ERÄAIHEISEN KILPAILUN JÄRJESTÄMINEN

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ERÄAIHEISEN KILPAILUN JÄRJESTÄMINEN"

Transkriptio

1 ERÄAIHEISEN KILPAILUN JÄRJESTÄMINEN

2

3 Erätaitokilpailua on mukava järjestää Erätaitokilpailu on yläkoulun seiskaluokkalaisille suunnattu eräaiheinen kilpailu, jossa oppilaat pääsevät testaamaan tietojaan ja taitojaan. Erätaitokilpailu järjestettiin pääkaupunkiseudulla Metsähallituksen Eräkummi-hankkeen koordinoimana ensimmäistä kertaa toukokuussa Erätaitokilpailu-ABC:ssä annetaan ohjeita ja vinkkejä tapahtuman järjestämiseen. Erätaitokilpailu on alkujaan suunniteltu suhteellisen isoksi tapahtumaksi (useampi päivä ja satoja oppilaita), mutta ohjeita voi hyvin soveltaa pienemmän mittakaavan kilpailun järjestämiseen. Lisäksi kilpailun aiheita ja vaikeustasoa muokkaamalla sen voi järjestää mille tahansa ikäluokalle alakoulusta lukioon. Tapahtuma on suunniteltu siten, että sen kustannukset pysyvät maltillisina. Kilpailun toteuttaminen vaatii kuitenkin henkilöresursseja eli vähintään yhden henkilön, joka noin kuuden kuukauden ajan hoitaa tapahtuman koordinoinnin. Pienemmän kilpailun järjestäminen voi onnistua myös täysin vapaaehtoisvoimin. 3

4 Tapahtuman suunnittelun aikataulu Esimerkkiaikataulu pohjautuu toukokuussa 2017 pääkaupunkiseudulla pidettyyn 7.-luokkalaisten erätaitokilpailuun. marras-joulukuu: päätetään tapahtuman järjestämisestä valitaan mukaan kutsuttavat yhteistyökumppanit ja kutsutaan heidät suunnitteluun järjestetään yhteisesti ensimmäinen suunnittelukokous suunnittelukokouksessa päätetään kilpailun ajankohta ja paikka tammi-helmikuu: rekrytoidaan tapahtumaan järjestäjiä suunnitellaan tapahtuman käytännön toteutus: mistä ja miten kilpaillaan (esim. yksilökilpailu vai joukkuekilpailu), osallistujamäärän rajaaminen, palkinnot kilpailijoille jne. selvitetään, tarvitaanko tapahtuman järjestämiseen lupia (esim. tapahtumalupa, elintarvikkeiden jakelu) ja haetaan mahdollisesti tarvittavat luvat hankitaan tarvittaessa kuljetus kilpailupaikalle jos käytetään julkista liikennettä, selvitetään tarve lisävuoroille ja tehdään ilmoitus paikalliselle toimijalle (esimerkiksi HSL) selvitetään, tarvitaanko järjestäjille ja tapahtuman osallistujille vakuutuksia tehdään ilmoittautumislomake ja mainokset tapahtumasta valmiiksi aloitetaan tapahtuman markkinointi kohderyhmälle eli esimerkiksi yläkoulun seitsemänluokkalaisille ja avataan ilmoittautuminen etsitään tapahtumalle mahdollisia sponsoreita esimerkiksi palkintoja varten maaliskuu: seurataan ilmoittautumistilannetta ja markkinoidaan tapahtumaa tarvittaessa lisää suunnitellaan kilpailun sisältö, esimerkiksi rastiradan rastit varmistetaan, että tapahtumassa on tarpeeksi järjestäjiä ja rekrytoidaan tarpeen mukaan lisää laaditaan ohjeistus kilpailuun osallistuville oppilaille ja kilpailun järjestäjätahoille hankitaan palkinnot kilpailuun huhtikuu: ilmoittautumisen päätyttyä lähetetään varmistus ja ohjeet mukaan päässeille kouluille tai oppilaille laaditaan pelastussuunnitelma laaditaan aikataulu ja ohjeet kilpailupäivän kulusta hankitaan kaikki kilpailussa tarvittavat välineet kutsutaan järjestäjät tapaamiseen toukokuu: järjestetään kilpailun järjestäjille tapaaminen tapahtumapaikalla, jossa käydään läpi käytännön asiat lähetetään järjestäjille ohjeet ja aikataulu valmistellaan kaikki tapahtumaan tarvittavat materiaalit, kuten kartat lähetetään kouluihin muistutusviesti, jossa on vielä mukana ohjeet ja aikataulu ilmoitetaan tapahtumasta medialle, esimerkiksi paikallislehdille järjestetään kilpailu toukokuun lopussa 4

5 Tapahtuman suunnittelu Tapahtuman suunnittelu kannattaa aloittaa päättämällä, mille ikäluokalle tapahtuman haluaa järjestää. Alkuvaiheessa on hyvä pohtia myös, kuinka ison tapahtumasta haluaa. Tärkeitä päätöksiä ovat ajankohta ja tapahtumapaikka tai -paikat. Ajankohtaa on hyvä pohtia sen mukaan, järjestetäänkö tapahtuma yhdellä alueella useampana päivänä vai useammalla alueella yhtenä päivänä. Lisäksi kannattaa tiedustella alustavasti mukaan tulevien järjestäjätahojen aikatauluja ja heidän mietteitään sopivasta ajankohdasta. Tapahtuman mittakaava vaikuttaa paljon paikkaan ja ajankohtaan. Tapahtumapaikasta on hyvä varmistaa: Tarvitaanko tapahtuman järjestämiseen lupa maanomistajalta? Kuinka paljon osallistujia alueelle mahtuu? Millä tavoin osallistujat pääsevät kilpailupaikalle? Tarvitaanko bussikuljetuksia tai julkisen liikenteen lisävuoroja? Onko alueella tarpeeksi parkkipaikkoja? Onko tapahtumapaikalla nuotiopaikka tai muu paikka, johon oppilaat voivat kokoontua syömään eväitä? Tarvitaanko tapahtumapaikalle siirrettävät wc-tilat vai löytyvätkö ne valmiina? Kun ajankohta ja tapahtumapaikat ovat selvillä, ryhdytään pohtimaan kilpailun rakennetta ja käytännön toteutusta: Mitä aihepiirejä kilpailuun tulee? Millaisia tehtävärasteja kilpailussa on? Kuinka monta tehtävärastia kilpailuun tulee? Kauanko kilpailu kestää? Kauanko yksi rasti kestää? Onko kilpailu yksilökilpailu vai joukkuekilpailu? Mitkä tahot tulevat vastaamaan rasteista? Paljonko työvoimaa kilpailun järjestämiseen tarvitaan? Tarjotaanko oppilaille evästä vai tuovatko he omat eväät? Hankitaanko oppilaille palkinto? Millainen? Tarvitaanko tapahtumaan sponsoreita? Kun kilpailun käytännön toteutus on päätetty, selvitetään kilpailun markkinointiin ja ilmoittautumiseen liittyvät asiat: Miten kilpailua markkinoidaan? Millaisia markkinointikanavia käytetään? Miten ilmoittautuminen hoidetaan? Ilmoittautumisaikataulu? Osallistujien valinta? 5

