhtiön tilinpäätös ja talousarvio Riihimäki 28.2.2017 Asianajaja, varatuomari Erkki Pusa Asianajotoimisto Erkki Pusa Ky Taloyhtiön taloudenpito kokonaisuus, jonka tarkoituksena on huolehtia taloyhtiön

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Suurpellon jätehuolto Oy 30.11.2015 13:50:00 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 30.11.2015 Toiminimi: Suurpellon jätehuolto Oy Yritys- ja yhteisötunnus:

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet x/2013

Määräykset ja ohjeet x/2013 Määräykset ja ohjeet x/2013 Liikkeeseenlaskijan tiedonantovelvollisuus Tunnusluvut LIITE Dnro x/01.00/2013 Antopäivä x.x.2013 Voimaantulopäivä x.x.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328

Lisätiedot

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan sisältöisen apporttisopimuksen (jäljempänä Apporttisopimus

Lisätiedot

M 2016 % 2015 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 541,3 98,6 531,0 98,5 Muut maat 7,8 1,4 8,3 1,5 Yhteensä 549,1 100,0 539,3 100,0

M 2016 % 2015 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 541,3 98,6 531,0 98,5 Muut maat 7,8 1,4 8,3 1,5 Yhteensä 549,1 100,0 539,3 100,0 1. Liikevaihto M 2016 % 2015 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 257,0 46,8 226,8 42,1 Teollisuuspalvelut 52,5 9,6 73,6 13,6 Kiinteistöpalvelut 239,6 43,6 238,9 44,4 Yhteensä 549,1 100,0 539,3

Lisätiedot

Yrityksen arvonmäärityksen käyttötilanteita

Yrityksen arvonmäärityksen käyttötilanteita Yrityksen arvonmääritys - mikä on yrityksesi arvo? Sähköurakoitsijapäivät 19.4.2012 / Hyvinkää KTL, KLT Risto Walden risto@bilanssi.fi / 050-585 3655 Yrityksen arvonmäärityksen käyttötilanteita Yritysosto

Lisätiedot