6 Luvat ja tapahtuman turvallisuus Tapahtumapaikkaa valitessa selvitetään, tarvitaanko kilpailun järjestämiseen lupaa maanomistajalta. Maksuttomaan koululaistapahtumaan, jossa aluetta ei rajata pois yleisestä käytöstä ja jonne ei sijoitella rakenteita, ei yleensä tarvita erikseen lupaa. Luvan tarve on kuitenkin syytä selvittää paikallisesti kunnan tai kaupungin viranomaisilta. Mikäli tapahtumassa on elintarvikkeiden jakelua tai jotakin kaupallista toimintaa, on niitä varten myös selvitettävä tarvittavat luvat. Jos tapahtumassa on kerralla yli 200 osallistujaa samassa paikassa tai tapahtumassa on joitakin muita erityispiirteitä, on siitä syytä tehdä ilmoitus myös poliisille. Lisätietoja löytyy osoitteesta: luvat/ilmoitus_yleisotilaisuudesta Virallisten lupien lisäksi tapahtumaa varten kannattaa tehdä järjestäjien käyttöön pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelmassa käydään läpi tapahtuman erityispiirteitä, joihin pitää varautua. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi tapahtuman syrjäinen sijainti, vesialueet, avotuli jne. Valmiita pohjia pelastussuunnitelman tekemiseen löytää useilta nettisivuilta. Tapahtuman turvallisuuden kannalta tärkeää on, että kaikki järjestäjät tietävät, miten mahdollisessa onnettomuustilanteessa toimitaan. Ensiapulaukku on hyvä varata mukaan, ja osallistujamäärästä riippuen voi harkita myös esimerkiksi SPR:n ensiapupäivystyksen hankkimista tapahtumaan. Turvallisuuden kannalta tärkeää on, että oppilaita ohjeistetaan ja varoitetaan, jos esimerkiksi jollakin rastilla on toimintaa, jossa on erityisiä riskejä (kuten puukon käyttö, liikkuminen kalliolla tms.). Edellä mainittujen turvallisuusasioiden lisäksi on hyvä muistaa myös sään aiheuttamat tekijät. Lämpimällä ja aurinkoisella säällä kannattaa muistuttaa niin järjestäjiä kuin oppilaita riittävästä juomisesta ja auringolta suojautumisesta. Osallistujia tulee muistuttaa säähän varautumisesta hyvissä ajoin kirjallisesti, jotta oppilaat osaavat varustautua asianmukaisilla varusteilla. 6

7 Tapahtuman markkinointi ja ilmoittautumiskäytännöt Erätaitokilpailun markkinointi kouluihin on hyvä aloittaa mahdollisimman aikaisin. Tieto tulevasta kilpailusta olisi hyvä olla kouluilla viimeistään kuutta kuukautta ennen tapahtumaa, mieluusti jopa yhdeksän kuukautta ennen. Tällöin kouluilla on tarpeeksi aikaa varautua siihen omissa aikatauluissaan. Kilpailun järjestäminen onnistuu myös lyhyemmällä varoitusajalla, mutta erityisesti massatapahtumaa suunniteltaessa markkinointi kannattaa aloittaa ajoissa. Ennakkomarkkinointia kannattaa siis tehdä noin 6 9 kuukautta ennen tapahtumaa. Ennakkomarkkinoinnissa kerrotaan, missä ja milloin tapahtuma järjestetään ja mikä on suurin piirtein sen sisältö. Lisäksi kerrotaan, milloin ilmoittautuminen tapahtumaan alkaa. Kun ilmoittautuminen avataan, tehdään kilpailusta kouluille kutsu, josta käy ilmi tapahtuman tarkemmat tiedot. Liitteenä löytyy mainoskutsu, jota käytettiin pääkaupunkiseudun Erätaitokilpailun markkinoinnissa. Markkinoida kannattaa sekä sähköpostitse että kirjepostitse. Myös sosiaalista mediaa ja yhteistyötahoja kannattaa hyödyntää markkinoinnissa. Markkinointia voi tehdä myös puhelimitse suoraan kouluihin, mikäli on riittävästi aikaa käytettävissä. Myös kaikkia suoria kontakteja kouluihin, kuten tuttuja vanhempia tai opettajia, kannattaa käyttää apuna. Ilmoittautuminen on hyvä avata noin neljä kuukautta ennen tapahtumaa. Ilmoittautuminen kannattaa sulkea viimeistään kuukautta ennen, jotta ilmoittautumisten läpikäyntiin, kilpailun aikatauluttamiseen ja koulujen ohjeistamiseen jää riittävästi aikaa. Ilmoittautuminen on helpointa hoitaa jonkin sähköisen ilmoittautumisjärjestelmän, esimerkiksi Lyytin, kautta. Jos sellaista ei ole käytettävissä, kannattaa ilmoittautumiset ottaa vastaan sähköpostitse. Kilpailun järjestäjä päättää, millä perusteella osallistujat valitaan mukaan. Heidät voidaan esimerkiksi arpoa kaikista ilmoittautuneista tai osallistujat voidaan valita ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuneille lähetetään tieto kilpailuun pääsystä, jonka jälkeen heitä pyydetään vielä varmistamaan osallistumisensa. Varmistuksen jälkeen osallistujat saavat kirjalliset ohjeet kilpailuun. Ohjeista on malli tämän oppaan liitteenä. Mikäli aikaa riittää, voidaan ilmoittautuneiden kanssa käydä vielä puhelimitse läpi kaikki kilpailuun liittyvät käytännön asiat (miten kilpailupaikalle pääsee, aikataulut). 7

8 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa Erätaitokilpailu on tarkoitus toteuttaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Yhteistyökumppaneiksi kannattaa pyytää mahdollisimman monia tekijöitä, joilla on omaa toimintaa lasten ja nuorten kanssa ja joiden toimiala sopii hyvin erätaitokilpailun teemaan. Pääkaupunkiseudun erätaitokilpailussa mukana olivat Suomen riistakeskus, Suomen Metsäyhdistys, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Folkhälsan, useita paikallisia suunnistusseuroja, Suomen Ladun paikallisjärjestöt, paikallinen 4h-yhdistys, paikallisia partiolippukuntia ja paikallinen SPR:n piiri. Yhteistyökumppaneita on suositeltavaa etsiä lähialueen järjestöistä, joilla on omasta takaa vapaaehtoisia henkilöitä. Mukaan tulevat yhteistyötahot tulee sitouttaa toimintaan mahdollisimman aikaisin ja heidän kanssaan tulee sopia siitä, miten yhteistyö toteutetaan. Yhteistyökumppaneiden kanssa sovitaan, millä tavoin he osallistuvat tapahtumaan: tuovatko henkilöresursseja, osallistuvatko suunnitteluun vai tukevatko tapahtumaa rahallisesti. Kilpailun sisältöä on hyvä suunnitella yhteisesti, jolloin voidaan sopia kaikista käytännön asioista. Tärkeää on varmistaa, että sekä koordinoija että yhteistyötahot ovat selvillä siitä, missä muodossa yhteistyö kilpailun suhteen toteutetaan ja millaisia toimenpiteitä se kummaltakin vaatii. Tapahtuman sponsorointi ja kilpailun palkinnot Erätaitokilpailuun kannattaa kysyä sponsoreita, jotka vastaavat kilpailun palkinnoista. Sponsorointia voi tiedustella esimerkiksi urheilu-, retkeily-, erä- tai kalastustarvikkeita myyvistä liikkeistä tai suoraan eri yrityksiltä tai maahantuojilta. Sponsoreiksi voi pyytää myös erilaisia yhdistyksiä ja järjestöjä. Sponsoreita voi hankkia myös osallistujien ja järjestäjien evästarjoilua varten. Sponsoreille voi esimerkiksi tarjota näkyvyyttä kilpailupaikalla, mikäli mainostaminen on tapahtumapaikan puitteissa mahdollista. Kilpailun palkinnoiksi sopivat hyvin esimerkiksi erilaiset harrastusvälineet tai retkeilytarvikkeet. Palkinnot voi jakaa siten, että voittajat saavat oman palkinnon tai joukkueelle voi hankkia yhteisen, isomman palkinnon, joka menee esimerkiksi koko koulun käyttöön. Mikäli kilpailun järjestää joukkuekilpailuna, voi hankkia myös vaikkapa pokaalin kiertopalkinnoksi. Palkintojen antamista kannattaa miettiä sen mukaan, miten ja missä kilpailun järjestää eli sen mukaan, sopiiko tilanteeseen paremmin yksilöille annettava palkinto vai koko koululle yhteisesti annettava palkinto. Lisäksi halutessaan kaikille osallistujille voi jakaa pienen osallistumispalkinnon muistoksi tapahtumasta. 8

9 Tapahtuman sisältö ideoita tehtävärasteihin Tapahtuman sisältöön vaikuttavat monet tekijät kuten tapahtuma-alue, käytettävissä olevat resurssit ja mukaan saatavat yhteistyökumppanit. Rasteja kannattaa suunnitella yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Aiheita voivat olla esimerkiksi erätaidot, suunnistus, lajintuntemus, kalastus, ensiapu, jousiammunta ja jokamiehenoikeudet. Rasteista kannattaa tehdä mahdollisimman toiminnallisia eli sellaisia, että oppilaat pääsevät konkreettisesti tekemään jotakin. Esimerkiksi lajintuntemus kannattaa toteuttaa kallojen, leukojen, taljojen, äänien ja muun rekvisiitan avulla sen sijaan, että oppilaat vain tunnistaisivat lajeja kuvista. Erätaitorastilla voi testata oppilaiden taitoa teltan pystyttämisessä ja trangian kasaamisessa. Liikunnallisuus ja toiminnallisuus ovat rasteissa tärkeitä ja ylläpitävät oppilaiden kiinnostusta, joten niihin kannattaa panostaa rastien sisältöä suunniteltaessa. ABC:n liitteenä on valmiita rastikuvauksia, joita voi käyttää sellaisenaan tai soveltaen. Kaikki rastit on testattu käytännössä toimiviksi pääkaupunkiseudun erätaitokilpailussa keväällä Ajatuksena on, että kilpailusta huolimatta oppilaita voi tarpeen mukaan neuvoa tehtävissä (kuten teltan pystyttämisessä), jotta osallistujat eivät päädy tilanteeseen, jossa he eivät kykene tekemään rastilla mitään. Kilpailun on tarkoitus olla leikkimielinen ja opettaa oppilaille uusia taitoja. Näin ollen kilpailun voi rakentaa siten, että oppilailta ei odoteta tehtävissä mitään ennakko-osaamista. Kilpailun ajatuksena onkin, että myös sellaiset lapset ja nuoret, joilla ei ole aiempaa kokemusta luonto- tai eräharrastuksista, pääsevät mukaan tapahtumaan ja sitä kautta tutustumaan erätaitoihin ja luontoon. 9

10 Henkilöresurssit ja budjetti Erätaitokilpailun järjestämiseen tarvitaan vähintään yksi henkilö, joka vastaa tapahtuman suunnittelusta ja koordinoinnista. Koordinaattorin vastuulla ovat kaikki tässäkin oppaassa esille tuodut asiat eli yhteistyökumppaneiden hankkiminen, tapahtumalupien selvittäminen, markkinointi ja sponsoreiden hankkiminen. Koordinaattorin tehtävänä on myös hoitaa kilpailun aikatauluttaminen, ohjeiden laatiminen ja muut käytännön asiat. Koordinaattorin avuksi oppaan liitteissä on esimerkkejä aikatauluista, ohjeista ja muista kirjallisista materiaaleista. Koordinaattorin lisäksi kilpailua varten tarvitaan muita vastuuhenkilöitä, jotka vastaavat tapahtumasta varsinaisena kilpailupäivänä. Vastuuhenkilöitä tarvitaan vähintään yksi kullekin tapahtuma-alueelle. Aluevastaavana toimivan henkilön vastuulle kuuluu ohjeistaa rastinvetäjiä, ottaa koulut vastaan ja koordinoida kilpailun kulku. Hänen vastuullaan ovat myös tervetulotoivotukset ja palkintojenjako, mikäli niitä hoitamaan ei erikseen kutsuta henkilöä. Aluevastaava huolehtii myös kilpailupäivänä järjestäjien ja mahdollisesti myös osallistujien eväistä sekä nuotiopaikasta. Aluevastaavan lisäksi voidaan hankkia myös muita avustajia näihin tehtäviin. Kilpailun rastinvetäjien määrä riippuu suoraan siitä, kuinka monta rastia kilpailuun halutaan. Nyrkkisääntö on, että kukin rasti vaatii vähintään yhden vetäjän. Rastinvetäjien hankkiminen on hyvä tehdä niin, että kukin yhteistyötaho hoitaa henkilöt omille rasteilleen itse. Rastinvetäjät itse puolestaan vastaavat siitä, että heillä on itselleen oma varahenkilö yllättävien esteiden varalta. Kilpailu on suunniteltu järjestettäväksi niin, että jokin taho vastaa tapahtuman koordinaattorin palkkaamisesta. Koordinaattorin työ voidaan yrittää sovittaa myös muiden töiden oheen, mutta vapaaehtoispohjalta sen hoitaminen on suuri työ. Eniten työtunteja tarvitaan kilpailua edeltävien kahden kuukauden ajalle. Viimeistään puoli vuotta ennen kilpailua aloitettava markkinointi- ja suunnittelutyö voidaan hoitaa osa-aikatyönä tai muun työn ohessa, mutta kilpailun lähestyessä tarvitaan enemmän työtunteja. Kaikki muut erätaitokilpailuun osallistuvat henkilöt eli aluevastaavat ja rastinvetäjät voivat olla eri tahojen vapaaehtoisia tai työsuhteessa olevia henkilöitä. Tavoitteena on, että järjestäjille koordinaattoria lukuun ottamatta ei tarvitse maksaa työstä palkkaa. Mahdollisista kilometrikorvauksista ja päivärahoista voidaan sopia erikseen. Koordinaattorin palkan ja muiden mahdollisten järjestäjille maksettavien korvauksien lisäksi kilpailun toteuttamisessa pitää varata jonkin verran rahaa myös muihin kuluihin. Palkintoja varten kannattaa etsiä sponsoreita, mutta varmuuden vuoksi palkintoihin on hyvä varata kilpailun osallistujamäärästä riippuen noin euroa. Mikäli osallistujille tai järjestäjille tarjotaan evästä, on hyvä varata sitä varten myös jonkin verran rahaa. Lisäksi erilaiset rastitarvikkeet voivat tuoda lisää kuluja, mikäli niitä ei saada jostakin lainaan. Kilpailun pystyy kuitenkin toteuttamaan myös pienellä budjetilla, jos voi turvautua olemassa olevaan henkilöstöön ja saa mukaan riittävästi sponsoreita ja yhteistyökumppaneita. 10

11 Liitteet 1. Rastikuvaukset: erätaidot, lajintuntemus, jokamiehenoikeudet, suunnistus, kalastus ja ensiapu 2. Kilpailun yleinen aikataulu ja ohjeet rastinvetäjille 3. Rastikohtainen aikataulu 4. Malli pisteytyslomakkeesta 5. Ohjeet kouluihin 6. Esimerkkikartta yhdestä kilpailualueesta 7. Mainos pääkaupunkiseudun Erätaitokilpailusta

12 LIITE 1 - RASTIKUVAUKSET Erätaitorasti Kesto: 20 min + 5 min tuloksen arvostelu ja läpikäynti + 5 min siirtymä seuraavalle rastille. Henkilöresurssien tarve: mieluiten vähintään 2 hlöä. Rastin sisältö: Joukkue jaetaan kolmeen ryhmään. Yksi ryhmä kokoaa omatekoisen laavun/hätämajoitteen narusta ja pressuista hyödyntäen alueen pystypuita kiinnitykseen. Toinen ryhmä kasaa teltan ja kolmas ryhmä kasaa ja purkaa trangian. Pisteytys: rastinvetäjä käyttää omaa harkintaansa pisteytyksessä, noudattaen seuraavia ohjeita: Teltan ja hätämajoitteen kokoamisesta kummastakin maksimissaan 10 pistettä. Pisteytyksessä voidaan huomioida mm. kokoamiseen kulunut aika, teltan ja hätämajoitteen sijoittelu maaston mukaisesti. Trangian kokoamisesta maksimissaan 5 pistettä. Joukkueen työskentelyn sujumisesta 1 5 pistettä sen mukaan, miten yhteistyö sujuu. Joukkueen asenteesta 1 5 pistettä. Joukkueen työskentely ja asenne pisteytetään yhteisesti. Täten erätaitorastilta voi saada yhteensä 35 pistettä. Rastinvetäjä purkaa majoitteen ja teltan siirtymän aikana ennen seuraavan ryhmän saapumista. Tai jos aikaa jää, myös joukkueen jäsenet voivat auttaa majoitteen purkamisessa. Tarvikkeet: pressut 2x3 m ja 4x6 m ja narua hätämajoitetta varten, teltta ja trangia, puukko (rastinvetäjälle tarpeen mukaan solmujen aukaisemiseen). Riistarasti Kesto: 15 min + vastausten läpikäynti 10 min + siirtymä seuraavalle rastille 5 min. Henkilöresurssien tarve: 1-2 hlöä. Rastin sisältö: Joukkueet jaetaan kolmeen ryhmään (luku kolmeen). Ryhmät viedään omalle tehtäväpaikalle, kerrotaan tehtävä ja jaetaan kysymyslomakkeet. Jokainen ryhmä suorittaa tehtävän itsenäisesti. Opettajat huolehtivat, että oppilaat eivät hyödynnä kännyköitä tehtävää tehdessään. Tehtäväpapereiden jakaja muistuttaa opettajaa tästä. Ryhmät saavat 15 min aikaa vastata tehtäviin, jonka jälkeen tehtäväpaperit kerätään talteen. Sen jälkeen oikeat vastaukset käydään läpi ennen siirtymää (siirtymään jää aikaa 5 min, läpikäyntiin 10 min). Tehtävinä: 1. Jälkimatto - Maastokelpoisella jälkimatolla on luonnollisen kokoisia riistaeläinten jälkiä. - Ryhmä nimeää eläimet. - Pisteytys: 1 piste/oikea eläin. 2. Kallolaatikko - Laatikossa on riistaeläinten kalloja ja leukaluita ja jättösarvia. - Ryhmä yhdistää kallot ja leukaluut ja nimeää eläimen. - Pisteytys: 1 piste/oikea yhdistäminen + 1 piste/ oikea eläin. 3. Havaitse ja tunnista riistaeläin - Maastoon sijoitetaan 5-7 täytettyä riistaeläintä ja riistaeläinten kuvaa (esim. matka-arviointitaulu/hirvi, luodikkotaulu/metso). - Ryhmä havainnoi ja tunnistaa eläimet merkityltä havainnointialueelta. Havainnointialue sijaitsee metrin etäisyydellä eläimistä. Ryhmälle ei kerrota etukäteen eläinten lukumäärää. - Pisteytys: 1 piste/havaittu ja oikein tunnistettu eläin. Rastia ei voida toteuttaa täytetyillä eläimillä sateisella säällä. Tällöin tilalle tulee varata kaaveita (sepelkyyhky, varis, jne). Pisteytys: Jokaisen joukkueen ryhmien saamat pisteet lasketaan yhteen. Tarvikkeet: Jälkimatot varataan Suomen Metsästäjäliitolta. Kysymyslomakkeet, kirjoitusvälineitä (varalle, jos kaikilla oppilailla ei ole). Jokamiehenoikeudet (v1) Rastin kesto: Kokonaisuudessaan 25 min + siirtymä seuraavalle rastille 5 min. Henkilöresurssien tarve: 1 rastinvetäjä. Rastin sisältö: Oppilaat näyttelevät pieniä näytelmiä, jotka liittyvät jokamiehenoikeuksiin. Oppilaat jaetaan kolmeen ryhmään. Jokainen ryhmä saa yhden kortin, jossa on yksi sääntö. 12

13 Ryhmät voivat mennä syrjemmälle suunnittelemaan näytelmää muutamaksi minuutiksi. Sitten ryhmät kokoontuvat yhteen, ja kukin ryhmä esittää vuorollaan jokamiehenoikeuteen liittyvän sääntönsä. Näytelmä voi kertoa myös säännön rikkomisesta. Katsojat saavat arvata, mistä säännöstä on kysymys ja noudatetaanko vai rikotaanko sääntöä. Tarvikkeet: Jokamiehenoikeudet tulostettuina omille korteilleen. JOKAMIEHENOIKEUDET Metsässä saa poimia marjoja ja sieniä. Muiden mailla liikuttaessa ei saa aiheuttaa meteliä. Saat liikkua vapaasti, mutta sinun on kunnioitettava muita. Metsässä saa yöpyä teltassa, kunhan ei mene liian lähelle pihaa. Kansallispuistossa saa telttailla vain siihen varatuissa paikoissa. Luontoon ei saa koskaan heittää roskia. Puusta ei saa ottaa oksia. Maasta saa kuitenkin kerätä kuivia oksia. Koirat eivät saa juosta vapaana luonnossa. Metsästä ei saa repiä sammalta tai jäkälää. Metsästys ei ole jokamiehenoikeus. Metsässä saa hiihtää merkittyjen reittien ulkopuolella. Metsään saa tehdä tulen vain, jos siihen on saanut maanomistajan luvan. Tulta ei kuitenkaan saa tehdä, jos on olemassa metsäpalon vaara. Meressä ja järvissä saa onkia ja pilkkiä. Alle 18-vuotiaat saavat kalastaa virvelillä. Metsässä saa pyöräillä vapaasti, mutta kansallispuistossa vain merkityillä reiteillä. Pelloilla ei saa pyöräillä. Muiden mailla saa metsästää vain metsänomistajan luvalla. Koirat saavat juosta metsästyksen aikana vapaana, jos maanomistaja on antanut siihen luvan. Jokamiehenoikeudet (v2) Rastin kesto: kokonaisuudessaan 25 min + siirtymä seuraavalle rastille 5 min. Henkilöresurssien tarve: 1 rastinvetäjä. Rastin sisältö: Oppilaat jaetaan kolmeen ryhmään. Oppilaat pääsevät vastaamaan jokamiehenoikeuksia koskeviin väittämiin niin, että he muodostavat ryhmän yhteisen vastauksen. Valitse kymmenen väittämää. Voit keksiä halutessasi tai tarpeen vaatiessa lisää väittämiä. Väittämien on hyvä olla myönteisessä muodossa, jotta ne ovat yksiselitteisesti ymmärrettävissä. Oppilaille annetaan pieni hetki aikaa miettiä vastausta, jonka jälkeen kaikkia ryhmiä pyydetään ilmaisemaan vastauksensa yhtä aikaa. Jos väittämä on totta, oppilaat nostavat kädet ylös. Jos taas väittämä on tarua, oppilaat menevät kyykkyyn. Jos aikaa jää, voi lopuksi keskustella oppilaiden kanssa jokamiehenoikeuksista. Pisteytys: Jokaisesta oikeasta vastauksesta ryhmä saa 1 pisteen. Ryhmä voi saada maksimissaan 10 pistettä, eli joukkue kokonaisuutena 30 pistettä. Lisäksi joukkueelle annetaan pisteitä yhteistyöstä ja asenteesta. Kummastakin joukkue voi saada 1 5 pistettä, eli maksimissaan joukkueelle 10 pistettä. Tarvikkeet: väittämät lueteltuna paperilla Väittämät (totta vai tarua): Metsässä saa poimia marjoja ja sieniä (tosi). Muiden mailla liikuttaessa ei saa aiheuttaa meteliä. Saat liikkua vapaasti, mutta sinun on kunnioitettava muita (tosi). Metsässä saa yöpyä teltassa, kunhan ei mene liian lähelle pihaa (tosi). Myös kansallispuistossa saa yöpyä missä tahansa (taru). Puusta saa ottaa oksia nuotiota varten (taru). Maasta saa ottaa kuivia oksia (tosi). Meressä ja järvissä saa onkia ja pilkkiä. Alle 18-vuotiaat saavat kalastaa virvelillä (tosi). Metsään saa ilman maanomistajan lupaa tehdä tulen, jos sitä varten rakentaa hyvän tulipesän (taru). Metsässä saa hiihtää merkittyjen reittien ulkopuolella (tosi). Kivistä ja puista saa irrottaa sammalta ja jäkälää (taru). Metsässä saa pyöräillä vapaasti, mutta kansallispuistossa vain merkityillä reiteillä (tosi). Appelsiininkuoret saa heittää polun reunalle (taru). Koirat saavat juosta vapaana luonnossa (taru). Metsästys on jokamiehenoikeus (taru). 13

14 Muiden mailla saa metsästää vain metsänomistajan luvalla (tosi). Metsäpalovaroituksen aikana saa tehdä tulen, jos se on välttämätöntä selviytymisen kannalta (tosi). Metsästyslakia pitää noudattaa myös silloin, kun itse tai kaveri on hengenvaarassa (taru). Suunnistusrasti Kesto: 5 minuuttia ohjeistukseen + 15 minuuttia oppilaille tehtävän suorittamiseen + 5 minuuttia loppuyhteenvetoon eli yhteensä 25 minuuttia. Tämän jälkeen siirtymä seuraavalle rastille. Henkilöresurssien tarve: 2 3 henkilöä. Rastin sisältö: Kartalle ja maastoon on merkitty 6 rastia. Rastit on numeroitu kartalla ja maastossa. Joukkue jaetaan kolmeen ryhmään, joiden tehtävänä on hakea maastosta kaksi rastia. Kullakin rastilla on A4-kokoiset laput, joissa on yksi kirjain. Ryhmä kirjoittaa rastilla olevat kirjaimet muistiin. Ryhmillä on 15 minuuttia aikaa löytää rastit, jonka jälkeen he palaavat aloituspaikalle ja kokoavat rastilla olleista kirjaimista suunnistukseen liittyvän sanan. Oppilaat saavat kartat ja kompassit sekä kirjallisen ohjeen suunnan ottamiseen kompassilla. Rastit on sijoiteltu pienelle alueelle, joten ne on mahdollista löytää myös ilman kompassia. Rastinvetäjän tehtävät: Jakaa oppilaat kolmeen ryhmään ja antaa heille kartta sekä kompassi. Ohjeistaa oppilaita kirjoittamaan rastilta löytyvät kirjaimet muistiin. Jos aika riittää (eli 5 min ei ole kulunut), voi oppilaille lyhyesti näyttää miten kompassilla otetaan suunta. Ennen kuin oppilaat lähtevät rasteille, heille osoitetaan se alue, jolta rastit löytyvät. Ryhmät lähtevät rasteille yhtä aikaa ja he sopivat keskenään, millä rastilla kukin ryhmä käy. Ryhmät lähtevät aloituskäskystä liikkeelle ja rastinvetäjä aloittaa ajanoton. Suoritusaika on maksimissaan 15 minuuttia. Ryhmät voivat tehdä yhteistyötä maastossa tarpeen mukaan. Ryhmät kutsutaan maastosta takaisin, mikäli 15 minuuttia on kulunut, eivätkä ryhmät ole palanneet. Loppuyhteenvedossa kerrotaan oikea sana, kerätään tarvikkeet oppilailta ja jos jää aikaa, oppilaat voivat esittää kysymyksiä tms. Joukkueen lähdettyä rastinvetäjä kirjaa pisteet ylös pisteytyslomakkeelle. Pisteytys: Oikeasta sanasta (joka on KARTTA-MERKKI) joukkue saa 5 pistettä. Suoritukseen kuluneesta ajasta saa pisteitä seuraavasti: 10 pistettä koko joukkueelle, mikäli ryhmät suoriutuvat annetussa maksimiajassa eli 15 minuutissa koko tehtävästä (eli löytävät rastit ja kokoavat sanan) 12 pistettä koko joukkueelle, mikäli ryhmät suoriutuvat tehtävästä minuutissa. 15 pistettä koko joukkueelle, mikäli ryhmät suoriutuvat tehtävästä alle 12 minuutissa. Lisäksi joukkueelle annetaan 1 5 pistettä asenteesta ja 1 5 pistettä yhteistyöstä. Mikäli joukkue ei löydä kaikkia rasteja eikä saa sanaa muodostettua, annetaan heille pisteitä yhteistyöstä ja asenteesta sekä 1 6 pistettä sen mukaan, kuinka monta rastia he onnistuivat löytämään (eli piste per löydetty rasti). Suunnistusrastin maksimipistemäärä on 30 pistettä. Tarvikkeet: kartat, kompassit, ohje suunnan ottamiseen, sekuntikello (tai puhelin, jossa ajastin). Kalastusrasti Kesto: min tehtävien suorittaminen, 5 min palaute ja läpikäynti, 5 min siirtymä seuraavalle rastille. Henkilöresurssien tarve: 1 2 henkilöä. Rastin sisältö: Tehtävä 1: kalapolkutaulut 10 kpl. Joukkue vastaa kalapolkutauluissa esitettyihin kysymyksiin kirjallisesti. Aikaa tehtävän suorittamiseen on 10 minuuttia. Pisteytys oikeiden vastausten mukaan. Tehtävä 2: tarkkuusonginta. Joukkue valitsee 3 tyttöä ja 3 poikaa (Jos ei ole molempia kolmea, niin täydennetään tytöillä/pojilla joukkueen kuuteen jäseneen) tarkkuusongintaan. Onginta tapahtuu 3 tai 4 metrin onkivavalla, jonka vavan mittaiseen siimaan on kiinnitetty lyijypaino. Paino pitää pudottaa heilauttamalla (yksi heilautus/suoritus) pesuvatiin, joka on noin 4 5 metrin päässä suoristusviivan edessä. Suorituksia 3 per onkija. 14

15 Rastipitäjä näyttää ennen suorituksia mallisuorituksen. Pisteytys lasketaan osumista vadin sisälle. Rastipitäjä laskee osumat/joukkue. Aikaa tehtävän suorittamiseen 10 minuuttia. Tarvikkeet: Kalapolkutaulut, onkivavat (sisältäen siiman ja lyijypainon) ja pesuvadit. Ensiapurasti Kesto: 10 min tehtävien suorittamiseen + läpikäynti min niin, että kaikki tehtävät käydään kaikkien kanssa yhteisesti läpi + 5 min siirtymä seuraavalle rastille. Henkilöresurssien tarve: 1 2 henkilöä. Rastin sisältö: Joukkue jaetaan kolmeen ryhmään. Jokainen ryhmä suorittaa yhden tehtävän, johon on varattu aikaa 10 minuuttia. Kun ryhmät ovat valmiita, käydään tehtävät yhteisesti läpi siten, että tehtävän suorittanut joukkue saa esitellä suorituksensa. Rastinvetäjä voi ottaa ryhmän suorituksesta valokuvan, jotta vastaukset voidaan tarvittaessa tarkistaa jälkikäteen. Kun ryhmä on esitellyt vastauksensa, kertoo rastinvetäjä oikeat vastaukset. Kaikki tehtävät käydään tällä tavoin yhteisesti läpi. Ryhmän poistuttua rastinvetäjä kirjoittaa joukkueen pisteet ylös ja valmistelee rastin seuraavaa joukkuetta varten. Rastin tehtävät ovat: Tehtävä 1: Ensiapua vaativan tilanteen ratkaiseminen - Pisteytys: oikeasta järjestyksestä 10 pistettä Tehtävä 2: Hätäkeskukseen soittaminen - Pisteytys: oikeasta järjestyksestä 5 pistettä Tehtävä 3: Yhdistä oikein aiheuttaja, oireet ja ensiapu - Pisteytys: aiheuttajaa kohden jokaisesta oikein yhdistetystä 0,5 pistettä, eli yhteensä tehtävästä 10 pistettä Tehtäväpisteiden lisäksi rastinvetäjä antaa joukkueelle kokonaisuutena pisteitä yhteistyöstä ja asenteesta. Kummastakin 1 5 pistettä eli yhteensä maksimissaan 10 pistettä koko joukkueelle. Yhteensä ensiapurastilta voi täten saada 35 pistettä. Tarvikkeet: rastikuvaus (mukana oikeat vastaukset), tehtävälaput. Tehtävä 1 - VASTAUKSET Ville on ollut retkeilemässä ja on puita pilkkoessaan lyönyt kirveellä sääreensä. Jalkaan on tullut vuotava haava, mutta jalka ei ole poikki. Verta pulppuaa haavasta. Kuinka toimit kyseisessä tilanteessa? Laita erillisillä lapuilla olevat ensiaputoimenpiteet ajallisesti oikeaan järjestykseen: 1. Tyrehdytän vuodon painamalla sormin tai kämmenellä vuotokohta. Verenvuoto pyritään välittömästi tyrehdyttämään painamalla vuotokohtaa. Myös loukkaantunut itse voi painaa kohtaa, jos hän kykenee siihen. 2. Autan loukkaantuneen istumaan tai makuulleen. Loukkaantunut on hyvä auttaa istumaan tai makuulle, jotta hän ei heikotuksen sattuessa kaadu. 3. Sidon vuotokohtaan painesiteen, jos mukana on sidetarvikkeita tai teen sen muilla tarvikkeilla esim. huivin tai paidan avulla. Vuotokohta sidotaan painesiteellä, jos sidetarvikkeita on saatavilla. Muussa tapauksessa voi hyödyntää esim. huivia, paitaa tai muuta kangaskappaletta. 4. Soitan hätänumeroon 112, jos tilanne sitä vaatii. (tämä voi olla myös 1.) Hätänumeroon 112 kannattaa aina soittaa, sillä sieltä saa toimintaohjeita ensiapua varten. Jos loukkaantuneen tila on vakaa ja hänen vointinsa on suhteellisen hyvä, haava on pinnallinen ja verenvuoto on saatu tyrehtymään, voi hänet kuljettaa myös itse lähimpään terveyskeskukseen jatkohoitoa varten. Muussa tapauksessa, esim. loukkaantuneen mennessä sokkiin tai verenvuodon jatkuessa, on parempi odottaa ambulanssia paikalle. 5. Seuraan loukkaantuneen tilaa. Runsas verenvuoto voi johtaa verenkierron vakavaan häiriötilaan eli sokkiin. Tällöin on tärkeätä huolehtia loukkaantuneen sokin oireenmukaisesta ensiavusta. Loukkaantunutta pitää rauhoitella ja hänet voi peitellä esim. ensiapupakkauksesta löytyvällä suojapeitteellä (avaruuspeite) tai muulla peitolla, jotta hän sokista huolimatta pysyy lämpimänä. Mikäli sokkitila on vakava, loukkaantunut on hyvä asettaa makuulle jalat kohotettuna. Juotavaa tai syötävää ei suositella annettavan, jotta sokissa olevalle henkilölle ei aiheudu tukehtumisvaaraa. 6. Odotan ambulanssia tai järjestän kuljetuksen. 15

16 Tehtävä 2 - VASTAUKSET Soitto Hätäkeskukseen. Aseta lapuilla olevat puhelun vaiheet ajallisesti oikeaan järjestykseen: 1. Soita numeroon 112. Soita hätäpuhelu itse, jos voit. Jos olet onnettomuuspaikalla, pystyt parhaiten kertomaan hätäkeskuksen päivystäjälle mitä on tapahtunut. Pysy rauhallisena. 2. Kerro, mitä on tapahtunut. Hätäkeskuksen päivystäjä kysyy sinulta, mitä on tapahtunut. Näin hän osaa lähettää paikalle oikean avun. 3. Kerro tarkka osoite. Eri kunnissa voi olla samoja katuosoitteita. Siksi on tärkeää, että kerrot katuosoitteen lisäksi myös kunnan. 4. Vastaa kysymyksiin. Päivystäjä voi kysyä sinulta kysymyksiä. Kysymykset eivät hidasta avun saapumista. Päivystäjä voi lähettää apua jo puhelun aikana. 5. Toimi ohjeiden mukaan. Päivystäjä voi antaa sinulle ohjeita. On tärkeää, että noudatat annettuja ohjeita. 6. Lopeta puhelu, kun saat siihen luvan. Lopeta puhelu vasta sitten, kun päivystäjä antaa sinulle luvan. Jos lopetat puhelun liian aikaisin, avun saapuminen voi hidastua. 7. Kun odotat apua, älä soita muita puheluita. Päivystäjä tai paikalle saapuva auttaja voi soittaa sinulle takaisin ja kysyä lisätietoja. Älä siis soita muita puheluita, vaan seuraa puhelintasi. 8. Soita uudestaan, jos tilanne muuttuu. Soita hätänumeroon 112 uudestaan, jos tilanne muuttuu. Tehtävä 3 - VASTAUKSET Yhdistä aiheuttaja, oireet ja oikea ensiapu: AIHEUTTAJA OIREET (2 erillistä lappua) ENSIAPU (2 erillistä lappua) Kyyn purema tavallisesti kaksi pistojälkeä, paikallinen kipu ja turvotus tarpeettoman liikkumisen välttäminen, hakeutuminen lääkäriin Auringonpistos päänsärky ja pahoinvointi, väsymys ja ärtymys varjoon hakeutuminen ja henkilön viilentäminen, veden juonti ja lepo Nilkan nyrjähtäminen arkuus/kipu ja turvotus, kipukohtaan tullut mustelma kylmä, koho ja kompressio, raajan kuormittamisen välttäminen Allerginen reaktio/anafylaksia huulien, kaulan ja kurkun turvotus, hengitysvaikeudet soita välittömästi 112, helpota henkilön olotilaa Palovamma punotus ja kosketusarkuus, kipu ja rakkulat vammakohdan jäähdyttäminen haalealla vedellä, vamman suojaaminen kevyellä sideharsolla tai voidesiteellä 16

17 LIITE 2 - KILPAILUN YLEINEN AIKATAULU JA OHJEET RASTINVETÄJILLE Kilpailun yleinen aikataulu ja ohjeet rastinvetäjille Aikataulu ja ohjeet kouluille 8:30 Saapuminen tapahtumapaikalle. Kokoontumispaikkana toimii paikannimi, osoite. 8:30-8:45 Joukkueet toivotetaan tervetulleeksi kilpailuun ja käydään lyhyesti läpi päivän aikataulu sekä kilpailun säännöt. 8:45-9:00 Siirtyminen ensimmäiselle rastille. 9:00-10:30 Kilpailuaika. 10:30-10:45 Lyhyt evästauko, joka pidetään sillä rastilla, jonka joukkue on suorittanut ennen taukoa. Joukkueet huolehtivat, että eivät jätä roskia maastoon! 10:45-12:45 Kilpailuaika. 12:45-13:00 Siirtyminen nuotiopaikalle, jossa mahdollisuus paistaa makkaraa ja syödä muuta evästä. Huomioikaa, että koulujen tulee tuoda eväät itse. 13:00-13:30 Eväiden syöntiä. 13:30-14:00 Palkintojenjako ja tapahtuman loppusanat. Joukkueet ovat valmiita kotimatkalle klo 14. Joukkue ilmoittautuu aamulla tapahtuman aloituspaikalla ja palauttaa valokuvausluvat. Opettajan toivotaan lisäksi kertovan tarpeen mukaan kullakin rastilla, mikäli joukossa on oppilaita, joita ei saa kuvata. Opettaja saa kartan ja joukkueen aikataulun. Tervetulosanojen jälkeen joukkueet opettajineen siirtyvät ensimmäiselle rastille rastinvetäjän ohjeistamana. Tämän jälkeen joukkueet siirtyvät opettajan johdolla rastilta toiselle. Kaikki rastit sijaitsevat suhteellisen lähellä toisiaan ja ne on merkitty kartalle. Rastinvetäjät ovat näkyvällä paikalla vastaanottamassa joukkuetta. Rastinvetäjät huolehtivat siitä, että joukkueille jää 5 minuuttia aikaa siirtyä seuraavalle rastille. Joukkue saa ohjeet jokaisella rastilla rastinvetäjältä. Monilla rasteista joukkue jaetaan pienempiin ryhmiin suorittamaan tehtäviä. Ryhmiin jakautuminen tehdään kullakin rastilla erikseen rastinvetäjän ohjeistuksella. Joukkue saa kultakin rastilta tehtäväpisteitä, joiden lisäksi joukkueelle annetaan pisteitä yhteistyöstä ja asenteesta. Kilpailun aikana on tärkeää muistaa, että kännyköiden käyttö rasteilla on kiellettyä! Koko joukkue saa miinuspisteitä, mikäli joku joukkueen jäsenistä pitää puhelinta esillä rastilla. Puhelimet on hyvä pitää repussa tai vetoketjullisessa taskussa myös siksi, etteivät ne huku maastoon. Lisäksi joukkueelle annetaan miinuspisteitä roskaamisesta. Evästauon aikana ja myös muulloin on huolehdittava, että ei jätä roskia maastoon. Lyhyt, 15 minuutin evästauko, pidetään klo 10:30 10:45. Oppilailla on tällöin aikaa syödä pieni välipala, esim. hedelmä. Myös kilpailun aikana saa luonnollisesti syödä pientä evästä, jos jollakulla tulee siihen tarvetta. Juomisesta on myös hyvä huolehtia kilpailun aikana. Kilpailun päätyttyä klo 12:45 joukkueet siirtyvät nuotiopaikalle, jossa on mahdollisuus syödä eväitä ja paistaa makkaraa. Koulujen tulee itse varata riittävästi evästä oppilaille. Oppilaiden tulee varustautua kilpailuun sään mukaisin ulkoiluvarustein. Maasto voi kaikilla kohteilla olla märkää ja myös sateeseen on hyvä varautua. Noin klo 13:30 on palkintojenjako. Alueen voittajajoukkue eli joukkue, joka on kerännyt rasteilta eniten pisteitä, palkitaan. Kaikki osallistujat saavat lisäksi osallistumispalkinnon. Opettajille jaetaan materiaalikassi, joka sisältää Eräkummi-hankkeessa tuotettua opetusmateriaalia yläkoululaisille sekä yhteistyökumppaneiden materiaaleja. Vaikka erätaitokilpailussa kilpaillaankin toisia joukkueita vastaan, on tärkeintä, että oppilaat pääsevät viettämään iloisen päivän luonnossa ja tutustumaan monipuolisesti erilaisiin erätaitoihin. Varatkaa siis mukaan paljon iloista mieltä ja reipas asenne! Kilpailusta tapahtumapaikka vastaavat: Vastuuhenkilöiden nimet ja puhelinnumerot Lisätietoja ja vastauksia mahdollisiin kysymyksiin ennen kilpailupäivää antaa henkilön nimi, sähköpostiosoite ja puhelinnumero 17

18 LIITE 3 - RASTIKOHTAINEN AIKATAULU RASTIAIKATAULUT RASTI 1 RASTI 2 RASTI 3 RASTI 4 RASTI 5 RASTI 6 RASTI 7 9:00-9:30 Joukkue 1 J7 J6 J5 J4 J3 J2 9:30-10:00 Joukkue 2 J1 J7 J6 J5 J4 J3 10:00-10:30 Joukkue 3 J2 J1 J7 J6 J5 J TAUKO TAUKO TAUKO TAUKO TAUKO TAUKO TAUKO 10:45-11:15 Joukkue 4 J3 J2 J1 J7 J6 J5 11:15-11:45 Joukkue 5 J4 J3 J2 J1 J7 J6 11:45-12:15 Joukkue 6 J5 J4 J3 J2 J1 J7 12:15-12:45 Joukkue 7 J6 J5 J4 J3 J2 J1 JOUKKUEIDEN AIKATAULUT Joukkue 1 Joukkue 2 Joukkue 3 Joukkue 4 Joukkue 5 Joukkue 6 Joukkue 7 9:00-9:30 Rasti 1 R7 R6 R5 R4 R3 R2 9:30-10:00 Rasti 2 R1 R7 R6 R5 R4 R3 10:00-10:30 Rasti 3 R2 R1 R7 R6 R5 R :45-11:15 Rasti 4 R3 R2 R1 R7 R6 R5 11:15-11:45 Rasti 5 R4 R3 R2 R1 R7 R6 11:45-12:15 Rasti 6 R5 R4 R3 R2 R1 R7 12:15-12:45 Rasti 7 R6 R5 R4 R3 R2 R1 18

19 LIITE 4 - MALLI PISTEYTYSLOMAKKEESTA JOUKKUE Tehtäväpisteet Joukkueen yhteistyö Joukkueen asenne Miinuspisteet YHTEENSÄ Ohjeistus pisteytykseen: tehtäväpisteet rastikohtaisen pisteytyksen mukaan yhteistyöstä 1-5 pistettä oman arvion mukaan asenteesta 1-5 pistettä oman arvion mukaan roskaamisesta rastilla miinus 5 pistettä kännykän käytöstä rastilla miinus 10 pistettä 19

20 LIITE 5: OHJEET KOULUIHIN Tervetuloa Erätaitokilpailuun! Olette ilmoittautuneet Erätaitokilpailuun mihin ja milloin. Kilpailun aloituspaikkana toimii paikannnimi, osoite Ohjeeseen voi liittää karttakuvan paikasta: Tutustuttehan alla oleviin ohjeisiin ja tietoihin huolellisesti. Pyydämme teitä varmistamaan ilmoittautumisenne kilpailuun xxx mennessä sähköpostitse, laittamalla viestiä osoitteeseen ilmoittautumisten vastaanottajan sähköpostiosoite Tapahtuma alkaa aamulla klo 8:30 ja päättyy iltapäivällä klo 14 mennessä. Pyydämme osallistujia saapumaan paikalle hyvissä ajoin. Varsinainen kilpailuaika on klo 9:00 12:30. Kilpailun rastien aiheita ovat muun muassa: erätaidot, suunnistus, jokamiehenoikeudet, ensiapu, kalastus ja lajintuntemus. Oppilaat pääsevät esimerkiksi testaamaan taitojaan teltan tai muun majoitteen kokoamisessa ja tarkkuusonginnassa, pohtimaan oikeita toimintatapoja onnettomuustilanteissa, opettelemaan kartan lukemista ja kompassin käyttöä sekä tunnistamaan riistalajeja. Kilpailun aikana, jokamiehenoikeudet-rastin yhteydessä, klo 10:30 on evästauko, jonka aikana ehtii syömään pientä välipalaa. Kilpailun päätyttyä on mahdollisuus paistaa makkaraa ja syödä eväitä. Eväät ja makkarat tulee ottaa itse mukaan. Kilpailuun on hyvä varustautua sään mukaisin ulkoiluvaattein ja -jalkinein. Mikäli kilpailupäivänä sataa, on hyvä olla mukana sadetta pitävät vaatteet ja saappaat tai muut vettä pitävät jalkineet. Kilpailun rastit sijaitsevat metsässä, joten maasto rasteilla voi olla märkää. Ulkoiluvarusteiden ja eväiden lisäksi mukaan pyydetään ottamaan myös kirjoitusvälineet, sillä niitä tarvitaan osalla rasteista. Kännyköiden käyttö kilpailun aikana on kielletty. Toivomme, että kännykät pidetään esim. repussa tai vetoketjullisessa taskussa kilpailun aikana, jotta ne eivät huku maastoon. Tapahtuman aikana voidaan ottaa valokuvia, joita käytetään Eräkummi-hankkeen omassa viestinnässä, esimerkiksi uutiskirjeissä ja nettisivuilla. Lisäksi tapahtumassa voi olla median edustajia, jotka ottavat valokuvia. Liitteenä viestissä on valokuvauslupa, jonka pyydämme välittämään huoltajille. Täytetyt valokuvausluvat voi palauttaa kilpailupäivän aamuna tapahtumapaikalla, jolloin toivomme teidän myös mainitsevan, mikäli mukana, on oppilaita, joilta lupaa ei ole. Vahvistettuanne osallistumisenne mennessä saatte kilpailusta vastaavan henkilön yhteystiedot ja tarkemmat rastikuvaukset. Lisätietoja antaa: nimi, sähköpostiosoite ja puhelinnumero 20

21 LIITE 6 - ESIMERKKIKARTTA YHDESTÄ KILPAILUALUEESTA N L Tulostettu Maanmittauslaitoksen asiointipalvelusta 21

22 LIITE 7: MAINOS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ERÄTAITOKILPAILUSTA ERÄTAITOKILPAILU pääkaupunkiseudun seiskaluokkalaisille Eräkummi-hanke yhteistyökumppaneineen kutsuu Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten 7.-luokkalaiset kilpailemaan retkeily- ja erätaidoissa. Tervetuloa kanssamme luontoon! JOKAMIEHENOIKEUDET RIISTANHOITO LAJINTUNTEMUS ERÄRETKEILY KALASTUS Kevään viimeisellä kouluviikolla seiskaluokkalaisten joukkueet ympäri pääkaupunkiseutua kerääntyvät ottamaan mittaa erätiedoistaan ja -taidoistaan sekä tavoittelemaan retkeilyaiheisia palkintoja. Erätaitokilpailu järjestetään Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Koulut voivat valita tapahtumapaikoista ja -päivistä itselleen sopivimman. Tapahtuma on osallistujille maksuton. Joukkueet pääsevät mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Lisää tietoa mm. joukkueiden koosta, tapahtumapaikoista ja ilmoittautumisesta löydät kääntöpuolelta ja osoitteesta:

23

24 Kiinnostuitko Eräkummit-toiminnasta? Tutustu tarkemmin Eräkummien toimintaan: erakummit.fi facebook.com/erakummit Eräpassi-opetusmateriaalit erapassi.fi #eräkummit Kysy lisää! Metsähallitus, Eräkummit-toiminta Madeleine Nyman Metsähallitus, Eräpalvelut